TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta"

Transkriptio

1 TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta Ilkka Kähkönen ja Heikki Palosaari Opinnäytetyö, syksy 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Kähkönen, Ilkka & Palosaari, Heikki. Tukea nuorille reumaatikoille. Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta. Helsinki, syksy Sivuja 53. Liitteitä 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma. Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Opinnäytetyö on osa Suomen Reumaliiton Tulenuori-nettisivuprojektia. Tulenuori-nettisivu on Suomen Reumaliiton alaisuudessa toimiva internet sivusto jonka kautta Suomen Reumaliitto tekee nuorille reumaatikoille suunnattua nuorisotyötä. Tulenuori-nettisivu tarjoaa muun muassa tietoa reumasta sekä vertaistukea sekä sivuston kautta järjestetään myös tapahtumia ja leirejä. Opinnäytetyön lähtökohtana on Tulenuori-nettisivun käyttäjien kokemukset ja heidän tarpeensa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisia tarpeita Tulenuori-nettisivun käyttäjillä on sekä miten Tulenuori-nettisivu nyt vastaa näihin tarpeisiin. Opinnäytetyön tuloksilla on tarkoitus kehittää sivustoa vastaamaan käyttäjien tarpeita. Selvitimme myös opinnäytetyössä, onko Tulenuori-nettisivu edistänyt yhteisöllisyyttä. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella yksilöhaastattelulla sekä yhdellä sähköpostikyselylomakkeella. Kaikki neljä vastaajaa olivat reumaa sairastavia nuoria, jotka vierailivat Tulenuori-nettisivulla säännöllisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Vastaajat toivat esiin vertaistuen tärkeyden. Sitä koettiin myös löytyvän Tulenuori-nettisivulta. Kuitenkin vastaajat toivoivat lisää vertaistukea Tulenuori-nettisivuille. Toinen tärkeä tarve vastaajien keskuudessa on reumaan liittyvän tiedon hakeminen ja sen koettiin toteutuvan Tulenuori-nettisivulla hyvin. Vastaajat toivat esiin myös sen, että Tulenuori-nettisivu on auttanut heitä jaksamaan arjessa. Tulenuori-nettisivu on onnistunut synnyttämään yhteisöllisyyttä ja Tulenuorinettisivu koettiin turvallisena, huolehtivana ja luotettavana ympäristönä. Opinnäytetyön tulokset vahvistivat käsitystä vertaistuen merkityksestä sairastavalle ihmisille. Ne antoivat myös viitteitä siitä, miten aikakautemme nuorille internetissä tapahtuva vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat luontevia välineitä sairauden kanssa selviämisessä. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi suunniteltaessa internetpohjaisia vertaistukifoorumeita eri sairauksista kärsiville nuorille. Asiasanat: Reuma, vertaistuki, internet, laadullinen tutkimus, yhteisöllisyys

3 ABSTRACT Kähkönen, Ilkka and Palosaari, Heikki Support for young rheumatics. Peer support, knowledge and communality in Tulenuori web page. 53 p., 2 appendices Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2012 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in nursing, Option in Diaconal nursing. Degree: Nurse. Aim of the thesis was to support the development of Finnish Rheumatism Association s Tulenuori web page. Meaning of the thesis was to research Tulenuori web page s target group s needs and how Tulenuori web page is answering to those needs and communal aspects of Tulenuori web page. This thesis is a qualitative study, it consists of three individual interviews and one based survey. All the respondents are rheumatic Finns aged 18 to 30, who have visited Tulenuori web page frequently during the year The interviews and survey were analysed with thematic method. All the respondents brought out the importance of a peer group, acquiring information about rheumatism and coping with ordinary situations e.g. writing. Respondents felt that peer group activities take place in Tulenuori web page, but there was demand for more peer group activities. Respondents felt that Tulenuori web page provides plenty of trustworthy information. Coping with everyday life was brought out by respondents and they felt that Tulenuori web page has offered some relief. Tulenuori web page has produced at least some communal aspects and it is seen as a good place to make friends. Tulenuori web page was generally evaluated as reliable and safe among respondents. As a conclusion, all the respondents felt that Tulenuori web page is important and it has brought positive content to their lives. Results of this thesis can be used for example to plan and develop internet based peer groups. Keywords: rheumatic youth, online treatment, online peer group activities, qualitative research, Finnish Rheumatism Association

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO REUMA Reumasairauksien jaottelu Reumasairauksien etiologia Reuman hoito YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden määritelmä Yhteisöllisyys evankelis-luterilaisessa kirkossa Diakoninen hoitotyö VERTAISTUKI Tukihenkilötoiminta Internetissä tapahtuva vertaistuki VERKKO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Verkko viestinnän välineenä Kirkon suhde internetiin Diakonia internetissä TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Laadullinen tutkimus Tutkimuskysymykset opinnäytetyössämme ovat seuraavat: TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vertaistuki... 27

5 8.2 Tiedonhaku Arjessa selviäminen Yhteisöllisyys JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Kehitys- ja jatkotutkimusehdotukset POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Oma ammatillinen kasvu opinnäytetyöprosessin aikana LÄHTEET LIITE 1: Haastattelukysymykset LIITE 2: Kyselylomake... 52

6 1 JOHDANTO Useimmat suomalaiset käyttävät internetiä: vuotiaista lähes jokainen käyttää internetiä vähintään viikoittain, ja vanhemmissakin ikäluokissa internetin käyttö yleistyy. Kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin verrattuna vuotiaista huomattavasti suurempi osa on rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi tai seuraa jotain yhteisöpalvelua vähintään päivittäin. (Tilastokeskus 2010.) Reumasairaudet ovat hyvin laaja kokonaisuus, jonka sisään mahtuu monenlaisia sairauksia kuten kihti, osteoporoosi, nivelreuma, selkärankareuma ja lukuisia muita sairauksia. Vaikka reumasairauksia usein pidetään vanhempien ihmisten sairauksina, niitä sairastavat myös nuoret. Esimerkiksi selkärankareumaan sairastutaan tyypillisesti vuotiaina ja yli 40-vuotiaana sairastuminen on harvinaista (Eklund i.a.). Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy on yhteiskuntamme suuria haasteita ja siksi osaltaan iso osa sosiaali- ja terveysalaa. Julkisen sektorin tapaan myös Suomen-luterilainen kirkko pyrkii omalla panoksellaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja pahoinvointia. Tämä tutkimus koskee Suomen Reumaliiton Tulenuori-nettisivuja ja sitä, miten se palvelee kohderyhmäänsä, eli reumaa sairastavia nuoria. Tulenuori-sivusto pyrkii tarjoamaan reumaa sairastaville nuorille ja muille asiasta kiinnostuneille luotettavaa informaatioita reumasta, ihmissuhteista ja nuorille tärkeistä asioista. Sen lisäksi Tulenuori-sivusto pyrkii tarjoamaan vertaistukea sekä aktivoimaan nuoria tuottamaan itse sisältöä sivustolle. Tulenuori-sivusto pyrkii luomaan näennäisesti hajanaiselle joukolle, eli Suomessa reumaa sairastaville nuorille, turvallisen ja viihtyisän yhteisön, joka tapaa toisiaan internetissä sekä esimerkiksi kesäleireillä. Suomen väestön ikääntyessä ja terveyspalvelujen resurssien vähentyessä suomalainen yhteiskunta kohtaa uusia haasteita. Tähän haasteeseen vastaa

7 7 Tulenuori-nettisivun kaltainen toiminta, jossa internetsivustoa käytetään työvälineenä ihmisten kohtaamiseen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää Tulenuori-nettisivuilla vierailevien nuorten toiveita ja odotuksia sivuston suhteen. Saimme tietoa siitä miten nuoret kokivat Tulenuori-nettisivut. Tuloksia voi hyödyntää Tulenuori-nettisivujen kehittäjät sekä mahdollisesti muut internetpohjaista vertaistukea organisoivat tahot. Tutkimus voi toimia myös lähtökohtana tuleville tutkimuksille, jotka liittyvät internetissä tehtävään nuoriso-, hoito- tai diakoniatyöhön.

8 8 2 REUMA Reuma sanan alkuperä on kreikankielessä ja se tarkoittaa virtaa. Keskiajalla ajateltiin nivelkipujen syntyvän silloin, kun elimistön nesteiden virtaaminen estyy ja näin reuma sana tuli käyttöön. Kansanomaisesti Suomessa reumana on pidetty ennestään tuki- ja liikuntaelimistön kivuliaita sairaustiloja. (Martio 2007, 9.) 2.1 Reumasairauksien jaottelu Duodecimin vuoden 2007 Reuma-kirjassa annetaan reumasairauksien jaottelusta malli kaavion avulla (kuva 1). Suomen Reumaliitto käyttää samaa kuvaa internet sivuillaan reumasairauksien jaotteluun. Ympyröiden koko kuvassa merkitsee tautien yleisyyttä ja päällekkäisyys oireiden samankaltaisuutta. Kuvasta voi päätellä, että reumatauteja on useita, eivätkä niiden oireet yhdenmukaisesti muistuta toisiaan. Esimerkiksi kihti, osteoporoosi ja nivelreuma kaikki lasketaan reumataudeiksi (Karjalainen 2007, 9.) Kuva 1 (Ripatti 2007, 10)

