TURUN KAUPUNGIN STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

Transkriptio

1 2029 TURUN KAUPUNGIN STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

2 JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEENVETO Kaupunkistrategian indikaattorit YHTEENVETO KAUPUNKISTRATEGIAN LYHYEN VIIVEEN INDIKAATTORIT HYVINVOINTIA JA AKTIIVISUUTTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT KILPAILUKYKYÄ JA KESTÄVÄÄ KASVUA KUVAAVAT INDIKAATTORIT STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

3 JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEENVETO Kaupunkistrategian indikaattoreiden yhteenveto Turun väestönlisäys koostui viime vuoden aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Syntyvyyden enemmyys laski -171 henkilöön. Turun työttömyysaste laski lähes 2% -yksikköä ja nuorisotyöttömien määrä pieneni 7% Pitkäaikatyöttömien määrä kääntyi laskuun jo 2016 vuoden lopulla, ja väheni kaikkiaan jo toista vuotta peräkkäin 20 % kuten ennakoitiin. Työmarkkinatuen kuntaosuus pieneni 2milj.. Meriteollisuuden liikevaihto ja henkilöstömäärä jatkoi kovaa kasvuaan, mikä on jatkunut tasaisen voimakkaana jo vuodesta Myös rakentamisen ja muiden palvelujen toimialojen liikevaihdot ovat selvässä kasvussa. on 2000-luvulla vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään suhteellisesti eniten Suomen suurista kaupungeista. Lentoasemien matkustajamäärät nousivat Turussa jo viidettä vuotta peräkkäin (+10,7%). Kansainväliset matkustajamäärät kasvoivat lähes 16%. Liikenneturvallisuus paranani huomattavasti vuoden 2018 aikana T&K-menot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät, mutta suunta on paranemassa. laisten sairastavuus on parantunut trendinomaisesti. HYVINVOINNIN JA AKTIIVISUUDEN INDIKAATTORIT KILPAILUKYVYN JA KESTÄVÄN KASVUN INDIKAATTORIT STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

4 JOHDANTO KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT HYVINVOINTI JA AKTIIVISUUS -OHJELMA KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU -OHJELMA HENKILÖSTÖRAPORTTI YHTEENVETO Kaupunkistrategian lyhyen viiveen indikaattorit PALUU Väestö 12/ * (12/2017) Työttömyysaste 12/ ,2 % 13,9 % (12/2017) Työmarkkinatuen kuntaosuus ,4 M 23,5 M (2017) Pitkäaikaistyöttömien määrä 12/ (12/2017) onnettomuutta tuhatta asukasta kohti Liikenneturvallisuus ,77 0,95 (2017) Nuorisotyöttömien määrä 12/ (12/2017) Kotona asuvat yli 75-vuotiaat ,9 % 90,7 % 2017 Työttömyyden jakautuminen alueittain ,7** 7,4 (2015) KELA:n sairastavuusindeksi ,9 98,0 (2016) Klikkaamalla laatikoita pääset porautumaan syvemmälle tietoihin = positiivinen muutos = negatiivinen muutos STRATEGIAN VUOSIRAPORTTI 2018

5 Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kulttuurin harrastaminen Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Liikunnan harrastaminen Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus + Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Työttömyysaste Liikenneturvallisuus Nuorisotyöttömien osuus Yksinäisyyden kokeminen Koettu terveys Pitkäaikaistyöttömien osuus Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Kelan sairastavuusindeksi Koettu elämänlaatu Masentuneisuus Alueiden eriytyminen Rikollisuuden väheneminen Työmarkkinatuen kuntaosuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Pienituloisten osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Lastensuojelun kustannukset - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

6 Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Meriteollisuuden liikevaihto Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Muuttoliike Alueellinen BKT/asukas Lentoasemien rahtimäärät Kouluikäisten määrä Satamien matkustajaliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Työllisyysaste Palveluiden järjestämisen tehokkuus Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Asukastiheys Työttömyysaste Väestönkasvu Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Alle kouluikäisten määrä Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta 1 hengen asuntokuntien osuus Taloudellinen huoltosuhde Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Työikäisten määrä Laaja asuinkuntaindeksi KV kongressien määrä ja osallistujat Väestöllinen huoltosuhde Toimialojen henkilöstömäärät Joukkoliikenteen matkat /asukas Työpaikkojen määrä Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

7 Liite 1 Kaupunkistrategian lyhyen viiveen indikaattorit

8 Työttömyys on laskenut kaikilla pienalueilla, mutta aluekohtaisia eroja on Varissuo Pansio Länt. Pansio It. Lauste Halinen Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Mäntymäki Asuin-Perno Harittu Kohmo Paaskunta Iso-Heikkilä Länt. Ruohonpää Länt. Ilpoinen Länsi-Maaria- Itäranta Kakola Länsinummi Verkatehdas VI Pohjola Kurala Kärsämäki Et. Pääskyvuori Luolavuori It. Itäharju Nättinummi Vasaramäki Ursininkatu Pohj. Länsiranta Haarla Uittamo Asuin-Räntämäki Port Arthur Luolavuori Länt. Rauhankatu VII Kauppatori VI Nummenmäki Vartiovuori II Martti IV Samppalinna III Sirkkala I Yo-kylä Moisio ennakkotieto Tarkastelussa mukana vuonna 2017 yli sadan työttömän pienalueet Turun työttömyysaste 2015 lopussa oli 17,1 ja ,7. Seuraava Vuoden 2017 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Pansio Länt., Pansio It., Lauste, Halinen, Pansio-Länt. ja Härkämäki-Jyrkkälä. Vuonna 2015 järjestys oli Varissuo, Pansio It., Lauste, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Työttömyys on laskenut kaikilla pienalueilla, mutta aluekohtaisia eroja on. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2015 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio-Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 26,3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2017 Varissuon ja Moisio-Kanervamäen työttömyysasteiden erotus oli 21,9 prosenttiyksikköä. Vuoden 2015 alueiden välisen työttömyyden keskihajonta oli 7,4 kun se vuonna 2017 oli 5,7. Alueiden välinen suhteellinen työttömyys on tasoittunut työttömyyden pienentyessä Turussa. Keskihajonta pyrkii mittaamaan arvojen vaihtelua keskiarvon molemmin puolin. Keskihajonta ilmaisee havaintojen keskimääräisen poikkeaman keskiarvosta. Tuloerot suuralueittain Muutos Keskusta Kasvaa Hirvensalo-Kakskerta Laskee Skanssi-Uittamo Vakaa Varissuo-Lauste Vakaa Nummi-Halinen Laskee Runosmäki-Raunistula Kasvaa Länsikeskus Kasvaa Pansio-Jyrkkälä Vakaa Maaria-Paattinen Kasvaa Muu väestö 50 Lähde: 53 Tilastokeskus, 51 Työssäkäyntitilasto 39 Laskee Alueiden eriytyminen: Työttömyysaste Turun pienalueilla 2015 ja 2017 ennakkotieto

9 Muunkieliset jakautuvat epätasaisesti Turun pienalueille Seuraava Varissuo Lauste Pansio It. Pansio Länt. Halinen Vaala Yo-kylä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Härkämäki-Jyrkkälä Kohmo Asuin-Räntämäki Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Pääskyvuori Ilpoinen Haarla Länsinummi Kurala Itäharju Yliopisto I Koivula Itäranta Kauppatori VI Verkatehdas VI Ruohonpää Länt. Luolavuori Länt. Ursininkatu Pohj. Rauhankatu VII Moisio-Kanervamäki Samppalinna III Sirkkala I Nättinummi Vartiovuori II Uittamo Vasaramäki Port Arthur Martti IV ennakkotieto Vuoden 2017 ennakkotiedon mukaan korkeimman muunkielisosuuden pienalueet ovat Varissuo, Lauste, Pansio It., Pansio Länt., Halinen ja Vaala. Varissuolla muunkielisten osuus lähestyy 50 prosenttia. Ennakkotiedon mukaan Turun muunkielisten osuus oli vuoden 2017 lopussa 11,3 %. Kaavion palkkien järjestys on vuoden 2017 tilanteen mukainen. Mukana ovat ne pienalueet, joissa oli vähintään sata muunkielistä asukasta. Lähde 2015 Tilastokeskus, 2017 ennakkotieto Turun väestötietojärjestelmästä Alueiden eriytyminen: Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla 2015 ja 2017 ennakkotieto

10 Sairastavuus on Turussa laskussa 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70, Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Sotkanet Sairastavuus on laskenut Turussa vuodesta 2013 lähtien. Laskua on tapahtunut yhteensä 2,1 %-yksikköä 3 vuodessa. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

11 1000 asukasta kohti Liikenneturvallisuus on Turussa parantunut Lähde: Tilastokeskus Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

12 Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2017 vertailukaupunkien toiseksi matalin % Espoo Vantaa Tampere Helsinki Koko maa Oulu Lähde: Sotkanet Osuus oli vertailukaupungeissa vuosina yleisesti nousussa Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus vuonna 2018 on hieman kasvanut edellisvuosien tasosta. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

13 Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun Alle 25-v 12kk Oulu Oulu Tampere Tampere Espoo 2017 Vantaa Vantaa Helsinki Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa /2017

14 Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nousussa 45 50% % 40% 35% 30% Oulu Espoo Tampere Helsinki Vantaa Tampere Vantaa 25 25% 20% 20 15% 15 10% Oulu Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuodesta 2017 lähtien ollut laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla lasku alku alkoi aikaisemmin 2017 ja ollut voimakkainta. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa /2018

15 Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu laski vuonna M ,0 7,1 6,5 5 7,0 6,5 7,1 24,7 24,1 23,5 15,1 24,1 24,7 12,7 10,6 15,1 8,0 8,2 12,7 10,6 8,0 8, Lähde: 2015 Turun 2016 kaupunki 2017 Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus laski 21,4 miljoonaan euroon vuonna Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

16 Kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkiluku on vuoteen 2030 mennessä. Lähde: Strategia ja kehittäminen, Turun kaupungin konsernihallinto

17 Turun työttömyysaste on kääntynyt laskuun 20 Työttömyysaste 12kk liukuva keskiarvo Oulu Tampere Helsinki Vantaa Espoo Turun työttömyysaste oli joulukuussa 12,2 %. Se jatkoi kesällä 2016 alkanutta laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten joulukuussa Turun työttömyysaste oli 13,9 % eli laskua siitä 1,7 %-yksikköä. Koko maan työttömyysaste oli 9,7 %, laskua vuoden 2017 joulukuusta 1,5 %-yksikköä. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 1/ /2018, %

