TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta"

Transkriptio

1 TUKEA NUORILLE REUMAATIKOILLE Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta Ilkka Kähkönen ja Heikki Palosaari Opinnäytetyö, syksy 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Kähkönen, Ilkka & Palosaari, Heikki. Tukea nuorille reumaatikoille. Vertaistukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä Tulenuori-nettisivuilta. Helsinki, syksy Sivuja 53. Liitteitä 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma. Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Opinnäytetyö on osa Suomen Reumaliiton Tulenuori-nettisivuprojektia. Tulenuori-nettisivu on Suomen Reumaliiton alaisuudessa toimiva internet sivusto jonka kautta Suomen Reumaliitto tekee nuorille reumaatikoille suunnattua nuorisotyötä. Tulenuori-nettisivu tarjoaa muun muassa tietoa reumasta sekä vertaistukea sekä sivuston kautta järjestetään myös tapahtumia ja leirejä. Opinnäytetyön lähtökohtana on Tulenuori-nettisivun käyttäjien kokemukset ja heidän tarpeensa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisia tarpeita Tulenuori-nettisivun käyttäjillä on sekä miten Tulenuori-nettisivu nyt vastaa näihin tarpeisiin. Opinnäytetyön tuloksilla on tarkoitus kehittää sivustoa vastaamaan käyttäjien tarpeita. Selvitimme myös opinnäytetyössä, onko Tulenuori-nettisivu edistänyt yhteisöllisyyttä. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella yksilöhaastattelulla sekä yhdellä sähköpostikyselylomakkeella. Kaikki neljä vastaajaa olivat reumaa sairastavia nuoria, jotka vierailivat Tulenuori-nettisivulla säännöllisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Vastaajat toivat esiin vertaistuen tärkeyden. Sitä koettiin myös löytyvän Tulenuori-nettisivulta. Kuitenkin vastaajat toivoivat lisää vertaistukea Tulenuori-nettisivuille. Toinen tärkeä tarve vastaajien keskuudessa on reumaan liittyvän tiedon hakeminen ja sen koettiin toteutuvan Tulenuori-nettisivulla hyvin. Vastaajat toivat esiin myös sen, että Tulenuori-nettisivu on auttanut heitä jaksamaan arjessa. Tulenuori-nettisivu on onnistunut synnyttämään yhteisöllisyyttä ja Tulenuorinettisivu koettiin turvallisena, huolehtivana ja luotettavana ympäristönä. Opinnäytetyön tulokset vahvistivat käsitystä vertaistuen merkityksestä sairastavalle ihmisille. Ne antoivat myös viitteitä siitä, miten aikakautemme nuorille internetissä tapahtuva vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat luontevia välineitä sairauden kanssa selviämisessä. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi suunniteltaessa internetpohjaisia vertaistukifoorumeita eri sairauksista kärsiville nuorille. Asiasanat: Reuma, vertaistuki, internet, laadullinen tutkimus, yhteisöllisyys

3 ABSTRACT Kähkönen, Ilkka and Palosaari, Heikki Support for young rheumatics. Peer support, knowledge and communality in Tulenuori web page. 53 p., 2 appendices Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2012 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in nursing, Option in Diaconal nursing. Degree: Nurse. Aim of the thesis was to support the development of Finnish Rheumatism Association s Tulenuori web page. Meaning of the thesis was to research Tulenuori web page s target group s needs and how Tulenuori web page is answering to those needs and communal aspects of Tulenuori web page. This thesis is a qualitative study, it consists of three individual interviews and one based survey. All the respondents are rheumatic Finns aged 18 to 30, who have visited Tulenuori web page frequently during the year The interviews and survey were analysed with thematic method. All the respondents brought out the importance of a peer group, acquiring information about rheumatism and coping with ordinary situations e.g. writing. Respondents felt that peer group activities take place in Tulenuori web page, but there was demand for more peer group activities. Respondents felt that Tulenuori web page provides plenty of trustworthy information. Coping with everyday life was brought out by respondents and they felt that Tulenuori web page has offered some relief. Tulenuori web page has produced at least some communal aspects and it is seen as a good place to make friends. Tulenuori web page was generally evaluated as reliable and safe among respondents. As a conclusion, all the respondents felt that Tulenuori web page is important and it has brought positive content to their lives. Results of this thesis can be used for example to plan and develop internet based peer groups. Keywords: rheumatic youth, online treatment, online peer group activities, qualitative research, Finnish Rheumatism Association

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO REUMA Reumasairauksien jaottelu Reumasairauksien etiologia Reuman hoito YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden määritelmä Yhteisöllisyys evankelis-luterilaisessa kirkossa Diakoninen hoitotyö VERTAISTUKI Tukihenkilötoiminta Internetissä tapahtuva vertaistuki VERKKO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Verkko viestinnän välineenä Kirkon suhde internetiin Diakonia internetissä TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Laadullinen tutkimus Tutkimuskysymykset opinnäytetyössämme ovat seuraavat: TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vertaistuki... 27

5 8.2 Tiedonhaku Arjessa selviäminen Yhteisöllisyys JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Kehitys- ja jatkotutkimusehdotukset POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Oma ammatillinen kasvu opinnäytetyöprosessin aikana LÄHTEET LIITE 1: Haastattelukysymykset LIITE 2: Kyselylomake... 52

6 1 JOHDANTO Useimmat suomalaiset käyttävät internetiä: vuotiaista lähes jokainen käyttää internetiä vähintään viikoittain, ja vanhemmissakin ikäluokissa internetin käyttö yleistyy. Kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin verrattuna vuotiaista huomattavasti suurempi osa on rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi tai seuraa jotain yhteisöpalvelua vähintään päivittäin. (Tilastokeskus 2010.) Reumasairaudet ovat hyvin laaja kokonaisuus, jonka sisään mahtuu monenlaisia sairauksia kuten kihti, osteoporoosi, nivelreuma, selkärankareuma ja lukuisia muita sairauksia. Vaikka reumasairauksia usein pidetään vanhempien ihmisten sairauksina, niitä sairastavat myös nuoret. Esimerkiksi selkärankareumaan sairastutaan tyypillisesti vuotiaina ja yli 40-vuotiaana sairastuminen on harvinaista (Eklund i.a.). Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy on yhteiskuntamme suuria haasteita ja siksi osaltaan iso osa sosiaali- ja terveysalaa. Julkisen sektorin tapaan myös Suomen-luterilainen kirkko pyrkii omalla panoksellaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja pahoinvointia. Tämä tutkimus koskee Suomen Reumaliiton Tulenuori-nettisivuja ja sitä, miten se palvelee kohderyhmäänsä, eli reumaa sairastavia nuoria. Tulenuori-sivusto pyrkii tarjoamaan reumaa sairastaville nuorille ja muille asiasta kiinnostuneille luotettavaa informaatioita reumasta, ihmissuhteista ja nuorille tärkeistä asioista. Sen lisäksi Tulenuori-sivusto pyrkii tarjoamaan vertaistukea sekä aktivoimaan nuoria tuottamaan itse sisältöä sivustolle. Tulenuori-sivusto pyrkii luomaan näennäisesti hajanaiselle joukolle, eli Suomessa reumaa sairastaville nuorille, turvallisen ja viihtyisän yhteisön, joka tapaa toisiaan internetissä sekä esimerkiksi kesäleireillä. Suomen väestön ikääntyessä ja terveyspalvelujen resurssien vähentyessä suomalainen yhteiskunta kohtaa uusia haasteita. Tähän haasteeseen vastaa

7 7 Tulenuori-nettisivun kaltainen toiminta, jossa internetsivustoa käytetään työvälineenä ihmisten kohtaamiseen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää Tulenuori-nettisivuilla vierailevien nuorten toiveita ja odotuksia sivuston suhteen. Saimme tietoa siitä miten nuoret kokivat Tulenuori-nettisivut. Tuloksia voi hyödyntää Tulenuori-nettisivujen kehittäjät sekä mahdollisesti muut internetpohjaista vertaistukea organisoivat tahot. Tutkimus voi toimia myös lähtökohtana tuleville tutkimuksille, jotka liittyvät internetissä tehtävään nuoriso-, hoito- tai diakoniatyöhön.

8 8 2 REUMA Reuma sanan alkuperä on kreikankielessä ja se tarkoittaa virtaa. Keskiajalla ajateltiin nivelkipujen syntyvän silloin, kun elimistön nesteiden virtaaminen estyy ja näin reuma sana tuli käyttöön. Kansanomaisesti Suomessa reumana on pidetty ennestään tuki- ja liikuntaelimistön kivuliaita sairaustiloja. (Martio 2007, 9.) 2.1 Reumasairauksien jaottelu Duodecimin vuoden 2007 Reuma-kirjassa annetaan reumasairauksien jaottelusta malli kaavion avulla (kuva 1). Suomen Reumaliitto käyttää samaa kuvaa internet sivuillaan reumasairauksien jaotteluun. Ympyröiden koko kuvassa merkitsee tautien yleisyyttä ja päällekkäisyys oireiden samankaltaisuutta. Kuvasta voi päätellä, että reumatauteja on useita, eivätkä niiden oireet yhdenmukaisesti muistuta toisiaan. Esimerkiksi kihti, osteoporoosi ja nivelreuma kaikki lasketaan reumataudeiksi (Karjalainen 2007, 9.) Kuva 1 (Ripatti 2007, 10)

9 9 Tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluvat muun muassa nivelreuma, selkäranka reuma ja reaktiivinen niveltulehdus. Taudinkuva tulehduksellisissa reumasairauksissa on hyvin laajakirjoinen, koska niveloireita ei esiinny kaikissa ollenkaan. (Karjalainen 2007, 9, 11.) Yleisimpiä reumasairauksia Suomessa on nivelreuma, jota sairastaa noin 0,8 % väestöstä sekä selkärankareuma jota on arvioitu löytyvän jopa 1 prosentilta väestöstä. Selkärankareumaan hoitoa tarvitsee kuitenkin vain noin henkilöä (Hakala 2010, 130; Suomen Reumaliitto 2011) Ei-tulehduksellisiin reumasairauksiin kuuluu degeneritiivisiä eli rappeuttavia reumasairauksia sekä pehmytkudoksen reumasairaudet. Rappeuttavat reumasairaudet liittyvät usein ikääntymiseen ja ne ovat kansanterveydellisesti merkittäviä. Niitä ovat ei-tulehdukselliset sairaudet kuten nivelrikko, osteoporoosi ja selän ongelmat. Pehmytkudoksen reumasairauksista on fibromyalgia saanut osakseen melko yksityiskohtaisen tieteellisen määrittelyn, vaikka muut pehmytkudoksen reumasairaudet ovat vielä aika epämääräisesti ja vaikeasti määriteltäviä. (Karjalainen 2007, 9, 11.) 2.2 Reumasairauksien etiologia Reumasairauksien etiologiaa tarkastellessa on vaikeaa löytää yleispäteviä huomiota, sillä reumasairauksien kirjo on hyvin laaja. Tämä johtuu siitä, että reumasairauksiin lukeutuvat yleisesti tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan häiriöt ja sairaustilat. Myös reumasairauksien etiologia, oireet, ennuste sekä hoito määräytyvät yksilöllisesti taudin mukaan. (Martio 2007, 7.) Reumasairauksissa monien etiologia on tuntematon. Useimpien katsotaan olevan luonteeltaan autoimmuunisairauksia. Niissä perinnöllisesti herkälle henkilölle jokin tekijä laukaisee immunologisen järjestelmän pitkään jatkuvan aktivoitumisen. Laukaisevat tekijät ovat tuntemattomia, mutta arvellaan, että esimerkiksi infektio voisi olla tällainen. Tulehdusreaktio on vahingollinen, koska se suuntautuu elimistön omia rakenteita vastaan. Reumasairaudet eivät periydy suoraan. Perinnöllinen vaikutus kuitenkin vaihtelee eri reumasairauksien mukaan. Tupa-

10 10 koinnilla on havaittu yhteys nivelreumaan sairastumisen kanssa. (Karjalainen 2007, 12.) 2.3 Reuman hoito Suurin osa reuma vaivoista paranee maalaisjärkeä käyttämällä ja käytännön järjestelyjä tekemällä, eikä lääketieteellistä hoitoa tarvita. Yleisin reuman oire on kipua ja siten yleisin reuman hoito on kivun hoito. Myös fysioterapeuttista hoitoa sekä lämpö- ja kylmähoitoja käytetään reumasairauksien hoitoon. Vaikeissa tapauksissa on syytä aloittaa erikoislääkitys. Jopa ortopedinen leikkaus voi olla tarvittava hoito, yleisimpiä tällaisia leikkauksia ovat tekonivelet ja selkäleikkaukset. Myös vertaistuki ja tieto ovat tapoja helpottaa jokapäiväistä elämää ja näin hoitaa reumaa. (Isomäki 2005.)

11 11 3 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyttä ei voi olla ilman yhteisöä. Yhteisöllisyys on siis ihmisten toimintaa yhteisön sisällä tai yhteisön hyväksi. Yhteisöä on sosiaalitieteissä kuvattu kolmen määreen avulla: ihmisten vuorovaikutuksen jatkuvuuden, ihmisiä yhdistävien suhteiden ja maantieteellisten alueiden kautta. Eräs näkökulma yhteisöön, on se, että yhteisö nähdään sosiaalisena ilmiönä. (Thitz 2006, 96.) Asian voi tiivistää sanoen yhteisön perinteisesti muodostuvan perheestä ja modernisoituminen on mahdollistanut esimerkiksi internetissä kokoontuvan joukon olevan virtuaalinen yhteisö (Kangaspunta 2011, 15 16). Yhteisyyden ja identiteetin rakentamiseksi ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin ja ryhmiin. Niihin voi kuulua ihan kiinnostuksen vuoksi, ilman pakkoa osallistua tai sitoutua. Jäsenyydestä saattaa tulla todella tärkeää yksilölle jos hän identifioituu ryhmään vahvasti. (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 256.) Keskeistä yhteisöllisyydessä on luottamus, sitoutuminen ja yhteenkuuluvuudentunne (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen 2011, 246). 3.1 Yhteisöllisyyden määritelmä Yhteisöllisyyttä voi määritellä seuraavasti: Yhteisöllisyys on yksilöllisyyden vastakohta, ainakin siten, että yksilöllisyyden ihannointi vahingoittaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on myös nähty yksilön suhteena sosiaaliseen maailmaan ja yhteiskuntaan sekä ihmisten välisestä konkreettisesta toiminnasta nousevana vuorovaikutuksen muotona. Toisin sanoen yhteisöllisyyttä voidaan kuvata yhteisöissä tapahtuvan vuorovaikutuksen ja toiminnan kautta, joka sitoo yhteisön jäseniä toinen toisiinsa. (Thitz 2006, 93 ja 96.) Identiteetin rakentamisen jatkuvaa luonnetta voidaan pitää postmodernina minuutena, jossa samaistumisprosessien katsotaan olevan vaikeutuneen. Ihmisillä on yhä enemmän viiteryhmiä, paikkoja, yhteisöjä ja kulttuureita joihin voi kuulua ja joiden kautta rakentaa identiteettiä. (Kangaspunta, Aro & Saastamoinen

12 , 256.) Identifikaatioprosessista on siis tullut avoimempaa, monipuolisempaa ja haasteellisempaa. Identiteettiä ei voi pitää pysyvänä ja muuttumattomana, vaan liikkuvana ja muotoutuvana. (Hall 2002, 22.) Yhteisöpalvelut internetissä tarjoavatkin foorumin nuorten välttämättömiin kehitystehtäviin: identiteetin testaamiseen ja etsimiseen, seurusteluun vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ja vanhemmista irtautumiseen (Salokoski & Mustonen 2007,23). Verkkoyhteisö kavereiden kirjoittamat palautteet ja kommentit toimivat nuorelle peilinä, jonka kautta saa tietoa siitä, miten muut hänet näkevät (Noppari & Uusitalo 2011, ). 3.2 Yhteisöllisyys evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomen evankelisluterilainen kirkko toteaa internetsivuillaan evl.fi tarkoituksestaan ja samalla merkityksestään seuraavaa: Kirkon tarkoitus on kutsua ihmisiä armoon perustuvaan yhdessäoloon ja elämän jakamiseen. Kirkko kutsuu ihmisiä toisien sanoen yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys on siis jotain hyvin olennaista kirkon olemassa ololle. Yhteisöllisyyden murtuessa myös yhä useampi jäsen jättää kirkon (Suomen evankelis-luterilainen kirkko i.a.). Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon on perinteisesti kuulunut lähes 100 prosenttia Suomen kansasta luvun aikana ja sen jälkeen erityisesti Evankelis-luterilaisesta kirkosta on kuitenkin eronnut jäseniä kiihtyvään tahtiin, samalla uskonnottomien osuus väestöstä on kasvanut lähes samaa tahtia. (Tilastokeskus 2012). Vuonna 2011 enää 77,2 prosenttia Suomen kansasta kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon (Sakasti 2012, a). Suomen evankelis-luterilainen kirkko on selvästi menettänyt viime vuosikymmeninä merkitystään ihmisten keskuudessa. Kirkko pyrkii kuitenkin kääntämään tai ainakin pysäyttämään jäsenmäärien vähenemisen. Tähän se on pyrkinyt kehittämällä toimintaa ja osaltaan keskittymällä juuri yhteisöllisyyden rakentamiseen esimerkiksi seuraavilla linjauksilla: Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, kirkon strategia vuoteen 2015 (Sakasti 2012, b) sekä Välittävä yhteisö - diakonian ja yhteiskuntatyön linjaus 2015 (Sakasti 2010).

13 Diakoninen hoitotyö Diakoniatyön lähtökohtana on kristillisen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (Kirkkojärjestys 4:3). Diakonia on Jeesuksen antaman esimerkin seuraamista eli lähimmäisten palvelemista. Kirkon yksi perustehtävä on toteuttaa diakoniaa (Aamenesta öylättiin sanasto 2012.) Diakonia toteutuu Suomen Luterilaisen kirkon seurakuntien arjessa erityisesti diakonian viranhaltijoiden eli diakonien ja diakonissojen toimesta, kuitenkin diakonian toteuttaminen on koko seurakunnan ja kaikkien kristittyjen yhteinen tehtävä. Konkreettisesti diakoniatyö voi olla hyvin monipuolista esimerkiksi sielunhoitoa, jumalanpalveluksessa avustamista, ruokapankkien pitoa tai yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumista. (Aamenesta öylättiin sanasto 2012.) Diakoninen hoitotyö on määritelty kahteen osaan: hoitotyöhön terveydenhuollossa sekä hoitotyöhön seurakunnan diakoniatyössä. Kummassakin tapauksessa diakoninen hoitotyö perustuu hoitotieteen ja teologian tietoperustaan sekä kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvoperustaan ja pyrkii vastaamaan kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Toisistaan käsitteet eroavat ainakin siinä, että työskennellessään terveydenhuollossa diakonissa on hoitotyön ohella valmis toteuttamaan hengellistä työtä ja tukemaan esimerkiksi uskon asioiden kanssa kamppailua, kun taas työskennellessään seurakunnassa diakonissa pyrkii diakonisentyön ohella edistämään asiakkaittensa terveyttä ohjaamalla ja neuvomalla sekä avustamalla terveyspalvelujen käytössä. (Gothóni & Jantunen 2011, )

14 14 4 VERTAISTUKI Ihmisillä on luontainen halu ja tarve vertailla omia kokemuksiaan muiden elämäntilanteeseen ja antaa ja saada tukea. Vertaistuen kautta pystyy selvittämään, mitä yhtäläisyyksiä omalla sairaudella, voimavaroilla ja selviytymisellä on toisten vastaavasti kokevien kanssa. Tämä mahdollisesti johtaa ihmisen haluun ja kykyyn pärjätä sairautensa kanssa ja säilyttää elämänhallinnan tunteen. Emotionaalinen tuki ja käytännön apu ovat jo itsessään eduksi terveydelle. (Kukkurainen 2007.) Reumaa sairastavat kokevat usein väsymystä, kipua, elämäntilanteeseen kuuluvia rajoituksia ja sen vuoksi eristäytymistä ja jopa yksinäisyyttä. Samaa sairautta sairastavien olisi järkevää hakeutua keskustelemaan tilanteistaan ja kokemuksistaan, jolloin ne, joilla on helpompi tilanne voivat tukea niitä, joilla on vaikeampaa. (Kukkurainen 2007.) 4.1 Tukihenkilötoiminta Sama sairaus yhdistää ihmisiä ja antaa tilauksen vertaistuelle. Tukihenkilö itse tai joku hänen läheisistään sairastaa samaa sairautta eli on sairastavalle vertainen. Tukihenkilötoimintaa voisi kuvata luottamukselliseksi ihmissuhteeksi, jonka kera voi miettiä ja jakaa omaa tilannettaan. Tärkeää on, kun saa ymmärtävän kuuntelijan rinnalleen. (Kukkurainen 2007.) Vertaistuen antaja eli vertainen voi olla, samaa sairautta sairastava henkilö joka jakaa saman elämän tilanteen, jotain muuta sairautta sairastava henkilö tai myös henkilö, joka ei ole sairastunut, esimerkiksi avovaimo tai sukulainen (Mikkonen 2009, 84 85). Henkisen tuen antamiseen toisille vapaaehtoisesti näyttää usein kuuluvan jokin elämän historiassa tapahtunut voimakas käänne. Se on laittanut elämänarvot uusiksi. Koetut tuskat ja kivut ovat vaikuttaneet sellaiseen suureen löytöön, että elämänlaatu voi parantua, vaikka esimerkiksi taloudellinen tilanne olisi heikentynyt. Elämänmuutos on auttanut samaistumaan muihin ja ymmärtämään toisia

15 15 ahdingossa olevia. Vapaaehtoistehtävä voi siis antaa tilaisuuden olla merkittävä toiselle ihmiselle oman kokemuksen ansiosta. (Sorri 2005, 138.) Vapaaehtoistehtävä antaa myös mahdollisuuden työskennellä edelleen oman elämänmuutoksen parissa eri tavalla kuin aikaisemmin. Ulkopuolisten silmin tällainen vapaaehtoistyö voi olla äärimmäisen raskasta, mutta henkilölle itselleen jopa onnellisuutta tuottavaa. Kun omat kokemukset ovat johtaneet arvojen ja elämänasenteen muutoksiin ja vaihtanut elämään suhtautumisen perspektiiviä, niin sitä voisi kuvata altruismina ennemmin kuin hedonismina. Hyvä elämä mahdollistuu ainoastaan silloin, kun on valmis tukemaan myös toisia. Onnellisuutta ei ole itsekeskeinen elämäntapa, vaan kokemusten jakaminen muiden kanssa. Vapaaehtoisuus ei ole vain muille jakamista saamatta itse mitään tilalle, vaan se on elämän merkityksellisyyden lähde vapaaehtoiselle itselleen. (Sorri 2005, ) Läheisiltä, ystäviltä ja sukulaisilta saatu tuki voi olla liian vähäistä etenkin, jos sairautta ei ole vielä diagnosoitu tai se on oireiltaan epämääräinen. Näin käy usein fibromyalgiaa sairastaville. Heille tukihenkilön kanssa jaetut kokemukset voivat olla kullan arvoisia. (Kukkurainen 2007.) Vertaistuki ei kuitenkaan ole automaattisesti kaikille sopiva hoitomalli. Vertaistukija saattaa väsyä tai hänen omat negatiiviset kokemuksensa sairaudesta saattavat tulla pintaan. Näin saattaa käydä myös sairastuneen henkilön läheiselle. On tärkeää, että vertaistukiorganisaatio huolehtii vertaistuen antajien jaksamisesta, jotta tuki onnistuu. (Parvinen, Aho & Kaunanen 2012, ) Myös sairaaksi leimaantumisen pelko sekä sairauden eteneminen voi olla sairastuneille syy olla hakematta vertaistukea tai lopettaa vertaistukeen osallistuminen (Mikkonen 2009, 115, 149). 4.2 Internetissä tapahtuva vertaistuki Vertaisverkostoja voi syntyä esim. internetissä. Osallistua niihin voi oman motivaation ja aikataulujen mukaan. Internetissä voi osallistua nimen kanssa tai ni-

16 16 mettömänä, suljetussa tai avoimessa ryhmässä riippuen siitä miten ryhmän perustajat ovat asiasta sopineet. (Nylund 2005, 203.) Osalle ihmisistä tuntuu luontevalta hakeutua internetin keskusteluryhmiin, joissa voi esiintyä ilman omaa nimeä (Nylund 2005, 207). Kokemustiedon ja vertaistuen jakaminen on monesti ennalta suunnittelematonta. Vertaisryhmissä tai verkostoissa saattaa syntyä uskottuja ystäviä, joita haluaa sitten tavata myös kahden kesken. (Nylund 2005, 203.) Näin syntyneiden uusien ystävien tukemisesta voi saada itselle merkityksellistä elämänsisältöä (Parvinen, Aho & Kaunanen 2012, 158). Virtuaaliverkostojen yleistymisen myötä on havaittu niissä myös negatiivisia vaikutuksia. Epäkohtia on ollut esimerkiksi epätarkan informaation jakaminen, epäluotettavien hoitomuotojen tarjoaminen sekä ei toivottujen sosiaalisien kontaktien syntyminen. Ammattilaiset ja potilasjärjestöt ovat varoitelleet internetistä ja virtuaaliverkoista saatavien tietojen toimivuudesta ja oikeellisuudesta. Jokaisen tulisi tarkistaa saamiensa tietojen paikkaansa pitävyyttä terveydenhuollon ammattilaisilta. (Nylund 2005, 205.)

17 17 5 VERKKO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Nykyään yhteiskuntamme on tietoverkkojen yhteiskunta. Internetistä on tullut osa koko länsimaisen viestinnän ja elintavan valtavirtaa. Eräs verkkoviestinnän ominaisuus on lähettäjä-vastaanottajasuhteiden dynaamisuus sekä uusien vuorovaikutussuhteiden mahdollistuminen. Verkko mahdollistaa ihmisten laajan organisoitumisen sekä laajat yhteistyöverkostot. (Aula, Matikainen & Villi 2006, 9.) 5.1 Verkko viestinnän välineenä Internetin sisällön kehittyessä yhä enemmän sosiaaliseksi mediaksi, on myös internetissä tapahtuvan toiminnan luonne muuttunut. Jos internet oli vielä luvun alussa omien kotisivujen tekemistä, on se nyt ennemminkin henkilökohtaisten sosiaalisten verkostojen luomista. (Noppari & Uusitalo 2011, 143.) Verkko eroaakin vanhoista viestintävälineistä juuri sen kohtaamisen mahdollistavan piirteensä vuoksi (Aula, Matikainen & Villi 2006, 10). Välineellisen luonteensa lisäksi verkko voidaan kokea myös eräänlaisen tilana. Puhumme käyttäen termejä kuluttavamme aikaa verkossa tai menevämme etsimään tietoja sieltä. Verkko voi muuttaa ihmisten kokemusta paikasta, paikallisuudesta ja ajasta. (Aula, Matikainen & Villi 2006, 9 10.) Verkon käyttäjäystävällisyys on siinä, että sen avulla käyttäjät voivat hankkia juuri heitä kiinnostavaa sisältöä ja omia tarpeitaan parhaiten vastaavaa tietoa (Pallari & Tarkka ym. 2011, 92). Internetin alkuperäisenä ideana oli toimia vuorovaikutuksellisena välineenä, jonka käyttäjät eivät pelkästään vastaanottaneet sen sisältöä vaan myös tekivät sisältöä internetiin. Voidaan ajatella, että verkon alkuperäinen tarkoituskin oli toimia vertaisverkkona, jossa kaikki tuottavat ja kuluttavat. Internet on eräällä lailla kollektiivi yhteistila ja sosiaalinen media. Ennen internetin aikakautta viestintä on ollut yhdeltä monelle tai yhdeltä yhdelle viestintää. Nyt internetin kautta

18 18 voi viestiä monelta monelle tai muutamalta muutamalle. Internet toimii sekä keskinäisviestinnän että joukkoviestinnän välineenä. (Aula, Matikainen & Villi 2006, ) 5.2 Kirkon suhde internetiin Hengellinen työ verkossa -kouluttaja Panu Pihkala (Diakonia 2011, 10) vertaa kirkon roolia internetissä kirkon rooliin torin laidalla; torilla käy kaiken ikäisiä ihmisiä toimittamassa asioita ja kirkko seisoo torin laidalla yhden elämäkatsomuksen edustajana. Pihkala toteaa lähetyskäskyn motivoivan kristittyjä aktiivisuuteen torilla. Diakoni Maria Hélin jakaa käsityksen siitä, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkko voi olla täyspainoisesti mukana suomalaisessa yhteiskunnassa vain olemalla mukana internetissä, myös diakoniatyön osalta (Maria Hélin, henkilökohtainen tiedonanto ). Internet on etenkin nuorille yhteisöllinen tila, kuten Tilastokeskuksen tutkimuksesta (2010) käy ilmi. Siksi nuorisotyötä tekevien organisaatioiden, kuten esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, on nyt järkevää keskittää resursseja internetpohjaiseen nuorisotyöhön. Näin on jo osittain tapahtunut esimerkiksi Espoon seurakuntayhtymän cafekismus.fi sivustolla tehtävällä työllä (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto ). Tilastokeskuksen tutkimuksen (2010) mukaan internetin käyttö ei ole vähenemässä vanhemmissa ikäluokissa vaan päinvastoin kasvamassa. Mikäli tämä kehitys malli jatkuu, tulee yhä laajempi osa kirkon jäsenistä käyttämään aikaansa internetissä. Tavoittaakseen jäsenensä kirkon olisi siis syytä tehdä ainakin tulevaisuudessa nuorisotyön lisäksi myös muiden työalojen toimintaa internetissä (Tilastokeskus 2010). Hengellinen työverkossa -projekti on synnyttänyt Meidän kirkko verkossa sosiaalisen median suuntaviivoja -oppaan. Oppaassa tuodaan esille raamatullisia perusteita kirkon työlle olla mukana sosiaalisessa mediassa, ja siinä esitellään sosiaalinen media paikkana, jossa ihmisiä kohdataan. Opas tuo myös esille huolen ihmisistä, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen

19 19 media on siis selkeästi paikka diakoniselle työlle (Sosiaalisen median suuntaviivat Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2012). 5.3 Diakonia internetissä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö pyrkii ainakin osaltaan internetiin. Ainakin seuraavat työmuodot jo toimivat internetissä: Nettisaapas, Colorful Espoo sekä CafeKismus. Näille kolmelle työmuodolle on yhteistä se, että ne pyrkivät ehkäisemään syrjäytymistä ja niissä on selkeä etsivän työn näkökulma. Colorful Espoo ja CafeKismus -toiminta sisältävät potentiaalia yhteisöllisyydelle paikallisen luonteensa vuoksi. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto , Nuorten keskus 2010, Cafekismus 2008). Nettisaapas toimii Suomi24.fi nettisivulla. Nettisaappaan kohderyhmää ovat alle 18-vuotiaat nuoret, joiden keskusteluihin Saappaan vapaaehtoiset pyrkivät osallistumaan internetin kautta. Nettisaapas toiminta on siis lähellä normaalia saapas toimintaa, sillä erotuksella, että se tapahtuu internetissä. (Nuorten keskus 2010). CafeKismus on Espoon seurakuntien ylläpitämä nettikahvila. Cafekismus tarjoaa muun muassa blogeja, hartauksia ja sen kautta on järjestetty toimintaa (cafekismus.fi). Colorful Espoo on Olarin seurakunnan organisoima monikulttuurinen kuukausittainen tapahtuma, toiminnan tarkoituksena on tuoda suomalaisia ja maahanmuuttajia yhteen ja auttaa Espoon maahanmuuttajia sopeutumaan Suomeen. Colorful Espoo mainostaa itsestään ja tapahtumistaan pääpainotteisesti sosiaalisen median kautta. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto )

20 20 Olarin seurakunta on ollut internetissä tehtävän työn edelläkävijänä Suomessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Olarin seurakunnan nuorisotyön vuonna 2005 aloittama Messenger päivystys. Messenger päivystys tapahtui kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan, jolloin seurakunnan nuorisotyöntekijä oli nuorten tavoitettavissa internetin keskusteluohjelmassa. Varsinaista paikallisseurakunnan diakoniatyötä ei kuitenkaan vielä internetissä ole. Olarin seurakunnassa on mietitty, onko diakoniatyön syytä keskittää rajallisia resursseja internet-työn kehittämiseen ja aloittamiseen. Mahdollisena kohderyhmänä internet-työlle on nähty syrjäytymässä olevat kotiin jäävät nuoret. (Markus Silvola, henkilökohtainen tiedonanto ; Maria Hélin, henkilökohtainen tiedonanto ).

21 21 6 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Suomen Reumaliitto on toiminut rahoittajana sekä koordinaattorina Tulenuorinettisivulle. Tulenuori-nettisivun tarkoituksena on toimia ikään kuin Suomen reumaliiton nuorisojaostona. Näin Tulenuori-nettisivu pyrkii tukemaan ja palvelemaan nuoria reumaatikkoja sekä kokoamaan heitä yhteen ympäri Suomea sekä sitouttamaan heitä Suomen Reumaliiton toimintaan. Tarkoituksena on myös se, että nuoret itse ylläpitäisivät sivustoa sekä tuottaisivat sinne sisältöä. (Suomen Reumaliiton edustaja 2011). Tulenuori-nettisivuston lisäksi Suomen Reumaliitolla ei ole varsinaista muuta nuorten osastoa tai toimintaa. Siksi onkin erittäin tärkeää, että Tulenuorinettisivu onnistuu tehtävässään ja ettei sen kehittämistä ja päivittämistä lopetettaisi. 6.1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tarpeita ja toiveita reumaa sairastavilla nuorilla on liittyen Tulenuori-nettisivustoon, sekä kartoittaa, miten Tulenuori-nettisivu nyt vastaa näihin tarpeisiin ja kokevatko sivulla vierailevat nuoret sivuston yhteisölliseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda Tulenuorinettisivujen kehittäjille ja ylläpitäjille tietoa sivuston kehittämiseksi, jotta sivusto vastaisi entistä paremmin kohderyhmänsä tarpeisiin. Tässä tutkimuksessa on pyritty keskittymään nuorten kokemuksiin tarjotun sisällön laadusta ja merkityksestä. Tutkimuksessamme tutkimme yhteisöä ja yhteisöllisyyttä siltä kannalta, miten Tulenuori-nettisivu on onnistunut sitouttamaan käyttäjiään toimintaansa. Tutkimuksemme on rajattu kuitenkin siten, että tutkimme juuri reumaa sairastavia nuoria ja olemme rajanneet pois heidän perheensä sekä ei reumaa sairastavat nuoret Tulenuori-nettisivun toiminnasta.

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Miten yhteisö toimii verkossa?

Miten yhteisö toimii verkossa? Tiedosta hyvinvointia Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke 1 Miten yhteisö toimii verkossa? Erja Saarinen Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatioseminaari, Posio 16.-17.12.2002 Tiedosta hyvinvointia Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa 45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot