Riistametsänhoito Kälviä

Transkriptio

1 Riistametsänhoito Kälviä Juha Heikkilä Suomen riistakeskus

2 Koulutuksen sisältö Riistametsänhoidon tausta Riistametsänhoito mistä on kyse? Lainsäädäntö ja sertifioinnit Riistametsänhoidon kysyntä Digiriistametsä-hanke Riistametsänhoidon työohjeet Riistametsänhoidon materiaalit

3 Riistametsänhoito mistä on kyse?

4 Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa

5 Metsäkanalinnut Metso, teeri, riekko, pyy Talousmetsien lajeja talousmetsien käsittelyllä ratkaistaan kanalintujen tulevaisuus Kuva: Hannu Huttu

6 Elinympäristövaatimukset Metsäkanalinnut tarvitsevat ravintoa ja suojaa Linnut menestyvät monimuotoisessa sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

7 Metson elinympäristöt Metso on monimuotoisuuden indikaattorilaji Havupuuvaltaiset sekametsät Kasvillisuus voi vaihdella peitteisestä aukkoiseen Peittävyys Maisemataso Latvus Maanpinta Mustikka Kuva: Juha Määttä/ Vastavalo

8 Teeri Lehti- ja havusekametsät Rämeet ja niiden puoliavoimet reunavyöhykkeet sekä taimikot Talviravintona koivun urvut Kuva: Markku Sippari /vastav

9 Riekko Tunturialueet, avo- ja vähäpuiset suot ja soiden reunametsät Elinympäristöjen väheneminen siirtänyt levinneisyyttä kohti pohjoista Etelä-Suomessa uhanalainen Ilmastonmuutos -> valkoinen talvipuku Kuva: Hannu Huovila/Vastavalo

10 Muut riistalajit Metsähanhi Metsäjänis Sorkkaeläimet Ruokaa ja suojaa! Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo

11

12 Kuva: Mirja Rantala Metsätalouden vaikutukset elinympäristöihin Soiden ojitukset riekko Metsien rakenteen muutos Pirstoutuminen Laadulliset muutokset (yhden puulajin tasaikäiset metsät, maanmuokkaus) Petojen saalistuspaineen kasvu

13 Kuva: Mirja Rantala Mustikka Mustikka on kanalintujen tärkein ravintokasvi Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä poikueille Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää hyönteisravintoa

14 Mustikan peittävyys

15 Kanalinnut sietävät monia metsätaloustoimia Metso käyttää jopa nuoria kasvatusmetsiä. Metsämaiseman riittävä peitteisyys on tärkeää! (Miettinen 2009, Sirkiä 2010) Metsän rakenteella on suuri merkitys: Metso-, teeri- ja pyypoikueet alueilla, joissa runsaasti aluskasvillisuutta ja latvuskerros on peitteinen. (Melin ym. 2016) Kuva: Janne Miettinen

16 o o o Mihin meidän kannattaa pyrkiä? Vaihtelevarakenteisiin sekametsiin! o Tietopohja luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta Parannus yhdessäkin kohdassa metsän hoitoketjua auttaa Paras tulos saadaan kun riistaa hyödyttäviä pieniä muutoksia tehdään uudistushakkuusta alkaen

17 Lainsäädäntö ja sertifioinnit

18 Metsälaki Metsälaki, Kemera ja sertifioinnit Mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen Vajaatuottoisilla soilla ei enää uudistamisvelvoitetta Uudistamiskypsyyden alaraja poistettu (uhka riistalle) Kemera Taimikonhoito-ohjeistus mahdollistaa riistatiheikköjen jättämisen Kemera-sääntöjen mukaan taimikkoon voi jättää raivaamattomia tiheikköjä, kunhan näiden osuus kokonaispinta-alasta on alle 10 prosenttia PEFC ja FSC Säästöpuut ja lehtipuusekoitus tukevat riistaa

19 Riistametsänhoidon kysyntä

20 Metsästäjät perheineen omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä (6,4 milj. ha eli 47 %, Metsästäjäprofiili 1993) Metsänomistajista 54 % on luokiteltavissa monitavoitteisiksi tai virkistyskäyttäjiksi, heillä pintaalasta 57 % (Hänninen ym. 2011) Tarjolla on kustannusneutraaleja tai jopa tavallista metsänhoitokäytäntöä paremmin kannattavia riistaystävällisiä vaihtoehtoja - siksi järkevän metsänomistajan kannattaa ne valita

21 Riistametsänhoidolle on kysyntää Kesällä 2015 toteutettiin maanomistajille kysely Vastaajista 85 prosentti (n =399) halusi koittaa riistametsänhoitoa tilallaan Kuva: Pentti Sormunen / Vastavalo

22 Metsäammattilaisen asenne usein ratkaisee Riista osa maan tuottoa Monimuotoisuus Maisema Virkistyskäyttö Varautumista ilmastonmuutokseen tuhoihin puunhinnan muutoksiin Alan toimintaedellytykset! Sole Lätti

23 Digiriistametsä -hanke

24 Digiriistametsä -hanke Laserkeilauspohjaiset riistaympäristöt Metsään.fi palveluun Riistakohteiden tieto pohjautuu laserkeilaus- ja satelliittikuva-aineistoihin Pikselikoko 16 m X 16 m Kattaa noin 85 % Suomesta

25 Metsään.fi riistakohteet Valikoituvilla kohteilla puusto Kerroksellista Monilajista Vähintään 10 metriä pitkää Vähintään 50 kuutiota hehtaarilla Kohteille lasketaan indeksiarvo Korkein puustoltaan kerroksellisimmilla ja monilajisimmilla kohteilla

26 Metsään.fi riistakohteet Metsänomistaja näkee tulokset omalla tilallaan -> avautunut helmikuussa Metsään.fi välilehdeltä Metsätilat ja kartat kohdasta Muut aineistot Kohteiden hoito metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti Perusvaihtoehto: riistatiheiköt ja sekametsäisyys Jos haluaa panostaa riistaan paljon, voi kasvattaa metsää erirakenteisena

27 Riistametsänhoito Työohjeet xxx Suomen riistakeskus

28 Taimikonhoito Riistatiheiköt Harvennushakkuut Ennakkoraivaus Uudistaminen Sisältö Tasaikäis-/eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Poikueympäristöt Suon riistataloudellinen kunnostaminen Metson soitimien hoito Kuva: Mirja Rantala

29 Yksinkertaisia asioita suojaa ja sapuskaa Riistametsän tärkeät rakennepiirteet: 1) Metsäpeitteisyys (maisema + metsikkö) 2) Suoja maanpinnan lähellä 3) Mustikkavarvikko Korvet ja vaihettumisvyöhykkeet avainbiotooppeja! Miten: Lisäämällä puuston ja pensaskerroksen koko-, tiheys- ja lajivaihtelua Tavoitteena metrin vaakanäkyvyys Sopii tavallisen talousmetsään - sekä tasa- että erirakenteiseen Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa Keskeistä: Riistatiheiköt, sekametsät ja hyvät säästöpuuryhmät Vähintään 3 puulajin sekametsät (mä,ku,lehtipuu) Ennakkoraivauksen keventäminen Avainbiotoopeilla suojan ja peitteisyyden säilyttäminen (pitkät kiertoajat, alikasvoksen hyödyntäminen uudistamisessa ja erirakenteisena kasvatus) Hallittua hoitamattomuutta

30 Taimikonhoito Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen tulevaisuudessa Keinot Riistatiheiköt Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus alle 80 % Havupuulajien sekoitus Sekä taimikon varhaishoidossa että taimikonharvennuksessa Kuva: Juha Siekkinen

31 Riistatiheiköt Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua suojaa Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja monilajista Kuusen läsnäolo on tärkeää! Sopiva kohta Kostea painanne Kuvion reuna Kohta, jossa teknisesti huonoja puita Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen aariin

32 Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10% kokonaisalasta Jätä yksi tiheikkö jokaista sahattua tankillista kohti Kuva: Mirja Rantala

33 Harvennushakkuut Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon turvaaminen sekä metsäpeitteisyys Ennakkoraivaus vain ainespuuston tyville alikasvospuiden ja pensaiden säästäminen aukkopaikoissa tavoitteena metrin vaakanäkyvyys Vähintään kolmen puulajin sekametsä mänty, kuusi, lehtipuu kutakin > 5 % Kuva: Mikko Alhainen

34 Ennakkoraivaus Usein ratkaiseva toimenpide koko kiertoajan jatkon kannalta Heikko toteutus tuhoaa riistametsän laadun vuosikymmeniksi Riistan kannalta hyvin toteutettu taimikonhoito antaa liikkumavaraa ennakkoraivaukseen ja harvennushakkuisiin Totaaliraivaus vs. muut vaihtoehdot, esim. näkemäraivaus

35 Kuva: Mirja Rantala Uudistaminen Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen mahdollisuuksien turvaaminen Vaihtoehdot: Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen (kustannussäästöt!) Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen) Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä maanmuokkaustapoja Kääntömätästys Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto on riittävän hyvälaatuista

36 Alikasvoksen hyödyntäminen tarjoaa loistavat mahdollisuudet, uudistamisen kulut noin1500 eur/ha!

37 Kuva: Hannu Huttu Uudistusalan käsittely Luontaisesti syntyneen taimiaineksen hyödyntäminen Maanmuokkaus vain taimettomille alueille Kääntömätästys minimoi maanpinnan rikkoutumisen ja säästää varvustoa Muokkauksen ja hakkuutähteiden korjuun välttäminen kanalintujen haudonta-aikana (touko-kesäkuu)

38 Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteinen kasvatus Riistan voi ottaa huomioon sekä tasaikäis- että eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Kumpikaan tapa ei itsessään takaa metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten täyttymistä

39 Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän peitteisenä ja luovat vaihtelua Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista säästää On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta Sopivia kohteita Korpi Kostea painanne Vaihettumisvyöhyke Puronvarsi

40 Pienaukkohakkuut Pieniä (0,05 0,3 ha) luontaisesti uudistuvia uudistusaloja Kasvatuskelpoisen taimiaineksen hyödyntäminen sinne missä on taimia tai taimettumiselle parhaat edellytykset Pienaukkohakkuiden toteuttaminen siten, että metsä säilyy peitteisenä Kuva: Mirja Rantala

41 Poimintahakkuut Poimintahakkuilla alikasvokselle kasvutilaa ja valoa sopii alueille joissa olemassa olevaa alikasvosta

42 Metsäkanalintujen poikueympäristöt ovat riistametsänhoidon erityiskohteita Poikue-elinympäristöt Vaihettumisvyöhykkeet Korvet Tärkeintä avohakkuiden, alaharvennusten ja tarpeettomien kunnostusojitusten välttäminen

43 Vaihettumisvyöhykkeet Vaihettumisvyöhykkeet ovat kahden ekosysteemin välisiä vyöhykkeitä Riista viihtyy erityisesti metsän ja suon välisillä vaihettumisvyöhykkeillä puusto monilajista ja kerroksellista varvusto elinvoimaista maaperässä kosteutta hyönteisille Tärkeää peitteisyyden ja luontaisen vesitalouden säilyttäminen!

44 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana Hakkuiden toteutus routakaudella tai käyttämällä maanpintaa rikkomattomatonta kalustoa Vältetään ennakkoraivausta Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai poimintahakkuu Korkeintaan pistouria

45 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito-ohjeet sopivat pienialaisiin kohteisiin, kuten Luhdat Kausikosteikot Rantametsät Peltojen reunametsiä

46 Suon riistataloudellinen kunnostaminen Ei rajoita puuntuotannon mahdollisuuksia, kun kohdennetaan heikkokasvuisille soille Ojien patoaminen ja useimmiten puuston poisto Hyötyjinä riekko, teeri, metsähanhi ja monet muut lajit Hyödyt elinympäristöihin, vesistöihin

47 Metson soidinten käsittelyt Soidinpaikka Tavoitteena metsolle sopivan metsän osuus > 50 % Pituus > 6m, runkoluku > 400 r/ha tai kitumaa, jolla puustoa > 25 m Mäntyvaltainen tai kuusi-mänty-sekametsä Vaakanäkyvyys m Kiertoajan jatkaminen Harvennukset normaalisti (eh jopa aikaistettuna), tavoiterunkoluku r/ha Uudistusalan maksimikoko 1 ha ja maksimileveys 50 m Soidinalue Tavoitteena metsolle sopivan metsän osuus > 33 %, mieluiten yli 50 % Uudistusalan maksimikoko 8 ha ja leveys 300 m, lähellä soidinpaikkaa alle 4 ha Soidinverkosto Elinvoimaisia soitimia riittävän lähellä toisiaan geenivirta (ei eristy, vrt. Keski- Euroopan metapopulaatio) tavoite: kestää yksittäisen soitimen katoamisen

48 Soidinpaikka o n. 20 ha o tavoite > 50 % metsäisyys Soidinalue o n. 300 ha (1 km säde) o tavoite > 33 % metsäisyys

49 Riistametsänhoidon materiaalit

50 Hoitosuunnitelma ohjeiden taustalla Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaan on koottu kirjallisuutta Opas tiivistää tutkimuksen käytännön ohjeiksi

51 Riistametsänhoidon opas Riistametsänhoidon maasto-ohje Riistametsänhoidon juliste Videot Linkki Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä

52 Riistametsänhoidon verkkokurssi

53 Videot Taimikonhoito ja harvennus Alikasvos suojaa ja ruokkii Poikueympäristöt ja erikoiskohteet

54 Rohkeutta kokeilla Kiitos!

55 Painettua Riistametsänhoidon opasta ja maasto-ohjetta voi tilata: tai