18 Liite 1 Kaupunkistrategian indikaattorit

19 Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut ,4 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH * ,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan ollen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuralueiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueisiin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)

20 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman laskenut Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 6,7 7,7 5,8 7,1 10,6 10, ,4 11,9 10,6 11,3 10, ,3 9,5 11,1 13,5 13, , Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH ,1 10, * 8,3 9,4 10,1 10,9 10 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Koko Suomeen ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa koetaan enemmän yksinäisyyttä. Koko maan keskiarvo on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2014 eniten yksinäisiä oli keskustan alueella. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut Skanssi-Uittamon asukkaiden osalta ja positiivisin kehitys on Maaria-Paattisilla ja Nummi- Halisissa. Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

21 Turussa esiintyy koko maata enemmän masennusta Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 5,7 7,3 11,5 12,8 11,5 10,3 10,8 9,9 9, ,3 12,2 12,2 12, ,2 18, , Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH ,3 10, * 8 9,9 10,4 11,2 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu 8,4 Lähde: *= kaupunkien Alueellinen vertailuaineistossa terveys ja hyvinvointi tiedot kerätty kysely ATH Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskiarvoa korkeampi. Masentuneeksi itsensä tuntevien osuus on kuitenkin laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Suuralueista Varissuo- Lausteella ja Pansio- Jyrkkälässä masentuneiksi kokevien osuus on korkeinta. Runosmäki-Raunistulassa kehitys on ollut positiivisinta verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Masentuneisuus (ATH)

22 Turussa liikuntaa harrastetaan maan keskitasoa enemmän Runosmäki-Raunistula Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) 16,4 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 7,9% 8,3% 17,6% 16,6% 17,3% 20,5% 19,2% * 20,3 18,4 17,5 22,2% 22,0% 23,7% 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% ,5 18,9 20,5 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Turussa noin joka viides harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kuuden suurimman kaupungin joukossa turkulaiset liikkuvat neljänneksi eniten. Aluekohtaisessa vertailussa Maaria-Paattisilla ja Pansio- Jyrkkälässä harrastetaan liikuntaa huomattavasti vähemmän muuhun kaupunkiin verrattuna. Liikunnan harrastaminen (ATH)

23 Turussa kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut Kulttuuripalvelujen käyttö ,9 26, ,4 21,8 23, ,9 13, ,7 0 Vähän Melko vähän Keskimäärin Paljon Erittäin paljon Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Vähän = Muutaman kerran vuodessa yhtä palvelua käyttävä Melko vähän = Kuukaudessa 1-2 palvelua käyttävä Keskimäärin = Useamman kerran kuukaudessa muutamaa palvelua käyttävä Paljon = Viikoittain useaa palvelua käyttävä Erittäin paljon = Useamman kerran viikossa useita palveluja käyttävä laisten kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut vuodesta laisista n. 45 prosenttia käyttää useamman kerran kuukaudessa jotain kulttuuripalveluja. Summamuuttujassa on huomioitu seuraavat palvelut: Museo, taidenäyttely, Kirjasto, Elokuvateatteri, Liikunta/urheilutapahtuma, Teatteri, tanssi, sirkus tai muu esitettävä taide, Klassisen tai konserttimusiikin konsertti, Kevyt musiikki/rock-konsertti, Muu kulttuuritapahtuma. Kulttuurin harrastaminen (ATH)

24 Koettu elämänlaatu (ATH) laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 2014 (%) Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 41, ,8 53,9 54,8 55,2 55,7 52,6 58,3 56,8 62, Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH * ,8 54,6 53,6 52,4 56,8 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna elämänlaatu Turussa koetaan hieman matalammaksi. Suuralueittain haastavin tilanne koetun elämänlaadun osalta on Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen suuralueilla. Korkeimmaksi elämänlaatu koetaan Hirvensalo- Kakskerran, Länsikeskuksen ja Keskustan suuralueilla.

25 Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus on noussut Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus % Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH laiset kokevat asuinalueensa yleisesti erittäin turvalliseksi ja kokemus on muuttunut hivenen positiivisemmaksi vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Asuinalueen turvallisuuden osalta merkittävin positiivinen muutos on tapahtunut Varissuo- Lausteella. Heikoin tilanne turvallisuuden kokemisen osalta on Pansio- Jyrkkälän suuralueella. FCG:n vuonna 2015 tekemässä asukaskyselyssä turvallisuuden tunne oli Turussa edelleen parantunut. Alueiden eriytyminen: Asuinalueiden turvallisuus

26 Koetun elämänlaadun ja terveyden osalta heikoin tilanne on iäkkäillä, yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia Nainen Mies Hyvä tai erinomainen elämänlaatu % Koettu terveys (Hyvä tai melko hyvä terveydentila) Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäisessä hyvinvointitarkastelussa elämänlaatu on parantunut voimakkaimmin yksinhuoltajilla. Kaikkiaan yksin asuvien ja myös yksinhuoltajien elämänlaatu on kuitenkin heikohko. Vain iäkkäimpien elämänlaatu on heikompi. Seuraava Koetun terveyden osalta heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla, mutta melkein kaikilla väestöryhmillä koettu terveys on parantunut vuodesta Korkeasti koulutettujen ja kahden aikuisen lapsiperheiden koettu terveys ja elämänlaatu koetaan parhaimmaksi. Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

27 Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet kokevat vähiten masennusta ja yksinäisyyttä Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+v v v Nainen Mies Masennus (osuus, joilla itseraportoitua masennusta) Yksinäisyys (Osuus, jotka tuntevat itsensä toistuvasti yksinäiseksi) Masennus on yleisintä yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla, vaikkakin trendi on ollut laskeva verrattaessa vuosia 2010 ja Kaikissa väestöryhmissä tilanne masennuksen kokemisen kanssa on parantunut vuodesta Yksinäisyyttä koetaan erityisesti yksinhuoltajissa ja yksinasuvissa. Erot muihin ryhmiin ovat suuria. Paras tilanne yksinäisyyden ja masennuksen kokemisen kohdalla on pariskunnilla ja pariskunnilla, joilla on lapsia. Myös koulutustaso korreloi masennuksen kokemisen kanssa Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

28 Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet Kunnan yleinen pienituloisuusaste

29 1000 asukasta kohti Liikenneturvallisuus on Turussa parantunut Lähde: Tilastokeskus Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

30 Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä Turussa laskussa 15,0 13,0 % 11,0 9,0 7,0 5,0 Helsinki Vantaa Tampere Oulu Koko maa Espoo 3, Lähde: Tilastokeskus henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä/1 000 as. on vertailukaupungeissa Espoota lukuun ottamatta laskenut jaksolla Turussa kehitys oli vuoden 2017 aikana myönteistä ja sijoitus verrokkiryhmässä parani on huomattava, että rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti

31 Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2017 vertailukaupunkien toiseksi matalin % Espoo Vantaa Tampere Helsinki Koko maa Oulu Osuus oli vertailukaupungeissa vuosina yleisesti nousussa Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus vuonna 2018 on hieman kasvanut edellisvuosien tasosta. Lähde: Sotkanet, Turun omat järjestelmät Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

32 Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Turussa korkea 9 8 % Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli vuonna 2017 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa, matalin Espoossa Osuus laski jaksolla kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

33 Turussa toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina ,8 10,4 9,9 Vantaa 9 Helsinki % 8 7 7,9 7,2 6,7 Tampere Espoo Koko maa 6 Oulu Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli vuonna 2015 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Turussa ja Espoossa Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli varsin suuri Toimeentulotukea saaneiden osuus laski Turussa jälleen vuonna 2016 Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

34 Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut % Vantaa Helsinki Tampere Koko maa Oulu Espoo Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

35 Euroa/0-20-vuotias asukas Lastensuojelun kustannusten kasvu jatkui Turussa Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Kuusikko Lähde: Kuusikkokunnat.fi Lastensuojelun kustannukset

36 Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun 20 Alle 25-v 12kk Oulu Tampere Vantaa 10 8 Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut vuodesta Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa

37 Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nousussa 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% Oulu Espoo Tampere Vantaa Helsinki Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on vuodesta 2017 lähtien ollut laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla lasku alku alkoi aikaisemmin 2017 ja ollut voimakkainta. Tässä on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa kausivaihteluiden vaimentamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa

38 Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu laski vuonna ,1 24,7 23,5 Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina M ,0 6,5 7,1 8,0 8,2 10,6 12,7 15,1 Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus laski 21,4 miljoonaan euroon vuonna Lähde: Turun kaupunki Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

39 Turussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut koko maan suuntaisesti % % ,0 10,3 9,3 8,3 7,7 6,5 6,5 Vantaa Helsinki Espoo Koko maa Oulu Tampere Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Oulussa ja Tampereella. sijoittui ryhmän keskivaiheille. Pääkaupunkiseudun kaupunkien huonon sijoittumisen voi ajatella heijastavan muun muassa alueen suhteellisesti vahvempaa työvoiman kysyntää: ilman koulutustakin on voinut työllistyä muuta maata helpommin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

40 Suhteelliset väestönkasvut suurimmissa kaupungeissa Vantaa Espoo Tampere Helsinki 10 Oulu 5 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus 2018 vuosi on ennakkoluku Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa , (promillea)

41 Turun asukastiheys on hieman noussut kymmenen vuoden aikana Väkiluku Maapinta-ala, km 2 Väestöntiheys, as./km Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys

42 Turun 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä oli vertailun suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden pienin kumpanakin vertailuvuotena % ,2 14,2 11,5 15,5 17,3 10,6 69,9 72,1 68,9 70,5 69,5 70,7 10,2 9,9 9,7 7,2 7,4 7,0 9,7 6,5 9,7 6,6 6,2 8,9 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa % ,5 16,8 15,3 18,8 20,5 15,2 66,2 68,9 65,9 67,5 66,7 67,0 10,3 7,1 10,2 6,9 9,4 6,5 9,1 7,2 8,6 6,8 6,3 8,3 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Tiivistetysti kaavioiden sanoma voidaan esittää väestöllisen huoltosuhteen avulla. Se kuvaa, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti vuonna 2017: Lähde: Tilastokeskus Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

43 sai kuntien välisessä muutossa neljänneksi eniten voittoa 2018 Seuraava Turun väestö kasvoi tammi-joulukuussa 1 995:llä vuoden 2017 lopun tilanteeseen verrattuna. Kasvu oli kymmenen suurimman kaupungin keskivaiheilla ja kuuden suurimman kaupungin toiseksi hitainta. Turun väestönkasvu perustui vakiintuneeseen tapaan muuttoliikkeeseen (kuntien välinen nettomuutto , nettomaahanmuutto +797), sillä syntyneiden enemmyys oli negatiivista (-171). Verrokkikaupungeista myös Porissa, Lahdessa ja Kuopiossa syntyneitä oli kuolleita vähemmän. Pori oli suurimmista kaupungeista ainoa, jonka väkiluku laski tammi-joulukuussa. Lähde: Tilastokeskus Kuntien välisen muuttoliikkeen netto kuudessa suurimmassa kaupungissa

44 Seuraava sai vuonna 2017 muuttovoittoa etenkin ikäluokista ja muuttotappiota tuli ikäluokista 0-4 ja Tässä vuosien nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikkaja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. Turun nettomuutto ikäluokittain

45 Kuntien välinen nettomuutto suurimmissa kaupungeissa muuttajien tulo-kertymien mukaan , M Maassamuuton tulokertymät vaihtelevat vuosittain voimakkaasti Lähde: Tilastokeskus 103,6 M Helsinki Vantaa 33,0 Tampere -12,9-13,7 Oulu Espoo -22,0-51, Nettoluvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät Tiedot koskevat vain kuntien välistä muuttoa, koska maasta muuttaneiden tulokertymätietoja ei ole käytettävissä.

46 on maan yhden hengen asuntokuntaisin kaupunki Yhden hengen asuntokuntien osuus , % Yhden hengen asuntokuntien osuus 2017, % Tampere Tampere 52,1 50, Helsinki Oulu Yhden hengen Oulu asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 44,5 kymmenessä Koko maa Vantaa Helsinki Koko maa 43,4 48,6 35 Espoo Vantaa 40, Espoo 36, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Yhden hengen asuntokuntien osuus on Helsinkiä lukuun ottamatta noussut vertailukaupungeissa ja koko maassa vuosina Helsingissä osuus laski vuosina , mutta kääntyi vuonna 2017 nousuun.

47 Koko maan väestöllinen huoltosuhde kasvaa nopeammin kuin kuuden suurimman kaupungin KOKO MAA Oulu Espoo Vantaa Tampere Helsinki Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti. Demografinen huoltosuhde

48 Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson kuuden suurimman kaupungin toiseksi heikoin Oulu KOKO MAA Tampere Espoo Vantaa Helsinki Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti Turun huoltosuhteen lasku vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuvaa taloudellisen aktiviteetin lisääntymistä alueella Ero pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden verrokkikaupunkien välillä on huomattavan suuri. Taloudellinen huoltosuhde

49 Turun työttömyysaste on kääntynyt laskuun Lahti Jyväskylä Pori Oulu Tampere Kuopio KOKO MAA Helsinki Vantaa Espoo 14,3 12,9 12,4 12,2 12,0 11,2 10,6 9,7 9,3 8,7 7, % % , Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Lähde: Tilastokeskus Turun työttömyysaste oli 12,2 % joulukuussa 2018, jossa oli laskua 1,7 %-yksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työmarkkinoiden kausivaihtelun takia muutoksia on syytä verrata ensisijaisesti vuoden takaiseen ajankohtaan. Turun työttömyysprosentti oli joulukuussa 2018 kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi korkein. Sijoitus heikkeni yhdellä joulukuuhun 2017 verrattuna. Tärkeä syy Turun esim. Tamperetta hitaampaan työttömyyden laskuun on työvoimahallinnon palveluissa olevien määrän hyvin erilainen kehitys. Vuositasolla (12/ /2018) palveluissa oli Tampereella ihmistä enemmän, kun määrä nousi Turussa vain 106:lla (ks. myös dia 4). Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 1/2010-8/2017, %

50 Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen vertailukaupunkien toiseksi korkein ,1 124,4 Turussa työssäkäyvät henkeä työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan % ,8 107,6 104,6 91,6 Helsinki Tampere Vantaa Oulu Espoo Yksityinen sektori Kunta Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman välisen suhteen Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

51 Työpaikkojen määrä kasvoi Turussa nopeasti Vantaa Oulu Espoo Helsinki Tampere Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden 2009 BKT:n laskun vaikutus Työpaikkojen määrä on kasvanut nopeimmin Vantaalla ja Oulussa. Myös Espoossa ja Helsingissä ylitettiin vuonna 2016 perusvuoden 2007 taso. Turussa kasvu oli vuosina nopeaa ja kasvun voi arvioida jatkuneen myös vuosien 2017 ja 2018 aikana. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

52 Työllisyysasteen nousu jatkui Suomessa vuonna % ,1 74,0 71,4 70,2 66,3 66,1 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Tampere Oulu * Lähde: Tilastokeskus 1) Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten osuutena saman ikäisestä väestöstä. Luotettavia tietoja on kuitenkin saatavissa vain vuotiaista. 2) Yllä vuoden 2017 tieto on ennakollinen. Työllisyysaste oli kaikissa pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa selvästi muita suuria kaupunkeja korkeampi vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä *, %

53 Turun seutukunnan asema on 2000-luvulla parantunut BKT/asukas -vertailussa Indeksi koko maa =100 Helsinki Tampere Oulu Kuopio Jyväskylä Pori Lahti * Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2016 ennakkotiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli 10 suurimman kaupungin seutukuntien toiseksi korkein Helsingin seutukunnan jälkeen. Vertailuseutukunnista myös Kuopion seutukunta on parantanut asemaansa 2000-luvulla luvulla ICT-alojen rakennemuutoksesta kärsineen Oulun seutukunnan asema on selvästi heikentynyt. Myös Tampereen seutukunnan tilanne suhteessa koko maan kehitykseen on heikentynyt. Maakuntatason tarkastelussa, jossa on käytettävissä vuoden 2017 ennakkotiedot, Varsinais-Suomen arvonlisäys kasvoi 4,3 %, mikä oli hieman Pirkanmaata (3,9 %) nopeampaa ja selvästi nopeampaa kuin Uudellamaalla (2,3 %) ja Pohjois- Pohjanmaalla (1,5 %). Kaupunkiseutujen BKT/as.

54 Liikevaihdon kasvu jatkui vuositasolla (9/2017 9/2018) nopeana A-X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Turun meriteollisuus 2017 F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) Lähde: Tilastokeskus Liikevaihdon kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2010 3/2017

55 Meriteollisuuden henkilöstö nopeassa kasvussa A-X Kaikki toimialat C Teollisuus poislukien Meyer Turun meriteollisuus 2017 F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, K, L, M, N, R, S) Indeksi 2015= Lähde: Tilastokeskus Henkilöstön kehitys toimialoittain Turun seutukunnassa 1/2010 3/2017

56 Helsingin seutukunnan T&K-menot olivat lähes puolet koko maasta v ,3 % Helsingin sk Oulun sk Tampereen sk Turun sk 10 11,4 10,5 6, Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan (sk), jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa %. Osuus on ollut viime vuodet nousussa ja se oli vuonna 2017 lähes puolet (48,3 %). Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus oli korkeimmillaan v. 2008, josta se laskenut lähinnä IT-alojen taantumisen takia useita prosenttiyksikköjä. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää mm. T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille sekä korkeakoulusektorille. Vuoteen 2015 verrattuna osuus koko maasta on noussut 1 %-yksiköllä. Yritysten osuus T&K-menoista oli seutukunnittain vuonna 2017 seuraava: Helsingin sk 66,2 %, Oulun sk 74,4 %, Tampereen sk 67,2 %, ja Turun sk 53,3 %. Yrityssektorin osuus nousi Turun sk:ssa vuodesta %-yksikköä. T&K-menot seutukunnittain, osuus koko maasta, %

57 Turun yrityskannan kasvunopeus suurten kaupunkien keskivaiheilla Seutukunnista eniten yrityksiä aloitti vuoden neljänneksellä Helsingin seutukunnassa (2 994) ja seuraavaksi eniten Tampereen (594) ja Turun (479) seutukunnissa. Yrityskannan kokoon suhteutettuna aloittaneita yrityksiä oli eniten Helsingin, Jyväskylän ja Oulun seutukunnissa (2,6 %) sekä Riihimäen seutukunnassa (2,5 %). Kunnista eniten yrityksiä aloitti Helsingissä (1 531) ja seuraavaksi eniten Espoossa (509), Vantaalla (391), Tampereella (375) ja Turussa (309). Yrityskanta kasvoi kahden vuoden ajanjaksolla (II/2016 II/2018) kunnittain seuraavasti: Espoo 6,4 %, Vantaa 5,8 %, Oulu 4,9 %, 4,5 %, Tampere 4,2 % ja Helsinki 3,4 %. Lähde: Tilastokeskus Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

58 Espoo ja Helsinki erottuvat vertailussa muista kaupungeista Espoo Helsinki % Tampere Oulu Koko maa Vantaa Lähde: Tilastokeskus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Turussa Espoon ja Helsingin jälkeen vertailukaupunkien kolmanneksi korkein Pääkaupunkiseudun sisällä erot ovat suuret, sillä Vantaalla ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen suorittaneita oli vain noin puolet Espoon ja Helsingin osuudesta. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

59 Korkeakoulujen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 2018 Helsingin yliopisto oli vuoden 2018 syksyllä ensisijaisten hakijoiden määrällä mitaten maan suosituin yliopisto, Tampereen yliopisto toiseksi suosituin ja Turun yliopisto kolmanneksi suosituin Ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin oli vastaavasti: Helsingin yliopisto 4,07, Tampereen yliopisto 2,06 ja Turun yliopisto 3,26 Metropolia-ammattikorkeakoulu oli syksyllä 2018 ensisijaisten hakijoiden määrällä mitaten maan suosituin ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu toiseksi suosituin ja Turun ammattikorkeakoulu kolmanneksi suosituin Ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin oli vastaavasti: Metropolia-AMK 3,08, Tampereen AMK 4,60 ja Turun AMK 2,69. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

60 Kaupunkien ja koko maan koulutustaso on kasvanut melko tasaisesti Espoo Helsinki Oulu Tampere KOKO MAA Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 347 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. 300 Vantaa Lähde: Tilastokeskus 250 Vantaan koulutustaso on laskenut koko maan tason alapuolelle sijoittuu suurten kaupunkien joukossa toiseksi huonoiten Väestön koulutustasoindeksi

61 asettuu monissa palveluissa keskitasoon palveluiden järjestämisen tehokkuudessa Tarkastellut palvelut kattavat 70% kunnan järjestämistä palveluista (euro -määräisesti mitattuna) kokonaisindeksi kustannuksilla painotettuna oli 2.8 vuonna 2017 kun vuonna 2016 se oli 2.3 (1 = kallein 6 = tehokkain palvelun järjestäjä)

62 Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un Muut alueet Muut alueet 58,1 62,0 Muu Turun seutukunta ÅA 1) TY Muu Varsinais- Suomi 32,0 27,5 7,7 5,1 ÅA 1) TY 1) Turusta valmistuneet % Muu Turun seutukunta 2,2 5, ) Åbo akademista Turusta valmistuneet Turun yliopistossa (TY) ja Åbo akademissa (ÅA) 2015 tutkinnon suorittaneista noin 40 % Lähde: ao. oppilaitokset työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un tai muualle Turun seutukuntaan Turun ammattikorkeakoulussa vuosina tutkinnon suorittaneista työllisistä oli 64 % vuonna 2015 töissä Turun seutukunnassa. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

63 Turussa kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 4,5 vuonna 2016 Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tällöin hiilinielut ja muut kompensaatiot ovat samalla tasolla kuin jäljelle jääneet päästöt. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet nopeasti ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-20 % vuoden 1990 tasosta) on saavutettu etuajassa. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun kasvihuonekaasupäästöt olivat v CO2-raportin mukaan kaupunkien keskivaiheilla, ks. dia 3 Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

64 Helsingissä oli suurten kaupunkien alhaisin uusiutuvien energialähteiden1) osuus kaukolämmön tuotannosta vuonna Tampere 47 Tampere 43 Oulu 43 Oulu Espoo 25 Espoo 28 Vantaa 22 Vantaa 20 Helsinki 10 Helsinki % % Lähde: ao. yhtiöt Helsingissä osuus oli vuonna 2017 edelleen alhainen, 10 %, vaikka se on maamme vauraimpia kaupunkeja ja ympäristöasioita koskeva keskustelu on vilkasta Tilanne muuttuu nopeasti tehtyjen investointien tuloksena. Turun seudun energiatuotanto Oy:n vuoden 2017 lopussa valmistunut Naantalin monipolttoainevoimalaitos on nostanut uusiutuvan energian osuutta. Energian mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus ylittää 50 %:n rajan vuoden 2018 aikana Myös Vantaalla osuus tulee nousemaan vuoden 2018 lopulta alkaen Martinlaakson biovoimalan tullessa käyttöön. 1 ) vuoden 2017 aineistossa tärkeimmät uusiutuvat energialähteet ovat puupohjaiset polttoaineet, lämpöpumppujen energia, hukkalämpö sekä 50 %:n osuus poltetusta jätteestä olisi käsitteellisesti selkeämpää esittää käytettyjen poltto-aineiden jakautuma/ energialähteet. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta

65 Päästöttömien liikkumismuotojen osuus oli Turussa suurten kaupunkien toiseksi korkein vuonna 2016 Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016 Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessäteen osuus kaikista liikkumismuodoista Niiden osuus oli Turussa vuonna 2016 suurten kaupunkien keskivaiheilla Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuudessa sijoittui Tampereen jälkeen toiseksi. Turussa päästöttömien kulkumuotojen osuus laski hieman vuoden 2011 tuloksiin verrattuna (Henkilö-liikennetutkimus 2016:n esipuheessa on maininta, että tutkimusten erilaisen tekotavan takia vertailtavuutta aiempiin tutkimuksiin ei voida taata). Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

66 Joukkoliikenteen matkojen määrä laski Turussa hieman vuonna ,0 21, ,0 20,2 21, ,3 22, ,0 20,0 15, , , ,0 Joukkoliikenteen matkat Turussa, milj. (oikea) Joukkoliikenteen matkat/asukas Turussa, kpl (vasen) Lähde: Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) alkaen seudullisen joukkoliikenteen matkoja oli vuonna 2018 kokonaisuudessaan 26,6 milj. ja matkoja Turussa 22,0 milj. Joukkoliikenteen matkat /asukas

67 Yöpymisten määrä nousi Turussa vuonna Helsinki 17 Tampere Vantaa Oulu 9 6 Vuoden 2017 palkin päässä yöpymisten muutos vuodesta 2016, % Rovaniemi 14 Kuopio Kuusamo 3 Jyväskylä Lappeenranta Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Turussa yöpyi vuoden 2017 aikana 45 tuhatta henkilöä enemmän kuin vuoden 2016 aikana. Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa

68 Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat nousussa Lähde: Finavia Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Turun lentoaseman matkustajamäärät olivat vuonna 2018 yli 10 prosentin nousussa Tampereen matkustajamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuoden 2011 jälkeen. Viime vuonna lasku kääntyi (viime vuoden kesällä remontti vaikutti matkustaja määriin Tampereella). Kaikkiaan matkustajia oli Turussa lähes Lentoasemien matkustajamäärät

69 Turun lentoaseman rahtimäärät laskivat vuonna 2016 Tonnia Lähde: Finavia Helsinki-Vantaa Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Vuonna 2016 rahtimäärät laskivat Turussa 13 prosenttia. Lähde:Finavia Lentoasemien rahtimäärät

70 on mantereen toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama Suomen mantereen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Lähde: Liikennevirasto Turun sataman koko matkustajaliikenne oli vuonna 2017 yhteensä 3,3 milj. matkustajaa (hyvin lähellä 2016 vuoden tasoa). Satamien matkustajamäärät

71 Turun ja Naantalin satamat olisivat yhdistettynä maan neljänneksi suurin tavarasatama Lähde: Liikennevirasto Meriliikenteessä Suomen ulkomaan tavaraliikenteen suurimmat satamat olivat v Sköldvik (Kilpilahti), Hamina-Kotka, Helsinki, Kokkola ja Rauma. Tarkasteltaessa satamatoimintoja seudullisesta näkökulmasta Turun ja Naantalin tavaraliikenteeltään selvästi suurempi satama muodostavat merkittävän valtakunnallisen keskittymän. Tiedot yhdistettynä näiden kahden sataman tavaraliikenne oli v Suomen satamien neljänneksi suurinta Sköldvikin, Hamina- Kotkan (jotka yhdistettiin v. 2011), ja Helsingin jälkeen. Turun ja Naantalin satamat ovat osakeyhtiöinä erillisiä organisaatioita, mutta ne sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan ja 15,3 metrin syväväylä on lyhyttä viimeistä väyläosuutta lukuun ottamatta yhteinen. Tieliikenneyhteydet kulkevat Suikkilantien perusparannuksen ja sen mahdollistamien liikennejärjestelyjen jälkeen pitkälti samoja reittejä pitkin ja rautatieyhteydet sisämaahan Turun ratapihan kautta. Turun sataman tavaraliikenteen määrä kasvoi 3% vuonna Satamien tavaraliikenne

72 Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin kaukoliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

73 Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-Kouvolan-Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun-Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta; esim. - Salo -välillä se oli vain tonnia. Rautateiden tavaraliikenne

74 Yrittäjien palaute Turun elinkeinopolitiikasta parani vuonna 2018 Jyväskylä Kuopio Oulu Helsinki Vantaa Espoo Lahti Tampere Pori 5,6 5,8 6 6,2 6,4 6,6 6,8 7 Keskiarvot 4-10 Lähde: Suomen yrittäjät Lähde: Suomen Yrittäjät Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn (Elinkeinopoliittinen mittaristo raportti) jäsenilleen v sijoittui yli asukkaan kuntien joukossa neljänneksi Edelliseen, vuoden 2016 kyselyyn verrattuna Turun sijoitus parani, sillä tuolloin oli kuudes Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuvat tuloksissa yleisesti huonommin kuin niiden kehyskunnat Turun naapurikuntien ja samalla koko maan parasta palautetta sai Lieto Kyselyn tuloksia arvioitaessa on syytä muistaa, että vastausprosentti oli alhainen, valtakunnallisesti vain 7,4. Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

75 on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista toiseksi suosituin asuinpaikka Sijoitus Kunta Yleisarvosana 2016 Yleisarvosana Tampere 8,07 7, ,73 7,28 3. Jyväskylä 7,64 7,32 4. Kuopio 7,50 7,06 5. Helsinki 7,42 7,35 6. Oulu 7,40 7,02 7. Naantali 7,30 6,79 8. Espoo 7,25 7,07 9. Hämeenlinna 7,22 6, Porvoo 7,22 6,83 Taloustutkimuksen vuonna 2016 tekemän kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat Turun kokonaismielikuvaltaan maan toiseksi parhaaksi asuinpaikaksi. Turun saama yleisarvosana nousi kuudesta parhaimmin sijoittuneesta kunnasta eniten verrattuna vuoteen Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Kaikkien tutkittujen kuntien keskiarvo 6,88 6,50 Lähde: Taloustutkimus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2016

76 Pansio-Perno ( ) Pahaniemi ( ) Huhkola-Lauste-Vaala ( ) Varissuo ( ) Jäkärlä ( ) Kärsämäki-Urusvuori-Halinen Iso-Heikkilä ( ) Ilpoinen-Harittu ( ) Nummi-Ylioppilaskylä ( ) Tortinmäki ( ) Moisio ( ) Martti-Korppolaismäki ( ) Keskus ( ) Räntämäki-Saramäki ( ) Kuninkoja-Mälikkälä ( ) Pohjola-Kastu ( ) Moikoinen-Pikisaari ( ) Pitkämäki-Muhkuri ( ) Vasaramäki ( ) Kupittaa ( ) Paattinen ( ) Uittamo ( ) Vartiovuori-Samppalinna Vesilinna ( ) Skanssi ( ) Kakskerta ( ) laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on hieman vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Maksuhäiriömerkittyjen henkilöiden osuus alueittain Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut Turussa 14% vuosien 2015 ja 2017 välillä. Vuonna 2015 maksuhäiriömerkintöjen osuus väestöstä oli 7,7% ja vuonna 2017 osuus oli kasvanut 8,7%:iin. Lisäksi alueiden välistä eriytymistä kuvaava keskihajonta on kasvanut 4,1%:sta 4,6%:iin. MH_2017 [%] MH_2015 [%] Maksuhäiriömerkinnät

77 Kongressien osallistujamäärät kasvoivat vuonna 2017 eniten Helsingissä Kongressien määrä Osallistujien määrä Helsinki Helsinki Espoo Tampere Oulu Tampere Espoo Oulu Turun kv. kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä. Vuonna 2017 lukumäärä oli 46. Turussa kv. kongresseihin osallistuneiden määrä on tarkastelujakson aikana laskenut. Vuonna 2017 osallistujia oli Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat