Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Pirkanmaan kuntapäivä, Tampere Kuntien taloudellinen toimintaympäristö, Sote-uudistus, tulevaisuuden kunta Soten jälkeen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Rakennelakityöryhmä Metropoliselvitys Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Uudistusten aikataulut Arvio uudistuksesta ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien II kuulemiskierros Kuntien lausunnot Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntarakennelaki voimaan Rakennelain täydennys Lausunnot Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä Kuntien lausunnot 5/ HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan (Voimaan suurilta osin ) Sote Palvelurakennetyöryhmä Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun HE + eduskuntakäsittely mennessä Kuntien lausunnot ja Sote-selvityshenkilöt Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot Kuntien lausunnot HE luonnos 08/ 2014 Puheenjohtajien sopimus Eduskuntakäsittely Kuntien lausunnot HE luonnoksesta 08-10/2014 Parlamentaarinen valmisteluryhmä Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueen perussopimus Aluekierros toimeenpanosta Halukkuus tuottamisvastuuseen Sote-alueet: Kuntayhtymä aloittaa viimeistään Toiminnassa viim Tuotantokunta/kuntayhtymä aloittaa viimeistään

3 Sote-uudistus loppusuoralla Puolueiden puheenjohtajien sopimus loi uudistukselle uuden pohjan: järjestämisvastuu 5 sotealueelle Parlamentaarinen työryhmän linjaus : tuotantovastuu 19 kuntayhtymälle (vastuukuntamalli kuntien niin sopiessa myös mahdollinen) Useat asiat auki viimeistelyvaiheessa, mm:» Rahoitus: lakiluonnoksen 33 ja 34 :t/tuotantokorvauksesta linjaus järjestämispäätöksessä, miten investoinnit/pääomakustannukset rahoitetaan» Päätöksenteko: riittääkö kuntien edustajien kokous vai tarvitaanko väliin päätöksentekoelintä, joka mm. valitsisi ja tarvittaessa erottaisi hallituksen» Perustuslailliset kysymykset mm. toteutuuko kansanvalta, kunnille tehtäviä vain lailla/järjestämispäätös, miten lähipalvelut turvataan jne Lakiesitys annettava lähipäivinä, jotta aikataulullisesti eduskunta ehtisi esityksen käsittelemään 3

4 Mitä kunta on soten jälkeen? Sote-uudistus siirtää järjestämisvastuun kunnilta sotekuntayhtymille, tuotantovastuu kuntayhtymille. Kunnan rooli jatkossakin: palveluiden järjestäjä/tuottaja, kansanvallan kanava/kansalaisten itsehallinnollinen yhteisö sekä elinvoiman edistäminen. Kunnille jäävät muut entiset tehtävät: päivähoito, esi- ja perusopetus, ympäristö- ja kunnallistekniikka jne. sekä erityisesti paikallisen elinvoiman edistäminen. Kunnan käsite sekä ylikunnallisten kuntatehtävien organisointi olisi tärkeää selvittää ja määritellä parlamentaarisesti eduskuntavaalikauden jälkeen. 4

5 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina Kunnan keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen se on palautettava kunnan strategisen johtamisen keskiöön, siihen on varattava riittävät voimavarat Kunta on entistä selkeämmin verkostojen johtaja, niiden kutoja elinvoimapolitiikassa kaikki keskeiset toimijat toimimaan samaan suuntaan Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, keskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: mm. suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan yritysten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 5

6 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja sadoilla miljoonilla. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma supistuneena helpottanee tilannetta hieman, mutta vasta viiveellä. Sote-uudistus onnistuessaan voi tuoda säästöjä joskus vuosikymmenen lopulla. Viime vuoden tilinpäätöksiin vaikuttuvat monet kertaerät, erityisesti verotuksessa. Tämän vuoden tuloksia parantaa erityisesti liikelaitosten yhtiöittämiset 1-1,4 mrd. Ammattikorkeakoulujen ym. yhtiöittäminen vähentävät kuntien menoja. 6

7 % Kuntien vuosikate % poistoista Pirkanmaa Pirkanmaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa yhteensä Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Tampereen seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

11 250 Pirkanmaan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , milj Vuosikate Tilikauden tulos Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

12 3 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Pirkanmaa Rahavarat, Pirkanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pirkanmaa Lainakanta, koko maa Lähde: Tilastokeskus

13 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus

14 Kuntatalouden tulosta parantaneita tekijöitä v Suuri kunnallisverojen kasvu (6,7 %): Vuosimuutos yhteensä, milj siitä, milj. : Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) 474 siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) 223 Tilitysuudistus: tammikuu > joulukuu (kertaerä) 200 Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313 Kuntien henkilöstösopeutus: KT Kuntatyöantajien selvitys, milj. 400 Vuoden 2013 toimenpiteet yhteensä, milj. : Verotustekniset toimenpiteet 674 Tuloveroprosenttien korotukset 133 Henkilöstösopeutukset (KT) 400 = Yhteensä (Lisäksi satunnaiset erät, kuten yhtiöittämiset ja muut organisaatiomuutokset) 14

15 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Kaikki kunnat: * Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Uusimaa Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa 2013* Lähde: Tilastokeskus

16 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus 16

17 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: * Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2013* Lähde: Tilastokeskus

18 Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Esityksen loppusumma menot 53,7 mrd. /tulot 49,2 mrd, valtion velka nousee 48,5 %/BKT ja julkinen velka 60 %/BKT Budjettiesitys kiristää kuntataloutta useilla sadoilla miljoonilla» Valtiovarainministeriön arvio yhteisvaikutuksesta: kuntataloutta kiristävä yli 200 milj. euroa Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vähenee hieman yli 25 %:iin = 4 %-yksikön pudotus/rahoitusperiaatteen toteutuminen? Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä konkretisoitu 350 milj. Uutena välineenä valmistellaan sote-kustannusten hallintajärjestelmä, jolla aiotaan saada aikaan 650 milj. kustannussäästöt. Kiinteistöveron lailla tehtävän ala- ja ylärajan korotus ja sotemaksujen korotus imuroidaan valtionosuusleikkauksilla valtiolle korkojen kera Verovähennykset korvataan kunnille hallitusohjelman mukaan 18

19 Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat kokonaan uudet kustannukset kunnille noin milj ja 500-päiväisten määrän lisääntymisen kautta lisää n. 80 milj. vrt 2013 taso. Vastaantulona kuntien yhteisövero-osuutta nostetaan 75 milj., joka jaetaan valtionosuusjärjestelmää muuttamalla oikein kuntakohtaisesti työmarkkinatuen saajien suhteessa. Valmisteilla oleva palkkatukiuudistus lisää kuntien työllistämiskustannuksia vuoden 2014 volyymeillä arviolta milj. Kuntavetoisten työvoiman palvelukeskukset lakisääteistetään, kunnat nimeävät johtajat. Johtajien toimivalta epäselvä. Sosiaalihuoltolaki yli 120 milj. (budjetissa kustannukset 32 milj. ) ja asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja min yli 100 milj. vuonna 2016 (esitys valmistelussa). Oppivelvollisuuden pidentämisestä luovuttiin, tilalle opetuksen kehittämiseen lisää rahaa, mikä lisää myös kuntien menoja.

20 Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta

21 Palkat Yhteensä Ostot Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Toimintamenot yht. Muut henkilöstömenot Ostot Avustukset Korkomenot Investoinnit Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat Menot yhteensä ,44 16,29 4,85 13,39 2,24 0,33 4,59 42,36 5,0 4,1 5,4 5,1 2013* 38,39 16,38 4,96 13,90 2,36 0,30 4,70 43,39 2,5 0,6 3,9 2,4 2014** 1) 38,78 16,32 4,90 14,41 2,43 0,31 6,90 45,99 1,0-0,4 3,6 6,0 2015** 38,99 16,15 4,83 14,94 2,61 0,34 4,61 43,95 0,5-1,0 3,7-4,5 1) Vuodesta 2014 lähtien menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen 2016** 39,98 16,40 4,88 15,58 2,65 0,40 4,64 45,02 2,5 1,5 4,3 2,4 2017** 40,94 16,62 4,92 16,25 2, ** 42,10 16,89 4,99 17,02 2,73 Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,49 4,64 46,07 2,4 1,4 4,2 2,3 0,64 4,64 47,38 2,8 1,7 4,8 2,8 21

22 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 1,0 0,5 2) 2) 2,5 2,4 2, a 15a 16a 17a 18a 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. 22 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

23 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kunnallisvero 16,84 17,97 18,25 18,46 19,05 19,73 20,38 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 1,31 1,39 1,45 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,59 1,62 1,65 1,68 Verotulot yhteensä 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Muutos, %: Kunnallisvero 3,9 6,6 1,6 1,2 3,2 3,5 3,3 Yhteisövero -26,9 8,2 6,1 5,8-11,2 6,5 4,1 Kiinteistövero 5,7 7,2 10,9 5,2 1,9 1,9 2,0 Verotulot yhteensä 1,3 6,8 2,5 1,8 2,1 3,6 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 19,74 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36 1) 30,30 30,30 30,30 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

24 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2013, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,3 KUNNAT verotulot 20,6 1,3 VALTIO verotulot 38,7 27,7 1,4 18,0 5,6 3,2 2,2 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista 24 Yhteisövero Vero pääomatuloista

25 Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd Yht mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )

26 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat ,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4, * -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5, ** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5, ** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5, ** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5,06 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 26 1) 2017** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 23,41 4, ** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

27 4,0 Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa! 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 0, * 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB

28 % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat Kuntien lkm 20, , ,0 18,5 18,0 17, ,0 16, , , * Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia)

29 Kuntien tuloveroprosenttien muutokset Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Tuloveroprosentti nousi yhteensä 98 kunnassa Korotus 1 %-yksikköä: Haapajärvi Juupajoki Kihniö Kivijärvi Kuhmoinen Laukaa Masku Padasjoki Pieksämäki Pukkila Punkalaidun Rautavaara Ruokolahti Tuusniemi Utajärvi Vöyri Ei muutosta (219 kuntaa) Korotus 0,25 %-yks. (14) Korotus 0,50 %-yks. (54) Korotus 0,75 %-yks. (14) Korotus 1,00 %-yks. (16) = maakuntakeskus Kuntarajat: MML

30 Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2015 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,84 % - aritmeettinen keskiarvo 20,53 % Korkeimmat: Matalimmat: Kitee 22,50 Kauniainen 16,50 Orivesi 22,25 Brändö 16,75 Outokumpu 22,25 Lemland 16,75 Ruovesi 22,25 Saltvik 16,75 Siikalatva 22,25 Jomala 17,00 Haapajärvi 22,00 Föglö 17,25 Hankasalmi 22,00 Hammarland 17,25 Isojoki 22,00 Geta 17,50 Jalasjärvi 22,00 Maarianhamina 17,75 Karijoki 22,00 Espoo 18,00 Kauhajoki 22,00 Eurajoki 18,00 Mänttä-Vilppula 22,00 Sottunga 18,00 Paltamo 22,00 Eckerö 18,50 Pukkila 22,00 Helsinki 18,50 Raasepori 22,00 Kumlinge 18,50 Rautalampi 22,00 Naantali 18,50 Reisjärvi 22,00 Vårdö 18,50 Savonlinna 22,00 Inari 19,00 Siikajoki 22,00 Kerava 19,00 Suonenjoki 22,00 Kurikka 19,00 Teuva 22,00 Luhanka 19,00 Tuusniemi 22,00 Rauma 19,00 Urjala 22,00 Sysmä 19,00 Veteli 22,00 Vantaa 19,00 Vimpeli 22,00 Tuloveroprosentti 2015: 16,50 19,25 (28) 19,50 20,25 (78) 20,50 20,75 (80) 21,00 21,50 (97) 21,75 22,50 (34) = maakuntakeskus Kuntarajat: MML

31 Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Merikarvia +5,0 prosenttiyksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,9 prosenttiyksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, prosenttiyksikköä: +2,50 +6,00 (34 kpl) +1,00 +2,49 (66 kpl) +0,00 +0,99 (101 kpl) -0,00-0,99 (77 kpl) -1,00-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus 31 Kuntarajat: Mml

32 Dia 1. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Pirkanmaan kunnissa Lähde: VM/KAO Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa ,0 Pirkanmaa ,4 Kihniö ,6 Ylöjärvi ,1 Parkano ,1 Kangasala ,2 Tampere ,2 Mänttä-Vilppula ,3 Valkeakoski ,3 Akaa ,5 Pälkäne ,6 Nokia , Timo Kietäväinen

33 Dia 2. Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Sastamala ,7 Pirkkala ,5 Urjala ,8 Ruovesi ,9 Virrat ,0 Hämeenkyrö ,0 Lempäälä ,1 Vesilahti ,3 Ikaalinen ,4 Juupajoki ,7 Punkalaidun ,3 Orivesi , Timo Kietäväinen

34 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden kolme koria ja viisi kärkeä otsikolla: Terve talous, vaikuttavat palvelut ja elinvoimaiset kuntayhteisöt KORIT KÄRJET 1. Lujitetaan kuntatalouden perustaa Julkinen talous ja kuntatalous 2. Lisätään kunnallishallinnon joustavuutta Elinvoima ja kilpailukyky 3. Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa Rakenteet ja prosessit 4. Selkeytetään kuntien roolia sekä uudistetaan rakenteita ja prosesseja suunnitelmallisesti ja hallitusti 5. Voimistetaan kuntalaislähtöisyyttä ja paikallista yhteisöllisyyttä

35 Kuntaliitto-konsernin palvelut KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy 35

36 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kuntapäättäjä-palvelut» ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: 36