Fagerkullayhdistys Korjausrakentamis- ja puutarhahanke KOPU

Transkriptio

1 Fagerkullayhdistys Korjausrakentamis- ja puutarhahanke KOPU POMO+/ LUKE ry PERINNEKASVITARHAN PERUSTAMINEN FAGERKULLAAN

2 Lyhentäen lainattu Tommi Kuutsan seminaariesitelmästä ENNEN VANHAAN Ensimmäinen puutarhuri palkattiin Högforsin ruukkiin vuonna Puutarhamestari David Juhonpoika Brander (s. 1825) saapui Jokioisten kartanosta. Brander palkattiin mitä ilmeisimmin perustamaan puutarhaa ja puistoa Högforsin ensimmäisen päärakennuksen tuntumaan. Högforsin ruukin asemapiirrokseen vuodelta 1863 on merkitty uuden päärakennuksen ja tuotantotilojen lisäksi puutarha sekä puisto. Tarkempaa tietoa Högforsin puiston ja puutarhan alkuaikojen istutuksista ei kuitenkaan ole säilynyt. Ilmeisesti puutarhassa kasvatettiin hedelmäpuita, kuten tuohon aikaan oli tapana mihin viittaa myös nimitys trädgård. Ruukin pellot alkoivat aivan päärakennuksen tuntumasta. kuva: Karkkilan ruukkimuseon kokoelmat Puutarhurit v ruotsinmaalainen Gustaf Robert Ekström (s. 1861) v Johan August Lundell (s. 1871) v Gustaf Robert Ekström 1880-luvulla Edvin Stefansson Dahlmann (E. Tapaninpoika Lehtiö) 2

3 Ruukin puisto 1800-luvulla Vuonna 1885 Volter Ramsay osti Högforsin ruukin ja ryhtyi kehittämään Högforsia. Vuonna 1888 ruukinpatruuna rakennutti uuden päärakennuksen Bremerin talon tuntumaan. Samalla myös puistoja ja puutarhoja ryhdyttiin kehittämään. Högforsin ruukin asemapiirroksessa 1800-luvun lopulta näkyy Ramsayn talon eli Kosthollin edustalle perustettu puisto, jossa oli kolme hiekkakäytävää. Puisto rajoittui kolmelta sivulta tiehen luvulla otetuissa valokuvissa näkyy puistoon istutettuja jalopuita ja omenapuita, mutta osa selvästi vanhempia puita, jotka ovat ilmeisesti peräisin Bremerin aikakaudelta. Högforsin kauppapuutarha Johtajiston mäen vieressä sijaitsi 1920-luvun alusta lähtien tehtaan kauppapuutarha, jossa viljeltiin hedelmiä, marjoja ja hyötyvihanneksia myyntiin. Puutarhan tuotteita tehtaanvirkailijoille ilmaiseksi, mutta työläiset joutuivat maksamaan tehtaan niistä määräämän subventoidun hinnan. Puutarhasta hyötykasviviljely levisi vähitellen asuntoalueille. Sieltä ovat peräisin vanhat omena- ja marjalajikkeet, joita löytyy tehtaan asuntoalueilta. Högforsin kauppapuutarhassa työskenteli mm. puutarhuri Lennart Aksel Eriksson (s. 1897). Eriksson oli ollut 1910-luvulla töissä Ruotsissa puutarha-alalla. Vuonna 1922 Eriksson palkattiin Högforsin kauppapuutarhaan, jossa hän toimi puutarhurina yli 25 vuoden ajan. 3 kuva: Karkkilan ruukkimuseon kokoelmat

4 Työntekijöiden innostaminen puutarhojen perustamiseen Ruukin työntekijöitä pyrittiin innostamaan puutarhojen ja kasvimaiden perustamiseen. Kamariherra Hjalmar Linder teki aloitteen 1910-luvulla, kun hän havaitsi ruukkilaisten syövän varsin yksipuolista ravintoa. Varsinaisesti puutarhoja alettiin perustaa toimitusjohtaja, vapaaherra Edvard Cedercreutzin aikana. Ruukki palkkasi asukkaiden avuksi puutarhaneuvojia. Heistä tunnetuin Kerttu Räisänen. Asuntojen tuntumaan istutettiin ruukin toimesta omenapuita sekä musta- ja punaherukkapensaita ja karviaismarjapensaita eli tikkelperipensaita. Asukkaat viljelivät myös mm. porkkanoita, punajuuria ja lanttuja. Kukkiakin oli palstoilla, mutta aluksi melko vähän. Puutarhaneiti Kerttu Räisänen valvoi puutarhojen ja kasvimaiden perustamista ja hoitoa. Kerrotaan, että Fagerkullan miehillä ei ollut asiaa korttimäkeen puutarhojen istutusaikaan. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo kuva: Karkkilan ruukkimuseon kokoelmat Palstoja ja kilpailua Tehtaan työntekijöiden lapsille järjestettiin maatalouskerhoja 1930-luvulta alkaen. Aarin palstoilla viljeltiin vihanneksia ja perunoita. Esim. vuonna 1950 mukana oli 99 nuorta palstanhoitajaa. Ruukkilaisille perustettiin puutarhakerho ja ja 1950-luvulla järjestettiin puutarhakilpailuja. Esimerkiksi vuonna 1949 järjestetyssä kilpailussa huomioitiin 1) vihannekset, 2) tomaatit ja kurkut sekä 3) puutarhan ja pihan järjestely ja siisteys. Vuonna 1950 kilpailussa palkittiin erikseen Fagerkullan, Haukkamäen sekä Haapalan/Lemmoin alueiden parhaat. 4

5 FAGERKULLAN PERINNEKASVITARHAN ALKU Alue Fagerkullayhdistys vuokrasi Verälänsuoran varrelta Karkkilan kaupungilta 660m2 alueen, jota jatkossa kehitetään yhteistyössä kaupungin kanssa. Kasvitarhan ala on n. 450m2. Yhdistys vastaa alueen hoidosta. Aluetta on tarkoitus hoitaa mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisin ja perinteisin menetelmin ja kehittää yhteistyötä mm. kaupungin museotoimen kanssa. kartta: Karkkilan kaupunki, Mittaustoimisto 5

6 kuva: Virpi Ojanen Taustaa Aikoinaan työläisasuntoalueen puutarhat muotoutuivat yhtenäisiksi, sillä tehdas omisti asunnot. Puutarhojen suunnitelmat sekä puuvartiset kasvit tulivat tehtaan puutarhasta. Fagerkulla rakennettiin 1920-luvulla uudenaikaiseksi puutarhakaupungiksi, jonka malli oli peräisin Ruotsista. Tehdas valvoi alueen yleisilmettä sekä pihojen hoitoa ja yhtenäisyyttä. Puutarhakaupunginosan rakennuksista ja niiden kunnossapidosta huolehti rakennusosasto. Puutarhan hoitoon tehdas oli palkannut puutarhurin ja alueen puiden ja pensaiden taimet tuotettiin tehtaan omassa puutarhassa. Vuosikymmenten kuluessa asukkaat ovat vaihtuneet ja asunnot siirtyneet yksityisomistukseen. Maisema on muuttunut ja miljöö on säilynyt vaihtelevasti. Autoistuminen ja tehtaan työpaikkaliikenne ovat muokanneet maisemaa. Maallikon on usein mahdotonta arvioida, millaiset muutokset ovat sopusoinnussa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen kanssa. Puutarhakasvimarkkinat ovat mullistuneet; kasveja on kaupan runsaasti eikä niiden soveltuvuudesta Suomen ja Karkkilan oloihin ole varmuutta. 6

7 Tavoitteet Fagerkullaan perustettiin vuosina kylän yhteinen perinnekasvitarha. Sen perustehtävänä on kerätä, elvyttää ja säilyttää alueella perinteisesti viljeltyä sekä alueelle ja ajalle ( ) tyypillisiä puutarhakasveja sekä turvata niiden jatkuva saatavuus. Puutarhaan kerätään pääasiassa koristekasveja lähiseudun puutarhoista sekä hankitaan täydennystä perinnekasveja (maatiaislajikkeita) suosivista taimistoista. Vanhoja omenapuita lisätään. Muita kerättäviä puuvartisia kasveja ovat ruusut, kriikunapuut ja marjapensaat. Kasvitarhan tavoitteena on - elävöittää kulttuurimaisemaamme. - kerätä ja säilyttää alueelle tyypillisiä koristekasveja. - lisätä kiinnostusta puutarhanhoidon perinteisiin ja käytäntöihin. Työt ja talkoot jatkuvat edelleen vuonna kuva: Juha Mäki-Jussila

8 TYÖVAIHEET Kasvitarhan toteuttamisen ja hankkeen ajaksi palkattiin osa-aikainen työntekijä, joka toimi samalla hankkeen vastuuhenkilönä, vastasi työn organisoinnista ja työskenteli yhteistyössä yhdistyksen hallituksen, erityisesti rahastonhoitajan kanssa. Puutarhan kone- ja muita asiantuntijatöitä teetettiin ostopalveluina. Lisäksi tehtiin satoja (tuhansia!) tunteja talkoita ja vastikkeetonta ammattityötä Mittaamisen ja merkitsemisen jälkeen aloitettiin kesannointi. Kaivurin voimin maan pinta kuorittiin ja juurakot irrotettiin. Talkooväki raivasi vesakkoa, oksia ja juuria. Teuvo Toivonen kynti aluetta aina tarvittaessa ja talkooväki keräsi esiin tulleita kiviä, juuria ja rikkakasveja. Kuivuuden hidastamaa kesannointia jatkettiin pakkasiin asti. Jokaisen kynnön jälkeen kitkettiin rikkakasveja, jotta maa saatiin viljelykuntoon. Alueesta teetettiin maaperäanalyysi, jossa maa todettiin peruslannoituksella ja kalkituksella hyvin tarkoitukseen sopivaksi. Tukipengerrys rakennettiin syyskuussa. Kaivuri teki uran pengerrystä varten ja levitti routimista ehkäisevän hiekkakerroksen paikoilleen. Pengerrystä varten on kaivettiin ura ja kivet aseteltiin paikoilleen. 8

9 2007 Alue salaojitettiin kaivurin avustuksella ja talkoovoimin. Pääpolut täytettiin salaojahiekalla. Viherlannoituskasveiksi kylvettiin hunajakukkaa, veri- ja persianapilaa sekä erilaisia auringonkukkia. Reuna-alueita kunnostettiin vähitellen ja kitkentöjä jatkettiin. Syksyllä hankittiin haketta ja valmisteltiin ruusuille istutusalue. Ensimmäiset ruusut istutettiin. Pohjoisreunalle istutettiin maa-artisokkaa maanparannuskasviksi. Korttelikompostoinnista saatiin kirjallinen selvitys. kuva: Jukka-Pekka Lehtinen kuva: Virpi Ojanen 9 Veriapila kuva: Virpi Ojanen

10 AKILEIJAN TULEVAISUUS Yhdistys sai LUKE ry:n jäsenenä hankkeelle maaseudun kehittämistukea POMO+rahoitusohjelmasta vuosille Tammi-maaliskuussa 2008 valmisteltiin loppuraportti. Jatkossa yhdistys huolehtii alueen hoidosta. Kasvitarhaa kehitetään talkoovoimin sekä yhteistyössä mm. alueen sekä Karkkilan kaupungin eri alojen ammattilaisten kanssa. Ylläpitohoidon toteuttamista tuettuna työtoimintana selvitetään edelleen. Akileijan suunnitelmaluonnoksia vuodelta 2006 Virpi Ojanen 10

11 Jatkuu... Istutuksia, rikkakasvien torjuntaa ja kitkentää jatketaan Tulevasta toiminnasta tarkemmin Kasvitarhan jatkosuunnitelmassa. Puutarhoja koskevaan asukaskyselyyn saa mielellään edelleen vastata. Toivomme myös yhteydenottoja teiltä, jotka tiedätte / muistatte pihojen ja puutarhojen ja ympäristönhoidon menneisyyttä; pienetkin asiat ovat oleellisia! Kaikki ideat ja ilmoitukset kasvi- yms. lahjoituksista ovat tervetulleita. Tulevina vuosina toiminta painottuu sopivien kasvien keruuseen, istuksiin ja kasvitarha-alueen hoitoon. Akileijan tulevaisuus on käsissämme tule mukaan suunnittelemaan ja osallistumaan työryhmän toimintaan. Tarharyhmä suunnittelee työvaiheet ja kutsuu tekijöitä paikalle. kuva: Juha Eronen 11

12 Haaveet Puutarhanhoitoon liittyvää opastusta ja koulutusta: Kompostointia kotikulmilla - Hyödyllisiä koristekasveja - Helppo perennapenkki - Iloa puutarhasta Kasvitarhasta yhteinen toiminta- ja oleskelutila, joka osaltaan tukee asukastoimintaa. Alueelle toivotaan kokeiltavaksi puutarhakalusteiden prototyyppejä. Akileija täydentää työläismuseon ohjelmaa. Aluetta merkitään kasveista tai alueesta kertovin kyltein. Kaiverretaan kasvitarhan komistukseksi Akilieja-kiviä paikallisten käsityöläisten ja /tai taiteilijoiden johdattamina... Mikä olisi Sinun haaveesi? puut pensaat emotaimet taimivauvat ideaistutukset polut syreeniaita istuimia kriikunoita Kasvitarhaluonnos Virpi Ojanen KAIKILLE KIITOKSET OSALLISTUMISESTA, AVUSTA JA YHTEISTYÖSTÄ! 12