Jyväskylän kaupunki. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Kulttuuritoimen ympäristökäsikirja versio

2 2 Saatesanat Jyväskylän kaupunki on hyväksynyt ympäristöjärjestelmän osaksi johtamisjärjestelmää koko kaupunkikonsernissa. Kulttuuritoimi on omalta osaltaan laatinut ympäristökäsikirjan, joka konkretisoi ne asiat, joita toiminnassa otetaan huomioon ja joita eri mittarein seurataan. Kulttuuritoimen ympäristöasiat keskittyvät energian, veden, paperin ja muun kulutuksen ympäristövaikutuksiin ja niiden seurantaan. Kulttuuripalvelujen järjestäminen ja käyttö edellyttää liikkumista ja sitä kautta synnyttää myös ympäristöhaittoja. Kulttuuritoimi vastaa osaltaan rakennetun ympäristön suhteesta luonnonympäristöön ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Omien toimintojensa lisäksi kulttuuritoimi voi vaikuttaa myös laajemmin ihmisten ympäristötietämykseen ja asenteisiin. Meillä on käytössämme kirjaston tarjoamat tietopalvelut, museoiden tiedot entisestä ja nykyisestä ja lapsille ja nuorille suunnattu taiteen perusopetus. Kiitän kulttuuritoimen työryhmää, joka on yhdessä ympäristöviraston tarjoaman asiantuntijaavun turvin laatinut tämän ympäristökäsikirjan. Toivon, että siitä tulee oikeasti käsikirja, johon kirjattuja tavoitteita noudatetaan niin omassa kuin sidosryhmienkin toiminnassa. Me kaikki haluamme elää puhtaassa ympäristössä, hengittää puhdasta ilmaa, juoda puhdasta vettä ja nauttia puhtaasta luonnosta. Siihen on oikeus myös lapsillamme ja heidän lapsillaan. Jyväskylässä Elli Ojaluoto kulttuuritoimenjohtaja

3 3 SAATESANAT SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Kaupungin ympäristöjärjestelmä ja kulttuuritoimi Kulttuuritoimen organisaatio, tehtävät, toimitilat ja avainlukuja KULTTUURITOIMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA KULTTUURITOIMEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU 3.1 Merkittävät ympäristönäkökohdat Lakisääteiset ja muut vaatimukset Sidosryhmät ja vuorovaikutus Päämäärät ja tavoitteet Hallintaohjelmataulukko YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINNOT 4.1 Organisaatio ja vastuut Koulutus, tietoisuus, pätevyys Tiedonkulku Dokumentointi Asiakirjojen valvonta Toimintojen ohjaus Valmius ja toimiminen hätätilanteissa YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN TARKASTUKSET JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 5.1. Säännöllinen tarkkailu ja mittaukset Poikkeamat sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Tiedostot Ympäristöjärjestelmän auditointi JOHDON KATSELMUS Liitteet 1. Kaupungin ympäristöpolitiikka Yksiköiden ympäristönäkökohtien merkittävyyden arviointitaulukot...18 (erilliset liitteet) 3. Yksikköjen yhteistyötahot ja sidosryhmät...19

4 4 1. YLEISTÄ 1.1. Kaupungin ympäristöjärjestelmä ja kulttuuritoimi Kaupungin ympäristöjärjestelmän perustava asiakirja on Ympäristöjyvät 2000-ohjelma. Sen hyväksymispäätökseen pohjautuen kaupungin noin 40 työyksikköä kokosivat itselleen vuoden 2000 alkuun mennessä ympäristöohjelmat. Näitä asiakirjoja on sittemmin keskitetyn ohjauksen ja ohjeiden avulla kehitetty edelleen muun muassa EMAS-asetuksen ja ISO standardin vaatimusten mukaisesti. Yksikköjen ympäristökäsikirjakansioon on sijoitettu seuraavia kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmää selostavia ja ohjaavia keskeisiä asiakirjoja: - kaupungin ympäristöpolitiikka (kaupunginvaltuusto ) - organisaatio ja tehtävät (kaupungin johtoryhmä ) - yksikön ympäristökäsikirjan sisältörunko (kaupungin johtoryhmä ) - yhteiset ympäristönäkökohdat (kaupungin johtoryhmä ) - yksiköiden ympäristöhallintajärjestelmät ja niitä selostavat käsikirjat Kaupungin ympäristöpolitiikkaa (liite 1.) on tarkennettu kunkin yksikön omassa ympäristöpolitiikassa. Organisaatio ja tehtävät -asiakirjasta ilmenevät kaupungin ympäristöjärjestelmän toteutumisesta vastuussa olevat toimielimet tehtävineen. Yksikön ympäristökäsikirjan sisältörunko on ohje yksikkökohtaisten ympäristö- tai toimintakäsikirjojen rakentamiseksi. Yhteiset ympäristönäkökohdat -asiakirja kertoo, mitä tietoja ja miten yksikköjen tulisi omasta toiminnastaan kerätä. Ympäristöpolitiikan hyväksyessään kaupunginvaltuusto päätti, että 1. Kaupungin ympäristöpoliittinen ohjelma on ohjeena kaupungin työyksikköjen laatiessa itselleen oman toimintansa kattavaa ympäristöpolitiikkaa. 2. Kaupungin työyksiköt saattavat tämän ympäristöpoliittisen ohjelman henkilökuntansa tietoisuuteen ja sidosryhmien tietoon. 3. Ympäristöpoliittinen ohjelma on julkisesti saatavilla kaupungin kaikissa toimipisteissä. 4. Ympäristöpoliittinen ohjelma päivitetään valtuustokausittain ympäristöviraston ja lautakunnan valmistelun kautta ja kerrotaan, miten yksikkö (rakenteessa ja toiminnassa) sisältyy siihen. Edellä selostetussa kaupunginvaltuuston päätöksessä esiintyvällä käsitteellä "ympäristöpoliittinen ohjelma" tarkoitetaan valtuuston hyväksymää ympäristöpolitiikkaa. Kulttuuritoimen ympäristökäsikirja on laadittu koskemaan ja ohjaamaan lähinnä kulttuuritoimen yksikköjen toimintaa. Käsillä oleva selvitys on Kulttuuritoimen keskuksen, Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjaston, Jyväskylän taidemuseon, Keski-Suomen museon, Suomen käsityön museon, Jyväskylän kuvataidekoulun ja kulttuurisen nuorisotyön ja kansalaistoiminnan yhteinen käsikirja. Edellä mainittujen selostavien ja ohjaavien asiakirjojen on tarkoitus ohjata mainittujen yksiköiden työskentelyä niin, että lopulta kaikki kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt yhdessä muodostavat toimintaympäristön, jossa täyttyvät EMAS-asetuksen ja ISO standardin ympäristöjärjestelmille asettamat vaatimukset.

5 Kulttuuritoimen organisaatio, tehtävät, toimitilat ja avainlukuja Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen muodostavat kaupungin ylläpitämät kulttuuri- ja taidelaitokset sekä kaupungin avustamat yksityiset toimijat. KULTTUURITOIMEN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginorkesterin johtokunta Jyväskylä Sinfonia Kaupunginteatterin johtokunta Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimen keskus kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta Jyväskylän Kaupunginteatteri Jyväskylän kuvataidekoulu Konservatorio -musiikki ja tanssi Alvar Aalto -museo (säätiö) Jyväskylän taidemuseo Grafiikkakeskus Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Kansallispukukeskus Konservointikeskus Alvar Aalto -museota ylläpitää Alvar Aalto Säätiö. Kaupunki avustaa säätiötä vastaamalla museon toimitilojen kustannuksista ja avustamalla toimintaa. Suomalainen konservatorio siirtyi osaksi Jyväskylän ammattiopistoa. Jyväskylän kaupunki maksaa konservatoriolle kuntaosuutta. Festivaalitarjonnasta vastaavat yhdistykset, joiden toimintaa kaupunki tukee. Kulttuuritoimen yksiköiden tehtävät Kulttuuritoimen keskuksen tehtävänä on 1) Huolehtia kulttuuritoimen yhteisistä hallinto-, talous- ja kehittämistehtävistä sekä osaltaan tiedotuksesta ja markkinoinnista 2) Tuottaa taide- ja kulttuuripalveluja ja järjestää kulttuurista nuorisotoimintaa 3) Tukea kulttuurin ja taiteen harjoittamista ja harrastamista sekä nuoriso- ja kansalaistoimintaa Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Kirjastolaitos tarjoaa sisällöltään moniarvoista, ajanmukaista aineistoa ja palveluja kaikille asiakkaille ja edistää tiedon saatavuutta, henkistä kasvua ja hyvinvointia sekä jatkuvaa oppimista. Tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti korkeatasoisia, helposti saavutettavia, sisällöllisesti ja teknisesti monipuolisia, verkottuneita kirjasto- ja tietopalveluja. Kaupunginkirjasto on Keski-Suomen maakuntakirjasto, joka toimii alueen yleisten kirjastojen kauko- ja tietopalvelukeskuksena. Tehtävänä on välittää alueen kirjastoille tietoa kirjastotyön uusista toimintamuodoista ja kehitystrendeistä.

6 6 Jyväskylän taidemuseo Jyväskylän taidemuseo tarjoaa elämyksiä ja tietoa kuvataiteesta. Museo kerää taidekokoelmia, dokumentoi toimialaansa kuuluvia ilmiöitä, tutkii ja esittelee sekä tuottaa museopedagogista materiaalia ja palveluita. Jyväskylän taidemuseo on Keski-Suomen aluetaidemuseo, jonka toiminnan painopisteitä ovat keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka, taidevalokuva ja kokoelmiin liittyvä kotimainen ja ulkomainen taide. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii sekä Jyväskylän kaupunginmuseona että Keski-Suomen maakuntamuseona. Museo vastaa esineellisen ja henkisen kulttuurin tallentamisesta, tutkimisesta ja tiedottamisesta muun muassa erilaisin näyttelyin ja julkaisuin. Rakennetun ympäristön osalta museolla on viranomaisvastuu alueen kulttuurihistoriallisten piirteiden säilymisestä ja kehittämisestä. Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. Museo järjestää näyttelyitä ja tapahtumia sekä asettaa tietonsa kokoelmien, arkistojen, kirjaston ja tietokantojen välityksellä kaikkien alasta kiinnostuneiden käytettäväksi. Museo tallentaa, tutkii, tulkitsee ja välittää tietoa, taitoa ja elämyksiä käsityökulttuurin menneisyydestä ja nykyisyydestä. Museo palvelee käsityön ja käsiteollisen toiminnan koko kenttää, alan ammattilaisia, harrastajia ja taiteilijoita. Jyväskylän kuvataidekoulu Kuvataidekoulu järjestää tavoitteellista tasolta toiselle etenevää arkkitehtuurin ja kuvataiteen taiteen perusopetusta jyväskyläläisille lapsille ja nuorille. Opetusta annetaan Opetushallituksen vahvistamien yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Koulu järjestää lisäksi kurssitoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta Kulttuurisella nuorisotyöllä luodaan edellytyksiä nuorten omaan kansalliseen, kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan. Työllä vahvistetaan ja tuetaan kulttuurista ja sosiaalista oppimista, kerätään ja välitetään tietoa nuoriso- ja kansalaistoiminnasta sekä kehitetään tiedottamista ja neuvontaa sekä jaetaan avustuksia. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia tuetaan tarjoamalla monipuolisia kokous- ja toimintatiloja nuorisolle ja lukuisille järjestöille Toimitilat Kulttuuritoimen omia tiloja on 64 kpl, yht m 2, vuokratiloja on 4 kpl, yht m 2. Toimintaa on kaiken kaikkiaan 68:ssä paikassa. Kulttuuritoimen keskuksella on käytössään Nikolainkulmasta (Asemakatu 6) 640 m 2 :n tilat. Nikolainkulma on kaupungin omistama kiinteistö. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Kaupungin omistamat kiinteistöt: - Pääkirjasto, Vapaudenkatu 39-41, 9976 m 2 - Autokirjasto - Lähikirjastot (7 kpl): Halssila, Lokintie 9, 602 m 2 Huhtasuo, Nevakatu 1, 408 m 2 Keljonkangas, Neulastie 4, 372 m 2 Keltinmäki, Keltinmäentie 15, 385 m 2 Kortepohja, Isännäntie 3, 600 m 2

7 Lohikoski, Lohikoskentie 18, 288 m 2 Säynätsalo, Parviaisentie 9, 508 m 2 Vuokratut toimitilat: Kypärämäki, Erämiehenkatu 6, 299 m 2 7 Jyväskylän Taidemuseo Kaupungin omistamat kiinteistöt: - Jyväskylän taidemuseo Suoja, Kilpisenkatu 8, 1022 m² - Jyväskylän taidemuseo Holvi, Kauppakatu 23, 1233 m² - Grafiikkakeskus, Hannikaisenkatu 39, 591 m² Vuokratut toimitilat: - Varasto, Rajakadulla, 431 m² Keski-Suomen museo Keski-Suomen museon toimitilat sijaitsevat 12 paikassa, joissa rakennuksia on yhteensä 43. Kaupungin omistamia kiinteistöjä ovat seuraavat: Näyttelytilat: - Museorakennus, Alvar Allon katu 7, 2526 m 2 - Käsityöläiskodit, (rakennuksia 2 kpl), Alvar Aallon katu 7 - Heiskan taitelijakoti (rakennuksia 3 kpl), Kramsunkatu 8, 291 m 2 - Jyväskylän lyseon museo, Yliopistonkatu 13, 346 m 2 - Kunnallistekniikan museo (rakennuksia 6 kpl), Könkkölä, 400 m 2, - Pienmäen talomuseo (rakennuksia 20 kpl), Hankasalmi, Niemisjärvi Muut tilat: - Otto Niemisen veneverstas (rakennuksia 3 kpl), Jyväskylän mlk, Nojosniemi, 77 m 2, - C.C. Rosenbröijerin hautamausoleumi, Jyväskylän mlk, Jääskelä, n. 30 m 2 - Vihtalahden aitta, Jyväskylä, Korpela, Siltakatu 25, n. 50 m 2 - Varasto Killerillä, 585 m 2 - Varasto Schildtillä, 1000 m 2 Vuokratut toimitilat: - Toimisto, kirjasto, arkisto, konservointitilat, valokuvalaboratorio, varasto Cygnaeuksenkatu 3, yht m 2 - Varasto Seppälänkankaalla, 266 m 2 Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo toimii kuudessa kaupungin omistamassa kiinteistössä: - Museon näyttely-, arkisto- ja toimistotilat, Kauppakatu 25 / Kilpisenkatu 12, 1700 m 2 - Konservointikeskus, Keskikatu 24, 225 m 2 - Museomestarin verstas, Tourulantie 12, 82 m 2 - Esinevarasto, Hannikaisenkatu 37, 187 m 2 - Esinevarasto, Kilpisenkatu 1, 212,5 m 2 - Esinevarasto, Killerin ravirata, 118 m 2 Jyväskylän kuvataidekoulu, yht. 899 m 2 Kaupungin omistamat kiinteistöt: - Kuvataidekoulu, Kauppakatu 12, 825 m 2 - Varastoautotallit, Kauppakatu 12, 74 m 2 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta Kaupungin omistamat kiinteistöt: - Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 2299 m 2

8 - Säynätsalon palvelukeskuksen bänditilat, Parviaisentie 7, 76 m 2 - Lokintien väestösuojan bänditilat, Lokintie 9, 154,5 m 2 - Mattilan leirikeskus, Onkiniementie 37, Lievestuore, 208 m2. 8 Avainlukuja Kulttuuritoimen henkilöstö Yksikkö Vakinaiset Tilapäiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Kulttuuritoimen keskus 7 7 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keskisuomen maakuntakirjasto Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Kuvataidekoulu Suomalainen konservatorio Jyväskylä sinfonia Jyväskylän kaupunginteatteri Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta Yhteensä Jyväskylän kaupunginorkesteri ja -teatteri ovat taulukossa mukana koska ne sisältyvät tilastollisesti kulttuuritoimeen. Vuonna 2003 kulttuuritoimen keskus järjesti 445 kulttuuritilaisuutta, joissa oli yhteensä kävijää. Kulttuuriavustuksia myönnettiin 95 kappaletta ( e) sekä nuoriso- ja kansalaistoiminnan avustuksia 68 kappaletta ( e). Kirjastossa oli käyntiä (12,6 käyntiä/asukas) ja lainausta (27,7 lainaa/asukas). Lainaajia oli 59,1 % asukkaista. Tietokannan etäkäyttäjiä oli ja luokkakäyntejä 237. Kokoelman määrä oli (kirjat, cd-levyt, videot ym.) Taidemuseossa kävi henkilöä, yleisötapahtumia oli 182 ja opastustilaisuuksia 233. Vuonna 2003 näyttelyitä oli 22 ja taideteoksia kokoelmissa Galleria Harmonian kävijämäärä oli Grafiikan pajassa käyttöpäiviä oli ja vierashuoneen käyttövuorokausia 320. Keski-Suomen museon yksiköissä vuonna 2003 oli kävijää. Yleisötapahtumia järjestettiin 226 ja opastuksia 195. Kahden perusnäyttelyn lisäksi oli 12 vaihtuvaa näyttelyä. Suomen käsityön museon kävijämäärä oli , yleisötapahtumia (työpajoja jne.) järjestettiin kaikkiaan 101, opastuksia 261. Vuonna 2003 oli kolmen perusnäyttelyn lisäksi esillä viisi vaihtuvaa näyttelyä sekä pienempiä näyttelyitä kaikkiaan 23. Kuvataidekoulussa oli 374 oppilasta. Lisäksi koulu järjestää työpajoja ja kursseja, joilla käy vuosittain useita satoja henkilöitä.

9 9 Sepänkeskuksessa oli kävijää, Mattilan leirikeskuksessa 70 käyttövuorokautta ja käyttäjää. Muissa kuin Sepänkeskuksen bänditiloissa oli kävijää. 2. KULTTUURITOIMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristönäkökohtien ottaminen mukaan jokapäiväiseen toimintaan näkyy ympäristöstä huolehtimisena ja vastuun ottamisena. Hyvän elinympäristön luominen edellyttää, että kestävän kehityksen tavoite otetaan huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kaupungin kulttuuritointa hoitaa kuusi yksikköä, jotka pyrkivät tarjoamaan asukkaille erilaisia kulttuuritapahtumia, koulutusta, lisätä henkistä hyvinvointia ja vahvistaa yhteisön identiteettiä. Kulttuurin aiheuttamat välittömät ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Tärkeänä toiminnan päämääränä on tiedon välittäminen, jonka tulokset näkyvät vasta pitemmän ajan kuluttua. Koululaitoksen ohella kirjastot, museot, näyttelyt, taidekasvatus, nuorisotoiminta ja eri harrastusjärjestöt tavoittavat laajat väestöryhmät, ja siksi eri sivistyslaitoksilla on erinomainen mahdollisuus tarjota ympäristökasvatuksen lisäksi ympäristövalistusta sekä välittää muiden tuottamaa ympäristötietoa. Kulttuuritoimi tuntee vastuunsa ympäristöasioiden välittäjänä ja sitoutuu ympäristöpolitiikassaan seuraaviin tavoitteisiin: 1) Kouluttamaan ja kehittämään henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja seuraamaan ympäristösuunnitelmien toteutumista. 2) Edellyttämään sidosryhmiltään vastaavanlaista ympäristövastuullisuutta, mihin se on itse sitoutunut. 3) Tarjoamaan sidosryhmilleen näyttelyiden, lainaustoiminnan ja opiskelun kautta ympäristövalistusta ja -kasvatusta sekä välittämään ympäristötietoa. 4) Valitsemaan hankinnoissa, kuljetuksissa ja kierrätyksessä ympäristön kannalta parhaat vaihtoehdot sitoutuen pienentämään kuljetuskustannuksia ja päästöjä sekä vähentämään energian, veden ja paperin kulutusta. 5) Huolehtimaan muiden hallintokuntien kanssa, että rakennetun ympäristön suhde luonnonympäristöön säilyy ja rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet turvataan

10 10 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU 3.1. Merkittävät ympäristönäkökohdat Kulttuuritoimen yksiköiden vuoden 1999 ympäristöohjelmat on katselmoitu. Vanhoista ympäristöohjelmista jokainen yksikkö poimi taulukkomuotoon toimintaansa liittyvät ympäristönäkökohdat (liite 2). Näiden ympäristönäkökohtien merkittävyys arvioitiin ja samalla valittiin merkittävimmät yhteiseen kulttuuritoimen käsikirjaan. Näihin koko kulttuuritoimelle yhteisiin merkittäviin ympäristönäkökohtiin tarkennettiin kulttuuritoimen ympäristöpolitiikka ja päämäärät ja sitä kautta hallintaohjelmataulukkoon (s.12) tavoitteet ja toimenpiteet Lakisääteiset ja muut vaatimukset Ympäristöasioiden kannalta kulttuuritoimen yksiköiden toimintaa ohjaavat ja niiden toimintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat lait, asetukset, ohjeet ja määräykset: Lait ja asetukset - Ympäristönsuojelulaki 86/2000, lain muutos 169/ Perustuslaki 731/1999 (20 ) - EMAS-asetus - Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 1994/468 - Luonnonsuojelulaki 1096/1996, asetus 160/ Ilmansuojelulaki 716/1982, asetus ilmanlaadusta 711/ Asetus moottorikäyttöisten ajoneuvojen joutokäynnin rajoittamisesta 2002/ Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/ Terveydensuojelulaki 1994/763 - Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämisestä 693/1976, asetus 225/ Työturvallisuuslaki 299/1958, lain muutos 738/ Asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/ Jätelaki 1072/ Kemikaalilaki 744/ Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 2001/ Tuoteturvallisuuslaki 914/ Laki julkisista hankinnoista 1505/ Elintarvikelaki 361/ Arkistolaki 831/ Museolaki 729/1992, lain muutos 116/1996, 644/ Muinaismuistolaki 295/ Kirkkolaki 1054/ Rakennussuojelulaki 60/1985, lain muutos 61/1985, 151/199, asetus 783/ Hallintolaki, 2004 Ohjeet ja määräykset - Kaupungin jätehuoltomääräykset 9/ Kaupungin irtaimisto-ohje 5/ Kaupungin hankintaohjeet 4/ Kaupungin rakennusjärjestys 6/ Kaupungin Väestönsuojelujärjestys 31/ Yleisötilaisuuksia koskevat määräykset ja ohjeet

11 - Kaupungin ympäristöpolitiikka - Palvelusopimukset - Kiinteistöjen vuokrasopimukset - Ilmastokampanja - Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet - Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma - Kirjastojen rakentamissuositukset (esim. Kirjastotilojen suunnittelu -kirja) - Museoalan kansalliset ja eettiset säännöstöt (Museovirasto, Museoliitto, ICOM) - UNESCO:n maailmanperintösopimus Sidosryhmät ja vuorovaikutus Ympäristöasioissa keskeisiä kaupungin sisäisiä yhteistyötahoja ovat keskushallinto, tietohallintotoimisto, tekninen palvelukeskus, tilapalvelu, Total kiinteistöpalvelu ja opetusvirasto. Paikallisista toimijoista ympäristöasioissa yhteistyökumppaneina ovat yliopisto ja muut oppilaitokset sekä aluehallinnon viranomaiset. Valtakunnallisia yhteyksiä pidetään kunkin toimialueen keskusvirastoihin ja alan vastaaviin laitoksiin. Kulttuuritoimen yhteystahot ja sidosryhmät löytyvät liitteestä Päämäärät ja tavoitteet Kulttuuritoimi sitoutuu toiminnassaan noudattamaan kaupungin yhteisesti sovittuja ympäristöpäämääriä ja -tavoitteita. Energian kulutusta pyritään vähentämään ja lisäämään vihreän energian osuutta. Veden ja paperin kulutusta sekä ajokilometrien määrää pyritään vähentämään. Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat ja kierrätettävyys. Jätteen määrää pyritään vähentämään ja lisäämään uusiokäyttöä. Ympäristöasioista tiedottamista sekä henkilökunnalle että asiakkaille lisätään.

12 Hallintaohjelmataulukko Yksiköissä energian ja veden kulutusta ja jätteiden määrää seurataan vain kaupungin omistamissa kiinteistöissä. *Kulttuuritoimen keskuksen ympäristöyhdyshenkilö Veden kulutuksen vähentäminen Paperin a)kulutuksen vähentäminen b)vältetään turhaa tulostusta c)käytetään uusiopaperia Vähennetään ajokilometrejä Seurataan hankintoja Vähennetään jätteiden määrää Lisätään ympäristövastuullisuutta Rakennetun ympäristön arvostuksen Seurataan kulutusta/vuosi. Tavoite energian kulutuksen vähentämiselle asetetaan saatujen seurantatietojen pohjalta. Seurataan vedenkulutusta. Tavoite kulutuksen vähentämiselle asetetaan 2004 kulutuksen mukaan a)seurataan kulutusta b) Ohjeistetaan kaksipuolinen kopiointi ja tulostus c)selvitetään yksiköissä uusiopaperin käyttömahdollisuus Aloitetaan seurata yksikön auton/- jen ajokilometrejä ja henkilökunnan laskutettuja ajokilometrejä a)seurataan, käytetäänkö yhteisiä vuosisopimuksia b) Seurataan, onko kulttuuritoimen yksiköiden omissa vuosisopimuksissa ympäristönäkökohdat mukana c)kertahankinnoissa ympäristö näkökohdat mukana Aloitetaan seurata jätteiden määrää. Seurannan perusteella asetetaan tavoitteet määrän vähentämiseksi. Tiedotetaan omasta ympäristöjärjestelmästä/käsikirjasta henkilökunnalle työpaikka- ja työpistekokouksissa. Välitetään ympäristötietoutta asiakkaille oman toiminnan kautta: hankintaohjeet, näyttelyt Osallistutaan kaava- ja rakennussuunnitelmien valmisteluun Ks. * / Tilapalvelu Ks. * / Tilapalvelu Ks. * / yksiköt lähettävät tiedot Ks. * /yksiköt lähet tävät tiedot Yksikköjen hankintavastaavat Ks. * / Tilapalvelu Yksikköjen ympäristövastaavat Keski- Suomen museo Tavoite Toimenpide Vastuuhenkilö Energian kulutuksen vähentäminen Aikataulu Mittarit kaukolämpö kwh/m 3 /v -sähkö kwh/m 3 /v -kevyt polttoöljy m 3 /v vesi l/rm 3 /v a) 2004 b) 2004 c) Riisiä / v km /v 2004 a) 1-10 /v (yhteiset ympäristönäkökohdat asiakirjasta) b)osuus omista vs:sta c)osuus kaikista kh:sta 2004 Kuivajäte m 3 /v Biojäte m 3 /v Keräyspaperi eriteltynä m 3 /v Pahvi m 3 /v Metalli m 3 /v Lasi m 3 /v koulutuksen ja tiedotuksen määrä - ympäristöaiheisen aineiston ja näyttelyiden määrä tiedotuksen, koulutuksen ja lausuntojen

13 lisääminen Neuvotaan ja annetaan ohjausta ja opetusta määrä YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINNOT 4.1. Organisaatio ja vastuut Kulttuuritoimessa on kuusi yksikköä. Ylin vastuu ja sitoutuminen on kulttuuritoimen johtoryhmällä, joka koostuu kaikkien yksiköiden johtajista. Johtoryhmän puheenjohtajana on kulttuuritoimenjohtaja. Käytännön vastuu on ympäristöryhmällä, joka koostuu yksiköiden ympäristöyhdyshenkilöistä. Päivitetty lista kaupungin ympäristöyhdyshenkilöistä löytyy kaupungin intrasta >säännöt/ohjeet. Ympäristötyöryhmän koollekutsuja on kulttuuritoimenkeskuksen ympäristöyhdyshenkilö ja ryhmä kokoontuu kerran vuodessa tai tarvittaessa. Ympäristöryhmän tehtävänä on ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen, sen vuosittainen päivittäminen ja kehittäminen. Yhdyshenkilöt vastaavat myös yksiköiden ympäristökäsikirjojen/hallintaohjelmataulukoiden laatimisesta ja tiedottamisesta omassa yksikössään Koulutus, tietoisuus, pätevyys Kulttuuritoimen yksiköiden johto ja ympäristöyhdyshenkilöt osallistuvat kaupungin ympäristöjärjestelmää koskevaan vuosittaiseen henkilöstökoulutukseen. Koulutusohjelma löytyy kaupungin intrasta >koulutus. Ympäristöyhdyshenkilöt vastaavat, että ympäristöpäämäärien sisältö selvitetään työntekijöille vuosittain työpaikkakokouksissa ja perehdyttämisen yhteydessä. Erityisesti ympäristöpäämäärät selvitetään niille, joiden tehtävät voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Yksiköiden omissa ympäristökäsikirjoissa/hallintaohjelmissa ja perehdyttämisasiakirjoissa tulee tuoda esiin kuhunkin tehtävään liittyvät ympäristönäkökohdat Tiedonkulku Kaupungin ympäristöryhmältä tieto välittyy kulttuuritoimen hallintokunnan ympäristöyhdyshenkilön välityksellä kulttuuritoimen ympäristöyhdyshenkilölle. Työyksiköissä ympäristöasioita käsitellään työpaikkakokouksissa ja perehdyttämisen yhteydessä. Kokouksissa laaditaan muistio. Yksiköiden yhdyshenkilöt kokoontuvat vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa tarkastelemaan ympäristöasioita ja esittelevät johtopäätökset kulttuuritoimen johtoryhmälle. Ympäristötyöryhmän jäsenten välillä tieto kulkee sähköpostin välityksellä. Ympäristöyhdyshenkilö ottaa tarvittaessa yhteyttä siistijään, kiinteistönhoitajaan ja Tilapalveluun selvittääkseen yksikön ympäristöasioita. Ympäristöyhdyshenkilö on yhteydessä tilojen käyttäjiin joko yhteisissä palavereissa tai kirjeitse. Yksikön johtaja ja ympäristöyhdyshenkilö tekevät yhteistyötä ympäristöasioissa. Kulttuuritoimenjohtaja on tarvittaessa yhteydessä kulttuurilautakuntaan. Ympäristökäsikirjaa koskeviin kysymyksiin vastaa yksikön ympäristöyhdyshenkilö.

14 Dokumentointi Kulttuuritoimella ja sen alaisilla yksiköillä on ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteet ja rakenneosat ovat tässä ympäristökäsikirjassa. Käsikirja liitteineen on sähköisenä versiona Jyväskylän kaupungin intranetistä Kulttuuritoimen sivuilta kohdasta asiakirja- ja kuvavarasto. Kulttuuritoimen yksiköiden omat hallintaohjelmataulukot ja vuosiseurantaraportit ovat kunkin yksikön omilla intranetsivuilla. Ympäristökäsikirjan paperiversiota liitteineen säilytetään asiakirjamapissa kunkin yksikön päättämissä paikoissa, niin että se on mahdollisimman helposti kaikkien nähtävissä. Yksikkötasolla vastuuhenkilönä on yksikön ympäristöyhdyshenkilö. Hänen tehtävänään on säilyttää viimeisintä versiota käsikirjasta. Kaikki ympäristöasioihin liittyvä dokumentaatio säilytetään ympäristökäsikirjan liitteinä. Dokumentoinnissa tulee noudattaa järjestelmällisyyttä, ja kaikki muutokset on päivitettävä asianmukaisesti. Vuosittain päivitettäviä liitteitä ovat muun muassa hallintaohjelmataulukossa mainitut vuosiseurantaraportit Asiakirjojen valvonta Kulttuuritoimen ympäristökäsikirjan laatimisesta on vastannut kulttuuritoimen ympäristöryhmä. Ympäristötyöryhmä päivittää käsikirjan tarvittaessa ja kulttuuritoimen johtoryhmä hyväksyy muutokset. Päivämäärällä merkitty päivitetty versio käsikirjasta lähetetään yksiköille, joka siirretään päällimmäiseksi asiakirjamappiin. Vanhat asiakirjat säilytetään, arkistoidaan ja poistetaan käytöstä kaupungin asiakirjanvalvontajärjestelmän ohjeen mukaisesti. Yksiköiden henkilökunta raportoi yksikköjen yhdyshenkilölle käsikirjan muutostarpeista. Asiakirjojen tunnistetiedot: 1) hallintokunnan nimi 2) maininta ympäristölaatujärjestelmästä 3) asiakirjojen hyväksymispäivämäärä 4) versionumero ja päivämäärä 5) hyväksyjä 4.6. Toimintojen ohjaus Kulttuuritoimen ympäristöpolitiikkaan ja merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvien toimintojen suunnittelu tapahtuu ympäristöasioiden hallintaohjelmataulukossa (s. 12) Hallintaohjelmataulukossa mainituista toimenpiteistä on vastuussa hallintokunnan johtaja

15 15 siitäkin huolimatta, että vastuuhenkilöksi on taulukossa merkitty joku hänen alaisistaan. Yksikkötasolla toimenpiteistä on vastuussa yksikön johtaja. Kunkin yksikön osalta hallintokunnan käsikirja tarkentuu yksikön omassa hallintaohjelmataulukossa. Hallintaohjelmataulukoiden toimenpiteillä ohjataan myös uusien menettelytapojen luomista tai ympäristöä koskevien menettelytapojen lisäämistä yksiköiden olemassa oleviin työohjeisiin Valmius ja toimiminen hätätilanteissa Jokaisen kiinteistön suojelusuunnitelmassa ja työsuojelumääräyksissä huomioidaan jokaiseen tehtävään liittyvät ympäristönäkökohdat tarpeen mukaan. Suunnitelmissa kuvataan mahdollisten ongelmien ennakoiminen ja menettelytavat onnettomuuksien varalta. Työvaiheita ja valmiussuunnitelmia testataan ja kehitetään ja niistä tiedotetaan säännöllisesti. 5. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN TARKASTUKSET JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 5.1. Säännöllinen tarkkailu ja mittaukset Kaikille yhteisille ympäristönäkökohdille on laadittu koko kaupunkikonsernin tasoisesti yhteiset mittarit. Kulttuuritoimen yksiköt sijaitsevat hajanaisesti sekä kaupungin omistamissa että vuokraamissa kiinteistöissä (s. 6-8). Tämän vuoksi sähkön-, veden-, ja lämmönkulutusta sekä jätteiden määrää vuositasolla seurataan aluksi vain kiinteistöissä, joissa kulutustiedot on mahdollista saada yksilöidysti. Kulttuuritoimen keskuksen ympäristöyhdyshenkilö kokoaa yhteisesti sovitut seurantamittareiden tiedot Tilapalvelulta ja yksiköiltä. Yksikköjen ympäristövastaavat lähettävät puolestaan hänelle tiedot ympäristöä säästävistä hankinnoista, paperinkulutuksesta, ajokilometreistä, koulutuksen ja tiedotuksen määristä sekä ympäristöaiheisista aineistoista ja näyttelyiden määristä Poikkeamat sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Jokaisella kulttuurihallinnon henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus ilmoittaa järjestelmän toteutumisessa havaitsemistaan puutteellisuuksista yksikön ympäristöyhdyshenkilölle, joka raportoi asiasta yksikön johtajalle ja ympäristöryhmälle. Ympäristöryhmä selvittää poikkeaman syyn ja laatii uuden ohjeistuksen ja päivittää ympäristökäsikirjan siltä osin Tiedostot Ympäristöhallintajärjestelmän tiedot tallennetaan sähköisesti ja paperille. Tiedostoja ovat muun muassa koontiluettelot lainsäädännöstä, sidosryhmistä, koulutustiedoista ja mittaustuloksista sekä tarkastuspöytäkirjat ja katselmuksen tulokset. Tiedostot esitetään käsikirjan liitteinä. 5.4 Ympäristöjärjestelmän auditointi Kaupungin organisaatioon pyritään kehittämään kaikkia yksikköjä yhteisesti palveleva auditointikäytäntö. Sen olemuksesta tullaan laatimaan yhteinen teksti, joka on kaikkien

16 yksikköjen tässä kohdin käytettävissä, ja jota yksikkö aikanaan täydentää omakohtaisilla teksteillä JOHDON KATSELMUS Ympäristönsuojelun suhdetta asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin tarkastellaan vähintään kerran vuodessa. Hallintokunnan yhteisten ympäristönäkökohtien seurantatietojen valmistuttua keväisin, ympäristötyöryhmä vetää johtopäätökset seurantatiedoista ja vie mahdolliset muutosehdotukset käsikirjaan kulttuuritoimen johtoryhmän hyväksyttäväksi. Ympäristöjärjestelmän jatkuvaksi parantamiseksi tehtäviä, ympäristöpolitiikan tarkistuksia ja auditointeja ja selkeästi muuttuneita olosuhteita, seuraa niin ikään johdon katselmus. Kulttuuritoimen ympäristökäsikirjan valmistuttua yksiköt laativat omaa yksikköään koskevat hallintaohjelmataulukot. Taulukoita käsitellään yksikön työpaikkakokouksissa. Yksikön hallintaohjelmataulukko tarkastetaan kerran vuodessa yhteisistä mittareista saatavien seurantatietojen sekä toimenpiteille asetettujen aikataulujen osalta. Yksikön johto esittää uusia tavoitteita tai toimenpiteitä taulukkoon yksikön sitouttamiseksi jatkuvaan parantamiseen.

17 17 LIITTEET Liite 1 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka Kaupunki haluaa tarjota asukkailleen terveellisen ja viihtyisän paikan elää; Tässä tarkoituksessa kaupunki sitoutuu maahan, veteen ja ilmaan johtuvien päästöjen, melun ja muun ympäristökuormituksen jatkuvaan vähentämiseen. Kuormituksen säätelyssä ja ympäristön muussa ylläpidossa lakien, sopimusten ja yleisten suositusten edellyttämä taso on vähimmäisvaatimus; Tuotannossa, hankinnoissa, kuljetuksissa ja kierrätyksessä kaupunki varmistaa osaltaan, että aines- ja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä, säästeliäällä tavalla toteutetut; Kaupunki- ja maankäytön suunnittelun avulla kaupunki turvaa alueelleen riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin; Luonnonhoidon ja -suojelun keinoin kaupunki varmistaa, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla; Uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin luotaessa kaupunki huolehtii olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä; Kaupunki sitoutuu kaikessa toiminnassa, suunnittelussa ja päätöksenteossa muutoinkin arvioimaan merkittävät ympäristövaikutuksensa sekä varautumaan ympäristöonnettomuuksiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin valmiussuunnitelmin; Kaupunki sitoutuu ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja edellyttää vastaavaa ympäristövastuullista käyttäytymistä sidosryhmiltään; Kaupunki kehittää jatkuvasti henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta. (kaupunginvaltuusto hyväksynyt )

18 18 Yksikköjen ympäristönäkökohtien merkittävyyden arviointitaulukot Liite 2 - taulukot erillisinä liitteinä yksikköjen ympäristökäsikirjakansiossa

19 19 Liite 3 Yksikköjen yhteistyötahot ja sidosryhmät Kaupungin sisäiset Kaupunginhallitus, lausunnot Keskushallinto, ympäristönsuojelun hallinnolliset asiat, taloudelliset voimavarat, ympäristönsuojelun suunnittelu, keskusarkisto Tietohallintotoimisto, tietojenkäsittelyn valmiudet, atk-ympäristökysymykset Tekninen palvelukeskus eri osastoineen, jätehuolto, puhtaanapito, maanrakennus, kunnallistekniikka, materiaalinhankinta, metsän-, lähiluonnon ja viheralueiden hoito, vesiensuojelu, jätevesi, talousvesi, maanomistajan ympäristökysymykset, liikennesuunnittelu Jyväskylän tilapalvelu, virastokiinteistöjen hoito, kiinteistönhoidon yleiset ympäristökysymykset, rakennusten korjaukset terveyden kannalta, uusien käyttöönotettavien tilojen suunnittelu Pelastuslaitos, vesien ja maaperän suojelu Kaupunkisuunnittelutoimisto, kaavoituksen ympäristöasiat, taustaselvitykset Rakennusvalvontavirasto, rakentamiseen liittyvissä asioissa mukana oleminen, työryhmän jäsenenä, ympäristön suunnittelu Jyväskylän Seudun Puhdistamo, vesiensuojelu, jätehuolto Jyväskylän Energia Oy, sähkön toimittaminen, sähkönsäästö Työsuojelu, työterveyshuolto,( melu, kosteusvauriot ) Ympäristövirasto, tarvittavat tutkimukset, näytteenotto Keski-Suomen Museo, Hallintokunnan yksiköt yhteistyötahoina, Muut hallintokunnat, esim. koulutoimi, sosiaali- ja terveyspalvelu Jyväskylän Oy Jyväskylän Messut Oy Sisaryhtiö Jykes Kaupungin ulkopuoliset Paikalliset toimijat, Keski-Suomen maakunnan alueella Naapurikuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset yhteistyötahoina, laboratoriopalveluiden antajina sekä tarkastajana ja lausuntojen antajina Poliisi yhteistyötahona, virka-avun antajana (ulkoilmatapahtumat) Lassila & Tikanoja Oyj, viraston jäteastioiden tyhjentäjänä, Paikalliset jätehuoltoyritykset Tilojen käyttäjät, asiakkaat, neuvonnan ja ohjauksen kohteena Tiedotusvälineet, lehdistö, radiot ja televisio

20 20 Ammatilliset oppilaitokset yhteistyötahoina Yhdistykset ja järjestöt palveluiden käyttäjinä ja palautteen antajina Luonnonsuojelun viranomaiset. Kirjastoaineiston toimittajat, kirjakaupat, kirja-autot, musiikkimyymälät TietoEnator, tietojärjestelmän toimittajat Toimistotarvikkeiden toimittajat kalusto, ergonomia, paperi, muovi Kirjastot yleiset ja tieteelliset kirjastot Tavarantoimittajat Oman alan valtakunnalliset järjestöt Maatilayrittäjät Kopijyvä oy Tekevä - säätiö Jyväskylän yliopiston museot (kulttuurihistoria ja luonnontiede) Jyväskylän Yliopisto (OKL, taiteen ja kulttuurin tutkimuslaitos, museologia, etnologia, historia, taidehistoria) Jyväskylän ammattikorkeakoulu > Jyväskylän ammattiopisto Ammatilliset oppilaitokset Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus Petäjäveden käsi- ja taideteollisuuskoulu Humak Korpilahdella Keuruun työväenopisto muut kansalais- ja työväenopistot Alueen kunnat Kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi ja koulutoimi Rakennusvalvonta ympäristönhoito Kaavoitus Matkailu Kunnan kehittämistoimi (maankäytön suunnitteluun, yritystoimintaan ja palveluihin liittyen) Alueen työvoimatoimistot ja niiden asiakkaat Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Te-keskus Tielaitos Metsähallitus Maaseutukeskus Nuorisoasunnot Ry Alvar Aalto -museo, Alvar Aalto säätiö Alueen seurakunnat Maakunnan kotiseutuyhdistykset maakunnan kyläyhdistykset, nuorisoseurat, työväenyhdistykset ym. seurat joilla kiinteistöjä huollettavana. Kuvataiteilijat Vanhan tavaran keräilijät ja perinteen harrastajat Rakennusalan eri yrittäjät Arkkitehdit Rakennusmestarit ja insinöörit Kaavoituskonsultit Yksityiset rakentajat, perinteisten rakennusmateriaalien valmistajia ja yrityksiä Antiikkikaupat Kirjapainot Valtakunnalliset toimijat Museovirasto ja sen yksiköt muualla Suomessa (esim arkeologian hoitoyksikkö Tampereella )

21 Opetusministeri Ulkoministeriö Puolustusvoimat Museoliitto Kansallisarkisto 21