9 9 Tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluvat muun muassa nivelreuma, selkäranka reuma ja reaktiivinen niveltulehdus. Taudinkuva tulehduksellisissa reumasairauksissa on hyvin laajakirjoinen, koska niveloireita ei esiinny kaikissa ollenkaan. (Karjalainen 2007, 9, 11.) Yleisimpiä reumasairauksia Suomessa on nivelreuma, jota sairastaa noin 0,8 % väestöstä sekä selkärankareuma jota on arvioitu löytyvän jopa 1 prosentilta väestöstä. Selkärankareumaan hoitoa tarvitsee kuitenkin vain noin henkilöä (Hakala 2010, 130; Suomen Reumaliitto 2011) Ei-tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluu degeneritiivisiä eli rappeuttavia reumasairauksia sekä pehmytkudoksen reumasairaudet. Rappeuttavat reumasairaudet liittyvät usein ikääntymiseen ja ne ovat kansanterveydellisesti merkittäviä. Niitä ovat ei-tulehdukselliset sairaudet kuten nivelrikko, osteoporoosi ja selän ongelmat. Pehmytkudoksen reumasairauksista on fibromyalgia saanut osakseen melko yksityiskohtaisen tieteellisen määrittelyn, vaikka muut pehmytkudoksen reumasairaudet ovat vielä aika epämääräisesti ja vaikeasti määriteltäviä. (Karjalainen 2007, 9, 11.) 2.2 Reumasairauksien etiologia Reumasairauksien etiologiaa tarkastellessa on vaikeaa löytää yleispäteviä huomiota, sillä reumasairauksien kirjo on hyvin laaja. Tämä johtuu siitä, että reumasairauksiin lukeutuvat yleisesti tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan häiriöt ja sairaustilat. Myös reumasairauksien etiologia, oireet, ennuste sekä hoito määräytyvät yksilöllisesti taudin mukaan. (Martio 2007, 7.) Reumasairauksissa monien etiologia on tuntematon. Useimpien katsotaan olevan luonteeltaan autoimmuunisairauksia. Niissä perinnöllisesti herkälle henkilölle jokin tekijä laukaisee immunologisen järjestelmän pitkään jatkuvan aktivoitumisen. Laukaisevat tekijät ovat tuntemattomia, mutta arvellaan, että esimerkiksi infektio voisi olla tällainen. Tulehdusreaktio on vahingollinen, koska se suuntautuu elimistön omia rakenteita vastaan. Reumasairaudet eivät periydy suoraan. Perinnöllinen vaikutus kuitenkin vaihtelee eri reumasairauksien mukaan. Tupa-

10 10 koinnilla on havaittu yhteys nivelreumaan sairastumisen kanssa. (Karjalainen 2007, 12.) 2.3 Reuman hoito Suurin osa reuma vaivoista paranee maalaisjärkeä käyttämällä ja käytännön järjestelyjä tekemällä, eikä lääketieteellistä hoitoa tarvita. Yleisin reuman oire on kipua ja siten yleisin reuman hoito on kivun hoito. Myös fysioterapeuttista hoitoa sekä lämpö- ja kylmähoitoja käytetään reumasairauksien hoitoon. Vaikeissa tapauksissa on syytä aloittaa erikoislääkitys. Jopa ortopedinen leikkaus voi olla tarvittava hoito, yleisimpiä tällaisia leikkauksia ovat tekonivelet ja selkäleikkaukset. Myös vertaistuki ja tieto ovat tapoja helpottaa jokapäiväistä elämää ja näin hoitaa reumaa. (Isomäki 2005.)

11 11 3 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyttä ei voi olla ilman yhteisöä. Yhteisöllisyys on siis ihmisten toimintaa yhteisön sisällä tai yhteisön hyväksi. Yhteisöä on sosiaalitieteissä kuvattu kolmen määreen avulla: ihmisten vuorovaikutuksen jatkuvuuden, ihmisiä yhdistävien suhteiden ja maantieteellisten alueiden kautta. Eräs näkökulma yhteisöön, on se, että yhteisö nähdään sosiaalisena ilmiönä. (Thitz 2006, 96.) Asian voi tiivistää sanoen yhteisön perinteisesti muodostuvan perheestä ja modernisoituminen on mahdollistanut esimerkiksi internetissä kokoontuvan joukon olevan virtuaalinen yhteisö (Kangaspunta 2011, 15 16). Yhteisyyden ja identiteetin rakentamiseksi ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin ja ryhmiin. Niihin voi kuulua ihan kiinnostuksen vuoksi, ilman pakkoa osallistua tai sitoutua. Jäsenyydestä saattaa tulla todella tärkeää yksilölle jos hän identifioituu ryhmään vahvasti. (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 256.) Keskeistä yhteisöllisyydessä on luottamus, sitoutuminen ja yhteenkuuluvuudentunne (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 246). 3.1 Yhteisöllisyyden määritelmä Yhteisöllisyyttä voi määritellä seuraavasti: Yhteisöllisyys on yksilöllisyyden vastakohta, ainakin siten, että yksilöllisyyden ihannointi vahingoittaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on myös nähty yksilön suhteena sosiaaliseen maailmaan ja yhteiskuntaan sekä ihmisten välisestä konkreettisesta toiminnasta nousevana vuorovaikutuksen muotona. Toisin sanoen yhteisöllisyyttä voidaan kuvata yhteisöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen ja toiminnan kautta, joka sitoo yhteisön jäseniä toinen toisiinsa. (Thitz 2006, 93 ja 96.) Identiteetin rakentamisen jatkuvaa luonnetta voidaan pitää postmodernina minuutena, jossa samaistumisprosessien katsotaan olevan vaikeutuneen. Ihmisillä on yhä enemmän viiteryhmiä, paikkoja, yhteisöjä ja kulttuureita joihin voi kuulua ja joiden kautta rakentaa identiteettiä. (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen

12 , 256.) Identifikaatioprosessista on siis tullut avoimempaa, monipuolisempaa ja haasteellisempaa. Identiteettiä ei voi pitää pysyvänä ja muuttumattomana, vaan liikkuvana ja muotoutuvana. (Hall 2002, 22.) Yhteisöpalvelut internetissä tarjoavatkin foorumin nuorten välttämättömiin kehitystehtäviin: identiteetin testaamiseen ja etsimiseen, seurusteluun vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ja vanhemmista irtautumiseen (Salokoski & Mustonen 2007,23). Verkkoyhteisö kavereiden kirjoittamat palautteet ja kommentit toimivat nuorelle peilinä, jonka kautta saa tietoa siitä, miten muut hänet näkevät (Noppari & Uusitalo 2011, ). 3.2 Yhteisöllisyys evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomen evankelisluterilainen kirkko toteaa internetsivuillaan evl.fi tarkoituksestaan ja samalla merkityksestään seuraavaa: Kirkon tarkoitus on kutsua ihmisiä armoon perustuvaan yhdessäoloon ja elämän jakamiseen. Kirkko kutsuu ihmisiä toisien sanoen yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys on siis jotain hyvin olennaista kirkon olemassa ololle. Yhteisöllisyyden murtuessa myös yhä useampi jäsen jättää kirkon (Suomen evankelis-luterilainen kirkko i.a.). Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon on perinteisesti kuulunut lähes 100 prosenttia Suomen kansasta luvun aikana ja sen jälkeen erityisesti Evankelis-luterilaisesta kirkosta on kuitenkin eronnut jäseniä kiihtyvään tahtiin, samalla uskonnottomien osuus väestöstä on kasvanut lähes samaa tahtia. (Tilastokeskus 2012). Vuonna 2011 enää 77,2 prosenttia Suomen kansasta kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon (Sakasti 2012, a). Suomen evankelis-luterilainen kirkko on selvästi menettänyt viime vuosikymmeninä merkitystään ihmisten keskuudessa. Kirkko pyrkii kuitenkin kääntämään tai ainakin pysäyttämään jäsenmäärien vähenemisen. Tähän se on pyrkinyt kehittämällä toimintaa ja osaltaan keskittymällä juuri yhteisöllisyyden rakentamiseen esimerkiksi seuraavilla linjauksilla: Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, kirkon strategia vuoteen 2015 (Sakasti 2012, b) sekä Välittävä yhteisö - diakonian ja yhteiskuntatyön linjaus 2015 (Sakasti 2010).

13 Diakoninen hoitotyö Diakoniatyön lähtökohtana on kristillisen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (Kirkkojärjestys 4:3). Diakonia on Jeesuksen antaman esimerkin seuraamista eli lähimmäisten palvelemista. Kirkon yksi perustehtävä on toteuttaa diakoniaa (Aamenesta öylättiin sanasto 2012.) Diakonia toteutuu Suomen Luterilaisen kirkon seurakuntien arjessa erityisesti diakonian viranhaltijoiden eli diakonien ja diakonissojen toimesta, kuitenkin diakonian toteuttaminen on koko seurakunnan ja kaikkien kristittyjen yhteinen tehtävä. Konkreettisesti diakoniatyö voi olla hyvin monipuolista esimerkiksi sielunhoitoa, jumalanpalveluksessa avustamista, ruokapankkien pitoa tai yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumista. (Aamenesta öylättiin sanasto 2012.) Diakoninen hoitotyö on määritelty kahteen osaan: hoitotyöhön terveydenhuollossa sekä hoitotyöhön seurakunnan diakoniatyössä. Kummassakin tapauksessa diakoninen hoitotyö perustuu hoitotieteen ja teologian tietoperustaan sekä kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvoperustaan ja pyrkii vastaamaan kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Toisistaan käsitteet eroavat ainakin siinä, että työskennellessään terveydenhuollossa diakonissa on hoitotyön ohella valmis toteuttamaan hengellistä työtä ja tukemaan esimerkiksi uskon asioiden kanssa kamppailua, kun taas työskennellessään seurakunnassa diakonissa pyrkii diakonisentyön ohella edistämään asiakkaittensa terveyttä ohjaamalla ja neuvomalla sekä avustamalla terveyspalvelujen käytössä. (Gothóni & Jantunen 2011, )

14 14 4 VERTAISTUKI Ihmisillä on luontainen halu ja tarve vertailla omia kokemuksiaan muiden elämäntilanteeseen ja antaa ja saada tukea. Vertaistuen kautta pystyy selvittämään, mitä yhtäläisyyksiä omalla sairaudella, voimavaroilla ja selviytymisellä on toisten vastaavasti kokevien kanssa. Tämä mahdollisesti johtaa ihmisen haluun ja kykyyn pärjätä sairautensa kanssa ja säilyttää elämänhallinnan tunteen. Emotionaalinen tuki ja käytännön apu ovat jo itsessään eduksi terveydelle. (Kukkurainen 2007.) Reumaa sairastavat kokevat usein väsymystä, kipua, elämäntilanteeseen kuuluvia rajoituksia ja sen vuoksi eristäytymistä ja jopa yksinäisyyttä. Samaa sairautta sairastavien olisi järkevää hakeutua keskustelemaan tilanteistaan ja kokemuksistaan, jolloin ne, joilla on helpompi tilanne voivat tukea niitä, joilla on vaikeampaa. (Kukkurainen 2007.) 4.1 Tukihenkilötoiminta Sama sairaus yhdistää ihmisiä ja antaa tilauksen vertaistuelle. Tukihenkilö itse tai joku hänen läheisistään sairastaa samaa sairautta eli on sairastavalle vertainen. Tukihenkilötoimintaa voisi kuvata luottamukselliseksi ihmissuhteeksi, jonka kera voi miettiä ja jakaa omaa tilannettaan. Tärkeää on, kun saa ymmärtävän kuuntelijan rinnalleen. (Kukkurainen 2007.) Vertaistuen antaja eli vertainen voi olla, samaa sairautta sairastava henkilö joka jakaa saman elämän tilanteen, jotain muuta sairautta sairastava henkilö tai myös henkilö, joka ei ole sairastunut, esimerkiksi avovaimo tai sukulainen (Mikkonen 2009, 84 85). Henkisen tuen antamiseen toisille vapaaehtoisesti näyttää usein kuuluvan jokin elämän historiassa tapahtunut voimakas käänne. Se on laittanut elämänarvot uusiksi. Koetut tuskat ja kivut ovat vaikuttaneet sellaiseen suureen löytöön, että elämänlaatu voi parantua, vaikka esimerkiksi taloudellinen tilanne olisi heikentynyt. Elämänmuutos on auttanut samaistumaan muihin ja ymmärtämään toisia

15 15 ahdingossa olevia. Vapaaehtoistehtävä voi siis antaa tilaisuuden olla merkittävä toiselle ihmiselle oman kokemuksen ansiosta. (Sorri 2005, 138.) Vapaaehtoistehtävä antaa myös mahdollisuuden työskennellä edelleen oman elämänmuutoksen parissa eri tavalla kuin aikaisemmin. Ulkopuolisten silmin tällainen vapaaehtoistyö voi olla äärimmäisen raskasta, mutta henkilölle itselleen jopa onnellisuutta tuottavaa. Kun omat kokemukset ovat johtaneet arvojen ja elämänasenteen muutoksiin ja vaihtanut elämään suhtautumisen perspektiiviä, niin sitä voisi kuvata altruismina ennemmin kuin hedonismina. Hyvä elämä mahdollistuu ainoastaan silloin, kun on valmis tukemaan myös toisia. Onnellisuutta ei ole itsekeskeinen elämäntapa, vaan kokemusten jakaminen muiden kanssa. Vapaaehtoisuus ei ole vain muille jakamista saamatta itse mitään tilalle, vaan se on elämän merkityksellisyyden lähde vapaaehtoiselle itselleen. (Sorri 2005, ) Läheisiltä, ystäviltä ja sukulaisilta saatu tuki voi olla liian vähäistä etenkin, jos sairautta ei ole vielä diagnosoitu tai se on oireiltaan epämääräinen. Näin käy usein fibromyalgiaa sairastaville. Heille tukihenkilön kanssa jaetut kokemukset voivat olla kullan arvoisia. (Kukkurainen 2007.) Vertaistuki ei kuitenkaan ole automaattisesti kaikille sopiva hoitomalli. Vertaistukija saattaa väsyä tai hänen omat negatiiviset kokemuksensa sairaudesta saattavat tulla pintaan. Näin saattaa käydä myös sairastuneen henkilön läheiselle. On tärkeää, että vertaistukiorganisaatio huolehtii vertaistuen antajien jaksamisesta, jotta tuki onnistuu. (Parvinen, Aho & Kaunanen 2012, ) Myös sairaaksi leimaantumisen pelko sekä sairauden eteneminen voi olla sairastuneille syy olla hakematta vertaistukea tai lopettaa vertaistukeen osallistuminen (Mikkonen 2009, 115, 149). 4.2 Internetissä tapahtuva vertaistuki Vertaisverkostoja voi syntyä esim. internetissä. Osallistua niihin voi oman motivaation ja aikataulujen mukaan. Internetissä voi osallistua nimen kanssa tai ni-

16 16 mettömänä, suljetussa tai avoimessa ryhmässä riippuen siitä miten ryhmän perustajat ovat asiasta sopineet. (Nylund 2005, 203.) Osalle ihmisistä tuntuu luontevalta hakeutua internetin keskusteluryhmiin, joissa voi esiintyä ilman omaa nimeä (Nylund 2005, 207). Kokemustiedon ja vertaistuen jakaminen on monesti ennalta suunnittelematonta. Vertaisryhmissä tai verkostoissa saattaa syntyä uskottuja ystäviä, joita haluaa sitten tavata myös kahden kesken. (Nylund 2005, 203.) Näin syntyneiden uusien ystävien tukemisesta voi saada itselle merkityksellistä elämänsisältöä (Parvinen, Aho & Kaunanen 2012, 158). Virtuaaliverkostojen yleistymisen myötä on havaittu niissä myös negatiivisia vaikutuksia. Epäkohtia on ollut esimerkiksi epätarkan informaation jakaminen, epäluotettavien hoitomuotojen tarjoaminen sekä ei toivottujen sosiaalisien kontaktien syntyminen. Ammattilaiset ja potilasjärjestöt ovat varoitelleet internetistä ja virtuaaliverkoista saatavien tietojen toimivuudesta ja oikeellisuudesta. Jokaisen tulisi tarkistaa saamiensa tietojen paikkaansa pitävyyttä terveydenhuollon ammattilaisilta. (Nylund 2005, 205.)

17 17 5 VERKKO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Nykyään yhteiskuntamme on tietoverkkojen yhteiskunta. Internetistä on tullut osa koko länsimaisen viestinnän ja elintavan valtavirtaa. Eräs verkkoviestinnän ominaisuus on lähettäjä-vastaanottajasuhteiden dynaamisuus sekä uusien vuorovaikutussuhteiden mahdollistuminen. Verkko mahdollistaa ihmisten laajan organisoitumisen sekä laajat yhteistyöverkostot. (Aula, Matikainen & Villi 2006, 9.) 5.1 Verkko viestinnän välineenä Internetin sisällön kehittyessä yhä enemmän sosiaaliseksi mediaksi, on myös internetissä tapahtuvan toiminnan luonne muuttunut. Jos internet oli vielä luvun alussa omien kotisivujen tekemistä, on se nyt ennemminkin henkilökohtaisten sosiaalisten verkostojen luomista. (Noppari & Uusitalo 2011, 143.) Verkko eroaakin vanhoista viestintävälineistä juuri sen kohtaamisen mahdollistavan piirteensä vuoksi (Aula, Matikainen & Villi 2006, 10). Välineellisen luonteensa lisäksi verkko voidaan kokea myös eräänlaisen tilana. Puhumme käyttäen termejä kuluttavamme aikaa verkossa tai menevämme etsimään tietoja sieltä. Verkko voi muuttaa ihmisten kokemusta paikasta, paikallisuudesta ja ajasta. (Aula, Matikainen & Villi 2006, 9 10.) Verkon käyttäjäystävällisyys on siinä, että sen avulla käyttäjät voivat hankkia juuri heitä kiinnostavaa sisältöä ja omia tarpeitaan parhaiten vastaavaa tietoa (Pallari & Tarkka ym. 2011, 92). Internetin alkuperäisenä ideana oli toimia vuorovaikutuksellisena välineenä, jonka käyttäjät eivät pelkästään vastaanottaneet sen sisältöä vaan myös tekivät sisältöä internetiin. Voidaan ajatella, että verkon alkuperäinen tarkoituskin oli toimia vertaisverkkona, jossa kaikki tuottavat ja kuluttavat. Internet on eräällä lailla kollektiivi yhteistila ja sosiaalinen media. Ennen internetin aikakautta viestintä on ollut yhdeltä monelle tai yhdeltä yhdelle viestintää. Nyt internetin kautta

18 18 voi viestiä monelta monelle tai muutamalta muutamalle. Internet toimii sekä keskinäisviestinnän että joukkoviestinnän välineenä. (Aula, Matikainen & Villi 2006, ) 5.2 Kirkon suhde internetiin Hengellinen työ verkossa -kouluttaja Panu Pihkala (Diakonia 2011, 10) vertaa kirkon roolia internetissä kirkon rooliin torin laidalla; torilla käy kaiken ikäisiä ihmisiä toimittamassa asioita ja kirkko seisoo torin laidalla yhden elämäkatsomuksen edustajana. Pihkala toteaa lähetyskäskyn motivoivan kristittyjä aktiivisuuteen torilla. Diakoni Maria Hélin jakaa käsityksen siitä, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkko voi olla täyspainoisesti mukana suomalaisessa yhteiskunnassa vain olemalla mukana internetissä, myös diakoniatyön osalta (Maria Hélin, henkilökohtainen tiedonanto ). Internet on etenkin nuorille yhteisöllinen tila, kuten Tilastokeskuksen tutkimuksesta (2010) käy ilmi. Siksi nuorisotyötä tekevien organisaatioiden, kuten esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, on nyt järkevää keskittää resursseja internetpohjaiseen nuorisotyöhön. Näin on jo osittain tapahtunut esimerkiksi Espoon seurakuntayhtymän cafekismus.fi sivustolla tehtävällä työllä (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto ). Tilastokeskuksen tutkimuksen (2010) mukaan internetin käyttö ei ole vähenemässä vanhemmissa ikäluokissa vaan päinvastoin kasvamassa. Mikäli tämä kehitys malli jatkuu, tulee yhä laajempi osa kirkon jäsenistä käyttämään aikaansa internetissä. Tavoittaakseen jäsenensä kirkon olisi siis syytä tehdä ainakin tulevaisuudessa nuorisotyön lisäksi myös muiden työalojen toimintaa internetissä (Tilastokeskus 2010). Hengellinen työverkossa -projekti on synnyttänyt Meidän kirkko verkossa sosiaalisen median suuntaviivoja -oppaan. Oppaassa tuodaan esille raamatullisia perusteita kirkon työlle olla mukana sosiaalisessa mediassa, ja siinä esitellään sosiaalinen media paikkana, jossa ihmisiä kohdataan. Opas tuo myös esille huolen ihmisistä, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen

19 19 media on siis selkeästi paikka diakoniselle työlle (Sosiaalisen median suuntaviivat Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2012). 5.3 Diakonia internetissä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö pyrkii ainakin osaltaan internetiin. Ainakin seuraavat työmuodot jo toimivat internetissä: Nettisaapas, Colorful Espoo sekä CafeKismus. Näille kolmelle työmuodolle on yhteistä se, että ne pyrkivät ehkäisemään syrjäytymistä ja niissä on selkeä etsivän työn näkökulma. Colorful Espoo ja CafeKismus -toiminta sisältävät potentiaalia yhteisöllisyydelle paikallisen luonteensa vuoksi. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto , Nuorten keskus 2010, Cafekismus 2008). Nettisaapas toimii Suomi24.fi nettisivulla. Nettisaappaan kohderyhmää ovat alle 18-vuotiaat nuoret, joiden keskusteluihin Saappaan vapaaehtoiset pyrkivät osallistumaan internetin kautta. Nettisaapas toiminta on siis lähellä normaalia saapas toimintaa, sillä erotuksella, että se tapahtuu internetissä. (Nuorten keskus 2010). CafeKismus on Espoon seurakuntien ylläpitämä nettikahvila. Cafekismus tarjoaa muun muassa blogeja, hartauksia ja sen kautta on järjestetty toimintaa (cafekismus.fi). Colorful Espoo on Olarin seurakunnan organisoima monikulttuurinen kuukausittainen tapahtuma, toiminnan tarkoituksena on tuoda suomalaisia ja maahanmuuttajia yhteen ja auttaa Espoon maahanmuuttajia sopeutumaan Suomeen. Colorful Espoo mainostaa itsestään ja tapahtumistaan pääpainotteisesti sosiaalisen median kautta. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto )

20 20 Olarin seurakunta on ollut internetissä tehtävän työn edelläkävijänä Suomessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Olarin seurakunnan nuorisotyön vuonna 2005 aloittama Messenger päivystys. Messenger päivystys tapahtui kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan, jolloin seurakunnan nuorisotyöntekijä oli nuorten tavoitettavissa internetin keskusteluohjelmassa. Varsinaista paikallisseurakunnan diakoniatyötä ei kuitenkaan vielä internetissä ole. Olarin seurakunnassa on mietitty, onko diakoniatyön syytä keskittää rajallisia resursseja internet-työn kehittämiseen ja aloittamiseen. Mahdollisena kohderyhmänä internet-työlle on nähty syrjäytymässä olevat kotiin jäävät nuoret. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto ; Maria Hélin, henkilökohtainen tiedonanto ).

21 21 6 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Suomen Reumaliitto on toiminut rahoittajana sekä koordinaattorina Tulenuorinettisivulle. Tulenuori-nettisivun tarkoituksena on toimia ikään kuin Suomen reumaliiton nuorisojaostona. Näin Tulenuori-nettisivu pyrkii tukemaan ja palvelemaan nuoria reumaatikkoja sekä kokoamaan heitä yhteen ympäri Suomea sekä sitouttamaan heitä Suomen Reumaliiton toimintaan. Tarkoituksena on myös se, että nuoret itse ylläpitäisivät sivustoa sekä tuottaisivat sinne sisältöä. (Suomen Reumaliiton edustaja 2011). Tulenuori-nettisivuston lisäksi Suomen Reumaliitolla ei ole varsinaista muuta nuorten osastoa tai toimintaa. Siksi onkin erittäin tärkeää, että Tulenuorinettisivu onnistuu tehtävässään ja ettei sen kehittämistä ja päivittämistä lopetettaisi. 6.1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tarpeita ja toiveita reumaa sairastavilla nuorilla on liittyen Tulenuori-nettisivustoon, sekä kartoittaa, miten Tulenuori-nettisivu nyt vastaa näihin tarpeisiin ja kokevatko sivulla vierailevat nuoret sivuston yhteisölliseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda Tulenuorinettisivujen kehittäjille ja ylläpitäjille tietoa sivuston kehittämiseksi, jotta sivusto vastaisi entistä paremmin kohderyhmänsä tarpeisiin. Tässä tutkimuksessa on pyritty keskittymään nuorten kokemuksiin tarjotun sisällön laadusta ja merkityksestä. Tutkimuksessamme tutkimme yhteisöä ja yhteisöllisyyttä siltä kannalta, miten Tulenuori-nettisivu on onnistunut sitouttamaan käyttäjiään toimintaansa. Tutkimuksemme on rajattu kuitenkin siten, että tutkimme juuri reumaa sairastavia nuoria ja olemme rajanneet pois heidän perheensä sekä ei reumaa sairastavat nuoret Tulenuori-nettisivun toiminnasta.

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot