jotta voittaisi veden vastuksen, on osattava kellua

Transkriptio

1 VÄKIVALLASTA TURVALLISUUTEEN Kurikka järjestäjinä: Pohjanmaa-hanke / Välittäjä 2009 hanke, JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ja Suurpohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Timo Rytkönen s-posti: timorytkonen@me.com jotta voittaisi veden vastuksen, on osattava kellua 1

2 PERHEVÄKIVALTAAN SUHTAUTUMISEN MUOTIVIRTAUKSIA Lauantaipullon oheistuote köyhissä perheissä Virtahepo olohuoneessa( Tommy Hellsten ) Läheisriippuvuus Mies-kävelevä aikapommi/ Nainen, vuoteessasi nukkuu vihollinen! tasa-arvo= naisiin kohdistuva väkivalta=> miesten vastuuttaminen ja patriarkaalisen kulttuurin valtamekanismit psykopaatti-narsisti Traumanäkökulma kunniamurhat=> lasten ryöstöt ulkomaille huoltajuuskiistoissa kummat lyövät enemmän naiset vai miehet? Lapset kärsivät naiset kärsivät miehet kärsivät perheet kärsivät yhteiskunta kärsii Näkökulmia väkivaltaan - millaisia asentoja on hyvä ottaa käsitellessä asiakkaitten kanssa väkivaltaa? 2

3 RASKAS HOITO PYSÄYTTÄMINEN/ RANGAISTUS KEVYT sääntö (Kuusikallio, Visa) 3

4 Yksilötason tarkastelu väkivallassa KOROSTAA: Konkreettisia,fyysisiä tekoja Rajattuja tilanteita Usein biologista tai yksilöpsykologista näkökulmaa Esim. aggressiivisuutta, psykologiset yllyke- ja hillintämekanismit Tekijä/uhri- jaottelua Läheissuhteita OHJAA Sijoittamaan ongelman yksilöihin= väkivalta on yksilön ominaisuus => yksilössä asuu pahuus Ratkaisemaan ongelmaa yksilö- ja perhetasolla Turvan tarjoamiseen Usein traumaterapeuttiseen näkökulmaan ( Johanna Hurtig ) Väkivalta kuitenkin harvoin rajattavissa: Mitä muuta tapahtuu lyöntien lisäksi? tarvitaan rinnalle Ilmiötason tarkastelua ja systeemistä näkemystä, joka: Korostaa: VÄKIVALTA=Väkisin otettua valtaa Rakentava vallankäyttö on vastuuta, tuo järjestystä, sisältää dialogia, on läpinäkyvää. Tuhoava valta on estävää, rajoittavaa, ehdotonta, usein piiloutuvaa. Väkivalta kaventaa yksilöiden psyykkistä ja henkistä todellisuutta, estää autonomian toteumisen. VÄKIVALTA ON: Ihmisoikeuksien loukkaamista Väkivallan ilmastoa: pelolla hallintaa, toisen kontrollointia, uhan läsnäoloa Tavoittaa tilanteiden lisäksi asioiden, ihmisten ja yhteisöjen välistä dynamiikkaa, ja yhteisöllisiä mekanismeja ( Johanna Hurtig ) 4

5 perheväkivaltaa tärkeä tarkastella: yksilötasolla ilmiötasolla;kulttuurillisia tapoja toimia, luoda mahdollisuuksia tai kaventaa niitä väkivallan syntyyn ja ylläpitoon ja ehkäisyyn liittyviä systeemisiä vaikutuksia yksilötasolla yksipuolisesti toimiessa vaarana= väkivallasta tulee ihmisen kokonaisidentiteettiä kuvaava ominaisuus ilmiötasoa yksipuolisesti tarkastellessa= ihminen jää sivuun ja olemme tekemisissä ilmiöiden kanssa syntyy: ihmisiä eristäviä leimoja syntipukkiajattelu eristäminen lähes ainoa vaihtoehto fokus haitoissa ja väkivallan estämisessä perheväkivalta demonisoituu=> lisää neuvottomuutta Oli kyse mistä tahansa yhteiskuntaelämän tasosta, siellä missä vallankäyttö on yksipuolista, salattua tai vinoutunutta, kasvaa siemen väkivaltaan 5

6 TYÖNTEKIJÄN ASENTOJA PERHEVÄKIVALTAAN Työntekijän isoja asentoja väkivaltaan: Pahan ja hyvän raja ei kulje meidän ihmisten välillä, vaan myös keskeltä meidän mieltämme ja ajatuksiamme(huovinen) Aggressioiden tutkiva lähestyminen edellyttää niiden olemassaolon hyväksymistä kaikissa ihmisissä ja ainakin hitusta myötätuntoa aggressionsa huonosti hallitseviakin ihmisiä kohtaan(lauerma) Arkihyvyys tarvitsee tilaisuuden(hiltunen) Uskon, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita silloinkin kun he ovat tehneet kauheita tekoja ja rikoksia... hän on koko ajan määrittelemättömän arvokas aivan sellaisenaan... jos käytät kaiken aikasi keskustelemalla jonkun kanssa siitä, miten kauhea hän on tai miten kauhea maailma on, olet yhteydessä vain yhteen osaan todellisuudesta. Jos taas suuntaat kiinnostuksesi siihen, mikä toimii, mistä ihmiset pitävät, missä he ovat onnistuneet, niin osa sinusta on yhteydessä erilaiseen osaan toisessa ihmisessä... heidän toivonsa koskettaa sinua ja sinun toivosi koskettaa heitä; olet siis yhteydessä ihmisiin periaatteellisesti hyvin eri tavalla... se asettaa sinut ja asiakkaasi tilaan, jossa kunnioituksella, kiitollisuudella ja myötätunnolla on suuri osuus ja vaikutus. ( Elam Nunnally) kaiken henkisen auttamistyön oli se sitten terapiaa tai ystävän surujen kuuntelemista tavoitteena on palauttaa ihmisille heidän kykynsä luottaa turvallisesti maailmaan 6

7 JUTUTTAMINEN (Jukka Ihalainen) Jos haluat viedä jonkun jostakin johonkin, niin sinun pitää kohdata hänet siellä missä hän on(kierkegaard) Ryhti ja nöyryys Välittäminen riisuu aseista Riippumatta kaltoinkohtelun vakavuudesta tai oireiden suuruudesta; se ei ole kuitenkaan ko. ihmisen elämän ainoa oleellinen kokemus Jos tulevaisuudesta ei puhuta, voi syntyä ajatus, että sitä ei ole tai että se ei ole merkityksellinen. Vaikka ei saisi vastausta, kannattaa silti kysyä. Viesti kulkee kysymyksen kautta. ( Yvonne Dolan) Raid ja pelkääjät, Harri Nykänen: Manner oli luultavasti vankilan suosituin vartija. Hän osasi suhtautua vankeihin kuin keneen tahansa. Hän saattoi aivan luontevasti ihmetellä perheensä surmanneelle vangille: kuinka sinä hyvä mies menit tekemään niin pahasti? Kysymys ei tuominnut, sisältänyt halveksuntaa tai vihaa, vaan enemminkin uteliaisuutta. Ihmisten teot ja motiivit kiinnostivat häntä aidosti 7

8 TEOT PITÄÄ TUOMITA, EI IHMISTÄ tekojen kuvausten rinnalle tarvitaan kuvauksia ihmisestä, johon voi kiinnittyä, joilla ihminen voi osoittaa arvokkuuttaan. Häneltä pitää kysyä asioista, joissa hän tuo niitä identiteettinsä puolia, joissa hän ei näyttäydy vain uhrina tai tekijänä,lyöjänä. IHMINEN EI OLE YHTÄ KUIN TEKONSA TAUSTA-AJATTELIJOITA: JOHN BRAITHWAITE ja korjaavan oikeuden ajatukset MEIDÄN ON NÄHTÄVÄ POIKKEAVAN TEON JA SOSIAALISEN KONTROLLIN VÄLTTÄMÄTÖN YHTEYS eristämisen sijaan liittäminen poikkeavan teon ehkäisevät tavat pitää huomioida kulttuurillisissa rakenteissa. Perinteinen tapa: hylkääminen (tuomitseminen)-alentaminen-eristäminen Pitäisi olla: hylkääminen(tuomitseminen)- ei-alentaminen (mahdollisuus vastuuseen) -takaisinliittyminen DOSTOJEVSKI= Me olemme kaikki syyllisiä 8

9 Allan Wade siellä missä on väkivaltaa, on aina arkielämän keinoja vastustaa väkivaltaa Väkivallan vastustaminen on aina tehtävä näkyväksi Kielen tarkkuus: asioista on puhuttava oikeilla nimillä Erota seuraus ja reagointi / reaktio Väkivallan vastarinnan näkyväksi tekemisellä on tärkeä merkitys ihmisen toipumiselle ja tulevaisuuden uskolle Andrew Turnell ja turvallisuuden merkit kaikissa perheissä on löydettävissä turvallisuutta tuottavia tapoja, ajatuksia ja suhteita jos näitä merkkejä ei tutkita, ne eivät pääse vaikuttamaan korjaavasti 9

10 YKSIKIN KYSYMYS ON JO MAHDOLLISUUS... perheväkivallan luonteeseen kuuluu kapseloituminen, se eristyy ilmiönä ja voi jäädä näkymättömälle alueelle jo yksikin kysymys on teko oikeaan suuntaan ja rikkoo kapseloitumista, avaa näköalaa ulos väkivallasta turvallisuuteen sinulla on jo välineet käsitellä perheväkivaltaa Miten tutkia väkivaltatilanteita tarinoina - toiminta-tunne-arvot mallin esittelyä 10

11 VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA rikollisuus ja poikkeava toiminta on vähäisessä määrin materiaalista toimintaa. Se on ennen muuta sensuaalista toimintaa. Poikkeavan teon tehneeltä perinteisesti kysytään: miksi teit sen? Pitää kysyä: miten teit sen? ja sen jälkeen mitä sitten teit?, jotta saataisiin esille poikkeavan/ei-toivotun teon dynamiikka. (Katz,1988) Väkivaltatilanne on usein joko-tai tilanne, ääritilanne, jossa asianomaisella on tunne siitä, että vaihtoehtoja ei ole. Elämällä tilanteessa kuin maailmanlopun aattona annetaan itselle oikeutus äärimmäisiin tekoihin, otetaan mieluummin suuri riski, jotta päästäisiin ristiriitaisista tuntemuksista, tunnetilasta, eroon. Asianomaisen henkilön taustatekijät ( sosiaalinen asema, lapsuuden kokemukset yms.) eivät voi koskaan selittää, miksi sama henkilö syyllistyy tekoon toisessa tilanteessa ja toisessa taas ei. Kyse on poikkeavan teon dynamiikasta. Tärkeää tutkia väkivaltaisen teon dynamiikkaa Väkivaltatilanteissa ilmenee ihmisillä joukko erilaisia moraalisten tunnetilojen aiheuttamia jännitteitä, joita voi kuvata esim. seuraavin käsittein: nöyryytys, häpäiseminen, statuksen menetys, seksuaalinen omistajuus, kosto, oikeudenmukaisuus Näiden jännitteiden aiheuttamia sisäisiä ristiriitoja pyritään toiminnalla ratkaisemaan. Keskeinen vetovoima ja pakottava tekijä rikokseen ja poikkeavaan tekoon on näiden tunnetilojen yksilölle aiheuttama haaste. Se on moraalinen, ei materiaalinen. väkivaltainen toiminta voidaan nähdä rationaalisena ja tunnepohjaisena toimintana samanaikaisesti (tunne on täynnä järkeä ja järki täynnä tunnetta). Väkivaltaa käyttävällä voi olla tekohetkellä kokemus jonkun moraalisen arvon loukatuksi tulemisesta. Hän näkee myös itsensä uhrina. Ei riitä, että teko tuomitaan, on hyvä perehtyä myös siihen dynamoon, joka tuottaa virtaa väkivaltaiseen toimintaan: mikä moraali/arvo/unelma on tunteiden takana? ( Katz 1988 ) 11

12 Miksi teot-tunteen ja arvot erillään? 1) TEKOJEN MAISEMA ajopuusta subjektiksi, kyse on omista valinnoista 2) TUNTEIDEN MAISEMA - Teot ja tunteet irralleen= teot voivat olla tuomittavia, mutta ihmisen tunteet hyväksyttäviä= ihminen ei ole yhtä kuin tekonsa 3) MORAALIN MAISEMA - Mikä määrittää valintaani? - Minkä olen kokenut tulleen loukatuksi tilanteessa? - Miten osaan valita toisin? TEKO, TUNNE JA ARVOT käsittelyn lähtökohdat: Jaetaan väkivaltatilanteen kuvaukset 3:een maisemaan; TEKOJEN, TUNTEIDEN JA ARVOJEN(MORAALIN) MAISEMAAN tarinan kaavalla luodaan rakenteet käsittelylle, jotta mallintuu mm. se, miten virittäydytään toimintaan ja miten voitaisiin eri käänteiden kohdalla pohtia sitä, miten voisi valita toisin. tarkastellaan väkivaltatilanteita moraalin, tunteiden ja tekojensa näyttämönä, jossa itse toimii aktiivisena subjektina ja valintojen tekijänä. Työskentelyn aikana liikutaan hissinä teoista tunteisiin, tunteista arvoihin ja takaisin tekoihin. Tarkoituksena mm. purkaa jumeja, aiheuttaa luovaa hämmennystä (pistää teot, tunteet ja arvot keskustelemaan keskenään), etsiä vaihtoehtoisia tapoja toimia. Tavoitteena ei ole etsiä syitä, eikä vastata kysymykseen miksi, vaan tehdä näkyväksi mitä ja miten tapahtuu, jotta jatkossa voi kysyä: miten tehdä toisin? Tärkeää on utelias ote: olemme uteliaita sen suhteen, mitä toinen ajattelee ja on tehnyt. 12

