SOS.-DEM. NAISLIITON XXIII EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKI RJ A KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ TOUKOKUUN 27 JA 28 PÄIVINÄ 1962

Transkriptio

1 SOS.-DEM. NAISLIITON XXIII EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKI RJ A KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ TOUKOKUUN 27 JA 28 PÄIVINÄ 1962 Liitteenä : Liiton toimintakertomus vv ja kokoukselle esitetyt alustukset TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KIRJASTO * * (480) Sos.dem Naiset 2 K Sos.dem. naisliiton XXIII edustapkokouk

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kokouksen avaus 5 Kutsuvieraiden tervehdykset 10 Valtakirjojen tarkastajien lausunto ja edusta ja valtuuksien hyväksyminen 17 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 22 Kokouksen virkailijat 23 Pöytäkirjan painattaminen 24 Kokouksen esityslista, työohjelma ja kokoussäännöt 24 Valiokunnat 26 Liiton toimintakertomukset vv Liiton tilikertomukset vv. 1959, 1960 ja Vastuuvapauden myöntäminen 28 Puheenjohtajan vaali 29 Liiton toimikunnan jäsenten vaali 29 Liittoneuvoston vaali 30 Tilintarkastajien vaali 30 Jäsenmaksujen suuruus 31 Toinen kokouspäivä 32 Haudoilla käynti 32 Katsaus poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen 32 Julkilausuma 41 Toimintasuunnitelmia 43 Rauhankysymys sosialidemokraattisessa naisliikkeessä 46 Sairausvakuutus saatava aikaan 50 Kroonillisten sairaiden ja toipilaiden hoitomahdollisuuksia parannettava 50 Liittotoimikunnan vaali 52 Jäsenmaksut tuntinen työviikko 53 Koulu-uudistuksen toteuttaminen 55 Nuorten asumistuki 56 Samapalkkaisuuden toteuttaminen 57 Perheyhteisömuotoisiin lastenkoteihin 58 Lastenhuoltolaitosten kehittäminen 58 Perheenäitien työtä helpotettava 59 Yksinäisten perheenhuoltajaäitien asemaa parannettava 61

4 Sivu Sairaaloita ja hoitokoteja vanhuksille 62 Vanhuksille apua 62 Naisten kansaneläkeikäraja 60 vuoteen 62 Keski-ikäisten naisten työnsaantikysymys 63 Perheenäitien työtä helpotettava 65 Sos.-dem. naisten toiminnan tehostaminen 65 Varhaisnuorisotyön tehostaminen 66 Muutos vaalilakiin 67 Kokouksen päättäminen 68 Pöytäkirjantarkastajien lausunto 69 LIITTEEN SISÄLLYSLUETTELO Esityslista ] 3 Sos.-dem. Naisliiton toimintakertomukset vuosilta Alustuksia: Toimintasuunnitelmia i 43 Jäsenmaksut i 47 Sairausvakuutus saatava aikaan.i tuntinen työviikko 48 Koulu-uudistuksen toteuttaminen 49 Nuorten asumistuki 50 Samapalkkaisuuden toteuttaminen 51 Rauhankysymys sosialidemokraattisessa naisliikkeessä 51 Perheyhteisömuotoisiin lastenkoteihin 55 Lastenhuoltolaitosten kehittäminen 57 Kroonillisten sairaiden ja toipilaiden hoitomahdollisuuksia parannettava 58 Perheenäitien työtä helpotettava 59 Yksinäisten perheenhuoltajaäitien asemaa parannettava 59 Sairaaloita ja hoitokoteja vanhuksille 61 Vanhuksille apua 61 Keski-ikäisten naisten työnsaantikysymys 62 Naisten kansaneläkeikäraja 60 vuoteen 63 Sos.-dem. naisten toiminnan tehostaminen 64 Varhaisnuorisotyön tehostaminen 65 Muutos vaalilakiin 68

5 Sos.-dem. Naisliiton XXIII edustajakokous Helsingissä toukokuun 27. ja 28. p:nä 1962, Pöytäkirja KOKOUKSEN AVAUS Sos.-dem. Naisliiton XXIII edustajakokous alkoi toukokuun 27 päivänä 1962 klo 11 Helsingin Työväentalon juhlasalissa. Sali oli koristettu Suomen ja Sos.-dem. Naisliiton lipuin, laakeripuin, kukin ja viherkasvein. Näyttämön yläpuolella oli suurikokoinen liiton merkki. Trio Hopeavuon soiton jälkeen liiton puheenjohtaja Martta Salmela-Järvinen astui puhujakorokkeelle pitäen seuraavan avauspuheen: Sos.-dem. Naisliiton toimikunnan puolesta toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tähän liittomme XXIII edustajakokoukseen. Melkein tasan kuusikymmentä vuotta takaperin, tarkemmin sanoen heinäkuun 19 päivänä 1902 kokoontuivat Suomen työläisnaisten edustajat toiseen edustajakokoukseensa Turussa. Liitto oli tullut perustetuksi v ja Turussa pidetty kokous oli ensimmäinen katselmus kaksi vuotta kestäneen toiminnan jälkeen. Tarkastellessamme tämän Turun kokouksen esityslistaa voimme todeta, että siinä tehtiin päätöksiä kokonaista 28 asiasta ja vertaillessamme sitä tämän kokouksen esityslistaan havaitsemme, että se oli tavattoman laaja ja monitahoinen, mutta niinpä voimmekin sanoa, että naisten ympärillä ylipäänsä ja työläisnaisten ympärillä erikseen oli noina aikoina suorastaan valtamerellinen ratkaisemattomia kysymyksiä, joihin etsittiin vastausta. Tällä hetkellä monet niistä ovat jo tulleet ratkaistuiksi ja ne liittyvät siinä määrin jokaisen naisen arkipäiväiseen elämän menoon, ettei nuorempi polvi enää edes ymmärrä, mitä epäselvää näissä kysymyksissä joskus on saattanut olla. Vuoden 1902 jälkeen on pidetty kaksikymmentä edustajakokousta. Kun nyt taaksepäin tarkastelemme tätä kokousten sarjaa, havaitsemme, että niitä on pidetty monenlaisissa olosuhteissa sekä tyynen seesteisissä ilmoissa että myrskyjen raivotessa. Olemme

6 6 kokeneet»tyyntä ja tuulta, myötä- ja vastamaata» niinkuin kansanlaulussa sanotaan. Toisinaan on kokouksiamme värittänyt iloinen toiveikas mieliala, toisinaan on maamme kohtalonpäivien synkkä varjo pimentänyt meidänkin yhdessäolomme hetket. Mutta synkimmälläkin hetkellä on jaksettu uskoa tulevaisuuteen, nähdä tummemmankin pilven takaa aamuruskon punerrus. Monen täällä nyt läsnäolevan mieleen on varmaan jäänyt unohtumattomana viimeksi pidetty edustajakokouksemme lokakuussa Liittomme oli joutunut ankaran hajoitushyökkäyksen kohteeksi. Useita sen vanhoja, yli viisikymmentä vuotta sekä liitossamme että sosialidemokraattisessa puolueessa toimineita järjestöjä oli erotettu puolueesta ja monet yhdistykset ja piirijärjestöt olivat taas voimassaolleiden sääntöjen vastaisesti ilmoittaneet eroavansa liitosta. Tietysti on aivan luonnollista, että liiton jäsenyydestä eroamiseen on sekä yksityisellä henkilöllä että yhdistyksellä täysi oikeus, demokratia ei tunne mitään pakkojärjestäytymistä, mutta voitiin myös todeta, että jäsenjärjestöissä ei saatu keskustella eikä vapaasti päättää asioista ilman ulkopuolista painostusta. Näin monet yhdistystemme jäsenet havaitsivat joutuneensa eroamaan liitosta vastoin omaa tahtoaan. Ei ole senvuoksi ihmeellistä, että viimeinen edustajakokouksemme työskenteli ankean painostavan mielialan vallitessa. Tuntuu aina tuskalliselta erota vanhoista tovereista, varsinkin kun olimme tottuneet siihen, että yhdistyksissä asiat saattavat riidellä, niistä ollaan eri mieltä, mutta ihmisinä ollaan tovereita ja ystäviä. Tämäkin osoittautui katteettomaksi toiveajatteluksi, sillä eivät ainoastaan asiat riidelleet vaan entiset toverit esiintyivät meitä kohtaan»vihan pyrstöt pystyssä». Mutta toteamme myöskin, että näistä ankeista mielialoista huolimatta vuoden 1959 kokous päättäväisesti ja määrätietoisesti viitoitti tiemme eteenpäin sillä linjalla, jota pidimme oikeana. Että se oli oikea, sen havaitsemme nyt kokoontuessamme tänään. Voimme todeta seuraavaa: Liittomme uudet säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin. Näin ollen väite, joka viime edustajakokouksessamme ja vielä sen jälkeenkin esitettiin, että kokouksemme muka olisi ollut laiton, ei pitänyt paikkaansa. Uusien sääntöjen mukaisesti ovat liittomme osastot nyt jo suurimmaksi osaksi vakiinnuttaneet toimintansa ja merkityt yhdistysrekisteriin itsenäisinä yhdistyksinä. Ja meillä on tässä edustajakokouksessa ilo todeta, että liiton jäsenistön nyt muodostavat itsenäiset yhdistykset, joita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin yli kuusikymmentä vuotisen toiminnan aikana. Entisessä toiminnassa meidän perusjärjestömme muodostuivat n.s. jaostoista, jotka eivät missään suhteessa olleet itsenäisiä järjestöjä. Naiset ovat vihdoinkin oivaltaneet, että heidän asemansa yhteiskunnan täysivaltaisina kansalaisina vaatii heitä asennoitumaan myöskin vapaasti ja itsenäisesti järjestö- ja puolue-elämään. Voimme myös todeta, että arvostelu, joka meidän taholtamme kohdistui sosialidemokraattisessa puolueessa v puoluekokouksessa niukalla enemmistöllä valtaanpäässeen oikeistosuuntauksen kannanottoihin ja toimenpiteisiin on ollut sekin oikeaan osunutta. Jos tähän arvosteluun valtaa pitävän ryhmän taholla olisi suhtauduttu sillä ainoalla oikealla tavalla, joka kansanvaltaisessa järjestelmässä on sekä kirjoitettuna että kirjoittamattomana lakina, että

7 enemmistönkin tulee sietää arvostelua eikä lähteä sen esittäjiä suoralta kädeltä eroittamaan, niin olisi varmaan monilta ikäviltä kokemuksilta Suomen työväenliikkeessä säästytty. Sosialidemokratia olisi säilyttänyt maassa sen valta-aseman, mikä sille suurena kansanvaltaisena ryhmänä kuuluu. Ei ainoastaan työväenluokan vaan koko maamme ja kansamme kohtaloiden vuoksi tämä olisi ollut tarpeellista, sen voimme nykyisin jo selvästi havaita. Tämä on jo todettu sosialidemokraattisen puolueen sisällä, niinkuin viime aikoina julkisuuteen tulleet muielenilmaisut ovat osoittaneet, vaikka siellä yhä edelleenkin vanhaan tuttuun tyyliin pyritään toisin ajattelevien mielipiteet pimentämään. Mutta nämä asiat eivät enää häiritse meidän toimintaamme. Mainitsin niistä vain todetakseni, että ne ovat taaksejäänyttä elämää ja että olemme selviytyneet tuosta vihan ja vainon kaudesta. Emme ole tulleet eristetyiksi, luottamusta toimintaamme kohtaan tunnetaan edelleen. Yhteistoimintamme Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton, ammattiyhdistysliikkeen ja T1TL:n sosialidemokraattien kanssa on ollut läheistä ja saumatonta ja olemme tunteneet kohtalonyhteisyyttä Sos.-dem. Nuorisoliiton kanssa, joka on joutunut jakamaan samanlaiset vaiheet. Vähäarvoiseksi ei ole merkittävä sitäkään kannatusta, minkä sosialidemokraattiset naiset saivat niin valitsijamies- kuin eduskuntavaaleissakin TPSL:n listoilla. Tietenkään ei ennätetty rakentaa sellaista tiedoitusverkostoa, joka vanhoilla puolueilla on tukenaan vaalitaistelussa, mutta siitä huolimatta kerääntyi koko maassa TPSL:n vaalilistoille yli ääntä. Vaalijärjestelmämme suosii kuitenkin suuria vaaliliittoja ja kun ymmärrettävistä syistä TPSL:llä ei tällaisiin liittymisiin ollut mahdollisuutta, saatiin näillä yli äänellä valituksi eduskuntaan vain kaksi edustajaa. Mainittakoon, että Suomalainen Kansanpuolue lähetti eduskuntaan 13 edustajaa äänellä. Mutta me naiset voimme omalta osaltamme olla tyytyväisiä tulokseen, tulivathan naisehdokkaat kärkisijoille hyvin monessa vaalipiirissä ja Sos.-dem. Liiton eduskuntaryhmän muodostaa kaksi meidän liittomme jäsentä. Suhteemme myös muihin järjestöihin ovat pysyneet hyvinä ja läheisinä. Meillä on ilo nähdä täällä vierainamme useiden suurten valtakunnallisten järjestöjen edustajia ja todeta, että myös sivistys- ja raittiustoiminta on täällä edustettuna. Nämä ovat aina olleet niitä asioita, jotka ovat läheisesti kuuluneet liittomme harrastuspiiriin samoinkuin sosiaalinen toimintakin. Se on saanut alkunsa liittomme piirissä ja liittomme tekemin aloittein ja voimme nähdä sen viime aikoina voimakkaasti kehittyneen. Hiljattain pidetyt sosiaalisten järjestöjen, Ensi Kotien Liiton, Äitien Lomahuollon ja Koteja Vanhuksille r.y:n edustajakokoukset ja sosiaaliset neuvottelupäivät olivat voimannäyte, joka osoitti, että työ näilläkin alueilla on ripeästi edistymässä. Tämä tosin antaa paljon lisätyötä liittomme jäsenille, jotka muodostavat näiden sosiaalisten järjestöjen kantajoukon, mutta tämä työ on rakasta puuhaa, koska senkin avulla voidaan edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista. Hyvät toverit! Olemme kokoontuneet edustajakokoukseemme arvioimaan tehtyä työtä ja siinä saavutettuja tuloksia. Ajatuksiemme palautuessa menneeseen ajanjaksoon pysähtyvät ne myöskin muistelemaan niitä tovereita, joita ei enää näy keskuudes- 7

8 8 samme. Kaipaavin mielin toteamme, että moni kohta on jäänyt tyhjäksi riveissämme, että emme enää näe täälläkään entisiä hyviä ystäviä. Jokaisessa järjestössä on tämä kutsu käynyt, jokaisessa toveripiirissä kaivataan jotakuta hyvää uskollista työntekijää ja toveria. Näiden joukossa on myös monia sellaisia, jotka sangen pitkän päivätyön tehneinä ovat merkinneet nimensä sos.-dem. naisliikkeen historiaan. Heitä muistakaamme unohtamatta niitäkään, jotka omalla kohdallaan ehkä suurelle joukolle näkymättöminä ovat tehneet työtä yhteisen asiamme hyväksi. Liittomme kunniapuheenjohtaja Olga Tainio oli eräs niitä sosialidemokraattisen naisliikkeemme perushahmoja, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Nuorena tyttönä hän liittyi Helsingin Työväenyhdistyksen naisosastoon, jonka piirissä aloite liiton perustamiseksi tehtiin. Hän oli jäsenenä siinä toimikunnassa, joka sai tehtäväkseen laatia kutsun perustavaan kokoukseen ja yhdessä Ida Aalle-Teljon kanssa, joka oli toimikunnan puheenjohtaja, hän sen allekirjoitti. Liiton perustamisesta lähtien hän oli innokkaasti mukana kuuluen useat vuodet liittotoimikuntaan ja ollen monien edustajakokoustemme taitava sihteeri. Sosiaalinen toimintamme sai hänestä innokkaan työntekijän. Hän oli Helsingin Ensi Koti ry:n johtokunnan jäsen ja sen varapuheenjohtaja ja kun Ensi Kotien Liitto perustettiin vuonna 1945, tuli hän myöskin liittotoimikuntaan ja toimi useat vuodet liiton puheenjohtajana. Myös vanhainkotitoimintaan hän osallistui ja oli Helsingissä sijaitsevan Vanhojen Huolto ry:n perustajajäseniä ja sen rakentaman Käpyrinteen vanhainkodin toiminnassa hyvin keskeisesti mukana. Ankara sairaus riisti häneltä silmien valon viimeisinä elämänvuosinaan, mutta se ei kyennyt sammuttamaan hänen valoisaa tulevaisuudenuskoaan eikä luottamustaan sosialidemokratiaan. Hän siirtyi luotamme marraskuun 13 päivänä vuotiaana. Raskaan menetyksen koki toimintamme, kun liittomme varapuheenjohtaja Aino Malkamäki siirtyi luotamme lokakuun 16 päivänä Hänellä olisi inhimillisesti katsoen pitänyt olla vielä käytettävänään useita työn ja toiminnan vuosia, sillä hän oli kuollessaan vasta 65 vuotias. Aino Malkamäki oli tunnettu hahmo edustajako kouksissamme monien vuosikymmenien ajan, sillä hän tuli kansanedustajaksi jo vuonna 1922 ja oli eduskunnan jäsenenä yhteensä yli 30 vuotta. Hän oli Tulevaisuus-lehden ahkera avustaja ja juhliemme ohjelmaa rikastuttivat hänen monet kauniit aatteelliset runonsa. Vanhimpien jäsenten joukkoon kuului myös toveri Alma Luhtala, joka ehti korkeaan ikään, yli yhdeksänkymmenen vuotiaaksi. Alma Luhtalassa meni manan majoille eräs jo liittomme perustamisvaiheissa mukana ollut toveri, joka uskollisesti vuosikymmenet seurasi toimintaamme ja oli edustajakokouksissa edustajana. Anni Haverinen, Karjalan sosialidemokraattisten naisten monivuotinen kansanedustaja siirtyi luotamme vuonna 1959 joulukuun 16 päivänä. Viesti kaukaa merien takaa on meille tuonut tiedon, että liiton perustajajäsen Aino Syrjälä vuonna 1960 on siirtynyt tuntemattoman rajan taakse Brooklynissa. Näiden ja kaikkien muidenkin nimeltä mainitsemattomien mutta ei silti unohduksiin jääneiden tovereiden muistolle teemme kunniaa ja kiitämme heitä uskollisesta aherruksestaan vähäväkisen

9 kansamme hyväksi. Pyydän, että me seisaalleen nousten hetken hiljaisuudella palautamme ajatuksemme näiden tovereiden muistolle. Hetken hiljaisuuden jälkeen puheenjohtaja Martta Salmela-Järvinen jatkoi: Hyvät toverit! Suunnatessamme katseemme eteenpäin tulevaan toimintaamme, näemme sen lähimmät piirteet hahmoiteltuina siinä esitysvihkossa, johon teillä toivottavasti jo järjestöjenne kokouksissa on ollut tilaisuus syventyä. Voimme todeta, että siihen sisältyy monia sellaisia kysymyksiä ja alustuksia, jotka monta kertaa aikaisemminkin ovat olleet kokouksissamme keskustelun aiheina, mutta jotka nyt jälleen vaativat huomiotamme. Erikoisesti on merkillepantava, että eräs näistä alustuksista, nimittäin kysymys samapalkkaisuudesta, juuri näinä päivinä on tullut siinä mielessä»epäajankohtaiseksi», koska hallitus on antanut eduskunnalle esityksen samapalkkaisuus sopimuksen ratifioimiseksi. Mutta erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota alustukseen, joka koskee rauhankysymyksen asemaa nykyisessä maailmassa ja erityisesti sosialidemokraattisessa naisliikkeessä. Me elämme levottomassa maailmassa ja ihmiskunnan elämää ja olemassaoloa vaanii entistä uhkaavampana tuho, jonka alkulähteenä on ihminen itse. Luonnonvoimat, tarttuvat taudit, kylmä ja nälkä eivät ole pystyneet lopettamaan ihmisen olemassaoloa eikä pyyhkäisemään hänen vaikutustaan olemattomiin taivaankappaleelta, jonka nimi on Maa, mutta ihminen itse on pystynyt valmistamaan ja kehittämään välineet, joilla kenties tämä tuhotyö voidaan aikaansaada. Samassa yhteydessä voimme todeta, että maailman kansat nykyaikaisten monipuolisten ja tehokkaiden tiedoitusvälineiden ansiosta nyt on saatu entistä vastaanottavaisemmiksi kaikenlaiselle propagandalle. Jo toista maailmansotaa edeltäneenä aikana jouduttiin toteamaan, miten peloittava vaikutus tällaisella massapropagandalla saattaa olla, kun kokonaiset kansakunnat sen avulla saatettiin sellaisen suorastaan pakkomielteen valtaan, että niiden on pyrittävä maailmanherruuteen ja tuhottava toiset heitä vastustavat kansakunnat. Tämä kiihoitus johti lopulta maailmanlaajuiseen sotaan, jonka tapahtumiin meidänkin kansamme kohtalot järkyttävällä tavalla kietoutuivat. Tämä sota maksoi ihmiskunnalle miljoonien henkien ja arvaamattomien kulttuuriarvojen menetykset, mutta tuntuu siltä, että mitään ei ole opittu eivätkä maailman kansat ole viisastuneet kokemuksistaan. Jälleen on käynnissä voimakas propagandataistelu, jossa sanat sinkoilevat ja ajatuksia lausutaan, ajatuksia, joiden sisälläpito jälleen viittaa väkivaltaisten ratkaisujen ihannoimiseen ainoina mahdollisina kansojen välisissä ristiriidoissa. Suuri englantilainen filosofi Bertrand Russell lausui muutama päivä sitten yhdeksänkymmenvuotispäivänään antamassaan haastattelussa, joka esitettiin Suomen Televisiossa, että ihmiskunta on vuosituhansien ajan usein ollut kietoutuneena tämäntapaisiin ideologioiden välisiin väkivaltaratkaisuihin. Hän palautti mieliin, miten kristinuskon ja islamin välejä yritettiin noin seitsemänsadan vuoden ajan selvitellä verellä ja raudalla, miten katolilaisuus ja protestantismi samoin taistelivat keskenään vuosikymmeniä, olivathan suomalaisetkin kuten muistetaan mukana kolmikymmenvuotisessa sodassa kaukana omasta syntymämaastaan. Mutta tämä kuuluisa filosofi huomautti, vasta sitten, kun ideologiset erimielisyydet unohdettiin ja suhteita pyrit- 9

10 10 tiin solmimaan rauhanomaisin sopimuksin, on päästy pysyvään rauhantilaan näillä alueilla. Kyllä kaiketi muhamettilaiset pitävät kristittyjä yhä edelleen uskottomina, katolilaisten mielestä luterilaiset vieläkin ovat kerettiläisiä, mutta asioista sovitaan keskinäisin sopimuksin rauhanomaisessa kanssakäymisessä ja ideologiat saavat pitää huolta itsestään. Voimme olla vakuuttuneita siitä, ettei lännen demokratian ja idän kommunismin välejä järjestetä atomipommilla eikä kommunismin ideologiaa pystytä tuhoamaan väkivallalla, siihen tarvitaan toinen, voimakkaampi, oikeudenmukaisempi ja parempi ideologia. Tätä kysymystä pyrkii selvittelemään kokouksellemme esitetty liittotoimikunnan laatima alustus ja kuten jo mainitsin, pidän tätä kysymystä yhtenä kaikkein tärkeimmistä tämän kokouksen esityslistalla olevista asioista. Arvoisat läsnäolijat. Toivotan vielä kerran teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi ja julistan Sos.-dem. Naisliiton XXIII edustajakokouksen avatuksi. KUTSUVIERAIDEN TERVEHDYKSET Lapsiryhmä tervehti kokousta laulaen Salli Hantusen johdolla ja kukittaen sen jälkeen kokoukseen saapuneet veteraanit. Puhujakorokkeelle astui suosionosoitusten kaikuessa Anni Rinne, joka esittämässään veteraanien tervehdyksessä lausui seuraavaa: Aivan ensiksi täytyy minun teille, hyvät toverit, läheltä ja kaukaa tänne saapuneet, toivottaa, että teistäkin kerran tulisi vanhoja, että saatte ruusun rintaanne ja veteraaninimityksen. Pyydän kertoa teille meidän vanhojen puoluetovereiden ajatuksia. Ne voi tuoda esiin Runebergin sanoin:»mennyttä aikaa muistelen niin mielelläni vielä». Usein kun me vanhat toverit tapaamme toisiamme tulee mieleen aikaisemmin eletyt taistelunvuodet, joita työväenliikkeessä on saanut kokea. Nyt ei käydä ensimmäistä taistelua eri linjojen kesken. Maassamme oli kansalaissodan jälkeen repäisevä liittokokous, silloin kun kommunisteista oli erottava. Silloin oli paljon suuremmista asioista kysymys kuin nyt tässä yhteisessä oman maan keskeisessä linjakamppailussa. Olen erittäin kiitollinen siitä, että suuri osa meistä vanhoista on ajatellut juuri samalla tavoin kuin minäkin. He ovat pitäneet kiinni vanhasta sosialidemokratian periaatteesta. Aina kun on ajatellut menneitä vuosia, niin on tullut mieleen, että kyllä me oikeassa olemme ja vaikka toisin ajattelevat her Jaavatkin, ei se enää meihin pysty. Meihin nähden on turha tehdä agitatsionia, me muistelemme kyllä taistelun vuosia, mutta olemme varmat siitä, että naisliitto on vakaana seisonut kaikkien taistelujen läpi työläisnaisen hyväksi, hänen taloudellisen ja henkisen elämänsä kohottamiseksi ja tulee olemaan tästä eteenkinpäin. Te muistatte, että nyt viimeisinä viikkoina vaalien jälkeen on hyvin usein vedottu siihen, kuinka meidän liittomme sai vähän kansanedustajia, vain kaksi naisihmistä, joista varsinkin ukkelit pyrkii sanomaan: siellä on vain kaksi akkaa. Tekee mieleni muistelemaan runoa, jossa sanotaan:»vähät voimat ne suuria aikaansaa, kun on intoa innostusta, kun on tahtoa työhön ja toimintaan, kun on toivoa, uskallusta, ja kun on uskoa oikean voittohon, ajatukset kun naisilla suuret on». Väärensin runoilijaa,

11 sillä hän sanoo»ajatukset kun nuorilla suuret on», mutta koska kuulijat ovat naisia, niin rohkenin sen tehdä. Luulen esittäväni meidän vanhempien naisten ajatukset jos sanon, että naisliitto on tehnyt näinä taistelunvuosina raskaan työn, mutta voittanut siinä työssä. Se sopii niin mainiosti niihin runon sanoihin, kun on oikea, minkä puolesta kamppailee. Olkaa vakuutetut, te nuoremmat liittokokousedustajat, että on välttämätöntä tuntea vanhaa ja nähdä historia täällä ajan melskeiden keskellä siinä valossa, jossa se on nähtävä voidakseen oikeaa linjaa noudattaa. Pyydän kaikkien meidän vanhuksien puolesta kiittää liittotoimikuntaa ja liiton työntekijöitä siitä uskollisesta avusta ja työstä ja siitä huomaavaisuudesta, mitä olette meitä vanhuksia kohtaan osoittaneet. Ihmiselämässä on neljä ikäkautta: lapsuus, nuoruus, miehuus ja vanhuus, enkä minä vielä ole vanha, olen vasta 81 vuotta täyttänyt. Hyvää juhlamieltä! Puheenjohtaja kiitti Anni Rinnettä hänen kauniista sanoistaan ja esitteli kokoukselle saapuneet kutsuvieraat. Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattista Liittoa edustivat toinen puheenjohtaja Vilho Turunen ja järjestösihteeri Torsti Toivonen. Vilho Turunen esitti tervehdyksessään seuraavaa: Esittäessäni teille Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton puoluetoimikunnan tervehdyksen sisarjärjestömme Sos.-dem. Naisliiton 23. liittokokoukselle, totean Sos.-dem. Naisliiton olevan järjestön, joka sosialidemokraattisista järjestöistä ehjimpänä, taistelu- ja toimintakykyisimpänä on selvinnyt siitä kriisistä, joka viime vuosina on koetellut maamme kansanvaltaista työväenliikettä. Se että asia näin on, ei ole mikään sattuma. Se on käsitykseni mukaan osoitus siitä uskollisuudesta, jota työläisnaiset tuntevat itse luomaansa keskusjärjestöä ja sen edustamia aatteita kohtaan. Mikään järjestö sinänsä ei ole eikä saa olla itsetarkoitus. Järjestö on välikappale niiden arvokkaiden tavoitteiden ja päämäärien toteuttamiseksi, jotka järjestön jäsenet ovat itselleen ja järjestölleen asettaneet. Järjestö voi vaatia jäsenistöltään uskollisuutta. Sen on kuitenkin varsinkin kun on kysymys työväenjärjestöstä, pyrittävä ja pystyttävä luomaan jäsenilleen ja kannattajilleen turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja edellytykset ihmisarvoiseen elämään synnyinmaassamme. Käsittääkseni tässä toiminnassa Sos.-dem. Naisliitto on onnistunut ja siksi jäsenistö, ystävät ja kannattavat luottavat siihen. Maailmassa vallitsevan kahden mahtavan ideologian kapitalismin ja kommunismin välissä kansanvaltainen sosialidemokraattinen liike haparoi vailla selvää päämäärää. Kansainvälisessäkään mittakaavassa kansanvaltainen sosialistinen liike ei ole ottanut täysin selvää kantaa näiden kahden maailmankatsomuksen välillä. Epäselvyys tavoitteista ja päämääristä on monissa maissa aiheuttanut vakaviakin ristiriitoja kansanvaltaisen työväenliikkeen sisällä. Näin myös meillä Suomessa. Eräs kysymys, johon tässä avajaistilaisuudessa haluaisin viitata, on sosialidemokraattien suhtautuminen aseelliseen varusteluun ja rauhan kysymyksiin. Elämme nopeasti teknillistyvää aikakautta. Tämä aikakausi on tuonut mukanaan myös hirvittävät tuhoaseet ihmisen inhimillisen elämän tuhoamiseksi. Valitettavasti kansainvälisellä sosialidemokraattisella liikkeellä ei ole ollut eikä ole selvää ja johdonmukaista ohjelmaa asevarusteluihin nähden. On elet- 11

12 12 ty päivä kerrallaan ja suhtauduttu asioihin käytännön politiikan sanelemien tavoitteiden mukaisesti. Kuitenkin työväenliikkeen perinteittensä ja ohjelmiensa mukaisesti tulee olla ennenkaikkea rauhan liikettä. Ihmisen elämä on niin arvokas, että toisella ihmisellä ei saa olla voimaan tai säätyyn perustuvaa oikeutta tuhota väkivaltaisesti tätä elämää. Toteaisin, että nimenomaan suhtautuminen sotilaspoliittisiin liittoutumiin ja asevarusteluihin on ollut eräs juopa, joka monissa maissa on hajottanut sosialidemokraatteja eri leireihin. Olen pannut ilolla merkille sen, että melkein poikkeuksetta kaikissa maissa nimenomaan sosialidemokraattiset naiset ovat monasti huutavan äänenä korvessa ja jopa omia puoluejohtajiaankin uhmaten nousseet taisteluun sotilaspoliittisia liittoutumia ja asevarusteluja vastaan. Nämä työväenliikkeen vanhat perinteet ovat elähdyttäneet myös Suomen sosialidemokraattisia naisia. Panen ilolla merkille, että tässäkin liittokokouksessa tulee tästä asiasta käsiteltäväksi alustus. Kantakoot sosialidemokraattiset naiset maassamme edelleenkin korkealla rauhan, ystävyyden ja pelosta vapaan yhteiskunnan taistelulippua. Se on vahva pohja, jolle on hyvä rakentaa. Ihmiskunnalla on edessään kaksi mahdollisuutta: joko hirvittävin teknillisin keinoin tuhota itsensä ja palata johonkin luolaihmisen aikakauteen. Toinen mahdollisuus on rakentaa vihasta, pelosta ja riistosta vapaa yhteiskunta, jossa jokainen yksilö voi elää ihmisarvoista elämää. Kansanvaltaisina sosialisteina me haluamme olla rakentamassa ja tukemassa viimeksimainittua vaihtoehtoa. Se on meidän velvollisuutemme ihmiskuntaa, yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan. Näissä merkeissä pyydän esittää kunnioittavat onnittelut ja toivottaa työllenne menestystä sekä tässä liittokokouksessa että myös ennenkaikkea rakennustyössänne liittokokouksen jälkeen. Sos.-dem. Nuorisoliiton puheenjohtaja Pentti Kymensalo lausui tervehdyksessään: Mieluisa tehtäväni on jo toisen kerran tuoda Sos.-dem. Nuorisoliiton tervehdys Sos.-dem. Naisliiton edustajakokoukselle. Me olemme sos.-dem. nuorisoliikkeessä aina ymmärtäneet ja viime aikoina entistä paremmin tajunneet, että teidän työnne yli kuudenkymmenen vuoden aikana on todella tuottanut sellaisia tuloksia, joista teidän ja meidän kaikkien sosialidemokraattien on syytä olla iloisia ja tyytyväisiä. Vaikkei sos.-dem. naisliike olisi saanut tässä maassa mitään muuta aikaan kuin luonut vanhainkodit, ensi kodit ja lomakodit, niin sen työllä olisi ollut riittävästi saavutuksia. Tämä ei kuitenkaan ole arvokkainta mitä sos.-dem. naisliike on aikaansaanut, nämä ovat vain osana kokonaisuudesta, jonka tuloksena työläisnainen on nostettu sellaisesta kurjuudesta, jota tämän päivän nuoret tytöt ja pojat tuskin osaavat kuvitella. Jos heille siitä kertoo, niin he sanovat, että se ei ole totta. Työnne on edelleenkin tehokasta, laajaa ja monipuolista. Kokouksenne työlistalla on kysymyksiä rauhasta sosiaalisiin kysymyksiin ja järjestötyöhön saakka, mikä osoittaa, että teidän työtänne edelleenkin sävyttää sosialidemokratian henki ja aate. Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton edustajakokouksessa muutama viikko sitten muodostui tärkeimmiksi kysymyksiksi sosiaalipoliittiset uudistukset, jotka ovat samoja kuin teidänkin alustusvihkossanne olevat työajan lyhentäminen, sairausvakuutus, kou-

13 lulaitoksen uudistaminen ja monet muut. Kokouksessamme keskusteltiin myös sosialidemokratian ajankohtaisista ongelmista, rauhantyöstä, aatteellisesta kasvatustyöstä ja yhteistyöstä koko sosialidemokraattisen työväenliikkeen sisällä. Olemme sitä mieltä, että näistä kysymyksistä on syytä keskustella myös muissa järjestöissä, sillä kaikille lienee selvää, että ellei meillä ole tietoa päämäärästä ja tavoitteita, joihin me pyrimme, ellemme ole sosialisteja sisäisesti ja koko olemukseltamme, niin meidän työmme ei voi johtaa tuloksiin. Ellemme pysty yhteisvoimin astumaan eteenpäin, niin emme voi saavuttaa sitä, mitä sosialidemokratialta odotamme. Yhteistyö onkin nuorisoliiton ja naisliiton kesken ollut mitä parhainta. Olen vakuuttunut siitä, että täällä tehtävät päätökset rakentavat sosialidemokraattista naisliikettä, koko sosialidemokraattista työväenliikettä ja koko maamme kansanvaltaista yhteiskuntaa. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton ja sen naisjaoston puolesta esitti SAK:n naisjaoston sihteeri Helvi Raatikainen tervehdyksessään seuraavaa: Minulla on suuri ilo kiittää kutsusta ja siitä että ammattiyhdistysliike saa olla edustettuna tässä kokouksessa. Ammattiyhdistysliike ja sosialidemokraattinen työväenliike ovat kulkeneet rinta rinnan työväen elinehtojen puolesta taistellen. Ne ovat saavuttaneet suuret tuloksensa silloin, kun ne ovat toimineet yhdessä keskinäisen luottamuksen hengessä. Silloin kun keskinäinen luottamus on järkkynyt, on siitä ollut työväenluokalle kohtalokkaita seurauksia. Ammattiyhdistysliikkeen vuoro on nyt kokea se hyökkäys, josta sos.-dem. naisliike niin hyvin on selvinnyt. Ammattiyhdistysliikkeen tulee olla yhteistä ja voimakasta joukkoliikettä poliittisiin katsomuksiin ja uskonnollisiin vakaumuksiin katsomatta sosiaalisten uudistusten puolesta käytävää vapaustaistelua ja voidakseen olla voimakas, sen tulee olla myös henkinen vapausliike. Tämän kokouksen työlistalla on myös kysymys rauhasta. Vuonna 1910 sosialidemokraattisten naisten kansainvälinen kongressi päätti, että yleinen aseistariisunta on suoritettava, että naisten tasa-arvoisuuden puolesta on taisteltava. Tällä hetkellä on samapalkkaisuuskysymys toteutumassa ja me olemme silloin saavuttamassa erään suurista päämääristämme. Toinen suuri kysymys, joka on taisteltava ja voitettava, on kysymys rauhasta. Ammattiyhdistysliike ja sosialidemokraattinen työväenliike ovat taistelleet niitä syitä vastaan, jotka ovat aiheuttaneet ihmiskunnalle sodan. Näitä syitä ovat kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä, rotuviha, henkinen riisto ja painostus ja ennakkoluulot. Näitä vastaan meidän tulee taistella ja kun me yhdessä taistelemme, niin meidän suuri päämäärämme kerran toteutuu. Toivon työllenne ja kokouksellenne menestystä. Työväen Urheiluliiton ja sen naistoimikunnan edustaja rouva Outi Nurmi lausui seuraavaa: Tuon teille tervehdyksen suomalaisen työväenliikkeen siltä osalta, jonka tehtävänä on aloittaa kasvattaminen työväenliikkeen henkeen. Nyt on aika, jolloin ilma on jälleen seestymässä. Olemme kaikki varmoja siitä, että naisliike, joka on aikoinaan ollut taistelemassa naisillemme äänioikeutta, yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta ja muita meille nykypolvelle luonnostaan kuuluvia asioita, on myös tarpeellinen nyky-yhteiskunnassa. Haluaisin vakuuttaa teille, että on tulemassa uusi polvi, joka ajattelee, että se mitä olemme saavuttaneet, ei ole niin it- 13

14 14 sestään selvää ja joka tarvitaan pitämään kiinni siitä, mikä meille luonnostaan kuuluu. Toivomme, että tämän kokouksen päätöksistä on meille kaikille iloa tulevana toimintakautena. Työväen Sivistysliiton tervehdyksessä esitti opintoneuvoja Kerttu Värn: Sosialidemokraattisen naisliikkeen työ on samansuuntaista Sammon taontaa kuin Työväen Sivistysliitonkin työ. Puheenjohtaja mainitsi tervehdyspuheessaan, että me tarvitsemme voimakasta, parempaa ja oikeudenmukaisempaa ideologiaa ja siinä rakennustyössä toivomme Työväen Sivistysliiton ja naisliiton yhteistyössä pääsevän parempiin tuloksiin. Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliiton edustaja Reino Joenpolvi lausui seuraavaa: Edustan täällä uutta, hyvin nuorta mutta kuitenkin elämänhaluista järjestöä ja toivon, että tämä pieni taimi saisi myös tukea naisten hellästä kädestä, jotta siitä varttuisi elinvoimainen kasvi, joka yhdessä teidän kanssanne jaksaisi tehdä työtä vähempiosaisen kansanosan hyväksi. Monet tietävät miten suuri vitsaus maassamme on juoppous, alkoholin väärinkäyttö. Me olemme lähteneet pelastamaan monet kodit siltä onnettomuudelta, jota alkoholi tuo tullessaan. Tähän työhön me pyydämme teidän tukeanne. Työväen Matkailuliiton tervehdyksen esitti maisteri Pekka Railo: Retkeily, matkailu ja virkistävä lomanvietto, joka aikaisemmin oli vain ylhäisten ja varakkaiden etuoikeutena, on viime aikoina yhä lisääntyvammassa määrin muuttunut ja muuttumassa kaikkien kansalaisten ja väestöpiirien virkistyksen ja terveyden lähteeksi. Tähänhän vaikuttaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen sivistyksen kohoaminen ja yleistyminen ja kulkuvälineiden teknillinen kehittyminen. Sen seurauksena on nykyaikana tarpeellinen rentoutuminen ja opintojen edistyminen. Ennenkaikkea siitä on seurauksena, että ikinuoren ystävämme Anni Rinteen toivomus siitä, että teistä kaikista joskus tulisi vanhoja, ei toteudu, sillä huolimatta siitä, että ikää karttuu, ei enää ole pakko tunnustaa itseään vanhaksi, vaan elää nuorena, kunnes jää auton alle tai muuten poistuu elävien kirjoista. Teidän järjestönne on myös jo vuosisadan alusta asti ollut uranuurtajana lomanvieton edistämisessä. Teidän järjestönne on myös Työväen Matkailuliiton perustajajäsen ja puheenjohtajanne on myös alusta saakka ollut johtokunnassa, joten suhteemme ovat aina olleet hyvät ja joustavat ja uskon ja toivon, että työväenliikkeessä vallitsevasta rikkinäisyydestä huolimatta jaksamme matkailuliitossa pysyä yhtenäisinä. Toivotan onnea teidän työllenne ja toivon, että työsuunnitelmassa oleva retkeilyn edistäminen saisi riittävästi huomiota osakseen. Työläisnuorisoliiton edustaja Martta Kulonen tervehti kokousta: Täällä jo hymyillään, kun nähdään tämännäköinen henkilö esittämässä varhaisnuorten tervehdystä. Se johtuu siitä, että kaikkein pienimmät, jotka jo kävivät esittämässä tervehdyksensä, ovat vielä siinä iässä, että heidän mukanaan täytyy olla täysi-ikäisiä tyttöjä, muuten heidän järjestönsä ei pääse pyörimään. Tämä liitto on vielä niin nuori, että sillä ei ole kunnollista nimeä. Se on rekisteröity Työläisnuorisoliiton nimellä, mutta tulemme tämän kesän aikana muuttamaan sen. Me toivomme, että nämä kaikkein pienimmät saavat naisliitolta sen tuen, jota me olemme aina tottuneet lapsille ja varhaisnuorille saamaan. Äidit ja naisethan ovat tässä maassa aloittaneet lasten työn ja he sitä myös ylläpitävät

15 yhä edelleen. Toivon, että alustusvihkossa oleva varhaisnuorisotyötä käsittelevä alustus saisi sille kuuluvan huomion osakseen. Toivon, että»äitien kokous» sujuisi hyvin ja tekisi hyviä päätöksiä, jotka myös edistäisivät varhaisnuorten toimintaa. Suomen Pienviljelijäin Liiton edustaja Salli Hautunen lausui seuraavaa: Minulla on mieluisa tilaisuus tuoda Suomen Pienviljelijäin Liiton tervehdys tälle kokoukselle, Alussa lauloimme: touon aika lähenee, niin, se aika on parhaillaan käsillä ja liittomme miehet ovat niitä toukoja tekemässä ja niin ollen allekirjoittanut, joka on tässä kokouksessa edustajana, sai tehtäväkseen tervehdyksen esittämisen. Suomen Pienviljelijäin Liitolla ja naisliitolla on sama sarka hoidettavana. Molempien tehtävänä on vähäväkisen kansanosan aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kohottaminen. Molemmat työskentelevät omilla erilaisilla menettelytavoillaan, mutta päämäärä on sama. Onnea ja menestystä edustajakokoukselle. Äitien Lomahuollon edustaja Elli Nurminen totesi, että Äitien Lomahuolto on yksi niistä neljästä sosiaalisesta järjestöstä, jotka ovat syntyneet, kasvaneet ja kehittyneet Sos.-dem. Naisliiton piirissä. Tässä salissa on hyvin runsaasti lomakotiyhdistysten jäseniä ja toimihenkilöitä ja muistamme miten muutamia viikkoja sitten kokoonnuimme omaan edustajakokoukseemme tehden hyviä päätöksiä. Me toivomme, että se hyvä yhteistyö, joka aina on vallinnut äitiliiton ja tyttären kesken, edelleen jatkuisi ja että me voisimme löytää uusia voimia sosiaalisen työmme piiriin, jonka tarkoituksena on levon, tuen ja virkistyksen antaminen kaikille äideille, lapsille ja vanhuksille. Tervehdimme kokousta ja toivotamme hyviä päätöksiä sekä menestystä sille työlle, jota lähdemme jatkamaan. Ensi Kotien Liiton ja Koteja Vanhuksille r.y:n terveiset esitti Kaisa Hiilelä: Järjestyksessä seuraa edelleen Sos.-dem. Naisliiton tytärjärjestöjä, Ensi Kotien Liitto ja Koteja Vanhuksille. Ajatus ensikotityöstä on Sos.-dem. Naisliiton piirissä hyvin vanha, vuosikymmenten takainen ja käytännölliseenkin työhön se johti jo yli kaksikymmentäviisi vuotta taaksepäin. Ensi Koteja, niinkuin te hyvin tiedätte, maassamme toimii tällä hetkellä kahdeksan. Kaikissa niissä tehdään työtä niitä suuntaviivoja noudattaen, joita aikoinaan on Sos.-dem. Naisliiton piirissä vedetty. Ensi Kotien Liiton piirissä tunnetaan hyvin suurta kiitollisuutta naisliittoa kohtaan siitä työstä, minkä liitto on alullepannut ja tunnetaan sen työn arvo, minkä Sos.-dem. Naisliiton naiset ovat poliittisella ja valtiollisella työsaralla suorittaneet nimenomaan ensikotityönkin tueksi. Samalla kun yhdyn niihin ajatuksiin, joita Äitien Lomahuollon puheenjohtaja esitti, tuon esiin oman kiitoksemme näiden kahden järjestön puolesta ja toivotan kokoukselle onnea ja menestystä. Kotineuvontaliiton tervehdyksen esitti Liisa Mustonen: Esittäessäni pikkusisaren, Kotineuvontaliiton tervehdyksen kiitän siitä suuriarvoisesta työstä, jota naisliitto on suorittanut vähäväkisten naisten ja perheiden hyväksi. Naisliitto on myös pannut alulle kodeille perin tärkeän valistus- ja opastustoimintaliiton. Meistä Kotineuvontaliitossa tuntuu, että hoivaa ja huolenpitoa me jatkuvasti tarvitsemme tässä elämän ristiaallokossa, joka meidänkään kohdallamme ei ole mennyt jälkiä jättämättä. Jotakin olisi tehtävä ja pian työväenliikkeen eheyttämiseksi, muuten kaikki sen 15

16 16 saavuttamat arvot ja ihanteet menettävät merkityksensä. Kotineuvontaliitto pyrkii toimimaan niin, että luottamukselliset suhteet jatkuvasti voimistuisivat ja sille viitoittamanne tie koituisi kaikkien Suomen kotien onneksi. Oy Ursulan tervehdyksessä Terttu Sainio lausui: Oikeastaan Ursula on paikallinen helsinkiläinen yhtiö, mutta sillä on naisliiton kautta juurensa laajaan maakuntaan teidän välityksellänne. Usein kuulee kysyttävän, kuka Ursulan oikein omistaa. Ursulan pääosakkaina ovat Helsingin Ensi Koti, Vanhainkoti Käpyrinne, Kallioniemen ja Kotorannan lomakodit, joissa kaikissa työskentelevät yhdessä nämä riitelevät osapuolet. Käyttämättä enemmän aikaa Ursulan esittelyyn, jossa monet tänään asuvat, toivotan työlle mitä parhainta menestystä. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton edustaja, rouva Saara Rantanen lausui tervehdyksessään seuraavaa: Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton puolesta on minulla ilo tuoda lämmin tervehdys tälle edustajakokoukselle. Meidän keskusjärjestössämme on usein ihmetelty ja ihailtu Sos.-dem. Naisliiton sinnikästä ja aktiivista toimintaa päämääränsä saavuttamiseksi, mutta erikoisesti olemme ihailleet sitä, että te olette niin selvästi ymmärtäneet järjestötoiminnan merkityksen, sen seikan, että yksin ja irrallisena emme voi mitään saavuttaa, mutta sitäkin enemmän silloin, kun meitä on yhdessä suuret joukot puhaltamassa samaan hiileen. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää monista yhteistoiminnan vuosista ja esittää jatkuvan menestyksen toivotuksen. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliiton tervehdyksenä opettaja Kaarina Sundell lausui: Tuon teille terveiset KRK:sta, joka edustaa Suomen raittiusliikettä koko laajuudessaan. Teillä on suuri työ edessänne, jota olette myös kovasti tehneet ja teillä on äitien lomatoiminta hyvin sydämellänne, mutta siihen miten te taistelette rauhan aatteen puolesta, siis taisteluun taistelua vastaan, siihen toivon tällä kokouksella olevan suuria ideoita, niin että voisitte sitäkin viedä eteenpäin. Puheenjohtaja Martta Salmela-Järvinen kiitti kokouksen puolesta kaikkia järjestöjen edustajia. Me olemme näistä tervehdyksistä voineet todeta, että meillä on hyvät ja ystävälliset suhteet ja rauhanomainen kanssakäyminen näin monien eri aloilla toimivien järjestöjen kanssa. Voimme todeta, että kaikki nämä järjestöt, jotka täällä ovat esiintyneet, kohtaavat vastakaikua myös meidän jäsenistömme keskuudessa. Toivon että hyvät ja ystävälliset suhteet edelleen säilyisivät ja että niiden varassa voisimme jatkaa toimintaamme kaikilla yhteiskuntaelämän eri aloilla ja erityisesti sillä alalla, jolle me olemme asennoituneet sosialidemokraattisen naisliikkeen piirissä. Puheenjohtaja esitteli kokoukselle saapuneet kirjalliset tervehdykset. Veteraani jäsen Helmi Peiramo kirjoitti: Kiitän sydämellisesti kutsustanne saapua seuraamaan naisliiton edustajakokousta. Kutsuanne en valitettavasti voi noudattaa, sillä vointini on tällä hetkellä niin huono, etten jaksa lähteä pitkälle matkalle enkä osallistua kokoukseen. Toivotan kokoukselle menestystä ja olen hengessä mukana. Sydämellisesti teitä tervehtien ja huomaavaisuudestanne kiittäen.

17 Liiton entinen puheenjohtaja, suurlähettiläs Tyyne Leivo-Larsson lähetti Oslosta seuraavan tervehdyksen: Kiitän ystävällisestä kutsusta edustajakokoukseen, mutta valitettavasti olen estynyt tulemasta. Elän hengessä mukana ja lähetän parhaan menestyksen toivotukseni kokouksen työlle ja samalla sydämelliset terveiseni kaikille teille yhteisesti ja jokaiselle erikseen. Uskollisina ihanteillemme luomme edellytykset onnellisten ihmisten maailmalle. Puheenjohtajan ehdotuksesta päätettiin kokouksen puolesta lähettää tervehdys sekä Helmi Peiramolle että Tyyne Leivo-Larssonille. Seurasi lounastauko, jolloin nautittiin puheenjohtaja Martta Salmela-Järvisen tarjoama lounas ja tutustuttiin A-salissa pidettyyn tekstiilinäyttelyyn. Ennen lounaalle lähtöä laulettiin yhteisesti Työväen marssi. 17 VALTAKIRJOJEN TARKASTAJIEN LAUSUNTO JA EDUSTAJAVALTUUKSIEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen jatkuessa klo 15 toimitti sihteeri Aune Seme nimenhuudon, jossa todettiin seuraavien järjestöjen edustajien olleen läsnä: Helsingin piiri: Kallion Sos.-dem. Naisyhdistys Koskelan Sos.-dem. Naiset Puistolan Sos.-dem. Naiset Pääkaupungin Ty:n Naiset Sos.-dem. Maatalousmiehet r.y:n Naisjaosto Sos.-dem. Virkanaisten Klubi Vaillilam Sos.-dem. Naisyhdistys Viipurin Sos.-dem. Naisyhdistys Vakinainen edustaja Emmi Leimu Elma Eerikäinen Jenny Nilles-Leppä Taimi Taisto Vara-edustaja Anni Korhonen Ida Ristimäki Helvi Raatikainen Salli Hantunen Alma Ukkonen Hilda Tervonen Elsa Joenpolvi Uudenmaan piiri: Gresan Sos.-dem. Naisjaosto Korson Sos.-dem. Naisyhdistys Kuivannen Sos.-dem. Naisyhdistys Leppävaaran Sos.-dem. Naiset Lohjani Sos.-dem. Naisyhdistys Niipperin Sos.-dem. Naiset Nummen Sos.-dem. Naisyhdistys Otalammin Sos.-dem. Naiset Pitkäjärven Sos.-dem. Naisyhdistys Tapiolan Sos.-dem. Naisyhdistys 2 Fanny Borgman Elisabeth Järvinen Raija Loukkola Ida Gustavsson Ida Rosendahl Elin Sundvik Ester Teikari Helvi Ahlgren Toini Karjalainen Anna Timonen Milja Penttilä Fanny Hauta-aho Maire Karppelin Aune Kanervo Ellen Rantanen

18 18 Turun eteläinen piiri: Halikon Sos.-dem. Naiset Maskun Sos.-dem. Naiset Piikkiön Sos.-dem. Naiset Raunistulam Sos.-dem. Ty:n Naiset Salon Sos.-dem. Naisyhdistys Turun Linnan Sos.-dem. Naiset Turun Sos.-dem. Naiset Vakinainen edustaja Helvi Mäkinen Martta Mäkelä Jenny Koski Sylvi Kaskinen Maija Sinivaara Naima Kangas Kerttu Suominen Vara-edustaja Kaisu Randell Alli Saimi Turun ja Porin 1. pohjoinen pii Eurajoen Sos.-dem. Naisyhdistys Eurai Kauttaan Sos.-dem. Naisyhdistys Harjavallan Sos.-dem. Naiset Ikaalisten Sos.-dem. Naisyhdistys Jämijarven Sos.-dem. Naisyhdistys Porin Sos.-dem. Naiset Rauman seudun Sos.-dem. Naiset Uuskoiviston Sos.-dem. Naiset Elsa Hakala Hilja Karhu Sylvi Kokki Fanny Salonen Ester Sillanmäki Laura Brander-Wallin Mirja Saarinen Mirja Nordman Impi Friman Hämeen eteläinen piiri: Humppilan Sos.-dem. Naisyhdistys Hameenlinnan Sos.-dem. Naiset Jokioisten Sos.-dem. Naisyhdistys Lahden kajup. Sos.-dem. Naiset Riihimäen Karjalaisten Sos.-dem. Naisyhdistys Riihimäen Sos.-dem. Naisyhdistys Toijalan Sos.-dem. Naisyhdistys Valkeakosken Sos.-dem. Naisyhdistys! Viialani Sos.-dem, Naisyhdistys Ada Peltola Irma Palminen Vera Salminen Martta Lampen Alma Kaiponen Irja Manninen Jenny Alho Vieno Jahn Irja Lehtonen Kaarina Kostiainen Maire Rindell Martta Putkonen Elina Saarinen Elli Salo Hämeen pohjoinen piiri: Eerolan Sos.-dem. Naisyhdistys Kalevan Sos.-dem. Naisyhdistys Kuljun Sos.-dem. Naisyhdistys Lielahden Sos.-dem. Naisyhdistys Mäntän Sos.-dem. Naisyhdistys Sammon Sos.-dem. Naisyhdistys Liisa Siiro Ellen Vettenranta Aino Henriksson Meeri Lahti Aino Myllymäki Aino Toivonen Hilja Lintunen Jenny Valkama Ester Salminen Kymen piiri: Hovilan, Turvalam Sos.-dem. Naisyhdistys Imatran Sos.-dem. Naiset Joutsenon Sos.-dem. Naiset Karhulan Sos.-dem. Naiset Kotkan seudun Sos.-dem. Naiset Hellin Vainio Helmi Hirvonen Tyyne Lehto Meeri Hokkanen Vieno Pennanen

19 19 Lappeenrannan Sos.-dem, Naisyhdistys Lauritsalan Sos.-dem. Naisyhdistys Myllykosken Sos.-dem. Naisyhdistys Otsolan Sos.-dem. Naisosasto Teppanalan Sos.-dem. Naisyhdistys Vakinainen edustaja Kerttu Karhu Kerttu Salin Raulia. Ruohisto Helga Blomqvist Maila Vehviläinen Vara-edustaja Raili Ryman Taimi Tuomi Mikkelin piiri: Kerimäen Anttolan Sos.-dem. Naisyhdistys Löydön Sos.-dem. Naisyhdistys Mikkelin Sos.-dem. Naisyhdistys Mäntyharjun Sos.-dem. Naisyhdistys Pieksämäeni' Sos.-dem. Naisyhdistys Savonlinnan seudun Sos.-dem. Naisyhdistys Siiri Sairanen Lyyli Liukkonen Aili Collan Hilja Sajalahtl Aune Lähdesmäki Martta Tiitinen Hilma Mielikäinen Rauha Perkinen Lempi Kostiainen Kuopion läntinen piiri: Kuopion kaupungin Sos.-dem. Naiset Könönpellon Sos.-dem. Naisyhdistys Paloisten Sos.-dem. Naisyhdistys Varkauden Sos.-dem. Naisyhdistys Greta Pellinen Lempi Venäläinen Laina Kuittinen Martta Vihavainen Aino Korhonen Liisa Kilpeläinen Pohjois-Karjalan piiri: Etelä-Vuokon Sos.-dem. Naiset Joensuun kaupungin Sos.-dem. Naistoverit Lieksan Sos.-dem. Naistoverit Pankakosken Sos.-dem. Naiset Outokummun Sos.-dem. Nariset Utrae Sos.-dem. Naiset Aurora Kortelainen Lyyli Raninen Hanna Karppinen Lempi Heikura Laina Leskinen Aino Pakarinen Aili Jetsonen Keski-Suomen piiri: Hankasalmen Sos.-dem. Naisyhdistys Jokivarren Sos.-dem. Naisyhdistys Jyskän Sos.-dem. Naisosasto Jyväskylän Sos.-dem. Naisyhdistys Laukaan Sos.-dem. Naisyhdistys Lohikosken Sos.-dem. Naisyhdistys Palokan Sos.-dem. Naiset Tikan Sos.-dem. Naiset Tikkakosken Sos.-dem. Naisyhdistys Vaajakosken Sos.-dem. Naisyhdistys Äänekosken' Sos.-dem. Naisyhdistys Marjatta Tuokko Elma Hämäläinen Kaija Meijanen Kaisa Taipale Eila Kanervo Hilkka Lilja Anna-Liisa Pirttinen Helena Kykkänen Aino Toivonen Kerttu Hintikka Vieno Jauhiainen Karin Friman Eva Repo Anna Eriksson Aune Lehtonen Elsa Kuparinen Helena Manninen Irma Rahkonen

20 20 Pohjanmaan piiri: Vakinainen edustaja Vara-edustaja Kokkolan Sos.-dem. Naisyhdistys Bertta Myllyniemi Eila Ahtinen Oulun piiri: Haukiputaan Sos.-dem. Ty:n Naisjaosto Raisa Kropsu Elsa Ervasti Kempeleen kk:n Sos.-dem. Ty:n Naisjaosto Suoma Silvennoinen Otanimäen seudun Sos.-dem. Alno> Karttunen Kerttu Karppinen Naisyhdistys Oulun Vaaran Sos.-dem. Naisyhdistys Hanna Eskola Lapin piiri: Jäätilan Sos.-dem. Naisyhdistys Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys Irene Pulkkinen Aino Honkonen VALTAKIRJAINTARKASTAJIEN LAUSUNTO Sos.-dem. Naisliiton liittotoimikunnan valitsemina valtakirjain tarkastajina olemme tarkastaneet liiton XXIII edustajakokoukseen lähetetyt 105 edustajan valtakirjat ja verranneet niitä liittoveroja edustajakokousverotilityksiin ja niissä esiintyviin jäsenmääriin. Tässä tarkastuksessa olemme todenneet, että kaikki valtakirjat on lähetetty sääntömääräisenä aikana ja liittoverot ja edustajakokousvero muiden osalta tilitetty sääntömääräisenä aikana paitsi Tikan Sos.-dem. Naiset r.y:n, Jämsänkosken Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n ja Haukiputaan Sos.-dem. Ty:n Naisjaoston kohdalta, jotka ovat tilittäneet edustajakokousveron sääntömääräistä aikaa myöhemmin. Ehdotamme, että kaikille 105 edustajalle myönnetään täydet edustusoikeudet. Helsingissä toukokuun 25 päivänä Aune Seme Irja Salmela Päätös: Yksimielisesti hyväksyttiin edustusoikeudet kaikille nimenhuudossa läsnäolleille vakinaisille edustajille, joita oli 92 järjestöstä yhteensä 95. Nimenhuudossa mainituille varaedustajille myönnettiin läsnäolo-, esitys- ja puheoikeus samoinkuin seuraaville piiritoimikuntien edustajille, veteraaneille, liittotoimikunnan jäsenille, liiton toimihenkilöille ja kutsuvieraille:

21 21 Piiritoimikuntien edustajat: Helsingin piiri Uudenmaan piiri Turun eteläinen puri Turun ja Porin pohjoinen piiri Hämeen eteläinen piiri Hämeen pohjoinen piiri Kymen piiri Mikkelin piiri Kuopion piiri Keski-Suomen piiri Pohjanmaan piiri Oulun piiri Lapin piiri Anna-Liisa Ahtola Maire Karppelin Vappu Heinonen Laila Virta Kaarina Kostiainen Aino Ruoholahti Aino Räisänen Kaarina Uimonen Lempi Venäläinen Kirsti Laukkanen Julia Tienaho Katri Honkala Annikki Koivusaari Elli Helin Salli Kellosalo Salme Näppä Veteraanit: Hilda Aalto, Helsinki Lyyli Ahmala, Helsinki Anni Jyrkänne, Helsinki Klaara Kuukkanen, Helsinki Sofia Nyrkkö, Helsinki Anni Rinne, Helsinki Laina Helin, Espoo Mandi Helin, Turku Mimmi Karjalainen, Riihimäki Rauha Ojala, Tampere Selma Halinen, Mikkeli Olga Mehtonen, Lapinlahti Olga Eronen, Jyväskylä Tyyne Savolainen, Äänekoski Liittotoimikunta: Martta Salmela-Järvinen, Elli Nurminen, Vappu Heinonen, Aili Siiskonen, Sylvi Katajainen, Kaisa Hiilelä, Terttu Sainio, Helvi Raatikainen, Laura Brander-Wallin, Martta Kulonen ja Vieno Mustonen. Liiton toimihenkilöt: Aune Seme, Irja Salmela, Anu Karvinen, Helinä Tuomi, Sirkka Suominen, Liisa Lahtinen, Hilja Kopra, Aino Räisänen. Tilintarkastajat: Terttu Salminen. Kotineuvontaliitto: Hilda Leander, Vappu Peltola, Aili Kiljunen, Terttu Menlös. Kutsuvieraat: Työväen ja Pienviljelijäin Sos.-dem. Liitto: Vilho Turunen ja Torsti Toivonen Sos.-dem. Nuorisoliitto: Pentti Kymensalo SAK ja sen naisjaosto: Helvi Raatikainen TUL:n Naistoimikunta: Outi Nurmi Työväen Sivistysliitto: Kerttu Värn Kansalaisjärjestöjen Kulttuuri- ja Raittiusliitto: Reino Joenpolvi