Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Koettu elämänlaatu Kotona asuvat yli 75- vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Kulttuurin harrastaminen Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Yksinäisyyden kokeminen Rikollisuus Pitkäaikaistyöttömien osuus Nuorisotyöttömien osuus Liikunnan harrastaminen Masentuneisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Liikenneturvallisuus Alueiden eriytyminen Koettu terveys Työttömyysaste Pienituloisten osuus Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus THL:n Sairastavuusindeksi - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit

2 Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Meriteollisuuden liikevaihto Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Satamien matkustajaliikenne Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina KV kongressien määrä ja osallistujat Työikäisten määrä Asukastiheys Työllisyysaste Toimialojen henkilöstömäärät Laaja asuinkuntaindeksi Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Muuttoliike Yli 65- vuotiaiden määrä Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Lentoasemien matkustajamäärät Lentoasemien rahtimäärät Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit

3 laisten koettu terveys kehittyi huonompaan suuntaan Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) ,8 39,4 41,4 37,6 38,5 39, Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Suomi Alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn mukaan turkulaiset kokevat terveytensä huonommaksi kuin Suomessa keskimäärin. Koettu terveys (ATH)

4 Turussa on THL:n sairastavuusindeksin mukaan korkea sairastavuus % Oulu Tampere Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Sotkanet THL:n sairastuvuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden sairastuvuutta verrattuna koko maan tasoon. Siinä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan Oulun ja Turun väestön sairastuvuus on THL:n indeksin mukaan merkittävästi pääkaupunkiseudun kaupunkeja korkeampi THL:n ikävakioitu sairastuvuusindeksi 2010

5 Turussa yksinäisyyden kokeminen on hieman laskussa 14 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) ,8 10,4 10,3 9,2 9,3 8, Suomi Suomi Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

6 Turussa esiintyy hieman koko maata enemmän masennusta Niiden osuus, joilla on itse raportoituna masennusta (%) ,8 10,6 11,2 11,9 9,6 9,2 14 Suomi Suomi Masentuneisuus (ATH)

7 Turussa esiintyy hieman koko maata enemmän masennusta Vähintään kaksi viikkoa jatkunut masennusoireilu 12 viime kk aikana, osuus (%) ,5 28,4 27,0 24,7 25,8 25, Suomi Suomi Masentuneisuus (ATH)

8 Liikunnan harrastaminen on Turussa hieman vähentynyt Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%) ,3 18,5 22,5 21,5 18,6 19,2 Suomi Suomi Liikunnan harrastaminen (ATH)

9 Turussa kulttuurin harrastaminen on koko maata hieman yleisempää 30 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 100 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 3 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) Suomi Suomi Suomi Kulttuuripalveluita 1-3 kertaa kk käyttävien osuus (%) Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) Suomi Suomi Kulttuurin harrastaminen (ATH)

10 laisten koettu elämänlaatu on noussut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) Suomi Suomi Koettu elämänlaatu (ATH)

11 Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2013 kuin vuonna 2000 Varissuo Lauste Pansio It. Halinen Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Mäntymäki Kohmo Iso-Heikkilä Länt. Ilpoinen Länsinummi Itäranta Kurala Länsiranta Ruohonpää Länt. Nummenmäki Nättinummi Luolavuori Länt. Vasaramäki Pääskyvuori Haarla Pohjola Verkatehdas VI Samppalinna III Rauhankatu VII Martti IV Port Arthur Uittamo Kärsämäki Et. Ursininkatu Pohj. Luolavuori It. Vartiovuori II Itäharju Kauppatori VI Moisio-Kanervamäki Sirkkala I Yo-kylä Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet Vuoden 2013 lopussa (kaavio) korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo (32,4), Lauste (32,3), Pansio It. (30,8), Halinen (29,4), Pansio Länt. (28,0) ja Härkämäki-Jyrkkälä (26,7). Vuonna 2000 järjestys oli Lauste (28,8), Pansio It. (25,0), Varissuo (24,0), Halinen (21,1), Härkämäki- Jyrkkälä (20,7) ja Paaskunta (20,5). Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yokylän työttömyysasteiden erotus oli 24,7 prosenttiyksikköä. Koko Turun työttömyysaste oli 13,9 vuonna 2000 ja 15,2 vuonna Alueiden eriytyminen; työttömyysaste Turun pienalueilla 2000 ja 2013

12 Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Varissuo Lauste Halinen Yo-kylä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Härkämäki-Jyrkkälä Harittu Länsi-Maaria-Jäkärlä Länsinummi Pääskyvuori Itäranta Ilpoinen Kauppatori VI Kurala Itäharju Ursininkatu Pohj. Nummenmäki Verkatehdas VI Sirkkala I Vasaramäki Samppalinna III Rauhankatu VII Moisio-Kanervamäki Uittamo Nättinummi Luolavuori It. Martti IV Vartiovuori II Port Arthur Vuoden 2014 lopussa (mustat palkit) korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo (42,3), Lauste (32,9), Halinen (32,0), Yo-kylä (20,0), Asuin-Perno (16,8) ja Asuin- Runosmäki (15,0). Vuonna 2005 järjestys oli neljän kärjen osalta sama. Muunkielisten määrät ovat keskittyneet voimakkaasti Varissuolle. Varissuo on edelleen maan muunkielisin lähiö. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yokylän työttömyysasteiden erotus oli 24,7 prosenttiyksikköä. Koko Turun muunkielisyysaste oli 5,6 % vuonna 2005 ja 9,6 % vuonna Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2014 lopussa henkeä. Alueiden eriytyminen; muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla 2005 ja 2014

13 Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin % Tampere Oulu Koko maa Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Ero varsinkin Vantaaseen ja Espooseen on huomattava. Vuosina Turun suhteellinen asema lisäksi heikkeni, koska kaikissa muissa verrokkikaupungeissa pienituloisten osuus laski, kun se pysyi Turussa ennallaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste, %

14 Liikenneturvallisuus on Turussa ja Oulussa suurten kaupunkien heikoin 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Koko maa Oulu Vantaa Tampere Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen turvallisuus on parantunut Oulua lukuun ottamatta kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2011 jälkeen. Kuntaliitokset selittänevät Oulun poikkeavaa kehitystä Liikenneturvallisuus on Suomessa ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmeninä: kun kuolonuhreja oli 734 vuonna 1989, määrä oli 224 vuonna 2014 huolimatta liikenteen määrän kasvusta. Kuolonuhrien lukumäärä oli viimeksi yhtä alhainen 1930-luvun loppupuolella. Liikenneturvallisuus (tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet/1000 as.)

15 Turussa on Helsingin jälkeen toiseksi eniten henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, mutta suunta on edelleen laskeva % Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 as

16 Turussa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on selkeässä kasvussa % Tampere Vantaa Espoo Koko maa Oulu Helsinki Lähde: Sotkanet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2013 vertailukaupunkien korkein Tampereella ja Vantaalla ja matalin Helsingissä; Turussa osuus oli vuonna 2013 lähellä kärkikaupunkeja. Osuus pysyi vertailukaupungeissa vuosina joko lähes ennallaan tai nousi. Turussa osuus nousi huomattavasti, 2,9 %-yksikköä. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

17 Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on korkea 9 % Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli vuonna 2013 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa, matalin Espoossa. Osuus laski jaksolla kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

18 Turussa toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä on laskussa % Vantaa Helsinki Tampere Koko maa Espoo Oulu Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli v korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Espoossa ja Turussa. Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli huomattava, eikä selity esim. niiden työttömyysasteella. Osuus laski vuosina eniten Turussa ja laskua oli myös Oulussa. Osuus nousi Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Tampereella. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

19 Turussa lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut % Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa; Turussa osuus oli vertailukaupunkien toiseksi matalin vuonna Turussa kehitys oli jaksolla myönteistä, sillä tukitoimien piirissä olevien osuus laski ja myös sijoitus verrokkikaupunkien joukossa parani. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

20 Euroa/0-20-vuotias (koko väestö) Turussa lastensuojelun kustannukset ovat nousseet Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa samanikäiseen (0 20-vuotiaat) väestöön HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO (vuosien kustannukset deflatoitu vuoden 2014 arvoon) Lastensuojelun kustannukset

21 Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuonna Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki Lähde: Tilastokeskus Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

22 40 Turun pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa 35 Helsinki Espoo Vantaa Tampere 15 Oulu Lähde: Tilastokeskus Tampereen pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski voimakkaasti vuonna 2014 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

23 Työmarkkinatuen kuntaosuus on nopeassa nousussa M Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 alkaen työttömyyden kesto, jonka jälkeen kunta maksaa 50 % kustannuksista, putosi 300 päivään. Lisäksi voimaan tuli muutos, jossa kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Esitetyn arvion mukaan Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousee 25 miljoonaan euroon vuonna Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus, M

24 Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut koko maan suuntaisesti 18 % Vantaa Helsinki Espoo Koko maa Oulu Tampere Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa; sijoittui ryhmän keskivaiheille. Pääkaupunkiseudun kaupunkien huonon sijoittumisen voi ajatella heijastavan mm. alueen suhteellisesti vahvempaa työvoiman kysyntää: ilman koulutustakin on voinut työllistyä muuta maata helpommin. Osuus laski kaikissa kaupungeissa koko tarkastelujaksolla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

25 Turun väestönkasvu on nopeutunut, mutta on edelleen vertailukaupunkien hitainta Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa , promillea

26 Turun asukastiheys on hieman noussut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Erot väestöntiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria Asukastiheys

27 Turun 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailun suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin kumpanakin vertailuvuotena 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % 9,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 90 % 13,6 16,4 14,0 18,0 19,8 14,5 80 % 70 % 70,1 60 % 69,1 70,8 71,9 70,3 69,6 50 % 66,9 66,7 69,8 68,3 67,3 67,4 40 % 30 % 20 % 10,7 10,2 10,3 10,0 9,8 9,3 7,7 7,9 7,3 10 % 6,7 6,6 6,4 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 9,6 7,2 9,6 7,1 6,5 8,9 0 % Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Tilastokeskus Tiivistetysti kaavioiden sanoma voidaan esittää väestöllisen huoltosuhteen avulla. Se kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15-64-vuotias) kohti: Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa ,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41, ,5 43,4 50,0 46,5 48,6 48,4 Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

28 Turun väestö kasvaa ennusteita nopeammin Toteutunut Ennuste Toteutunut väestönkehitys ylitti ennusteen jo ensimmäisenä ennustevuonna Vuoden 2014 lopussa ero toteutuneen ja ennusteen välillä oli 2501 henkeä. Koko väestö

29 Alle kouluikäisten lasten määrä kasvoi ennusteita nopeammin Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Alle kouluikäisten määrä jäi ennustetta pienemmäksi sekä 2012 että Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä kuitenkin ylitti ennusteen 29 hengellä vuotiaat

30 Kouluikäisten lasten määrä kasvaa hieman ennusteita nopeammin Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Kouluikäisten määrä kääntyi vuonna 2013 ennusteen mukaisesti kasvuun Turussa. Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä oli 130 henkeä suurempi kuin ennustettu vuotiaat

31 Työikäisen väestön määrä on ennusteista poiketen kasvussa Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä laskee 2020-luvulle asti. Toteutunut kehitys on kuitenkin toinen; työikäisen väestön kasvu on saanut Turun koko väestön kasvuun, jollaista on viimeksi koettu 1990-luvun lopulla vuotiaat

32 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 65 vuotta täyttäneiden määrän ennuste kuvaa tarkasti. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 48 henkeä. Tässä ikäluokassa Tilastokeskuksen aiemmatkin ennusteet ovat olleet luotettavia, sillä muuttoliikkeen vaikutus ikäryhmän kokoon on hyvin vähäinen vuotiaat

33 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 75 vuotta täyttäneiden määrän ennuste on kuvannut myös tarkoin. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 62 henkeä vuotiaat

34 Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti Toteutunut Ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 85 vuotta täyttäneiden määrän kehitystä ennuste kuvaa myös hyvin. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 57 henkeä. Vanhimmissa ikäluokissa Tilastokeskuksen aiemmatkin ennusteet ovat olleet luotettavia vuotiaat

35 Väestönkehityksen yhteenveto vuoden 2014 lopun tilanteesta Ikäryhmä Toteutunut TK:n ennuste Toteutunut-ennuste Kaikki Tilastokeskuksen väestöennuste on kolmantena ennustevuotenaan jäänyt Turun väestön kokonaismäärässä selvästi jälkeen. Etenkin työikäisen väestön osalta Turun väestö on kasvanut selvästi ennustetta enemmän. Tilastokeskus julkistaa uuden väestöennusteen

36 Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta (vuodet yhteensä) Kaaviosta näkyy, kuinka un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikka- ja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. sai muuttovoittoa ikäluokista ja yli 40-vuotiasta. Muuttotappiota tuli ikäluokissa 0-9 ja Muuttoliike

37 Turun lähtömuuttajien tulokertymät ovat huomattavasti tulomuuttajia suuremmat -52,9-38,3-17,0-20,3-4,5 4,3 2,5 24,8 Lahti Espoo Vantaa Kuopio Kouvola Oulu Jyväskylä Nettomuutto = Tulomuutto lähtömuutto. *Kuntien välinen muutto. Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät yhteensä vuosilta Keskuskuntien lähtömuuttajat ovat keskimäärin hyvätuloisempia kuin tulomuuttajat. -79,0 Tampere -98,0 Helsinki Miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus Nettomuutto* 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan

38 on maan yhden hengen asuntokuntaisin kaupunki 55 51,0 Tampere 48,8 50 Helsinki 48,4 45 Tampere Helsinki Oulu 42,7 Oulu Koko maa 41,9 40 Koko maa Vantaa Vantaa 38,3 35 Espoo Espoo 35, Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa 2014

39 Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella 2014 Oulu Tampere Espoo Vantaa 686 Helsinki Turussa vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvussa. Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella 2014

40 Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2014 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein. Koko maan arvo on selvästi korkeampi kuin suurimpien kaupunkien. 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 0,40 Vantaa Tampere Helsinki 0, Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde

41 Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein, mutta matalampi kuin maassa keskimäärin 1,55 1,45 1,35 1,25 1,15 1,05 0,95 Oulu Koko maa Tampere Espoo Helsinki Vantaa 0, Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde

42 Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa Oulu Tampere Koko maa Helsinki Vantaa Espoo Tampere, ja Oulu muodostavat oman ryhmänsä, jonka työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa kuukausittain

43 Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa Oulu Tampere Koko maa Helsinki Vantaa Espoo Tampere, ja Oulu muodostavat oman ryhmänsä, jonka työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa kuukausittain

44 Turun, Tampereen ja Oulun työttömyysasteet kehittyvät samansuuntaisesti, samoin Helsingin ja Vantaan Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

45 Huomioita työttömyydestä Vuoden vaihteesta lähtien kunnat ovat joutuneet maksamaan rahoitusosuutta työmarkkinatuesta eli sakkomaksua jo 300 päivää työttöminä olleista, kun aiemmin raja oli 500 työttömyyspäivää. Tampereella pitkäaikaistyöttömien määrää saatiin vähennettyä vuoden 2014 aikana 1254 hengellä. Muissa kaupungeissa määrät kasvoivat; Helsinki 4025, Espoo 1246, Oulu 832, Vantaa 784 ja 771. Vuonna 2014 maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta Kelalle viisitoista miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ennustettu summa on kaksikymmentäviisi miljoonaa. Meyer Turun telakan aktivoitunut toiminta helpottaa Turun ja Turun seudun työttömyyttä. Turun, Tampereen ja Oulun työttömyysasteiden pysytteleminen varsin lähellä toisiaan kertonee nykyisen työttömyyden yleisemmistä rakenteellisista syistä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys v (ennuste)

46 Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen toiseksi korkein Työpaikkaomavaraisuus, % Helsinki Tampere Oulu Vantaa Espoo Turussa työssä käyvät (työpaikat kpl) työnantajasektorin mukaan 2012 Yksityinen sektori Kunta Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy 90 Tuntematon Miehet Naiset Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien (vrt. Helsinki, Espoo, Vantaa). Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

47 Turun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli koko maan ja Helsingin tasolla Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2013 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Lähde: Tilastokeskus Tampere Vantaa Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden jyrkän 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Oulun ja Tampereen hidastuneessa työpaikkakehityksessä näkyvät mm. IT-alojen vaikeudet. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

48 Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2007 vuoteen 2013 Espoo 74,4 Vantaa 74, vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä äidinkielen mukaan 2013 Helsinki 70, , Tampere 64, Oulu 64, Koko maa 57,1 Kaikki Muu kieli Lähde: Tilastokeskus vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2013, %

49 Koko maan tasolla työllisyysaste on pysynyt lähes samalla tasolla kaksi viime vuotta Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14- vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi

50 Turun seutukunnan asema BKT/as vertailussa on parantunut Indeksi koko maa = Helsingin sk Tampereen sk Turun sk Oulun sk Kuopion sk Kouvolan sk Jyväskylän sk Lahden sk Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Vertailuseutukunnista Kuopion seutukunta on trendinomaisesti parantanut asemaansa. Vuoden 2012 (ennakollisissa) tiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli noussut vertailuseutukuntien kolmanneksi ja seutukunnan indeksin arvo oli maan keskiarvoon nähden 2000-luvun korkein. Kaupunkiseutujen BKT/as

51 Meriteollisuuden liikevaihto on telakan lisääntyneen toiminnan myötä vahvassa kasvussa Trendisarjat, 2010=100. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Liikevaihdon kehitys toimialoittain

52 Toimialojen henkilöstömäärät ovat pysyneet vuosina lähellä vuoden 2010 tasoa Trendisarjat, 2010= Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain

53 T&K-menot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät % Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa %. Osuus on ollut viime vuodet nousussa. Tampereen ja Oulun seutukuntien osuus oli korkeimmillaan v. 2008, josta se laskenut mm. IT-alojen taantumisen takia useita prosenttiyksikköjä. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää mm. T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille. Yritysten osuus T&K-menoista oli seutukunnittain vuonna 2013 seuraava: Helsingin sk 67,2 %, Tampereen sk 77,6 %, Oulun sk 78,3 %, Turun sk 51,8 % ja Salon sk 99,9 %. T&K-menot seutukunnittain , osuus koko maasta, %

54 Turussa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus on suurien kaupunkien pienin 800 Helsinki = oikea akseli Espoo Vantaa Oulu Tampere Helsinki Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät ovat selkeässä laskussa vuoteen 2010 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2013 oli Turussa Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

55 Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina Espoo Helsinki Tampere Oulu Koko maa Vantaa Lähde: Tilastokeskus Espoo ja Helsinki ovat selkeästi omaa luokkaansa ylemmän koulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen osuuksista väestössä. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 2013

56 Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen; kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun ammattikorkeakoulu oli vastaavasti maan kolmanneksi suosituin AMK Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

57 Turun väestön koulutustaso on kuuden suurimman joukon toiseksi alin Espoo Helsinki Oulu Tampere Koko maa Vantaa Lähde: Tilastokeskus Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoindeksi

58 Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un Muut alueet 33,6 31,8 53,8 60,7 Sekä Turun yliopistossa (TY) että Åbo akademissa (ÅA) vuosina tutkinnon suorittaneista noin kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Muu Turun seutukunta Muu Varsinais-Suomi 1,7 7,5 4,0 6,9 ÅA 1) TY Turun ammattikorkeakoulussa vuosina tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 48,6 %, muualla Varsinais-Suomessa 10,6 % ja muualla maassa 40,8 % valmistuneista. 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet % Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

59 on 2000-luvulla vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään suhteellisesti eniten Suomen suurista kaupungeista Asukaskohtaiset kasvihuonepäästöt olivat Turussa yhdessä Vantaan kanssa v kuusikkokaupunkien suurimmat, mihin vaikutti keskeisesti kivihiilen käytön suuri osuus kaukolämmöntuotannossa. Kasvihuonepäästöjen laskennassa käytetään runsaasti erilaisia taustaoletuksia, kertoimia ja rajauksia, eivätkä esim. kunnittaiset päästöt perustu todellisiin, mitattuihin päästöihin. Kuutoskaupunkien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2013 ilman teollisuutta, teollisuuden jätehuoltoa ja raide-, vesi- ja lentoliikennettä. Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki Tuore esimerkki tästä on Euroopan parlamentin huhtikuussa 2015 hyväksymä EU:n uusi metsästrategia, johon tehdyistä lisäyksistä yksi kyseenalaistaa puun energiaksi polttamisen hiilineutraaliuden. Muutokset tulkinnassa voivat tuottaa biomassalle päästökertoimet, mikä samalla muuttaisi myös uusiutuvan energian määrittelyä. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

60 Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus kuusikkokuntien korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Vantaa Osuus matkaluvusta, % jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Turussa osuus oli matkaluvun mukaan 50 %, joka oli vertailukaupunkien toiseksi korkein. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Helsingissä näiden kolmen liikkumismuodon yhteinen osuus oli selvästi vertailukaupunkien korkein, mikä johtui ennen kaikkea joukkoliikenteen suuresta osuudesta. Oulussa pyöräilyn osuus oli jopa moninkertainen muihin vertailukaupunkeihin nähden. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

61 Turussa joukkoliikenteen matkojen määrät per asukas ovat pysyneet ennallaan Oikea akseli=helsinki Tampere Helsinki ) Kaupunkien ylläpitämä, sisäinen joukkoliikenne Kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen matkamäärä asukasta kohden oli Helsingissä selvästi vertailukaupunkien suurin. Tulos on yhdenmukainen kaupunkien liikkumismuotoja kuvaavan aineiston kanssa, jossa joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli Helsingissä kuusikkokuntien korkein. Uudistunut joukkoliikennelaki mahdollisti sen, että kaupunkiseudut voivat järjestää itse joukkoliikenteen alueellaan., Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) alkaen. Hallinnollisesti Föli toimii Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisuudessa osana Turun kaupunkiorganisaatiota ja se vahvistaa ennestäänkin monipuolista ympäristösektorin seutuyhteistyötä. Joukkoliikenteen matkat /asukas

62 Tampereella, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa majoitusvuorokaudet vähenivät edellisvuodesta Helsinki Tampere Vantaa Oulu Kuopio Kuusamo Rovaniemi Jyväskylä Lappeenranta -1,2 % 2,8 % 1,1 % 1,4 % -5,9 % 4,4 % -2,5 % 3,4 % -5,5 % Palkkien päissä muutos vuodesta ,6 % Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Yöpymiset kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa vuosina 2013 ja 2014

63 Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat laskeneet huomattavasti RyanAirin lentoliikenteen poistuminen vuonna 2013 sekä vuoden 2014 lentoaseman kiitoradan remontti vähensivät matkustajamääriä. Oulu Rovaniemi Tampere Vaasa Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Lähde: Finavia Turun lentoliikenteen näkymät heikkenivät viime kesänä edelleen SAS:n lopetettua Kööpenhaminan lentoyhteyden. Tampereen matkustajamäärien lasku on ollut vielä Turun lentoasemaa merkittävämpää ollen vuonna 2014 yli alhaisempi kuin vuonna Turun lentoasema on tavaraliikennemäärillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Vuoden 2014 tietoja ei ole vielä saatavilla, mutta DHL:n poistuminen Turusta alentanee rahtimääriä merkittävästi. Lentoasemien matkustajamäärät

64 Turun lentoaseman rahtimäärät ovat laskussa Turun lentoaseman rahtimäärät (tonnia) Helsinki-Vantaa Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Lähde: Finavia Lentoasemien rahtimäärät

65 on mantereen toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama Helsinki Maarianhamina Eckerö Suomen (mantereen) ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus; Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajaliikenne

66 Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) Sköldvik HaminaKotka Helsinki ja Naantali Kokkola Naantali Hanko Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne

67 Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

68 Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta; esim. - Salo välillä se oli vain vähäiset t. Rautateiden tavaraliikenne

69 Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v Suurimpien kaupunkien saamien arvosanojen hajonta oli melko vähäistä (0,8 yksikköä). Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuivat tuloksissa huonommin kuin niiden kehyskunnat. sijoittui vertailuryhmänsä keskivaiheille. Vuoden 2012 kyselyyn nähden Turun sijoitus suurimpien kaupunkien ryhmässä nousi viisi sijaa. Turun naapurikuntien parasta palautetta sai Kaarina (pistemäärä 7,9). Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

70 mielikuvakyselyn mukaan kaupunkien neljänneksi suosituin asuinpaikka Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän kyselyn perusteella Turun kokonaismielikuva asuinpaikkana oli kaupunkien neljänneksi paras Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän jälkeen. Erot tuloksissa olivat sijoitusten 2-4 välillä vähäiset. Turun sijoitus putosi vuoden 2012 kyselyyn verrattuna, jolloin se oli kaupunkien toiseksi paras. Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2014

71 laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2014 asukaskyselyn tuloksista lasketun indeksin perusteella turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on hieman noussut vuoden 2012 kyselyyn verrattuna. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna luvulla järjestettyjen kyselyjen korkein. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua

72 Turun kv-kongressien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana 350 Kongressien määrä Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Helsinki Espoo Tampere Helsinki Tampere Espoo Oulu Oulu Turun kv. kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä 3000:n ja 8600:n välillä. Finland Convention Bureaun Delegaattitutkimus 2013 mukaan kongressidelegaattien kulutuksen tulovaikutus oli Turussa vuonna 2013 kuusi miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus sata henkilötyövuotta. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat