Fagervikin lisäksi puistoja ja puutarhoja oli 1700-luvulla myös mm. Mustion, Jokioisten ja Björkbodan ruukeissa.
|
|
- Annika Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akileijan seminaari pitkän puutarhakesän päätteeksi Tommi Kuutsa RUUKIN PUISTOJEN JA PUUTARHOJEN JÄLJILLÄ Ruukkien puistot ja puutarhat Rautaruukit olivat hyvin innovatiivisia teollisuuslaitoksia. Varsinaisen raudanvalmistuksen tekniikan lisäksi ruukit edistivät monella tapaa maataloutta ja maanviljelykseen liittyviä tekniikoita. Ruukkien vaurautta ja yritteliäisyyttä esiteltiin rakentamalla komeita ruukinkartanoita. Kartanoiden ympärille perustettiin jo 1700-luvulla puistoja ja puutarhoja. Yksi maineikkaimmista puutarhoista sijaitsi Inkoon Fagervikin ruukissa. Patruuna Johan Hisinger perusti puiston Fagervikin kartanon ympärille 1770-luvulla, lähinnä englantilaisten esikuvien mukaan. Puistoon istutettiin suuri määrä harvinaisia puita ja kasveja. joita tuotiin Ruotsista ja Virosta. Fagervikin ruukin kasvihuoneessa kasvatettiin 1700-luvun jälkipuolella mm. viinirypäleitä, sitruunoita, appelsiineja sekä kaktuksia. Fagervikin ruukkia pidetään lisäksi ensimmäisenä paikkana Suomessa, jossa viljeltiin perunaa. Fagervikin lisäksi puistoja ja puutarhoja oli 1700-luvulla myös mm. Mustion, Jokioisten ja Björkbodan ruukeissa.
2 Puutarhan perustaminen Högforsin ruukkiin 1600-luvulla perustettu Fagervik suomalaisten ruukkien vanhempaa vaihetta. Sen sijaan vuonna 1820 toimintansa aloittanut Högforsin ruukki kuuluu uudempien ruukkien ryhmään. Högforsin ruukki perustettiin Vihdin pitäjän Pyhäjärven kappelin Karkkilan kylän alueelle, Yli- Karkin, Ali-Karkin ja Mattilan eli Rotan tilan maille. Ruukki jalosti Kulonsuonmäen kaivoksesta louhittua malmia. Ruukin omistajat eivät aluksi asuneet Högforsissa, vaan kävivät muualta käsin ruukissa. Högforsin ensimmäinen päärakennus valmistui vuonna 1843 Joseph Bremerin kaudella. Talossa asui Bremerin poika Walfrid, joka toimi tuolloin ruukinhoitajana. Joseph Bremer asui itse omistamassaan Jokioisten ruukinkartanossa. Högforsin päärakennus paloi vuonna Sen paikalle rakennettiin uusi päärakennus 1860-luvun alussa. Patruuna Joseph Bremer muutti Jokioisilta Högforsin uuteen ruukinkartanoon, sillä Walfrid siirtyi vuorihallituksen palvelukseen. Ensimmäinen puutarhuri palkattiin Högforsin ruukkiin vuonna Tuolloin 25-vuotias puutarhamestari David Juhonpoika Brander (s. 1825) sai saapui Jokioisten kartanosta Högforsiin. Branderin puutarhurin ura oli edennyt tuolloin ominaiseen tapaan perkaajapojasta puutarharengiksi ja edelleen puutarhuriksi. Brander palkattiin mitä ilmeisimmin perustamaan puutarhaa ja puistoa Högforsin ensimmäisen päärakennuksen tuntumaan. Högforsin ensimmäisestä päärakennuksesta ei ole säilynyt piirrosta tai kuvaa. Högforsin ruukin asemapiirrokseen vuodelta 1863 on merkitty uuden päärakennuksen ja tuotantotilojen lisäksi puutarha sekä puisto. Tarkempaa tietoa Högforsin puiston ja puutarhan alkuaikojen istutuksista ei kuitenkaan ole säilynyt. Ilmeisesti puutarhassa kasvatettiin hedelmäpuita, kuten tuohon aikaan oli tapana. Myös nimitys trädgård viitta puihin. Asemapiirroksessa näkyy myös, kuinka ruukin pellot alkoivat aivan päärakennuksen tuntumasta.
3 Jokioisten ruukki ja sen puutarhat Puistot ja puutarhat olivat toki tuttuja Bremereille heidän omistamassaan Jokioisten kartanossa, jonka Bremer oli ostanut vuonna Jokioisten aikaisempi omistaja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand oli laitattanut 1700-luvun lopulla kartanon ympärille englantilaisen puutarhan tammi- ja omenapuineen. Jokioisissa oli myös kasvihuone, jonka sanottiin olleen Versailles n palatsin kasvihuone pienoiskoossa. Erään aikalaisen kirjoituksen mukaan Jokioisilla näkyi, kuinka täällä kaikkialla ovat viljelijä ja arkkitehti ojentaneet toisilleen kättä ja molemmat ovat onnistuneet. Jokioisten kartanossa kotiopettajana toiminut runoilija Mikael Choraeus kuvaili vuonna 1805 kirjoittamassaan runossa Willebrandin toimia rautaruukissa sekä puistossa ja puutarhassa seuraavasti: Kuinka kunnioitettava on se käsi, joka ohjaa ja toimii täällä. Tulkoon täysin mitoin sen vaivat palkituiksi. Ei vain voiton vuoksi hän ole vahva ja uuttera. Luontoa hän päivä päivältä kaunistaa. Ja, maan suojelija, hän myös puiston omistaa. Hän ei ole ajatellut vain jälkiajan hyötyä, sadon varmaa tuloa, vasaran rikasta lyöntiä. Hän ei ole tahtonut vain rautaa muista maista tuottaa, mutta myös monta ruusua kaunistukseksi ja iloksi istuttaa. Mitä näätkään täällä? Talven vannottuja valoja uhmaten, vastoin kesän vaaroja: kuinka persikka kasvaa iloisena komeassa suojassaan. Högforsin ruukkiin 1850-luvulla perustettu puisto ja puutarha olivat luonnollisesti hieman vaatimattomampia. Mutta ruukin ympäristöä haluttiin kaunistaa myös Högforsissa. Högforsin puistot Volter Ramsayn kaudella Vuonna 1885 Volter Ramsay osti Högforsin ruukin. Hän ryhtyi kehittämään Högforsia monin tavoin, mm. tuotantotiloja ja valutuotteiden valikoimaa laajennettiin tuntuvasti. Ruukinpatruuna Ramsay rakennutti vuonna 1888 uuden päärakennuksen Bremerin talon tuntumaan, joka muutettiin konttoriksi. Samalla myös puistoja ja puutarhoja ryhdyttiin kehittämään. Vuonna 1889 ruukkiin palkattiin ruotsinmaalainen puutarhuri Gustaf Robert Ekström (s. 1861). 28-vuotias Ekström muutti perheineen Mäntsälästä. Ekströmit olivat poissa Högforsista vuosina , puutarhurina toimi tuolloin Helsingistä saapunut Johan August Lundell (s. 1871). Ekström palasi Högforsiin vuonna 1901 ja Lundell muutti Noormarkkuun. Kuusi vuotta myöhemmin Ekströmit muuttivat Tuusulaan.
4 Högforsin ruukin palveluksessa oli 1880-luvulla myös Urjalasta muuttanut puutarhuri Edvin Stefansson Dahlmann, joka muutti nimensä muotoon Edvin Tapaninpoika Lehtiö Högforsin ruukin asemapiirroksessa 1800-luvun lopulta näkyy Ramsayn talon eli Kosthollin edustalle perustettu puisto, jossa oli kolme hiekkakäytävää. Puisto rajoittui kolmelta sivulta tiehen luvulla otetuissa valokuvissa näkyy puistoon istutettuja jalopuita ja omenapuita, mutta osa selvästi vanhempia puita, jotka ovat ilmeisesti peräisin Bremerin aikakaudelta. Pohjolan talon puisto Vuonna 1906 Högforsiin rakennettiin jälleen uusi päärakennus, jolle annettiin nimeksi Pohjola. Talossa asui aluksi ruukin toimitusjohtaja Oskar Pirhonen. Hän ilmeisesti mieltyi taloonsa niin, että muutti niemensäkin talon mukaan Pohjolan-Pirhoseksi. Myöhemmin talossa asui mm. Högforsin toimitusjohtaja, vapaaherra Edvard Cedercreutz. Pohjola purettiin 1960-luvun alussa ja sen tilalle rakennettiin nykyinen asuinrakennus. Pohjolan ympärillä oli kahden hehtaarin kokoinen puisto, kolmelta sivulta kuusiaidan ympäröimä, neljännellä oli koivurivi. Puistoon istutettiin eri puulajeja, eniten oli tammipuita ja lehmuksia. Puistossa oli myös marjapensaita sekä omenaja luumupuita. Högforsin kauppapuutarha Aivan johtajiston mäen vieressä sijaitsi 1920-luvun alusta lähtien tehtaan kauppapuutarha, jossa viljeltiin hedelmiä, marjoja ja hyötyvihanneksia myyntiin.
5 Puutarhan tuotteita samoin kuin läheisen meijerin maitotuotteita jaettiin yleensä tehtaanvirkailijoille ilmaiseksi, mutta työläiset joutuivat maksamaan tehtaan niistä määräämän subventoidun hinnan. Tehtaan kauppapuutarhasta hyötykasviviljely levisi myös vähitellen asuntoalueille. Sieltä ovat peräisin vanhat omena- ja marjalajikkeet, joita yhä löytyy tehtaan asuntoalueilta. Högforsin kauppapuutarhassa työskenteli mm. puutarhuri Lennart Aksel Eriksson (s. 1897). Elimäellä syntynyt Eriksson oli ollut 1910-luvulla töissä Ruotsissa puutarha-alalla viiden vuoden ajan. Vuonna 1922 Eriksson palkattiin Högforsin kauppapuutarhaan, jossa hän toimi puutarhurina yli 25 vuoden ajan. Eriksson oli tarkka puutarhuri. Hän yritti pitää omenavarkaat loitolla mm. virittämällä ketunrautoja, mutta siitä huolimatta poikien onnistui käydä varkaissa. Kauppapuutarhassa kasvatettiin hedelmien ja vihannesten lisäksi kukkia. Eriksson sitoi mm. hautajaisseppeleitä.
6 Työntekijöiden innostaminen puutarhojen perustamiseen Ruukin työntekijöitä pyrittiin innostamaan puutarhojen ja kasvimaiden perustamiseen. Kamariherra Hjalmar Linder teki aloitteen 1910-luvulla, kun hän havaitsi ruukkilaisten syövän varsin yksipuolista ravintoa. Varsinaisesti puutarhoja alettiin perustaa Högforsin toimitusjohtaja, vapaaherra Edvard Cedercreutzin aikana. Ruukki palkkasi asukkaiden avuksi puutarhaneuvojia. Heistä tunnetuin ja parhaiten mieleen jäänyt oli puutarhaneuvoja Kerttu Räisänen. Asuntojen tuntumaan istutettiin ruukin toimesta omenapuita sekä musta- ja punaherukkapensaita ja karviaismarjapensaita eli tikkelperipensaita. Asukkaat viljelivät myös mm. porkkanoita, punajuuria ja lanttuja. Kukkiakin oli palstoilla, mutta aluksi melko vähän. Puutarhaneiti Kerttu Räisänen oli varsin tomera. Hänelle ei riittänyt että asukkaat perustivat puutarhoja ja kasvimaita, hän myös valvoi että niitä hoidettiin. Kerrotaan että esimerkiksi Fagerkullan alueen miehillä ei ollut asiaa korttimäkeen varsinkaan puutarhojen istutusaikaan. Ruukkilaisten puutarhaharrastusta edistettiin myös perustamalla puutarhakerho, lisäksi ja 1950-luvulla järjestettiin puutarhakilpailuja. Esimerkiksi vuonna 1949 järjestetyssä kilpailussa huomioitiin 1) Vihannekset, 2) Tomaatit ja kurkut sekä 3) puutarhan ja pihan järjestely ja siisteys. Työnjohtajien ja virkamiesten sarjan voitti vuonna 1949 Fridolf Granlund, Yleisen sarjan voitti Matilda Vendelin ja maatalousosaston sarjan voitti Vihtori Jousisto. Vuonna 1950 kilpailussa palkittiin erikseen Fagerkullan, Haukkamäen sekä Haapalan/Lemmoin alueiden parhaat. Karkkila - puutarhakauppala Koko Karkkilaa haluttiin myös esitellä puutarhakaupunkina. Esimerkiksi matkailuesitteessä vuodelta 1938 kerrotaan seuraavaa: Karkkila on luonnonkaunis kauppala. Tämän käsityksen saa matkailija tullessaan Karkkilaan Ahmoon mäkien kautta kulkevaa tietä myöten. Kesäisenä aikana vihertävät hedelmäpuut ja pensaat rakennusten lomista. Nyhkäläntiellä pihapuut ojentelevat oksiansa yli aitojen varjoja luoden. Karkkilaa voisikin nimittää puutarhakauppalaksi. Tehtaalla on hyvin hoidettuja rakennuksia, iso kauppapuutarha ja vanhoista maalaistaloista tyylikkäästi uudistettuja maataloustyöväen asumuksia.
7 Haukkamäen rinteen pikkutalot avarien ja hoidettujen puistikkojen sekä puutarhojen keskellä ovat kodikkaannäköisiä. Karjaan joen läntiselle korkealle jokiahteelle on rakennettu tehtaan työväestön asutusalue, Fagerkulla. Tämä on samantyyppisten rakennusten ja pihapuutarhojen muodostama viihtyisä mäkirinneasumus. Se antaa punaisine rakennuksineen vihreän kesäisen luonnon keskellä väriiloisen lisän kauppalakuvaan. Vattolan kylässä on maalauksellisia vanhoja asuinrakennuksia. Kodikkaat pihat vanhoine omenapuineen kertovat vanhasta asutuskulttuurista paikkakunnalla. Karjaan joen rannat ovat olleet suosittuja kävelypaikkoja. Niistä tulee rantapuistojen järjestelyn jälkeen Karkkilan ylpeys. Hyötypuutarhapalstoja Tehtaan työntekijöiden lapsille järjestettiin maatalouskerhoja 1930-luvulta alkaen. Kerholaisten käytettävissä oli aarin palstat, joilla viljeltiin vihanneksia ja perunoita. Esim. vuonna 1950 mukana oli 99 nuorta palstanhoitajaa. Puutarhavälineitä tehtaan tuotannossa Högforsin ruukki valmisti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella puutarhoihin ja puistoihin liittyviä valutuotteita. Tuoteluetteloissa esiteltiin myyntiä varten mm. puutarhajyriä, uurnia sekä penkkejä, pöytiä ja tuoleja.
Fagerkullayhdistys Korjausrakentamis- ja puutarhahanke KOPU
Fagerkullayhdistys Korjausrakentamis- ja puutarhahanke KOPU POMO+/ LUKE ry PERINNEKASVITARHAN PERUSTAMINEN FAGERKULLAAN 2006-2007 Lyhentäen lainattu Tommi Kuutsan seminaariesitelmästä 19.11.2006 ENNEN
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotRintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto
Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt
LisätiedotFagerkullayhdistys ry:n KORJAUSRAKENTAMIS- JA PUUTARHAHANKE Hankesuunnitelma vuodelle 2006
Fagerkullayhdistys ry:n KORJAUSRAKENTAMIS- JA PUUTARHAHANKE 2006 2008 Hankesuunnitelma vuodelle 2006 Taustaa Työläisasuntoalueen puutarhat muotoutuivat aikoinaan hyvin yhtenäisiksi, sillä tehdas omisti
LisätiedotHelsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård
Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta
Lisätiedot1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa. 1920 Perustettiin
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotY H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E
Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E Forssan kaupunkirakenteeseen kehittyi 1850-1890 luvuilla useita puistoalueita. Näistä merkittävin Yhtiönpuisto toteutti Wahrenin, Forssa-yhtiön tehtailijan
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotN Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
LisätiedotTerveiset kasvimatkalta Kumpulasta!
Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Lauantaina 4.8 kello 16.00 aloitimme opastetun kierroksen Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja kuuden maissa kävelimme Kumpulan siirtolapuutarhassa. Kokoonnuimme
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotTurun keskustasta pääsee linja-autolla numero 15 Brinkhalliin. Matka kestää noin 45 min. Tarkista aikataulut täältä.
Brinkhallin kartano, Brinkhall herrgård Kehittyvä kohde Sijainti: Turku, Kakskerta Omistaja: Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö / Brinkhall Aukioloajat: Aikuiset 0,00 Lapset alle 18 vuotta 0,00 Opiskelijat
LisätiedotGulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.
SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet
LisätiedotMaatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT
Maatiaiskasvien tuotteistaminen Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvit? Perinnekasvit? Kasvigeenivarat 1. Maatiaiset, maatiaiskasvit -Ei tieteellisesti jalostettuja viljelykasveja:
LisätiedotMATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu
MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi
LisätiedotAloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
Lisätiedot1.6-15.8. ke su klo 11 17 Juhannusaattona suljettu Toukokuussa, elokuun lopussa ja syyskuussa ryhmät sopimuksen mukaan.
Pukkilan kartanomuseo, Pukkila herrgård Sijainti: Piikkiö Omistaja: Museovirasto Aukioloajat: 1.6-15.8. ke su klo 11 17 Juhannusaattona suljettu Toukokuussa, elokuun lopussa ja syyskuussa ryhmät sopimuksen
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
Lisätiedot1 (8) Karkkila. Kaunis Pohjois-Uudenmaan kauppala
1 (8) Karkkila Kaunis Pohjois-Uudenmaan kauppala Salpausselän läntisimpien loppuhaarautumien lomaan, vehmaiseen karjaan joen laaksoon on saanut sijansa Karkkilan nuori kauppala. Liikenneyhteydet Helsingistä
LisätiedotKuvakimara yrityskierrokselta!
Kuvakimara yrityskierrokselta! Rääkkylän Pakkaus 2.5.2017 Tuotanto on automatisoitu. Käytössä oli myös robotti. Robotti ei väsy, vaikka toimii läpi vuorokauden. Rääkkylän Pakkaus valmistaa erilaisia muovipakkauksia
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotOhjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)
Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana
LisätiedotVelkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen
Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotAvoimet tarinat. Puutarhatarinoita
Avoimet tarinat Puutarhatarinoita Puutarhatarinoiden avoimet tarinat on kirjoitettu täydentämällä valmiita tarinarunkoja, jotka on laatinut Tarinakoneen Anne Kalliomäki. Tarinoiden otsikot ovat Muistojen
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotVuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009
Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin
LisätiedotElämäni suurimpia projekteja on ollut Huittisten Wanhan Pappila, jonka
Wanha Pappila Elämäni suurimpia projekteja on ollut Huittisten Wanhan Pappila, jonka ostin vuonna 2001. Komea hirsikartano oli valmistunut Loimijoen rannalle vuonna 1826, ja sitä ympäröi puutarha, joka
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotEPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)
EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotSELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA
SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA Tämä selvitys pohjautuu karttoihin, jotka ovat Porvoon museon tai kaupungin arkistossa tai kansallisarkistossa. Tässä on esitetty otteita kartoista,
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotAsunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna
:n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotLiite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008
Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Kansalaisen karttapaikka, internet-palvelu Keskikoordinaatti pääkaivoskuilulle: 6684224/ 3335197
LisätiedotTYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS
TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto
LisätiedotPUUTARHA NUORISOTILANA
PUUTARHA NUORISOTILANA Esityksemme sisältää 1. Keskeiset käsitteet: nuorisotyö, puutarha ja puutarhanhoito 2. Kuvaukset Puutarhakesä 2010 toteutuksesta ja puutarhan käytöstä nuorten toimintatilana Nuorisotyöllä
LisätiedotUusmäki Nybacka. Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet.
Uusmäki Nybacka Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet. 2 UUSMÄKI NYMACKA - alueen historia ja osa-aleet Uusmäen alue on rakentunut Vanhan Hämeenkyläntien varteen pitkän ajan kuluessa. Vanhimmat
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotEI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi
EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi 1 1. Lintukoto, Peltueentie 98 B, Tuusmäki. Rakkaudella hoidettu ja yllätyksellinen puutarha maaseudun katveessa. Puutarhassa
LisätiedotUUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon
LisätiedotKaupunkilaisten oma pelto
Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran
LisätiedotKUUN VAIHEET JA PUUTARHANHOITO
KUUN VAIHEET JA PUUTARHANHOITO KUUN VAIHEET JA PUUTARHANHOITO -VERKKOKURSSI SARI WECKSTRÖM / SARIN PUUTARHAKURSSIT http://sarinpuutarhat.blogspot.com www.puutarhastudio.fi PERUSTERMIT 1. Kuun vaiheet usein
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotLontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth. Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella
Lontoo Letchworth (junalla 35 min) Letchworth Alueen sijainti Lontoon pohjoispuolella Letchworth Kaupungin nykyinen katuverkko (2006) Letchworth ensimmäinen Ebenezer Howardin periaatteiden (1898 1902)
LisätiedotNokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat
LisätiedotEkoenergo Oy:n kustantamat kirjat
Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.
LisätiedotKONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
LisätiedotALHAMBRA. Muuri Seralji Puutarha Holvikäytävä Paviljonki Asuinrakennus Torni Rakennuksen nimi Hinta
ALHAMBRA Parhaat rakennusmestarit kaikkialta Euroopasta ja Arabiasta haluavat näyttää taitonsa. Palkkaa sopivimmat työjoukot ja varmista, että sinulla on aina tarpeeksi oikeaa valuuttaa. Sillä kaikkia
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotPaikan identiteetti, paikan tuntu
Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen
LisätiedotMATTILANNIEMI. Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä
MATTILANNIEMI Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä 2 Luonto ja huipputeknologia kohtaavat Puistomainen Mattilanniemen alue sijaitsee keskeisellä paikalla vain 15 minuutin kävelymatkan päässä Jyväskylän
LisätiedotJyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012
Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu
LisätiedotAARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta
AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta
LisätiedotAsianumero 2658/14.02./2018. Heinolan Kylpylänpuiston historiaa
Heinolan Kylpylänpuiston historiaa Kylpylänpuiston ideakilpailu 2 / 9 Kylpylänpuiston kilpailualueen historiaa Varhainen asutushistoria kivikaudelta keskiaikaan Varhaisimmat merkit Jyrängönvirran rantojen
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
Lisätiedot3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.
Rauhalinnan Morsinkokujan rakentamistapaohjeet Erillispientalojen alueet () korttelin tontit - ja korttelin 60 tontit - Yleiset määräykset. Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa
LisätiedotPohjois-Viro 16. 19.5.2013.
Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotLähiruokapiiri Korpilahdelle?
Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta 26.9.2011 klo 18 Kati Kankainen, JAPA ry Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta? Tuoretta ja turvallista suoraan tutuilta tiloilta
LisätiedotTEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014
TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden
LisätiedotAsumista Paratiisissa ja Siperiassa
Asumista Paratiisissa ja Siperiassa Asuin lapsuuteni lähes koko ensimmäisen vuosikymmenen 1950 -luvulla komealla kukkulalla sijaitsevassa suuressa puutalossa Saunalahden rannassa Meilahdessa. Osoitteemme
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotPuutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013
Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan
LisätiedotMaisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä
MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi, 2007 Harvialan kartano, Janakkala Veera Hakala, 57910V Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä Tässä harjoitustyössä on inventoitu Harvialan kartanon
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
Lisätiedot