13 1) toiminnan maisema Ongelmatarinat kerrotaan usein muusta elämästä irrallisina episodeina, toistuvina kehinä vuoristoratana. Itse tarina joko hukkuu detaljitiedon paljouteen ( kaoottinen maailmankuva), se pitäytyy niukoissa toiminnallisissa faktoissa ( toiminnanmaisema vain esillä, koska tunteiden ja arvojen käsittely tuottaisi liikaa ahdistusta yms.) tai virtaa vuolaana, epäloogisesti tunteista toiminnan kuvauksiin eksyen sivupoluille. väkivallan tarinoiden kielioppi on usein passiivissa (niin tekijä kuin kohde): asiat vain tapahtuvat, joudutaan tilanteisiin kuin ajopuuna. subjekti valitsee, tekee ja toimii. Ongelmatarinan aikamuoto muuttuu ajopuun passiivista preesensiksi: MINÄ TOIMIN/ MINÄ VALITSEN Pelkistetyn toiminnan kuvaamisella saadaan selkeimmin itse tekojen dynamiikka/ tanssikuviot/ toistuvat toimintamallit näkyviin. Hyvä kysyä koko ajan MITEN eikä MIKSI : miksi-kysymys herättää puolustuksen, syy-seuraus-ketjut. TARKASTELUKULMA SIIRRETTÄVÄ AJOPUUSTA SUBJEKTIKSI, VALTSIJAKSI, MINÄ PÄÄTÄN, MINÄ VALITSEN. - AINA VOI VALITA TOISIN 2) tunteiden maisema Tunteet näyttävät sosiaalisen toiminnan suunnan ja ne voidaan nähdä sosiaalisina houkutuksina: ne ovat pakkoja tehdä /velvoitteita, houkutuksia tehdä jotakin. tunteet liittyvät sisäiseen puheeseemme ja niiden avulla siirrymme mielenmaisemaan, jossa USKOMUKSEMME ovat paljaina/ myös ydinkokemuksemme häpeästä / loukkauksesta/kunniasta. Tunteet voivat kertoa ambivalenssista eri vaihtoehtojen välillä: itkeä vaiko lyödä, olla avuton ja säälittävä vai reilusti roisto. Tunteiden takana voi olla myös muita houkutuksia: houkutus unelmasta: hyvä kaunis koti, olla hyvä ihminen, haluttava nainen/mies. Rinnan houkutusten ja hyvänä ihmisenä/vanhempana olemisen tarpeen rinnalla ovat samanaikaisesti häpeän, hylätyksi tulemisen, statuksen menetyksen pelot jne. Esimerkiksi mustasukkaisuus ei ole yksi tunne. Se on rykelmä erilaisia,keskenään ristiriitaisiakin, tunteita: pelkoa hylätyksi tulemisesta, sosiaalisen häpeän tunnetta, itsesääliä, oman riittämättömyyden ja huonouden kokemista, voimakasta halua seksuaalisesti omistaa toinen, halua hallita. Voit hyväksyä tunteet, vaikka tuomittavia tekoja et voikaan 13

14 3) arvojen/moraalin maisema Samalla lailla kuin meillä on erilaisia tunnetiloja, me siirrymme eri tilanteissa ja tunnetiloissa erilaisiin moraalisiin tiloihin. tunne on moraalimme airut. Kertoo jostain meille subjektiivisesti tärkeästä arvosta. ihminen ei elä yksiulotteisesti yhdessä moraalisessä tilassa, vaan eri tilanteissa määrittelemme moraalin eri tavoin. Kun ihminen puhuu arvoistaan ja periaatteistaan, hän samalla puhuu unelmastaan siitä elämästä, jota haluaisi elää. Pettymykset ja väkivaltaisetkin reaktiot voi nähdä haluna raivata esteet unelman toteutumisen tieltä. Moraaliset tuntemukset ovat hierarkisia ja joudumme päivittäin arkisissakin tilanteissa käymään neuvotteluja itsemme kanssa, mikä moraalilause on kussakin tilanteessa määräävä. Jokaisen ongelman takana on rikkoutunut unelma TARINAN RAKENNE alku käänne 1 käänne 2 loppuratkaisu VIRITYS KOHTAAMINEN RATKAISU Käänteet portteja vaihtoehtoisiin tilanteisiin käänteet tärkeitä valinnan paikkoja, miksi valitsit lyömisen itkemisen, poistumisen sijaan? miksi se, että Maija alkoi itkemään, sai sinut lopettamaan, miksi naapurin ovikellon soittaminen lopetti riitanne? Mitä itsellenne tärkeää varjelitte lopettaessanne? mikä sai teidät lopettamaan, mikä esti menemästä pidemmälle? 14

15 ALKU/ VIRITYS KÄÄNNE 1 TEKO/TOIMINTA TUNTEET/SISÄINEN PUHE ARVOT/MORAALI VAIMO JUHLIMASSA. MENNYT SUORAAN TÖISTÄ. SOITIN TÖIHIN PÄIVÄLLÄ. ENSIN VASTASI MIESÄÄNI TÖISSÄ. KUULEN ULKO-OVEN KÄYVÄN. KÄDET VAPISEE. RYNTÄÄN ETEISEEN ODOTTAMAAN. KUUNTELEN OVEN LÄPI SAATTAAKO SITÄ JOKU MIES? VAIMO AVAA OVEN. PELÄSTYY. OTAN KÄDESTÄ KIINNI JA VEDÄN ETEISEEN. HALU TIETÄÄ, MISSÄ SUHTEESSA MENNÄÄN. VIHA: SE ON MUN KANSSA, EI KENENKÄÄN MUUN. SE ON HUORANNUT PITKÄÄN. ITSESÄÄLI: MÄ OON HUONO MIES. SE EI USKALLA VAAN SANOO, ETTÄ JÄTTÄÄ MUT. VIHA: SE HAISEE VIINALLE,SE ON OLLUT JONKUN KANSSA. OKSETTAVA INHO: humalainen nainen on huora! AVIOPARILLA OLTAVA AVOIMET VÄLIT JA HE LUOTTAVAT TOISIINSA. MOLEMMAT VÄLITTÄVÄT JA ARVOSTAVAT TOISIAAN. ONNELLINEN PERHE, JOSSA LAPSILLA JA VANHEMMILLA KAIKKI HYVIN. VOI OLLA OMA ITSENSÄ ASIAT PITÄÄ SELVITTÄÄ PUHUMALLA. KETÄÄN EI VOI PAKOLLA PITÄÄ SUHTEESSA. KOHTAA- MINEN KÄÄNNE 2 VAIMO YRITTÄÄ OTTAA TAKKIA PÄÄLTÄÄ. REVIN TAKISTA KEITTIÖÖN. HUUDAN: NYT JUTELLAAN JA SELVITETÄÄN ASIAT. VAIMO HUUTAA: SÄ OOT HULLU, HULLU! KYSYN: KUKA SE ON? VAIMO VAIN HUUTAA HULLUA. OTAN VEITSEN JA PAINAN KURKUL-LE:NYT TUNNUSTAT! VAIMO ALKAA ITKEE OVIKELLO SOI. PELÄSTYN. KATSON VEISTÄ. VAIMO ITKEE. RAIVO: NYT SE EI LUISTELE, MÄ PISTÄN SEN PUHUU VÄKISIN. EPÄTOIVO: MUN ON PÄÄSTÄVÄ TÄSTÄ, TUNNUSTAIS, PERKELE! PELKO: PERHE ON HAJONNUT, TÄÄ ON MAAILMAN LOPPU. TISKIRÄTTIOLO: MÄ OON HUONO SÄ OLET MUN PELKO: MITÄ MÄ TEEN? VITUTUS: MITÄ TULI TEHTYY? KAUHU: TÄÄ ON KAIKEN LOPPU! MOLEMMAT ITSENÄISIÄ AIKUISIA, KUMMALLAKIN OMA, VAPAA TAHTO, NIINKU SIINÄ LAULUSSA: EI VAPAATA VANGITA VOI. LÄHEISET VÄLITTÄVÄT TOISISTAAN, EIVÄT UHKAA JA PELOTTELE TOISIAAN! LOPPU KATSON VEISTÄ. VAIMO ITKEE. PÄÄSTÄN VAIMON. HÄN PAKENEE ulko- OVELLE. AVAA SEN. OVELLA ON NAAPURI. HYVÄ YSTÄVÄ. KEHOTTAA MUA MENEEN ULOS. MENEN. EN KEHTAA KATTOO SILMIIN. VAIMO JÄÄ KOTIIN. MÄ LÄHDEN AJAMAAN VELJEN LUOKSE. HÄPEÄ: NAAPURIKIN TULI TAAS PELKO: MUT PISTETÄÄN LAITOKSEEN/MÄHÄN OLISIN VOINUT TAPPAA! VOIMATON OLO: MÄ EN OSAA MITÄÄN. SÄÄLI: MITEN SE PELKÄS SUHTEESSA PITÄÄ VALLITA LUOTTAMUS. LÄHEISIÄ PITÄÄ RAKASTAA JA ANTAA NIILLE TURVAA. PITÄÄ TEHDÄ ASIOITA, JOTTA VOI KATSOA KAIKKIA REHELLISESTI SILMIIN. Lapsetkin ymmärtävät kysymyksen: Mitä pelkäsit? Mitä ajattelit? Mitä teit? Miten osasitkaan!!!!? 15

16 TURVALLISUUSPUHE TURVALLISUUSPARADOKSI ELÄMME AIKAKAUTTA, JOSSA IHMISKUNNAN HISTORIASSA ELÄMÄMME ON AIKAISEMPAAN VERRATTUNA TURVALLISEMPAA, SOSIAALINEN ELÄMÄMME SÄÄNTÖJÄ OHJAAVAT ERILAISET LAIT JA ASETUKSET SEKÄ NIITÄ NOUDATETAAN SUHTEELLISEN HYVIN SILTI PELKÄÄMME EHKÄ ENEMMÄN KUIN AIKAISEMMIN JA LIIKKUMATILAMME LÄHIPIIRISSÄ ON VIIMEISEN 20 VUODEN AIKANA KAVENTUNUT varhaisina aikoina kansanjoukkoja pelottaneita demoneita olivat: paha silmä, personoidut luonnonvoimat, joita piti lepyttää, erilaiset pahat voimat ja henget, synnintekeminen, josta seurauksena Jumala tiputti tulisen kiven...jne. Nykyajan demoneja ovat: AIDS, syöpä, insesti, koulusurmat, huumeet, perheväkivalta, sikainfluenssa, maahanmuuttajat,... jne. 16

17 Henkirikos Euroopassa lähde Spierenburg 2008 On tärkeää tehdä riskit ja rajat näkyväksi Se havahduttaa meitä huomaamaan! Voimme paremmin puuttua, pysäyttää ja alkaa toimia, kun näemme, milloin raja ylitetään Pystymme myös varautumaan riskeihin 17

18 Hyvää tarkoittavien kieltojen, uhkiin varautumisen kuvaukset alkavat siirtää merkityksiä, kuten kuvassa: ketä, kenen ja mitä oikein pitää varoa? Kieltojen maailma voi yksipuolisesti ollessa vallassa, lamaannuttaa (parempi olla toimimatta, niin ei altistu vaaralle) ja kaventaa maailmastamme vaihtoehtoja: sillä ja sillä välineellä ei voi auttaa väkivallassa, kun se on niin riskialtista kyse on samasta ilmiöstä kuin liikenteessä: tuijottaessamme vaarallista tienreunaa, imee vetovoimallaan tienreuna kaiken huomiomme, emmekä huomioi sitä, mitä samaan aikaan muussa liikenteessä tapahtuu, joka voi olla ratkaisevaa turvallisuutemme kannalta. TASAPAINOVAAKA KALLELLAAN KUMPAAN SUUNTAAN? Mitä toimenpiteitä suositaan, mihin kiinnitetään huomiota sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin turvallisuuspolitiikassa koskien perheväkivaltaa siihen puuttumista ja ennaltaehkäisemistä? 18

19 2 NÄKÖKULMAA 1) PUUTTUMISEN NÄKÖKULMA, KOROSTAA RAJOJA, HAITTOJA, VÄLTTÄMÄTTÖMYYTTÄ PUUTTUA (KIELLOILLA RAJAT NÄKYVÄKSI) 2) HOIDON NÄKÖKULMA EDELLYTTÄÄ TUTKIVAA OTETTA JA MOTIVOINTIA EI: joko-tai VAAN: sekä-että Miksi on hyvä elävöittää turvallisuutta tuottavia tekijöitä? 1) synnytetään asennetta ja ajattelutapaa kaikki ihmiset pyrkivät hyvään ja tekevät erilaisia myönteisiä sekä arvostettavia asioita elämässään, jotka lisäävät heidän ja läheisten turvallisuutta. Korostetaan ihmisen omaa asiantuntijuutta omaan elämäänsä. Olemalla utelias sille, miten ihminen on hyödyntänyt tätä asiantuntijuutta, saadaan pystyvyyden tunnetta ja toimintakykyä ihmisille. Tausta-ajatuksena on ihmisen näkeminen yhteisöllisenä ja suhdekeskeisenä toimijana, jonka tavoilla olla läheisten kanssa turvallisuutta tuottavalla tavalla tekemisissä on iso merkitys. 19

20 2) luodaan vuorovaikutusprosessi jolla voidaan luoda hyvää vuorovaikutusta ja ottaa yhteistyössä käyttöön arvostusta ja kunnioitusta herättäviä elementtejä. Sillä luodaan välittömästi vaikutuksia niin tässä hetkessä kuin pitemmällä aikavälillä. Kuten hyvä vuorovaikutus, se on jo itsessään menetelmä. Puolustautumisen sijaan katseen suunta on siinä, mitä on hyvä tavoitella, - jo tämä asenne synnyttää yhteistyöhön halukkuutta. Utelias, tutkiva asenne on kriittisyyden vastakohta, joka on vuorovaikutuksellinen tapa tutkia asioita. Havainnot ja tulkinnat luodaan yhteisesti vuorovaikutuksessa. 3) elävöitetään työskentelylle päämäärä,tavoitteet elävöitetään työskentelylle päämäärä olemalla uteliaita niistä turvallisuuden ja hyvinvoinnin hetkistä. Kysymällä turvallisuudesta tuo se esiin ihmisten subjektiiviset näkökulmat ja merkitykset asioihin. Elävöittämällä ihmisten pyrkimyksiä ja unelmia luodaan motivaatiota toivotulle muutokselle. 20

21 Tallennamme tunnekokemuksiamme tunnemuistiin. Uusia tilanteita arvioimme suhteessa aikaisempiin kokemuksiimme. Tällä tavoin tehdyt yleistykset helpottavat meitä hallitsemaan jatkuvasti lisääntyvää informaation määrää. Etsimällä aikaisempia, huolen ja uhan tunteen herättäneitä kokemuksia, pyrimme suhteuttamaan uhkan suuruutta ja keinoja torjua/ratkaista uhkaava tilanne Jonkin tilanteen tai asian herättämä tunne aktivoi sukulaiskokemuksia. Tunnekokemukset ketjuuntuvat. Mitä enemmän lenkkejä ketjuun aktivoituu, sitä voimakkaammin tunnemme. Jokin irrallinen tilanne liittyessään junan jatkeeksi herättää meissä koko junan vetämän joko raskauden ja painon tai ilon ja keveyden. 21

22 SEKÄ ETTÄ Puhuessamme väkivaltatilanteista, jotka ovat voimakkaita tunnekokemuksia, elävöitämme vastaavia tunnemuistiketjuja ja kokemuksia, jotka eivät välttämättä liity po. tilanteeseen, mutta herättävät meidän tunnemaastossamme sukulaiskokemuksia. Siksi on tärkeää, lisätäksemme toimintakykyämme, elävöittää niitä tunneketjuja, jotka herättävät mieleemme turvallisuuden ja pystyvyyden tunteita. Kahdella silmällä muodostuu stereokuva, jossa näemme syvyydet ja etäisyydet TURVALLISUUSTYÖ MITEN MÄÄRITTELEMME TURVALLISUUDEN REUNAEHDOT? - INNOSTAMINEN JA YLLÄPITO MITEN HUOLEHTIA TURVALLISUUDESTA ELÄMÄN SOLMUKOHDISSA? - ENNAKOINTI SOSIAALINEN TURVALLISUUUS LÄHISUHTEISSA JA PERHEISSÄ KATSE TURVALLISUUTEEN, KUN ON ERILAISTA HUOLTA JA PELKOA - VOIMAANNUTTAMINEN JA OSALLISUUS MITEN PALAUTTAA ELÄMÄÄN TURVALLISUUS? - PYSÄYTTÄMINEN JA TAKAISIN LIITTÄMINEN 22

23 Mitä turvallisuuspuheen esilleottaminen on herättänyt? tuottanut konkreettista, arkista puhetta ja on samalla virittänyt ihmisille tärkeitä arvoja toivon näkökulma hyvin intiimejäkin asioita kerrottu hämmentänyt: nyt unohdamme kuinka vakava ongelma perheväkivalta on!, lässytystä, väkivallalle on sanottava tiukasti ei! PYSÄHDY KUUNTELEMAAN, ANNA AIKAA KERTOA KYSY KUKA MUU VOISI JAKAA KERROTUN MIETI MITÄ VOIT ITSE TEHDÄ KERRO TARVITTAESSA MISTÄ SAA LISÄTUKEA 23

24 Lähde kysymään turvallisuudesta Mitä ymmärrät lähisuhteisiisi liittyvällä turvallisuudella? Mitä ymmärrät turvallisuudella kasvuperheessäsi? Mitä lähisuhteissa vallitseva turvallisuus merkitsee sinulle tänä päivänä? Miten olet oppinut olemaan turvassa? Mikä on kaikkein tärkeintä turvallisuutesi kannalta? Miten otat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta? Miten suojelet ja suojaat omaa turvallisuuttasi? TURVALLISUUDESTA PUHUTTAESSA HERÄÄ AINA MYÖS kokemukset TURVATTOMUUDESTA: KUUNTELE JA KYSY TARKENNUKSIA: miten turvattomuuden kokemukset ovat suhteessa turvallisuuden kokemuksiisi? jos turvattomuuden kokemuksilla on joku viesti sinulle, mikä tuo viesti olisi? mitä sinulle tärkeitä elämää ohjaavia arvoja ja periaatteita turvattomuuden kokemukset rikkovat? miksi sinulle on ollut tärkeää pitää kiinni noista arvoista ja periaatteista? mikä estää sinua tällä hetkellä saavuttamasta turvallisuutta? 24

25 SUBJEKTIIVINEN TURVATTOMUUDEN TUNNE Staattisuus: kokemus olosta ajopuuna tai tahdottomana kulkijana virrassa. Ympäristöstä tulevat vaikutukset koetaan hallitsevan omaa elämää. Voimattomuus: omat voimat eivät riitä käsittelemään sitä mitä kohdataan Hallitsemattomuuden kokemus: elämästä puuttuu riittävä ennakoitavuuden ja hallinnan tunne. Yksinäisyys: kokemus itsestä ulkopuolisena, yksin asiassaan, osattomana. Itseään toistava turvattomuuden kehä: em. asioista lisääntyvä epätoivon ja epävarmuuden tunne, jonka pyrkii kätkemään muilta yrittäen löytää ulospääsyä uhkakuvia kertaamalla tai juuttumalla pelkoa tai haittaa tuottaviin tekoihin, asioihin. SUBJEKTIIVINEN TURVALLISUUDEN TUNNE Dynaamisuus: subjektiivista turvallisuuden tunnetta tuotetaan ja ylläpidetään aktiivisesti päivittäin. Vuorovaikutuksellisuus: subjektiivista turvallisuuden tunnetta tuotetaan ja omia ajatuksia ja tunteita testataan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yhteys sisäiseen puheeseen: jatkuva sisäinen neuvottelu ympäristöstä havaitsemiemme tekijöiden suhteen: onko tuo uhka, pitääkö sille tehdä jotain, entä jos tuo... Tilannesidonnaisuus: erilaiset tilanteet ja tilat tarjoavat erilaisia toiminta- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia, joiden perusteella koemme eriasteisesti turvallisuutta tai turvattomuutta. Liikkuvuus: kokemus siitä, että pystymme suhteellisen rentoina liikkumaan tilanteesta toiseen ja vastaanottamaan myös turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä menettämättä perusluottamustamme. 25

26 TURVALLISUUDESTA KYSYMINEN Ei korvaa kontrollin ja puuttumisen tapoja tai ole sille vastakkainen. Kyse on saman asian toisesta puolesta tai tasapainovaa`sta: tarvitaan turvallisuuspuhetta, jotta toimintakyky/asiat olisivat tasapainossa Lisää toimintavalmiutta ja motivaatiota tehdä jotain. Konkretisoi välittömästi tavoitteen (päätavoite ei voi olla väkivallan loppuminen, vaan turvallisuutta takaavan elämän luominen ja ylläpitäminen Vastavoima väkivallalle ja turvattomuudelle on aina herätettävä, kun puhutaan turvattomuudesta=> luo turvallisuuden tunnetta ja pystyvyysuskoa. LINKKEJÄ: (valikosta kirjoituksia löytyy: väkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin artikkeli, jossa selostetaan teko-tunne-arvot työskentelyä ) info.stakes.fi/jyvaskyla/fi/perhenavigaattori.htm index.php 26

27 KIITOS ja Oikein Hyvää kesää! toivottavat: Rasmus (ukin poika), Timo ja Helsingin urheilusukeltajat ry. 27