Turun kaupunkistrategian seuranta

Transkriptio

1 Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit

2 Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Koettu elämänlaatu Kotona asuvat yli 75- vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Kulttuurin harrastaminen Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Yksinäisyyden kokeminen Rikollisuus Pitkäaikaistyöttömien osuus Nuorisotyöttömien osuus Liikunnan harrastaminen Masentuneisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Liikenneturvallisuus Alueiden eriytyminen Koettu terveys THL:n Sairastavuusindeksi Työttömyysaste Pienituloisten osuus Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - Takaisin etusivulle Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit

3 Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Muuttoliike Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Satamien matkustajaliikenne Meriteollisuuden liikevaihto Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Työpaikkaomavaraisuus Laaja asuinkuntaindeksi Korkeakoulujen hakijamäärät + Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus KV kongressien määrä ja osallistujat Työikäisten määrä Asukastiheys Työllisyysaste Toimialojen henkilöstömäärät Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Lentoasemien matkustajamäärät Lentoasemien rahtimäärät Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - Takaisin etusivulle Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit

4 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on kasvanut Turussa Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 37,8 39,4 41,4 37,6 38,5 39, Suomi Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien turkulaisten osuus on hieman korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Koettu terveys on koko maassa kehittynyt hieman huonompaan suuntaan. Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Koettu terveys (ATH)

5 Turussa sairastavuusindeksi on laskussa % ,3 94,8 85,7 81,4 72,4 Oulu Tampere Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Sotkanet THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden sairastavuutta verrattuna koko maan tasoon (100). Oulun ja Turun väestön sairastuvuus on THL:n indeksin mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja korkeampi. Turussa sairastavuusindeksi kuitenkin laski viimeisellä mittausvälillä suurimmista kaupungeista eniten. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi

6 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien määrä on laskusuunnassa Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 10,8 10,4 10,3 9,2 9,3 8,5 Turussa itsensä itsenäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Toisaalta koko maan keskiarvoa on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

7 Turussa esiintyy hieman koko maata enemmän masennusta ,8 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna masennusta (%) 10,6 11,2 11,9 9,6 9,2 Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Siinä missä koko maan keskiarvo on laskussa, Turussa masentuneiden osuus on noussut vuodesta 2013 vuoteen Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Masentuneisuus (ATH)

8 Liikunnan harrastaminen on vähentynyt Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%) Turussa liikunnan harrastaminen on vähentynyt. Koko maassa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt vuodesta 2010 vuoteen ,3 18,5 22,5 21,5 18,6 19, Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Liikunnan harrastaminen (ATH)

9 Turussa kulttuuripalvelujen käyttäminen on koko maata yleisempää 30 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 100 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 3 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) Suomi Suomi Suomi Kulttuuripalveluita 1-3 kertaa kk käyttävien osuus (%) Suomi Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) Suomi laiset ovat tyytyväisiä kulttuuripalveluiden tarjontaan. Toisaalta palveluita aktiivisesti käyttävien osuus on pieni. Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Kulttuurin harrastaminen (ATH)

10 laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Koko maan kehitys on ollut päinvastainen ,9 51,8 51,4 53,6 53,4 53, Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Koettu elämänlaatu (ATH)

11 Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2013 kuin vuonna 2000 Seuraava Varissuo Lauste Pansio It. Halinen Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Mäntymäki Kohmo Iso-Heikkilä Länt. Ilpoinen Länsinummi Itäranta Kurala Länsiranta Ruohonpää Länt. Nummenmäki Nättinummi Luolavuori Länt. Vasaramäki Pääskyvuori Haarla Pohjola Verkatehdas VI Samppalinna III Rauhankatu VII Martti IV Port Arthur Uittamo Kärsämäki Et. Ursininkatu Pohj. Luolavuori It. Vartiovuori II Itäharju Kauppatori VI Moisio-Kanervamäki Sirkkala I Yo-kylä Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Pansio It., Halinen, Pansio Länt. ja Härkämäki-Jyrkkälä. Vuonna 2000 järjestys oli Lauste, Pansio It., Varissuo, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yo-kylän työttömyysasteiden erotus oli 25 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste Turun pienalueilla

12 Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Varissuo Lauste Halinen Yo-kylä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Härkämäki-Jyrkkälä Harittu Länsi-Maaria-Jäkärlä Länsinummi Pääskyvuori Itäranta Ilpoinen Kauppatori VI Kurala Itäharju Ursininkatu Pohj. Nummenmäki Verkatehdas VI Sirkkala I Vasaramäki Samppalinna III Rauhankatu VII Moisio-Kanervamäki Uittamo Nättinummi Luolavuori It. Martti IV Vartiovuori II Port Arthur Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 lopussa korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Halinen, Yo-kylä, Asuin-Perno ja Asuin-Runosmäki. Vuonna 2005 järjestys oli neljän kärjen osalta sama. Varissuolla muunkielisten suhteellinen osuus on maan korkein. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yokylän työttömyysasteiden erotus oli 25 prosenttiyksikköä. Koko Turun muunkielisten osuus oli 5,6 % vuonna 2005 ja 9,6 % vuonna Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2014 lopussa henkeä. Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla

13 Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin % Tampere Oulu Koko maa Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisia ovat ne, jotka ansaitsevat alle 60% suomalaisten mediaanitulosta. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste

14 Tieliikenteen turvallisuus on parantunut Oulua lukuun ottamatta kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2011 jälkeen 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Koko maa Oulu Vantaa Tampere Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus Liikenneturvallisuus on Suomessa ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmeninä: kun kuolonuhreja oli 734 vuonna 1989, määrä oli 224 vuonna 2014 huolimatta liikenteen määrän kasvusta. Kuolonuhrien lukumäärä oli viimeksi yhtä alhainen 1930-luvun loppupuolella. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

15 Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on laskussa % Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti

16 Turussa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa muita kaupunkeja nopeammin % Tampere Vantaa Espoo Koko maa Oulu Helsinki Lähde: Sotkanet Turussa osuus nousi 2,9 %-yksikköä samaan aikaan kun vertailukaupunkien tilanne pysyi lähes ennallaan tai nousi lievästi. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

17 Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verraten korkea 9 % Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli vuonna 2013 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa. Osuus laski jaksolla kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

18 Turussa toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä on laskussa 11 % Vantaa Helsinki Tampere Koko maa Espoo Oulu Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli v korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Espoossa ja Turussa. Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli huomattava. Osuus laski vuosina eniten Turussa ja laskua oli myös Oulussa. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

19 Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut % Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa. Turussa osuus oli vertailukaupunkien toiseksi matalin vuonna Turussa kehitys oli jaksolla myönteistä, sillä tukitoimien piirissä olevien osuus laski ja sijoitus verrokkikaupunkien joukossa parani. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

20 Lastensuojelun kustannukset ovat nousussa Lastensuojelun kustannukset suhteessa vuotiaiden kokonaismäärään Euroa/0-20-vuotias (koko väestö) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Lähde: Kuusikkokunnat.fi Kustannukset on laskettu jakamalla lastensuojelun kokonaiskustannukset kaikkien vuotiaiden määrällä. Turussa kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Lastensuojelun kustannukset

21 Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuonna Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuodesta Muissa kaupungeissa osuus säilyi ennallaan tai nousi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa

22 Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kääntynyt nousuun Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Lähde: Sotkanet Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli vuoden 2014 lopussa nousussa kaikissa suurissa kaupungeissa Tamperetta lukuun ottamatta. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa

23 Työmarkkinatuen kuntaosuus on nopeassa kasvussa M Työmarkkinatuen kuntaosuus M ennuste Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousee arviolta 24 miljoonaan euroon vuonna Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

24 Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut 18 % Vantaa Helsinki Espoo Koko maa Oulu Tampere Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa. Osuus laski kaikissa kaupungeissa koko tarkastelujaksolla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

25 Turun väestönkasvu on nopeutunut, mutta on edelleen vertailukaupunkien hitainta Espoo Helsinki Vantaa Oulu 5 Tampere Lähde: Tilastokeskus Turun väestönkasvun ero muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna on kaventunut. Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa , (promillea)

26 Turun asukastiheys on hieman kasvanut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Erot asukastiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria. Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys

27 Turussa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailun suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 100 % 90 % 13,6 16,4 14,0 18,0 19,8 14,5 80 % 70 % 70,1 60 % 69,1 70,8 66,9 71,9 66,7 70,3 69,6 50 % 69,8 68,3 67,3 67,4 40 % 30 % 20 % 10,7 10,2 10,3 10,0 9,8 9,3 7,7 7,9 7,3 10 % 6,7 6,6 6,4 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 9,6 7,2 9,6 7,1 6,5 8,9 0 % Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohti): Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa ,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41, ,5 43,4 50,0 46,5 48,6 48,4 Väestöennusteet ikäluokittain Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

28 Turun väestö kasvaa ennusteita nopeammin Toteutunut Ennuste Toteutunut väestönkehitys ylitti ennusteen jo ensimmäisenä ennustevuonna Vuoden 2014 lopussa ero toteutuneen ja ennusteen välillä oli 2501 henkeä. Maahanmuuton lisääntymisellä on merkittävä vaikutus Turun väestömäärän kehitykseen. Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet ikäluokittain Väestö lukumäärä

29 Alle kouluikäisten lasten määrän ennakoidaan laskevan kohti vuotta Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Alle kouluikäisten määrä jäi ennustetta pienemmäksi sekä 2012 että Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä kuitenkin ylitti ennusteen 29 hengellä. Väestöennusteet ikäluokittain 0-6 -vuotiaat

30 Kouluikäisten lasten määrä kasvaa hieman ennusteita nopeammin Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Kouluikäisten määrä kääntyi vuonna 2013 ennusteen mukaisesti kasvuun Turussa. Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä oli 130 henkeä suurempi kuin ennustettu. Väestöennusteet ikäluokittain vuotiaat

31 Työikäisen väestön määrä on ennusteista poiketen kasvussa Toteutunut Ennuste Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä laskee 2020-luvulle asti. Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Toteutunut kehitys on kuitenkin toinen ja todellisuudessa työikäisen väestön kasvu on saanut Turun koko väestön kasvuun. Väestöennusteet ikäluokittain vuotiaat

32 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 65 vuotta täyttäneiden määrän ennuste kuvaa tarkasti toteutunutta väestönkehitystä. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 48 henkeä. Tässä ikäluokassa Tilastokeskuksen aiemmatkin ennusteet ovat olleet luotettavia, sillä muuttoliikkeen vaikutus ikäryhmän kokoon on hyvin vähäinen. Väestöennusteet ikäluokittain 65+ -vuotiaat

33 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 75 vuotta täyttäneiden määrän ennuste on kuvannut tarkoin toteutunutta väestönkehitystä. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 62 henkeä. Väestöennusteet ikäluokittain 75+ -vuotiaat

34 Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti Toteutunut Ennuste vuotta täyttäneiden määrän kehitystä ennuste kuvaa hyvin toteutunutta väestönkehitystä. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 57 henkeä. Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Väestöennusteet ikäluokittain 85+ -vuotiaat

35 Väestönkehityksen yhteenveto vuoden 2014 lopun tilanteesta Ikäryhmä Toteutunut TK:n ennuste Toteutunut-ennuste Kaikki Tilastokeskuksen väestöennuste on kolmantena ennustevuotenaan jäänyt Turun väestön kokonaismäärässä selvästi jälkeen. Etenkin työikäisen väestön osalta Turun väestö on kasvanut selvästi ennustetta enemmän. Tilastokeskus julkistaa uuden väestöennusteen

36 un muuttaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin jälkeen eniten ihmisiä 5000 Seuraava Lähde: Tilastokeskus lokakuu Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu un on vuonna 2015 muuttanut kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin jälkeen toiseksi eniten ihmisiä. Turun muuttovoitto on trendinomaisesti noussut vuodesta 2010 lähtien. Kuntien välinen muuttoliike

37 Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta Seuraava Lähde: Tilastokeskus un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikka- ja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. sai muuttovoittoa ikäluokista ja yli 40-vuotiasta. Muuttotappiota tuli ikäluokissa 0-9 ja Muuttoliike ikäluokittain

38 Turun pois muuttavien tulot ovat kokonaisuutena suuremmat kuin un muuttavien tulot 4,3 24,8 Lahti Espoo Nettomuutto = Tulomuutto lähtömuutto. -17,0-4,5 2,5 Vantaa Kuopio Kouvola Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät yhteensä vuosilta ,9-38,3-20,3 Oulu Jyväskylä Keskuskuntien lähtömuuttajat ovat keskimäärin hyvätuloisempia kuin tulomuuttajat. -79,0 Tampere -98,0 Helsinki Miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus Nettomuutto 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan

39 Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus 55 Yhden hengen asuntokuntien osuus Yhden hengen asuntokuntien osuus ,0 50 Tampere 48,8 45 Tampere Helsinki Oulu Helsinki Oulu 48,4 42,7 40 Koko maa Vantaa Koko maa 41,9 35 Espoo Vantaa 38,3 Espoo 35, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen osuus kääntyi hienoiseen laskuun. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa

40 Turussa vapaa-ajan asuntojen määrä on pienessä kasvussa Oulu Tampere Espoo Vantaa 686 Helsinki Lähde: Tilastokeskus Koko maa Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella

41 Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2014 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 Vantaa Tampere 0,40 Helsinki 0, Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde

42 Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson ajan kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein, mutta matalampi kuin maassa keskimäärin 1,55 1,45 1,35 1,25 1,15 1,05 0,95 Oulu Koko maa Tampere Espoo Helsinki Vantaa 0, Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde

43 Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

44 Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

45 Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen toiseksi korkein 140 Työpaikkaomavaraisuus, % Turussa työssä käyvät (työpaikat kpl) työnantajasektorin mukaan Helsinki Yksityinen sektori Tampere Oulu Vantaa Kunta Valtio Yrittäjät 100 Espoo Valtioenemmistöinen Oy 90 Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

46 Turun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli koko maan ja Helsingin tasolla Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2013 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Lähde: Tilastokeskus Vantaa Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden jyrkän 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

47 Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2007 vuoteen 2013 Espoo 74,4 Vantaa 74, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä äidinkielen mukaan 2013 Helsinki 70, , Tampere 64, Oulu 64, Koko maa 57,1 0 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Tampere Oulu Kaikki Muu kieli Lähde: Tilastokeskus vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2013, %

48 Turun seutukunnan asema asukaskohtaisessa BKT-vertailussa on parantunut Indeksi koko maa = Helsingin sk Tampereen sk Turun sk Oulun sk Kuopion sk Kouvolan sk Jyväskylän sk Lahden sk Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Vertailuseutukunnista Kuopion seutukunta on trendinomaisesti parantanut asemaansa. Vuoden 2012 (ennakollisissa) tiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli noussut vertailuseutukuntien kolmanneksi ja seutukunnan indeksin arvo oli maan keskiarvoon nähden 2000-luvun korkein. Kaupunkiseutujen BKT/as

49 Meriteollisuuden liikevaihto on telakan lisääntyneen toiminnan myötä vahvassa kasvussa Trendisarjat, 2010=100. Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Lähde: Tilastokeskus Meriteollisuuden ohella myös rakentamisen toimialan liikevaihto on kääntynyt nousuun. Liikevaihdon kehitys toimialoittain

50 Toimialojen henkilöstömäärät ovat pysyneet vuosina lähellä vuoden 2010 tasoa Trendisarjat, 2010=100. Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Lähde: Tilastokeskus Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain

51 Tutkimus- ja kehittämismenot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät % Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa %. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa. Turun seutukunnassa merkillepantavaa on, että yritysten osuus T&K-menoista on selvästi pienempi kuin muissa suurissa seutukunnissa: Helsingin sk 67,2 %, Tampereen sk 77,6 %, Oulun sk 78,3 %, Turun sk 51,8 % ja Salon sk 99,9 %. T&K-menot seutukunnittain , osuus koko maasta, %

52 Turussa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus on suurien kaupunkien pienin 800 Helsinki = oikea akseli Espoo Vantaa Oulu Tampere Helsinki Lähde: Tilastokeskus Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät ovat selkeässä laskussa vuoteen 2010 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2013 oli Turussa Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

53 Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Espoo Helsinki Tampere Oulu Koko maa Vantaa Lähde: Tilastokeskus Espoo ja Helsinki ovat selkeästi omaa luokkaansa ylemmän koulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen osuuksista väestössä. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

54 Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun ammattikorkeakoulu oli maan kolmanneksi suosituin AMK Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

55 Turun väestön koulutustaso on kuuden suurimman kaupungin toiseksi matalin Espoo Helsinki Oulu 400 Tampere 350 Koko maa Vantaa Lähde: Tilastokeskus Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoindeksi

56 Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un Muut alueet 33,6 31,8 53,8 60,7 Sekä Turun yliopistossa (TY) että Åbo akademissa (ÅA) vuosina tutkinnon suorittaneista noin kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Muu Turun seutukunta Muu Varsinais-Suomi 1,7 7,5 4,0 6,9 ÅA 1) TY Turun ammattikorkeakoulussa vuosina tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 49 %, muualla Varsinais-Suomessa 11 % ja muualla maassa 41 % valmistuneista % 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet Lähde: Tilastokeskus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

57 Turussa kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 9,0 Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt CO2-raportti (ennakko), normeerattu 8,0 t CO2-ekv per asukas 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 hiilivaraston muutos per asukas 2020 tavoite -30 % vuodesta tavoite hiilineutraalius 0, Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet selvästi ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-30 % vuoden 1990 tasosta, Kv ) tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

58 Turussa uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on suurista kaupungeista toiseksi korkein Oulu 35 Tampere Helsinki 4 Espoo 1 Vantaa % Lähde: ao. yhtiöt Hiilidioksidivapaan (CO 2 -vapaan) tuotannon osuus suurimpien kaupunkien kaukolämmön tuotannossa oli vuonna 2013 korkein Oulussa, toiseksi korkein Turussa ja kolmanneksi korkein Tampereella. Vuoden 2013 jälkeen eri kaupungeissa on otettu käyttöön uusia, ympäristöystävällisempiä energianlähteitä ja tehty kaukolämmön tuotantoon liittyviä investointipäätöksiä, joten tilanne muuttuu nopeasti. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta 2013

59 Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus kuusikkokuntien korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Vantaa Osuus matkaluvusta, % jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Lähde: Valtakunnallinen joukkoliikennetutkimus 2011 Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

60 Turussa joukkoliikenteen matkojen määrät per asukas ovat pysyneet ennallaan Oikea akseli=helsinki Tampere Helsinki Lähde: Kaupunkien ylläpitämä sisäinen joukkoliikennetilasto Kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen matkamäärä asukasta kohden oli Helsingissä selvästi vertailukaupunkien suurin. Tulos on yhdenmukainen kaupunkien liikkumismuotoja kuvaavan aineiston kanssa, jossa joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli Helsingissä kuusikkokuntien korkein. Joukkoliikenteen matkat /asukas

61 Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa vuosina 2013 ja 2014 Tampereella, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa majoitusvuorokaudet vähenivät edellisvuodesta Helsinki Tampere Vantaa Oulu Kuopio Kuusamo Rovaniemi Jyväskylä Lappeenranta -1,2 % 2,8 % 1,1 % 1,4 % -5,9 % 4,4 % -2,5 % 3,4 % -5,5 % Palkkien päissä muutos vuodesta ,6 % Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot

62 Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat laskeneet Oulu RyanAirin lentoliikenteen poistuminen vuonna 2013 sekä vuoden 2014 lentoaseman kiitoradan remontti vähensivät matkustajamääriä Rovaniemi Tampere Vaasa Turun lentoliikenteen näkymät heikkenivät viime kesänä edelleen SAS:n lopetettua Kööpenhaminan lentoyhteyden Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Tampereen matkustajamäärien lasku on ollut vielä Turun lentoasemaa merkittävämpää ollen vuonna 2014 yli alhaisempi kuin vuonna Lähde: Finavia Lentoasemien matkustajamäärät

63 Turun lentoaseman rahtimäärät ovat laskussa Turun lentoaseman rahtimäärät (tonnia) Lähde: Finavia Helsinki-Vantaa Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Lentoasemien rahtimäärät

64 on toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama Helsinki Maarianhamina Eckerö Suomen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajamäärät

65 Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) Sköldvik HaminaKotka Helsinki ja Naantali Kokkola Naantali Hanko Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne

66 Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

67 Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta. Rautateiden tavaraliikenne

68 Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v Suurimpien kaupunkien saamien arvosanojen hajonta oli melko vähäistä (0,8 yksikköä). Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuivat tuloksissa huonommin kuin niiden kehyskunnat. sijoittui vertailuryhmänsä keskivaiheille. Lähde: Suomen yrittäjät Vuoden 2012 kyselyyn nähden Turun sijoitus suurimpien kaupunkien ryhmässä nousi viisi sijaa. Turun naapurikuntien parasta palautetta sai Kaarina (pistemäärä 7,9). Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

69 on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista neljänneksi suosituin asuinpaikka Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän kyselyn perusteella Turun kokonaismielikuva asuinpaikkana oli kaupunkien neljänneksi paras Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän jälkeen. Erot tuloksissa olivat kuitenkin sijoitusten 2-4 välillä vähäiset. Turun sijoitus putosi vuoden 2012 kyselyyn verrattuna, jolloin se oli kaupunkien toiseksi paras. Lähde: Taloustutkimus Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2014

70 laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2014 asukaskyselyn mukaan turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on hieman noussut vuoteen 2012 verrattuna. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna luvulla järjestettyjen kyselyjen korkein. Lähde: FCG Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua

71 Turun kansainvälisten kongressien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana Kongressien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Helsinki Espoo Tampere Helsinki Tampere Espoo Oulu Oulu Turun kansainvälisten kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä 3000:n ja 8600:n välillä. Finland Convention Bureaun Delegaattitutkimus 2013 mukaan kongressivieraat toivat vuonna 2013 un kuusi miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus oli sata henkilötyövuotta. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat