Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys

2 SISÄLTÖ diat Johdanto 3-4 Työryhmä 5 Museoverkkoselvitys Museoverkossa tapahtuneet muutokset 8 Nykyinen museoverkko toimipisteittäin 9-10 Tehdyt selvitykset 2011 jälkeen 11 Museoverkkoselvityksen tavoitteet 12 Esitys museoverkoksi 13 Museoverkon kehittämistarpeet vuoteen 14 Verkkoratkaisun vaikutus museopalveluiden toimintaympäristöön 15 Arvio museoverkon investointitarpeesta vuoteen 16 Museoiden nettomenot/asukas ja arvio Johtopäätökset 20 Liitteet Liite 1: Museoiden varsinaisen toiminnan menot 2009 ja sekä arvio menoista vuonna Liite 2: Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin 2

3 JOHDANTO 1/2 Jyväskylän kaupungin museopalvelut koostuvat Jyväskylän taidemuseosta (aluetaidemuseo), Keski-Suomen museo (maakuntamuseo, Jyväskylän kaupunginmuseo) ja Suomen käsityön museosta (valtakunnallinen erikoismuseo). Museot tallentavat, dokumentoivat ja tutkivat keskisuomalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, antavat lausuntoja, tarjoavat asiantuntijapalveluja, järjestävät näyttelyitä sekä muita museokasvatuspalveluja eri asiakasryhmille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keski-Suomen museolla on Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti suojeluviranomaisen rooli kulttuuriympäristöön liittyvissä asioissa. Museoiden yleisötyö edistää kulttuuriperinnön ja taiteen saavutettavuutta. Museot ovat mukana kehittämässä ja tukemassa ihmisten arkea, jossa käytetään taidetta ja kulttuuria osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja tuottamisessa. Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys valmistui ja siinä tutkittiin museoverkon kehittämistä vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 museoverkkoselvityksen pohjalta on tutkittu useita museoihin liittyviä sijoitusvaihtoehtoja sekä laadittu tiloihin ja toimintaan liittyviä selvityksiä. Museoverkkoselvitys on edellisen selvityksen päivitys laadittujen selvitysten pohjalta. Museoverkkoselvityksen päivityksessä kuvataan nykytilanne, tapahtuneet muutokset edellisen selvityksen jälkeen sekä linjataan laadittujen selvitysten pohjalta tulevat museokokonaisuudet. Selvityksessä esitetään hankkeiden laajuus, sijainnit ja kustannusvaikutukset sekä toteutusjärjestys vuoteen. Lisäksi kaupunki avustaa kolmea muuta museota, Alvar Aalto -museo, Suomen Ilmavoimamuseo ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseo/keski-suomen luontomuseo. Jyväskylän kaupungin museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä vuonna 2015 oli kävijää. Kävijämäärän mukaan käytetyimmät toimipisteet olivat Suomen käsityön museo ( kävijää), Jyväskylän taidemuseo, Holvi ( kävijää) Keski-Suomen museo ( kävijää) Käsityöläismuseot ( kävijää) Galleria Ratamo ja Grafiikan paja (8 000 kävijää) 3

4 JOHDANTO 2/2 Jyväskylän kaupungin museoiden toimipisteet: Jyväskylän taidemuseo, Holvi (Kauppakatu 23) Näyttelytilat sijaitsevat kaupungin keskustassa entisissä liiketiloissa, jotka on otettu museokäyttöön 1998 Jyväskylän taidemuseolla on näyttely- ja pajatoimintaa Veturitalleilla Grafiikka- ja valokuvakeskuksessa (Veturitallinkatu 6). Keski-Suomen museo (Alvar Aallon katu 7), Keski-Suomen museo toimii Alvar Aallon suunnittelemassa museorakennuksessa. Keski-Suomen museoon kuuluu kahdeksan erillismuseota ja -kohdetta. Niistä Heiskan taiteilijakoti ja Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla ovat auki ympärivuoden, Niitynpään työläiskotimuseo ja Pienmäen talomuseo kesäaikaan ja Jyväskylän Lyseon museo sekä Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sopimuksesta. Lisäksi museon hoidossa ovat Nojosniemen veneverstas Laukaassa ja Rosenbröijerin hautakappeli. Suomen käsityön museo (Kauppakatu 25/ Kilpisenkatu 12) Näyttelytilat ja toimistotilat sijaitsevat kaupungin keskustassa entisissä liiketiloissa, jotka on peruskorjattu museokäyttöön 2000 Museon yhteydessä sijaitsee Suomen Kansallispukukeskus Suomen käsityön museon Konservointikeskus sijaitsee Salmirannassa (Salmirannantie 3) Kokoelmatilat Museoiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) Jyväskylän taidemuseon säilytystila deponointikokoelmille (Kauppakatu 23) Keski-Suomen museon käyttöarkisto (Vapaudenkatu 39-41, pääkirjasto) Jyväskylän Lyseon kulttuurihistorialliset aineistot (Onkapannu 1) Suomen käsityön museon arkistotilat ja osa säilytystiloista on museon yhteydessä (Kilpisenkatu 12) Museoiden toimistot Jyväskylän taidemuseo ja Keski-Suomen museo, Vapaudenkatu 28 Suomen käsityön museo, Kilpisenkatu 12 /Kauppakatu 25 4

5 TYÖRYHMÄ Museoverkkoselvitys päivitykseen työryhmän muodostivat: palvelujohtaja Ari Karimäki, kulttuuri- ja liikuntapalvelut museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, Jyväskylän taidemuseo museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo museonjohtaja Simo Kotilainen, Suomen käsityön museo suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, Jyväskylän Tilapalvelu (puheenjohtaja ja sihteeri) Selvitystyöhön osallistui myös kiinteistöjohtaja Esko Eriksson ja kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo Jyväskylän Tilapalvelusta ja toimialajohtaja Eino Leisimo sivistyksen toimialalta. Selvityksen kustannusvertailut ja taloudellisuuslaskelmat on koonnut projektipäällikkö Raili Kuosmanen / Haahtela Oy. 5

6 MUSEOVERKKOSELVITYS /2 Jyväskylän kaupungin museoita koskevassa palveluverkkoselvityksessä tutkittiin museoverkon kehittämistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja museoiden tuottavuuden parantamiseen siten, ettei tulevilla ratkaisuilla kurjisteta museoiden nykytilaa eikä säästöjä tavoitella henkilöstön kustannuksella, vaan rakenteita muuttamalla ja museoiden yhteistyötä lisäämällä. Selvityksessä arvioitiin toimipisteiden ja museoiden vastuulla olevien muiden tilojen määrää, sijaintia, käyttöastetta, aukioloaikoja, henkilöstön määrää, tulojen lisäämismahdollisuuksia sekä tuottavuuden parantamista ( > Kulttuuri ja vapaa-aika > Museot ja galleriat > Tietoa museopalveluista > Strategioita ja selvityksiä > Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020). Selvityksessä Museopalveluiden yksiköiden tilojen määrä oli m². Kohteita oli 20 eritasoisia, museo- ja näyttelytiloja, toimisto- ja arkistotiloja, säilytystiloja sekä Keski-Suomen museon erillismuseoita ja -kohteita (9). Kaupungin tiloissa toimivia muita museoita ovat Alvar Aalto -museo ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluva Keski-Suomen luontomuseo. Selvityksessä todettiin, että Jyväskylän kaupungin museoiden toimintaa voidaan tehostaa hajasijoitusta vähentämällä ja keskittämällä toimintoja sekä palveluja suuremmiksi ja vetovoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi huomioiden erityisesti asiakkaiden tarpeet. Tilojen yhdistäminen mahdollistaa uudenlaisia henkilöstöratkaisuja sekä avaa uusia mahdollisuuksia museoiden rajoja ylittävään yhteistoimintaan. 6

7 MUSEOVERKKOSELVITYS /2 Selvityksen mukaan tiloihin liittyvät kehittämistarpeet olivat seuraavat: Keski-Suomen museon peruskorjaus Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttelytilojen rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat Sparvinin talon ja makasiinirakennuksen kunnostaminen museokäyttöön osana Toivolan Vanhaa Pihaa Keski-Suomen museon arkistotilaratkaisu, välivaraston tarve peruskorjausten alta väliaikaisesti vapautuville kokoelmaesineille ja teoksille sekä varautuminen säilytystilatarpeiden kasvuun Selvityksessä esitettiin museotoiminnan vahvistamista Ruusupuistossa, jossa toimivat Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo sekä keskustasijainnin hyödyntämistä Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityönmuseon tulevissa tilaratkaisuissa. Jyväskylän kaupungin kulttuurijaosto linjasi kokouksessaan museoverkon kehittämistä seuraavasti: Toteutetaan Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon peruskorjaukset ja rakennetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen yhdyskäytävä Ruusupuiston museoiden välille Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon asiakaspalvelu, näyttelytoiminta ja tapahtumatarjonta keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskustaan Museoiden toimistot ja arkisto keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskustaan Henkilöratkaisuissa huomioidaan rakenteelliset muutokset, toiminnalliset tarpeet sekä valtionosuuksien oikeuttavien henkilötyövuosien säilyminen 7

8 MUSEOVERKOSSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET Vuoden 2011 jälkeen museoiden käytössä olleet tilat ovat muuttuneet : 2012 Keski-Suomen museon käsityöläismuseot avattiin yleisölle Toivolan Vanhalla Pihalla 2013 Grafiikkakeskus (Grafiikan paja ja Galleria Harmonia) muutettiin kunnostettuihin tiloihin Veturitalleille ja vierashuoneeksi vuokrattiin tila, Kauppakatu 12 vuonna 2013 Pääkirjaston pohjakerrokseen siirrettiin Tietotalolta Keski-Suomen museon käyttöarkisto 2013 Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon toimistot keskitettiin Vapaudenkatu 28:aan 2013 Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen tehtiin Keski-Suomen museon arkistoaineiston lepovarasto 62 m², vuokrattiin lisätilaa kiertonäyttelyille ja näyttelytarvikkeille sekä säilytystilaa kaupungintalon rakennusosakokoelmalle Jyväskylän Lyseon koulutalosta siirretylle kulttuurihistoriallisesti merkittävälle aineistoille vuokrattiin tilat 250 m² (Onkapannu 1), vuokrasopimus päättyy 1/ vuokrattiin Suomen käsityön museolle säilytystila Kokoelmakeskuksen B-rakennuksesta ja Kilpisenkatu 12 Lisää säilytystilaa on tarvittu mm. Lyseon esineistölle, Jyväskylän kaupungin kokoelmasta sijoitettujen taideteosten välivarastointiin ja Suomen käsityön museon valtakunnallisten tallennusvastuidensa vuoksi. Tilasäästöjä on kertynyt Grafiikkakeskuksen siirtymisestä Veturitalleille sekä museoiden toimistotilojen keskittämisestä. Toiminnan muutokset vuosina kävijämäärä on kasvanut kävijällä (kasvuun on erityisesti vaikuttanut käsityöläismuseoiden avaaminen Toivolan Vanhalla Pihalla. Myös museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet.) museotilojen määrä lisääntyi 136 m2 (1,2%) ja tilakustannukset kasvoivat (12,5 %) vakinainen henkilöstö kasvoi 2 henkilöllä (2 kaupungin työntekijää siirtyi uudelleensijoitusyksikön kautta Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden museonvalvojiksi) museoiden toimintamenot ovat nousseet (menojen kasvuun ovat vaikuttaneet vakinaisen henkilöstön palkkamenot sekä tilavuokrat, joiden kasvu liittyy osin tapahtuneisiin tilamuutoksiin. Lyseon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan esineistön pelastaminen nosti tilapäisesti museoiden menoja euroa vuosina -2015) museot saavat henkilötyövuosiin sidottua korotettua (47%) valtionosuutta. Vuonna 2016 museoiden yhteenlasketut laskennalliset valtionosuudet ovat

9 NYKYINEN MUSEOVERKKO TOIMIPISTEITTÄIN 1/2 Museorakennukset, museotilat ja näiden tilojen yhteydessä olevat säilytystilat: - Keski-Suomen museo (Alvar Aallon katu 7 ) 2526 m² - Jyväskylän taidemuseo Holvi (Kauppakatu 23) 1133 m² - Jyväskylän taidemuseo Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamo (Veturitallinkatu 6) 504 m² - Suomen käsityön museo (Kauppakatu 25/Kilpisenkatu 12) 1530 m² Tilaa yhteensä 5693 m² Lisäksi Alvar Aalto-museo (1721 m2), joka on vuokrattu Alvar Aalto-säätiölle. Tämän rakennuksen neliöt eivät ole mukana Jyväskylän kaupungin museopalvelujen tiloissa. Keski-Suomen museon erillismuseot Käsityöläismuseot (Cygnaeuksenkatu 2) 151 m² Heiskan taitelijakoti (Kramsunkatu 8) 189 m² Jyväskylän Lyseon museo (Yliopistonkatu 13) 346 m² Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo (Könkkölä) 329 m² Pienmäen talomuseo (Hankasalmen Niemisjärvi) 336 m² Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku Vaajakoski) 66 m² Nojosniemen veneverstas (Laukaa) 114 m² Majuri C.C. Rosenbröijerin hautakappeli (Jääskelä, Oravasaari) 16 m² Tilaa yhteensä (noin 30 rakennusta) 1547 m² 9

10 NYKYINEN MUSEOVERKKO TOIMIPISTEITTÄIN 2/2 Säilytystilat - Kokoelma- ja konservointikeskus A-rakennus, 1908 m² Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo - B- rakennuksessa 694 m² Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo - Keski-Suomen museon käyttöarkisto (pääkirjasto) 206 m² - Vapaudenkatu 28, kellari 50 m² - Onkapannu m² Yhteensä 3108 m² Toimisto- ja muut työtilat - Vapaudenkatu 28 : Jyväskylän taidemuseo ja Keski-Suomen museo 338 m² - Kilpisenkatu 12/Kauppakatu 25: Suomen käsityön museo (työtilat, kirjasto) 261 m² - Kokoelmakeskus (työhuoneet, käsittelytilat ja verstastilat) 774 m² - Konservointikeskus 292 m² Yhteensä 1665 m² Museotilat yhteensä 2016 Vuoden 2016 vuokrasopimuksessa museotiloja yhteensä m² Tilavuokrat yhteensä / vuosi 10

11 TEHDYT SELVITYKSET 2011 JÄLKEEN Museoverkon kehittämiseksi on tutkittu museoverkkoselvityksen 2011 pohjalta useita museoihin liittyviä sijoitusvaihtoehtoja sekä laadittu tiloihin ja toimintaan liittyviä selvityksiä ja hankesuunnitelmia. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: 2011 Alvar Aalto -museon peruskorjauksen hankesuunnitelma 2012 Kirjasto- ja kansalaisopistosta kulttuurin monitoimitalo -hankesuunnitelma 2013 Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelma (vaihtoehdot a ja b) 2013 Jyväskylän Lyseon hankeselvitys Suomen käsityön museoksi ja Suomen kansallispukukeskukseksi Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvä selvitys Sparvinin talon kunnostuksen hankesuunnitelma 2015 Lyseosta museoksi ja kulttuurikeskukseksi. Jyväskylän Lyseon toimintakonseptikartoitus (Outi Raatikainen, Pink Eminence Oy) 2015 Jyväskylän Lyseon hankeselvitys Jyväskylän Keskustamuseoksi, peruskorjaus ja laajennus 2016 Keski-Suomen museon peruskorjauksen ja nivelosan hankesuunnitelma Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan yleinen suunnittelukilpailu (ratkaisu ) 11

12 MUSEOVERKKOSELVITYKSEN TAVOITTEET Päivittää museotilojen ja -palvelujen kehittämistarpeet pitkällä aikavälillä tehostaa tilankäyttöä museoiden toimintoja ja palveluja keskittämällä ja siten hillitä lisäresursoinnin tarvetta ja kustannusten jatkuvaa kasvua löytää tilojen kautta ratkaisuja, jotka parantavat asiakaspalvelua sekä toiminnallisuutta ja esteettömyyttä löytää ratkaisuja asiakasmäärän ja tuottopohjan lisäämiseen Esittää ratkaisumalli, jossa museoiden näyttely- ja yleisöpalvelutilat keskitetään isommiksi vetovoimaisiksi kokonaisuuksiksi Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto-museon peruskorjausten hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty museoiden yhdistäminen uuden nivelosan myötä Ruusupuiston museokeskukseksi Lyseon vanhan koulutalon muuttaminen museo- ja kulttuurikeskukseksi Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon sekä Lyseon museon käyttöön Esittää ratkaisumalli, jossa toimisto- ja säilytystiloja keskitetään isommiksi kokonaisuuksiksi toimistotilojen keskittäminen kokonaisuudessaan säilytystilojen keskittäminen pitkällä aikavälillä Kokoelmakeskuksen yhteyteen Salmirantaan Myydä Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon käytöstä vapautuvat nykyiset tilat 12

13 ESITYS MUSEOVERKOKSI Esitetään toteutettaviksi seuraavat museokokonaisuudet: Ruusupuiston museokeskus, valmis 2020 mennessä Keski-Suomen museolla tilaa yhteensä noin m² (sis. osan nivelosasta) Alvar Aalto museolla tilaa yhteensä noin m² (sis. osan nivelosasta, rakennus on vuokrattu Alvar Aalto säätiölle) Museo- ja kulttuurikeskus Lyseokortteliin, valmis 2020 jälkeen Jyväskylän Taidemuseolla tilaa yhteensä 1300 m² Suomen käsityön museolla tilaa yhteensä 1900 m² Keski-Suomen museolla tilaa yhteensä 300 m² muille toimijoille vuokrattavaa tilaa noin 900 m² (mm. kahvila- ja myymälätilat) Erillismuseot Nykytilanne säilyy nykyisenä, lisäyksenä vuonna 2016 kunnostettava Sparvinin talo (Toivolan Vanha Piha), yhteensä 1630 m² Säilytystilat Nykyisin tilaa 3100 m², kaikki tilat keskitetään pitkällä aikavälillä Kokoelmakeskuksen yhteyteen. Säilytystilan kasvutarve tulevaisuudessa noin 600 m² Toimisto- ja muut työtilat Nykyisin tiloja 1665 m². Toimisto- ja työtilat keskitetään. Tilatarve ei kasva. Esityksen mukaiset museotilat yhteensä noin m². Tilojen määrä kasvaa nykyisestä noin m² (9 %) 13

14 MUSEOVERKON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN 2016 Sparvinin talon kunnostaminen Keski-Suomen museon peruskorjaus ja nivelosan rakentaminen mahdollistaa Alvar Aalto -museon kanssa yhteiskäytössä olevat tilat. Toteutussuunnittelu alkaa keväällä Peruskorjauksen ajan näyttelytilana toimii Sparvinin talo, henkilöt siirtyvät nykyisiin toimipisteisiin Keski-Suomen museon väistötilat purettavien perusnäyttelyjen esineille, säilytettäville näyttelyrakenteille ja museorakennuksen kalusteille 600 m² Alvar Aalto -museon peruskorjaus investointiohjelman mukaisesti. Muodostaa kokonaisuuden Keski-Suomen museon kanssa. Investoinnin toteuttaminen edellyttää sopimusta kaupungin ja Alvar Aalto-säätiön välillä. Sopimus käsittää toiminta-avustus- ja vuokrasopimukset jälkeen Lyseorakennuksen peruskorjaus ja laajennus museo- ja kulttuurikeskukseksi Suomen käsityön museon toimistot siirtyvät muiden museoiden toimistotilojen yhteyteen Nykyiset Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon tilat myydään Tarvittavien säilytystilojen keskittäminen 2019 Onkapannusta keskusarkiston tieltä siirrettävälle Jyväskylän lyseon esineistölle säilytystilaa 250 m² (vuokrasopimus voimassa 1/2019) Kauppakatu 23 ja Kauppakatu 25/Kilpisenkatu 12 sijaitseville arkistoille ja kokoelmille (456 m²) korvaavien tilojen hankkiminen Jyväskylän Lyseon museon perusnäyttelystä lyseon rakennuksen korjauksen tieltä säilöön otettavat esineet ja kalusteet 150 m² pitkän aikavälin varautuminen kokoelmien kasvun aiheuttamaa säilytystilojen lisätarpeeseen 500 m² Hankkeille tullaan hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin 14

15 VERKKORATKAISUN VAIKUTUS MUSEOPALVELUIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Jyväskylään syntyy kaksi valtakunnallisesti vetovoimaista, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa museokokonaisuutta Ruusupuiston museot museokeskukseksi kansainvälisesti merkittävien arkkitehtuurikohteiden arvon säilyminen ja nivelosan myötä vahvistuminen mahdollistaa tilojen yhteiskäytön, yhteinen museokauppa ja kahvilapalvelut, kokous, verstas- ja opetustilat mahdollistaa nykyistä suurempien näyttelykokonaisuuksien toteutukseen mahdollistaa yhteishankkeet museoiden kesken ja ympäristön muiden toimijoiden mm. yliopiston ja tapahtumajärjestäjien kanssa Keskustan museot Lyseorakennukseen Jyväskylän keskustan kehittäminen - Keskustavisio 2030 hankkeessa pidetään tärkeänä museo- ja kulttuuripalvelujen säilymistä kaupungin keskustassa lisäämään keskustan vetovoimaisuutta museoiden sijoittuminen Lyseokortteliin on osa koko korttelin kehittämistä korttelin kaavaluonnos syksyllä 2016, kilpailu korttelikokonaisuuden kehittäjästä talvella keskittäminen mahdollistaa yhteishankkeet museoiden kesken ja ympäristön muiden toimijoiden mm. yliopiston ja tapahtumajärjestäjien kanssa vanha päärakennus suojeltu rakennusperintölain nojalla, vrt. kaupungintalo. Suojeltu lyseorakennus arvorakennuksena avautuu kävijöille Tilaratkaisut tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin tilojen monikäyttöisyys lisääntyy ja käyttöaste nousee museotilojen saavutettavuus paranee palveluita keskittämällä ja museoiden yhteistoimintaa lisäämällä nykyisellä henkilöstömäärällä pystytään vastaamaan lisääntyvän asiakaspalvelun ja yleisötyön tarpeisiin. museoiden ja muiden toimijoiden yhteistyö ja toiminta lisääntyy yhteisten tilojen ja palvelujen myötä tilojen nykyiset näyttely- ja oheistiloihin liittyvät työ- ja teosturvallisuuteen vaikuttavat käytännönongelmat poistuvat 15

16 ARVIO MUSEOVERKON INVESTOINTITARPEISTA VUOTEEN 16

17 MUSEOIDEN NETTOMENOT / ASUKAS VUONNA JA ARVIO VUONNA Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot järj. nro euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Kulttuurihistorialliset museot Turun museokeskus 1 49, ,1 % Kotka, Kymenlaakson museo 2 44, ,5 % Tampereen kaupungin historialliset museot 3 36, ,9 % Pori, Satakunnan museo 4 31, ,2 % Lahden kaupunginmuseo 5 24, ,6 % Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo 6 17, ,3 % Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 7 16, ,4 % Jyväskylä, Keski-Suomen museo 8 14, ,8 % Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo 9 14, ,3 % Espoon kaupunginmuseo 10 14, ,4 % Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo 11 13, ,2 % Joensuu, Pohjois-Karjalan museo 12 13, ,3 % Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo 13 11, ,4 % Helsingin kaupunginmuseo 14 11, ,6 % Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 15 10, ,8 % Kouvolan kaupungin museot 16 10, ,6 % Arvio vuonna euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Keski-Suomen museo 17, ,0 % Nettomenojen arvioitu kasvu noin euroa. Tilakustannusten arvioitu kasvu on noin euroa ja muiden menojen kasvu noin euroa, arvio omien tulojen kasvusta 17 hillitsee nettomenojen kasvua.

18 MUSEOIDEN NETTOMENOT / ASUKAS VUONNA JA ARVIO VUONNA Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot järj. nro euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Taidemuseot Mikkelin kaupungin museot 1 19, ,2 % Porin taidemuseo 2 19, ,5 % Rovaniemen taidemuseo 3 16, ,4 % Espoon modernin taiteen museo 4 14, ,6 % Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo 5 14, ,8 % Lahden taidemuseo 6 12, ,9 % Tampereen taidemuseo 7 12, ,4 % Kouvolan kaupungin museot 8 10, ,6 % Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo 9 9, ,8 % Helsingin kaupungin taidemuseo 10 9, ,5 % Jyväskylän taidem useo 11 8, ,2 % Oulun taidemuseo 12 8, ,6 % Kuopion taidemuseo 13 8, ,3 % Joensuun taidemuseo 14 8, ,4 % Turun taidemuseo 15 4, ,1 % Arvio vuonna euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Jyväskylän taidemuseo 8, ,0 % Nettomenojen arvioitu kasvu noin euroa. Tilakustannusten arvioitu kasvu on noin euroa ja muiden menojen kasvu noin euroa, arvio omien tulojen kasvusta hillitsee nettomenojen kasvua 18

19 MUSEOIDEN NETTOMENOT / ASUKAS VUONNA JA ARVIO VUONNA Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot järj. nro euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin Erikoismuseot Inari, Saamelaismuseo Siida 1 137, ,0 % Riihimäki, Suomen lasimuseo 2 40, ,9 % Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo 3 18, ,1 % Hyvinkää, Suomen Rautatiemuseo 4 15, ,0 % Jyväskylä, Alvar Aalto -m useo 5 10, ,0 % Jyväskylä, Suom en käsityön m useo 6 9, ,0 % Turku, Forum Marinum 7 6, ,9 % Tampere, Työväenmuseo Werstas 8 5, ,5 % Helsinki, Designmuseo 9 4, ,4 % Helsinki, Arkkitehtuurimuseo 10 3, ,5 % Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo 11 2, ,3 % Helsinki, Tekniikan museo 12 2, ,8 % Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo 13 1, ,7 % Helsinki, Teatterimuseo 14 1, ,5 % Helsinki, Suomen Urheilumuseo 15 1, ,7 % Arvio vuonna Suomen käsityön museo euroa/ asukas kunnan asukasluku nettomenot menot yhteensä omat tulot yhteensä Omien tuottojen suhde menoihin 10, ,0 % Nettomenojen arvioitu kasvu noin euroa. Tilakustannusten arvioitu kasvu on noin euroa ja muiden menojen kasvu noin euroa, arvio 19 omien tulojen kasvusta hillitsee nettomenojen kasvua.

20 JOHTOPÄÄTÖKSET Jyväskylään rakentuu kaksi vetovoimaista museokokonaisuutta, Ruusupuiston museokeskus ja Lyseon museo- ja kulttuurikeskus, jotka sijoittuvat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja ympäristöihin. Tämän suunnitelman pohjalta arvokiinteistöt ovat peruskorjattu vuoteen mennessä ja Jyväskylän imago kulttuurikaupunkina vahvistuu. Museopalvelut tulevat entistä vahvemmin kaupungin vetovoimatekijäksi. Ruusupuiston museokeskus nousee entistäkin merkittävämmäksi arkkitehtuurikohteeksi ja muodostaa monipuolisen museokeskittymän. Lyseorakennuksen käyttöönotto tulee lisäämään keskustan elinvoimaisuutta (Keskustavisio 2030) ja tila avautuu kaupunkilaisille ja eri toimijoiden käyttöön. Merkittävin muutos tilankäytön kannalta on toimintojen keskittäminen. Museopalvelujen tilankäytön pienentäminen on vaikeaa toiminnan ja palvelujen siitä kärsimättä. Keskittämisellä parannetaan näyttelytoiminnan ajoittaista / vuoroittaista laajentumismahdollisuutta ja voidaan luoda uudenlaista tapahtumatoimintaa museoiden välillä ja yhteistoimintaa ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Säilytystilojen ja toimistotilojen keskittämisellä tehostetaan henkilöstön yhteiskäyttöä. Tällä ratkaisulla vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Museoverkon kehittämisen rakennusinvestointitarpeet vuoteen ovat Jyväskylän kaupungille noin 13,9 M ja oman taseen ulkopuolelle noin 11,4 M. Uusien perusnäyttelyiden rakentaminen ja tilojen varustaminen vaatii investointeja noin 1,3 M. Alvar Aalto-museon peruskorjaus edellyttää toiminta-avustussopimusta Alvar Aaltosäätiön kanssa. Ehdotetussa museoverkossa tilojen määrä kasvaa noin 1100 m2 nykyisestä ja vuotuiset tilakustannukset nousevat noin 1,1 M euroa johtuen peruskorjatuista ja uusista tiloista. Mm. museotoiminnan sovittaminen Lyseon rakennukseen lisää kustannuksia. Vertailtaessa Jyväskylän museoiden toiminnan menoja muihin valtionosuuden piirissä oleviin museoihin euroa / asukas Jyväskylän museot sijoittuvat keskitasoon tai sen alapuolelle (vertailutiedot vuodelta ). Jos vertaillaan tilannetta arvioiduilla vuoden kustannuksilla ja väestömäärällä, museoiden toiminnan menot pysyvät edelleen vertailuaineiston keskitasolla. Esitetyllä museoverkkoratkaisulla turvataan museopalvelujen toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen. 20

21 Jyväskylän museoverkkoselvitys Varsinaisen toiminnan menot 2009 ja sekä arvio menoista vuonna (nykyhinta-arvio) Liite 1 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähteet: Museotilasto 2009 ja menot yhteensä 2009 menot yhteensä arvio menoista henkilöstö 2009 henkilöstö arvio henkilöstö Menot kiinteistö 2009 kiinteistö arvio kiinteistö kokoelmahankinta 2009 kokoelmahankinta arvio muut menot muut menot kokoelmahankinta 2009 arvio muut menot Taidemuseot Espoon modernin taiteen museo EMMA Turun taidemuseo Porin taidemuseo Oulun taidemuseo Helsingin taidemuseo Kouvolan kaupungin museot Tampereen taidemuseo Joensuun taidemuseo Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo Kuopion taidemuseo Rovaniemen taidemuseo Lahden taidemuseo Mikkelin kaupungin museot Jyväskylän taidemuseo Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo Kulttuurihistorialliset museot Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo Tampereen kaupungin historialliset museot Espoon kaupunginmuseo Kouvolan kaupungin museot Lahden kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Joensuu, Pohjois-Karjalan museo Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo Helsingin kaupunginmuseo Pori, Satakunnan museo Turun museokeskus Kotka, Kymenlaakson museo Jyväskylä, Keski-Suomen museo Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Erikoismuseot Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki, Suomen arkktehtuurimuseo Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo Helsinki, Designmuseo Tampere, Työväenmuseo Werstas Hyvinkää, Suomen Rautatiemuseo Inari, Saamelaismuseo Siida Jyväskylä, Alvar Aalto -museo Turku, Forum Marinum Helsinki, Teatterimuseo Helsinki, Tekniikan museo Helsinki, Suomen Urheilumuseo Jyväskylä, Suomen käsityön museo Riihimäki, Suomen lasimuseo Jyväskylän museoiden menot yhteensä euroa vuodessa Tilakulut euroa vuodessa Arvioitu menojen kasvu vuodesta vuoteen euroa vuodessa Arvioitu vuodesta vuoteen euroa vuodessa 29 %

22 LIITE 2 Hankkeelle haetaan alla olevaa avustusta kevään aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin Avustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitetun kulttuuritoimintaa varten tarvittavan tilan, museolaissa tarkoitetun museon, teatteri- ja orkesterilaissa tarkoitetun teatterin ja orkesterin sekä taiteilijatilojen peruskorjaushankkeisiin. Ministeriön keskeinen tavoite on tukea kulttuuritilojen työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuttamista kulttuurikäyttöön. Avustusta voidaan myöntää tilojen rakentamiseen, hankkimiseen ja peruskorjaukseen. Hankkeeseen voi sisältyä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa. Ensisijaisesti avustuksia myönnetään peruskorjaushankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille, kuntien hallinnassa oleville yhteisöille, säätiöille, yhdistyksille sekä valtionosuuslaitoksien ylläpitäjille. Avustusta ei myönnetä valtiolle, seurakunnille, uskonnollisille yhteisöille eikä yksityisille henkilöille. Myönnettävien avustuksien suuruudet vaihtelevat hankkeiden koosta ja hakijoiden määrästä riippuen. Keskimäärin avustukset ovat olleet enintään 25 % hyväksyttävistä toteutuneista kustannuksista. Kulttuuritilojen perustamishankkeisiin myönnettävän määrärahan myöntämisprosessi on muuttunut 2-vaiheiseksi: 1. keväällä tehdään esitys nelivuotiseen valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan 2. vuoden lopussa haetaan varsinaista valtionavustusta seuraavana vuonna alkaviin rakennustöihin Lähde: