TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta"

Transkriptio

1 TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta Ilkka Kähkönen ja Heikki Palosaari Opinnäytetyö, syksy 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Kähkönen, Ilkka & Palosaari, Heikki. Tukea nuorille reumaatikoille. Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta. Helsinki, syksy Sivuja 53. Liitteitä 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma. Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Opinnäytetyö on osa Suomen Reumaliiton Tulenuori-nettisivuprojektia. Tulenuori-nettisivu on Suomen Reumaliiton alaisuudessa toimiva internet sivusto jonka kautta Suomen Reumaliitto tekee nuorille reumaatikoille suunnattua nuorisotyötä. Tulenuori-nettisivu tarjoaa muun muassa tietoa reumasta sekä vertaistukea sekä sivuston kautta järjestetään myös tapahtumia ja leirejä. Opinnäytetyön lähtökohtana on Tulenuori-nettisivun käyttäjien kokemukset ja heidän tarpeensa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisia tarpeita Tulenuori-nettisivun käyttäjillä on sekä miten Tulenuori-nettisivu nyt vastaa näihin tarpeisiin. Opinnäytetyön tuloksilla on tarkoitus kehittää sivustoa vastaamaan käyttäjien tarpeita. Selvitimme myös opinnäytetyössä, onko Tulenuori-nettisivu edistänyt yhteisöllisyyttä. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella yksilöhaastattelulla sekä yhdellä sähköpostikyselylomakkeella. Kaikki neljä vastaajaa olivat reumaa sairastavia nuoria, jotka vierailivat Tulenuori-nettisivulla säännöllisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Vastaajat toivat esiin vertaistuen tärkeyden. Sitä koettiin myös löytyvän Tulenuori-nettisivulta. Kuitenkin vastaajat toivoivat lisää vertaistukea Tulenuori-nettisivuille. Toinen tärkeä tarve vastaajien keskuudessa on reumaan liittyvän tiedon hakeminen ja sen koettiin toteutuvan Tulenuori-nettisivulla hyvin. Vastaajat toivat esiin myös sen, että Tulenuori-nettisivu on auttanut heitä jaksamaan arjessa. Tulenuori-nettisivu on onnistunut synnyttämään yhteisöllisyyttä ja Tulenuorinettisivu koettiin turvallisena, huolehtivana ja luotettavana ympäristönä. Opinnäytetyön tulokset vahvistivat käsitystä vertaistuen merkityksestä sairastavalle ihmisille. Ne antoivat myös viitteitä siitä, miten aikakautemme nuorille internetissä tapahtuva vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat luontevia välineitä sairauden kanssa selviämisessä. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi suunniteltaessa internetpohjaisia vertaistukifoorumeita eri sairauksista kärsiville nuorille. Asiasanat: Reuma, vertaistuki, internet, laadullinen tutkimus, yhteisöllisyys

3 ABSTRACT Kähkönen, Ilkka and Palosaari, Heikki Support for young rheumatics. Peer support, knowledge and communality in Tulenuori web page. 53 p., 2 appendices Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2012 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in nursing, Option in Diaconal nursing. Degree: Nurse. Aim of the thesis was to support the development of Finnish Rheumatism Association s Tulenuori web page. Meaning of the thesis was to research Tulenuori web page s target group s needs and how Tulenuori web page is answering to those needs and communal aspects of Tulenuori web page. This thesis is a qualitative study, it consists of three individual interviews and one based survey. All the respondents are rheumatic Finns aged 18 to 30, who have visited Tulenuori web page frequently during the year The interviews and survey were analysed with thematic method. All the respondents brought out the importance of a peer group, acquiring information about rheumatism and coping with ordinary situations e.g. writing. Respondents felt that peer group activities take place in Tulenuori web page, but there was demand for more peer group activities. Respondents felt that Tulenuori web page provides plenty of trustworthy information. Coping with everyday life was brought out by respondents and they felt that Tulenuori web page has offered some relief. Tulenuori web page has produced at least some communal aspects and it is seen as a good place to make friends. Tulenuori web page was generally evaluated as reliable and safe among respondents. As a conclusion, all the respondents felt that Tulenuori web page is important and it has brought positive content to their lives. Results of this thesis can be used for example to plan and develop internet based peer groups. Keywords: rheumatic youth, online treatment, online peer group activities, qualitative research, Finnish Rheumatism Association

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO REUMA Reumasairauksien jaottelu Reumasairauksien etiologia Reuman hoito YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden määritelmä Yhteisöllisyys evankelis-luterilaisessa kirkossa Diakoninen hoitotyö VERTAISTUKI Tukihenkilötoiminta Internetissä tapahtuva vertaistuki VERKKO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Verkko viestinnän välineenä Kirkon suhde internetiin Diakonia internetissä TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Laadullinen tutkimus Tutkimuskysymykset opinnäytetyössämme ovat seuraavat: TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vertaistuki... 27

5 8.2 Tiedonhaku Arjessa selviäminen Yhteisöllisyys JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Kehitys- ja jatkotutkimusehdotukset POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Oma ammatillinen kasvu opinnäytetyöprosessin aikana LÄHTEET LIITE 1: Haastattelukysymykset LIITE 2: Kyselylomake... 52

6 1 JOHDANTO Useimmat suomalaiset käyttävät internetiä: vuotiaista lähes jokainen käyttää internetiä vähintään viikoittain, ja vanhemmissakin ikäluokissa internetin käyttö yleistyy. Kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin verrattuna vuotiaista huomattavasti suurempi osa on rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi tai seuraa jotain yhteisöpalvelua vähintään päivittäin. (Tilastokeskus 2010.) Reumasairaudet ovat hyvin laaja kokonaisuus, jonka sisään mahtuu monenlaisia sairauksia kuten kihti, osteoporoosi, nivelreuma, selkärankareuma ja lukuisia muita sairauksia. Vaikka reumasairauksia usein pidetään vanhempien ihmisten sairauksina, niitä sairastavat myös nuoret. Esimerkiksi selkärankareumaan sairastutaan tyypillisesti vuotiaina ja yli 40-vuotiaana sairastuminen on harvinaista (Eklund i.a.). Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy on yhteiskuntamme suuria haasteita ja siksi osaltaan iso osa sosiaali- ja terveysalaa. Julkisen sektorin tapaan myös Suomen-luterilainen kirkko pyrkii omalla panoksellaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja pahoinvointia. Tämä tutkimus koskee Suomen Reumaliiton Tulenuori-nettisivuja ja sitä, miten se palvelee kohderyhmäänsä, eli reumaa sairastavia nuoria. Tulenuori-sivusto pyrkii tarjoamaan reumaa sairastaville nuorille ja muille asiasta kiinnostuneille luotettavaa informaatioita reumasta, ihmissuhteista ja nuorille tärkeistä asioista. Sen lisäksi Tulenuori-sivusto pyrkii tarjoamaan vertaistukea sekä aktivoimaan nuoria tuottamaan itse sisältöä sivustolle. Tulenuori-sivusto pyrkii luomaan näennäisesti hajanaiselle joukolle, eli Suomessa reumaa sairastaville nuorille, turvallisen ja viihtyisän yhteisön, joka tapaa toisiaan internetissä sekä esimerkiksi kesäleireillä. Suomen väestön ikääntyessä ja terveyspalvelujen resurssien vähentyessä suomalainen yhteiskunta kohtaa uusia haasteita. Tähän haasteeseen vastaa

7 7 Tulenuori-nettisivun kaltainen toiminta, jossa internetsivustoa käytetään työvälineenä ihmisten kohtaamiseen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää Tulenuori-nettisivuilla vierailevien nuorten toiveita ja odotuksia sivuston suhteen. Saimme tietoa siitä miten nuoret kokivat Tulenuori-nettisivut. Tuloksia voi hyödyntää Tulenuori-nettisivujen kehittäjät sekä mahdollisesti muut internetpohjaista vertaistukea organisoivat tahot. Tutkimus voi toimia myös lähtökohtana tuleville tutkimuksille, jotka liittyvät internetissä tehtävään nuoriso-, hoito- tai diakoniatyöhön.

8 8 2 REUMA Reuma sanan alkuperä on kreikankielessä ja se tarkoittaa virtaa. Keskiajalla ajateltiin nivelkipujen syntyvän silloin, kun elimistön nesteiden virtaaminen estyy ja näin reuma sana tuli käyttöön. Kansanomaisesti Suomessa reumana on pidetty ennestään tuki- ja liikuntaelimistön kivuliaita sairaustiloja. (Martio 2007, 9.) 2.1 Reumasairauksien jaottelu Duodecimin vuoden 2007 Reuma-kirjassa annetaan reumasairauksien jaottelusta malli kaavion avulla (kuva 1). Suomen Reumaliitto käyttää samaa kuvaa internet sivuillaan reumasairauksien jaotteluun. Ympyröiden koko kuvassa merkitsee tautien yleisyyttä ja päällekkäisyys oireiden samankaltaisuutta. Kuvasta voi päätellä, että reumatauteja on useita, eivätkä niiden oireet yhdenmukaisesti muistuta toisiaan. Esimerkiksi kihti, osteoporoosi ja nivelreuma kaikki lasketaan reumataudeiksi (Karjalainen 2007, 9.) Kuva 1 (Ripatti 2007, 10)

9 9 Tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluvat muun muassa nivelreuma, selkäranka reuma ja reaktiivinen niveltulehdus. Taudinkuva tulehduksellisissa reumasairauksissa on hyvin laajakirjoinen, koska niveloireita ei esiinny kaikissa ollenkaan. (Karjalainen 2007, 9, 11.) Yleisimpiä reumasairauksia Suomessa on nivelreuma, jota sairastaa noin 0,8 % väestöstä sekä selkärankareuma jota on arvioitu löytyvän jopa 1 prosentilta väestöstä. Selkärankareumaan hoitoa tarvitsee kuitenkin vain noin henkilöä (Hakala 2010, 130; Suomen Reumaliitto 2011) Ei-tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluu degeneritiivisiä eli rappeuttavia reumasairauksia sekä pehmytkudoksen reumasairaudet. Rappeuttavat reumasairaudet liittyvät usein ikääntymiseen ja ne ovat kansanterveydellisesti merkittäviä. Niitä ovat ei-tulehdukselliset sairaudet kuten nivelrikko, osteoporoosi ja selän ongelmat. Pehmytkudoksen reumasairauksista on fibromyalgia saanut osakseen melko yksityiskohtaisen tieteellisen määrittelyn, vaikka muut pehmytkudoksen reumasairaudet ovat vielä aika epämääräisesti ja vaikeasti määriteltäviä. (Karjalainen 2007, 9, 11.) 2.2 Reumasairauksien etiologia Reumasairauksien etiologiaa tarkastellessa on vaikeaa löytää yleispäteviä huomiota, sillä reumasairauksien kirjo on hyvin laaja. Tämä johtuu siitä, että reumasairauksiin lukeutuvat yleisesti tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan häiriöt ja sairaustilat. Myös reumasairauksien etiologia, oireet, ennuste sekä hoito määräytyvät yksilöllisesti taudin mukaan. (Martio 2007, 7.) Reumasairauksissa monien etiologia on tuntematon. Useimpien katsotaan olevan luonteeltaan autoimmuunisairauksia. Niissä perinnöllisesti herkälle henkilölle jokin tekijä laukaisee immunologisen järjestelmän pitkään jatkuvan aktivoitumisen. Laukaisevat tekijät ovat tuntemattomia, mutta arvellaan, että esimerkiksi infektio voisi olla tällainen. Tulehdusreaktio on vahingollinen, koska se suuntautuu elimistön omia rakenteita vastaan. Reumasairaudet eivät periydy suoraan. Perinnöllinen vaikutus kuitenkin vaihtelee eri reumasairauksien mukaan. Tupa-

10 10 koinnilla on havaittu yhteys nivelreumaan sairastumisen kanssa. (Karjalainen 2007, 12.) 2.3 Reuman hoito Suurin osa reuma vaivoista paranee maalaisjärkeä käyttämällä ja käytännön järjestelyjä tekemällä, eikä lääketieteellistä hoitoa tarvita. Yleisin reuman oire on kipua ja siten yleisin reuman hoito on kivun hoito. Myös fysioterapeuttista hoitoa sekä lämpö- ja kylmähoitoja käytetään reumasairauksien hoitoon. Vaikeissa tapauksissa on syytä aloittaa erikoislääkitys. Jopa ortopedinen leikkaus voi olla tarvittava hoito, yleisimpiä tällaisia leikkauksia ovat tekonivelet ja selkäleikkaukset. Myös vertaistuki ja tieto ovat tapoja helpottaa jokapäiväistä elämää ja näin hoitaa reumaa. (Isomäki 2005.)

11 11 3 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyttä ei voi olla ilman yhteisöä. Yhteisöllisyys on siis ihmisten toimintaa yhteisön sisällä tai yhteisön hyväksi. Yhteisöä on sosiaalitieteissä kuvattu kolmen määreen avulla: ihmisten vuorovaikutuksen jatkuvuuden, ihmisiä yhdistävien suhteiden ja maantieteellisten alueiden kautta. Eräs näkökulma yhteisöön, on se, että yhteisö nähdään sosiaalisena ilmiönä. (Thitz 2006, 96.) Asian voi tiivistää sanoen yhteisön perinteisesti muodostuvan perheestä ja modernisoituminen on mahdollistanut esimerkiksi internetissä kokoontuvan joukon olevan virtuaalinen yhteisö (Kangaspunta 2011, 15 16). Yhteisyyden ja identiteetin rakentamiseksi ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin ja ryhmiin. Niihin voi kuulua ihan kiinnostuksen vuoksi, ilman pakkoa osallistua tai sitoutua. Jäsenyydestä saattaa tulla todella tärkeää yksilölle jos hän identifioituu ryhmään vahvasti. (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 256.) Keskeistä yhteisöllisyydessä on luottamus, sitoutuminen ja yhteenkuuluvuudentunne (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 246). 3.1 Yhteisöllisyyden määritelmä Yhteisöllisyyttä voi määritellä seuraavasti: Yhteisöllisyys on yksilöllisyyden vastakohta, ainakin siten, että yksilöllisyyden ihannointi vahingoittaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on myös nähty yksilön suhteena sosiaaliseen maailmaan ja yhteiskuntaan sekä ihmisten välisestä konkreettisesta toiminnasta nousevana vuorovaikutuksen muotona. Toisin sanoen yhteisöllisyyttä voidaan kuvata yhteisöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen ja toiminnan kautta, joka sitoo yhteisön jäseniä toinen toisiinsa. (Thitz 2006, 93 ja 96.) Identiteetin rakentamisen jatkuvaa luonnetta voidaan pitää postmodernina minuutena, jossa samaistumisprosessien katsotaan olevan vaikeutuneen. Ihmisillä on yhä enemmän viiteryhmiä, paikkoja, yhteisöjä ja kulttuureita joihin voi kuulua ja joiden kautta rakentaa identiteettiä. (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen

12 , 256.) Identifikaatioprosessista on siis tullut avoimempaa, monipuolisempaa ja haasteellisempaa. Identiteettiä ei voi pitää pysyvänä ja muuttumattomana, vaan liikkuvana ja muotoutuvana. (Hall 2002, 22.) Yhteisöpalvelut internetissä tarjoavatkin foorumin nuorten välttämättömiin kehitystehtäviin: identiteetin testaamiseen ja etsimiseen, seurusteluun vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ja vanhemmista irtautumiseen (Salokoski & Mustonen 2007,23). Verkkoyhteisö kavereiden kirjoittamat palautteet ja kommentit toimivat nuorelle peilinä, jonka kautta saa tietoa siitä, miten muut hänet näkevät (Noppari & Uusitalo 2011, ). 3.2 Yhteisöllisyys evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomen evankelisluterilainen kirkko toteaa internetsivuillaan evl.fi tarkoituksestaan ja samalla merkityksestään seuraavaa: Kirkon tarkoitus on kutsua ihmisiä armoon perustuvaan yhdessäoloon ja elämän jakamiseen. Kirkko kutsuu ihmisiä toisien sanoen yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys on siis jotain hyvin olennaista kirkon olemassa ololle. Yhteisöllisyyden murtuessa myös yhä useampi jäsen jättää kirkon (Suomen evankelis-luterilainen kirkko i.a.). Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon on perinteisesti kuulunut lähes 100 prosenttia Suomen kansasta luvun aikana ja sen jälkeen erityisesti Evankelis-luterilaisesta kirkosta on kuitenkin eronnut jäseniä kiihtyvään tahtiin, samalla uskonnottomien osuus väestöstä on kasvanut lähes samaa tahtia. (Tilastokeskus 2012). Vuonna 2011 enää 77,2 prosenttia Suomen kansasta kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon (Sakasti 2012, a). Suomen evankelis-luterilainen kirkko on selvästi menettänyt viime vuosikymmeninä merkitystään ihmisten keskuudessa. Kirkko pyrkii kuitenkin kääntämään tai ainakin pysäyttämään jäsenmäärien vähenemisen. Tähän se on pyrkinyt kehittämällä toimintaa ja osaltaan keskittymällä juuri yhteisöllisyyden rakentamiseen esimerkiksi seuraavilla linjauksilla: Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, kirkon strategia vuoteen 2015 (Sakasti 2012, b) sekä Välittävä yhteisö - diakonian ja yhteiskuntatyön linjaus 2015 (Sakasti 2010).

13 Diakoninen hoitotyö Diakoniatyön lähtökohtana on kristillisen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (Kirkkojärjestys 4:3). Diakonia on Jeesuksen antaman esimerkin seuraamista eli lähimmäisten palvelemista. Kirkon yksi perustehtävä on toteuttaa diakoniaa (Aamenesta öylättiin sanasto 2012.) Diakonia toteutuu Suomen Luterilaisen kirkon seurakuntien arjessa erityisesti diakonian viranhaltijoiden eli diakonien ja diakonissojen toimesta, kuitenkin diakonian toteuttaminen on koko seurakunnan ja kaikkien kristittyjen yhteinen tehtävä. Konkreettisesti diakoniatyö voi olla hyvin monipuolista esimerkiksi sielunhoitoa, jumalanpalveluksessa avustamista, ruokapankkien pitoa tai yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumista. (Aamenesta öylättiin sanasto 2012.) Diakoninen hoitotyö on määritelty kahteen osaan: hoitotyöhön terveydenhuollossa sekä hoitotyöhön seurakunnan diakoniatyössä. Kummassakin tapauksessa diakoninen hoitotyö perustuu hoitotieteen ja teologian tietoperustaan sekä kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvoperustaan ja pyrkii vastaamaan kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Toisistaan käsitteet eroavat ainakin siinä, että työskennellessään terveydenhuollossa diakonissa on hoitotyön ohella valmis toteuttamaan hengellistä työtä ja tukemaan esimerkiksi uskon asioiden kanssa kamppailua, kun taas työskennellessään seurakunnassa diakonissa pyrkii diakonisentyön ohella edistämään asiakkaittensa terveyttä ohjaamalla ja neuvomalla sekä avustamalla terveyspalvelujen käytössä. (Gothóni & Jantunen 2011, )

14 14 4 VERTAISTUKI Ihmisillä on luontainen halu ja tarve vertailla omia kokemuksiaan muiden elämäntilanteeseen ja antaa ja saada tukea. Vertaistuen kautta pystyy selvittämään, mitä yhtäläisyyksiä omalla sairaudella, voimavaroilla ja selviytymisellä on toisten vastaavasti kokevien kanssa. Tämä mahdollisesti johtaa ihmisen haluun ja kykyyn pärjätä sairautensa kanssa ja säilyttää elämänhallinnan tunteen. Emotionaalinen tuki ja käytännön apu ovat jo itsessään eduksi terveydelle. (Kukkurainen 2007.) Reumaa sairastavat kokevat usein väsymystä, kipua, elämäntilanteeseen kuuluvia rajoituksia ja sen vuoksi eristäytymistä ja jopa yksinäisyyttä. Samaa sairautta sairastavien olisi järkevää hakeutua keskustelemaan tilanteistaan ja kokemuksistaan, jolloin ne, joilla on helpompi tilanne voivat tukea niitä, joilla on vaikeampaa. (Kukkurainen 2007.) 4.1 Tukihenkilötoiminta Sama sairaus yhdistää ihmisiä ja antaa tilauksen vertaistuelle. Tukihenkilö itse tai joku hänen läheisistään sairastaa samaa sairautta eli on sairastavalle vertainen. Tukihenkilötoimintaa voisi kuvata luottamukselliseksi ihmissuhteeksi, jonka kera voi miettiä ja jakaa omaa tilannettaan. Tärkeää on, kun saa ymmärtävän kuuntelijan rinnalleen. (Kukkurainen 2007.) Vertaistuen antaja eli vertainen voi olla, samaa sairautta sairastava henkilö joka jakaa saman elämän tilanteen, jotain muuta sairautta sairastava henkilö tai myös henkilö, joka ei ole sairastunut, esimerkiksi avovaimo tai sukulainen (Mikkonen 2009, 84 85). Henkisen tuen antamiseen toisille vapaaehtoisesti näyttää usein kuuluvan jokin elämän historiassa tapahtunut voimakas käänne. Se on laittanut elämänarvot uusiksi. Koetut tuskat ja kivut ovat vaikuttaneet sellaiseen suureen löytöön, että elämänlaatu voi parantua, vaikka esimerkiksi taloudellinen tilanne olisi heikentynyt. Elämänmuutos on auttanut samaistumaan muihin ja ymmärtämään toisia

15 15 ahdingossa olevia. Vapaaehtoistehtävä voi siis antaa tilaisuuden olla merkittävä toiselle ihmiselle oman kokemuksen ansiosta. (Sorri 2005, 138.) Vapaaehtoistehtävä antaa myös mahdollisuuden työskennellä edelleen oman elämänmuutoksen parissa eri tavalla kuin aikaisemmin. Ulkopuolisten silmin tällainen vapaaehtoistyö voi olla äärimmäisen raskasta, mutta henkilölle itselleen jopa onnellisuutta tuottavaa. Kun omat kokemukset ovat johtaneet arvojen ja elämänasenteen muutoksiin ja vaihtanut elämään suhtautumisen perspektiiviä, niin sitä voisi kuvata altruismina ennemmin kuin hedonismina. Hyvä elämä mahdollistuu ainoastaan silloin, kun on valmis tukemaan myös toisia. Onnellisuutta ei ole itsekeskeinen elämäntapa, vaan kokemusten jakaminen muiden kanssa. Vapaaehtoisuus ei ole vain muille jakamista saamatta itse mitään tilalle, vaan se on elämän merkityksellisyyden lähde vapaaehtoiselle itselleen. (Sorri 2005, ) Läheisiltä, ystäviltä ja sukulaisilta saatu tuki voi olla liian vähäistä etenkin, jos sairautta ei ole vielä diagnosoitu tai se on oireiltaan epämääräinen. Näin käy usein fibromyalgiaa sairastaville. Heille tukihenkilön kanssa jaetut kokemukset voivat olla kullan arvoisia. (Kukkurainen 2007.) Vertaistuki ei kuitenkaan ole automaattisesti kaikille sopiva hoitomalli. Vertaistukija saattaa väsyä tai hänen omat negatiiviset kokemuksensa sairaudesta saattavat tulla pintaan. Näin saattaa käydä myös sairastuneen henkilön läheiselle. On tärkeää, että vertaistukiorganisaatio huolehtii vertaistuen antajien jaksamisesta, jotta tuki onnistuu. (Parvinen, Aho & Kaunanen 2012, ) Myös sairaaksi leimaantumisen pelko sekä sairauden eteneminen voi olla sairastuneille syy olla hakematta vertaistukea tai lopettaa vertaistukeen osallistuminen (Mikkonen 2009, 115, 149). 4.2 Internetissä tapahtuva vertaistuki Vertaisverkostoja voi syntyä esim. internetissä. Osallistua niihin voi oman motivaation ja aikataulujen mukaan. Internetissä voi osallistua nimen kanssa tai ni-

16 16 mettömänä, suljetussa tai avoimessa ryhmässä riippuen siitä miten ryhmän perustajat ovat asiasta sopineet. (Nylund 2005, 203.) Osalle ihmisistä tuntuu luontevalta hakeutua internetin keskusteluryhmiin, joissa voi esiintyä ilman omaa nimeä (Nylund 2005, 207). Kokemustiedon ja vertaistuen jakaminen on monesti ennalta suunnittelematonta. Vertaisryhmissä tai verkostoissa saattaa syntyä uskottuja ystäviä, joita haluaa sitten tavata myös kahden kesken. (Nylund 2005, 203.) Näin syntyneiden uusien ystävien tukemisesta voi saada itselle merkityksellistä elämänsisältöä (Parvinen, Aho & Kaunanen 2012, 158). Virtuaaliverkostojen yleistymisen myötä on havaittu niissä myös negatiivisia vaikutuksia. Epäkohtia on ollut esimerkiksi epätarkan informaation jakaminen, epäluotettavien hoitomuotojen tarjoaminen sekä ei toivottujen sosiaalisien kontaktien syntyminen. Ammattilaiset ja potilasjärjestöt ovat varoitelleet internetistä ja virtuaaliverkoista saatavien tietojen toimivuudesta ja oikeellisuudesta. Jokaisen tulisi tarkistaa saamiensa tietojen paikkaansa pitävyyttä terveydenhuollon ammattilaisilta. (Nylund 2005, 205.)

17 17 5 VERKKO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Nykyään yhteiskuntamme on tietoverkkojen yhteiskunta. Internetistä on tullut osa koko länsimaisen viestinnän ja elintavan valtavirtaa. Eräs verkkoviestinnän ominaisuus on lähettäjä-vastaanottajasuhteiden dynaamisuus sekä uusien vuorovaikutussuhteiden mahdollistuminen. Verkko mahdollistaa ihmisten laajan organisoitumisen sekä laajat yhteistyöverkostot. (Aula, Matikainen & Villi 2006, 9.) 5.1 Verkko viestinnän välineenä Internetin sisällön kehittyessä yhä enemmän sosiaaliseksi mediaksi, on myös internetissä tapahtuvan toiminnan luonne muuttunut. Jos internet oli vielä luvun alussa omien kotisivujen tekemistä, on se nyt ennemminkin henkilökohtaisten sosiaalisten verkostojen luomista. (Noppari & Uusitalo 2011, 143.) Verkko eroaakin vanhoista viestintävälineistä juuri sen kohtaamisen mahdollistavan piirteensä vuoksi (Aula, Matikainen & Villi 2006, 10). Välineellisen luonteensa lisäksi verkko voidaan kokea myös eräänlaisen tilana. Puhumme käyttäen termejä kuluttavamme aikaa verkossa tai menevämme etsimään tietoja sieltä. Verkko voi muuttaa ihmisten kokemusta paikasta, paikallisuudesta ja ajasta. (Aula, Matikainen & Villi 2006, 9 10.) Verkon käyttäjäystävällisyys on siinä, että sen avulla käyttäjät voivat hankkia juuri heitä kiinnostavaa sisältöä ja omia tarpeitaan parhaiten vastaavaa tietoa (Pallari & Tarkka ym. 2011, 92). Internetin alkuperäisenä ideana oli toimia vuorovaikutuksellisena välineenä, jonka käyttäjät eivät pelkästään vastaanottaneet sen sisältöä vaan myös tekivät sisältöä internetiin. Voidaan ajatella, että verkon alkuperäinen tarkoituskin oli toimia vertaisverkkona, jossa kaikki tuottavat ja kuluttavat. Internet on eräällä lailla kollektiivi yhteistila ja sosiaalinen media. Ennen internetin aikakautta viestintä on ollut yhdeltä monelle tai yhdeltä yhdelle viestintää. Nyt internetin kautta

18 18 voi viestiä monelta monelle tai muutamalta muutamalle. Internet toimii sekä keskinäisviestinnän että joukkoviestinnän välineenä. (Aula, Matikainen & Villi 2006, ) 5.2 Kirkon suhde internetiin Hengellinen työ verkossa -kouluttaja Panu Pihkala (Diakonia 2011, 10) vertaa kirkon roolia internetissä kirkon rooliin torin laidalla; torilla käy kaiken ikäisiä ihmisiä toimittamassa asioita ja kirkko seisoo torin laidalla yhden elämäkatsomuksen edustajana. Pihkala toteaa lähetyskäskyn motivoivan kristittyjä aktiivisuuteen torilla. Diakoni Maria Hélin jakaa käsityksen siitä, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkko voi olla täyspainoisesti mukana suomalaisessa yhteiskunnassa vain olemalla mukana internetissä, myös diakoniatyön osalta (Maria Hélin, henkilökohtainen tiedonanto ). Internet on etenkin nuorille yhteisöllinen tila, kuten Tilastokeskuksen tutkimuksesta (2010) käy ilmi. Siksi nuorisotyötä tekevien organisaatioiden, kuten esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, on nyt järkevää keskittää resursseja internetpohjaiseen nuorisotyöhön. Näin on jo osittain tapahtunut esimerkiksi Espoon seurakuntayhtymän cafekismus.fi sivustolla tehtävällä työllä (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto ). Tilastokeskuksen tutkimuksen (2010) mukaan internetin käyttö ei ole vähenemässä vanhemmissa ikäluokissa vaan päinvastoin kasvamassa. Mikäli tämä kehitys malli jatkuu, tulee yhä laajempi osa kirkon jäsenistä käyttämään aikaansa internetissä. Tavoittaakseen jäsenensä kirkon olisi siis syytä tehdä ainakin tulevaisuudessa nuorisotyön lisäksi myös muiden työalojen toimintaa internetissä (Tilastokeskus 2010). Hengellinen työverkossa -projekti on synnyttänyt Meidän kirkko verkossa sosiaalisen median suuntaviivoja -oppaan. Oppaassa tuodaan esille raamatullisia perusteita kirkon työlle olla mukana sosiaalisessa mediassa, ja siinä esitellään sosiaalinen media paikkana, jossa ihmisiä kohdataan. Opas tuo myös esille huolen ihmisistä, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen

19 19 media on siis selkeästi paikka diakoniselle työlle (Sosiaalisen median suuntaviivat Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2012). 5.3 Diakonia internetissä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö pyrkii ainakin osaltaan internetiin. Ainakin seuraavat työmuodot jo toimivat internetissä: Nettisaapas, Colorful Espoo sekä CafeKismus. Näille kolmelle työmuodolle on yhteistä se, että ne pyrkivät ehkäisemään syrjäytymistä ja niissä on selkeä etsivän työn näkökulma. Colorful Espoo ja CafeKismus -toiminta sisältävät potentiaalia yhteisöllisyydelle paikallisen luonteensa vuoksi. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto , Nuorten keskus 2010, Cafekismus 2008). Nettisaapas toimii Suomi24.fi nettisivulla. Nettisaappaan kohderyhmää ovat alle 18-vuotiaat nuoret, joiden keskusteluihin Saappaan vapaaehtoiset pyrkivät osallistumaan internetin kautta. Nettisaapas toiminta on siis lähellä normaalia saapas toimintaa, sillä erotuksella, että se tapahtuu internetissä. (Nuorten keskus 2010). CafeKismus on Espoon seurakuntien ylläpitämä nettikahvila. Cafekismus tarjoaa muun muassa blogeja, hartauksia ja sen kautta on järjestetty toimintaa (cafekismus.fi). Colorful Espoo on Olarin seurakunnan organisoima monikulttuurinen kuukausittainen tapahtuma, toiminnan tarkoituksena on tuoda suomalaisia ja maahanmuuttajia yhteen ja auttaa Espoon maahanmuuttajia sopeutumaan Suomeen. Colorful Espoo mainostaa itsestään ja tapahtumistaan pääpainotteisesti sosiaalisen median kautta. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto )

20 20 Olarin seurakunta on ollut internetissä tehtävän työn edelläkävijänä Suomessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Olarin seurakunnan nuorisotyön vuonna 2005 aloittama Messenger päivystys. Messenger päivystys tapahtui kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan, jolloin seurakunnan nuorisotyöntekijä oli nuorten tavoitettavissa internetin keskusteluohjelmassa. Varsinaista paikallisseurakunnan diakoniatyötä ei kuitenkaan vielä internetissä ole. Olarin seurakunnassa on mietitty, onko diakoniatyön syytä keskittää rajallisia resursseja internet-työn kehittämiseen ja aloittamiseen. Mahdollisena kohderyhmänä internet-työlle on nähty syrjäytymässä olevat kotiin jäävät nuoret. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto ; Maria Hélin, henkilökohtainen tiedonanto ).

21 21 6 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Suomen Reumaliitto on toiminut rahoittajana sekä koordinaattorina Tulenuorinettisivulle. Tulenuori-nettisivun tarkoituksena on toimia ikään kuin Suomen reumaliiton nuorisojaostona. Näin Tulenuori-nettisivu pyrkii tukemaan ja palvelemaan nuoria reumaatikkoja sekä kokoamaan heitä yhteen ympäri Suomea sekä sitouttamaan heitä Suomen Reumaliiton toimintaan. Tarkoituksena on myös se, että nuoret itse ylläpitäisivät sivustoa sekä tuottaisivat sinne sisältöä. (Suomen Reumaliiton edustaja 2011). Tulenuori-nettisivuston lisäksi Suomen Reumaliitolla ei ole varsinaista muuta nuorten osastoa tai toimintaa. Siksi onkin erittäin tärkeää, että Tulenuorinettisivu onnistuu tehtävässään ja ettei sen kehittämistä ja päivittämistä lopetettaisi. 6.1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tarpeita ja toiveita reumaa sairastavilla nuorilla on liittyen Tulenuori-nettisivustoon, sekä kartoittaa, miten Tulenuori-nettisivu nyt vastaa näihin tarpeisiin ja kokevatko sivulla vierailevat nuoret sivuston yhteisölliseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda Tulenuorinettisivujen kehittäjille ja ylläpitäjille tietoa sivuston kehittämiseksi, jotta sivusto vastaisi entistä paremmin kohderyhmänsä tarpeisiin. Tässä tutkimuksessa on pyritty keskittymään nuorten kokemuksiin tarjotun sisällön laadusta ja merkityksestä. Tutkimuksessamme tutkimme yhteisöä ja yhteisöllisyyttä siltä kannalta, miten Tulenuori-nettisivu on onnistunut sitouttamaan käyttäjiään toimintaansa. Tutkimuksemme on rajattu kuitenkin siten, että tutkimme juuri reumaa sairastavia nuoria ja olemme rajanneet pois heidän perheensä sekä ei reumaa sairastavat nuoret Tulenuori-nettisivun toiminnasta.

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Jyväskylä Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista

Jyväskylä Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista Jyväskylä 25.10.2016 Vapaaehtoiseen osallisuuteen aktivointi leipa jonoista ja vankiloista 25.10.2016 1 ViaDia Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 25.10.2016 2 Varikkojen yhteyshenkilöt:

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot