No FINLAND and NORWAY

Transkriptio

1 No FINLAND and NORWAY Agreement concerning fishing in the Nââtâmô (Neiden) fishing area (with related fishing regulations). Signed at Helsinki on 14 December 1977 Authentic texts: Finnish and Norwegian. Registered by Finland on 24 February FINLANDE et NORVÈGE Accord concernant la pêche dans la zone de pêche du Nââtâmô (Neiden) [avec règlement connexe de pêche]. Signé à Helsinki le 14 décembre 1977 Textes authentiques : finnois et norvégien. Enregistré par la Finlande le 24 février 1981.

2 112 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 1981 [FINNISH TEXT TEXTE FINNOIS] SUOMEN TASAVALLAN JA NORJAN KUNINGASKUNNAN VÂLINEN SOPIMUS KALASTUKSESTA NÀÀTÀMÔJOEN KALASTUSALUE- ELLA Suomen Tasavalta ja Norjan Kuningaskunta ovat Garsjôen-, Kjerringvatn- ja Fôrstevannenenimisistà jàrvistà tapahtuvan vedenjuoksun johtamisesta Nàâtàmôjoen vesistôstà Gandvikin vesistôôn 25 pàivànà huhtikuuta 1951 tehdyn sopimuksen 2 artiklan d) kohdan mukaisesti sopineet seuraavista yhteisistà mààràyksistâ kalakannan suojelemiseksi ja kehittàmiseksi Nââtâmôjoen vesistôssà. 1 artikla. Suomessa ja Norjassa on, mikàli mahdollista samanaikaisesti, annettava Nââtâmôjoen kalastusalueen kalastussààntô, Suomessa oheisen suomenkielisen ja Norjassa norjankielisen tekstin mukaisena. 2 artikla. Nââtâmôjoen kalastusalueeseen kuuluu sanotun joen vesistô siten rajoitettuna kuin kalastussàânnôn 1 :ssâ on sanottu. 3 artikla. Kalastussààntô on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Mikàli kalas tussàânnôn muuttamisesta ei sopimuspuolten vàlillâ myôhemmin toisin sovita, on kalastussàânnôn muuttamista koskeva neuvottelupyyntô esitettàvà vâhintààn vuotta ennen kunkin kolmivuotiskauden pààttymistà. Mikàli kumpikaan sopimuspuoli ei esità tâllaista pyyntôà, jatkuu kalastussàânnôn voimassaolo edelleen seuraavan kol mivuotiskauden. 4 artikla. Helpottaakseen lohen nousua Nààtàmôjoessa, kuten suomalaisnorjalaisen 25 pàivânâ huhtikuuta 1951 tehdyn vedenjuoksun johtamista Nââtâmô joen vesistôstà Gandvikin vesistôôn koskevan sopimuksen 2 artiklan a) kohta edellyttâà, tulee Norjan valtio omalla kustannuksellaan pitàmààn Kolttakosken joen vasemmalle (pohjoiselle) puolelle rakennetun lohiportaan hyvâssà toimintakunnossa. Vastaavasti Suomen valtio ottaa omalla kustannuksellaan rakentaakseen vesistôn Suomen puolella ne lohiportaat, joita Suomi pitàà tarpeellisena lohen nousun helpottamiseksi. Lohiportaiden toiminnan valvomiseksi suorittavat Suomen maa- ja metsâtalousministeriôn sekà Norjan riistanhoito- ja makeanvedenkalastuksen keskusviraston (Direktoratet for vilt og ferskvannfisk) nimeâmàt asiantuntijat Nââtâmô joen kalastusalueella vuosittain heinàelokuussa yhteisen tarkastuksen ja laativat sen tuloksista pôytàkirjan, jonka pohjalta asianomaiset ministeriôt voivat esittàâ tarvittavia toimenpiteitâ. 5 artikla. Kalastuksen valvontaa varten asetetaan yhteisiâ suomalais-norjalaisia kalastuksenvalvontapartioita, joissa on vâhintààn yksi suomalainen ja yksi norjalainen valvoja. Partioiden lukumââràstà, valvontapiireistâ ja muista valvontaan liittyvistà seikoista pààttàvàt yhdessà Lapin lààninhallitus ja Finnmarkin fylkesman. Kumpikin osapuoli palkkaa ja varustaa valvojansa, mutta yhteiset menot jaetaan tasan molempien osapuolten vàlillâ.

3 1981 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 113 Asianomaisten Suomen ja Norjan nimismiesten ja kalastuksen valvojien tulee ilmoittaa suoraan toisilleen, kun heidàn tietoonsa on tullut oman havainnon tai luotettavien selvitysten perusteella, ettà kalastusalueen toisen valtakunnan osalla harjoitetaan tai on harjoitettu kalastusta tâmàn sopimuksen tai vahvistetun kalastussàânnôn vastaisesti ja sellaisissa oloissa, ettà voidaan olettaa asianomaisen osapuolen omien viranomaisten olevan tietâmâttômià siità. 6 artikla. Jokaisen, joka tahtoo kalastaa Nâàtàmôjoen kalastusalueella tàmàn sopimuksen ja kalastussâànnôn mààràysten mukaisesti, tulee ennen kuin kalastus alkaa lunastaa kalastuskortti, joka oikeuttaa kalastukseen asianomaisen valtion puolella kalastusaluetta, ja suorittaa ne kalastusmaksut, jotka kumpikin osapuoli omalla alueellaan mààrââ. 7 artikla. Sopimuspuolet tunnustavat niiden valtioiden, joiden joista anadromikannat ovat làhtôisin, ensisijaisesti omaavan hyôdyn ja vastuun nàistà kannoista. Sopimuspuolet ovat yhtà mieltâ siitâ, ettà ne tulevat toteuttamaan nâitâ periaatteita kahdenkeskisissâ sopimuksissa ja jatkavat yhteistyôtà tarkoituksenaan tehdà monenkeskisià, tâtà nâkôkantaa kuvastavia sopimuksia. 8 artikla. Tâmà sopimus ei vaikuta muihin kummankin hallituksen vàlillà jo voimassa oleviin sopimuksiin tai voimassa oleviin monenkeskisiin sopimuksiin, joiden osapuolia hallitukset ovat. Se ei myôskààn vaikuta kummankaan sopimuspuolen kannanottoihin kansainvâlisen merioikeuden alalla. 9 artikla. Tàmà sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenà pàivànà sen jàlkeen kun sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen, ettà vaaditut valtiosàànnôn mukaiset muodollisuudet on tàytetty. 10 artikla. Tàllà sopimuksella kumotaan Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan vâlillâ Oslossa 9 pàivànà kesàkuuta 1964 tehty sopimus kalastuksesta Nâàtàmôjoen vesialueella. TEHTY Helsingissà 14 pàivànà joulukuuta 1977 kahtena suomen-ja norjankielisenâ kappaleena, joissa molemmat kielet ovat yhtà todistusvoimaiset. Suomen Tasavallan puolesta: MATTI TUOVINEN Norian Kuningaskunnan puolesta: CHRISTIAN BERG-NIELSEN NÂÀTÀMÔJOEN KALASTUSALUEEN KALASTUSSÀÀNTÔ I LUKU. KALASTUSALUE 1. Tàtà kalastussâàntôà sovelletaan Nâàtàmôjoen kalastusalueella, johon kuuluu sanotun joen vesistô meren ja joen vàlisestà rajasta niin pitkàlle kuin lohi vesistôôn sâànnôllisesti nousee ajan tasalle saatettuihin Suomen ja Norjan alueita koskeviin karttoihin tehtyjen merkintôjen ja maastoon asetettujen kilpien mukaisesti. Meren ja joen vâlinen raja mààritellâân Norjan lainsââdânnôn nojalla.

4 114 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 1981 II LUKU. LOHEN, MERITAIMENEN JA MERIRAUDUN KALASTUS 2. Lohen, meritaimenen ja meriraudun kalastuksessa saadaan kàyttàà seuraavia pyydyksiâ ja kalastustapoja: a) Vapaa ja viehettâ. Tàllà ei kuitenkaan tarkoiteta harrilautaa ja siihen verrattavia pyyntivâlineità, b) Tavallista seisovaa verkkoa, c) Kolttakoskessa kàpâlâ-kulletta tavallisessa paikassa. Padon, katkaravun, madon ja tâkyraksin (reketaklé) sekâ niihin verrattavien pyyntivâlineiden kâyttô on kielletty. 3. Seisova verkko ei saa olla 30 metrià pitempi, âlkôônkà sillà kalastettaessa kâytettâkô keinotekoista virransuojusta. Kukaan âlkôôn kâyttâkô lohen, meritaimenen ja meriraudun pyyntiin useampaa kuin kolmea seisovaa verkkoa, joiden sijainti on selvâsti osoitettu, kalastusalueella vakinaisesti asuvaa ruokakuntaa kohti. Pyyntiin tarkoitettu seisova verkko on ennen kâyttôônottoa esitettâvâ asianomaiselle poliisiviranomaiselle tai hànen valtuuttamalleen tarkastettavaksi ja merkittàvâksi. Kalastus vavalla ja vieheellà on kielletty 10 metrià seisovan verkon ylàpuolella ja sen sivuilla sekâ 50 metrià sen alapuolella. 4. Lohen, meritaimenen ja meriraudun pyyntiin âlkôôn kâytettâkô kudottuja ja keinokuiduista valmistettuja pyydyksiâ, joissa solmujen vâli on 58 mm pienempi solmujen keskipisteestà mitaten pyydyksen ollessa màrkânâ. 5. Kudottujen ja keinokuiduista valmistettujen pyydysten kâyttô on kielletty lohen, meritaimenen ja meriraudun pyynnissà perjantaista kello 19 maanantaihin kello 19 Suomen aikaa. Kàpàlâpyynnissà heittojen vàliajan tulee olla vâhintâàn kaksi tuntia. 6. Lohen, meritaimenen ja meriraudun pyynti ja tappaminen sekâ nâitâ kalalajeja varten tehtyjen pyydysten kàyttâminen, pyyntiin asettaminen tai jàttâminen on kielletty syyskuun 1 pâivàn alusta toukokuun 31 pâivân loppuun. Ill LUKU. MUUN KALAN PYYNTI 7. Joessa kauttaaltaan ja jârvessà 200 metrià làhempànà joen niskaa ja suuta saadaan muun kalan pyyntiin kâyttââ ainoastaan seisovaa verkkoa ilman virransuojusta sekâ vapaa ja viehettâ. Jàrvissâ edellà mainittua etâisyyttà kauempana joen suusta ja niskasta saadaan muun kalan pyyntiin kâyttââ seisovaa verkkoa, nuottaa, johtoaitaista rysàâ, katiskaa, mertaa sekâ koukkupyydyksiâ pitkââsiimaa lukuunottamatta. Yllâ 5 ja 6 :ssâ mâârâtyt viikko- ja vuosirauhoitukset ovat voimassa myôs muun kalan pyyntiin nàhclen kalastusalueen joissa ja muissa virtaavissa vesissà, ei kuitenkaan jàrvissâ. Madetta saadaan kalastaa koukkupyydyksellà ja rysàllâ jokien ollessa jààn peitossa. III luvussa mainittujen kalojen pyyntià varten tehdyissâ kudotuissa ja keinokuiduista valmistetuissa pyydyksissâ âlkôôn solmujen vàli olko 40 mm pienempi eikà 45 mm suurempi solmujen keskipisteesta mitaten pyydyksen ollessa màrkânâ. Rysâ âlkôôn miltaàn osalta, aitaverkko mukaanluettuna, olko 1,5 metrià korkeampi.

5 1981 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 115 IV LUKU. ERINAISIA MÂARÂYKSIA 8. Pyydyksissâ, katiskaa lukuunottamatta, àlkôôn kâytettâkô metallilankaverkkoa. 9. Atraimen taikka muun pyyntivàlineen, joka on varustettu kârjellà tai sellaisella koukulla, joka ei oie tarkoitettu kalan nieltàvâksi, ja myrkyllisten aineiden tai sâhkôvirran kàyttô kalastuksessa on kielletty. Koukkupyydysten kàyttô sillâ tavalla ja sellaisissa olosuhteissa, ettà koukku voi tarttua kalaan ulkopuolelta, on kielletty. Kuitenkin olkoon lupa kâyttàà kalakoukkua, kalakirvestà ja haavia apuvàlineenà luvallisessa kalastuksessa. Sellaisia esineità, joiden tarkoituksena on pelottaa kalaa tai estâà sen vapaata kulkua, àlkôôn asetettako veteen tai sen ylâpuolelle. Sellaisen veneen ja moottorin kàyttô, joka ei kuulu kalastusalueella vakituisesti asuvalle henkilôlle, on kalastuksessa kielletty. 10. Seisovan kalanpyydyksen mitâàn osaa àlkôôn laskettako làhemmàksi joen syyimmàn vàylân keskiviivaa kuin ettâ tàmân ja pyydyksen vâlimatkaksi jàâ kuudennes joen tai uoman leveydestâ mitattuna tavallisimman keskivedenkorkeuden vallitessa kesâllà joen pââuomassa tai sen sivuhaarassa, jossa virtaa vettâ koko kesàn. 11. Asianomainen nimismies voi maàrâtà: a) joen ja jàrven vàlisen rajan, b) pââjoen, sivujoen ja vesistôn kapeikon syvimmàn kohdan, c) rauhoitusalueen kalaportaassa ja sen luona. Viimeksi mainitusta rauhoitusalueesta on voimassa, mita siità on asianomaisessa maassa sàâdetty. Nimismiehen pààtôksestà voidaan Suomessa valittaa Lapin lààninhallitukselle, Norjassa Finnmarkin fylkesmanille, joiden pâàtôs on lopullinen. 12. Àlkôôn kukaan pyydystâkô tai tappako lohta, taimenta tai jârvitaimenta, joka ei tàytà 30 senttimetrià mitattuna leuan pàâstà pyrstôn keskimmàisten ruotojen kàrkeen. Pyynnissâ saatu tàllainen kala on viipymàttâ laskettava takaisin veteen. Sama koskee tàysimittaistakin lohta: a) jos se on saatu vuosirauhoituksen aikana, b) jos se on saatu viikkorauhoituksen aikana eika oie pyydystetty vavalla ja vieheellà, taikka c) kun se on talvikko. 13. Tàmân kalastussâànnôn màâràykset eivàt koske tieteeellistâ tarkoitusta varten tai kalakannan lisââmiseksi tapahtuvaa pyyntià, jonka harjoittamiseen asianomainen ministeriô tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla on antanut luvan. Tâllaisen luvan antamisesta on tehtàvâ ilmoitus toisen sopimuspuolen viranomaisille. 14. Sillâ, joka on asianomaisessa jàrjestyksessâ mââràtty valvomaan tàmân sàânnôn noudattamista, on sellainen oikeus ja lain turva, joka kuuluu poliisiviranomaiselle. /5. Tàmân kalastussàannôn mààràysten rikkomisesta rangaistaan yleisen lain mukaan. Kun kielletty tai luvattomasti kàytetty pyydys samoin kuin luvattomasti pyydystâmàllà saatu saalis tai sen arvo, sekâ luvattomassa kalastuksessa kàytetty vene tai siihen verrattava kulkuvàline tahi sen arvo on tuomittava menetetyksi, olkoon voimassa, mita siità on erikseen sàâdetty.

6 116 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités Muilta osin noudatetaan kummassakin sopimusmaassa asianomaisen maan kalastuslakia ja sen nojalla annettuja mâàrâyksiâ. 17. Tâmà kalastussâânnôs tulee voimaan 1 pàivànà kesàkuuta Sillà kumotaan 12 pàivànà kesàkuuta 1964 voimaan tullut Nââtâmôjoen kalastusalueen kalastussâântô.

7 1981 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 117 [NORWEGIAN TEXT TEXTE NORVÉGIEN] OVERENSKOMST MELLOM REPUBLIKKEN FINLAND OG KONGE- RIKET NORGE OM FISKET I NEIDENELVENS FISKEOMRÀDE Republikken Finland og Kongeriket Norge har i samsvar med artikkel 2, punktd) i overenskomst av 25. april 1951 om overforing fra Neidenvassdraget til Gandvikvassdraget av vassf0ringen fra Garsj0en, Kjerringvatn og F0rstevannene blitt enige om f01gende f'elles bestemmelser til vern og fremme av fiskebestanden i Neiden vassdraget: Artikkel 1. I Finland og Norge skaï det, sa vidt mulig samtidig, utferdiges fiskeregler for Neidenelvens fiskeomràde, i Finland med vedlagte finske tekst og i Norge overensstemmende med vedlagte norske tekst. Artikkel 2. Neidenelvens fiskeomràde omfatter nevnte elvs vassdrag begrenset slik som angitt i fiskereglenes 1. Artikkel 3. Fiskereglene skaï gjelde tre àr om gangen. Sa fremt ikke avtalepartene senere avtaler noe annet om endring av fiskereglene, skaï begjeering om forhandlinger angâende endring av fiskereglene fremsettes minst ett âr for utgangen av enhver treârsperiode. Om ingen av partene fremsetter en slik begjeering, fortsetter fiskereglene à gjelde i den pàf01gende treârsperiode. Artikkel 4. For à lette laksens oppgang i Neidenelven, som forutsatt i artik kel 2, punkt a) i overenskomsten av 25. april 1951 om overf0ring av vassf0ring fra Neidenvassdraget til Gandvikvassdraget, skaï den norske stat pâ egen bekostning holde den laksetrapp som er bygd ved Skoltefossen pâ elvens venstre (nordre) side, i god funksjonsdyktig stand. Pâ tilsvarende mate pâtar den finske stat seg pâ egen bekostning à bygge de laksetrapper pâ vassdragets finske side, som Finland anser n0dvendige for à lette laksens oppgang. For à overvàke laksetrappenes funksjon skaï sakkyndige utpekt av jord- og skogsbruksministeriet i Finland og av Direktoratet for vilt og ferskvannsfisk i Norge àrlig i juli-august utf0re en felles kontroll pâ Neidenelvens fiskeomràde og sette opp en protokoll om resultatene, pâ basis av hvilken vedkommende myndigheter kan foreslâ n0dvendige tiltak. Artikkel 5. For oppsyn med fisket opprettes felles finsk-norske overvâkningspatruljer med minst en finsk og en norsk oppsynsmann. Om patruljenes antall, overvâkningsomrâdene og andre forhold som har sammenheng med oppsynet, fatter lànsstyrelsen i Lapplands lân og fylkesmannen i Finnmark beslutning i samràd med hverandre. Hver av partene 10nner og utruster sine oppsynsmenn, men felles utgifter fordeles likt mellom de to partene. Vedkommende finske og norske lensmenn og fiskeoppsynsmenn skaï underrette hverandre direkte nâr de ved selvsyn eller pâ grunnlag av tilforlatelig unders0kelse har fàtt kunnskap om at det foregâr eller har foregâtt fiske pâ det annet lands del av fiskeomràdet i strid med denne overenskomst eller de fastsatte fiskeregler og under

8 118 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 1981 slike forhold at vedkommende parts egne myndigheter ikke kan àntas à ha kjennskap til det. Artikkel 6. Enhver som 0nsker à fiske pà Neidenelvens fiskeomrâde i overensstemraelse med derme overenskomst og de fastsatte fiskeregler, skaï f0r fisket begynner, lose fiskekort som gir rett til fiske pà vedkommende stats del av fiskeomràdet, og betale de fiskeavgifter som hver av partene fastsetter for sitt eget omrâde. Artikkel 7. Begge kontraherende parter erkjenner at i f0rste hànd de stater i hvis elver anadrome bestander bar sin opprinnelse, har interesse og ansvar for disse bestander. Begge kontraherende parter er enige om à iverksette disse prinsipper i bilatérale avtaler, og 0nsker à fortsette samarbeidet i den hensikt à fà i stand multilatérale avtaler som avspeiler dette standpunkt. Artikkel 8. Denne overenskomst skaï ikke pà noen mate pàvirke andre eksisterende overenskomster mellom de to regjeringene eller eksisterende multilatérale konvensjoner som regjeringene er parter i. Den skaï heller ikke pàvirke noen av de to kontraherende parters oppfatning vedr0rende havets folkerett. Artikkel 9. Denne overenskomst trer i kraft den trettiende dag etter at avtalepartenes regjeringer har meddelt hverandre at de n0dvendige konstitusjonelle forutsetninger er oppfylt. Artikkel 10. Ved denne overenskomst oppheves den overenskomst som blé inngàtt i Oslo den 9. juni 1964 mellom Republikken Finland og Kongeriket Norge om fisket i Neidenvassdragets fiskeomrâde. UNDERTEGNET i Helsingfors den 14 december 1977, i to eksemplarer pà finsk og norsk idet begge tekster har samme gyldighet. For Republikken Finland: MATTI TUOVINEN For Kongeriket Norge: CHRISTIAN BERG-NIELSEN FISKEREGLER FOR NEIDENELVENS FISKEOMRÂDE KAPITTEL i. FISKEOMRÀDET 1. Disse fiskeregler gjelder for Neidenelvens fiskeomrâde, hvilket omfatter nevnte vassdrag fra grensen mellom havet og elven, og sa langt opp i vassdraget som laks vanligvis gàr i henhold til aktuell avmerking pâ kart over finsk og norsk omrâde, og i henhold til skilter oppsatt i terrenget. Grensen mellom havet og elven fastsettes i henhold til norsk lovgivning. KAPITTEL 11. FANOST AV LAKS, SJ0AURE OG SJ0R0YE 2. Til fangst av laks, sjoaure og sj0r0ye er det tillsatt à bruke f01gende redskaper og fangstmetoder: a) Stang og hândsn0re. Med dette menés ikke oter eller lignende fangstredskaper,

9 1981 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités 119 b) Vanlig settegarn, c) Ved Skoltefossen kan gebàlà brukes pâ det vanlige sted. Bruk av stengsel, reke, mark og reketakle eller lignende fangstredskaper er forbudt. 3. Settegarn ma ikke ha st0rre lengde enn 30 m, og under fiske med dette redskap ma kunstig strembryter ikke anvendes. Til fangst av laks, sjoaure og sjoraye skaï det ikke benyttes mer enn tre settegarn, hvis plassering er klart angitt, per husstand som er fast bosatt pà fiskeomrâdet. Settegarn, som skaï brukes til fangst, skaï for det tas i bruk, forevises vedkommende politimyndighet eller av ham bemyndiget person for kontroll og merking. Fiske med stang og hàndsn0re er forbudt 10 meter ovenfor og ved siden av et settegarn, samt 50 meter nedenfor garnet. 4. Til fangst av laks, sj0aure og sj0r0ye ma ikke brukes bundne redskaper, herunder kunstfiberredskaper, med mindre maskevidde enn 58 millimeter regnet fra knutes til knutes midtpunkt nàr redskapet er vàtt. 5. Fra fredag kl til mandag kl norsk tid er bruk av bundne redskaper, herunder kunstfiberredskaper, forbudt til fangst av laks, sj0aure og sj0r0ye. Det skaï ved bruk av gebàlà gà minst to timer mellom hvert kast. 6. I tiden fra og med 1. September til og med 31. mai er det forbudt à fiske eller drepe laks, sj0aure og sj0r0ye, samt i fangst0yemed à bruke, sette ut eller la bli stàende redskaper bestemt for disse fiskearter. KAPITTEL in. FANGST AV ANNEN FISK 7. I elven i sin helhet og i innsj0 neermere elvens inn- og ut!0psos enn 200 meter kan det til fangst av annen fisk bare brukes settegarn uten strambryter, samt stang og hàndsnore. I innsj0 i st0rre avstand fra osene enn foran nevnt kan det till fangst av annen fisk brukes settegarn, not, ruse med ledegarn, vanlig ruse, teine og krokredskaper unntatt line. De i 5 og 6 foreskrevne uke- og ârsfredningstider gjelder ogsâ ved fangst av annen fisk i elver og andre strammende vassdrag innen fiskeomrâdet, men ikke i innsj0er. Lake kan fanges med krokredskap og ruse i den tid elvene er islagt. Maskevidden i bundne redskaper, herunder kunstfiberredskaper, til fangst av fiskearter nevnt under Kapittel III, ma ikke vaere mindre enn 40 millimeter og ikke st0rre enn 45 milli meter regnet fra knutes til knutes midtpunkt nàr redskapet er vàtt. Ruse, ledegarn medregnet, ma ikke pà noe sted ha st0rre h0yde enn 1,5 meter. KAPITTEL IV. FORSKJELLIGE BESTEMMELSER 8. I fangstredskap, unntatt teine (katsa) skaï det ikke brukes nett av metalltrâd. 9. Det er forbudt à bruke lyster eller noe annet redskap med spiss eller krok som ikke er beregnet pà à slukes av fisken, sa vel som giftstoff eller elektrisk str0m. Det er forbudt à bruke krokredskaper pâ en slik mate eller under slike forhold at fisk kan krakes. Det er likevel tillatt à bruke kjeks (klepp), fiske0ks eller hàv som hjelperedskap ved lovlig fiske. Gjenstander som er beregnet pâ à skremme fisken eller hindre dens frie gang, ma ikke anbringes i eller over vannet. Det er ved fiske forbudt à bruke bât og motor som ikke tilh0rer person fast bosatt pâ fiskeomrâdet. 10. Ingen del av faststàende redskap ma anbringes nœrmere djupâlens midtlinje enn hva som tilsvarer en sjettedel av elvens eller 10pets bredde ved vanligste middels sommervannstand i elvens hoved!0p, eller i bii0p som f0rer vann hèle sommeren.

10 120 United Nations Treaty Series Nations Unies Recueil des Traités Vedkommende lensmann kan fastsette: a) grensen mellom elv og innsj0, b) det dypeste stedet i hoved!0p, bilop og trangt 10p i vassdraget, c) fredningssone i og ved laksetrapp. Vedr0rende fredningssone som nevnt, gjelder hva som derom er fastsatt i vedkommende lands lov. Beslutning av lensmann kan i Finland forelegges lânsstyrelsen i Lapplands lân, og i Norge fylkesmannen i Finnmark, til endelig avgj0relse. 12. Det er forbudt à fange eller drepe laks, sj0aure eller innlandsaure av mindre lengde enn 30 centimeter malt fra snutespissen til enden av halefinnens midterste strâler. Blir slik fisk fanget, skaï den straks slippes ut igjen i vannet. Det samme gjelder laks selv om den er over minstest0rrelsen: a) nâr den er fanget i den ârlige fredningstid, b) nâr den er fanget i den ukentlige fredningstid og ikke er fisket med stang eller hândsn0re, eller c) nâr den er utidig (vinterst0ing). 13. Disse régler skaï ikke vasre til hinder for at vedkommende myndighet pà de vilkàr som finnes n0dvendige, dilater fiske i vitenskapelig 0yemed eller for tiltak til fremme av fiskebestanden. Melding om slik dispensasjon skaï gis den annen kontraherende parts myndighet er. 14. Den som pà foreskreven mate oppnevnes til oppsynsmann for à pâse at disse fiskeregler etterleves, skal ha samme myndighet og beskyttelse som politiets tjenestemenn. 15. Overtredelse av disse fiskeregler straffes i henhold til alminnelig lov. Nâr forbudt eller ulovlig anvendt fangstredskap, ulovlig fisket fangst samt bât eller lignende fremkomstmiddel anvendt ved ulovlig fiske, eller verdien av dette, skall inndras, gjelder hva herom sasrskilt er bestemt. 16. For 0vrig anvendes i hver av de kontraherende stater vedkommende stats lovgivning om fiske og bestemmelser gitt i medhold av denne. 17. Disse fiskeregler trer i kraft den 1 juni Fra samme tid oppheves dermed de fiskeregler for Neidenvassdragets fiskeomrâde, som trâdte i kraft den 12. juni 1964.