Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen"

Transkriptio

1 Vuonna 2009 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uraseuranta 2014

2 Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut Sunna Vainiomaa Mari Rantamäki tammikuu 2016

3 SISÄLLYS Tiivistelmä 4 1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 5 1.1Kyselyn toteutus Vastausaktiivisuus ja vastaajien luokittelu 5 2 TYÖMARKKINAT Työnantajasektori ja työtehtävät Alueellinen sijoittuminen Työmarkkinatilanteen kehittyminen Työllistymisvaikeudet Palkka Kansainvälisyys työssä 17 3 KORKEAKOULUTUTKINNON MERKITYS TYÖSSÄ Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Tyytyväisyys työtehtäviin Tietotaito-tekijöiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopistossa 31 4 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN Humanistinen koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Kauppatieteellinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta 38 5 VERTAILUA ULKOMAALAISTEN JA SUOMALAISTEN OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ Tutkinnon täydentäminen koulutuksilla Työllistyminen valmistumisen jälkeen Valmistuneiden työmarkkinatilanne Tyytyväisyys tutkintoon 43 6 YHTEENVETO 46 Kyselylomakkeet

4 Kuviot Kuvio 1. Valmistuneiden ikäjakauma 6 Kuvio 2. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn työnantajasektori 8 Kuvio 3. Nykyisen työn työnantajasektori 9 Kuvio 4. Ensimmäisen työn pääasiallisin tehtävien luonne 10 Kuvio 5. Nykyisen työn pääasiallisin tehtävien luonne 11 Kuvio 6. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä Kuvio 7. Työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä Kuvio 8. Työsuhteen laatu / työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisesta vuosina 2010, 2012 ja Kuvio 9. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät 16 Kuvio 10. Bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen 17 Kuvio 11. Kirjoittamisen ja raportoinnin määrä työssä vieraalla kielellä 18 Kuvio 12. Vieraskielisten dokumenttien tai lähdeaineiston hyödyntämisen määrä työssä 18 Kuvio 13. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa ulkomailla 19 Kuvio 14. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa kotimaassa 20 Kuvio 15. Kielet, joita käytetään työssä äidinkielen lisäksi 21 Kuvio 16. Korkeakoulututkinnon edellytys ensimmäiseen ja nykyiseen työhön 22 Kuvio 17. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen ensimmäisessä työssä 23 Kuvio 18. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen nykyisessä työssä 24 Kuvio 19. Ensimmäisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden 25 Kuvio 20. Nykyisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden 25 Kuvio 21. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta 26 Kuvio 22. Työura on tavoitteiden mukainen 27 Kuvio 23. Työtehtävät ovat monipuolisia 30 Kuvio 24. Työ mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen 31 Kuvio 25. Tietojen ja taitojen merkitys työssä 32 Kuvio 26. Tietojen ja taitojen kehittyminen yliopisto-opinnoissa 34 Kuvio 27. Osallistuminen koulutukseen vuoden 2009 tutkinnon jälkeen 39 Kuvio 28. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssä olleilla 40 Kuvio 29. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen 40 Kuvio 30. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä 41 Kuvio 31. Yrittäjänä toimiminen valmistumisen jälkeen 41 Kuvio 32. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä 42 Kuvio 33. Työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen 43 Kuvio 34. Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta 44 Kuvio 35. Nykyinen työ vastaa tasoltaan yliopistokoulutusta 44 Taulukot Taulukko 1. Vaasan yliopiston vastaajien jakaantuminen koulutusaloittain 6 Taulukko 2. Alueellinen sijoittuminen, kaikki vastanneet 12 Taulukko 3. Alueellinen sijoittuminen, humanistinen ala 12 Taulukko 4. Alueellinen sijoittuminen, kauppatieteellinen tiedekunta 12 Taulukko 5. Alueellinen sijoittuminen, teknillinen tiedekunta 12 Taulukko 6. Alueellinen sijoittuminen, yhteiskuntatieteellinen ala 13

5 Tiivistelmä Raportissa selvitetään Vaasan yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään syksyllä 2014, noin 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Kysely on toteutettu Suomen yliopistojen akateemisten rekrytointipalvelujen verkoston Aarresaaren (www.aarresaari.net) yhteistyönä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työmarkkinatilanteesta sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon etenkin työelämän vaatimusten näkökulmasta. Raportissa esitetään, miten kyselyyn vastanneet ovat sijoittuneet työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja miten he kokevat yliopistotutkinnon vaikuttaneen työllistymiseen ja työssä menestymiseen. Poimintoja tuloksista Kyselyhetkellä vastaajista töissä oli 83 %, työttömänä 6 % ja työelämän ulkopuolella 10 %. Töissä olevista 52 % työskenteli yksityisessä yrityksessä tai valtionyhtiössä. Kunnissa, kuntayhtymissä tai sairaanhoitopiireissä työskenteli 24 %, yliopistoissa 14 % ja valtiolla 6 %. Yrittäjänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai freelancerina toimi 2 % vastaajista. Eniten työllistymisvaikeuksia aiheuttivat alueellinen ja alakohtainen työmarkkinatilanne, puutteelliset suhdeverkostot ja työkokemuksen puute. Vastaajien keskipalkka 5 vuotta valmistumisen jälkeen on euroa kuukaudessa. Hajonta on suurta koulutusalojen välillä ja alojen sisäisesti. Työn kannalta tärkeimpinä taitoina pidettiin ongelmanratkaisutaitoja, organisointi- ja koordinointitaitoja, ryhmätyötaitoja sekä tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja suomen kielen viestintätaitoja. Tiedonhankintataitojen, viestintätaitojen sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun koettiin kehittyneen opintojen aikana eniten. Esimies- ja neuvottelutaitojen sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin koettiin kehittyneen melko puutteellisesti työelämän kannalta. Työttömien työnhakijoiden osuus on kasvanut ja vakituisten työsuhteiden määrä laskenut vuoden 2012 vastaavasta tilanteesta (kysely 2007 valmistuneille). Määrät ovat linjassa valtakunnalliseen tilanteeseen verrattuna. 4

6 1 URASEURANNAN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 288 henkilöä vuonna Heille tehtiin valtakunnallinen uraseurantakysely syksyllä Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja miten he kokevat korkeakoulututkintonsa vaikutuksen työllistymisen ja työelämän näkökulmasta. 1.1 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin yhteistyössä suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkostossa. Uraseurantatutkimukseen osallistui 13 yliopistoa: Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. 1.2 Vastausaktiivisuus ja vastaajien luokittelu Valtakunnallisella tasolla vastausaktiivisuus tutkimukseen oli melko hyvä. Laskua edelliseen kyselyyn (tehty vuonna 2012) oli kuitenkin lähes 4 %. Tutkimuksessa mukana olevista 13 yliopistosta valmistui vuonna 2009 yhteensä kyselyyn osallistuvaa korkeakoulututkinnon suorittanutta. Uraseurantakyselyyn vastasi eli 40,9 % kaikista tutkinnon suorittaneista. Vastaajista runsas neljäsosa käytti sähköistä vastauslomaketta. Vaasan yliopiston 288 valmistuneesta 39,2 % vastasi kyselyyn. Määrä on noin 17 prosenttia vähemmän vuonna 2012 tehtyyn vastaavaan kyselyyn verrattuna, mutta tulos oli kuitenkin linjassa muissa yliopistoissa saatuihin vastausmääriin nähden. Vaasan yliopiston vastaajista noin 20 % käytti sähköistä vastauslomaketta. Vaasan yliopiston osalta vastaajista enemmistö (41 %) oli suorittanut filosofian maisterin tutkinnon. Kauppatieteiden maistereita vastaajista oli 36 %, hallintotieteiden maistereita 20 % ja diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneita 3 %. Tuloksissa vastauksia käsitellään koulutusaloittain. Vuonna 2009 Vaasan yliopistosta valmistuneista 15 diplomi-insinööristä ainoastaan 3 vastasi kyselyyn. Pienen vastaajamäärän vuoksi kyselyn tuloksia diplomi-insinöörien kohdalla ei voida pitää 5

7 täysin yleistettävinä ja todenmukaisina. Muutamissa raportissa esitettävissä tuloksissa diplomi-insinöörien vastaukset on yhdistetty KTM-tutkinnon teknillisestä tiedekunnasta suorittaneiden vastauksiin. Valtakunnallisella tasolla teknillisen alan opiskelijat olivat aktiivisimpia vastaajia 26 prosentin osuudellaan. Taulukko 1. Vaasan yliopiston vastaajien jakaantuminen koulutusaloittain Valmistuneet Vastanneet Koulutusala Yht. % Yht. % Vast. % Humanistinen ,3 Kauppatieteellinen ,3 Teknillistieteellinen Yhteiskuntatieteellinen ,2 Yhteensä ,2 Vastaajien sukupuolijakauma erosi valmistuneiden sukupuolijakaumasta. Vastaajista 43 % oli naisia, kun valmistuneista naisten osuus oli noin 65 %. Suurin osa vastaajista valmistui vuotiaana. Alakohtainen vaihtelu näkyi hieman valmistumisiässä. Yhteiskuntatieteellisellä alalla yli 35-vuotiaden valmistuneiden osuus oli muita koulutusaloja suurempi. Noin joka kymmenes vastaajista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon alle 25-vuotiaana. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=46) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) KTM (teknill. tdk, n=9) 67 DI (n=3) HTM (n=23) Alle 25 v v v yli 35 v Kuvio 1. Valmistuneiden ikäjakauma Äidinkieleltään vastaajista suomenkielisiä oli 83 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Suurin ruotsinkielisten osuus on humanistiselta koulutusalalta valmistuneissa, joista noin 11 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia. Vastaajien yleisimmät kotikunnat viisi vuotta valmistumisen jälkeen olivat Vaasa ja Helsinki. Vastanneista (n=112) 27 % asui Vaasassa ja 19 % Helsingissä. Muita yleisimpiä kotikuntia olivat Seinäjoki (5 %), Tampere (5 %) ja Espoo (4 %). 6

8 2 TYÖMARKKINAT Työmarkkinoiden osalta kyselyssä selvitettiin valmistuneiden työllisyystilanteen lisäksi työnantajasektori sekä työtehtävien luonne. Työmarkkinatilanteen kehittymistä verrataan sekä valmistumishetkeen että vuonna 2012 tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Alueellisesta näkökulmasta selvitettiin, miten valmistuneet sijoittuivat työmarkkinoille Pohjanmaan maakuntien, Uudenmaan, muun Suomen ja ulkomaiden välillä. 2.1 Työnantajasektori ja työtehtävät Työelämään sijoittumisen näkökulmasta huomiota kiinnitettiin sekä valmistuneiden tehtäviin että työnantajaorganisaatioihin. Yksityisen alan työnantajat on kyselyssä jaettu yrityksen henkilöstömäärän mukaan. Julkisen sektorin työnantajat on jaettu kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja valtion välillä. Omina työnantajasektoreinaan ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä suurimpia päätyönantajia olivat suuret, yli 250 työntekijän yritykset, sekä kunnat, kuntayhtymät tai sairaanhoitopiirit. Suuriin, yli 250 työntekijän yrityksiin työllistyi 34 % vastaajista ja kuntiin, kuntayhtymiin tai sairaanhoitopiireihin 26 % vastaajista. Kun otetaan huomioon myös pienemmät yritykset, 52 prosentilla vastaajista ensimmäinen työpaikka oli yritys tai valtionyhtiö. Yliopistot työllistivät heti valmistumisen jälkeen 10 prosenttia vastaajista. Valtakunnallisiin tuloksiin verrattaessa Vaasan yliopistosta valmistuneet filosofian maisterit ovat työllistyneet keskiarvoa useammin yksityiselle sektorille. Yrityskokoon katsomatta yritykset ovat työllistäneet 39 prosenttia vastavalmistuneista filosofian maistereista vastaavan valtakunnallisen keskiarvon ollessa 27 prosenttia. Vaasan yliopistosta valmistuneet hallintotieteiden maisterit olivat työllistyneet valtakunnallista keskiarvoa useammin kuntasektorille. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista keskimäärin 33 prosentilla ensimmäinen työsuhde oli kuntasektorilla, kun vastaava osuus Vaasan yliopistosta valmistuneilla HTM-tutkinnon suorittaneilla on 43 %. 7

9 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Oma yritys Järjestö, säätiö, muu julkisoikeudellinen laitos Yliopisto Valtio Ammattikorkeakoulu Kunta, kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri Yritys, alle 50 työntekijää Yritys työntekijää Yritys, yli 250 työntekijää Kuvio 2. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn työnantajasektori Viisi vuotta valmistumisen jälkeen merkittävimpien työnantajasektoreiden osuuksissa oli tapahtunut muutoksia. Kauppatieteellisellä alalla yksityiset yritykset olivat pysyneet merkittävimpinä työnantajina noin 80 % osuudellaan. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla yliopistojen osuus työnantajasektorina oli kasvattanut merkitystään noin 10 prosenttia viiden vuoden kuluessa valmistumisesta. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit työllistivät kyselyhetkellä keskimäärin runsaan kolmasosan vastaajista (FM 40 %, HTM 32 %). Kunta-ala on molemmilla aloilla myös suurin työnantajasektori. 8

10 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Muu työnantaja Oma yritys Järjestö, säätiö, muu julkisoikeudellinen laitos Yliopisto Valtio Ammattikorkeakoulu Kunta, kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri Yritys, alle 50 työntekijää Yritys, työntekijää Yritys, yli 250 työntekijää Kuvio 3. Nykyisen työn työnantajasektori Kyselyssä selvitettiin vastaajien ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja nykyisen työn työtehtävien pääasiallisin luonne. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta humanistisella alalla yleisimmät tehtävänkuvat olivat opetus- ja kasvatustyö (31 %), erilaiset toimistotehtävät (22 %) sekä viestintä- ja mediatyö (13 %). Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille tyypillisimmin työn luonteeseen kuuluivat rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät (31 %), toimistotehtävät (19 %), markkinointi- ja myyntityö (13 %) sekä suunnittelu- kehitys- tai hallintotehtävät (13 %). Teknillisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneiden työn luonteeseen kuuluivat tyypillisimmin suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät (22 %) sekä markkinointi ja myyntityö (22 %). Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneista 35 % on työskennellyt ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävien parissa. Johto- ja esimiestehtäviin ilmoitti työllistyneensä 26 % vastaajista, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin muilla koulutusaloilla. 9

11 100% 3 Lainopillinen työ % 2 22 Asiakastyö/ potilastyö % Konsultointi tai koulutus % Tutkimus 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Muu työn luonne Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Opetus tai kasvatus Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Kuvio 4. Ensimmäisen työn pääasiallisin tehtävien luonne Verrattaessa ensimmäisen päätyön tehtävien luonnetta vastaajien kyselyhetken työtehtävien luonteeseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen, kovin suuria muutoksia ei ole havaittavissa. Kaikilla aloilla kuitenkin yleisten toimistotehtävien osuus oli vähentynyt noin puolella. Asiakas- tai potilastyön osuus on myös laskenut kaikilla aloilla, sillä viisi vuotta valmistumisen jälkeen ainoastaan 5 % filosofian maistereiksi valmistuneista työskenteli asiakas- tai potilastyön parissa. Konsultointi- ja koulutustehtävien osuus työtehtävistä oli kasvanut lähes joka alalla. 10

12 100% 90% 80% 70% 60% 50% Lainopillinen työ Asiakastyö/ potilastyö Konsultointi tai koulutus Tutkimus Muu työn luonne Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=40) KTM (kauppatiet. tdk, n=29) KTM (teknill. tdk, n=9) 67 DI (n=3) HTM (n=19) Johto- ja esimiestehtävät Markkinointi ja myynti Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Opetus tai kasvatus Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Kuvio 5. Nykyisen työn pääasiallisin tehtävien luonne 2.2 Alueellinen sijoittuminen Kun otettiin huomioon kaikki Vaasan yliopistosta vuonna 2009 valmistuneet, valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka sijaitsi pääasiassa Pohjanmaan maakunnissa (56 %) tai Uudellamaalla (30 %). Taulukoinnissa Pohjanmaan maakuntia ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa. Muiden maakuntien osuus oli noin 12 prosenttia. Ulkomaille heti valmistumisen jälkeen työllistyi 2 prosenttia vastaajista. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Pohjanmaan maakunnat työllistivät edelleen valtaosan vastaajista, mutta ero Uuteenmaahan oli kaventunut hieman. 11

13 Taulukko 2. Alueellinen sijoittuminen, kaikki vastanneet Pohjanmaa, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=108) 45 % 8 % 9 % 26 % 11 % Ensimmäinen työ (n=107) 56 % 5 % 30 % 7 % 2 % Nykyinen työ (n=99) 48 % 3 % 35 % 9 % 4 % Taulukko 3. Alueellinen sijoittuminen, humanistinen ala Pohjanmaa, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=44) 50 % 9 % 7 % 30 % 5 % Ensimmäinen työ (n=43) 60 % 7 % 21 % 9 % 2 % Nykyinen työ (n=38) 53 % 3 % 29 % 13 % 3 % Taulukko 4. Alueellinen sijoittuminen, kauppatieteellinen tiedekunta Etelä-, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=31) 39 % 6 % 13 % 26 % 16 % Ensimmäinen työ (n=31) 42 % 0 % 45 % 10 % 3 % Nykyinen työ (n=30) 37 % 0 % 50 % 7 % 7 % Taulukko 5. Alueellinen sijoittuminen, teknillinen tiedekunta Etelä-, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=12) 33 % 8 % 17 % 17 % 25 % Ensimmäinen työ (n=10) 40 % 10 % 40 % 10 % 0 % Nykyinen työ (n=12) 33 % 8 % 33 % 17 % 8 % 12

14 Taulukko 6. Alueellinen sijoittuminen, yhteiskuntatieteellinen ala Etelä-, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Muut maakunnat Ulkomaat Ennen opintoja (n=21) 52 % 10 % 5 % 24 % 10 % Ensimmäinen työ (n=23) 74 % 4 % 22 % 0 % 0 % Nykyinen työ (n=19) 68 % 5 % 26 % 0 % 0 % 2.3 Työmarkkinatilanteen kehittyminen Kyselyyn vastanneiden työmarkkinatilannetta on tarkasteltu valmistumishetkeltä vuodelta 2009 ja noin viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä Työllisyystilanne oli valmistumisen jälkeisten viiden vuoden aikana parantunut huomattavasti. Valmistumishetkellä vastaajista 23 % ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana, kun viisi vuotta valmistumisen jälkeen vastaava osuus oli enää 6 %. Valmistumishetkellä parhaiten työllistyneitä olivat kauppatieteiden maisterit. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta 88 % ja teknillisestä tiedekunnasta 67 % valmistuneista kauppatieteiden maistereista oli valmistumishetkellä työelämässä. Kaikki kyselyyn vastanneet diplomiinsinöörit olivat työelämässä valmistumishetkellä. Tässä on otettava huomioon vastaajien määrä verrattuna valmistuneisiin diplomi-insinööreihin. Kaikki (n=113) HTM (n=23) DI (n=3) 100 KTM (teknill. tdk, n=9) KTM (kauppatiet. tdk, n=32) FM (n=46) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Työssä Työtön työnhakija Työelämän ulkopuolella (esim. perhevapaa, päätoiminen opiskelu) Muu tilanne Kuvio 6. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä

15 Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kaikkien koulutusalojen vastaajien työllisyystilanne on hyvä. Teknillisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneista kaikki vastaajat olivat työllistyneet. FM-tutkinnon suorittaneista 9 %, KTM-tutkinnon kauppatieteellisestä tiedekunnasta suorittaneista 6 % ja HTM-tutkinnon suorittaneista 4 % ilmoitti olevansa työttömänä työnhakijana 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Kaikki (n=111) HTM (n=23) DI (n=3) 100 KTM (teknill. tdk, n=8) 100 KTM (kauppatiet. tdk, n=32) FM (n=45) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Työssä Työtön työnhakija Työelämän ulkopuolella (esim. perhevapaa, päätoiminen opiskelu) Muu tilanne Kuvio 7. Työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen syksyllä 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut viiden valmistumisen jälkeisen vuoden aikana 14 prosenttia, mikä oli saman verran kuin vuonna 2012 tehdyn uraseurantatutkimuksen tuloksissa. Valtakunnallisesti työllisyystilanne oli hyvällä tasolla, sillä vuonna 2009 valmistuneista kaikista kyselyyn vastanneista työttömänä työnhakijana ilmoitti olevansa vain 3 % vastaajista (n=4303). Koko maan työttömyysaste syyskuussa 2014 oli 12 % ja Pohjanmaan maakunnassa lukema oli 7,4 % (ELY-keskuksen työllisyyskatsaus, syyskuu 2014). Kun tarkastellaan työsuhteiden laadun kehittymistä edellisestä viisivuotisuraseurantatutkimuksesta, vakituisten kokopäiväisten työsuhteiden määrä on vähentynyt kymmenellä prosentilla. Luku on kuitenkin lähes samalla tasolla vuonna 2010 saatuihin tuloksiin nähden. Työttömien työnhakijoiden osuus on kasvanut 14

16 selkeästi vuonna 2010 ja 2012 tehtyihin uraseurantatutkimuksiin nähden. Vuonna 2009 valmistuneiden työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen vastasi kuitenkin valtakunnallisia yliopistokohtaisia keskiarvoja. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuvio 8. Työsuhteen laatu / työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisesta vuosina 2010, 2012 ja Työllistymisvaikeudet Työllistymisvaikeuksia vastanneiden mukaan olivat aiheuttaneet eniten ala- ja aluekohtainen heikko työmarkkinatilanne, työkokemuksen puute ja puutteelliset suhdeverkostot. Noin 45 % vastaajista koki ala- ja aluekohtaisen heikon työmarkkinatilanteen vaikeuttaneen työllistymistä paljon tai erittäin paljon. Diplomiinsinööriksi valmistuneilla ei ollut työllistymisvaikeuksia. 15

17 HTM (n=9) 1=ei lainkaan 2=vain vähän 3=jonkin verran 4=melko paljon 5=paljon 6=erittäin paljon KTM (teknill. tdk, n=5) Alueellinen työmarkkinatilanne Alan heikko työmarkkinatilanne KTM (kauppatiet. tdk, n=13) Tutkinnon huono tunnettuus Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Puutteelliset suhdeverkostot FM (n=29) Puutteelliset työnhakutaidot Työkokemuksen puute Kuvio 9. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Työkokemuksen puute koettiin eniten työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi yhteiskuntatieteellisellä alalla. HTM-tutkinnon suorittaneista 43 % vastasi työkokemuksen puutteen haitanneen työllistymistä erittäin paljon, kun vastaava osuus kaikilla Vaasan yliopistosta valmistuneilla oli 17 %. Puutteelliset suhdeverkostot olivat merkittävin työllistymistä vaikeuttanut tekijä KTM-tutkinnon teknillisestä tiedekunnasta suorittaneilla. Heistä 60 % vastasi puutteellisten suhdeverkostojen vaikeuttaneen työllistymistä erittäin paljon. Sen sijaan esimerkiksi puutteellisten työnhakutaitojen ei koettu juurikaan olleen esteenä työllistymiselle millään alalla. 2.5 Palkka Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kaikkien Vaasan yliopistosta valmistuneiden bruttopalkka säännölliset lisät mukaan lukien oli keskimäärin euroa kuukaudessa. Kuukausittaisten keskiarvopalkkojen määrä vaihtelee aloittain. Filosofian maistereiden keskiarvopalkka oli euroa kuukaudessa, hallintotieteiden maistereiden euroa, teknillisellä alalla euroa ja kauppatieteellisellä alalla 16

18 4 555 euroa kuukaudessa. Teknillisessä tiedekunnassa opiskelleiden yleisin palkkaluokka on muihin aloihin verrattuna suurin, euroa kuukaudessa. 80% 70% 60% 72 Alle % 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=25) Kauppat. tdk (n=27) Teknill. tdk (n=9) HTM (n=18) Yli 6500 Kuvio 10. Bruttopalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen Koko tutkimuksen keskiarvoon verrattuna Vaasan yliopistosta valmistuneiden keskimääräiset kuukausiansiot olivat lähellä valtakunnallisia keskiarvoja. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden maistereiden palkan keskiarvo koko tutkimuksessa oli kuukaudessa, yhteiskuntatieteellisen alan 3 709, teknillisen alan ja kauppatieteellisen alan /kk. 2.6 Kansainvälisyys työssä Työn kansainvälisyyden ja työssä tarvittavan kulttuurienvälisen osaamisen näkökulmasta selvitettiin, miten paljon valmistuneet tarvitsevat työssään vieraiden kielten osaamista ja kuinka paljon kansainvälistä vuorovaikutusta heidän työnkuvaansa liittyy. Kirjoittamisen ja raportoinnin määrä työssä vieraalla kielellä vaihtelee koulutusaloittain. Eniten vieraalla kielellä tekstiä tuottavat KTM-tutkinnon suorittaneet. Teknillisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneista 63 % ja kauppatieteellisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneista 48 % kertoi kirjoittavansa tai raportoivansa vieraalla kielellä päivittäin. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneista 23 % raportoi tai kirjoitti 17

19 päivittäin vieraalla kielellä. Hallintotieteiden maisterit käyttivät vieraita kieliä työssään vähiten. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=44) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) 63 KTM (teknill.tdk, n=8) DI (n=3) HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 11. Kirjoittamisen ja raportoinnin määrä työssä vieraalla kielellä 100% 90% % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=45) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) KTM (teknill. tdk, n=8) DI (n=3) HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 12. Vieraskielisten dokumenttien tai lähdeaineiston hyödyntämisen määrä työssä 18

20 Vieraskielisen lähdeaineiston käyttäminen työssä oli vastausten mukaan hieman yleisempää kuin vieraalla kielellä kirjoittaminen ja raportointi. Vieraskielisten aineistojen hyödyntämisen määrä oli viikko- ja kuukausitasolla runsaampaa kuin vieraalla kielellä kirjoittaminen ja raportointi. Vieraskielisen raportoinnin ja kirjoittamisen sekä vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisen lisäksi kyselyssä selvitettiin, miten paljon valmistuneet ovat työssään henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisten kanssa ulkomailla ja kotimaassa. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen määrän vaihtelu ulkomaalaisten kanssa on suurta jopa alojen sisäisesti. Runsainta vuorovaikutus ulkomaalaisten kanssa ulkomailla oli kauppatieteelliseltä alalta valmistuneilla. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=45) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) KTM (teknill. tdk, n=8) 33 DI (n=3) HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 13. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa ulkomailla 19

21 Työhön liittyvän henkilökohtaisen vuorovaikutuksen määrä ulkomaalaisten kanssa kotimaassa oli kaikilla koulutusaloilla suurempi kuin vuorovaikutuksen määrä ulkomailla. Koulutusalakohtaisesti kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden kansainvälinen vuorovaikutus kotimaassa oli runsainta. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista maistereista noin neljäsosa oli kotimaassa työskennellessään päivittäin henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisen kanssa. Humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 18 prosenttia vastaajista oli päivittäin henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ulkomaalaisten kanssa kotimaassa. 70% 60% 67 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=45) KTM (kauppatiet. tdk, n=31) KTM (teknill. tdk, n=8) 33 DI (n=3) HTM (n=22) Ei ollenkaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kuvio 14. Henkilökohtainen vuorovaikutus työssä ulkomaalaisten kanssa kotimaassa 20

22 Kielitaito Kielitaidon osalta englanti nousi kaikilla koulutusaloilla työn kannalta tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi. Koulutusalasta riippumatta yli 90 % vastaajista käytti englantia työssään. Ruotsin kielen käyttö oli runsainta humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Humanistisella alalla ruotsia työssään käytti 65 % ja yhteiskuntatieteellisellä alalla 44 % vastaajista. Kauppatieteellisellä ja teknillisellä alalla noin kolmannes vastaajista käytti ruotsin kieltä työssään. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=43) KTM (kauppatiet. tdk, n=30) KTM (teknill. tdk, n=9) DI (n=3) HTM (n=18) Kaikki alat Englanti Ruotsi Saksa Ranska Muu Kuvio 15. Kielet, joita käytetään työssä äidinkielen lisäksi Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan ohella muuna työssä käytettävänä kielenä äidinkielen lisäksi mainittiin muun muassa espanja, italia ja venäjä. Lisäksi vastaajat, joiden äidinkieli ei ole suomi, mainitsivat käyttävänsä äidinkielensä lisäksi suomea työssään. Edellä mainittujen lisäksi vastaajat kokivat, että muun muassa kiinan ja pohjoismaisten kielten osaaminen olisi työn kannalta tärkeää. 21

23 3 KORKEAKOULUTUTKINNON MERKITYS TYÖSSÄ Korkeakoulututkinnon merkitystä työelämään sijoittumisen kannalta selvitettiin kyselyssä muun muassa kysymällä, edellytettiinkö tutkintoa työ- tai virkasuhteessa ja missä määrin työtehtävien vaativuus vastasi korkeakoulututkintoa. Tutkinnon ja työtehtävien vastaavuutta mitattiin myös sillä, miten paljon valmistuneet pystyivät hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita työssään. 3.1 Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus Tutkinnon loppuun suorittamisen merkitystä selvitettiin kysymällä, oliko ylempi korkeakoulututkinto ollut vastaajilla edellytyksenä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn saamiseen tai nykyiseen työ- tai virkasuhteeseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Korkeakoulututkinnon merkitys oli huomattavasti suurempi vastaajien nykyisessä työssä verrattuna ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Ei Kyllä Ei osaa sanoa 10% 0% Vaasan yliopisto, ensimmäinen työ Tutkimuksen Vaasan yliopisto, keskiarvo, nykyinen työ ensimmäinen työ Tutkimuksen keskiarvo, nykyinen työ Kuvio 16. Korkeakoulututkinnon edellytys ensimmäiseen ja nykyiseen työhön Kun verrataan Vaasan yliopiston tuloksia valtakunnallisiin keskiarvoihin, Vaasan yliopistosta valmistuneilla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli harvemmin vaatimuksena valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssä kuin muista tutkimukseen osallistuneista yliopistoista valmistuneilla. Vaasan yliopistosta valmistuneilla vastaajilla ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä 38 prosentilla valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työ- tai virkasuhteeseen, kun vastaava osuus kaikilla kyselyyn vastanneilla oli 46 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ylemmän 22

24 korkeakoulututkinnon merkitys työssä on kasvanut merkittävästi. Vaasan yliopistosta valmistuneiden työ- tai virkasuhteeseen ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä 58 prosentilla vastaajista valtakunnallisen keskiarvon ollessa 69 %. Yliopistokoulutuksen hyödyntäminen työssä Yliopistokoulutuksen merkitystä työelämässä mitattiin myös kysymällä valmistuneiden mahdollisuuksia hyödyntää korkeakouluopinnoissa hankittua osaamista ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä ja nykyisessä työssä viisi vuotta valmistumisesta. Korkeakouluopintojen hyödyntämisessä työelämässä oli pieniä alakohtaisia eroja. Ensimmäisessä työssään valmistumisen jälkeen kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet pääsivät hyödyntämään parhaiten korkeakoulussa hankittua osaamistaan. KTM-tutkinnon kauppatieteellisestä tiedekunnasta suorittaneista 13 % ilmoitti, ettei ole voinut hyödyntää yliopisto-opintoja työssään juuri lainkaan, kun muilla aloilla vastaava osuus on noin 20 %. HTM-tutkinnon suorittaneista 43 % on päässyt hyödyntämään korkeakoulussa hankittuja taitoja jatkuvasti valmistumisen jälkeisessä ensimmäisessä työssään. Muilla aloilla vastaava osuus on noin %. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% FM (n=45) KTM (kauppatiet. tdk, n=32) KTM (teknill. tdk, n=9) DI (n=2) HTM (n=23) Ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan Hyödynsi jonkin verran Hyödynsi jatkuvasti Kuvio 17. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen ensimmäisessä työssä 23

25 Viisi vuotta valmistumisen jälkeen mahdollisuus hyödyntää yliopistokoulutusta työssä on kasvanut merkittävästi. Kaikista vastaajista 7 prosenttia koki, ettei ole voinut juurikaan hyödyntää korkeakouluopintoja työssään. Vastaajista 94 % hyödynsi yliopisto-opinnoilla hankittua osaamista työssään jatkuvasti tai jonkin verran. 100% 90% % 70% 74 60% 50% 40% 30% Ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan Hyödynsi jonkin verran Hyödynsi jatkuvasti 20% 10% 0% 8 3 FM (n=40) 22 KTM KTM (teknill. (kauppatiet. tdk, n=9) tdk, n=30) DI (n=3) 21 5 HTM (n=19) Kuvio 18. Yliopisto-opintojen hyödyntäminen nykyisessä työssä Hankitun osaamisen hyödyntämisen ohella työn ja koulutustason vastaavuutta mitattiin kysymällä miten ensimmäinen ja nykyinen työ vastaavat vaativuustasoltaan ylempää korkeakoulututkintoa. Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työn osalta 46 % vastaajista ilmoitti työn vastanneen hyvin korkeakoulututkinnon koulutustasoa tai olleen jopa sitä vaativampaa. Noin joka neljäs vastaaja koki työn vaativuustason koulutustasoa alhaisemmaksi. 24

26 60% 50% 40% Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi 30% 20% Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa 10% Työ oli koulutustasoa vaativampaa 0% FM (n=45) 7 3 KTM KTM (kauppatiet. (teknill. tdk, tdk, n=32) n=8) DI (n=3) HTM (n=23) Kuvio 19. Ensimmäisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työn ja koulutustason vastaavuus oli parantunut huomattavasti kaikilla koulutusaloilla. 73 prosenttia vastaajista ilmoitti työn vastaavan hyvin koulutustasoa tai olevan sitä vaativampaa. Vastaajista ainoastaan 6 % koki työtehtävien vaativuuden selvästi koulutustasoa alhaisemmaksi. 80% 70% 60% 50% Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi 40% 30% 20% 10% 0% 5 25 FM (n=40) KTM KTM (kauppatiet.(teknill. tdk, tdk, n=29) n=9) DI (n=3) HTM (n=18) Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa Työ oli koulutustasoa vaativampaa Kuvio 20. Nykyisen työn vaativuustason vastaavuus koulutustasoon nähden 25

27 Vastaajien yleisin syy vaatimustasoltaan koulutustasoa alhaisemman työn vastaanottamiseen on ollut se, ettei ole saanut koulutustasoa vastaavaa työtä. Joka neljäs työnsä vaativuustason koulutustasoa alhaisemmaksi kokenut kertoi jatkaneensa siinä työssä, jossa oli jo ennen valmistumista. Muita syitä olivat muun muassa palkan tai työehtojen paremmuus koulutustasoa vastaavaan työhön nähden, mielenkiintoisemmat työtehtävät tai muu koulutus, joka oli ohjannut nykyisiin työtehtäviin. 3.2 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä suorittamaansa ylempään korkeakoulututkintoon työelämän näkökulmasta. Vastaajista 86 % oli erittäin tyytyväisiä, tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä yliopistotutkinnon tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä. Erittäin tyytymättömiä tutkintoon ilmoitti olevansa 3 % vastaajista. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa olivat kauppatieteiden ja hallintotieteiden maisterit. HTM (n=23) DI (n=3) KTM (teknill. tdk, n=9) KTM (kauppatiet. tdk, n=32) FM (n=45) % 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Kuvio 21. Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta 26

28 Valmistuneet kokivat olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Työuran tavoitteidenmukaisuuteen ei oltu yhtä tyytyväisiä kuin tutkintoon työuran kannalta. Vastanneista 71 % oli täysin samaa mieltä, samaa mieltä tai hieman samaa mieltä työuran tavoitteidenmukaisuudesta. Tyytyväisimpiä työuransa tavoitteidenmukaisuuteen olivat hallintotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnon suorittaneet. Hallintotieteiden maistereista 26 % ja filosofian maistereista 25 % oli täysin samaa mieltä siitä, että työura vastaa heidän tavoitteitaan. HTM (n=19) DI (n=3) KTM (teknill. tdk, n=9= KTM (kauppatiet. tdk, n=30) FM (n=40) % 20% 40% 60% 80% 100% Täysin eri mieltä Hieman eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Hieman samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 22. Työura on tavoitteiden mukainen 27

29 Kyselyssä valmistuneet saivat antaa myös sanallista palautetta siitä, olivatko he tyytyväisiä vai tyytymättömiä suorittamaansa tutkintoon. Vastauksissa tutkinnoille annettiin niin positiivista palautetta kuin kritiikkiäkin. Positiivisena koettiin erityisesti tutkinnon tarjoamat monipuoliset työllistymismahdollisuudet ja tutkinnon vastaavuus työelämää ajatellen. KTM teknillisestä tiedekunnasta on monipuolinen ja harvinainen tutkinto. Osuu suoraan omaan kiinnostukseen ja sopii omaan työnkuvaan. Gradun teossa solmitut kontaktit edelleen tärkeitä. (Teknillinen ala) Olen saanut koulutusta vastaavan vakituisen viran. EI voi olla kuin tyytyväinen. (Yhteiskuntatieteellinen ala) Tutkintoon sisältyi monipuolisesti aineita, joista on ollut hyötyä työelämässä ja jatkokoulutuksessa (esim. Kielet ja pedagoginen koulutus). (Humanistinen ala) Opiskelu avasi silmät, näkökulmat laajenivat, osaan etsiä tutkittua tietoa oikeasta paikasta innosti jatko-opiskeluun. (Yhteiskuntatieteellinen ala) Koulutus on antanut valmiudet tehdä vaativia asiantuntijatehtäviä (Kauppatieteellinen ala) Vaasa antoi tukevat siivet motivoituneelle opiskelijalle. Syventävät opinnot olivat mielenkiintoisia ja tietyt luennoitsijat todella vaativia. (Kauppatieteellinen ala) Laaja-alainen, innostava, käytäntöön sovellettavissa (Teknillinen ala) Monipuoliset, kansainväliset työt mahdollistava koulutus (Yhteiskuntatieteellinen ala) Olen saanut toimia monissa mielenkiintoisissa ja koulutustani vastaavissa tehtävissä valmistumisen jälkeen. (Humanistinen ala) Kritiikkiä saa tutkinnon sisällön ja työelämän tarpeiden kohtaamattomuus ja kurssien teoriapainotteisuus. Koulutuksen tärkein hyöty oli tiedonhaun oppiminen ja asioiden analysointi. Koulutus antoi puutteelliset valmiudet työelämää varten. (Yhteiskuntatieteellinen ala) Englannin opiskelijana oli paljon turhia kursseja., jos et aikonut opiskella opettajaksi. Käännöskursseja oli todella vähän. Kääntäjänä toimimista ei käsitelty. Liikaa kirjallisuuteen liittyviä kursseja. (Humanistinen ala) 28

30 Muuten olisin erittäin tyytyväinen, mutta pedagogiset opinnot jäivät suorittamatta. Aiheesta puhuttiin yliopistossa usein ja paljon, että ne ovat tulossa, mutta mitään ei tapahtunut. (Humanistinen ala) Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan kurssit olivat erittäin kaukana käytännön työelämän vaatimuksista. Vastavalmistuneilla ei ole minkäänlaista hajua mitä työelämässä tapahtuu ennen kuin sinne astuvat. Tästä syystä yhteys yliopistokoulutuksen ja työelämän välillä on erittäin heikko. Aivan oma maailmansa on työskentely ulkomailla. Professoreissa monikaan ei ratko TODELLISIA ongelmia siitä syystä että he eivät ole tehneet päivääkään oikeita töitä yrityselämässä. (Kauppatieteellinen ala) Rahoitusalan koulutus oli vähän liian teoreettista ja tarjosi yllättävän heikot valmiudet investointipankkiirin työlle (Esim. Yrityksen arvonmääritys ja excel- ja powerpoint-osaaminen). (Kauppatieteellinen ala) Vaasan Yliopiston DI ohjelmistotekniikka ei antanut hirveän hyviä eväitä tuotekehitystyöhön. Liian teoreettista, liian kaukana todellisesta yksityisissä yrityksissä tehtävästä tuotekehitystyöstä. (Teknillinen ala) Työkokemuksen hyödyllisyys korostui valmistuneiden vastauksissa: Yliopistosta sai monia hyviä peruseväitä, mutta olin kuitenkin koko yliopistoaikani koulutustani vastaavassa työssä opintojen ohella osa-aikaisesti, joten sillä oli vähintäänkin yhtä suuri merkitys kuin tutkinnolla siihen, että olen alusta asti valmistuttuani päässyt isoihin firmoihin vastuullisiin töihin. Kuitenkin tieto, jota yliopistossa sai, oli monin paikoin pirstaleista niin, että sen perusteella ei vielä ole asiantuntemusta kovin syvälle oikein mistään (Humanistinen ala) Koulutus antaa pohjan työlle, mutta suurin osa osaamisesta kertyy käytännön työn kautta. (Teknillinen ala) Olen mielestäni oppinut eniten käytännön työssä, mutta toimimallani alalla KTMkoulutus oli edellytys. (Kauppatieteellinen ala) Olen oppinut sen, mitä minulta on työelämässä vaadittu, suoraan työelämästä. Yliopisto valmisti työtehtäviin vain osittain. (Humanistinen ala) Opinnoissa olisi voinut olla vielä enemmän käytäntöön liittyviä kursseja tai yrityselämän vierailijaluentoja oman alan töistä. (Humanistinen ala) Työharjoittelu puuttuu (Humanistinen ala) 29

31 3.3 Tyytyväisyys työtehtäviin Työtehtävien laadun osalta selvitettiin, miten monipuolisiksi vastaajat kokivat työtehtävänsä ja miten hyvin työtehtävät mahdollistivat osaamisen kehittämisen. Kaikilla koulutusaloilla työtehtävät koettiin pääasiassa monipuolisiksi ja omaa osaamista kehittäviksi. Vastaajat työskentelivät monipuolisten työtehtävien parissa. Ainoastaan 1 % kaikista vastanneista oli täysin eri mieltä työtehtävien monipuolisuudesta. Vastaajista 35 % oli täysin samaa mieltä siitä, että työtehtävät ovat monipuolisia. Hallintotieteiden maistereista 47 % oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä, mikä oli paljon suurempi osuus kuin muilla koulutusaloilla. HTM (n=19) DI (n=3) KTM (teknill. tdk, n=9) KTM (kauppatiet. tdk, n=30) FM (n=40) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 23. Työtehtävät ovat monipuolisia Työtä henkisesti liian kuormittavana piti kaikista vastaajista 15 % (täysin samaa mieltä ja samaa mieltä). KTM-tutkinnon teknillisestä tiedekunnasta suorittaneiden joukossa vastaava osuus oli 22 %, filosofian maistereilla 16 %, kauppatieteellisestä tiedekunnasta KTM-tutkinnon suorittaneilla 13 % ja yhteiskuntatieteellisellä alalla 10 %. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että työ tarjoaa mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa oli samaa mieltä tai täysin samaa 30

32 mieltä työn tarjoamista mahdollisuuksista oman osaamisen kehittämisessä. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuneet olivat väitteen kanssa eniten samaa mieltä. HTM (n=19) DI (n=3) KTM (teknill. tdk, n=9) KTM (kauppatiet. tdk, n=30) FM (n=40) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 24. Työ mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen 3.4 Tietotaito-tekijöiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopistossa Tärkeimpiä työelämässä tarvittavia taitoja olivat koulutusalasta riippumatta ongelmanratkaisutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot, ryhmätyötaidot sekä tieto- ja viestintätekniset taidot. Myös hyvä kielitaito ja monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen nousivat esiin valmistuneiden vastauksissa. Vastaajat arvioivat näiden taitojen olevan tärkeimpiä myös tulevaisuudessa. Koulutusalakohtaisesti tarkasteltaessa muutamat työelämässä tarvittavat taidot koettiin tärkeiksi kauppatieteellisellä, teknillisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla, mutta humanistisella alalla kyseisiä taitoja ei koettu kovin merkityksellisiksi työelämän kannalta. Tällaisia taitoja olivat esimiestaidot, taloussuunnittelu- ja budjetointitaidot sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemus. Esimiestaitojen merkitys ei osoittautunut yhtä tärkeäksi kauppatieteelliseltä alalta valmistuneiden keskuudessa kuin teknilliseltä ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneilla. 31

33 Monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen Opetus- ja koulutustaidot Esiintymistaidot 1=ei lainkaan tärkeä 2=vain vähän merkitystä 3=jonkin verran merkitystä 4=melko tärkeä 5=tärkeä 6=erittäin tärkeä Englannnin kieli Ruotsin kieli Suomen kieli Tieto- ja viestintätekniikkataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Lainsäädännön tuntemus Projektinhallintataidot Esimiestaidot HTM DI KTM (teknill.) KTM (kauppatiet.) FM Organisointi-/koordinointitaidot Neuvottelutaidot Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Tiedonhakintataidot Analyyttinen/systemaattinen ajattelu Alan teoreettinen osaaminen Kuvio 25. Tietojen ja taitojen merkitys työssä

34 Yliopistokoulutus oli kehittänyt parhaiten kaikilla aloilla tiedonhankintataitoja, analyyttista ja systemaattista ajattelua, sekä viestintätaitoja suomen ja englannin kielellä. Teknilliseltä alalta valmistuneet eivät kokeneet oman alan teoreettisen osaamisen kehittyneen yhtä paljon kuin muilta koulutusaloilta valmistuneet. Esimies- ja neuvottelutaitojen sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin koettiin kehittyneen melko puutteellisesti työelämän tarpeiden kannalta. KTM-tutkinnon suorittaneet kokivat yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen sekä taloussuunnittelu- ja budjetointitaitojen kehittyneen paremmin muiden alojen vastaajiin verrattuna. Humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden kotimaisten kielten taidot olivat kehittyneet verrattain muiden alojen opiskelijoita paremmin. 33

35 Monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen Opetus- ja koulutustaidot Esiintymistaidot 1=erittäin puutteellisesti 2=puutteellisesti 3=melko puutteellisesti 4=melko hyvin 5=hyvin 6=erinomaisesti Englannin kieli Ruotsin kieli Suomen kieli Tieto- ja viestintätekniikkataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Lainsäädännön tuntemus Projektinhallintataidot Esimiestaidot HTM DI KTM (teknill.) KTM (kauppatiet.) FM Organisointi-/koordinointitaidot Neuvottelutaidot Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Tiedonhankintataidot Analyyttinen/systemaattinen ajattelu Alan teoreettinen osaaminen Kuvio 26. Tietojen ja taitojen kehittyminen yliopisto-opinnoissa 34

36 4 AMMATTINIMIKKEITÄ KOULUTUSALOITTAIN Tähän lukuun on listattu koulutusaloittain niiden tehtävien ammattinimikkeitä, joissa vuonna 2009 valmistuneet ovat työskennelleet ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään ja viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. 4.1 Humanistinen koulutusala assistentti chief intranet coordinator customer delivery coordinator department assistant digiassistentti executive assistant freelancer kääntäjä hallintosihteeri internal communications manager kielenkääntäjä kieltenopettaja kirjastoavustaja kuvankäsittelijä lautakuntasihteeri lecturer lehtori lehtorin viransijainen manager internal online communication and collaboration channels marketing communications specialist markkinointiassistentti markkinointikoordinaattori nuorisotiedottaja nuorisotoimen ylitarkastaja online editor opintoasiainsihteeri opinto-ohjaaja ja aineenopettaja päätoiminen tuntiopettaja projektipäällikkö projektisihteeri ruotsin ja saksan lehtori sisäisen viestinnän tiedottaja studiehandledare, speciallärare team assistant toimittaja toimituspäällikkö tuntiopettaja tuntiopettajan sijainen tuoteryhmäpäällikkö vastaava kirjastovirkailija viestinnän assistentti viestintäasiantuntija viestintäkoordinaattori web information manager yliopisto-opettaja yrittäjä 35

37 4.2 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala assistant professor assistentti doctoral student eu-asiantuntija hankekoordinaattori hankesuunnittelija hankintasihteeri hr-koordinaattori komisario koordinoiva osastonhoitaja koulusihteeri kuraattori laatupäällikkö myyntipäällikkö opetusylihoitaja opiskelijavalintakoordinaattori osastonhoitaja palveluneuvoja palvelupäällikkö projektisuunnittelija projektitutkija researcher rikoskomisario sijoituspäällikkö sovittelutoimiston vastaava suunnittelija toiminnanjohtaja toimistotyöntekijä työvoimaneuvoja yliopisto-opettaja ylitarkastaja 36

38 4.3 Kauppatieteellinen tiedekunta accountant administrative aluejohtaja amanuenssi assistant controller assistant vice president assistentti associate business analyst business controller cash management specialist controller credit controller development manager, online services digital marketing manager e-solutions consultant e-support agent finance assistant foreign trade specialist hr partner, vice president hr service partner huolitsija investointipankkiiri käräjäsihteeri kirjanpitäjä kustannustarkkailija markkinointipäällikkö operations coordinator opintoasiainsihteeri opintoasiainsuunnittelija palvelupäällikkö process developer programmes manager project manager proviisori reskontranhoitaja sales executive sales manager sales repsentative sales trainee senioranalyytikko sijoitusassistentti sijoituspäällikkö spare parts coordinator strateg. markkinoinnin suunnittelija tilintarkastaja tohtorikoulutettava toimistosihteeri tuotantoassistentti varainhoitaja viestintä- ja markkinointipäällikkö 37

39 4.4 Teknillinen tiedekunta design engineer development engineer hr-suunnittelija järjestelmäasiantuntija myynti- ja markkinointipäällikkö myyntipäällikkö ostaja palvelukehityspäällikkö ratkaisumyyjä senior design engineer senior konsultti sovellusasiantuntija tietohallintojohtaja toimitusjohtaja tuotekehitysinsinööri tuotepäällikkö yrittäjä 38

40 5 VERTAILUA ULKOMAALAISTEN JA SUOMALAISTEN OPISKELIJOIDEN VÄLILLÄ Vuonna 2009 kyselyyn vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 11 % oli kotoisin muualta kuin Suomesta. Kyselyyn vastanneet ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tulivat Afrikan, Keski-Euroopan ja Aasian maista. Ulkomaalaisista opiskelijoista suurin osa suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Tässä luvussa vertaillaan eri näkökulmista, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä Vaasan yliopistosta valmistuneiden suomalaisten ja ulkomaalaisten maistereiden työmarkkinatilanteessa on ollut valmistumishetkellä ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen. 5.1 Tutkinnon täydentäminen koulutuksilla Suurin osa vastanneista valmistuneista on osallistunut valmistumisensa jälkeen työtehtäviin tai työnhakuun liittyvään koulutukseen. Molemmilla ryhmillä merkittävin osa valmistumisen jälkeisestä koulutuksesta oli työnantajan järjestämää tai kustantamaa. Ulkomaalaisista vastaajista neljäsosa on osallistunut valmistumisensa jälkeen ammatilliseen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutukseen tai työvoimakoulutukseen. Suomalaisilla opiskelijoilla vastaavat osuudet jäivät alle kymmeneen prosenttiin. Ulkomaalaisista 25 % ja suomalaisista 19 % ei hankkinut muuta koulutusta valmistumisensa jälkeen Ulkomaalaiset (n=12) Suomalaiset (n=99) % 20% 40% 60% 80% Ei muuta koulutusta Muu koulutus Tieteelliset/ taiteelliset jatko-opinnot Toinen korkeakoulututkinto Ammatillinen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutus Työvoimakoulutus Työnantajan järjestämä tai kustantama koulutus Kuvio 27. Osallistuminen koulutukseen vuoden 2009 tutkinnon jälkeen 39

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Huhtikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta koko aineisto Vuonna valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta kyselyn taustatietoja toteutettu syksyllä osana valtakunnallista kyselyä http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm#mais

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ikä valmistuessa. Keskiarvo (v) Yliopisto

Ikä valmistuessa. Keskiarvo (v) Yliopisto 35 Ikä valmistuessa 30 25 (v) 20 15 10 5 0 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssäolleilla (v) 0,0 Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä työssäolleilla (v) 0,0 6 Työnantajien

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013

Sijoittumisseuranta 2013 Sijoittumisseuranta 201 Vaasan yliopistossa vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään vuosi valmistumisen jälkeen Vaasan yliopisto Opintoasiat / Urapalvelut Jaana

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

n=213, vastausprosentti 35 n=299, vastausprosentti 45 Työmarkkinatilanne 4 % 3 % 1 % 12 % Työssä Työtön Muu

n=213, vastausprosentti 35 n=299, vastausprosentti 45 Työmarkkinatilanne 4 % 3 % 1 % 12 % Työssä Työtön Muu OIKEUSTIEDE (OTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=213, vastausprosentti 35 n=299, vastausprosentti

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö

Lisätiedot

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA URASEURANTA-AINEISTOSTA Tässä esitetyt tulokset on kerätty syksyllä 21 vuonna 25 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Uraseuranta 2012 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Uraseuranta 2 Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 27 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla

Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla Arja Haapakorpi, Jyri Manninen & Paula Paasto Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla Vuonna 2001 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja päättötutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEOLLINEN MUOTOILU Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2574 Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista POLITIIKKATIETEET JA

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista POLITIIKKATIETEET JA Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Tanja Makkonen Aalto BIZ valmistuneiden sijoittuminen Seuraamme tiiviisti Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Vuonna 2007 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Vuonna 2007 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuonna 2007 Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uraseuranta 2012 Vaasan yliopisto Opintoasiat/Urapalvelut Jaana Pulkkinen

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista LUOKANOPETTAJAKOULUTUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA MEDIATIEDE Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012 2 Saatteeksi Työelämä-

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2353 Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista KASVATUSALAN KOULUTUS Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Uraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

Uraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseuranta Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Taustatietoja kysely tehtiin kaikille vuonna 2005 loppututkinnon suorittaneille eli farmaseuteille, lastentarhaopettajille, maistereille sekä

Lisätiedot

Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Maistereiden työurat ja työelämän osaamistarpeet

Maistereiden työurat ja työelämän osaamistarpeet Maistereiden työurat ja työelämän osaamistarpeet Katsaus yliopistojen maisteriuraseurantakyselyn tuloksiin. Yliopistojen oposeminaari 3.11.2017 Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut Agenda 1. Uraohjaajan

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 tietojenkäsittelyopin oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta

Lisätiedot

Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/

Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/ TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Hallintotieteiden maisterit Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2676 YLIOPISTOISTA VUONNA 2005 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2010

KYSELYLOMAKE: FSD2676 YLIOPISTOISTA VUONNA 2005 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2010 KYSELYLOMAKE: FSD2676 YLIOPISTOISTA VUONNA 2005 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2010 QUESTIONNAIRE: FSD2676 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2010 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä

Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä Johtaminen Aluepäällikkö Apulaisosastopäällikkö Asiakkuuspäällikkö Business manager Client manager Henkilöstöassistentti Henkilöstöneuvottelija

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot