U 59/2013 vp. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttamisesta (KOM(2013) 522 lopullinen) sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2013 Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa

2 2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2013/ EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN UNIONIN SO- LIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMISESTA ANNETUN NEUVOSTON ASETUK- SEN (EY) N:O 2012/2002 MUUTTAMISESTA 1 Ehdotuksen tausta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua luonnonkatastrofien sattuessa jonkin jäsenvaltion tai hakijamaan alueella. Komissio antoi esityksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen muuttamisesta (COM(2013) 522 lopullinen). EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna Komissio on aiemmin esittänyt solidaarisuusrahaston käyttötarkoituksen laajentamista vuonna 2005, mutta neuvosto ei hyväksynyt sitä. Komissio peruutti virallisesti ehdotuksen kesäkuussa Komissio esitti lokakuussa 2011 solidaarisuusrahaston tulevaisuutta koskevan tiedonannon, jossa arvioidaan nykyisen välineen toimintaa ja ehdotetaan vaihtoehtoja toiminnan parantamiseksi. Euroopan unionin monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä on päätetty myös solidaarisuusrahaston toiminnan jatkamisesta ja rahaston enimmäismäärästä, eikä komissio ehdota siihen muutoksia. Solidaarisuusrahaston käyttöön vuosittain asetettavien määrärahojen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Enimmäismäärää on alennettu kuluvan rahoituskehyskauden ( ) enimmäismäärästä (1 mrd. euroa). Kuluvasta rahoituskehyskaudesta poiketen seuraavalla rahoituskehyskaudella talousarviovuoden aikana käyttämättä jääneet määrärahat voidaan käyttää seuraavana vuonna (n + 1). 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komission ehdotus vastaa sisällöllisesti voimassaolevaa asetusta, eikä solidaarisuusrahaston soveltamisalaa ehdoteta laajennettavaksi. Jatkossakin solidaarisuusrahastolla vastattaisiin luonnonkatastrofeista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta aiheutuviin kuluihin. Ehdotuksessa selkeytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin käyttöönottomenettelyjä ja kriteereitä, mutta ehdotus käsittää myös erinäisistä budjettiperiaatteista poikkeamista. Komission ehdotuksen 2 artiklassa määriteltäisiin selvästi solidaarisuusrahaston soveltamisala niin, että rahasto rajoitettaisiin koskemaan luonnonkatastrofeja, mukaan luettuna ihmisen aiheuttamat katastrofit, jotka ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista (ketjureaktio). Komission mukaan näin poistettaisiin nykyinen soveltamisalaan liittyvä oikeudellinen epävarmuus ja vältettäisiin sellaistenhakemusten esittäminen, jotka eivät täytä ehtoja. Voimassaolevan solidaarisuusrahaston ensisijainen tuen saamisen kriteeri on suurkatastrofin määritelmä, mikä tarkoittaa sellaista luonnonkatastrofia, jonka aiheuttamat vahingot kyseisessä valtiossa olisivat joko yli 3 mrd. euroa tai yli 0,6 % kyseisen valtion bruttokansantulosta. Edellä mainittuun kriteeriin komissio ei ehdota muutosta voimassaolevaan asetukseen verrattuna, ainoastaan enimmäissumman hintataso on korjattu. Voimassaolevassa asetuksessa on lisäksi erillinen arviointiperuste sellaisille alueellisille katastrofeille, jotka eivät kokonaisuutena ylitä suurkatastrofin kynnysarvoa, mutta

3 3 joilla on kyseiselle alueelle merkittävän vakavia taloudellisia tai muita vaikutuksia. Tähän arviointiluokkaan on voimassaolevan asetuksen perusteella saanut käyttää enintään 7,5 % rahaston vuosittaisesta enimmäismäärästä. Komissio ehdottaa alueellista katastrofia varten uutta kriteeriä solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten. Ehdotuksen 2 artiklassa alueellisen katastrofin määritelmä olisi luonnonkatastrofi, josta syntyisi NUTS 2 tason alueella välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset olisivat arviolta yli 1,5% alueen bruttokansantuotteesta. Komission ehdotuksesta poistettaisiin voimassaolevan asetuksen mukainen enimmäismäärä (7,5 %) alueellisille katastrofeille myönnettävän tuen osuudesta. Komissio katsoo, että tällä tavalla yksinkertaistettaisiin ja nopeutettaisiin hakemusten valmistelua tukikelpoisissa valtioissa ja niiden arviointia komissiossa, kun nykysäännösten epäselvyys tuen poikkeuksellista käyttöönottoa koskevista ehdoista poistuisi. Komission mukaan ehdotettu 1,5 prosenttia alueellisesta bruttokansantuotteesta johtaisi lähes samaan tulokseen kuin aiemmin yksinkertaisemmalla menettelyllä. Uudessa 4 a artiklassa komission esittää mahdollisuutta ennakkomaksuihin, mikä olisi muutos verrattuna voimassaolevaan asetukseen. Komission ehdotuksen mukaan ennakkomaksu voisi olla 10 prosenttia rahoitustuen odotetusta määrästä ja enintään 30 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio ehdottaa, että solidaarisuusrahastosta ja koheesiovälineistä (Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja koheesiorahastosta) maksetut ja jäsenvaltioilta takaisin perityt varat (enintään 50 milj. euroa vuodessa) voitaisiin ottaa käyttöön käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, jotta voidaan tehdä sitoumuksia ennakkomaksuja varten unionin budjetissa käytettävissä olevista määrärahoista. Vastaava erityissäännös tulisi sisällyttää myös koheesiopolitiikan rahastoihin liittyvään yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen. Komissio ehdottaa edelleen uutta 4 artiklan erityissäännöstä, joka koskee hitaasti kehittyviä katastrofeja, kuten kuivuutta. Kun määritettäisiin katastrofin alkamisajankohdaksi päivä, jona viran-omaiset toteuttivat ensimmäiset vastatoimenpiteet, poistettaisiin komission mukaan oikeudelliset ongelmat, jotka johtuvat nykyisestä velvoitteesta, jonka mukaan hakemus on toimitettava 10 viikon kuluessa ensimmäisen vahingon aiheutumispäivästä. Komissio ehdottaa lisäksi uusia säännöksiä 4 artiklaan, joilla kannustettaisiin tehokkaampaan katastrofien ennaltaehkäisyyn. Jos tapahtuu samanluonteinen katastrofi kuin katastrofi, jonka osalta rahaston tukea on myönnetty jo aiemmin, eikä unionin lainsäädäntöä ole noudatettu, komissio harkitsisi vakavasti uuden hakemuksen hylkäämistä tai tuen myöntämistä vain alennetun määräisenä. Komissio esittää lisäksi tiettyjen hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista, mm. tuen myöntämispäätöksen ja täytäntöönpanosopimuksen yhdistämistä. Lisäksi selkeytetään eräitä termejä (mm. tilapäiset majoitusjärjestelyt) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen antamien näkemysten mukaisesti. Lisäksi ehdotukseen sisällytettäisiin muita tekijöitä, kuten erityissäännös arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja teknisen avun sulkemisesta tuen ulkopuolelle, säännös unionin lainsäädännön noudattamisvelvollisuudesta, tarkistettu säännös kaksinkertaisen rahoituksen välttämiseksi, laajennettu jälkiraportointi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja säännös euronkäytöstä ja sen muuntamisesta kansalliseen valuuttaan. Komission ehdotus sisältää muutoksia, joilla hallinnointi-, tarkastus- ja raportointivelvoitteet asetettaisiin yhdenmukaisiksi uudistetun varainhoitoasetuksen kanssa. 3 Oikeusperusta ja toissijaisuusja suhteellisuusperiaate Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan kolmas kohta ja 212 artiklan toinen kohta, jotka vastaavat nykyisen asetuksen oikeusperustaa. Artiklaan 212 nojautuminen on tarpeen, jotta tuen piiriin voidaan hyväksyä jäsenvaltioiden lisäksi myös ne valtiot, jotka ovat neuvottelemassa liittymisestään EU:hun. Asetus hyväksytään tavanomaista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Ehdotuksen voidaan katsoa olevan sopusoinnussa toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen kanssa. Komissio katsoo, ett-

4 4 ei ylitettäisi sitä, mikä on tarpeen vuonna 2002 vahvistettujen solidaarisuusrahaston tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahasto puuttuu vain tapauksiin, joissa katastrofin kohteena olevan maan kapasiteetti käsitellä tilannetta yksin joutuu äärirajoilleen. 4 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä komissiolle siirrettävä lainsäädäntövalta Ehdotuksen voidaan katsoa olevan sopusoinnussa toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen kanssa. 5 Vaikutukset 5.1 Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön ja Ahvenanmaan asemaan Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön, eikä Ahvenanmaan asemaan. 5.2 Taloudelliset vaikutukset Ehdotetun mukainen solidaarisuusrahaston vuosittainen enimmäismäärä (500 milj. euroa vuoden 2011 hintoina) sisältyy EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevaan neuvottelutulokseen. Ehdotettu enimmäismäärä on vuositasolla 500 milj. euroa alhaisempi kuin kuluvan rahoituskehyskauden enimmäismäärä. Kuluvalla rahoituskehyskaudella enimmäismäärää ei kertaakaan ole käytetty kokonaan. Tämä johtuu solidaarisuusrahaston kriteereistä; erityisesti alueellisen katastrofin enimmäismäärä on vähentänyt hyväksyttyjen hakemusten määrää. Komission ehdotuksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia; taloudelliset vaikutukset syntyvät sen jälkeen, kun luonnonkatastrofin tapahduttua jäsenvaltion hakemus hyväksytään ja vastaava lisätalousarvio tulee voimaan. Solidaarisuusrahaston enimmäismäärä on kuitenkin huomioitu Suomen arvioissa seuraavan rahoituskehyskauden maksuiksi. Ehdotuksen mukainen enimmäismäärä sisältyy vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja valtiontalouden kehyspäätökseen. Komission esittämät menettelylliset muutokset ja erityisesti muutos liittyen alueellisten katastrofien enimmäismäärään ja kynnysarvoon saattavat vaikuttaa Suomen maksuihin sitä kautta, että solidaarisuusrahaston todellinen käyttö lisääntyisi kuluvaan rahoituskehyskauteen verrattuna. Alueellisen katastrofin uuden tukikriteerin arviointi kuitenkin vaatii vielä lisäselvitystä. Alueellisen katastrofin enimmäismäärän poistaminen todennäköisesti lisäisi rahaston käyttöä, koska suurin osa kuluvalla kaudella tehdyistä hakemuksista on ollut nimenomaan alueellisia katastrofeja. Suomen maksut siis saattaisivat kasvaa verrattuna tilanteeseen, jossa voimassaolevaa asetusta jatkettaisiin sellaisenaan. Enintään 50 milj. euron mahdollisuus käyttää käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja ennakkomaksujen maksamiseksi vähentäisi vastaavalla summalla EU:n budjetin yleiskatteisia tuloja. Mahdollisuus ennakkomaksujen maksamiseen vaikuttaa ensisijaisesti tuen maksuprofiiliin. 6 Kansallinen käsittely ja käsittely EU:n toimielimissä Valtioneuvoston kannat on hyväksytty EUasiain komitean alaisessa EU4 (Alue- ja rakennepolitiikka) jaoston ja EU 34 (budjettiasiat) jaoston kirjallisissa menettelyissä Asian käsittelystä EU:n toimielimissä ei vielä ole tietoa johtuen komission ehdotuksen antamisajankohtaa seuranneesta lomajaksosta EU:ssa. Komission aiempaa ehdotusta vuonna 2005 käsiteltiin budjettikomiteatyöryhmässä, mutta komission tiedonantoa vuonna 2011 käsiteltiin rakennetyöryhmissä. Euroopan parlamentti ei ole vielä nimennyt esittelijää, eikä alustavasta aikataulusta ole käytettävissä tietoja. 7 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvostolla oli valmius luopua solidaarisuusrahastosta osana monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja, mutta on osana rahoituskehysten neuvottelutulosta hyväksynyt rahaston jatkumisen ehdotetulla alhaisemmalla määrärahatasolla. Valtioneuvosto tukee komission tavoitteita yksinkertaisemmasta menettelystä, joka nopeuttaa jäsenvaltioiden hakemusten käsittelyä. Valtio-

5 5 neuvosto pitää hyvänä komission tavoitetta katastrofien ehkäisystä, mutta katsoo, että komission ehdotus voisi tältä osin olla tiukempi niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin uusien luonnonkatastrofien ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvosto katsoo ensisijaisesti, ettei budjetin yleiskatteisuuden periaatteesta tulisi luopua, eikä näin ollen pidä perusteltuna ehdotusta käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista. Valtioneuvosto pitää tarpeellisena selvittää tarkemmin ehdotetun kynnysarvon vaikutusta (1,5 % NUTS 2 alueen BKT:stä) alueellisen katastrofin osalta. Valtioneuvosto pitää edelleen tarpeen arvioida sitä, tulisiko alueellisille katastrofeille säilyttää enimmäismäärä voimassaolevan asetuksen mukaisesti.