Turun kaupunkistrategian seuranta KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

Transkriptio

1 Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

2 Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Kulttuurin harrastaminen Yksinäisyyden kokeminen Liikunnan harrastaminen Koettu terveys Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Koettu elämänlaatu Nuorisotyöttömien osuus Masentuneisuus Rikollisuuden väheneminen Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Liikenneturvallisuus Kelan sairastavuusindeksi Alueiden eriytyminen Pitkäaikaistyöttömien osuus Työttömyysaste Pienituloisten osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

3 Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Meriteollisuuden liikevaihto Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Muuttoliike Satamien matkustajaliikenne Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Laaja asuinkuntaindeksi Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Lentoasemien rahtimäärät Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Asukastiheys Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus Taloudellinen huoltosuhde KV kongressien määrä ja osallistujat Työllisyysaste Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Työikäisten määrä Väestöllinen huoltosuhde Toimialojen henkilöstömäärät Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA

4 Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut ,4 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH * ,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan ollen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuralueiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueisiin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)

5 Sairastavuus on Turussa laskussa Oulu Tampere Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

6 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman laskenut Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 6,7 7,7 5,8 7,1 10,6 10, ,4 11,9 10,6 11,3 10, ,3 9,5 11,1 13,5 13, , Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH ,1 10, * 8,3 9,4 10,1 10,9 10 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Koko Suomeen ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa koetaan enemmän yksinäisyyttä. Koko maan keskiarvo on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2014 eniten yksinäisiä oli keskustan alueella. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut Skanssi-Uittamon asukkaiden osalta ja positiivisin kehitys on Maaria-Paattisilla ja Nummi- Halisissa. Yksinäisyyden kokeminen (ATH)

7 Turussa esiintyy koko maata enemmän masennusta Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 5,7 7,3 11,5 12,8 11,5 10,3 10,8 9,9 9, ,3 12,2 12,2 12, ,2 18, , Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH ,3 10, * 8 9,9 10,4 11,2 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu 8,4 Lähde: *= kaupunkien Alueellinen vertailuaineistossa terveys ja hyvinvointi tiedot kerätty kysely ATH Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskiarvoa korkeampi. Masentuneeksi itsensä tuntevien osuus on kuitenkin laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Suuralueista Varissuo- Lausteella ja Pansio- Jyrkkälässä masentuneiksi kokevien osuus on korkeinta. Runosmäki-Raunistulassa kehitys on ollut positiivisinta verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Masentuneisuus (ATH)

8 Turussa liikuntaa harrastetaan maan keskitasoa enemmän Runosmäki-Raunistula Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) 16,4 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 7,9% 8,3% 17,6% 16,6% 17,3% 20,5% 19,2% * 20,3 18,4 17,5 22,2% 22,0% 23,7% 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% ,5 18,9 20,5 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Turussa noin joka viides harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kuuden suurimman kaupungin joukossa turkulaiset liikkuvat neljänneksi eniten. Aluekohtaisessa vertailussa Maaria-Paattisilla ja Pansio- Jyrkkälässä harrastetaan liikuntaa huomattavasti vähemmän muuhun kaupunkiin verrattuna. Liikunnan harrastaminen (ATH)

9 Turussa kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut Kulttuuripalvelujen käyttö ,9 26, ,4 21,8 23, ,9 13, ,7 0 Vähän Melko vähän Keskimäärin Paljon Erittäin paljon Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Vähän = Muutaman kerran vuodessa yhtä palvelua käyttävä Melko vähän = Kuukaudessa 1-2 palvelua käyttävä Keskimäärin = Useamman kerran kuukaudessa muutamaa palvelua käyttävä Paljon = Viikoittain useaa palvelua käyttävä Erittäin paljon = Useamman kerran viikossa useita palveluja käyttävä laisten kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut vuodesta laisista n. 45 prosenttia käyttää useamman kerran kuukaudessa jotain kulttuuripalveluja. Summamuuttujassa on huomioitu seuraavat palvelut: Museo, taidenäyttely, Kirjasto, Elokuvateatteri, Liikunta/urheilutapahtuma, Teatteri, tanssi, sirkus tai muu esitettävä taide, Klassisen tai konserttimusiikin konsertti, Kevyt musiikki/rock-konsertti, Muu kulttuurita-pahtuma. Kulttuurin harrastaminen (ATH)

10 laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 2014 (%) Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 41, ,8 53,9 54,8 55,2 55,7 52,6 58,3 56,8 62, Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH * ,8 54,6 53,6 52,4 56,8 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna elämänlaatu Turussa koetaan hieman matalammaksi. Suuralueittain haastavin tilanne koetun elämänlaadun osalta on Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen suuralueilla. Korkeimmaksi elämänlaatu koetaan Hirvensalo- Kakskerran, Länsikeskuksen ja Keskustan suuralueilla. Koettu elämänlaatu (ATH)

11 Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2013 kuin vuonna 2000 Seuraava Varissuo Lauste Pansio It. Halinen Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Mäntymäki Kohmo Iso-Heikkilä Länt. Ilpoinen Länsinummi Itäranta Kurala Länsiranta Ruohonpää Länt. Nummenmäki Nättinummi Luolavuori Länt. Vasaramäki Pääskyvuori Haarla Pohjola Verkatehdas VI Samppalinna III Rauhankatu VII Martti IV Port Arthur Uittamo Kärsämäki Et. Ursininkatu Pohj. Luolavuori It. Vartiovuori II Itäharju Kauppatori VI Moisio-Kanervamäki Sirkkala I Yo-kylä Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Vuoden 2013 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Pansio It., Halinen, Pansio Länt. ja Härkämäki-Jyrkkälä. Vuonna 2000 järjestys oli Lauste, Pansio It., Varissuo, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yo-kylän työttömyysasteiden erotus oli 25 prosenttiyksikköä. Alueiden eriytyminen: Työttömyysaste Turun pienalueilla

12 Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Seuraava Varissuo Lauste Halinen Pansio It. Vaala Pansio Länt. Yo-kylä Kohmo Asuin-Perno Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Harittu Asuin-Räntämäki Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Haarla Pääskyvuori Yliopisto I Länsinummi Ilpoinen Itäharju Itäranta Kurala Kauppatori VI Verkatehdas VI Ursininkatu Pohj. Nättinummi Sirkkala I Moisio-Kanervamäki Rauhankatu VII Vartiovuori II Uittamo Martti IV Vasaramäki ,9 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2015 lopussa korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Halinen, Pansio It., Vaala, Pansio Länt. ja Yo-kylä. Vuonna 2005 järjestys oli kolmen kärjen osalta sama. Varissuolla muunkielisten suhteellinen osuus on maan lähiöiden korkein. Koko Turun muunkielisten osuus oli 5,6 % vuonna 2005 ja 10,1 % vuonna Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2015 lopussa henkeä. Vuoden 2016 alun ennakkotietojen mukaan muunkielisten määrä voi vuoden loppuun mennessä ylittää henkeä. Kaavion palkkien järjestys on vuoden 2015 tilanteen mukainen. Mukana 2015 ne pienalueet, joissa oli vähintään sata muunkielistä asukasta. Alueiden eriytyminen: Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla

13 Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus on noussut Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus % Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH laiset kokevat asuinalueensa yleisesti erittäin turvalliseksi ja kokemus on muuttunut hivenen positiivisemmaksi vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Asuinalueen turvallisuuden osalta merkittävin positiivinen muutos on tapahtunut Varissuo- Lausteella. Heikoin tilanne turvallisuuden kokemisen osalta on Pansio- Jyrkkälän suuralueella. FCG:n vuonna 2015 tekemässä asukaskyselyssä turvallisuuden tunne oli Turussa edelleen parantunut. Alueiden eriytyminen: Asuinalueiden turvallisuus

14 Koetun elämänlaadun ja terveyden osalta heikoin tilanne on iäkkäillä, yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla Seuraava Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia Nainen Mies Hyvä tai erinomainen elämänlaatu % Koettu terveys (Hyvä tai melko hyvä terveydentila) Väestöryhmittäisessä hyvinvointitarkastelussa elämänlaatu on parantunut voimakkaimmin yksinhuoltajilla. Kaikkiaan yksin asuvien ja myös yksinhuoltajien elämänlaatu on kuitenkin heikohko. Vain iäkkäimpien elämänlaatu on heikompi. Koetun terveyden osalta heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla, mutta melkein kaikilla väestöryhmillä koettu terveys on parantunut vuodesta Korkeasti koulutettujen ja kahden aikuisen lapsiperheiden koettu terveys ja elämänlaatu koetaan parhaimmaksi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

15 Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet kokevat vähiten masennusta ja yksinäisyyttä Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+v v v Nainen Mies Masennus (osuus, joilla itseraportoitua masennusta) Yksinäisyys (Osuus, jotka tuntevat itsensä toistuvasti yksinäiseksi) Masennus on yleisintä yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla, vaikkakin trendi on ollut laskeva verrattaessa vuosia 2010 ja Kaikissa väestöryhmissä tilanne masennuksen kokemisen kanssa on parantunut vuodesta Yksinäisyyttä koetaan erityisesti yksinhuoltajissa ja yksinasuvissa. Erot muihin ryhmiin ovat suuria. Paras tilanne yksinäisyyden ja masennuksen kokemisen kohdalla on pariskunnilla ja pariskunnilla, joilla on lapsia. Myös koulutustaso korreloi masennuksen kokemisen kanssa Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot

16 Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin Kunnan yleinen pienituloisuusaste Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisia ovat ne, jotka ansaitsevat alle 60% suomalaisten mediaanitulosta. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste

17 1000 asukasta kohti Liikenteessä loukkaantuneiden määrä oli 2015 korkea, mutta kuolonuhreilta vältyttiin 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Koko maa Oulu Vantaa Helsinki Tampere Espoo 0, Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen turvallisuus on parantunut kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2010 jälkeen. Turussa laskeva kehitys on pysähtynyt vuoden 2012 jälkeen ja vuonna 2015 loukkaantuneiden määrä kasvoi hieman (+2). Loukkaantuneiden määrä oli Turussa väkilukuun suhteutettuna vertailukaupunkien korkein vuonna 2015 Kehitys oli Turussa kuitenkin kuolonuhrien määrällä mitattuna myönteistä, sillä vuonna 2015 tieliikenteessä ei ollut kuolonuhreja, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan vuoden 1945 jälkeen (ensimmäinen vuosi, jolta tietoja käytettävissä). Verrokkikaupungeissa kuolonuhrien määrä oli v. 2015: Helsinki 12, Tampere 7, Oulu 5, Espoo 4 ja Vantaa 2. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti

18 Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on laskussa Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti

19 Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2014 vertailukaupunkien matalin % Espoo Tampere Vantaa Koko maa Helsinki Oulu Lähde: Sotkanet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2014 vertailukaupunkien korkein Espoossa ja matalin Turussa. Erot kaupunkien välillä ovat kuitenkin pieniä. Turussa osuus nousi huomattavasti vuosina mutta kääntyi laskuun vuonna Ennakkoarvioiden mukaan osuus nousi Turussa vuoden 2015 aikana. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

20 Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verraten korkea 9 % Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli vuonna 2013 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa. Osuus laski jaksolla kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

21 Turussa toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä on laskussa ,8 10,3 9,8 Vantaa 9 Helsinki % ,4 7,3 7,2 6,9 Tampere Espoo Koko maa Oulu Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli vuonna 2014 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Turussa ja Espoossa. Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli varsin suuri, eikä selity esim. niiden työttömyysasteella. oli vuonna 2014 vertailukaupunkien ainoa, jossa osuus pysyi ennallaan, kun se muualla nousi. Toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina ainoastaan Turussa. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista

22 Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut % 6 4 Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa. Turussa osuus oli vertailukaupunkien toiseksi matalin vuonna 2014 ja trendinomaisessa laskussa vuosina Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

23 Lastensuojelun kustannukset ovat Turussa korkeat Lastensuojelun kustannukset suhteessa vuotiaiden kokonaismäärään Helsinki Vantaa Tampere Espoo Oulu Lähde: Kuusikkokunnat.fi Kustannukset on laskettu jakamalla lastensuojelun kokonaiskustannukset kaikkien vuotiaiden määrällä. Turussa kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Ennakkoarvioiden mukaan lastensuojelun kustannusten kasvu pysähtyi ja kääntyi hienoiseen laskuun vuoden 2015 aikana. Tarkat luvut saadaan kevään 2016 aikana. Lastensuojelun kustannukset

24 Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuonna Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki /2015 Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuodesta Muissa kaupungeissa osuus säilyi ennallaan tai nousi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa

25 Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kääntynyt nousuun Helsinki Espoo Vantaa Tampere 15 Oulu /2015 Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli vuoden 2015 lopussa nousussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Helsingissä ja Espoossa kasvu on ollut nopeinta. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa

26 Työmarkkinatuen kuntaosuus on nopeassa kasvussa M Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousi 24 miljoonaan euroon vuonna Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )

27 Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut % Vantaa Helsinki Espoo Tampere Oulu Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa. Vuoden 2015 osalta Turun kaikkien yläkoulujen oppilaista 41,5 % sai jatkokoulutuspaikan ammatillisessa peruskoulutuksessa, 53,5 % lukioissa, 2,7 % nivelvaihekoulutuksessa ja 1,5 % muussa mm. oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa. Vain kahdeksalle oppilaalle ei osoitettu jatkokoulutuspaikkaa tai he eivät ottaneet vastaan saamaansa koulupaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

28 Turun väestönkasvu on nopeutunut Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Lähde: Tilastokeskus Turun väestönkasvun ero muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna on kaventunut. oli Vantaan kanssa ainoa suuri kaupunki, jonka väestökasvu nopeutui vuonna Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa , (promillea)

29 Turun asukastiheys on hieman kasvanut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Erot asukastiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria. Luvuissa on käytetty vuoden 2015 aluerajoja. Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys

30 Turussa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailuryhmässä suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin % 90 % 9,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 100 % 90 % 13,9 16,6 14,4 18,4 20,1 14,8 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70,1 71,9 69,1 70,3 69,6 70,8 60 % 50 % 40 % 66,6 69,4 66,4 67,9 67,0 67,1 30 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10,7 10,2 10,3 7,7 7,9 7,3 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 20 % 10 % 0 % 10,1 9,9 9,4 6,8 6,6 6,4 9,4 7,2 9,3 7,0 6,5 8,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohti): Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa ,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41, ,2 44,0 50,6 47,2 49,2 49,0 Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin

31 un muutti kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin ja Vantaan jälkeen eniten ihmisiä Seuraava Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus * Helsinki Vantaa Espoo Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo Tampere Oulu *=Ennakkotieto un on vuonna 2015 muuttanut kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin ja Vantaan jälkeen kolmanneksi eniten ihmisiä. Turun muuttovoitto on trendinomaisesti noussut vuodesta 2010 lähtien. Kuntien välinen muuttoliike

32 Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta Seuraava Kolmen vuoden nettomuutto summattuna Lähde: Tilastokeskus un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikka- ja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. sai muuttovoittoa ikäluokista ja yli 40-vuotiasta. Muuttotappiota tuli ikäluokissa 0-9 ja Muuttoliike ikäluokittain

33 Turun tulomuuttajien tulokertymät ovat pienemmät kuin lähtömuuttajien, mutta trendi on positiivinen Lähde: Tilastokeskus Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät. Oulun luvut eivät ole vertailukelpoisia muiden kanssa kuntaliitosten vuoksi. Tiedot koskevat kuntien välistä muuttoa Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Lähde: Tilastokeskus 2013 Tulomuuttajien tulokertymä, Lähtömuuttajien tulokertymä, Erotus, Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Nettomuutto 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan

34 Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus 55 Yhden hengen asuntokuntien osuus Yhden hengen asuntokuntien osuus ,0 50 Tampere 48,8 45 Tampere Helsinki Oulu Helsinki Oulu 48,4 42,7 40 Koko maa Vantaa Koko maa 41,9 35 Espoo Vantaa 38,3 Espoo 35, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen osuus kääntyi hienoiseen laskuun. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa

35 Turussa vapaa-ajan asuntojen määrä on pienessä kasvussa Oulu Tampere Espoo Vantaa 686 Helsinki Lähde: Tilastokeskus Koko maa Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella

36 Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2015 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 Vantaa Tampere 0,40 Helsinki 0, Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde

37 Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson ajan kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein 1,55 1,45 1,35 1,25 1,15 1,05 0,95 Oulu Koko maa Tampere Espoo Helsinki Vantaa 0, Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Pääkaupunkiseudulla taloudellinen huoltosuhde on selvästi vertailukaupunkien paras. Taloudellinen huoltosuhde

38 Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa ,7 17,2 16,8 12,3 11,9 10,4 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo /2015 Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Vuoden 2015 osalta Turun työttömien osuus nousi osin sen takia, koska TE-toimiston työllistämiseen tarkoitetut määrärahat loppuivat jo ennen vuoden puoltaväliä. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

39 Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa ,7 17,2 16,8 12,3 11,9 10,4 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo /2015 Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Vuoden 2015 osalta Turun työttömien osuus nousi osin sen takia, koska TE-toimiston työllistämiseen tarkoitetut määrärahat loppuivat jo ennen vuoden puoltaväliä. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa , %

40 Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen toiseksi korkein Helsinki Tampere Vantaa Oulu Espoo Turussa työssä käyvät (työpaikat kpl) työnantajasektorin mukaan 2013 Yksityinen sektori Kunta Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien (vrt. Helsinki, Espoo, Vantaa). Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa

41 Turun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli koko maan ja Helsingin tasolla Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2013 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Lähde: Tilastokeskus Vantaa Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden jyrkän 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa

42 18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2014, % Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2007 vuoteen ,4 73,2 69,5 67,9 63,8 63,3 63, Espoo Vantaa Helsinki Koko maa Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus

43 Turun seutukunnan asema asukaskohtaisessa BKT-vertailussa on parantunut Indeksi koko maa = Helsingin sk Turun sk Tampereen sk Oulun sk Kuopion sk Kouvolan sk Jyväskylän sk Lahden sk Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Vertailuseutukunnista Kuopion seutukunta on trendinomaisesti parantanut asemaansa. Vuoden 2013 tiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli vertailuseutukuntien toiseksi paras Helsingin seutukunnan jälkeen. Kaupunkiseutujen BKT/as

44 Muiden palveluiden ja rakentamisen yritysten liikevaihdot ovat olleet kasvussa vuonna Lähde: Tilastokeskus C Teollisuus Meriteollisuus-yritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Meriteollisuuden ohella myös rakentamisen toimialan liikevaihto on kääntynyt nousuun. Meyer Turun telakka kuuluu tässä aineistossa Teollisuuteen. Liikevaihdon kehitys toimialoittain

45 Toimialojen henkilöstömäärät ovat pysyneet vuosina lähellä vuoden 2010 tasoa Lähde: Tilastokeskus C Teollisuus Meriteollisuus-yritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Muiden palveluiden henkilöstömäärä on kasvanut kymmenisen prosenttia vuodesta Muut toimialat ovat kutakuinkin lähtötasolla. Meyer Turun telakka kuuluu tässä aineistossa Teollisuuteen. Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain

46 Tutkimus- ja kehittämismenot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät % Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk Lähde: Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa %. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille sekä korkeakoulusektorille Turun seutukunnassa merkillepantavaa on, että yritysten osuus T&K-menoista on selvästi pienempi kuin muissa suurissa seutukunnissa: Helsingin sk 66,7 %, Tampereen sk 75,7%, Oulun sk 76,7%, Turun sk 51,3% ja Salon sk 99,9 %. T&K-menot seutukunnittain, osuus koko maasta, %

47 Turussa yrityksiä aloitti vuonna 2014 hieman enemmän kuin lopetti Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Tilastokeskus Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät ovat selkeässä laskussa vuoteen 2010 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2014 oli Turussa oli suurista kunnista Vantaan ohella ainoa, jossa yrityksiä aloitti enemmän kuin lopetti. Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto

48 Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina Espoo Helsinki Tampere Oulu 10 5 Koko maa Vantaa Lähde: Tilastokeskus Espoo ja Helsinki ovat selkeästi omaa luokkaansa ylemmän koulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen osuuksista väestössä. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Turussa Espoon ja Helsingin jälkeen vertailukaupunkien kolmanneksi korkein. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

49 Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun AMK oli maan kolmanneksi suosituin ammattikorkeakoulu Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka

50 Kaupunkien ja koko maan koulutustaso on kasvanut melko tasaisesti Espoo Helsinki Oulu Tampere KOKO MAA Vantaa Lähde: Tilastokeskus Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 347 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Vantaan koulutustaso on laskenut koko maan tason alapuolelle. Väestön koulutustasoindeksi

51 Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un 58,1 Muut alueet 62,0 32,0 27,5 ÅA 1) TY 7,7 Muu Varsinais-Suomi 5,1 2,2 Muu Turun seutukunta 5, ) Åbo akademista Turusta valmistuneet Lähde: ao. oppilaitokset Turun yliopistossa (TY) ja Åbo akademissa (ÅA) vuonna 2014 tutkinnon suorittaneista vajaa kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Turun osuus oli molemmissa yliopistoissa laskussa vuosina valmistuneisiin verrattuna Turun ammattikorkeakoulussa vuosina tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 48,6 %, muualla Varsinais-Suomessa 10,6 % ja muualla maassa 40,8 % valmistuneista. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle

52 t CO2-ekv per asukas Turussa kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 9,0 Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt CO2-raportti (ennakko), normeerattu 8,0 7,0 6,0 5, tavoite -30 % vuodesta ,0 3,0 2,0 1,0 hiilivaraston muutos per asukas 2040 tavoite hiilineutraalius 0, Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet selvästi ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-30 % vuoden 1990 tasosta, Kv ) tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

53 Turussa uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on suurista kaupungeista kolmanneksi korkein Oulu ) Tampere 26 Vantaa 14 Helsinki 5 Espoo % 1) Turun arvo on vuodelta Muilta kunnilta arvoa ei ole vielä saatavilla ja ne ovat vuodelta Lähde: ao. yhtiöt On huomionarvoista, että kaikissa kolmessa pääkaupunkiseudun vertailukaupungissa osuus oli edelleen vuonna 2014 alhainen, 1 14 %, vaikka alue on maamme vaurain osa ja ympäristöasioita periaatteessa koskeva keskustelu on vilkasta Tilanne muuttuu nopeasti tehtyjen investointien tuloksena. Esim. Vantaalla otettiin loppuvuonna 2014 käyttöön iso jätteenpolttolaitos, joka tulee nostamaan uusiutuvien osuutta. Turun seudun energiatuotanto Oy:n rakenteilla oleva Naantalin monipolttoainevoimalaitos puolestaan nostaa osuutta laitoksen osakaskunnissa vuoden 2017 syksystä alkaen. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta

54 Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus on kuuden suurimman kaupungin korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Vantaa Osuus matkaluvusta, % jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Lähde: Valtakunnallinen joukkoliikennetutkimus 2011 Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Indikaattorin taustalla oleva joukkoliikennetutkimus päivitetään viiden vuoden välein ja seuraavan tutkimuksen odotetaan ilmestyvän vuonna Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista

55 Joukkoliikenteen matkojen määrä asukasta kohti laski Turussa hieman vuonna ,4 114,2 21,0 116,7 21,0 115,5 20,0 20,2 25,0 20,0 15, , ,8 108,5 5, * 0,0 Joukkoliikenteen matkat Turussa, milj. (oikea) Joukkoliikenteen matkat/asukas Turussa, kpl (vasen) Lähde: Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) alkaen. Seudullisen joukkoliikenteen matkoja oli vuonna 2015 kokonaisuudessaan 24,4 milj. ja matkoja Turussa 20,2 milj. vuonna 2015 joukkoliikenteen matkojen määrä nousi Turussa hivenen, mutta matkojen määrä asukasta kohti hieman laski. Joukkoliikenteen matkat /asukas

56 Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa vuosina 2014 ja 2015 Turussa ulkomaisten yöpymisten väheneminen painoi kokonaisyöpymiset laskuun vuonna 2015 Helsinki 4,9 % Tampere 6,3 % Vantaa Oulu Kuopio Kuusamo Rovaniemi Jyväskylä Espoo 4,5 % -1,6 % 0,9 % -2,1 % -1,2 % -0,2 % -3,2 % 7,3 % Vuoden 2015 palkin päässä yöpymisten muutos vuodesta 2014, % Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Ulkomaiset yöpymiset vähenivät koko maassa edellisvuodesta Suomalaiset yöpymiset lisääntyivät eli kokonaisyöpymiset vähenivät Turussa yöpymisiä oli viime vuonna vähemmän kuin vuonna 2014.

57 Turun lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät nousuun Lähde: Finavia Oulu Turun lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät vuonna ,8 %:n nousuun. Tampereen matkustajamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuoden 2011 jälkeen Rovaniemi Tampere Vaasa Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Kaikkiaan matkustajia oli Turussa , joista kotimaan matkustajia reilut Laskeutumisissa oli Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Koko Suomen tasolla matkustajamäärät nousivat ensimmäisen kerran yli 20 miljoonan matkustajan. Lentoasemien matkustajamäärät

58 Turun lentoaseman rahtimäärät nousivat vuonna 2015 Tonnia Turun lentoaseman rahtimäärät Lähde: 2015Finavia Helsinki-Vantaa Tampere Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Vuoden 2015 aikana rahtimäärät kääntyivät Turussa nousuun. Lähde:Finavia Lentoasemien rahtimäärät

59 on toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama Helsinki Maarianhamina Eckerö Lähde: Suomen satamaliitto Suomen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajamäärät

60 Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) Sköldvik HaminaKotka Helsinki ja Naantali Kokkola Naantali Hanko Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne

61 Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne

62 Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta. Rautateiden tavaraliikenne

63 Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v Suurimpien kaupunkien saamien arvosanojen hajonta oli melko vähäistä (0,8 yksikköä). Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuivat tuloksissa huonommin kuin niiden kehyskunnat. sijoittui vertailuryhmänsä keskivaiheille. Lähde: Suomen yrittäjät Vuoden 2012 kyselyyn nähden Turun sijoitus suurimpien kaupunkien ryhmässä nousi viisi sijaa. Turun naapurikuntien parasta palautetta sai Kaarina (pistemäärä 7,9). Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta

64 on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista toiseksi suosituin asuinpaikka Sijoitus Kunta Yleisarvosana 2016 Yleisarvosana Tampere 8,07 7, ,73 7,28 3. Jyväskylä 7,64 7,32 4. Kuopio 7,50 7,06 5. Helsinki 7,42 7,35 6. Oulu 7,40 7,02 7. Naantali 7,30 6,79 8. Espoo 7,25 7,07 9. Hämeenlinna 7,22 6, Porvoo 7,22 6,83 Taloustutkimuksen vuonna 2016 tekemän kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat Turun kokonaismielikuvaltaan maan toiseksi parhaaksi asuinpaikaksi. Turun saama yleisarvosana nousi kuudesta parhaimmin sijoittuneesta kunnasta eniten verrattuna vuoteen Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Kaikkien tutkittujen kuntien keskiarvo 6,88 6,50 Lähde: Taloustutkimus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2016

65 laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2015 asukaskyselyn mukaan turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on noussut vuoteen 2012 verrattuna. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna luvulla järjestettyjen kyselyjen korkein. Lähde: FCG Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua

66 Turun kansainvälisten kongressien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana Kongressien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Helsinki Espoo Tampere Helsinki Tampere Espoo Oulu Oulu Turun kansainvälisten kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä 3000:n ja 8600:n välillä. Finland Convention Bureaun Delegaattitutkimus 2013 mukaan kongressivieraat toivat vuonna 2013 un kuusi miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus oli sata henkilötyövuotta. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat