sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Löytyykö Paras? Salon seudulla yhdistyy kymmenen kuntaa Espoossa havahduttiin leipäjonoihin Psykopaatit huijaavat myös asiantuntijoita Pulinapajat tukevat koululaisia kriiseissä Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta Piiri, kaari, unioni vai sittenkin tilaaja-tuottajamalli?

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva xxxxx Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Sosiaalinen vahvistumassa Ulla Salonen-Soulié 4 6 ajankohtaiset palkitut, tehtävärakenne, maahanmuuttajat Löytyykö paras? uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Hyvinvointikertomus tuodaan valtuustolle vastaisuudessa vuosittain Maria Guzenina-Richardson 8 13 KÄRKITEEMA Itä-Savossa taistellaan arjen yksityiskohtien kanssa Minna Tarvainen Kuntien käytössä tilaaja-tuottajamalli kaipaa kehittämistä Sven Pahajoki Wiitaunioni pelasti Viitasaaren ja Pihtiputaan talouden Heikki Manninen näkökulma Kolumni Mikko Reijonen Jos minulta kysytään Matti Saari Päivähoitokeskustelun pohjaksi tarvitaan tietoa lasten ja perheiden tilanteista Aulikki Kananoja ehkäisevä lastensuojelu Pulinapajat tukevat koululaisia kriiseissä Riitta Hirvonen, Seija Kuivalainen, Pirjo Pölkki sosiaalihuollon historia Eikös Sosiaaliturva olekaan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton lehti? Lea Suoninen-Erhiö 21 luottamushenkilö vastaa Riihimäen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Antti Ahonen juristin nurkkaus Milloin pankilta voi pyytää asiakkaan tilitietoja? Tapio Räty 24 asiakastyö Psykopaatit huijaavat myös asiantuntijoita Eeva Mehto kirjat, tutkimukset oma ura seuraavassa numerossa 12/07 11/07 Kärkiteemana Tunteet sosiaalityössä Sosiaalityön professori Hannele Forsbergin mielestä tunteet pitäisi nostaa kahvihuonekeskusteluista reilusti päivänvaloon ja osaksi ammattimaista sosiaalityötä. Tunteet voivat olla osa ongelmanratkaisuprosessia tietona, vihjeinä ja suuntautumisen helpottajana silloin, kun ei ole muuta tietoa käytettävissä. 2 Sosiaaliturva 11/07

3 Pääkirjoitus 6. elokuuta 2007 Sosiaalinen vahvistumassa? Eurooppalaisen sosiaalijohdon verkoston konferenssi kesäkuussa Berliinissä antoi uskoa sosiaalisen vahvistumiseen, kun eurooppalaista sosiaalipolitiikkaa ja -palveluja kehitetään. Sosiaalijohto eri puolilla Euroopassa arvostaa yleisesti pohjoismaista mallia, joka on onnistunut yhdistämään tasa-arvon ja tehokkuuden. Kritiikki kohdistuu lähinnä mallin holhoavuuteen. Berliinin keskusteluissa korostuivat ihmisten sosiaaliset oikeudet ja aito osallisuus. Suomalaisen sosiaalipoliittisen keskustelun mantra maan kilpailukyvystä ja palvelutuotannon tehostamisesta loisti poissaolollaan. Kun meillä korostetaan palvelujen kilpailuttamisen merkitystä ja muutenkin seurataan taloustieteen logiikkaa, Berliinissä sosiaalipolitiikasta puhuttiin vahvalla paatoksella. Hoivassa ja huolenpidossa on kysymys muustakin kuin taloudellisen lisäarvon tuottamisesta. On pyrittävä sellaisiin ratkaisuihin, joilla turvataan yhteiskunnan eheys ja ehkäistään väestön jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin. Palvelut on kyettävä järjestämään joustavasti ja yksilöllisesti, jotta ihmisten oma osallisuus voi toteutua. Palvelujen tavoitteena on silloin vahvistaa ihmisten omia mahdollisuuksia. Paikallisen sosiaalipolitiikan kulmakiveksi nousee tällöin kumppanuus. Se on yhdessä elämistä, kanssakäymistä, vuoropuhelua. Ihmisten oman osallisuuden on oltava sisäänrakennettuna palvelujen sisällöissä ja palveluprosessien toteuttamisessa. Mahdollistaako tilaaja-tuottajamalli tällaisen kumppanuuden luomisen? Millaisiin tarpeisiin sosiaalipalvelujen tulee ylipäänsä vastata? Koska tarpeet eivät ole lokeroituneita eivätkä lokeroitavissa, ei palveluiden sektorirajoillakaan ole ihmisille merkitystä. Heidän osallisuutensa ja täysivaltaisuutensa edellyttävät kokonaisvaltaisuutta. Siksi paikallinen sosiaalipolitiikka vaatii sosiaalialan ammattilaisilta ja palveluiden tuottajilta verkostoitumista, yhteistyötä, asiakaslähtöisyyttä ja ehkäisevää työtä kunnolla koordinoituna. Kaikille eurooppalaisille on turvattava riittävä elintaso, mutta se ei yksin riitä. Arjen sujuvuuden turvaa parhaiten yhteisöllisyys, paikallisyhteisöön kuuluminen. Ja yhteisöjä voidaan vahvistaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisvoimin kumppanuudella. Suuret standardoidut palvelutehtaat ovat auttamattomasti aikansa eläneitä. Nyt on yksilöllistettyjen, joustavien ja laadukkaiden palvelujen aika. Paikallisuus ja solidaarisuus mahdollistavat hyvän sosiaalisen kehityksen ja se on myös taloudellisesti kannattavaa. KANNESSA Piiri kaari unioni vai sittenkin tilaaja-tuottajamalli? Esittelyssä palvelujen uudet tuotantomallit: Ylä-Savon piirimalli, Rovaniemen tilaajatuottajamalli sekä Viitasaaren ja Pihtiputaan Wiitaunioni. Erilaisia malleja yhdistää ainakin se, että niiden rakentaminen on työlästä puuhaa. SIVUT 8 13 kuva: Panu Pälviä kuva: Lea suoninen-erhiö Ulla Salonen-Soulié Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja Hoivassa ja huolenpidossa on kysymys muustakin kuin taloudellisen lisäarvon tuottamisesta. Eurooppalaisen sosiaalijohdon verkoston, European Social Network, ESN, suomalaisen yhteenliittymän muodostavat Sosiaalijohto ry, Kuntaliitto, Stakes ja Huoltaja-säätiö, joka toimii suomalaisen yhteenliittymän vastuujäsenenä ESN:ssä. Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tietää, että julkisilla palvelualoilla menee yhä enemmän aikaa kirjoittamiseen. Tekstityöt lisääntyvät sosiaalipalveluissa Kirkkonummella ikäihmiset pääsevät vaikuttamaan Päihdetyötä brändätään saadaanko parempia palveluita? Sosiaaliturva 12/07 postitetaan lukijoille 23. elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 11/07 3

4 ajankohtaiset PALKITUT Huumetyöntekijöitä on palkittu paljon tänä vuonna. Irti Huumeista ry:n tiloissa jaettiin 18. kesäkuuta kolme palkintoa. Yhdistys valitsi Oma pää-pääoma -palkinnon saajaksi Kalliolan Kiskon Klinikan. Kisko on yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoitettu terapeuttinen yhteisö. Palkinnon myöntämisen perusteena on vastuullinen ja positiivinen tapa vaikuttaa huumeongelman havainnollistamiseen, ehkäisemiseen ja hoitoon. Kansallisen Huumetyön Tukiyhdistys ry:n hallitus myönsi Torsti Koskisen rahastosta tunnustuspalkinnon merkittävästä ja pitkäaikaisesta huumeiden vastaisesta työstä rikosylikonstaapeli Tauno Kinnuselle. Hän työskentelee Ylä-Savon kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisissa. Kinnunen on ollut mukana muun muassa poliisin ja vankiloiden välisen yhteistyön kehittämisessä. Anna-Stina Korhosen työ Vapaus on suuri vastuu voitti Irti Huumeista ry:n järjestämän ehkäisevän päihdetyön julistekilpailun. Kilpailutehtävänä oli tuottaa julisteita, joissa vanhemmille ja kasvattajille viestitetään heidän merkitystään lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä. Korhosen työ nostaa esille vanhempien roolin päihdeongelmien ehkäisyssä, kuitenkaan heitä syyllistämättä. Aiemmin keväällä Huumetyöläisten neuvottelupäivillä 20. huhtikuuta palkittiin Hepolle kenkää -huomionosoituksella huumetyössä ansioituneet johtava sosiaalityöntekijä Tuula Jauhiainen ja sairaanhoitaja Kirsti Tuorila Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksiköstä. He ovat olleet kehittämässä monialaista, asiakaslähtöistä huumekuntoutuksen työmallia. Huomionosoituksen myönsivät A-klinikkasäätiö ja Helsingin Diakonissalaitos kumppaneineen. Ensimmäiset A-klinikkasäätiön ja Kansanterveyslaitoksen huumehaittojen vähentämisen kunniakirjat myönnettiin maaliskuussa terveysneuvontatyön pioneerille Anne Ovaskalle ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Pauli Leinikille. Tätä tuoreen näköistä työtä on helppo lähestyä, se on monitahoinen ja puhuttelee tehokkaasti monia eri kohderyhmiä, raati arvioi Ehkäisevän päihdetyön julistekilpailun voittaja Anna-Stina Korhosen (kuvassa) julistetta. Torsti Koskisen rahaston tunnustuspalkinnon sai rikosylikonstaapeli Tauno Kinnunen (oik.). Torsti Koskinen keskellä vieressään Kansallisen Huumetyön Tukiyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Cristel Forsell. Oma pää-pääoma -palkinnon luovuttivat Irti Huumeista ry:n hallituksen puheenjohtaja Anita Kinanen (oik.) ja koulutussuunnittelija Ulla Korhonen. Palkintoa olivat vastaanottamassa Kalliolan Kiskon klinikan Helsingin yksikön johtaja Marjo Mutanen ja klinikan henkilökuntaa. TEHTÄVÄRAKENNE Sosiaalihuollon asiakasprosessilla on aina oltava vastuuhenkilö, joka vastaa palvelun toimivuudesta. Yleensä vastuuhenkilö on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut sosiaalityöntekijä, todetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksessa. Pirjo Sarvimäki, Aki Siltaniemi (toim.): Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:14. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:18. > Julkaisut 4 Sosiaaliturva 11/07 Suosituksissa täsmennetään sosiaalialan eri ammattiryhmien, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien sekä päivähoidossa lastentarhanopettajien ja lähihoitajien välistä työnjakoa. Laitoksissa ja vanhusten ja vammaisten palveluyksiköissä asiakasprosessin vastuuhenkilö voi olla myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Päiväkodinjohtaja vastaa lapsikohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta päiväkodissa. Vastuuhenkilö ja prosessissa mukana olevat ammattilaiset muodostavat työryhmän, jonka työtä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman tavoitteet ohjaavat samansuuntaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi sosiaalihuollon henkilöstön valtakunnalliset tehtävärakennesuositukset kesäkuussa. Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista tulivat voimaan elokuussa Laissa on määritelty kelpoisuusvaatimukset tehtävänimikkeittäin keskeisiin sosiaalihuollon ammatteihin sekä vähimmäiskoulutusvaatimus muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Laissa on myös määritelty kelpoisuusvaatimukset sosiaalihuollon johtotehtäviin. Laki ei sisällä säännöksiä sosiaalihuollon tehtävärakenteesta tai mitoituksesta. Ministeriön opas kelpoisuuslain soveltamisesta ilmestyi myös kesäkuussa. Se on tehty avuksi sekä työnhakijoille että työnantajille, kun sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä rekrytoidaan valtio-, kunta- ja yksityissektorille.

5 MAAHANMUUTTAJAT Maltalaissyntyisen Eddie Ilesin valokuvat kertovat maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen. Hänen näyttelyään Suomi kutsuu II sukupolvi voi tilata esimerkiksi maahanmuuttotyön yksiköihin. Eddie Iles muutti Suomeen yli 30 vuotta sitten rakkauden perässä. Eddie Ilesin yhteystiedot saa toimituksesta. Antero Perttusen äiti on Lontoossa syntynyt Peggy. Hänen isänsä oli Vilho Suomesta. Kuvassa Antero vaimonsa Marketan kanssa. Anteron vanhemmat asettuivat Suomeen 1947, mutta perheen esikoisena Antero kävi syntymässä 1949 Bathissa, Englannissa. Kuva Eddie IIlesin näyttelystä Suomi kutsuu II sukupolvi. Kameraseuran Persona-ryhmää vetänyt Eddie Iles alkoi kuvata Helsinkiin kotoutuneita maahanmuuttaneita vuosituhannen vaihteessa. Hän kuvasi perheitä, joiden vanhemmista toinen oli muuttanut Suomeen yli kymmenen vuotta sitten. Suomi kutsui ( ) kuvasarjassa on muun muassa Libanonista, Saksasta, Senegalista, Yhdysvalloista, Pakistanista, Somaliasta ja Marokosta muuttaneita helsinkiläisiä. Kuvat ovat olleet esillä muun muassa Helsingin Jugendsalissa. Suomeen on tullut maahanmuuttajia niin pakolaisina kuin siirtolaisina. Jotkut ovat tulleet tänne työn ja jotkut rakkauden perässä. Eddie Iles kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Suomeen yli 30 vuotta sitten muuttanut Iles tapasi tulevan vaimonsa vuonna 1968 englantilaisessa mielisairaalassa. Hän oli juuri valmistumassa mielisairaanhoitajaksi, kun sairaalaan tuli nuori suomalainen nainen harjoittelijaksi. Suomesta ei maahanmuuttajalle löytynyt koulutusta vastaavaa työtä vaan edessä oli alan vaihto. Nykyään Iles työskentelee it-asiantuntijana, valokuvaus täyttää vapaa-ajat. Suomi kutsui -kuvasarjan jatkonäyttely kuvaa maahanmuuttaneiden jälkeläisiä. Iles on kuvannut ihmisiä heidän omissa kodeissaan tai ympäristöissään. Kuviin liittyvissä teksteissä kuvattavat kertovat, miltä tuntuu olla toisen polven suomalainen. Kuvat kertovat myönteisesti monikulttuurisesta Suomesta. Suomi kutsuu II sukupolvi oli viimeksi esillä Helsingin Savoy-teatterissa viime vuoden lopulla. En ole tehnyt kuvia vain omaksi huvikseni, vaan katsottaviksi, Iles tähdentää. Lea Suoninen-Erhiö Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Paavo Varis Salon peruspalvelujohtaja Salon seudulla toteutetaan Suomen kaikkien aikojen suurin kuntaliitos. Siinä yhdistyy kymmenen kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo. Uusi Salon kaupunki aloittaa toimintansa 2009 alussa. Millaista sosiaalihuollon yhteistyötä kunnat tällä hetkellä tekevät? Me sosiaalijohtajat pidämme yhteisiä palavereita vähintään kerran vuodessa. Lisäksi kunnilla on yhteisiä kehittämishankkeita vanhustenhuollossa. Meneillään on myös perhekeskushanke, ja lähes kaikki alueen kunnat lähtevät mukaan juuri alkavaan sosiaalityönrakennehankkeeseen. Hankkeet ovat väline kehittää tulevaa suurkunnan mallia. Tuoko kuntaliitos uusia tuulia sosiaalihuoltoon? Keskeinen kysymys on, lakkautetaanko kuntien yhteinen terveyskeskuskuntayhtymä ja sulautetaanko sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen. Ratkaisuja varten perustetaan kuntien poliittisista päättäjistä muodostuva elin. Vielä ei ole sanottu, kuinka paljon eri toimialat ovat valmistelussa mukana. Me sosiaalipuolen ihmiset haluamme vaikuttaa uuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation luomiseen. Meidänhän siinä pitää olla mukana. Viisautta kuntaliitoksessa olisi, että asiantuntijoiden ylitse ei kävellä. Miten palvelut olisi hyvä järjestää? Nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan; palvelut pitää järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisvoimin. Jos minulla olisi aikaa ja rahaa, rakentaisin palvelut elämänkaarimallin pohjalta. Nyt tähän ei ole aikaa, sillä kuntaliitos luo aikarajat. Nyt päädytään laatikkoleikkiin, jossa piirretään kaavioita ja sijoitetaan ihmiset niihin. Joudutaan tekemään ratkaisu, josta vasta lähdetään kehittämään tiimimäistä työotetta elämänkaarimallin pohjalta. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus seutukunnassa näyttää? Onhan se vain pintakirpaisu, kun pomoja pyöritetään! Muille kuntakoon kasvattaminen ei ole uhka. Suoritusportaalle liitos on jopa mahdollisuus. Pienten kuntien yksi tai kaksi sosiaalityöntekijää tekee kaikkea elatustuista aikuissosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Isommassa kunnassa työntekijät voivat paremmin erikoistua, heille on sijaisia ja he saavat vertaisryhmän tukea. Kansalainenkin saa laadukkaammat ja turvatummat palvelut isossa yksikössä. Lähipalvelut paranevat. Jos ennen kunnassa ei ollut esimerkiksi lastensuojeluosaajaa, uudessa kaupungissa sellainen on saatavissa. Minna Tarvainen Sosiaaliturva 11/07 5

6 laina ja palaute Hyvinvointikertomus tuodaan valtuustolle vastaisuudessa vuosittain KÖYHYYS Yhä useampi espoolainen joutuu turvautumaan ruoka-apuun. Alkuvuodesta Espoon kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kiivaasti köyhyydestä, kun 34 valtuutettua oli allekirjoittanut aloitteen köyhyystutkimuksen tekemisestä kaupungissa. Lopuksi valtuusto päätti, ettei Espoossa tarvita erillistä köyhyystutkimusta, kerrotaan espoolaisesta kunnallispolitiikasta Länsiväylän pääkirjoituksessa Länsiväylä Kunnat, Espookaan valtiosta puhumattakaan eivät voi enää ummistaa silmiään köyhyydeltä. Ja siltä, että ruokajonoissa seisovien suurenevassa joukossa näkyy entistä useammin lapsiperheitä, opiskelijoita, osa-aikatyössä käyviä ihmisiä. Siis tavallisia suomalaisia ja maahanmuuttajia. Maria Guzenina-Richardson, Espoon kaupunginvaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Poliittiset performanssit ovat joskus makaabereita. Aloite köyhyystutkimuksen tekemisestä oli tärkeä, sillä nykyköyhyyden ymmärtäminen on edellytys sille, että se voidaan poistaa. Kävimme Espoon valtuustossa paikoin kiivastakin debattia köyhyydestä. Köyhyydellä on monta synonyymiä: huono-osaisuus, vähäosaisuus, varattomuus, rahattomuus Byrokratian kielessä käytetään nykyään mielellään sanontaa hyvinvointivaje. Onkin valitettavaa, että keväällä Espoon valtuustossa käydyn keskustelun keskeisimmäksi asiaksi nousi semanttinen riitely siitä, miksi köyhyyttä saa tai ei saa kutsua. Oli kuin köyhien tilanteen parantamisella ei itsessään olisi ollut merkitystä, vaan sillä, kuka osasi kertoa nokkelimman kaskun aiheesta. Poliittiset performanssit ovat joskus makaabereita ja valitettavasti tämä oli yksi pahimmasta päästä. Aloite köyhyystutkimuksen tekemisestä olisi ansainnut älyllisemmän vastaanoton. Vaikka valtuusto päätti, ettei Espoossa selvitetä köyhyysasiaa köyhyystutkimus-nimisellä selvityksellä, ei se tarkoita, että asiaa ei selvitettäisi. Päinvastoin. Kaupungin yleistä hyvinvointia, mukaan lukien köyhyyttä, on nyt valtuuston päätöksellä sitouduttu tarkastelemaan vuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeistuksen mukaisesti valtuustolle tullaan tuomaan selvitys kaupungin kaikentyyppisestä hyvinvointivajeesta. Pakettiin kuuluvat myös esitykset näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kun valtuustolle tuodaan selvällä suomen kielellä ehdotuksia, joilla voidaan taistella yhteiskunnan epäkohtia vastaan, Espoosta voi tulla se kaikille asukkailleen hyvä kaupunki, josta Espoo-strategiassakin puhutaan. Köyhyys on yksi hyvinvointivajeen ilmentymistä. Sana hyvinvointivaje sisältää lisäksi terveydelliset ongelmat ja esimerkiksi palveluiden toimimattomuuden. Ympäristöllä on myös oma vaikutuksensa ihmisen hyvinvointiin. Nyt tekeillä oleva Espoon hyvinvointikertomus korjaavine toimenpideehdotuksineen antaa paljon toivoa paremmasta. Ongelmien korjaaminen vaatii kuitenkin yhteistyötä, joka lähtee kaupunginjohdosta läpäisten koko hallinnon ja poliittisen päätöksenteon ulottuen aina ruohonjuuritasolle sinne, missä apua tarvitseva ihminen on. LAINATTUA, SAKSITTUA Pekka Seppänen kolumnissaan Varo kolmiosaisia yhdyssanoja, Talouselämä 23/2007 Kolmipäisten hirviöiden tuotannosta vastaa ennen kaikkea kunnalliskoneisto. Ei tarvitse kuin vilkaista suuren kaupungin esitettä. Siitä löytyy henkilöstövoimavara, monimuotoisuusohjelma, ohjauspalveluryhmä, osaamispääalue, työelämävalmius sekä tietenkin uudistamistoimenpiteet. Kylläpä kaupunki ahkeroi veronmaksajien hyväksi. 6 Sosiaaliturva 11/07 Mikael Sallinen kolumnissaan Hyvä meissä, Psykologi 4/2007 Altruismin kuihtumiselle työelämässä on taloudellisen noususuhdanteen aikana luotu vahva perusta. Sen äkilliseen elpymiseen tarvitaan ihme. Yksi ihme olisi, että meitä jokaista elähdyttäisi oman edun tavoittelun lisäksi jokin välittämiseen kannustava aate. Mikä tuo aate olisi, siitä minulla aatteettoman sählysukupolven edustajana ei ole aavistustakaan. Toinen pelastava ihme olisi, jos tähän asti itsekkäimmin käyttäytyneet ilmoittaisivat, että nyt saa rohmuamien riittää. Työvalmentaja Päivi Nortio, Vates-info 2/2007 Kieltäisin lailla sen mahdollisuuden, että kaksi-kolmekymmentä vuotta samaa työnantajaa palvelleet ihmiset voidaan irtisanoa. Ylipäätään takaisin ikääntyville ihmisille mahdollisuuden jatkaa töissä niin kauan kuin he haluavat. Alexander Manu, Fakta heinä-elokuu 2007 Innovaation pitäisi olla asenne eikä projekti, jolla on aikataulu ja tiukat rajat. Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Esse 24/2007 Perhe-elämälle on käynyt samalla tavoin kuin synnytykselle, jonka lääkärit ja terveydenhuoltojärjestelmä medikalisoi 1960-luvulla. Yhteiskunnallisella, kaikkialle tunkeutuvalla huolen ilmapiirillä ja perheongelmien ennaltaehkäisyn ohjelmilla halutaan kaapata kontrolliin jokainen lapsi ja vanhempi, ettei kalliita ongelmia pääsisi syntymään.

7 teksti ja kuvat Minna Tarvainen laina kärkiteema ja palaute Veijo Heinosen tehtävänä on toimia sairaanhoitopiirissä sosiaalisen esitaistelijana. Sosiaalihuollon toimintatapoja ja lakeja ei terveydenhuollossa juuri tunneta. Itä-Savon sairaanhoitopiiri: Taistelua arjen yksityiskohtien kanssa Veijo Heinosta ei syyttä hirvittänyt sosiaalipalveluiden siirto sairaanhoitopiiriin. Käytännön pulmien ratkaisu vie yhä työaikaa, mutta asiakkaiden hoitopolkuja on jo saatu oikaistua. Minua hirvitti, kuvaa Itä- Savon sairaanhoitopiirin, Sosterin nykyinen ja Savonlinnan entinen sosiaalijohtaja Veijo Heinonen vuodenvaihteen tunnelmiaan. Silloin oopperajuhlakaupungin vanhustenhuolto, päihdehuolto ja kasvatus- ja perheneuvola irrotettiin sosiaalitoimesta, ja ne siirrettiin piirin hoidettaviksi. Heinonen siirtyi sosiaalipalveluiden mukana. Nyt hänen tehtävänsä on olla sosiaalisen esitaistelijana piirissä, missä terveydenhuollon edustajat eivät juuri sosiaalihuollon lainsäädäntöä ja toimintatapoja tunne. Kun Savonlinna oli tehnyt ratkaisunsa, seurasivat ympäristön pikkukunnat perässä. Punkaharju ja Kerimäki luovuttivat piirille lähes saman paketin kuin Savonlinna. Niiden tavoin useat muut ympäristökunnat olivat hankkineet A-klinikan sekä kasvatus- ja perheneuvolan palvelut jo vuosikaudet kaupungilta. Kunnat eivät halunneet lopettaa palveluiden ostamista ja alkaa järjestää palveluita tämän vuoden alusta itse, joten ne tulivat automaattisesti mukaan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluihin, Heinonen kertoo. Sosterin aloittaessa palveluja ei muutettu toiminnallisesti mitenkään. Jos punkaharjulainen pariskunta tarvitsee kotipalvelun apua, he soittavat edelleen kotipaikkakuntansa kotihoidon toimistoon, kuten vuonna Asiakas huomaa siirron ainoastaan siitä, että kotihoidon laskussa lukee maksunsaajan paikalla oman kunnan sijasta Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Kuntien kirjavat käytännöt harmonisoidaan Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tuoreen organisaation pinnan alla kuhisee. Onneksi 1. tammikuuta ei ollut kuin kolme kuntaa, jotka luovuttivat piirille vanhustenhuollon sosiaalipalvelut, Heinonen huokaa. Käytäntöjen järjestelyihin päästiin kiinni vasta tämän vuoden alussa, ja eteen on tipahdellut yllätyksiä. Yksikään Kerimäen, Punkaharjun ja Savonlinnan vanhuspalvelujen käytäntö ei ollut sama. Omaishoitajien palkkioiden määrä, myöntämisperusteet ja asiakasmaksujen alentamiskäytännöt olivat joka kunnassa Sosiaaliturva 11/07 7

8 kärkiteema erilaisia. Nyt kun tuottajana on yksi organisaatio, pitää myös olla yksi yhteinen käytäntö. Punkaharjulaisen vanhuksen palveluilla ei voi olla erilainen kriteeristö kuin savonlinnalaisen, Heinonen sanoo. Nyt kuntien toimintatapoja harmonisoidaan. Vanhuspalveluiden työntekijät ovat olleet näreissään, sillä harmonisointi on hankaloittanut asioiden hoitoa. Aiemmin päätökset tehtiin lähellä käytännön työtä. Nyt ei enää delegoida, ja vanhuspalveluiden linjajohtaja tekee asiakkaita koskevat päätökset. Paperipinot pysyvät hänen pöydällään, kunnes käytännöt on saatu yhtenäistettyä. Hallinnollisesti harmaat alueet haltuun Mietittävää riittää myös päihdepalveluissa. Sosteri pähkinänkuoressa Savonlinnaan perustettiin luvulla päihdehuoltokeskus. Sinne voidaan lähettää päihdeongelmainen, kun hän hakeutuu esimerkiksi terveyskeskuksen päivystykseen. Ennen päivystyksessä mietittiin, mitä päihtyneelle pitäisi tehdä. Otetaanko hänet vuodeosastolle vai pyydetäänkö poliisi viemään päihtynyt putkaan? Nyt hänet voidaan ohjata päihdehuoltokeskukseen. Keskus pyöri harmittomasti niin kauan kuin vain kaupunkilaiset käyttivät sen palveluita, mutta Sosterin myötä yhteispäivystys on ohjannut keskukseen myös muiden kuntien asukkaita. Päihdehuoltokeskus on hallinnollisesti harmaalla alueella. Siinä on kaikki mahdollinen näppärästi sotkettu. Keskus toimii Savonlinnan kaupungin omistamissa tiloissa, jotka Itä-Savon kuntayhtymän sairaanhoitopiiri, Sosteri aloitti toimintansa Piiriin kuuluvat Enonkoski, Joroinen, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava. Kuntayhtymän väestöpohja on Samassa organisaatiossa toimivat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen vanhushuolto, päihdehuolto ja kasvatus- ja perheneuvola. Palvelut on järjestetty elämänkaarimallin mukaisesti kuudeksi tulosalueeksi: lapsiperhe-, aikuisten ja vanhusten palvelut, ympäristöterveydenhuolto, keskushallinto ja terveydenedistäminen sekä tukipalvelut. Jokaisella kunnalla on oma sosiaalitoimi. Palveluiden tuottamistapa perustuu kumppanuussopimukseen. Jokainen kunta päättää kuntasopimuksella, mitä palveluita se siirtää terveydenhuoltopiirin järjestettäväksi. Kuntasopimukset tehdään kunkin kunnan laatiman hyvinvointisuunnitelman pohjalta. Piirin päättävä elin on yhtymähallitus, jossa on edustaja jokaisesta yhtymään kuuluvasta kunnasta. Sosiaalijaosto toimii yhtymähallituksen alaisena. Jaostossa on yksi jäsen kustakin sosiaalihuoltolain mukaiset vanhuspalvelunsa piirille siirtäneestä kunnasta eli Kerimäeltä, Punkaharjulta ja Savonlinnasta. kolmannen sektorin toimija, Savonlinnan toimintakeskus ry on vuokrannut. Ylläpitäjänä on yhdistys, mutta keskuksen työntekijöistä osa on kaupungin palkkalistoilla, osa työllistettyjä. Pulmana on, että sopimukset Sosterin ja toimijoiden väliltä puuttuvat. Jos päihdehuoltokeskus päätetään ottaa sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi, se tietää lisäkuluja kunnille. Erilaiset palvelupaketit mutkistavat toimintaa Arjen hankaluuksista huolimatta Heinonen uskoo, että asiakas hyötyy erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyöstä. Nyt yhteistyön lankoja vasta luodaan, hän arvioi kesän tilannetta. Vanhustenhuollossa asiakkaan hoitopolku on jo oikaistu. On sama, mistä ovesta asiakas tulee sisälle. On vain yksi toimija, ja hoito on järjestettävä täällä. Pallottelu sosiaalipuolen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä on poistunut. Sosterin sisällä ei huudeta. Mutta kaikki piirin jäsenkunnat eivät valinneet Sosterin valintamyymälästä koko palveluiden kirjoa. Muutama kunta ostaa Sosteriltä vain erikoissairaanhoidon. Enonkoski taas ottaa perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon lisäksi, mutta ei vanhustenhuoltoa. Yhtenäisyyden puute monimutkaistaa toimintaa. Jos täällä arvioidaan, että palveluasunto on enonkoskelaiselle vanhukselle sopiva, pitää Sosterista ottaa yhteyttä kuntaan. Ja kunnan on järjestettävä asia. Virpi Poutanen ja Outi Karhunen ovat työlääntyneitä suuren organisaation tuomaan kankeuteen. Uuden aallon sosiaalijohtaja Savonlinnan tuore sosiaalijohtaja Saara Pesonen otti 24. toukokuuta vastaan tyystin toisenlaisen työn, kuin mistä johtaja Veijo Heinonen vuodenvaihteessa lähti. Alaisia on entisen 470:n sijaan 70. Päivähoidon kaksisataa työntekijää siirtyi vuoden 2007 alusta lähtien sivistys- ja opetustoimeen. Vanhustenhuolto, päihdehuolto ja perhe- ja kasvatusneuvola menivät terveydenhuoltopiiri Sosterin sateenvarjon alle henkilöstöineen. Kaupungin sosiaalivirastoon jäi perinteinen sosiaalityö: aikuissosiaalityö, lastensuojelu, lapsen huoltajuus- ja elatusasiat, kehitysvammahuolto ja vammaishuolto. Alaisten määrän lisäksi muuttui myös johtajan työn sisältö. 8 Sosiaaliturva 11/07

9 Sosterin suurperheessä piinaa kiire Me kaikki kunnat olemme nyt yhtä suurta perhettä, huokailee Savonlinnan pääterveysaseman lääkäri Outi Karhunen. Seitsemän kuntaa siirsi vuoden alussa perusterveydenhuoltonsa sairaanhoitopiirille. Savonlinna on piirin ainoa kaupunkikunta, ja suurperhe tietää kaupungin perusterveydenhuollon työntekijöille lisää kiireitä. Kuntien asukkaat voivat vapaasti valita, millä terveysasemalla he vaivansa hoidattavat. Niinpä pikkukuntien asukkaat ovat alkaneet käydä neuvolassa ja terveyskeskuksessa Savonlinnassa, vaikka nämä palvelut omalla kirkonkylällä olisivatkin. Ei savonlinnalainen asioi Punkaharjulla, Kerimäellä tai Sulkavalla. Paine kaatuu pikkukunnista Savonlinnaan. Ympäristökuntien asukkaat käyvät töissä ja ostoksilla kaupungissa, ja moni miettii, miksi ei samalla reissulla voisi piipahtaa lääkärissä. Lisäksi Sulkavaa, Rantasalmea ja Punkaharjua vaivaa lääkäripula, joka ajaa potilaita kaupunkiin. Mutta ovat työntekijöiden ohella sairaanhoitopiirin sisäistä liikkuvuutta valitelleet myös potilaat ja omaiset. Sairaspaikkaa ei enää välttämättä tarjotakaan kotipaikkakunnalta, sillä kuntarajat ovat poistuneet potilaiden sijoittelusta. Kun potilas on pitänyt saada erikoissairaanhoidon osastolta pois, on savonlinnalainen potilas saattanut joutua Sulkavan ja Punkaharjun terveyskeskuksen vuodeosastolle. Omaiset ovat olleet kärttyisiä. Julkinen liikenne ei toimi paikkakuntien välillä hyvin. Miten vanha ihminen pääsee katsomaan puolisoaan, potilasasiamiehen tehtäviä hoitava terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä Virpi Poutanen ihmettelee. Terveysasemasta kylmäasemaksi Suuri organisaatio on Poutasen ja Karhusen mukaan vienyt työstä jouhevuutta. Esimiehiä täytyy kävellä tapaamaan muutaman sadan metrin päähän toiseen rakennukseen. Huoltomiehet ja palkkalaskenta on erotettu omaan tukipalveluyksikköönsä. Minusta tuntuu kuin olisin kylmäase- malla töissä, Poutanen sanoo. Asioita hoidetaan paljon sähköisesti. Kun ennen potilashuoneesta paloi lamppu, soitettiin omalle huoltomiehelle. Nyt tukipalveluyksikköön laitetaan sähköpostiviesti. Siellä ratkaistaan, kuka tulisi ja milloin hän tulisi lampun korjaamaan, Karhunen kertoo esimerkin monimutkaistuneesta arjesta. Hän tuskailee erityisesti kasvaneita kirjaamisen ja tilastoinnin vaateita sekä laatuprojektia, jolta perusterveydenhuolto on aiemmin säästynyt. Aikaa menee kokouksissa istumiseen entistä enemmän. Ihmiset ovat väsyneitä ja työlääntyneitä siihen, että jatkuvasti pitää olla muuttumassa ja kehittymässä. Hetkeäkään ei olla paikallaan ja tehdä näitä hommia. Potilaathan eivät häviä minnekään, Karhunen tuhahtaa. Työtovereita on lähtenyt vuorotteluvapaalle, opintovapaalle ja osa on vaihtanut työpaikkaa. Mietin myös itse, jaksanko olla mukana tällaisessa järjestelmässä. Kaiken aikaa tulee lisää muuta kuin sitä perushommaa, jota osaan tehdä. Sosteriin siirtyneet sosiaalihuollon osat ovat edelleen kaupungin budjettivastuulla. Mitä se sitten tarkoittaa? Työni on tilaaja-tuottajamallin kehittämistä, mutta osittain luon työnkuvani itse yhteistyössä muiden kanssa. Tämän vuoksi minun tehtäväni ei ole perinteinen sosiaalijohtajan pesti. Vielä Pesosella ei ole kertoa esimerkkiä siitä, miten malli Sosterin ja kaupungin välillä toimii. Järjestelyt ovat vasta henkimaailman juttuja, joista sosiaalijohtaja käy terveyspiirin edustajien kanssa keskusteluja päivittäin. Yhteistyö muotoutunee lopullisesti ensi vuoden talousarviota tehtäessä. Silloin kaupungin pitää tietää, mitä se ostaa, ja terveyspiirillä pitää olla kuva siitä, mitä se kaupungille tuottaa. Saara Pesonen tolkuttaa, että kaupunki ei saa unohtaa terveyspiirille antamiaan palveluja tuottajan hoteisiin. Maksajana kaupunki on vastuussa siitä, että palvelut tuotetaan taloudellisesti, järkevästi ja tehokkaasti. Tolkutuksella on taustansa. Pesonen tuli Savonlinnaan Puumalan sosiaalijohtajan paikalta, missä hän oli järjestämässä kunnan terveyspalveluita uusiksi, kun Juvan, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskuskuntayhtymä JuPuSu lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Kun yhtymää purettiin, löytyi monia asioita, joita olisi voinut avata ja kehittää. Kunnat olivat antaneet asioitaan JuPu- Sun hoidettaviksi, ja ne asiat vuosien varrella vähän unohtuivat sinne. Niin ei pidä päästää käymään Sosterille. Terveyspiiri ei saa ryhtyä elämään omaa elämäänsä väärällä tavalla, hän sanoo. En silti halua asiantuntijoiden työtä vahtia. Enemmänkin oma tehtäväni on yhteistoimintaa, ohjaamista ja kaupunkilaisten edunvalvontaa. Sairaanhoitopiiriä ei saa päästää elämään omaa elämäänsä väärällä tavalla, Saara Pesonen varoittaa. Sosiaaliturva 11/07 9

10 kärkiteema Sven Pahajoki Rovaniemi: Tilaaja-tuottajamalli kaipaa kehittämistä Tilaaja-tuottajamalli on yksi mahdollisuus hakea tehokkuutta. Rovaniemellä tällä sopimusohjausjärjestelmällä ei ole saatu toivottuja säästöjä, vaan kustannukset ovat jopa kasvaneet. Tilaaja-tuottajamallissa eriytetään toisistaan palveluiden järjestämisvastuu ja niiden tuottaminen: on kaksi organisaatiota tilaajat ja tuottajat. Rovaniemellä otettiin käyttöön sisäinen tilaaja-tuottajamalli, sopimusohjaus, joka ei ole puhdas tilaaja-tuottajamalli. Uuteen ohjausjärjestelmään siirryttiin vuoden 2006 alussa, kun Rovaniemen kaupungista ja maalaiskunnasta muodostettiin uusi Rovaniemen kaupunki. Yhdistäminen antoi mahdollisuuden siirtyä uuteen järjestelmään, kun kahden kunnan työntekijät piti sijoittaa uuden kaupungin palvelukseen. Samaan aikaan tapahtui kaksi isoa muutosta varsin kevyellä valmistelulla. Kuntien yhdistäminen oli jo sinällään iso prosessi ja sitä vaikeutti samanaikainen uuteen ohjaus- ja budjetointijärjestelmään siirtyminen. Toisaalta uuteen järjestelmään siirtymistä helpotti se, että hallintoja tuotanto-organisaatioiden uusiin tehtäviin oli henkilöitä siirrettävissä entisistä kunnista, sanoo tilaajahallintoa edustava sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen. Mahdollisuus arvioida työn vaikuttavuutta Hyvää tässä mallissa on se, että työntekijöillä on mahdollisuus arvioida oman työnsä mielekkyyttä ja vaikuttavuutta. Osa palveluista on kuitenkin vaikeasti tuotteistettavia, kuten kulttuuripalvelut, kaupungin palvelujohtaja Pertti Hemminki sanoo. Hänestä on haaste löytää mielekkäät tuotekokonaisuudet: Ei saa lähteä tekemään liian pieniä ja yksityiskohtaisia tuoteryhmiä, joita on tuhansia, mutta ryhmät eivät saa olla liian yleispiirteisiäkään. Tuotteiden määrä ja laadullinen kuvaus pitää löytää välimaastosta. Hemminki pitää roolien mieltä- Rovaniemen sopimusohjausjärjestelmä Kaupungin organisaatio on jaettu palvelut tilaavaan hallinto-organisaatioon ja ne tuottavaan palveluorganisaatioon. Toimintaa ohjataan näiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. 10 Sosiaaliturva 11/07 Palvelut on tuotteistettu ja toimintolaskennalla hinnoiteltu. Kaikilla palveluilla on todellisiin kustannuksiin perustuva hinta. Hallinto-organisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Sen vastuulla on muun muassa palveluverkko. Hallinto-organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto ja perusturvalautakunta sekä peruspalvelutosasto, jonka vastuulla ovat muun muassa perusturva, koulutus ja kulttuuri. Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. mistä hankalana: Vielä haetaan sitä, mitkä asiat kuuluvat tilaajan ja mitkä tuottajan päätettäviksi. Tämän onnistuminen kitkatta vaatii aikaa ja sopeutumista. Jonkun on tehtävä päätökset, mitä palveluja kuntalaisille tuotetaan ja tuottajaorganisaatio tuottaa ne. Toivottuja säästöjä ei ole syntynyt Tilaaja-tuottajamallin välitöntä hyötyä haetaan sillä, että tuotteistamisen avulla kustannukset tehdään läpinäkyviksi ja toimintakäytäntöjä ja prosesseja pyritään selkiyttämään. Mallilla haetaan myös joustoa ja selkeyttä kuntapalveluiden järjestämiseen. Ensimmäisestä toimintavuodesta ei pitäisi vetää johtopäätöksiä, mutta sosiaali- ja terveystoimen talousarvio ylittyi samalla tavalla kuin ennenkin. Noin 145 miljoonan euron talousarvioon tarvittiin lisää 6 miljoonaa euroa. Ohjausjärjestelmän muutos ei tuonut muutosta Palveluorganisaation muodostavat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta. Palveluorganisaatio jakautuu palvelutuotanto-osastoon ja tekniseen tuotanto-osastoon. Nämä taas jakautuvat palvelukeskuksiin, joita ovat muun muassa sosiaalipalvelukeskus, vanhuspalvelukeskus ja päivähoidon palvelukeskus. aiempaan, Kilpeläinen kertoo. Kuluvan vuoden neljä ensimmäistä kuukautta osoittavat samaa. Kaikilla meidän neljällä omalla tehtäväalueellamme sosiaalipalveluissa, lapsiperheiden palveluissa, ikäihmisten palveluissa ja terveydenhoitopalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa kullakin näyttää tulevan 0,5 1 miljoonan euron ylitykset. Tietenkin tulee kysyä, onko talousarviokehys oikea, kasvaako palvelujen kysyntä arvioitua enemmän, kasvavatko kulut arvioitua enemmän, onko tehty toimenpiteitä kustannuskehityksen muuttamiseksi tai toimiiko ohjausjärjestelmä, Kilpeläinen luettelee. Kuntien yhdistymissopimuksessa ja taloussuunnitelmassa on päätetty, että palvelut tuotetaan vuoteen 2010 mennessä 3 prosenttia pienemmillä kustannuksilla kuin vuonna Uuden kaupungin organisaatiosta pitäisi muun muassa vähentää 120 henkilötyövuotta. Vuoden 2006 tilinpäätös osoittaa, ettei henkilöstön vähentämissuunnitelma ole toteutumassa, päinvastoin, vakituinen henkilöstö on lisääntynyt. Perusturvaan tuottavuusohjelma Palvelujen järjestämisestä ja palveluverkosta vastaava perusturvalautakunta valmistelee ns. tuottavuusohjelmaa, jonka tarkoituksena on toteuttaa niitä toimia, joita kuntien yhdistymisvalmistelussa käsiteltiin. Ne liittyvät ensisijaisesti päällekkäisen palveluverkon järkeistämiseen. Alkukeskustelut uudesta sosiaali- ja terveysarkkitehtuurista osoitta-

11 kuva: Sven Pahajoki Vielä haetaan sitä, mitkä asiat kuuluvat tilaajan ja mitkä tuottajan päätettäviksi ja ratkaistaviksi. Rovaniemen kaupungin palvelujohtaja Pertti Hemminki Parasta tilaaja-tuottajamallissa on se, että palvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan. Hintalappu mahdollistaa vertailun, lisää toimijoiden kustannustietoisuutta ja näyttää palvelun käyttäjille todellisen hinnan. Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen kuva: Antero Aallonen vat, että muutokset eivät ole helppoja, Kilpeläinen toteaa. Uusilla toimintakonsepteilla haetaan tehokkuutta hankalassa tilanteessa, kun kuntien velvoitteet ovat lisääntyneet sekä lainsäädännön että kansalaisten palvelujen kysynnän vuoksi, mutta niiden rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Valtionosuudet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pudonneet lähes 50 prosentista alle 25 prosenttiin. Valtio on vetäytynyt hyvinvointivastuusta. Tilaaja-tuottajamalli eri sovelluksineen voi olla yksi mahdollisuus kunnille selvitä lainsäädännön velvoitteista ja kuntalaisten palvelutarpeista, Kilpeläinen miettii. Kysyntäkeskeiseen palvelukulttuuriin Tilaaja-tuottajamallin lisäksi tarvitaan palvelukulttuurin muutosta. Historiamme julkisissa palveluissa on alamaiskulttuuria, jossa kuntalainen, alamainen anoo ja virkamies myöntää, jos myöntää. Jatkossa kuntalainen on yhä enemmän aktiivinen, tekee yksilöllisiä valintoja, vaatii rahalle vastinetta, valittaa ja kritisoi. Siirrymme myöntämis- tai jakamis- ja holhouskeskeisestä kulttuurista kysyntäkeskeiseen palvelukulttuuriin, Kilpeläinen uskoo. Kun yritysmaailmassa menee huonosti, panostetaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Myös meidän pitäisi tarkistaa toimintatapojamme, tuotteitamme ja hakea innovaatioita. Oppia kritiikittömästi yksityissektorilta Kilpeläisestä kunnat ovat talousahdingossaan viime vuosina omaksuneet kritiikittömästi yksityisen sektorin johtamis- ja muita käytäntöjä. Hallinnossa on vuosia jatkunut uudelleen organisoituminen: rakenteita on purettu, toimintaa tehostettu, liikelaitostettu, yhtiöitetty ja tulosjohdettu ja nyt otetaan käyttöön tilaaja-tuottajamalli. Ne kaikki ovat osa New Public Management -ajattelua. Yksityisellä sektorilla tehokkuutta mitataan rahassa ja se perustuu kannattavuuslaskelmaan. Julkisella puolella tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei voida mitata vain rahassa eikä kunta voi keskittyä vain kannattaviin sektoreihin. Kunnan on hoidettava kaikki tehtävät. Yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikka on tyystin erilainen, mutta tätä ei ymmärretä ja se johtaa vaikeuksiin, Kilpeläinen ennustaa. Kunta ei ole liikeyritys, eikä sen tarkoitus ole tuottaa voittoa. Sen tehtävä on järjestää kuntalaisille palveluja ja luoda toimintaedellytyksiä yrityksille, jotka luovat työpaikkoja ja sitä kautta jakovaraa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ns. ilkeitä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarjottavien palveluiden tuotteistaminen on keinotekoista. Esimerkiksi lastensuojelutapaukset tai mielenterveysongelmat eivät ole kappaletavaraa, ne eivät ala eivätkä päätykään. Ne ovat prosesseja ja kaikki erilaisia, Kilpeläinen sanoo. Mitä toimeentulotukipäätös maksaa? Malli ei uhkaa kunnan omaa palvelutuotantoa Oikeassa tilaaja-tuottajamallissa tilaaja kilpailuttaa palvelut. Rovaniemen mallissa omaa tuotantoa ja yksityistä palvelutuotantoa ei ainakaan vielä aseteta kilpailutilanteeseen samalle viivalle. Kilpailu ei ole oman tuotannon uhka, koska tuotantopuoli kilpailuttaa ulkopuolelta ostettavat palvelut. Oma tuotanto ei joudu kilpailutilanteeseen eikä sen tarvitse osoittaa olevansa parempi tai tehokkaampi kuin yksityinen palveluntuottaja. Kilpeläisen mielestä sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi toimintaalueita, joilla ei ole väliä eikä eroa, Rovaniemellä kaikki kunnan palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Toimeentulotukipäätös näyttää tuotteena tällaiselta: tuoteryhmä: sosiaaliturvatyö tuote: toimeentulotukipäätös kuvaus: kirjallisen toimeentulotukihakemuksen käsittely/päätös henkilökohtainen asiakaspalvelu, ohjaus ja ajanvaraus sosiaalityöntekijälle kattavuus: ruokakuntien määrä hinta 27,00 euroa, määrä , yhteensä euroa Sosiaaliturva 11/07 11

12 kärkiteema Sopimusohjausmallissa lautakuntien ja johtokuntien roolit ovat vielä epäselvät. tuottaako palvelun kunta vai yksityinen palveluntuottaja. Päivähoidossa ja vanhustenhuollossa voitaisiin järjestää aitoja kilpailutilanteita, joissa voidaan mitata julkisen ja yksityisen tuottavuuseroja ilman, että asiakkaat huomaisivat eroja. Ongelmana on, ettei suurissakaan kaupungeissa ole toimivia palvelumarkkinoita sosiaali- ja terveysalalla. Asiakkaalle on periaatteessa sama, mistä tuutista palvelu tulee, kunhan se on laadukasta, joustavaa, oikea-aikaista ja oikeahintaista. Niin myös veronmaksajalle ja kuntataloudelle ja kuntahan valvoo myös yksityistä palvelutuotantoa. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti tehtäviä, joiden järjestämisestä ja tuottamisesta kunnan tulee vastata jatkossakin., Kilpeläinen muistuttaa. Roolit vielä epäselviä Sopimusohjausmallissa lautakunnat edustavat poliittista tahtoa ja johtokunnat liikelaitosmaista osaamista. Roolit ovat kuitenkin vielä epäselvät. Vuodenvaihteessa toteutettiin hallintosääntömuutos, jolla vastuita hieman selkeytettiin. Lautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä ja siihen kuuluvat palveluverkot, palvelujen määrä ja se, mitä palveluja kuntalaisille ylipäätänsä tarjotaan. Palvelujohtokunta vastaa siitä, miten palvelut tuotetaan. Tahtoo olla niin, että lautakunnat haluavat sekaantua siihen, miten palvelut tuotetaan ja johtokunta puolestaan vaikuttaa siihen, mitä palveluja ja millä verkolla tuotetaan, Kilpeläinen kertoo. Valtuustoilla Liisa Saaristo ja lautakunnilla tuntuu on strategisen Suomen johtamisen lisäksi Mielenterveysseuran kehittämisjohtaja. 12 Sosiaaliturva 11/07 olevan halua ja tahtoa myös operatiiviseen johtamiseen, joka vaikuttaa kuntalaisiin, joille päättäjät ovat vastuussa. Strategioista päättäminen ei ole kovinkaan palkitsevaa. On helpompi päättää asioista, jotka ovat kuntalaisille parhaaksi ja jotka he näkevät oikeiksi. Kuntalaisia eivät kiinnosta strategiat ja ohjausjärjestelmät, heitä kiinnostavat palvelut. Mallin ei tarvitse jäädä päiväperhoseksi Kunnallishallinnon historiassa on ollut lukemattomia johtamiskokeiluja ja valtaosa niistä on jäänyt päiväperhosiksi. Kilpeläisestä tilaaja-tuottajamallin ei tarvitse olla päiväperhonen: Tätä mieltä ovat monet tutkijatkin. Tällä haetaan uudenlaista toimintakonseptia. On ennenaikaista sanoa, että mitään merkittävää ei ole tapahtunut. Tämä on opettelua työntekijätasolla ja poliittisella tasolla. Tilaaja-tuottajamalli ei ole vielä ole valmis kuntien käyttöön, koska se on suoraan kopioitu yritysmaailmasta. Tähän pitää kehittää sovellutuksia kuntapuolelle. Pertti Hemminki uskoo, että uusia malleja on tulossa: Ohjaus- ja budjetointijärjestelmät muuttuvat määrätyin väliajoin. Vaikka työntekijät suhtautuisivat järjestelmiin myönteisesti tai kielteisesti, on myönteinen vaihtoehto lähteä niihin mukaan ja tehdä se niin vähin vaurioin kuin mahdollista. Kymmenen vuoden kuluttua meillä on jokin muu ohjausjärjestelmä, en tiedä mikä, mutta joku uusi. Meidän täytyy elää tämän järjestelmän kanssa niin hyvin kuin mahdollista. kuva: Heikki Manninen Wiitaunioni on palvelukunta Wiitaunioni muodostuu Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan hallinnon ja palvelutuotannon yhteistoiminnasta. Sen ytimessä ovat palvelukokonaisuudet, joita suunnitellaan asiakaslähtöisesti. Työnjaon taustalla on kustannustehokkuuden tavoittelu. Taloudellisena pohjana on yhteisesti sovittu kustannus- ja laatutaso. Kunnat harkitsevat itse, mitä palveluita asukkaille tarjotaan. Molemmissa kunnissa toimivat itsenäisesti kunnanvaltuusto, -hallitus, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Kuntien valtuustot nimeävät edustajat palvelutuotantoa ohjaaviin lautakuntiin. Niissä kummallakin kunnalla on yhtä monta edustajaa. Wiitaunionin toimintaperiaatteena on turvata kuntalaisen tarvitsemat palvelut ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet oman ympäristönsä asioihin. Wiitaunioni sisältää ajatuksen kansalaiskunnasta ja palvelukunnasta, joissa molemmissa kuntalainen on osallisena. Kansalaiskunta kuntalainen kansalaisena demokratia identiteetti kuntayhteisön elinvoiman edistäminen palvelutuotannon kokonaisohjaus Palvelukunta kuntalainen asiakkaana oma ja yksityinen palvelutuotanto kustannustehokkuus Meillä elementit ovat olemassa, tarvittavaa väkimäärää ei, Anneli Latva- Nevala kuvaa Wiitaunionin suhdetta Paras-lakiin. Viitasaaren ja Pihtiputaan väkimäärä on yhteensä , kun laissa sosiaali- ja terveyspalveluille on asetettu rajaksi asukasta.

13 Heikki Manninen Viitasaari ja Pihtipudas: Wiitaunioni pelasti kuntien talouden Säästöt tehdään arjessa, sanoo perusturvajohtaja Anneli Latva-Nevala Viitasaarelta. Hän on vuoden verran johtanut Wiitaunionin eli Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteisen palvelukunnan perusturvapalveluja. Malli on ainutlaatuinen koko maassa. Viitasaari Pihtipudas Tietoa Wiitaunionista: ja Wiitaunionia on aiemmin käsitelty Sosiaaliturvassa 9/2005 Erja Saarisen kirjoituksessa Wiitaunioni tuottaa Pihtiputaan ja Viitasaaren palvelut. Kirjoitus verkossa fi/artikkelipankki/kunta- ja palvelurakenneuudistus Ei pidä laittaa rahaa siihen, mikä ei vaikuta mitenkään, Anneli Latva-Nevala sanoo ja kertoo, miten Wiitaunionissa luovutaan prosessivastaavista ja käytännön työstä vastaavat otetaan mukaan myös johtamaan toimintaa. Viitasaari ja Pihtipudas sijaitsevat pohjoisessa Keski-Suomessa. Ne muodostivat yhdessä ainutlaatuisen palvelukunnan, Wiitaunionin vuoden 2005 alusta. Kuntaparin tavoitteena oli saada peruskuntien talous kuntoon vuoteen 2008 mennessä. Tavoite onnistui kuitenkin jo vuoden 2006 lopussa. Wiitaunioniin ollaan tyytyväisiä ja yhteistyötä on päätetty jatkaa. Yksimielisesti, vakuuttaa Latva-Nevala. Taloudessa on pidetty tiukkaa kuria. Kuntien työvoimaa on käytetty rationaalisesti eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ole osaan tehtävistä palkattu ketään. On tehty uudelleen järjestelyjä ja välttämättömiin tehtäviin on palkattu uusi työntekijä. Hyvä esimerkki on Latva-Nevalan oma työ; hänestä tuli toukokuun alusta myös johtava lääkäri hän sattuu olemaan koulutukseltaan lääkäri. Latva-Nevalan palkasta 60 prosenttia tulee Viitasaarelta ja 40 prosenttia Pihtiputaalta. Jako voi olla myös toisenlainen; riippuen työntekijän työn sijoittumisesta. Wiitaunioni ei tee kaikkea itse. Perusturvan menoista puolet menee ostopalvelukuluihin, suurimpana erikoissairaanhoito, Latva-Nevala kertoo ja jatkaa, miten yrittäjätkin on saatu mukaan taloustalkoisiin. Yrittäjien kanssa on sovittu, että hinnat eivät nouse enempää kuin kaksi prosenttia vuonna Avaimet ovat itsellä Käytännössä Wiitaunioni toimii kuin yksi kunta. Peruskuntien asukkaat voivat hakea tarvitsemansa palvelut kummasta kunnasta hyvänsä. Ihmisten tarpeet ja luonnollinen liikkuminen määräävät esimerkiksi sen, kummasta kunnasta lasten päivähoito hankitaan. Luonnolliset reitit ratkaisevat paljolti sen, mitä palveluja on Pihtiputaalla, mitä Viitasaarella, esittelee Latva-Nevala. Etäisyydet tuovat oman lisänsä. Kuntakeskukset ovat 40 kilometrin päässä toisistaan, mutta Pihtiputaan Elämäjärveltä on reilu 100 kilometriä Viitasaaren Niinilahdelle. Meneillään oleva Paras-hanke ei sinällään tuo uutta Wiitaunionille. Meillä elementit ovat olemassa, tarvittavaa väkimäärää ei, Latva-Nevala kuvaa. Kuntien yhteinen väkimäärä on ja Wiitaunioni on katsellut ympärilleen, olisiko kiinnostuneita mukaan tulijoita. Alun perin Kinnulan kunnan piti tulla mukaan, mutta se jäi täpärästi ulkopuolelle. Ovet on avoinna, Latva-Nevala vakuuttaa. Hän ihmettelee, mitä tulevat vuodet tuovat. Nyt on odotettavissa ainakin palvelujen myymistä Kannonkosken ja Kivijärven kuntien itäosalle. Nämä kunnat ovat rajanaapureita. Saarijärven seutukunnalta on näytetty vihreää valoa yhteistyön lisäämiseksi. Keskusteluja on käyty myös Äänekosken ja Keiteleen kanssa. Puitelaki ei ketään pelasta, kyllä menestyksen ja selviytymisen avaimet ovat itsellä, Latva-Nevala arvioi erilaisten kuntien mahdollisuuksia selviytyä palvelujen tuottamisesta. Yhteistyö tiivistyy edelleen Wiitaunionin malli pohjautuu arjen työssä tiimityöhön. Sosiaalityöstä vastaa tiimi, jonka tiimivastaava istuu Pihtiputaalla. Hän myös palkkaa uudet työntekijät. Yhteistyötä tehdään, perusturvajohtaja vakuuttaa. Lautakunta ei puutu ammattityöhön vaan keskittyy isoihin asioihin. Olemme tehneet yhdessä naapurikuntien kanssa muun muassa vammaispoliittisen ohjelman ja kriisityösuunnitelman, Latva-Nevala kuvailee lautakunnan työtä. Tulevaisuudessa toimintoja aiotaan yhdistää entisestään. On vain yksi terveyskeskus ja yksi mielenterveyskeskus, sivutoimipisteitä on tarpeen mukaan. Toiminnoissa voidaan myös erikoistua. Jos mielenterveyskuntoutujien ryhmätoimintaa on Pihtiputaalla, voisi päivätoimintaa järjestää Viitasaarella. Kuljetusten järjestäminen on tietysti oma ongelmansa. Erikoissairaanhoito kehittyy yhä nopeammaksi ja se asettaa omat vaatimuksensa myös perusterveydenhoidolle. Meillä on täällä Keski-Suomessa Nova-yksikkö, joka tekee isotkin hoidot kahdessa vuorokaudessa. Sen jälkeen asiakas tulee joko omaan sairaalaan tai menee kotihoitoon. Meidän on valmistauduttava tähän. Ehkä tästä puitelaista seuraa se, että sosiaali- ja terveyspuoli löytävät toisensa, Latva-Nevala toivoo. Ja lisää, että järkeistyksen nimissä päivähoito voidaan sijoittaa sivistystoimeen. Sosiaaliturva 11/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Mikko Reijonen työskentelee Porvoon työvoiman palvelukeskuksen päällikkönä. Elinikäistä oppimista Olin samalla viikolla kouluttamassa samasta aihepiiristä kahta hyvin erilaista ryhmää. Ensimmäisen iltapäivän yleisössä oli vuosi sitten peruskoulunsa päättäneitä, ensimmäistä ammatillista tutkintoaan opiskelevia nuoria naisia. Keskeisiä oppituntien sisältöjä olivat mp3-soitinten sisältämien materiaalien vertailu, matkapuhelinten taustakuvat ja olipa mukana jokunen hiusväriesittelykin. Näistä oppituntien pääaiheista poikettiin välillä sivupoluille lastensuojelun ja sosiaaliturvajärjestelmän kiehtovaan maailmaan. Viikon loppupuolella lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevan luennon kuulijoiden keski-ikä nousi lähes 30 vuotta. Ryhmä oli tullut täydentämään työelämässä hankittua osaamista uudella tutkinnolla. Polte näyttöjen suorittamiseksi hyvin arvosanoin oli kova. Koulutuspaikkakunnalta kotiin ajellessani mietin näitä kahta ryhmää: nuoria, jotka ovat vasta astumassa sosiaalialan alati vuorovaikutteiseen työhön ja alan konkareita, joilla on hallussaan jämptit työkäytännöt sekä ehdoton varmuus ja osaaminen. Kumman ryhmän kanssa olikaan helpompi toimia? Entä kummalle koulutus osui tarkemmin maaliinsa? Nuorisojoukkoa ei tarvinnut kahta kertaa kehottaa yhteiseen työskentelyyn. ipodit ja mp3:set hiljenivät äkisti, kun päästiin kavereiden kanssa pienryhmässä miettimään vastauksia open keksimiin kysymyksiin. Innostus oli valtava ja tulosta syntyi. Varttuneempien porukkaa piti ensin hieman lämmitellä, mutta sitten alkoi hiljaisen kokemustiedon ääni nousta korvia huumaaviin lukemiin. Ryhmän kyky yhdistellä ja liittää uutta tietoa jo opittuun ja toimia vuorovaikutuksellisena ryhmänä oli mahtava. Sen, minkä iäkkäämmät avoimessa innostuksessa ja touhukkuudessa hävisivät, he ottivat takaisin kriittisessä ja rakentavassa pohdinnassa ja elämänkokemuksen mukanaan tuomassa jäsennyskyvyssä. Nuoret hallitsevat uusimman teoriatiedon ja teknologia on heille sisäänrakennettua. Myös aikapaineen sietokyky on huomattava, vaikka se joskus oppilaitosten aamutunneilla saattaakin ilmetä lievänä poissaolevuutena. Iäkkäämmillä on valttikorttinaan hiljainen tieto ja vahva sitoutuminen työntekoon. Kun heitä on pyydetty mainitsemaan asioita, jotka pitävät heitä työelämässä kiinni, tyypillinen vastaus on luottamus omaan osaamiseen ja kontaktit nuoriin ihmisiin. Aina voi olla utelias oppimaan uutta, nuoret iäkkäämmiltä ja päinvastoin. Lopuksi varttuneille tiedoksi, että mp3 on MPEG-1-standardiin perustuva häviöllinen äänenpakkausmenetelmä ja samalla se on maailman suosituin musiikin tallennusmenetelmä. ipod taas on Applen suunnittelema ja markkinoima kiintolevyllinen tai flash-muistillinen musiikkisoitin. Se pystyy toistamaan MP3-, WAV-, AAC/M4A-, AIFF- äänitiedostoja ja tukee käyttäjän tekemiä soittolistoja. Nuoremmat alan opiskelijat kiinnostuvat ehkä tiedosta, että 1900-luvun sosiaalityöntekijät eivät juuri matkapuhelinta virkatoimissa käyttäneet. kuva:minna Tarvainen Matti Saari on entinen alkoholisti, joka raitistui 17 vuotta sitten. Hän on Kokkolan perusturvalautakunnan jäsen ja raittiusaktivisti. Ammatiltaan hän on haudankaivaja. Haluan kiittää kaikkia sosiaalipuolella työskenteleviä. Ilman heitä olisin itse asiakkaana täällä, missä teen nykyisin työtä, hän sanoo. LUKIJALTA Päivähoitokeskustelun pohjaksi Lasten päivähoidon oikeudet ja maksut ovat puhuttaneet viime viikkoina kiivaasti sekä politiikan tekijöitä että ammattiväkeä. Mielipiteet esillä olleesta ratkaisusta ja käsitykset sen vaikutuksista lasten ja perheiden elämään ovat vaihdelleet laidasta laitaan, kulloisenkin kannanottajan viiteryhmän mukaan. Tarkoitukseni ei ole osallistua itse ratkaisua koskevaan keskusteluun. Mitään uutta asiasta tuskin olisi sanottavissa. Eräs asia sosiaalialan ammattilaista kuitenkin askarruttaa: miten vähän tosiasiatietoa onkaan niistä perheistä ja vanhemmista, joiden lapsi on kokopäivähoidossa silloinkin, kun vanhemmat ovat kotona. Keskustelussa on tuotu esiin monenlaisia perheiden tilanteita, mutta useimmiten esimerkit perustuvat kunkin puhujan omaan kokemuspiiriin tai kuultuihin tapauksiin. On työttömiä vanhempia, on perheiden sosiaalisia ja mielenterveyden vaikeuksia, on shoppailevia miljonääriperheiden vaimoja ja perheen vauvaan keskittyviä äitejä. 14 Sosiaaliturva 11/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Millaista palvelua alkoholistit saavat? Palvelun laatu riippuu sekä asiakkaasta että virkailijasta. Kun alkoholistilla on raju juomaputki takanaan ja hän on kriisissä, hän on varuillaan ja vihainen. Apua hakiessaan hän tulkitsee helposti viranomaisen käytöksen kylmyydeksi ja välinpitämättömyydeksi. Se voi kärjistää tilannetta. Rehellistä alkoholistia ei ole, sillä heidän elämänsä on kietoutunut valheiden ympärille. Alkoholistin puheissa on tietoista vääristelyä. Sosiaaliviranomainen on vaikeassa tilanteessa, sillä hänen pitää tehdä puheiden perusteella päätöksiä. Työntekijän toimintaan vaikuttaa se, millaisia asenteita hänellä on ja kuinka harjaantunut hän on ammattiinsa. Virkailijan on osattava tulkita alkoholistia, jotta hän pääsee auttamaan tätä päihdeongelman ratkaisussa. Tulkitsemiseen hän tarvitsee melkeinpä ennustajan lahjat. Miten palvelua voitaisiin parantaa? Tämä on tuhannen taalan kysymys, mutta kyllä lähestymistapa on tärkeä. Lapsiperheille ei pitäisi vain lähettää ruskeaa kirjekuorta, kun lastensuojeluun on tullut ilmoitus vanhempien alkoholin käytöstä. Lapsiperheet pitäisi tavoittaa varhaisessa vaiheessa. Koulu ja päiväkoti ovat tässä tärkeitä kanavia. tarvitaan tietoa lasten ja perheiden tilanteista Kaikenlaisia tilanteita löytyy. Emme kuitenkaan tunne näiden tilanteiden koko kirjoa, emmekä tiedä, miten ne määrällisesti jakautuvat. Vielä vähemmän tiedämme lasten kokemuksista tai siitä, minkälaisten pohdintojen ja arviointien perusteella ratkaisuja on tehty. Menneinä vuosina puhuttiin lasten päivähoidosta ns. standardipalveluna, jota voidaan tuottaa suurina massoina ja keskivertotuotteina. Viimeistään nyt on syytä tarkistaa tämä käsitys. Jokaisen lapsen ja jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen. Pienelle lapselle siirtyminen kotoa uuteen ympäristöön on aina suuri muutos. Joskus se merkitsee kivuliasta sopeutumista eroon äidistä tai muista turvallisista aikuisista, joskus taas pääsyä turvalliseen huolenpitoon ja välittävien aikuisten suojaavaan ympäristöön. Lapset sopeutuvat, mutta meidän aikuisten tehtävä on ymmärtää, miten suurta sopeutumista erilaisista lähtökohdista ponnistavilta lapsilta vaaditaan ja miten päivähoito voi lasta tässä kehitystehtävässä auttaa. Kun asiakasta lähestytään, pitäisi olla tiedossa, onko alkoholinkäyttö ollut pitkäaikaista vai onko kyseessä vain kertajuominen. Alkoholisti kieltää yleensä juomisensa, mutta faktatiedolla hänet voi tiputtaa alas. Jotakin voi saada selville työnantajalta, puolisolta tai naapurilta. Ketään ei saa nitistää, mutta alkoholisti ei voi kieltää ryypänneensä, jos kerrotaan naapurin nähneen, että hän käveli viikonloppuna lasioven lävitse. Hyvä siemen on kylvetty silloin, kun ihminen tunnistaa ongelmansa. Mielestäni alkoholisti pitäisi laittaa aina ensin katkaisuun ja kysyä vasta sen jälkeen: mitä haluat? Pidät hyvänä vaihtoehtona sitä, että alkoholistivanhempien lapsi sijoitetaan. Miksi? Join itse murrosikäisestä lähtien 15 vuotta. Kasvoin korttelissa, jossa kaikki tuntuivat juovan. En voinut ajatella muuta elämänmuotoa. Se oli vähän sama tilanne kuin alkuasukkaalla, joka kasvaa lehtimajassa. Ei hänkään voi kuvitella, että voisi olla toisenlaista elämää. Kun lapsi sijoitetaan, hän saa uudet puitteet ja uuden pohjan elämälleen. Hänelle ei kerry niin paljon puitavia asioita, kuin jos hän jäisi alkoholistivanhempiensa luokse. Viime vuosien lääke miltei kaikkiin lasten vaikeuksiin on ollut riskien ehkäisy ja varhainen tuki. Suojaa ja tukea tarvitsevia lapsia voisi suuria otsikoita enemmän hyödyttää keskustelu siitä, miten päivähoitoratkaisu parhaiten toteuttaisi nykyisen lainsäädännön tavoitetta: tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Toivottavasti käyty keskustelu aktivoi pohtimaan myös sitä, millä tavoin on mahdollista saada nykyistä tosipohjaisempi kuva päivähoitoa tarvitsevien perheiden elämäntilanteista ja lasten kotien luomasta kokemusmaailmasta. Tällaisen tiedon pohjalta olisi nykyistä paremmat edellytykset ratkaista, miten perheitä voidaan tukea kasvatustehtävässä, miten lasten yksilöllistä kehitystä voidaan rohkaista ja miten riskejä aiheuttavia kokemuksia voidaan riittävän varhain tunnistaa ja ehkäistä. Aulikki Kananoja UUTISIA LYHYESTI Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sen tavoitteena on parantaa työn kannustavuutta, vähentää köyhyyttä ja turvata riittävä perusturvan taso kaikissa elämäntilanteissa niin, että viimesijaiseen toimeentulotukeen ei ole tarvetta. Komitean puheenjohtajaksi nimitettiin valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syksyllä 2008, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Espoossa on laadittu laatukriteerit lastensuojelulle. Ne koskevat lastensuojelun avohuoltoa ja perhetyötä sekä avo- ja sijaishuollon yhteisiä palveluketjuja. Laatukriteereissä on otettu huomioon voimaan tulevan uuden lastensuojelulain vaatimukset. Kriteereissä määritellään muun muassa asiakkuuden alkaminen ja päättyminen, asiakkaan tiedonsaanti ja osallistuminen, sosiaalityöntekijän vastuu ja tehtävät sekä erilaiset määräajat, joita lastensuojelutyössä on noudatettava. Laatukriteerit on laadittu osana Espoon lastensuojelun kehittämishanketta, jossa on myös kehitetty lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävärakenteita. Päivähoidon hallinto on useimmissa kunnissa edelleen sosiaalitoimessa. Kevääseen 2007 mennessä päivähoidon hallintokuntaa oli muuttanut 11,7 prosenttia Manner- Suomen kunnista eli 47 kuntaa. Näistä 38 on siirtänyt päivähoidon opetustoimeen. Yhdeksän kuntaa on organisoinut jonkin uudenlaisen lautakunnan. Hallinnon muutokset eivät ole juuri muuttaneet entisiä käytäntöjä. Tiedot ilmenevät Stakesin selvityksestä. Harju H., Lindberg P., Välimäki A-L. Päivähoidon hallinto kunnissa Raportteja 9/2007. Stakes. Valtioneuvoston kesäkuussa asettaman sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman valmistelu ja toimeenpano. Ensi vuoden alusta käynnistyvässä ohjelmassa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustarpeet ja viedään läpi halutut muutokset yhteistyössä sidosryhmien ja kentän toimijoiden, erityisesti kuntien kanssa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii peruspalveluministeri Paula Risikko ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Terttu Savolainen. Sosiaaliturva 11/07 15

16 ehkäisevä lastensuojelu Riitta Hirvonen, Seija Kuivalainen ja Pirjo Pölkki Kuopion Kriisikeskus on vienyt kriisityön kouluihin oppilaiden helposti saataville. Koululaiset pääsevät ajoissa keskustelemaan ongelmistaan aikuisen kanssa Pulinapajaan. Pulinapajat tukevat koululaisia kriiseissä Riitta Hirvonen on Kuopion Kriisikeskuksen johtaja. Seija Kuivalainen on Kuopion Kriisikeskuksen ennaltaehkäisevän työn johtaja. Pirjo Pölkki on lastensuojelun professori Kuopion yliopistossa. Kirjoituksen lähdeluettelon saa toimituksesta Kuopiossa on kehitetty vuodesta 2001 ehkäisevän kriisityön mallia vuotiaiden peruskoululaisten hyvinvoinnin tueksi. Koululaisille annetaan tietoa kriiseistä, niitä aiheuttavista tilanteista ja kriisistä selviytymisvalmiuksista. Terveystiedon opetukseen on liitetty oppitunteja, joiden teemoina ovat arvot ja asenteet, kriisit ja auttamistahot sekä seurustelu, seksi ja päihteet. Kriisiin joutuneiden kanssa työskennellään Pulinapajalla, jossa voi yhtenä päivänä viikossa keskustella kriisikeskuksen työntekijöiden kanssa. Oppilaat voivat tulla keskustelemaan oma-aloitteisesti tai toisten rohkaisemina. Koulutettu kriisityöntekijä kartoittaa yhdessä nuoren kanssa hänen tilanteensa ja avun tarpeensa. Tarvittaessa oppilas ohjataan oppilashuoltoryhmään tai muun avun piiriin. Kahtena ensimmäisenä vuonna Pulinapajassa kävi noin 200 nuorta, mutta vuonna 2005 kävijöitä oli jo yli 600. Lähes puolet oppilaista hakeutuu oma-aloitteisesti Pulinapajaan. Opettajat ja muu henkilökunta ovat ohjanneet sinne noin neljänneksen oppilaista. Muut tulevat vastaanotolle vanhempien tai tovereiden lähettäminä. Eniten palvelua käyttävät 14-vuotiaat. Keskeinen yhteydenoton syy ovat koko ajan olleet nuoren vaikeudet kotona, mutta vuonna 2005 tästä syystä vastaanotolle tulleiden määrä kaksinkertaistui. Myös huoli läheisestä on yhä tavallisempi. Muita tärkeitä syitä ovat koulukiusaaminen ja muut ongelmat oppilaiden kesken, masentuneisuus tai ahdistuneisuus, läheisen kuolema ja oppilaan häiriökäyttäytyminen. Tarvitaan paikka, jonne voi mennä Koululaisille tehdyn kyselyn mukaan nuoret pitivät tärkeänä paikkaa, jonne voi mennä, jos tulee tarvetta puhua omista asioista. Vaikka vain harvat vastanneista olivat siihen mennessä asioineet Pulinapajassa, lähes puolet piti toimintaa tärkeänä. Nuoret, joiden perheessä oli tapahtunut ikäviä asioita, arvostivat toimintaa enemmän kuin ne nuoret, jotka eivät olleet kohdanneet tällaisia ongelmia. Keskustelua Pulinapajan työntekijän kanssa voi nuorten mielestä estää vaikeus puhua omista asioista tuntemattomalle ihmiselle, pelko kiusatuksi tulemisesta, jos joku sattuu näkemään käynnin ja pelko, että työntekijä ottaa yhteyttä vanhempiin. Viime vuosina noin kolmannes kävijöistä on käynyt Pulinapajassa vain kerran. Joidenkin nuorten asioista on otettu yhteyttä kotiin tai heidät on ohjattu esimerkiksi lastensuojeluviranomaisen luo tai tämän kanssa on pidetty yhteispalaveri. Joskus kriisikeskuksen työntekijä jatkaa työskentelyä nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa pitempäänkin. Konsultointia koulun henkilökunnalle Myös oppilaiden vanhemmat voivat saada apua omaan elämäntilanteeseensa kriisikeskuksesta. Li- 16 Sosiaaliturva 11/07

17 säksi kriisikeskuksen työntekijä konsultoi opettajia ja muuta henkilökuntaa. Hän auttaa heitä tunnistamaan lasten ja nuorten kriisejä sekä tukemaan kriisinsä vuoksi oireilevia oppilaita. Tavoitteena on kehittää nuorten sosiaalisten verkkojen toimintavalmiutta, jotta ne pystyvät paremmin tukemaan nuorten selviytymistä. Samoin kuin nuorten kontaktit Pulinapajaan myös aikuiskontaktit ovat lisääntyneet viime vuosina. Ehkäisevän kriisityön projektin työntekijät ja yhteistyökumppanit ovat arvioineet vuosittain palveluita sekä kriisikeskuksen yhteistyötä koulun muiden toimijoiden kanssa. Nuorten ääni on kuulunut paitsi alkukartoituksessa myös vapaamuotoisissa palautteissa sekä projektin ohjausryhmässä olleen nuorisovaltuuston jäsenen kautta. Koulujen johtajien näkemys kriisityöstä on ollut hyvin myönteinen. Heistä kriisityöntekijöiden pitämät terveystiedon tunnit, osallistuminen vanhempainiltoihin sekä oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien kanssa työskentely ovat olleet arvokas lisä oppilashuollon palveluihin yläluokilla. Yksilövastaanotoista oli vastaajien mielestä tullut matalan kynnyksen auttamispaikka nuorille ja koulun henkilökunnalle. Kiusaamistapausten jälkiselvittelyä pidettiin erityisen arvokkaana. Yksi päivystysjakso viikossa koulua kohti koettiin liian vähäiseksi. Pulinapajan nimen muuttamista ehdotettiin, samoin terveystiedon tuntien opetusmenetelmien kehittelyä toiminnallisempaan suuntaan. Kolmas sektori tuli kouluun Oppilashuollon työntekijät, kuten koulukuraattorit ja -psykologit sekä muut yhteistyökumppanit analysoivat yhteistyön edellytyksiä kolmannen sektorin toimijan kanssa onhan kriisikeskus Kuopion Seudun Mielenterveysseura Hyvä Mieli ry:n toimintaa. Järjestön tulo kouluyhteisöön ei aina suju kitkatta. Työn painopisteiden selkiyttäminen sekä yhteistyön pelisääntöjen ja luottamuksen rakentaminen vievät aikaa. Eri osapuolten on tiedettävä toistensa tavoitteet sekä sovittava yhteisistä päämääristä, työnjaosta ja menettelytavoista, jotka on syytä kirjata huolellisesti. Oppilashuollon työntekijöiden ja kriisityöntekijöiden keskinäinen luottamus, saumaton yhteistyö ja keskinäinen tuki ovat tärkeitä. On tärkeää, että kouluyhteisön voimavarat riittävät sekä yhteisö-, perhe- että yksilötyöhön ja myös apuun kriisitilanteissa. Koulujen omat resurssit ovat usein alimitoitettuja. Pulinapajatoiminta voi tuoda joustavan tuen yläkoulujen aikuisille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Nuorten huonoosaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan myös kolmannen sektorin voimavaroja. Tarvetta myös lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Nuorten kanssa työskenneltäessä ovat aikuisen persoonallisuus, osaaminen, sitoutuminen ja työn jatkuvuus avainasemassa. Osa asioista, joista nuoret haluavat keskustella, kuuluu normaaliin kehitykseen ja liittyy elämäntilanteeseen. Aikuinen ei kuitenkaan saa vähätellä niitä. Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien nuorten elämänkriisit kuten perheväkivalta ja kaltoin kohtelu vaativat ammattitaitoa ja pitempiaikaista paneutumista. Vaikka ehkäisevän työn tuloksellisuutta on vaikea arvioida, tä- Nuorilla on monia selviytymiskeinoja Nuorten parissa tehtävän kriisityön mallia kehitettäessä tehtiin kysely, johon vastasi 174 kahdeksasluokkalaista. Heistä puolet ei ollut kokenut merkittäviä ongelmia kahden edellisen vuoden aikana. Perheongelmat olivat kasaantuneet osalle nuorista siten, että 13 prosentilla oli ainakin kolme suurta huolenaihetta. Yleisimpiä nuorten kriisejä olivat vakava sairaus tai loukkaantuminen, suuret ristiriidat perheenjäsenten välillä, läheisen kuolema, päihteiden käyttö ja isot taloudelliset vaikeudet. Vaikeuksissa olleet nuoret kokivat muita enemmän väsymystä, ahdistuneisuutta, masennusta, unettomuutta ja kipuja. Nuoret käsittelevät psyykkisiä vaikeuksiaan eri tavoin kuin aikuiset, koska heillä ei ole niiden käsittelystä kokemusta ja tietoa. He eivät aina ole tietoisia tunnetilastaan mutta ovat levottomia, keskittymiskyvyttömiä ja häiritseviä. Nuorten selviytymisyritykset esimerkiksi runsaan alkoholin käytön avulla voivat häiritä heidän elämäänsä entisestään. Kyselyssä ilmeni, että nuorilla on monipuolisia selviytymiskeinoja, joista keskeisiä ovat paneutuva ystävien tuki ja huolten jakaminen vertaisten kanssa. Nuoret turvautuvat vaikeissa tilanteissa myös positiiviseen ajatteluun, harrastuksiin, tunneilmaisuihin tai vetäytyvät olemaan yksin. Useimmat nuoret saavat tukea myös kotoa. Kuitenkin pojista miltei neljännes ja tytöistä kuusi prosenttia ilmaisi, että he eivät halua kertoa ongelmistaan kotona kenellekään. hänastiset palautteet ja kokemukset kertovat onnistuneista kriisien katkaisuista sekä kouluyhteisön, nuorten sekä perheiden tilanteiden paranemisista ja elämänilon palaamisesta. Akuutit kriisit täytyy käsitellä aikanaan, jotta ne eivät pitkittyisi eivätkä asianosaiset traumatisoidu. Ehkäisevän kriisityön hanke päättyy nykymuodossaan Kuopiossa tänä vuonna. Saatuja kokemuksia hyödynnetään, kun toiminta laajenee Suomen Mielenterveysseuran koordinoimana uusille paikkakunnille, kuten Ouluun, Lahteen, Raumalle ja Mikkeliin. Tällaista toimintaa kannattaisi viedä myös lukioihin sekä ammatilliseen koulutukseen, joista puuttuvat usein koulukuraattorin ja -psykologin palvelut. Lisäksi näissä koulutuksissa olevat nuoret asuvat usein kodin ulkopuolella vailla aikuisten tukea. Lisätietoja Sosiaaliturva 11/07 17

18 sosiaalihuollon historia Sosiaaliturva 95 vuotta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 90 vuotta Lea Suoninen-Erhiö Eikös Sosiaaliturva olekaan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton lehti? Liitto ja lehti kytketään yhä toisiinsa, vaikka ne ovat aina toimineet eri organisaatioissa, joskin menneinä vuosina hyvinkin tiiviissä yhteistyössä. Toimihan Sosiaaliturva liiton äänenkannattajana vuosikymmeniä. Tänä vuonna juhlivat niin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto kuin Sosiaaliturva-lehtikin. Keskusliitto täyttää 90 vuotta ja lehti 95 vuotta. Kuopiossa eläkepäiviään viettävä kaupungin entinen sosiaalijohtaja, sosiaalineuvos Aulis Pirinen on perehtynyt niin liiton kuin lehdenkin historiaan ja vaikuttanut molemmissa. Pirinen aloitti sosiaalihuoltajaopinnot Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa Helsingissä syksyllä Jo tuona syksynä hän joutui ensimmäisen kerran tekemisiin liiton kanssa. Tulevien sosiaalihuoltajien opettaja, lehtori Veikko Piirainen värväsi hänet airueeksi Huoltopäiville, jotka liitto järjesti tuolloin Helsingissä. Maalaispojalle se oli mahtava tehtävä, mutta vaikeutena oli se, etten tuntenut näöltä yhtään sosiaalialan silmäntekevää ja heidäthän olisi pitänyt tietysti huomioida. Piirainen vaikutti liiton hallituksessa ja sivutoimenaan teki toimitussihteerinä Huoltaja-lehteä. Lehti tuli tutuksi jo opiskeluaikoina, kun sitä ohjattiin lukemaan. Ensi kosketukseni lehteä julkaisevaan säätiöön olikin sitten se, kun sain säätiön palkinnon sosiaalihuoltajatutkintoa varten laatimastani tutkielmasta, Pirinen kertoo. Samoja henkilöitä Veikko Piirainen ei ollut suinkaan ainoa yhdyslinkki liiton ja lehden välillä. Jo aiemmin liiton hallituksen puheenjohtajana toiminut köyhäinhoidon piiritarkastaja Georg Gauffin oli myös lehden toimitussihteeri. Lisäksi lehden päätoimittaja, huoltotoimen toimitusjohtaja Bruno Sarlin oli liiton hallituksen jäsen Ilmeisesti jo 30-luvulla syntyi yleinen käsitys, että lehti kuuluu liiton organisaatioon. Myöhemminkin tätä käsitystä on todennäköisesti tukenut se, että molempien hallintoon on jatkuvasti kuulunut samoja henkilöitä, Pirinen toteaa. Lehden julkaisijana on kuitenkin alkuvaiheen jälkeen ollut osakeyhtiö, myöhemmin yhdistys ja vuodesta 1953 Huoltaja-säätiö. Maininta Huoltajan toimimisesta liiton äänenkannattajana lisättiin lehteen vuoden 1947 alusta. Liiton toiminnalle paljon palstatilaa Alkuvaiheessa lehteä julkaisi silloinen vaivaishoidonneuvoja Bruno Sarlin Kuopiossa Köyhäinhoitolehden nimellä. Lehti toimi tuolloin kunnallisen köyhäinhoidon ja yksityisen hyväntekeväisyyden äänenkannattajana. Lehden ja liiton rinnakkainen historia 1912 Köyhäinhoitolehti ilmestyy ensimmäisen kerran marraskuussa Kuopiossa. Julkaisijapäätoimittaja vaivaishoidonneuvoja Bruno Sarlin 1919 Köyhäinhoitolehden julkaisupaikka siirtyy Helsinkiin ja lehden nimi muuttuu Huoltajaksi. Julkaisijaksi tulee Köyhäinhoitolehti Oy 1927 Huoltajan julkaisijaksi perustetaan Aikakauslehti Huoltaja ry, toimitussihteeriksi Georg Gauffin Elin Aarrevaara on alkuvuosina Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän kirjoittaa Huoltajaan yhdistystä koskeneita uutisia. Vuonna 1934 Huoltajassa kerrotaan Suomen Huoltotyöntekijäin Liiton jäsenmatkasta Latviaan. Se tehtiin yhdessä Ruotsin vastaavan liiton kanssa. Suomesta mukana oli kolmattakymmentä huoltotyöntekijää Huoltajan päätoimittajaksi valitaan Bruno Sarlin Museovirasto, Samuli Paulaharju 18 Sosiaaliturva 11/ Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistys perustetaan heinäkuussa Lempäälässä Köyhäinhoito ei luvun alkupuolella tavoittanut kaikkia. Kuvassa kaksi oululaista pyytäjätyttöä elantoa hankkimassa Köyhäinhoidon piiritarkastaja Georg Gauffin valitaan Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi 1929 Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistys muuttuu Suomen Kunnallisten Huoltotyöntekijäin Liitoksi 1931 Helsingin huoltotoimen toimitusjohtaja Bruno Sarlin valitaan liiton hallituksen jäseneksi. Hän oli Köyhäinhoitolehden ajan jälkeen toiminut Vaasan läänin maaherrana ja palannut 30-luvun alussa sosiaalihuollon työsaralle 1932 Suomen Kunnallisten Huoltotyöntekijäin Liitto muuttuu Suomen Huoltotyöntekijäin Liitoksi 1934 Helsingin maalaiskunnan köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtaja, ekonomi Toivo Ailio valitaan liiton sihteeriksi

19 Lea Suoninen-Erhiö Aulis Pirinen kuvaa sosiaalihuollon kehittämisen aikaa 1950-luvulta aina 1990-luvun alkuun Erikoisjunalla Oulun päiville Sosiaalihuoltajaksi valmistunut Aulis Pirinen aloitti kesällä 1954 Lapuan kunnassa sosiaalisihteerin virassa. Ensimmäistä kertaa hän osallistui Huoltopäiville vuonna Ne pidettiin Oulussa Huoltajaan lisätään maininta lehden toimimisesta Suomen Huoltotekijäin Liiton äänenkannattajana 1951 Bruno Sarlin ja Georg Gauffin kuolevat tammikuussa viikon väliajoin, Huoltajan toimitussihteeriksi valitaan Yhteiskunnallisen Korkeakoulun lehtori Veikko Piirainen ja päätoimittajaksi varatuomari Alpo Asteljoki, joka oli Sarlinin seuraaja myös Helsingin huoltotoimen toimitusjohtajana. Aulis Pirinen aloittaa syksyllä sosiaalihuoltajaopinnot Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa Helsingissä 1949 Bruno Sarlin jättää liiton hallituksen. Hänet kutsutaan liiton kunniajäseneksi. Georg Gauffin lopettaa liiton hallituksen puheenjohtajana, mutta jatkaa vielä hallituksen jäsenenä Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Toivo Ailio 1953 Huoltajan julkaisijaksi perustetaan Huoltajasäätiö, sen hallitukseen puheenjohtajaksi valitaan päätoimittaja Asteljoki, varapuheenjohtajaksi Toivo Ailio ja muiksi jäseniksi mm. toimitussihteeri Piirainen 1953 Suomen Huoltotyöntekijäin Liitto muuttaa nimensä Sosiaalihuollon Keskusliitoksi. Keskusliiton hallitukseen valitaan puheenjohtajaksi Toivo Ailio ja varapuheenjohtajaksi Veikko Piirainen. Alpo Asteljoki on liiton valtuuston jäsen. Georg Gauffinin ja Bruno Sarlinin profiilit ikuistettiin Huoltajan mitaliin lehden täyttäessä 50 vuotta Pronssisen mitalin on muovaillut kuvanveistäjä Pekka Kontio Lapuan kunnan 1960 Aulis Pirinen sosiaalisihteeri, aloittaa keskussosiaalihuoltaja liiton toiminnanaulis Pirinen valitaan johtajana Etelä-Pohjanmaan Huoltoväen yhdistyksen puheenjohtajaksi 1966 Aulis Pirinen kutsutaan säätiön isännistön jäseneksi Tampereen Huoltopäivillä 1963 Sosiaalihuollon Keskusliiton edustajat varatuomari Osmo Toivola (oik.), maisteri Veikko Niemi ja toiminnanjohtaja Aulis Pirinen luovuttavat kaupungille liiton pienoislipun. Sen ottavat vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Valdemar Sandelin ja sosiaalinen apulaiskaupunginjohtaja Paavo Lehtinen. Asiasta kerrottiin Huoltajassa. Sosiaaliturva 11/07 19 Ennen oli yhteinen ymmärrys siitä, minkälaista hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan rakentamassa. Kun oli yhteisiä päämääriä, yhteistyö sujui yli organisaatiorajojen. Yleisesti ajateltiin, että kohti parempaa ollaan menossa Keskusliitto perustettiin heinäkuussa 1917 Lempäälässä Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistyksenä. Jo vuosi perustamisensa jälkeen syyskuussa 1918 yhdistys käsitteli oman äänenkannattajan perustamista, mutta päätyi kuitenkin esittämään Köyhäinhoitolehden toimitukselle, että yhdistys saisi lehdestä oman osaston. Vuonna 1919 Köyhäinhoitolehti muuttui Huoltajaksi ja yhdistys alkoi esiintyä lehdessä jatkuvasti. Yhdistyksen johtavana voimana oli alkuvuosina sen johtokunnan puheenjohtaja Elin Aarrevaara. Hän kirjoitti Huoltajaan yhdistystä koskeneita uutisia ja köyhäinhoidon alalla työskenteleville tarkoitettuja vetoomuksia, jotta nämä liittyisivät yhdistyksen jäseniksi. Kun liitto sai vuonna 1934 sihteerikseen ekonomi Toivo Ailion, Helsingin maalaiskunnan köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajan, sai liiton toiminta Huoltajasta entistä enemmän palstatilaa. Lehdessä alettiin myös julkaista liiton toimintakertomuksia.

20 sosiaalihuollon historia Huoltopäiville mentiin silloin erikoisjunalla, jossa oli yksinomaan huoltoväkeä. Juna lähti Helsingistä ja siinä oli sekä makuu- että päivävaunuja. Me Lapualta lähtijät asuimmekin päivien ajan makuuvaunuissa Oulussa. Se oli todellinen huoltojuna sikälikin, että Seinäjoelta veturinkuljettajaksi oli tullut Seinäjoen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Miilumäki, Pirinen muistelee. Seuravana vuonna Pirinen valittiin Etelä-Pohjanmaan Huoltoväen yhdistyksen puheenjohtajaksi. Ja siitä syntyi paljon yhteyksiä keskusliittoon. Yhdistyksen puheenjohtajana osallistuin liiton valtakunnallisiin tilaisuuksiin ja tuli siinä Huoltaja-säätiökin samalla tutuksi. Kun meillä järjestettiin tilaisuuksia Etelä-Pohjanmaalla, toimittelin niistä Huoltajalle selostuksia. Lehden tuotoilla avustusta liitolle Syksyllä 1960 Pirinen aloitti keskusliiton toiminnanjohtajana. Tässä työssä hän jatkoi kesään Kun olin toiminnanjohtajana, oli säätiö liitolle taloudellisessa mielessä erityisen tärkeä. Luottamukselliset suhteet säätiön päättäjiin olivat kullan arvoinen asia. Huoltaja-säätiön taloudellinen tuki keskusliitolle oli vuosikymmenien ajan erittäin merkittävä. Se oli perinne jo siltä ajalta kun Aikakauslehti Huoltaja ry Sarlinin ja Gauffinin aikana avusti lehden tuotoilla Suomen Huoltotyöntekijäin Liittoa, joka muun muassa järjesti sosiaalihuoltoalan henkilöstölle koulutustilaisuuksia. Pirisen toiminnanjohtajuuden aikana 1962 Sosiaalihuollon Keskusliitto pystyi muun muassa hankkimaan toimistohuoneiston Helsingistä säätiön lainan turvin. Yhteistyö keskusliiton kanssa ei kuitenkaan ollut yksipuolista. Valmistellussa puheenvuorossaan Huoltaja-säätiön isännistön kokouksessa silloinen säätiön ja keskusliiton hallituksen jäsen Aulis Pirinen on kuvannut yhteistoimintaa muun muassa seuraavasti: Luonteeltaan yhteistoiminta on ollut samojen asioiden ajamista; valistamista, tiedottamista, tutkimuksen tukemista ja painostamista sekä toisen toiminnan taloudellista ja muuta tukemista. - - Kohtuuttoman yksipuolista ja epäoikeudenmukaista olisi kuitenkin väittää, että saavana osapuolena taloudellisessa mielessä olisi ollut ainoastaan keskusliitto. Viime mainittu on vuosikymmenien kuluessa voinut monella muotoa toimia myös lehtemme hyväksi mm. ajankohtaista ja asiantuntevaa materiaalia tuottamalla. Lehdelle liitto on ollut erittäin käyttökelpoinen ja tarkoituksenmukainen kytkentä sosiaalihuollon toteutusportaisiin. Pirinen korostaa, että asia oli yhteinen: Keskusliitolla oli monipuolista toimintaa. Säätiöllä oli rahaa ja keskusliiton toimintaa tukemalla se samalla toteutti omaakin tarkoitustaan. Työala oli yhteinen. Aiemmin liitto suuntautui vahvasti kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Myöhemmin painotukset ovat muuttuneet. Mukaan on tullut kansalaisjärjestötoiminta. Sittemmin myös kansainvälinen ulottuvuus on vahvistunut. Säätiö on halunnut painottaa kunnallista sosiaalihuoltoa. Yhteistyö on vuosien saatossa vähentynyt ja tiet ovat vähitellen erkaantuneet. Äänenkannattajuus päättyy Lehden toimiminen liiton äänenkannattajana kyseenalaistettiin ensimmäisen kerran Eero Haapasalon päätoimittajakaudella Päätoimittaja ehdotti, että Huoltajan nimiösivulta poistettaisiin lehden vapaan toimivallan säilyttämiseksi maininta äänenkannattajuudesta. Keskusliitolta tiedusteltiin mielipidettä asiaan ja se ilmoitti haluavansa pitää Huoltajan edelleen keskusliiton ja siihen liittyneiden yhdistysten äänenkannattajana. Asia jäi sillä erää siihen. Sittemmin äänenkannattajuuskysymys nousi usein esiin. Maininta äänenkannattajuudesta säilyi Sosiaaliturvan nimiölehdellä kuitenkin loppuvuoteen Edellisenä vuonna keskusliitto oli rikastuttanut alan ammattilehdistöä perustamalla äänenkannattajakseen oman lehden, Sosiaali- ja terveysviestin. Huoltaja-säätiön hallitus katsoi tuolloin, ettei Sosiaaliturva-lehden toimimiseen liiton äänenkannattajana ole asiallisia eikä sisällöllisiä perusteita. Lähdeluettelon saa toimituksesta Lähteet myös verkossa: Huoltaja-säätiö onnittelemassa 50-vuotiasta Sosiaalihuollon Keskusliittoa Kuvassa säätiön edustajat Veikko Piirainen (vas.), Salme Vaismaa, Aune Mäkinen-Ollinen, Toivo Ailio, Maija Salolahti ja Eero Haapasalo. Arvi Jokinen 1976 Aikakauslehti Huoltaja vaihtaa nimensä Sosiaaliturvaksi Sosiaaliturva-lehden 75-vuotisjuhlien yhteydessä 1987 lehden syntysijoilla Kuopion Sepänkadulla paljastetaan Huoltaja-säätiön valmistuttama muistoreliefi paikalla, jolla vaivaishoidonneuvoja Bruno Sarlin oli alkanut julkaista Köyhäinhoitolehteä vuonna Samana vuonna ilmestyy myös päätoimittaja Kaarina Jousimaan tekemä Sosiaaliturvan historiikki Näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaaliturvan Keskusliitto myöntää 1992 Sosiaaliturvan tiedotuspalkinnon Sosiaaliturva-lehdelle. Palkinnon vastaanottavat päätoimittaja Merja Moilanen (vas.) ja toimitussihteerit Erja Saarinen ja Lea Suoninen Sosiaalijohdon neuvottelupäivilllä Sosiaaliturvan nimiölehdeltä poistetaan maininta sen toimimisesta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton äänenkannattajana 1999 Aulis Pirisen 33 vuoden kausi säätiön isännistössä päättyy 1970 Aulis Pirinen aloittaa keskusliiton hallituksen jäsenenä 1972 Sosiaalihuollon Keskusliitto muuttaa nimensä Sosiaaliturvan Keskusliitoksi 20 Sosiaaliturva 11/07 Arvi Jokinen Sosiaaliturvan Keskusliitto viettää 60-vuotisjuhliaan Huoltaja-säätiön ja Sosiaaliturva-lehden onnittelut tuovat mm. säätiön isännistön puheenjohtaja Alpo Asteljoki (kesk.), päätoimittaja Kaarina Jousimaa, hallituksen puheenjohtaja Usko Tiainen ja varapuheenjohtaja Jori R. Rissanen sekä hallituksen jäsenet Jaakko Tuomi ja Aulis Pirinen Aulis Pirinen jättää keskusliiton hallituksen 20 hallitusvuoden jälkeen 1993 Aulis Pirinen kutsutaan keskusliiton kunniajäseneksi Sosiaaliturvan päivillä Oulussa 1997 Sosiaaliturvan Keskusliitto muuttaa nimensä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitoksi. Keskusliitto perustaa äänenkannattajakseen Sosiaali- ja terveysviestin Sosiaali- ja terveysviesti perustettiin 10 vuotta sitten.

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Vanhuspalvelut PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2 Sisällysluettelo 1. Palvelusetelin

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg

WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg TAUSTAA Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari 1.1.2005 alkaen valmistelu alkoi keväällä 2002 Viitaseudun strategia valmistui loppuvuodesta

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua?

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua? Kuntaliitoksilla parempaa palvelua? Rajansa kaikella Harri Virta 13.9.2012 Kuntamarkkinat Case Kaarinan ja Piikkiön liittäminen Mitä tavoiteltiin kuntaliitoksella 2008? Mitä tapahtui vuonna 2009? Miltä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 02.05.2005 83 Voimaantulo: 1.1.2006 Muutos: Kaupunginvaltuusto 15.1.2007 8 Voimaantulo: 15.1.2007

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE Tulosalueet Sosiaalipalveluiden Terveyspalveluiden Toimintakyvyn tukipalveluiden Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden Hallintopalveluiden

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot