TURUN ALUEPROFIILI 2011

Transkriptio

1 Juhani Pärtty TURUN ALUEPROFIILI 2011 Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) Turku

2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto TURUN SUURALUEET Väestö Turun suuralueilla Väestö 5-vuotisikäryhmittäin Turun suuralueilla Elävänä syntyneet Turun suuralueilla vuonna Alle kouluikäiset, nuoret aikuiset ja eläkeläiset Turun suuralueilla Ruotsinkielisten osuus Turun suuralueilla Muunkielisten osuus Turun suuralueilla Asuntokunnat Turun suuralueilla Yhden henkilön ja viiden tai useamman henkilön asuntokunnat Turun suuralueilla Asuntoväestö talotyypin mukaan Turun suuralueilla Asunnot Turun suuralueilla Asuntojen hallintaperuste Turun suuralueilla Perheet Turun suuralueilla Yleistä perheistä ja lapsiperheistä Turun suuralueilla Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä Turun suuralueilla Väestön koulutusaste Turun suuralueilla Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Työvoima, työpaikat ja työttömyys Turun suuralueilla Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla Työpaikat Turun suuralueilla Työpaikkojen prosenttiosuudet toimialoittain Turun suuralueilla Työpaikat Turun suuralueilla Työttömyysasteet Turun suuralueilla vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot Turun suuralueilla TURUN PIENALUEET Yleistä Väestö Turun pienalueilla Suurimmat pienalueet Elävänä syntyneet Turun pienalueilla vuonna Alle kouluikäiset Turun pianalueilla Nuoret aikuiset ( vuotiaat) Turun pienalueilla Yli 75-vuotiaat Turun pienalueilla Ruotsinkielinen väestö Turun pienalueilla Muunkieliset Turun pienalueilla Asuntokunnat Turun pienalueilla Yleistä Yhden henkilön asuntokunnat Turun pienalueilla Viiden tai useamman hengen asuntokunnat Turun pienalueilla Asuntoväestö talotyypin mukaan Turun pienalueilla

4 3.4 Asuntojen hallintaperusteet Turun pienalueilla Perheet Turun pienalueilla Yleistä Yksilapsiset perheet Turun pienalueilla Kolme tai useampilapsiset perheet Turun pienalueilla Yksinhuoltajalapsiperheet Turun pienalueilla Väestön koulutusaste Turun pienalueilla Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Turun pienalueilla Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun pienalueilla Yleistä Opiskelijat Turun pienalueilla Eläkeläiset Turun pienalueilla Työpaikat Turun pienalueilla Yleistä Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Teollisuus (B, C, D, E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemustoiminta (G, H, I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (M, N) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (O, P, Q) Muut palvelut (R, S, T, U) Veronalaiset tulot ja työttömyys Turun pienalueilla vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot Turun pienalueilla Työttömyysasteet Turun pienalueilla Liitteet... 36

5 1 Johdanto Turun alueprofiili 2011-julkaisun tarkoituksena on tarkastella Turun alueita eri tilastomuuttujien avulla. Edellinen alueprofiili tehtiin Pasi Sirkiän toimesta vuonna 2002 ja tämä julkaisu pohjautuu vahvasti siihen. Suoraa vertailua edelliseen julkaisuun ei kuitenkaan voida tehdä, sillä Turun tilastoaluejako muuttui vuonna Tilastoaineistona Alueprofiilissa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja, jotka ovat suurimmaksi osaksi vuosilta 2009 ja Teemakarttojen pohjana on käytetty Turun kaupungin aluejakokarttoja sekä opaskarttapohjaa. Tämän julkaisun aihepiireinä ovat väestö, asuntokunnat, asunnot, perheet, väestön pääasiallinen toiminta, koulutus, työllisyys (työpaikat ja työttömyysasteet) sekä valtionveronalaiset tulot. Aluejakona on käytetty vuonna 2005 voimaan tullutta Turun kaupungin osa-aluejakoa. Tämän jaottelun mukaan Turku on jaettu yhdeksään suuralueeseen (kartta 1,sivu 6) sekä 134 pienalueeseen (kartta 2, sivu 7). Eri ilmiöitä tarkastellaan tässä julkaisussa ensin suuralueittain ja toisessa osassa pienalueittain. Julkaisun lopussa on liitteinä tilastot edellä käsitellyistä asioista kaikkien pien- ja suuralueiden osalta. 5

6 6

7 7

8 2 TURUN SUURALUEET 2.1 Väestö Turun suuralueilla Turun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa asukasta, joista naisia oli 52,7 prosenttia (93 497) ja miehiä 47,3 prosenttia (83 829). Suurin alue asukasluvulla mitattuna oli Keskustan suuralue ja pienin Maaria-Paattinen. Suuralueittaiset asukasmäärät ja muutos vuodesta 2005 näkyvät taulukosta 2.1 sekä kuviosta Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 8 Pansio-Jyrkkälä 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen Tuntematon Taulukko Kuva 2.2. Elävänä 2.2 Turun syntyneet väestö Turun suuralueilla 5-vuotisikäryhmittäin vuonna Tilastotiedot: Tilastokeskus Alue Äidin ikä Koko Turku Kaikki ikäluokat (177326) Koko Turku Miehet Naiset Hirvensalo-Kakskerta Skanssi-Uittamo Varissuo-Lauste Nummi-Halinen Pansio-Jyrkkälä Maaria-Paattinen Ikä (v.) Taulukko 2.1. Väestö Turun suuralueilla ja Alue Koko väestö 2010 Miehet Naiset Koko väestö 2005 Muutos % Koko Turku , ,2 2 Hirvensalo-Kakskerta ,7 3 Skanssi-Uittamo Kuva 2.1 Väestö Turun 10 suuralueilla ,8 ja Varissuo-Lauste ,1 5 Nummi-Halinen , Väestö 5-vuotisikäryhmittäin Turun suuralueilla Skanssi-Uittamo , , Suuralueiden ikärakenteet vaihtelevat Turussa melko 8 Pansio-Jyrkkälä Nummi-Halinen , paljon. Väestöpyramidit (kuviot 2.2) havainnollistavat hyvin väestörakenteen alueittaisia eroja ja niistä saa melko Maaria-Paattinen Varissuo-Lauste ,6 Lähde: 6 Tilastokeskus Runosmäki-Raunistula nopeasti kuvan eri alueiden ikärakenteesta. Muodoltaan 9599 samankaltaiset pyramidit olivat Keskustan ja Nummi- 8 Pansio-Jyrkkälä Halisen suuralueilla, mistä näkyy nuorten aikuisten 2 Hirvensalo-Kakskerta Elävänä syntyneet Turun suuralueilla vuonna 2010 (20 29-vuotiaiden) suuri enemmyys muihin ikäluokkiin Maaria-Paattinen verrattuna. Päinvastainen rakenne löytyy puolestaan Hirvensalo-Kakskerran suuralueelta jossa nuorten aikuisten Suuraluevertailussa eniten vauvoja syntyi Keskustan Turussa syntyi vuonna kaikkiaan henkilöä. Tuntematon 3608 ikäluokka on melko pieni. alueelle ja vähiten Hirvensalo-Kakskerran alueelle Syn- nyttäneiden ikäluokkavertailussa eniten synnyttivät vuotiaat naiset. Synnyttäneet suuralueittain ja ikäluokittain ovat nähtävissä taulukosta 2.2. Kuvio 2.1 Väestö Turun suuralueilla ja Kuva 2.1 Väestö Turun suuralueilla ja Tilastotiedot: Tilastokeskus Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuvio Kuva 2.2 Turun 2.2 väestö Turun 5-vuotisikäryhmittäin väestö 5-vuotisikäryhmittäin Tilast Lähdetiedot: Tilastokeskus. Lähdetiedot: Tilastokeskus. Ikä (v.) Koko Turku (177326) Miehet Naiset

9 Ikä (v.) (49536) Miehet Naiset Ikä (v.) Varissuo-Lauste (18006) Miehet Naiset Ikä (v.) Hirvensalo (9305) Miehet Naiset Ikä (v.) Nummi-Halinen (20330) Miehet Naiset Ikä (v.) Skanssi-Uittamo (23202) Miehet Naiset Ikä (v.) (14258) Miehet Naiset

10 Ikä (v.) (20564) Miehet Naiset Ikä (v.) Tuntematon (3608) Miehet Naiset Ikä (v.) Ikä (v.) Pansio-Jyrkkälä (9362) Miehet Naiset Maaria-Paattinen (9155) Miehet Naiset Kuva vuotiaat (%) Turun suuralueilla Läh Kuva vuotiaat (%) Turun suuralueilla L 2 Hirvensalo-Kakskerta 10,5 % 9 Maaria-Paattinen 9,9 % 4 Varissuo-Lauste 8,2 % 8 Pansio-Jyrkkälä 8,0 % 5 Nummi-Halinen 7,6 % 3 Skanssi-Uittamo 6,5 % Koko Turku 6,5 % 6,4 % 6,1 % 4,0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 29,2 % 5 Nummi-Halinen 27,7 % Koko Turku 19,0 % 13,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 13,7 % 4 Varissuo-Lauste 13,4 % 3 Skanssi-Uittamo 13,3 % 13,1 % 9 Maaria-Paattinen 9,3 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 10

11 2.1.4 Alle kouluikäiset, nuoret aikuiset ja eläkeläiset Turun suuralueilla Tarkasteltaessa Turun väestörakennetta otettiin tutkimuskohteiksi 0-6-vuotiaat eli alle kouluikäiset, vuotiaat sekä yli 75-vuotiaat. Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä oli Hirvensalo- Kakskerran suuralueella (10,5 %), mikä näkyy kuviossa 2.3. Prosentuaalisesti vähiten 0-6-vuotiaita oli Keskustan alueella (4,0 %), koko Turun lukeman ollessa 6,5 prosenttia. Nuorten aikuisten eli vuotiaiden osalta (kuvio 2.4) prosentuaalisesti suurimmaksi alueeksi nousi Keskustan suuralue (29,2 %). Nummi-Halisen suuralue oli listalla toisena (27,7 %). Suhteessa vähiten vuotiaita oli Hirvensalo-Kakskerran (6,3 %) ja Maaria-Paattisen (9,3 %) suuralueilla. Tarkasteltaessa yli 75-vuotiaita (kuvio 2.5) prosentuaalisesti suurimmaksi alueeksi nousi Skanssi-Uittamon suuralue (11,6 %). Suhteellisesti vähiten yli 75-vuotiaita oli Hirvensalo-Kakskerran suuralueella (3,7 %) koko Turun lukeman ollessa 8,9 prosenttia Ruotsinkielisten osuus Turun suuralueilla Kuviosta 2.6 on nähtävissä ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä suuralueittain. Suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä asui Keskustan suuralueella (9,0 %). Yli viiden prosentin osuuteen nousivat myös Hirvensalo-Kakskerta (6,8 %) sekä Skanssi-Uittamo (6.6 %). Vähiten ruotsinkielisiä oli Maaria-Paattisen suuralueella, jossa heitä oli vain 1,4 prosenttia koko väestöstä Muunkielisten osuus Turun suuralueilla Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asui eniten Varissuo-Lausteen suuralueella (kuvio 2.7 ja taulukko 2.4), jossa heitä oli 24,9 prosenttia koko väestöstä. Toiseksi eniten muunkielisiä oli Pansio-Jyrkkälän suuralueella (11,4 %) ja yli kymmenen prosentin osuuteen nousi myös Nummi-Halisen suuralue (10,5 %). Suhteellisesti vähiten muunkielisiä oli Hirvensalo-Kakskerrassa (2,6 %). Myös Länsikeskuksen (3,1 %) ja Keskustan suuralueilla (3,5 %) muunkielisten osuus koko väestöstä jäi pieneksi. Taulukko vuotiaat Turun suuralueilla Alue Koko väestö 0-6-v. % Koko Turku ,5 % ,0 % 2 Hirvensalo-Kakskerta ,5 % 3 Skanssi-Uittamo ,5 % 4 Varissuo-Lauste ,2 % 5 Nummi-Halinen ,6 % ,1 % ,4 % 8 Pansio-Jyrkkälä ,0 % 9 Maaria-Paattinen ,9 % Kuvio vuotiaat 0-4 (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva vuotiaat 200 (%) 100Turun 0suuralueilla Lähd 2 Hirvensalo-Kakskerta 10,5 % Kuva Maaria-Paattinen 0-6-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 9,9 % Lähd 4 Varissuo-Lauste 8,2 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 10,5 % 8 Pansio-Jyrkkälä 8,0 % 9 Maaria-Paattinen 9,9 % 5 Nummi-Halinen 7,6 % 4 Varissuo-Lauste 8,2 % 3 Skanssi-Uittamo 6,5 % 8 Pansio-Jyrkkälä 8,0 % Koko Turku 6,5 % 5 Nummi-Halinen 7,6 % 3 Skanssi-Uittamo 6,4 % 6,5 % 6,1 % Koko Turku 6,5 % 4,0 % 6,4 % 0 % 5 % 6,1 % 10 % 15 % 4,0 % Kuva vuotiaat 0 % (%) Turun 5 % suuralueilla 10 % % Lä Kuvio vuotiaat (%) Turun suuralueilla ,2 % Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva Nummi-Halinen vuotiaat (%) Turun suuralueilla 27,7 % Lä Koko Turku 19,0 % 29,2 % 13,7 % 5 Nummi-Halinen 27,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 13,7 % Koko Turku 19,0 % 4 Varissuo-Lauste 13,4 % 13,7 % 3 Skanssi-Uittamo 13,3 % 8 Pansio-Jyrkkälä 13,7 % 4 Varissuo-Lauste 13,1 % 13,4 % 9 Maaria-Paattinen 9,3 % 3 Skanssi-Uittamo 13,3 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,3 % 13,1 % 9 Maaria-Paattinen 0 % 10 9,3 % % 20 % 30 % 40 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 2.5. Yli 75-vuotiaat (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.5. Yli 75-vuotiaat (%) Turun suuralueilla Läh 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 4 Varissuo-Lauste 5 Nummi-Halinen 8 Pansio-Jyrkkälä 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 5,1 % 4,8 % 3,7 % 5,7 % 5,2 % 10,2 % 8,9 % 11,6 % 11,4 % 10,9 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kuva 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla ,0 %

12 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 2 Hirvensalo-Kakskerta 4,8 % 3,7 % 3,7 % 0 % 0 % 5 % 5 % 10 % 10 % 15 % 15 % Kuvio 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla Kuvio 2.8. Yhden henkilön asuntokunnat (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla Kuva 2.8. Lähdetiedot: Yhden henkilön Tilastokeskus. asuntokunnat (%) Turun suuralueilla 3 Kuva 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla Kuva 2.8. Lähdetiedot: Yhden henkilön Tilastokeskus. asuntokunnat (%) Turun suuralueilla 3 9,0 % 61,9 % 9,0 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,8 % 61,9 % 51,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,8 % 3 Skanssi-Uittamo 6,6 % Koko Turku 51,4 50,6 % 3 Skanssi-Uittamo 6,6 % Koko Turku 50,6 % Koko Turku 5,3 % 3 Skanssi-Uittamo 49,6 Koko Turku 5,3 % 3 Skanssi-Uittamo 49,6 % 5 Nummi-Halinen 4,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 47,4 5 Nummi-Halinen 4,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 47,4 % 3,2 % 46,0 3,2 % 46,0 % 4 Varissuo-Lauste 2,2 % 5 Nummi-Halinen 46,0 4 Varissuo-Lauste 2,2 % 8 Pansio-Jyrkkälä 2,1 % 4 5 Varissuo-Lauste Nummi-Halinen 46,0 45,3 % 8 Pansio-Jyrkkälä 2,1 % 4 Varissuo-Lauste 45,3 % 2,0 % 9 Maaria-Paattinen 27,5 % 2,0 % 9 Maaria-Paattinen 27,5 % 9 Maaria-Paattinen 1,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 18,8 % 9 Maaria-Paattinen 1,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 18,8 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Kuvio Kuva Muunkielinen Muunkielinen väestö (%) Turun väestö suuralueilla (%) Turun suuralueilla Kuvio Kuva 2.9. Viiden 2.9. Lähdetiedot: Viiden tai useamman tai Tilastokeskus. useamman henkilön asuntokunnat henkilön (%) Turun asuntokunnat suuralueilla (%) Turu Lähdetiedot: Kuva Tilastokeskus Muunkielinen väestö (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.9. Viiden tai Tilastokeskus. useamman henkilön asuntokunnat (%) Turun 4 Varissuo-Lauste 24,9 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 9,1 % 4 Varissuo-Lauste 24,9 % 8 Pansio-Jyrkkälä 11,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 6,9 % 9,1 % 8 Pansio-Jyrkkälä 11,4 % 9 Maaria-Paattinen 6,9 % 5 Nummi-Halinen 10,5 % 4 Varissuo-Lauste 4,7 % 5 Nummi-Halinen 10,5 % 4 Varissuo-Lauste Koko Turku 7,6 % 3,7 4,7 % % 8 Pansio-Jyrkkälä Koko Turku 7,6 % 8 6,7 % 5 Pansio-Jyrkkälä 3,7 % Nummi-Halinen 3,4 6,7 % 5 Nummi-Halinen 3,4 % 3 Skanssi-Uittamo 4,4 % Koko Turku 2,7 % 3 Skanssi-Uittamo 4,4 % 9 Maaria-Paattinen 4,2 % 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 2,7 2,6 % 9 Maaria-Paattinen 4,2 % 3 Skanssi-Uittamo 2,6 % 3,5 % 2,5 3,5 % 3,1 % 2,2 2,5 % 3,1 % 2,2 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 2,6 % 0,8 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 2,6 % 0,8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 5 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 5 % 10 % Taulukko 2.4. Muunkieliset Turun suuralueilla Alue Koko väestö Muunkieliset % Koko Turku ,6 % ,5 % 2 Hirvensalo-Kakskerta ,6 % 3 Skanssi-Uittamo ,4 % 4 Varissuo-Lauste ,9 % 5 Nummi-Halinen ,5 % ,7 % ,1 % 8 Pansio-Jyrkkälä ,4 % 9 Maaria-Paattinen ,2 % 2.2 Asuntokunnat Turun suuralueilla Yhden henkilön ja viiden tai useamman henkilön asuntokunnat Turun suuralueilla Koko Turun alueella oli Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan asuntokuntaa. Suuralueittaisessa vertailussa eniten yhden henkilön asuntokuntia (kuvio 2.8) oli Kes- Kuva Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralue kustan Kuva suuralueella, Asuntoväestö jossa niitä talotyypin oli peräti mukaan 61,9 prosenttia (%) Turun suuraluei 9 Maaria-Paattinen kaikista asuntokunnista. Vähiten yhden henkilön asuntokuntia oli Pansio-Jyrkkälä Hirvensalo-Kakskerran suuralueella, jossa niitä 9 8 Maaria-Paattinen oli 18,8 8 prosenttia Pansio-Jyrkkälä kaikista asuntokunnista. Myös Maaria- Paattisen osuus (27,5 %) oli selvästi koko Turun keskiarvoa (50,6 %) pienempi. 5 Nummi-Halinen Vastaavasti 5 Nummi-Halinen viiden tai useamman henkilön asuntokuntien suuraluevertailussa (kuvio 2.9) Hirvensalo-Kakskerta 4 Varissuo-Lauste 4 3 Varissuo-Lauste oli selvästi Skanssi-Uittamo suurin 9,1 prosentin osuudellaan. Myös Maaria-Paattisen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo osuus (6,9 %) oli selvästi keskiarvoa (2,7 %) korkeampi. 2 Hirvensalo-Kakskerta Selvästi vähiten suurperheitä oli Keskustan suuralueella, jossa niitä oli vain 0,8 prosenttia. 1 Koko Keskusta Turku Asuntoväestö Koko Turku talotyypin mukaan Turun suuralueilla % Erillinen pientalo 0 % 20 % 40 % Rivi- 60 tai % ketjutalo 80 % 100 % Edellä tarkasteltiin Erillinen Asuinkerrostalo pientalo suuralueita % asuntokuntien % Rivi- Muu tai tai % ketjutalo tuntematon % koon % mukaan. Tässä Asuinkerrostalo kappaleessa niitä tarkastellaan Muu tai tuntematon talotyypin mukaan. Talotyypin jaottelusta (kuvio 2.10 ja 2.11) näkyy selvästi, että Keskustan suuralue koostuu suurimmaksi osaksi asuinkerrostaloista, kun taas Hirvensalo-Kakskerta koostuu suurimmaksi osaksi erillisistä pientaloista ja rivi/ ketjutaloista. 12

13 0,8 % 2,2 % 13 Kuva 2.11 Asuntoväestö talotyypin mukaan (2-jako) Turun suural 0,8 % 0 % 5 % 10 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 0 % 5 % 10 % 9 Maaria-Paattinen Kuvio Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Turun Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Tu Kuvio Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Lähdetiedot: Tilastokeskus. Tilastokeskus. Kuvio Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla Nummi-Halinen Lähdetiedot: Tilastokeskus. 9 Maaria-Paattinen 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 98 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä 7 Koko Länsikeskus Turku 8 Pansio-Jyrkkälä 4 Varissuo-Lauste 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 8 4 Pansio-Jyrkkälä Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste 5 Nummi-Halinen Koko Turku 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä Pientalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Koko Turku 0 % 50 % 100 % Koko Turku 0 % Kuva 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Erillinen pientalo 0 % % 20 % 40 Rivi- tai % 60ketjutalo % % Omistusasunto Vuokra-asunto Asuinkerrostalo Erillinen pientalo % Muu % Rivi- tai % tuntematon ketjutalo % % 9 Maaria-Paattinen Asumisoikeusasunto Muu/tuntematon Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon 2 Hirvensalo-Kakskerta Kuvio Kuvio Asuntoväestö Asuntoväestö talotyypin mukaan talotyypin (%) Turun mukaan suuralueilla (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus Keskustan suuralueella oli suhteellisesti eniten yksilapsisia perheitä (61 %). Toiseksi eniten yhden lapsen perhei- Kuvio 2.11 Lähdetiedot: Asuntoväestö Tilastokeskus. talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo tä oli Pansio-Jyrkkälän suuralueella, jossa prosenttiosuus 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 4 Varissuo-Lauste oli 52,2 prosenttia. Vähiten yhden lapsen perheitä oli 9 Maaria-Paattinen Koko Turku 5 Nummi-Halinen 3 5 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 4 Varissuo-Lauste Koko Turku 4 Varissuo-Lauste yli nelilapsisten perheiden määrä ylitti Turun keskiarvon Vuokra-asunto 8 Pansio-Jyrkkälä Omistusasunto (5,3 %). (Kuvio 2.13) 8 Pansio-Jyrkkälä Asumisoikeusasunto Muu/tuntematon 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvio Lapsiperheiden alle 18-vuotiaiden lasten määrä Turun suuralueilla Kuva Lähdetiedot: Perheiden Tilastokeskus. alle 18-vuotiaiden lapsiluku Turun suuralue 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Pientalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Pientalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon 8 Pansio-Jyrkkälä Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. 9 Maaria-Paattinen 3 Skanssi-Uittamo 2.3 Asunnot Turun suuralueilla 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta Asuntojen hallintaperuste Turun suuralueilla Skanssi-Uittamo Tarkasteltaessa asuntojen hallintaperusteita suuralueittain (kuvio 4 3 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 2.12), suhteellisesti eniten omistusasuntoja oli Maaria-Paattisissa 4 Varissuo-Lauste Koko Turku (75,7 %), Hirvensalo-Kakskerrassa (73,1 %) ja Länsikeskuksessa 1 Koko Keskusta Turku (67,4 %). Suhteessa vähiten omistusasuntoja 5 Nummi-Halinen oli Pansio-Jyrkkälässä (41,2 %), opiskelijavaltaisessa 85 Pansio-Jyrkkälä Nummi-Halinen Nummi-Halisissa (41,6 %) sekä Keskustassa, jossa 43,1 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. 8 Pansio-Jyrkkälä 0 % 50 % 100 % 2.4 Perheet Turun suuralueilla Omistusasunto 0 % 50 % 100 % Vuokra-asunto Yleistä Asumisoikeusasunto Omistusasunto perheistä ja lapsiperheistä Muu/tuntematon Vuokra-asunto Turun suuralueilla Asumisoikeusasunto Muu/tuntematon Turussa oli vuoden 2009 lopussa lapsiperhettä. Lapsiperheeksi on tässä luokiteltu perheet, joissa on yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi. Lähempään tarkasteluun tässä julkaisussa on otettu yksilapsiset perheet, yli neljän lapsen perheet ja yksinhuoltajalapsiperheet. puolestaan Hirvensalo-Kakskerran suuralueella (37,4 %). Lapsiperheistä yli neljän lapsen perheiden suhteellinen 5 Nummi-Halinen osuus oli koko Turussa 3,1 prosenttia. Suhteellisesti suurin osuus 8 Pansio-Jyrkkälä yli neljän lapsen perheistä oli Varissuo-Lausteen suuralueella, jossa 4+ lapsiperheiden 0 % 50 prosenttiosuus % 100 % kaikista lapsiperheistä oli 5,7. Myös Hirvensalo-Kakskerrassa Koko Turku 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 0 % 50 % 100 % 1 alle 18-v. lapsi 2 alle 18-v. lasta 3 alle 18-v. lasta 4+ alle 18-v Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä Turun suuralueilla Yksinhuoltajalapsiperheitä oli eniten Pansio-Jyrkkälän suuralueella (kuvio 2.14), jossa yli kolmannes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Suhteessa vähiten yksinhuoltajalapsiperheitä oli Hirvensalo-Kakskerran (16,0 %) ja Maaria-Paattisen (17,4 %) suuralueilla.

14 Kuvio Yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. 8 Pansio-Jyrkkälä 2.5 Väestön koulutusaste Turun suuralueilla Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 8 vuotta Pansio-Jyrkkälä täyttäneestä väestöstä % Väestön koulutusasteen alueittaiseksi mittariksi 32 on % valittu korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % vuotta täyttäneestä väestöstä (kuvio 2.15). Eniten korkeaasteen 4 tutkinnon Varissuo-Lauste suorittaneita oli Hirvensalo-Kakskerran 31 % suuralueella 3 Skanssi-Uittamo (45,1 %). Toiseksi eniten tutkinnon 29 suorittaneita oli Keskustan suuralueella (35,5 %) ja kolmanneksi % eniten Skanssi-Uittamon Koko Turku suuralueella (33,8 %). 27 % 26 % Vähiten korkea-asteen suorittaneita oli Pansio-Jyrkkälän suuralueella, 5 Nummi-Halinen jossa tutkinnon suorittaneita 25 oli % 14,1 prosenttia. 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 2.15 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun suuralueilla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Lähdetiedot: Tilastokeskus. 8 Pansio-Jyrkkälä Kuva Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun suuralueilla 15 vuotta täyttäneestä väe 4 Varissuo-Lauste 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen Koko Turku 9 Maaria-Paattinen 17 % 17 % 22,1 % 32,8 % 31,3 % 35,5 % 33,8 % 32,3 % 30,6 % 30,1 % 33,5 % 45,1 % 2.6 Työvoima, työpaikat ja työttömyys Turun suuralueilla Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla Pääasiallisen toiminnan mukaisessa luokittelussa väestö on tässä jaettu kuuteen eri luokkaan. Ryhmät ovat: 4 Varissuo-Lauste 30,8 % 1. työlliset 3 Skanssi-Uittamo 30,5 % 2. työttömät Koko Turku 27,1 % vuotiaat 4. opiskelijat, koululaiset 5 Nummi-Halinen 24,5 % 5. eläkeläiset 2 Hirvensalo-Kakskerta 45,1 % 23,3 % 6. muut 35,5 % Näistä ryhmistä työvoiman muodostavat työlliset ja työttömät. 3 Muut Skanssi-Uittamo kuuluvat työvoiman ulkopuolella 33,8 % oleviin 9 Maaria-Paattinen 17,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 16,0 % ryhmiin. 5 Nummi-Halinen 32,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Opiskelijoita oli vuoden 2009 lopulla suhteessa 30,6 % eniten Nummi-Halisen suuralueella (16,7 %), jossa mm. Ylioppilaskylä sijaitsee. Vertailussa toinen opiskelijoiden suosi- Koko Turku 30,1 % ma alue 9 oli Maaria-Paattinen Keskustan suuralue (10,9 %) 22,1 % 22,0 % Eläkeläisiä oli suhteessa eniten Runosmäki-Raunistulan Kuva Yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä, joissa (28,9 alle 18-vuotiaita %) 4 Varissuo-Lauste ja Länsikeskuksen lapsia Turun suuralueilla 20,6 (28,3 % 31%). Prosentuaalisesti 8 Pansio-Jyrkkälä vähiten eläkeläisiä oli Hirvensalo-Kakskerran 14,1 % suuralueella, jossa heidän suhteellinen osuutensa oli 14,1 prosenttia. (Kuvio 2.16) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuvio Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 3 Turku 5 Nummi-Halinen 0 % 50 % 100 % Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut Kuvio Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla Työpaikat Turun suuralueilla Työpaikkojen A Maa-, prosenttiosuudet metsä, ja kalatalous toimialoittain Turun suuralueilla 22,0 % Kuviosta 9 Maaria-Paattinen 2.17 nähdään työpaikkojen toimialoittaiset 198pro- senttiosuudet 4 Varissuo-Lauste 20,6 % 5 Nummi-Halinen Turun suuralueilla. 43 Toimialaluokituksena 8 Pansio-Jyrkkälä 14,1 % on tässä käytetty TOL 2008 toimialaluokitusta. Suhteellisesti mitattuna suurin osa Turun työpaikoista on yhteis % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % kunnallisten palvelujen (luokat 17 O, P, Q) parissa (32,8 %). Toiseksi suurin luokka oli kaupan, 13 kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan luokat (G, H, I) 23,1 prosentilla. Kolmanneksi suurin Lähdetiedot: 12 Kuva Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla 2 Hirvensalo-Kakskerta luokka oli Teollisuus Tilasto (B, C, D, E) 15 prosentilla. 3 Skanssi-Uittamo 11 4 Varissuo-Lauste Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä 0

15 2 Hirvensalo-Kakskerta 41 Kuvio 2.17 Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain (%) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus 100 % F Rakentaminen 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 9 Maaria-Paattinen 8 Pansio-Jyrkkälä 2 Hirvensalo-Kakskerta % 8 Pansio- Jyrkkälä 4 Varissuo- Lauste Työpaikat Turun suuralueilla Seuraavissa kuvissa on esitetty jokainen toimialaluokka ja miten niiden työpaikat ovat jakautuneet absoluuttisesti Turun eri suuralueille (Kuviot 2.18). Tarkasteluissa on otettava huomioon se, että monien yritysten toimistot sijaitsevat keskustan alueella, mikä lisää keskustan osuutta Kuva Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla Kuva Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla Kuvio Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. A Maa-, metsä, ja kalatalous A Maa-, metsä, ja kalatalous 9 Maaria-Paattinen 9 Maaria-Paattinen 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 48 Varissuo-Lauste Pansio-Jyrkkälä Pansio-Jyrkkälä B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta ja louhinta B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta ja louhinta 8 Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 9 Maaria-Paattinen 49 Varissuo-Lauste Maaria-Paattinen 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo 2 Hirvensalo-Kakskerta 7 Länsikeskus Skanssi- Uittamo 2 Hirvensalo- Kakskerta 6 Runosmäki- Raunistula Hirvensalo-Kakskerta F Rakentaminen 5 Nummi- Halinen 9 Maaria- Paattinen A Maa-, Metsä- ja Kalatalous B,C,D,E Teollisuus; Kaivostoiminta ja Louhinta; Muu teollinen toiminta F Rakentaminen G,H,I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M,N Ammatillinen, Tieteellinen ja Tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta O,P,Q Julkinen hallinto ja Maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut R,S,T,U Muut palvelut X Toimiala tuntematon 15 G,H,I Tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja G,H,I Tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja ravitsemustoiminta varastointi; majoitus- ja ravitsemustoiminta 5 7 Nummi-Halinen Länsikeskus 9 5 Maaria-Paattinen Nummi-Halinen 9 Maaria-Paattinen 8 Pansio-Jyrkkälä 38 Skanssi-Uittamo Pansio-Jyrkkälä 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 2 Hirvensalo-Kakskerta 4 Varissuo-Lauste 5 Nummi-Halinen 35 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 4 Varissuo-Lauste 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 4 Varissuo-Lauste Hirvensalo-Kakskerta J Informaatio ja viestintä Pansio-Jyrkkälä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta merkittävästi, vaikka työntekijöiden työpisteet sijaitsisivat fyysisesti muilla suuralueilla Nummi-Halinen Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat sijoittuvat pääosin Maaria-Paattisten 5 Nummi-Halinen suuralueelle 72 ( kpl), mikä kuvastaa alueen 9 Maaria-Paattinen maaseutumaista luonnetta. Toiseksi eniten alan työpaikkoja oli Nummi-Halisen suuralueella (43 kpl) 93 Maaria-Paattinen Skanssi-Uittamo ja kolmanneksi eniten Keskustan suuralueella (27 kpl),

16 8 Pansio-Jyrkkälä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta O,P,Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut 5 Nummi-Halinen 9 Maaria-Paattinen 3 Skanssi-Uittamo 4 Varissuo-Lauste 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä Skanssi-Uittamo 8 Pansio-Jyrkkälä 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen L Kiinteistöalan toiminta L Kiinteistöalan toiminta R,S,T,U Muut palvelut Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste Hirvensalo-Kakskerta 9 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 9 Maaria-Paattinen 4 9 Maaria-Paattinen Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 3 Skanssi-Uittamo 8 Pansio-Jyrkkälä 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta M,N Am matillinen, tieteellinen ja tekninen M,N Am matillinen, tieteellinen ja tekninen toim inta; Hallinto ja tukipalvelutoim inta toim inta; Hallinto ja tukipalvelutoim inta Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo Maaria-Paattinen 9 Maaria-Paattinen Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste Hirvensalo-Kakskerta Hirvensalo-Kakskerta O,P,Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen O,P,Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen Teollisuuden työpaikoista suurin osa (5 074 kpl) sijoittuu Pansio-Jyrkkälän suuralueelle, jossa telakan osuus oli merkittävä. Seuraavaksi eniten teollisuuden työpaikkoja oli Keskustan suuralueella (2 366 kpl) ja kolmanneksi eniten Nummi-Halisissa (2 151 kpl). 16 Rakennusalan (F) työpaikkoja oli eniten Keskustan suuralueella Kuva 2.19 (1 858 Työttömyysasteet kpl). Tähän lukuun Turun vaikuttaa suuralueilla osaltaan se, Lähd että monien alan yritysten konttorit sijaitsevat Keskustassa. Toiseksi 8 Pansio-Jyrkkälä eniten alan työpaikkoja oli Skanssi-Uittamossa 4 (736 Varissuo-Lauste kpl) ja kolmanneksi eniten Länsikeskuksessa 21,2 % 22,0 % (720 kpl). 15,4 % Kaupan, kuljetuksen ym. luokan (G, H, I) työpaikkoja oli Koko Turku 13,4 % ylivoimaisesti eniten Keskustan suuralueella ( kpl). Myös Länsikeskuksessa 5 Nummi-Halinen (4 039 kpl) ja Nummi-Halisissa 13,3 % (1 838 kpl) oli paljon alan keskittymää. 9 Maaria-Paattinen 12,2 % Myös Informaation ja viestinnän (J), Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (K), Kiinteistöalan toiminnan (L), Ammatil- 11,2 % lisen, tieteellisen 3 Skanssi-Uittamo ym. toiminnan (M,N), 11,1 Julkisen % hallinnon ym. (O, P, Q) 1 sekä Keskusta muiden palveluiden 10,7 toimialoilla % Keskustan suuralueella oli selvästi eniten työpaikkoja. 2 Hirvensalo-Kakskerta 7,3 % Työttömyysasteet Turun suuralueilla % 10 % 20 % Kuviosta 2.19 sekä kartasta 3 nähdään Turun suuralueiden työttömyysasteet. Korkein työttömyysaste vuoden 2009 Kuva lopulla 2.20 Valtionveronalaiset oli Pansio-Jyrkkälän tulot Turun suuralueella, suuralueilla jossa työttöminä oli 22 prosenttia työvoimasta. Myös Varissuo- Lausteen 2 Hirvensalo-Kakskerta työttömyysaste (21,2 %) kohosi korkeaksi 33950Tu- run keskimääräisen työttömyysasteen ollessa 13,4 prosenttia. Matalinta työttömyys oli Hirvensalo-Kakskerran (7,3 %) 3 sekä Skanssi-Uittamo Keskustan (10,7 %) suuralueilla Maaria-Paattinen 23568

17 17

18 2 Hirvensalo-Kakskerta 57 Kuvio 2.19 Työttömyysasteet (%) Turun suuralueilla Kuva 2.19 Työttömyysasteet Turun suuralueilla Lähdetie Lähdetiedot: Tilastokeskus. 8 Pansio-Jyrkkälä 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste Runosmäki-Raunistula Koko Turku 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 9 8 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo R,S,T,U Muut palvelut ,0 % ,2 % ,4 % ,4 % ,3 % 70 12,2 % 67 11,2 % 57 11,1 % , % Hirvensalo-Kakskerta 7,3 % Kuva 2.19 Työttömyysasteet 0 % Turun 10 % suuralueilla 20 % Lähdetie 8 Pansio-Jyrkkälä 22,0 % Kuva 2.20 Valtionveronalaiset tulot Turun suuralueilla Varissuo-Lauste 21,2 % Valtionveronalaiset tulot 15 vuotta täyttäneillä 6 2 Runosmäki-Raunistula Hirvensalo-Kakskerta Turun suuralueilla ,4 % Kuviosta 2.20 Koko nähdään Turku 15 vuotta täyttäneiden 13,4 % keskimääräiset tulot 35 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen Turun suuralueilla. Pienimmän 13, työttömyysasteen Hirvensalo-Kakskerrassa keskimääräiset tulot olivat % melko 9 selvästi Maaria-Paattinen koko Turun keskimääräistä 12, % tuloa ( ) korkeammat 9 Maaria-Paattinen ( ). Muuten keskimääräiset 11, % tulot olivat Turun eri suuralueilla melko lähellä koko Turun 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 11, % keskiarvoa pienimpien tulojen keskittyessä korkeiden työttömyysasteiden Varissuo-Lausteelle 10, %( ) sekä Pansio-Jyrkkälään ( ). 2 Hirvensalo-Kakskerta 5 Nummi-Halinen Pansio-Jyrkkälä 0 % 10 % % 4 Varissuo-Lauste Kuvio 2.20 Valtionveronalaiset tulot ( ) Turun suuralueilla Kuva 2.20 Valtionveronalaiset 0 tulot Turun suuralueilla Lähdetiedot: Tilastokeskus. 7,3 % 2 Hirvensalo-Kakskerta Skanssi-Uittamo 9 Maaria-Paattinen Koko Turku 5 Nummi-Halinen 8 Pansio-Jyrkkälä 4 Varissuo-Lauste

19 3 TURUN PIENALUEET 3.1 Yleistä Turussa on vuoden 2005 aluejaon mukaan kaikkiaan 134 pienaluetta. Tässä julkaisussa tarkastellaan ilmiöiden ääripäitä, kuten esimerkiksi 10 pienaluetta, joilla on korkein työttömyysaste ja 10 pienaluetta, joilla on matalin työttömyysaste. Pienaluekohtaisia muuttujia on kuvailtu sekä absoluuttisina lukuina että suhteellisina osuuksina. Tiettyjen muuttujien osalta tilannetta on kuvattu myös karttojen avulla, joista saa paremman kuvan eri ilmiöiden jakautumisesta koko kaupungin alueella. Taulukoissa ja tilastoissa näkyvät aluekoodit on määritelty siten, että ensimmäinen numero kertoo suuralueen numeron, kaksi seuraavaa numeroa tilastoalueen ja kolme viimeistä pienalueen numeron. 3.2 Väestö Turun pienalueilla Suurimmat pienalueet Turun suurin pienalue (taulukko 3.1) oli vuoden 2010 lopussa Varissuo, jossa asui asukasta. Toiseksi suurin pienalue asukkaiden määrällä mitattuna oli Asuin-Runosmäki (6 951 asukasta) ja kolmanneksi suurin oli Sirkkalan pienalue (5 033 asukasta) Elävänä syntyneet Turun pienalueilla vuonna 2010 Taulukosta 3.2 näkyy 10 suurinta pienaluetta elävänä syntyneiden määrällä mitattuna. Varissuolle syntyi vuonna 2010 eniten lapsia (94) ja seuraavana listalla olivat Länsinummi (73) ja Asuin-Runosmäki, mihin syntyi 72 uutta lasta. Taulukko 3.1. Turun 10 suurinta pienaluetta Pienalue Asukkaita yhteensä Varissuo Asuin-Runosmäki Sirkkala Martti IV Pääskyvuori Vasaramäki Länsinummi Itäranta Port Arthur Harittu heitä oli peräti 24,7 prosenttia koko väestöstä. Myös Toijaisissa (18,5 %) ja Friskalassa (18,4 %) alle kouluikäisten osuus nousi suureksi. Määrällisesti eniten alle kouluikäisiä (taulukko 3.4) oli Varissuolla, jossa heitä oli lähes 700. Myös Halinen ja Moisio-Kanervamäki pääsivät yli neljänsadan alle kouluikäisen lapsen määrään. Suhteellisesti vähiten alle kouluikäisiä (taulukko 3.5) oli Kurjenmäki läntisen (0 %), Kakolan (1,9 %) ja Kauppatorin (2,4 %) pienalueilla Alle kouluikäiset Turun pienalueilla Suhteellisesti mitattuna eniten alle kouluikäisiä (0-6 vuotiaita) oli Huhtaraiviossa (taulukko 3.3 ja kartta 4), jossa Taulukko 3.2. Turun 10 pienaluetta, joilla oli korkein elävänä syntyneiden lukumäärä vuonna 2010 Äidin ikä Alue Kaikki ikäluokat Varissuo Länsinummi Asuin-Runosmäki Itäranta Harittu Martti IV Halinen Moisio-Kanervamäki Port Arthur Sirkkala I

20 20

21 Taulukko 3.3 Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten 0-6-vuotiaita Pienalue Asukkaita 0-6-v. % Huhtaraivio ,7 % Toijainen ,5 % Friskala ,4 % Papinsaari ,8 % Moisio-Kanervamäki ,9 % Haarla ,7 % Kukola ,0 % Iso-Heikkilä It ,9 % Vaala ,8 % Halinen ,7 % Taulukko 3.4. Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten 0-6-vuotiaita Pienalue Asukkaita 0-6 -v. % Varissuo ,0 % Halinen ,7 % Moisio-Kanervamäki ,9 % Asuin-Runosmäki ,7 % Harittu ,4 % Pääskyvuori ,1 % Länsinummi ,3 % Länsi-Maaria-Jäkärlä ,4 % Lauste ,8 % Härkämäki-Jyrkkälä ,0 % Taulukko 3.5. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) vähiten 0-6-vuotiaita Pienalue Asukkaita 0-6 v. % Kurjenmäki Länt ,0 % Kakola ,9 % Kauppatori VI ,4 % Ursininkatu Pohj ,4 % Kristiinankatu Et ,5 % Sirkkala I ,7 % Kristiinankatu Pohj ,7 % Lentokenttä ,0 % Urheilupuisto III ,1 % Iso-Heikkilä Länt ,2 % Nuoret aikuiset (20 29 vuotiaat) Turun pienalueilla Nuoria aikuisia oli vuoden 2010 lopussa prosentuaalisesti eniten (taulukko 3.6) Yo-kylässä, jossa peräti 72,1 prosenttia kaikista asukkaista oli vuotiaita. Myös Sirkkalan (43,9 %) ja Yliopiston (41,6 %) pienalueilla oli suhteessa paljon nuoria aikuisia. Korkeat prosenttiosuudet näillä pienalueilla selittynevät paljolti korkeakoulujen läheisyydellä. Yo-kylä ja Sirkkala olivat myös määrällisesti mitattuna (taulukko 3.7) kaksi suurinta aluetta Varissuon ollessa kolmantena. Taulukko 3.6. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten vuotiaita Píenalue Asukkaita v. % Yo-kylä ,1 % Artukainen ,9 % Sirkkala I ,9 % Yliopisto I ,6 % Vatsela ,3 % Kauppatori VI ,2 % Kurjenmäki It ,9 % Kristiinankatu Et ,7 % Verkatehdas VI ,6 % Samppalinna III ,0 % Prosentuaalisesti vähiten vuotiaita (taulukko 3.8) oli eläkeläisten suosimassa Kurjenmäki Läntisessä, jossa ei vuoden 2010 lopulla asunut yhtään vuotiasta. Myös Skanssissa (1,7 %) ja Ispoisissa (2,5 %) prosenttiosuudet jäivät pieniksi. Taulukko 3.7. Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten vuotiaita Píenalue Asukkaita v. % Yo-kylä ,1 % Sirkkala I ,9 % Varissuo ,8 % Martti IV ,3 % Asuin-Runosmäki ,7 % Verkatehdas VI ,6 % Rauhankatu VII ,5 % Itäranta ,5 % Vartiovuori II ,2 % Kauppatori VI ,2 % Taulukko 3.8. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) vähiten vuotiaita Pienalue Asukkaita v. % Kurjenmäki Länt ,0 % Skanssi ,7 % Ispoinen ,5 % Särkilahti ,6 % Kakskerta ,8 % Toijainen ,5 % Ruohonpää It ,0 % Ruissalo ,2 % Satava ,4 % Muhkuri ,8 % 21

22 3.2.5 Yli 75-vuotiaat Turun pienalueilla Yli 75-vuotiasta vanhusväestöä oli suhteellisesti mitattuna eniten (taulukko 3.9) Kurjenmäki Läntisessä, jossa peräti 85,1 prosenttia kaikista asukkaista oli yli 75-vuotiaita. Kolmen kärkeen pääsivät myös Luolavuori Itäinen (27,9 %) ja Ruohonpää Itäinen (22,3 %). Määrällisesti mitattuna eniten yli 75-vuotiaita (taulukko 3.10) oli vuoden 2010 lopussa Asuin-Runosmäessä (817 henkeä). Toisena tilastossa oli Luolavuori Itäinen (702 henkeä) ja kolmantena Sirkkalan pienalue (596 henkeä). Taulukko 3.9. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten yli 75-vuotiaita Pienalue Asukkaita Yli 75-v. % Kurjenmäki Länt ,1 % Luolavuori It ,9 % Ruohonpää It ,3 % Iso-Heikkilä Länt ,9 % Hepokulta ,1 % Urheilupuisto III ,6 % Länsikeskus ,4 % Kastu Pohj ,4 % Verkatehdas VI ,7 % Luolavuori Länt ,6 % Taulukko Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten yli 75-vuotiaita Pienalue Asukkaita Yli 75-v. % Asuin-Runosmäki ,8 % Luolavuori It ,9 % Sirkkala I ,8 % Vasaramäki ,6 % Varissuo ,0 % Verkatehdas VI ,7 % Uittamo ,3 % Martti IV ,7 % Ursininkatu Pohj ,4 % Port Arthur ,5 % Taulukko Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) vähiten yli 75-vuotiaita Pienalue Asukkaita Yli 75-v. % Vähäheikkilä lou ,0 % Huhtaraivio ,0 % Artukainen ,0 % Yo-kylä ,4 % Vatsela ,5 % Papinsaari ,9 % Pansio Länt ,1 % Haarla ,1 % Halinen ,3 % Kukola ,4 % Prosentuaalisesti vähiten yli 75-vuotiaita (taulukko 3.11) oli yli sadan asukkaan pienalueista Yo-kylässä (0,4 %). Myös Vatselassa (0,5 %) ja Papinsaaressa (0,9 %) yli 75-vuotiaiden osuus jäi pieneksi Ruotsinkielinen väestö Turun pienalueilla Turussa oli vuoden 2010 lopussa ruotsinkielistä, mikä oli 5,3 prosenttia koko asukasmäärästä. Prosentuaalisesti eniten ruotsinkielisiä (taulukko 3.12) asui Vatselan pienalueella (16,9 %). Toisena pienaluevertailussa oli Toijainen (15,3 %) ja kolmantena Korppolaismäen pienalue, jossa 14,6 prosenttia kaikista asukkaista oli ruotsinkielisiä. Määrällisesti eniten ruotsinkielisiä (taulukko 3.13) asui Sirkkalan pienalueella, jossa asui 634 ruotsinkielistä asukasta. Seuraavina listalla tulivat Vartiovuori ja Martti. Prosentuaalisesti vähiten ruotsinkielisiä (taulukko 3.14) oli vuoden 2010 lopulla Lentokentän pienalueella, jossa ei asunut ruotsinkielisiä. Alle prosentin osuuteen jäivät pienalueista myös Vätti Eteläinen (0,4 %) ja Ikkala-Tortinmäki (0,9 %). Taulukko Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten ruotsinkielisiä Pienalue Asukkaita Ruotsinkielisiä % Vatsela ,9 % Toijainen ,3 % Korppolaismäki ,6 % Vartiovuori II ,5 % Iso-Heikkilä It ,9 % Kristiinankatu Et ,9 % Sirkkala I ,6 % Samppalinna III ,3 % Tuurepori VI ,9 % Kauppatori VI ,6 % Taulukko Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten ruotsinkielisiä Pienalue Asukkaita Ruotsinkielisiä % Sirkkala I ,6 % Vartiovuori II ,5 % Martti IV ,3 % Uittamo ,5 % Kauppatori VI ,6 % Samppalinna III ,3 % Port Arthur ,0 % Yo-kylä ,3 % Verkatehdas VI ,0 % Vasaramäki ,2 % 22