Maataloustieteiden laitos, Opinto-opas

Transkriptio

1 Maataloustieteiden laitos 1(81) Maataloustieteiden laitos, Sisällys Yhteystiedot... 3 Maataloustieteet... 5 Tutkintovaatimukset Maataloustieteiden yhteiset opintojaksot... 7 Agroteknologian (AGTEK) suuntaavat opintojaksot Kasvintuotantotieteiden (KTT) suuntaavat opintojaksot Kotieläintieteen (KEL) suuntaavat opintojaksot Maaperä- ja ympäristötieteen (MAA) suuntaavat opintojaksot Muut opintojaksot Molekyylibiotieteet ja Ympäristötieteet Agroteknologia Maatalousteknologia Maatalouden ympäristöteknologia Maisterin tutkintovaatimukset Agroteknologian perusopinnot sivuaineopiskelijoille, 25 op Opintojaksot Biotekniikka Kasvintuotantotieteet Kasvintuotantotieteiden perusopinnot sivuaineopiskelijoille, 25 op Yhteiset opintojaksot Agroekologia Maisterin tutkintovaatimukset Agroekologian perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Opintojaksot Kasvinjalostus Maisterin tutkintovaatimukset Kasvinjalostuksen opinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Metsänjalostuksen perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Opintojaksot Kasvinviljelytiede Maisterin tutkintovaatimukset Kasvinviljelytieteen opinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Opintojaksot Kasvipatologia Maisterin tutkintovaatimukset Kasvipatologian opinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Opintojaksot Maatalouseläintiede Maisterin tutkintovaatimukset

2 Maataloustieteiden laitos 2(81) Maatalouseläintieteen opinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Mehiläistieteen opinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Opintojaksot Puutarhatiede Maisterin tutkintovaatimukset Puutarhatieteen opinnot sivuaineopiskelijoille, 25 op Puutarhatieteen viheralaan painottuvat opinnot sivuaineopiskelijoille, 25 op Opintojaksot Kotieläintiede Kotieläinten jalostustiede Kotieläinten ravitsemustiede Maisterin tutkintovaatimukset Kotieläintieteen perusopinnot sivuaineopiskelijoille 25 op Opintojaksot Fysiikka Biosysteemifysiikan perusopinnot, 25op Opintojaksot Kasvitiede Kasvitieteen sivuaineopinnot (KASV420), 25 op Opintojaksot Maataloustieteiden laitoksen sivuaineet Biotekniikan sivuaine (25 op) Kasvigenetiikan ja molekyylibiologian sivuaine (25 op) Kotieläingenetiikan ja molekyylibiologian sivuaine (25 op) Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden sivuainekokonaisuus (25 op) Opintojaksot Maataloustieteiden sivuaine (25 op) Sienitieteen sivuainekokonaisuus (25 op) Virologian sivuainekokonaisuus (25 op) Global South Studies Minor (25 cp)... 80

3 Maataloustieteiden laitos 3(81) Maataloustieteiden laitos Maataloustieteiden laitoksen (MAAT) tutkimus ja opetus on ajankohtaista ja monitieteistä ja se nojaa biologian ja muiden luonnontieteiden tiedeperustaan. Tärkeitä tutkimus- ja opetusaloja ovat mm. bioenergia ja energiankäyttö, genomiikka, tuotannon ympäristövaikutukset, tuotantoeläinten hyvinvointi ja tuotteiden laatu, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä tuotanto ja käyttö, monimuotoinen maaseutu, maisema ja ympäristö hyvinvoinnin tuottajana sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. MAAT-laitoksen opetus jakautuu kandidaattivaiheessa kolmeen ja maisterivaiheessa neljään pääaineeseen. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa pääaineenaan Maataloustieteet, Molekyylibiotieteet (yhteistyössä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanssa) tai Ympäristötieteet (yhteistyössä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanssa). Maisterin tutkinnon voi MAAT-laitoksella suorittaa pääaineinaan agroteknologia (AGTEK), biotekniikka (BIOT), kasvintuotantotieteet (KTT) tai kotieläintiede (KEL). Maataloustieteiden pääaineessa mukana olevan maaperä- ja ympäristötieteen (MAA) kandidaattivaiheen opetuksesta ja maisterivaiheen pääaineesta vastaa elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (EYT). Biotekniikka on kampuksen yhteinen pääaine, jonka kasvi- ja kotieläinbiotekniikan opintosuunnista MAAT-laitos on vastuussa. Lisäksi laitoksen vastuulla on koko tiedekunnan fysiikan ja kasvitieteen perusopetus sekä yhteisistä opintojaksoista mm. maatalousharjoittelu ja bioenergiaketjut -kurssi Laitos koordinoi myös maataloustieteiden, luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden, virologian ja kasvi- ja kotieläingenetiikan ja -molekyylibiologian sekä Global South studies -sivuainekokonaisuuksia sekä osallistuu biotekniikan ja sienitieteen sivuainekokonaisuuksien opetukseen. MAAT-laitoksella toimii kolme englanninkielistä maisteriohjelmaa: Master's Degree Programme in Plant Production Sciences (MScPPS), Master's Degree Programme in Biotechnology (MBIOT), ja Master s Degree Programme in Environment and Natural Resources (MENVI). Lisäksi MAAT -laitos osallistuu Erasmus Mundus Food of Life (EM Food of Life) maisteriohjelmaan. Henkilökuntaa laitoksella on noin 170 ja perustutkinto-opiskelijoita noin 500. Yhteystiedot Maataloustieteiden laitos: Koetilantie 5 ja 9 (PL 28) ja Latokartanonkaari 5 ja 7 (PL 27), puh , fax , Agroteknologia: Koetilantie 5 (PL 28), puh , fax Kasvintuotantotieteet ja Biotekniikka (kasvibiotekniikka): Latokartanonkaari 5 ja 7 (PL 27), puh , fax Kotieläintiede ja Biotekniikka (kotieläinbiotekniikka): Koetilantie 5 (PL 28), puh , fax Viikin opetus- ja tutkimustila: Koetilantie 5 (PL 28), puh , fax Muddusjärven tutkimusasema: Kaamanen, puh. (016) , fax (016) Laitoksen johtajat Johtaja: Korpelainen, Helena, professori, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 205, puh helena.korpelainen@helsinki.fi. Tutkimuksesta vastaava varajohtaja: Vanhatalo, Aila, professori, Koetilantie 5 (PL 28), huone 217, puh , aila.vanhatalo@helsinki.fi Opetuksesta vastaava varajohtaja: Seppänen, Mervi, yliopistonlehtori, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 209, puh , mervi.seppanen@helsinki.fi. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varajohtaja: Alakukku, Laura, professori, Koetilantie 5 (PL 28), huone 319, puh , laura.alakukku@helsinki.fi. Toimistot Opintotoimisto: Hauta-aho, Laura, opintoasiainsuunnittelija (MAAT ja KTT), Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , laura.hauta-aho@helsinki.fi Kankkunen, Pirkko, opintosihteeri (MAAT), Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 128, puh , maatopintosihteeri@helsinki.fi Kuokkanen, Ria, opintoasiainsuunnittelija (KEL, AGTEK), Koetilantie 5 (PL 28), huone 205, puh , ria.kuokkanen@helsinki.fi Niklander-Teeri, Viola, opintoasiainsuunnittelija (MAAT, KTT ja BIOT) ja MScPPS- ja MBIOT-maisteriohjelmien koordinaattori, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , viola.niklander-teeri@helsinki.fi Hallintotoimisto: Hirvonen, Saara, osastosihteeri, Koetilantie 5 (PL 28), huone 104, puh , saara.hirvonen@helsinki.fi Korhonen, Marja-Leena, osastosihteeri, Koetilantie 5 (PL 28), huone 207, puh , marjaleena.korhonen@helsinki.fi Kärkkäinen, Sari, toimistopäällikkö, laitosneuvoston sihteeri, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 132, puh , faksi , sari.mh.karkkainen@helsinki.fi Pahkala, Riikka, henkilöstösihteeri, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 122, puh , riikka.pahkala@helsinki.fi Opintoneuvojat Maataloustieteet: Maataloustieteiden kandidaatin yhteiset opinnot ja yleiset opintoasiat: Maataloustieteet: Maataloustieteiden kandidaatin yhteiset opinnot ja yleiset opintoasiat: Hauta-aho, Laura, MMM, opintoasiainsuunnittelija (MAAT, KTT), tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , laura.hauta-aho@helsinki.fi

4 Maataloustieteiden laitos 4(81) Kuokkanen, Ria, MMM, opintoasiainsuunnittelija (KEL, AGTEK), tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 205, puh , ria.kuokkanen@helsinki.fi Mikkola Hannu, MMT, yliopistonlehtori (AGTEK), tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 312, puh , hannu.j.mikkola@helsinki.fi Niklander-Teeri, Viola, FT, dos., opintoasiainsuunnittelija (MAAT, BIOT, KTT), tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , viola.niklander-teeri@helsinki.fi Molekyylibiotieteet: Molekyylibiotieteiden kandidaatin yhdyshenkilö ja opintoneuvoja laitoksella: Niklander-Teeri, Viola, FT, dos., molekyylibiotieteiden opettajatuutor ja opintoneuvoja, tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , viola.niklander-teeri@helsinki.fi Ympäristötieteet: Ympäristötieteiden kandidaatin yhdyshenkilöt ja opintoneuvojat laitoksella: Maatalouden ympäristöteknologia: Kymäläinen, Hanna-Riitta, MMT, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 309, puh , hanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi Agroekologia: Helenius, Juha, MMT, professori, vastaanotot ilman ajanvarausta kahtena päivänä viikoittain (viikonpäivät ja kellonajat ilmoitetaan lukukauden alussa), muulloin sopimuksen mukaan Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 321a, puh , juha.helenius@helsinki.fi Agroteknologia: Maatalouden ympäristöteknologia: Kymäläinen, Hanna-Riitta, MMT, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 309, puh , hanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi Maatalousteknologia: Mikkola, Hannu, MMT, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 312, puh , hannu.j.mikkola@helsinki.fi Fysiikka: Hautala, Mikko, FT, fysiikan yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 308, puh , mikko.hautala@helsinki.fi Biotekniikka: Yleiset opintoasiat: Niklander-Teeri, Viola, FT, dos., biotekniikan koordinaattori ja opintoneuvoja, tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , viola.niklander-teeri@helsinki.fi Kasvibiotekniikka: Elomaa, Paula, professori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 117, puh , paula.elomaa@helsinki.fi. Sijainen 2015: Teeri, Teemu, professori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 118, puh , teemu.teeri@helsinki.fi Kotieläinbiotekniikka: Elo, Kari, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 117, puh , kari.elo@helsinki.fi Kasvintuotantotieteet: Yleiset opintoasiat: Hauta-aho, Laura, MMM, opintoasiainsuunnittelija, tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , laura.hauta-aho@helsinki.fi Agroekologia: Helenius, Juha, professori, vastaanotot ilman ajanvarausta kahtena päivänä viikoittain (viikonpäivät ja kellonajat ilmoitetaan lukukauden alussa), muulloin sopimuksen mukaan Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 321a, puh , juha.helenius@helsinki.fi Kasvinjalostus: Korpelainen, Helena, professori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 205, puh , helena.korpelainen@helsinki.fi Kasvinviljelytiede: Seppänen, Mervi, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 209, puh , mervi.seppanen@helsinki.fi Kasvipatologia: Pirhonen, Minna, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 7 (PL 27), huone 143, puh , minna.pirhonen@helsinki.fi Kasvitiede: Kuokka, Ilpo, tuntiopettaja, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 306, puh , ilpo.kuokka@helsinki.fi Maatalouseläintiede: Hokkanen, Heikki, professori, vastaanotto ilman ajanvarausta perjantaisin klo ja muina aikoina tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 305, puh , heikki.hokkanen@helsinki.fi Puutarhatiede: Palonen, Pauliina, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 7 (PL 27), huone 141, puh , pauliina.palonen@helsinki.fi Kotieläintiede: Yleiset opintoasiat: Kuokkanen, Ria, MMM, opintoasiainsuunnittelija, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh , ria.kuokkanen@helsinki.fi Kotieläinten jalostustiede: Juga, Jarmo, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan tai sähköpostitse, puh , jarmo.juga@helsinki.fi Kotieläinten ravitsemustiede: Kokkonen, Tuomo, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh , tuomo.kokkonen@helsinki.fi Maisteriohjelmat ja muut kv-opiskelijat: MScPPS, MBIOT ja vaihto-opiskelijat: Niklander-Teeri, Viola, FT, dos., MScPPS ja MBIOT koordinaattori, tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , viola.niklander-teeri@helsinki.fi

5 Maataloustieteiden laitos 5(81) Maataloustieteet Maatalous ja ruoan alkutuotanto koskettavat meitä jokaista. Miten ja missä ruoka ja raaka-aineet tuotetaan? Riittävätkö ne kaikille? Onko tuotanto taloudellisesti kannattavaa ja luonnonvaroja kestävästi käyttävää? Maataloudesta odotetaan ratkaisuja myös esimerkiksi bioenergiantuotantoon. Maataloustieteiden opinnot antavat laaja-alaisen pohjan kehittää suomalaista ja globaalia maataloustuotantoa sekä ihmisten, kotieläinten ja luonnon hyvinvointia. Maataloustieteiden (MAAT) kandidaattivaiheen opetus koostuu kaikille yhteisistä yleis-, perus- ja aineopinnoista sekä erikseen valittavista suuntaavista opinnoista. Lisäksi opintoihin kuuluu kieliopintoja, tieto- ja viestintätekniikan opintoja ja sivuaineopintoja. Opinnot sisältävät myös käytännön työharjoittelua ja projektiosaamista. Kandidaatin tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa maisteriopintoja suuntautumisestaan riippuen agroteknologian (AGTEK), kasvintuotantotieteiden (KTT), kotieläintieteen (KEL) tai maaperä- ja ympäristötieteen (MAA) pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi: tunnet maatalous- ja puutarhatuotannon eri osa-alueet ja osaat kuvata tuotannon edellytyksiä ja haasteita pystyt arvioimaan maataloustuotannon kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia osaat kuvata maatalous- ja puutarha-alan kehityssuuntia ja yhteiskunnallista merkitystä osaat soveltaa biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa maatalous- ja puutarhatuotannon tarpeisiin saat perusvalmiudet kansainvälistymisestä, projektityöskentelystä ja viestintätaidoista osaat hankkia ja tulkita oman alasi tieteellistä tutkimustietoa ja esittää sitä suullisesti ja kirjallisesti saat hyvät valmiudet syventää osaamistasi valitsemassasi maisterivaiheen pääaineessa (agroteknologia, kasvintuotantotieteet, kotieläintiede tai maaperä- ja ympäristötiede). Yhteystiedot Maataloustieteiden laitos, Latokartanonkaari 5, (PL 27), Helsingin yliopisto Pääainevastaava Maataloustieteiden pääaineen pääainevastaavana toimii Maataloustieteiden laitoksen opetuksen kehittämistoimikunnan (MOKE) puheenjohtaja. Opintoneuvojat Maataloustieteiden kandidaatin opinnot ja yleiset opintoasiat: Hauta-aho, Laura, MMM, opintoasiainsuunnittelija, tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , laura.hauta-aho@helsinki.fi ja Niklander-Teeri, Viola, FT, dos., opintoasiainsuunnittelija, tavattavissa päivittäin, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , viola.niklander-teeri@helsinki.fi Agroteknologia: Mikkola, Hannu, MMT, yliopistonlehtori (MAAT-laitos), tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 312, puh , hannu.j.mikkola@helsinki.fi Kasvintuotantotieteet: Hauta-aho, Laura, MMM, opintoasiainsuunnittelija (MAAT-laitos), tavattavissa sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 5 (PL 27), huone 131, puh , laura.hauta-aho@helsinki.fi Kotieläintiede: Kuokkanen, Ria, MMM, opintoasiainsuunnittelija (MAAT-laitos), tavattavissa sopimuksen mukaan, Koetilantie 5 (PL 28), huone 205, puh , ria.kuokkanen@helsinki.fi Maaperä- ja ympäristötiede: Simojoki, Asko, MMT, yliopistonlehtori (EYT-laitos): vastaanotto sopimuksen mukaan, Latokartanonkaari 11, (PL 27), h. 110, puh , asko.simojoki@helsinki.fi Tutkintovaatimukset KANDIDAATIN TUTKINTO, 180 op YLEISOPINNOT, 29 op (sisältää 1 op HOPS ja 1 op äidinkieltä integroituna) opintopisteet ajoitus MAAT101 Johdatus maataloustieteiden opintoihin 2 1 (sisältää 1 op HOPS ja 1 op äidinkieltä integroituna) Y96 Matematiikan tasokoe 1 1 Y100 Matematiikka YFYS1 Fysiikka YKEM100 Kemian perusteet 5 1 tai Kemian perusteet 5 1 tai Kemins grunder Biotieteiden perusteet I 6 1 tai Biovetenskapernas grunder I Biotieteiden perusteet II (Kasvifysiologia) 2 1 MAAT105 Ekologian perusteet maataloustieteiden opiskelijoille 2 1 Y130A Tilastotiede I: Tilastollisen ajattelun perusteet 2 2 Y130B Tilastotiede II: Tilastollisten menetelmien perusteet 3 2

6 Maataloustieteiden laitos 6(81) PÄÄAINEOPINNOT, op Maataloustieteiden perusopinnot, 25 op MAAT102 Kasvintuotannon perusteet 7 1 MAAT103 Kotieläintuotannon perusteet 5 1 MAE1 Maatalousekonomia 5 1 MPOL1 Agricultural and rural policy of the European Union 5 1 tai Y92 Bioenergiaketjut Harjoittelu 1 : MAAT200 Maatalousharjoittelu tai PTARH101 Puutarhaharjoittelu Opintojaksot MAAT102 Kasvintuotannon perusteet ja MAE1 ovat esivaatimuksena molemmille harjoitteluille. Maatalousharjoittelun esivaatimuksena on lisäksi MAAT103 Kotieläintuotannon perusteet. Aineopinnot 2, op (sisältää 2 op äidinkieltä ja 1 op TVT:tä integroituna) Kaikille pakolliset aineopinnot 43 op: MAA200 Maaperätieteen perusteet 5 1 MAAT104 Kestävä maataloustuotanto: pellolta pöytään ja takaisin 5 1 MAAT106 Maatalouden koneet, teho ja energia 5 1 MAAT202 Peltokasvien sadonmuodostus ja tuotantojärjestelmät 6 2 MAAT203 Kotieläintuotanto 5 2 MAAT300 Kandidaatintutkielman kirjoittaminen ja seminaarit 5 3 (sisältää 2 op äidinkieltä ja 1 op TVT:tä integroituna) MAAT301 Tuotannon suunnittelun työkalut 3 3 MAAT302 Projektinhallinta ja työelämätaidot 3 3 MAAT303 Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte Aineopintokokonaisuuteen sidotaan pakollisten aineopintojen lisäksi sopimuksen mukaan op suuntaavia aineopintoja. SUUNTAAVAT OPINNOT, op Seuraavista opinnoista suoritetaan suuntautumisen mukaisesti yksi ryhmä. Suuntaaviin opintoihin haetaan erillisellä hakemuksella ensisijaisesti ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa. Ohjeet suuntaavien opintojen valitsemisesta ja hakemuksen jättämisestä annetaan erikseen henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen (HOPS) yhteydessä. Ne löytyvät myös laitoksen verkkosivuilta: Agroteknologia 41 op MAAT201 Turvallinen työskentely laboratoriossa 1 2 YFYS2 Fysiikka II 5 2 AGTEK201 2 Mittaus- ja sähkötekniikan perusteet AGTEK202 2 Työkoneiden käyttö ja mekaniikka AGTEK203 2 Työkoneiden koneenosat ja rakenteet AGTEK301 2 Kotieläintuotannon teknologia AGTEK303 2 Maatalouden ympäristöteknologian perusteet Ohjelmoinnin perusteet 5 3 MAA250 Maan rakenne 5 3 Kasvintuotantotieteet 40 op MAAT201 Turvallinen työskentely laboratoriossa 1 2 MAAT204 Maataloustieteiden kesäkurssi KTT203 Kasvifysiologian ja anatomian harjoitustyöt 4 2 KTT205 Kasvimorfologia, -lajintuntemus ja rikkakasvikansio 5 2 KTT206 2 Kasvinsuojelun perusteet KTT207 2 Puutarhakasvien sadonmuodostus KTT303 2 Ekosysteemipalvelut ruoantuotannossa KTT302 2 Jalostuksen perusteet Geenitekniikka 3 3 Kotieläintiede 41op KEL201 Anatomian ja fysiologian perusteet 5 2 KEL202 2 Rehujen koostumus ja rehuarvo KEL203 Anatomian ja fysiologian harjoitustyöt 5 2 KEL204 2 Ravitsemus- ja lisääntymisfysiologia KEL205 2 Märehtijöiden ravitsemus KEL301 2 Sikojen ja siipikarjan ravitsemus ja tuotanto 2 4 3

7 Maataloustieteiden laitos 7(81) KEL302 2 Jalostuksen perusteet KEL303 2 Jalostusohjelmat ja kotieläinbiotekniikka Ja seuraavista 5 op: Y131 Tilastollisia malleja: Yleistettyjen lineaaristen mallien perusteet 5 3 YKEM120 Orgaanisen kemian luennot 3 3 KEL250 Kotieläintuotannon erikoiskurssit 2 3 Maaperä- ja ympäristötiede 43 op YKEM101 Kemian työt Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino 3 2 tai YKEM120 Orgaanisen kemian luennot 3 2 MAA240 2 Kasvinravitsemus ja maan ravinnetalous MAA250 Maan rakenne 5 2 MAA255 Maaperä ja ympäristö 5 2 MAA265 Maaperä- ja ympäristötieteen harjoitustyöt I 5 2 MAA270 2 Maaperä- ja ympäristötieteen kirjallisuus I MAA355 2 Orgaaniset yhdisteet maaperässä MAA365 Maaperä- ja ympäristötieteen harjoitustyöt II Aineopintokokonaisuuteen sidotaan pakollisten aineopintojen lisäksi sopimuksen mukaan op suuntaavia aineopintoja. KIELIOPINNOT SEKÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) OPINNOT, 10 op TVT-ajokortti 3 1 tai Körkort i data- och kommunikationsteknik vieras kieli Toinen kotimainen kieli Kandidaatin tutkintoon sisältyy yhteensä 14 op kieli- ja TVT -opintoja. Äidinkielen opinnot (3 op) on integroitu opintojaksoihin MAAT101 (1op) ja MAAT300 (2 op). Lisäksi 1 op TVT -opintoja on integroitu opintojaksoon MAAT300. MUUT OPINNOT, 5-8 op MAAT201 Turvallinen työskentely laboratoriossa MAAT204 Maataloustieteiden kesäkurssi MAAT304 Projektityö 5 3 ja/tai muita kursseja sopimuksen mukaan SIVUAINEOPINNOT, 25 op Sivuaine sovitaan professorin tai opintoneuvojan kanssa. 25 KANDIDAATIN TUTKINTO YHTEENSÄ 180 Opintokokonaisuudet pääaineopiskelijoille Maataloustieteiden perusopinnot Maataloustieteiden aineopinnot takaisin ylös Opintojaksot Opetustiedot WebOodissa Maataloustieteiden yhteiset opintojaksot Bioenergiaketjut (Y92) 5 op Ajoitus: KL, III periodi. Järjestetään parittomina vuosina. Suositellaan suoritettavaksi opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä käytettävissä olevat bioenergiamuodot ja osaa antaa esimerkkejä bioenergian raaka-aineista ja energian tuotantotavoista. Opiskelija osaa suhteuttaa käytettävissä olevan bioenergian määrän energian nykyiseen kulutukseen ja muihin käytettävissä oleviin energiamuotoihin. Opiskelija osaa arvioida bioenergiaan tuotannon kannattavuutta ja sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi opiskelija osaa laskea peruslaskutoimituksia, jotka liittyvät energian yksikkömuunnoksiin, energiasisältöön, tehoon ja hyötysuhteeseen.

8 Maataloustieteiden laitos 8(81) Sisältö: Energian tuotanto ja bioenergian potentiaali ja rooli energiantuotannossa; bioenergian raaka-aineet, hankinta ja jalostusketjut; bioenergian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset; bioenergian tuotannon taloudellinen arviointi; energian yksikkömuunnoksiin. energiasisältöön, tehoon ja hyötysuhteeseen liittyvät laskutehtävät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Tentti ja laskuharjoitukset. K 28 - H 0- R 0 - I 107 Arviointi: Laskuharjoitukset 20 % ja lopputentti 80 %. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Hannu Mikkola, Maataloustieteiden laitos Maaperätieteen perusteet (MAA200) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat sekä muut maaperä- ja ympäristötieteen perusteiden opiskelijat Ajoitus: III periodi. Järjestetään joka vuosi. Edeltävät opinnot: Epäorgaanisen kemian perustiedot (esimerkiksi YKEM100/YKEM010) edellytetään Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee alan terminologian, ymmärtää, miten Suomen maaperä on muodostunut sekä tuntee sen keskeiset piirteet ja ominaisuudet. Opiskelija osaa myös selittää, miten maalajimuodostumat ovat syntyneet ja pystyy kuvailemaan maalajien keskeiset ominaisuudet. Lisäksi opiskelija tuntee maaperän kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet sekä keskeiset toiminnot ja pystyy arvioimaan, miten muuttuvat olosuhteet vaikuttavat maan ominaisuuksiin ja maassa tapahtuviin prosesseihin. Sisältö: Kurssilla käsitellään Suomen maaperän muodostumista ja koostumusta, maalajimuodostumia, rapautumisprosesseja, maan orgaanista ainesta, kationinvaihtoa, anionien sitoutumismekanismeja, maan happamuutta ja sen merkitystä, kalkituksen vaikutusmekanismeja maassa, maan biologisia ominaisuuksia, ainekiertoja, typen reaktioita, hapetus-pelkistysreaktioita ja maannostumisprosesseja. Kurssiin sisältyy pakollisia demonstraatioita 8 tuntia pienryhmissä tammi-helmikuun vaihteessa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: 1. H. Hartikainen: Luku 1: Maaperä, s teoksessa: R. Heinonen (toim.): Maa, viljely ja ympäristö. 1. painos. WSOY, Porvoo Osia luvusta 2: Maaperä, s ja luvusta 4: Aineiden käyttäytyminen maaperässä, s ja Teoksessa M. Paasonen-Kivekäs, R. Peltomaa, P. Vakkilainen & H. Äijö (toim.): Maan vesi- ja ravinnetalous. Salaojayhdistys ry. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä Suoritustavat: K 26 - H8 - R0 - I100. Osallistuminen demonstraatioihin ja loppukuulustelu ja Vastuuhenkilö: Sanna Kanerva Johdatus maataloustieteiden opintoihin (MAAT101) 2op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: SL, I-II (-III) periodi. Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee oman pääaineensa opintokokonaisuuden ja yliopisto-opiskeluun liittyvät peruskäytännöt, - palvelut ja työkalut. Hänellä on henkilökohtainen suunnitelma opinnoilleen ja perusvalmiudet suoriutua tulevista opintoihin sisältyvistä kirjallisista tehtävistä. Sisältö: Kurssilla tutustutaan maataloustieteiden opintoihin yliopistossa sekä tiloihin ja henkilökuntaan. Kurssilla tehdään omaan opintoalaan liittyvä ryhmätyö, jonka yhteydessä perehdytään myös tiedonhankinta- ja käsittelymenetelmiin sekä äidinkielen viestintään. Opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen omia vahvuuksia ja tavoitteita tukevan opintosuunnitelman (HOPS) kurssin aikana. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Tutkielmien kirjoitusohjeet ja opiskelun ja opetuksen pelisäännöt. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssilla. Suoritustavat: Luennot, harjoitustyöt, HOPS ja vierailut alan kohteissa. Erillistä lopputenttiä ei järjestetä. Arviointi: Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista luennoille, harjoitustöihin ja vierailulle. Vastuuhenkilö: Laura Hauta-aho, Tuomo Kokkonen, Hannu Mikkola, Asko Simojoki, Viola Niklander-Teeri Lisätiedot: Kurssin opintopisteistä 1 op tulee henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS) ja siihen liittyvistä luennoista sekä 1 op äidinkielenopinnoista. Kurssi korvaa aikaisemmat johdantokurssit AGTEK100, KEL110, KTB101, MAAT100 ja EYT100. Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) 7 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja muut maataloustieteiden perusteiden opiskelijat, kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat Ajoitus: SL, I-II periodi. Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata pelto- ja puutarhakasvien tuotannon ilmastolliset ja maaperälliset edellytykset Suomessa sekä pääpiirteet tärkeimpien pelto- ja puutarhakasvien viljelytoimista, kasvinravitsemuksesta, käytetystä teknologiasta sekä työturvallisuudesta. Sisältö: Luennot koostuvat kolmesta osiosta; I ) pelto- ja puutarhakasvien tuotanto, II) maaperä ja III) teknologia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Osio I) Seppänen ym Peltokasvien tuotanto. Suoritustavat: Luennot, kotitehtävät ja -tentit. Arviointi: Tentti luentojen jokaisesta kolmesta eri osiosta. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Mervi Seppänen Lisätiedot: Kurssi korvaa aiemman kurssin Kasvintuotantotieteiden perusteet (KTT111). Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja muut maataloustieteiden perusteiden opiskelijat Ajoitus: KL, III periodi. Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata kotieläintuotannon edellytykset Suomessa ja tietää kotieläintuotantoon liittyvät ravitsemuksen, jalostuksen, biotekniikan ja teknologian peruskäsitteet sekä tuntee tärkeimmät tuotantomuodot ja kotieläinten hyvinvoinnin perusedellytykset. Sisältö: Kotieläintuotannon laajuus ja merkitys Suomessa, kotieläinten hyvinvointi ja eläinsuojelu, eläinaineksen kehittäminen, tuotantoeläinten ravitsemus ja hoito, kotieläintuotannossa käytettävä teknologia, kotieläinrakennukset ja niiden toiminnallisuus. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus.

9 Maataloustieteiden laitos 9(81) Suoritustavat: Luentokurssi, pakolliset demonstraatiot ja kaksi tenttiä. Arviointi: Tentit. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Seija Jaakkola Lisätiedot: Kurssi korvaa aikaisemman kurssin Kotieläintuotannon perusteet (KEL150). Kestävä maataloustuotanto: pellolta pöytään ja takaisin (MAAT104) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat, kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat Edeltävät opinnot: Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) ja Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) tai vastaavat tiedot Ajoitus: KL, IV periodi. Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: kuvata ruoantuotannon järjestelmänä, joka nivoutuu luonnon muihin järjestelmiin; määritellä keskeiset ainekierrot ja tunnistaa maatalouden osallisuus niissä; tunnistaa ja kuvata ympäristövaikutuksia sekä energiavirtoja ruoantuotantoketjussa; arvioida yksinkertaisten laskelmien avulla ruoantuotantojärjestelmien ympäristövaikutuksia; kuvata viljellyillä alueilla tapahtuvien elollisten prosessien riippuvuus muun maiseman prosesseista ja vaikutus niihin. Sisältö: Kestävyyden käsite. Ruoantuotantojärjestelmän osat ja rajaukset, järjestelmämallit. Hiilen, typen, fosforin ja veden kierrot. Hyötysuhde, tehokkuus, taseet ja kuormitusmuodot. Primääri- ja sekundäärienergia, suora ja epäsuora energia. Elinkaariarviointi, proxy-menetelmät ja jalanjäljet. Biologinen tuotanto ja kulutus. Ekosysteemipalvelut, paikalliset ja alueelliset populaatioprosessit. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Kontaktiopetus, harjoitukset ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely. Arviointi: Kotitentti ja harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Hanna-Riitta Kymäläinen Ekologian perusteet maataloustieteiden opiskelijoille (MAAT105) 2 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: KL, IV periodi, suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa selittää ekologian peruskäsitteet ja -prosessit populaation, yhteisön ja ekosysteemin tasolla, sekä soveltaa ymmärryksensä muutamiin ihmisen ruoantuotannon käytännön haasteisiin. Sisältö: Eliöiden resurssivaatimukset; elinympäristöt ja biomit; populaatioiden kasvuun vaikuttavat perusprosessit; lajienväliset vuorovaikutukset; luonnonsuojelubiologia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Oheislukemista tarjoaa Townsend, C. R., Begon, M. & Harper, J. L Essentials of Ecology, 3rd Edition, Wiley-Blackwell, jota suosittelemme kaikille aiheesta kiinnostuneille. Suoritustavat: Tentti ja kotitehtävät. Arviointi: Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Agroekologian yliopiston lehtori N.N. Lisätiedot: Kurssi opetetaan ensimmäisen kerran KL Kurssi korvaa osin aikaisemman kurssin Ekologian perusteet maataloustieteiden opiskelijoille (KTT204). Maatalouden koneet, teho ja energia (MAAT106) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat, agroteknologiaan suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat Ajoitus: KL, periodi IV. Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Esitietona vaaditaan kurssien Fysiikka I (YFYS1), Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) ja Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) suorittaminen tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa, kuvata viljan ja säilörehun tuotantoketjun vaiheet ja siinä käytettävät koneet, osaa esittää kasvihuoneen tärkeimmät osajärjestelmät ja kuvata niissä käytettävää teknologiaa, osaa laskea yleisimpien koneketjujen työsaavutuksia, osaa etsiä maatalouden koneistamiseen soveltuvia standardeja ja osaa selittää standardisointiprosessin päävaiheet, osaa arvioida huollon vaikutusta koneen elinkaarisiin kustannuksiin ja työturvallisuuteen, osaa käyttää Exceliä peruslaskutoimituksiin ja osaa käyttää sen yleisimpiä funktioita ja ratkaisijaa, kykenee visualisoimaan dataa Excelin kaavioilla. Sisältö: Maatalouden koneistamisen kehitys ja siihen johtaneet tekijät, koneistaminen ja energian käyttö, hyötysuhde, aikatutkimukset, menetelmätutkimukset, toimintaverkot ja logistiikka, työketjujen simulointi, konekapasiteetti, kone- ja ajallisuuskustannukset, kasvintuotannon vaihtoehtoiset koneketjut, kasvihuoneteknologia, koneiden huolto ja korjaaminen, Exceltaulukkolaskennan perusteet. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. K 28 H 8 R 0 I 99 Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoitukset ja lopputentti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Prof. NN Maatalousharjoittelu (MAAT200) 3 op Ajoitus: Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen tai toisen lukuvuoden jälkeisenä kesänä. Edeltävät opinnot: Kasvintuotannon perusteet (MAAT102), Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) ja Maatalousekonomian perusteet (MAE1) tai vastaavat tiedot Tavoite: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijat käytännössä maataloustuotannon biologisiin, teknisiin ja taloudellisiin ulottuvuuksiin ja niiden välisiin suhteisiin. Kasvukauden mittainen harjoittelu tutustuttaa opiskelijat maatalouden tuotantoedellytyksiin oleellisesti liittyvään vuodenaikojen vaihteluun ja tuotannon suunnittelurytmiin. Sisältö: Vähintään 85 työpäivää kestävän harjoittelun ja harjoittelutilaa koskevan kirjallisen analyysin avulla maatalouden harjoittamisen käytäntö liitetään maataloustieteiden perusteiden kurssimuotoisilla opintojaksoilla käsiteltyihin maataloutta koskeviin käsitteisiin ja teorioihin. Suoritustavat: K 0 - H0 - R0 - I 85 työpäivää Arviointi: Hyväksytty tilatutkielma Vastuuhenkilö: Miika Kahelin, Maataloustieteiden laitos Lisätiedot:

10 Maataloustieteiden laitos 10(81) Turvallinen työskentely laboratoriossa (MAAT201) 1 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat (ensisijaisesti agroteknologiaan tai kasvintuotantotieteisiin suuntautuville) Ajoitus: SL, I periodi. Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee laboratoriotyöskentelyn oleellisimmat hyvät käytänteet ja perustaidot kuten tärkeimpien laboratoriotyövälineiden ja laitteiden nimet ja käytön, kemikaalien, laitteiden ja jätteiden turvallisen käsittelyn, näytteiden käsittelyn, muutamia laboratoriotyöskentelyn perusmenetelmiä, työohjeiden noudattamisen sekä laboratoriotyökirjan pidon ja tulosten raportoinnin Sisältö: Työvälineiden ja laitteiden nimet ja käyttö, työturvallisuus ja lainsäädäntö, näytteiden nimeäminen ja säilytys, pipetointi, tilavuudet, punnitseminen, liuokset ja laimennukset, ph, sentrifugointi, spektrofotometria, työvaiheiden ja tulosten kirjaaminen ja raportointi Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssimoniste ja muu kurssilla jaettava materiaali Suoritustavat: Luennot, laboratorioharjoitukset, työkirja, työselostus Arviointi: Laboratoriotyöskentely, työkirja, työselostus. Arvosteluasteikko 0-5 Vastuuhenkilö: Dosenttiopettaja, opintotoimisto Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille maataloustieteiden pääaineopiskelijoille, jotka suuntaavat opintonsa agroteknologiaan tai kasvintuotantotieteisiin. Peltokasvien sadonmuodostus ja tuotantojärjestelmät (MAAT202) 6 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat, kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat Edeltävät opinnot: Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) tai vastaavat tiedot. Ajoitus: SL, I-II periodi. Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää ja kuvailla kasvien elinkaaren eri vaiheet itämisestä hedelmän kypsymiseen ja analysoida niihin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa selittää, miten ympäristötekijät ja perimä vaikuttavat keskeisimpien pellolla ja avomaalla viljeltävien kasvien sadonmuodostukseen ja miten viljelytekniikalla voidaan vaikuttaa sadon määrään ja raaka-aineen käyttötarkoituksen mukaiseen laatuun. Opiskelija tuntee kaupalliseen siementuotantoon liittyvää tarkastustoimintaa sekä lainsäädäntöä. Opiskelija tuntee tuotantoekologian perusteet ja osaa kuvata peltoekosysteemin energia- ja hiilivirrat. Hän osaa selostaa, miten kasvinvuorotuksella ja viljelytekniikalla ylläpidetään viljavuutta. Opiskelija tuntee käsitteet tavanomainen tuotanto, integroitu tuotanto ja luomutuotanto, ja osaa kuvata näiden tuotantotapojen tärkeimmät erot. Sisältö: Itäminen ja siihen vaikuttavat tekijät, siementen testaus ja siementuotantoon liittyvä lainsäädäntö. Yksi- ja kaksisirkkaisten kasvien kehitysvaiheet ja kasvu. Viljat, nurmet, palko-, öljy-, juuri- ja mukulakasvit, avomaanvihannekset. Sadon ja laadunmuodostukseen vaikuttavien tekijöiden perusteet. Sadon käyttö. Viljelyjärjestelmät. Rehukasvien ruokinnallinen arvo. Pelto ekosysteeminä, tuotantoekologian perusteet. Tuotantotapavaihtoehdot ja viljelyjärjestelmät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, tentit ja kotitentit Arviointi: Tentit. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Pirjo Mäkelä Lisätiedot: Kurssi korvaa aiemman kurssin Sadonmuodostus I (KTT213) kokonaan ja osittain kurssin Tuotantokasvien kasvu ja kehitys (KTT212). Kotieläintuotanto (MAAT203) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat Ajoitus: SL, II periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) ja Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) tai vastaavat tiedot Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata eri tuotantomuotojen edellytykset Suomessa ja tietää näihin tuotantomuotoihin liittyvät ravitsemuksen, jalostuksen ja teknologian erityiskäsitteet ja tuotannon taloudelliset perusteet sekä tiedostaa kotieläintuotantoon liittyvät ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointivaatimukset. Opiskelija osaa selittää biotekniikan keskeisimmät käsitteet ja soveltamismahdollisuudet kotieläintuotannossa. Sisältö: Elintarviketuotantoon liittyvän kotieläintuotannon erityispiirteet, eläinten hyvinvointivaatimukset ja hyvinvointiin vaikuttavat tuotantotekijät, eläinaineksen kehittäminen ja jalostusohjelmat, eläinten ravitsemus ja rehut, tuotantorakennuksien toiminnallisuus, kotieläintuotannon ympäristövaikutukset ja niiden pienentäminen sekä eri tuotantomuotojen taloudellinen kannattavuus ja kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi ja luentoihin liittyvät harjoitukset sekä harjoitustyö. Tentti. Arviointi: Tentti, harjoitustyö ja luentoihin liittyvät harjoitukset. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Jarmo Juga Lisätiedot: Kurssi korvaa osittain aikaisemmat kurssit Terve ja hyvinvoiva kotieläin (KEL160, A-osio), Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus (KEL210), Sikojen ja siipikarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus (KEL220), Kotieläinbiotekniikka (KEL/KEBIOT230, B- osio) ja Kotieläinten jalostusohjelmat (KEL/KEBIOT240). Maataloustieteiden kesäkurssi (MAAT204) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: SL, I periodi elokuussa. Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen tai toisen lukuvuoden jälkeisenä kesänä Tavoite: Tutustuttaa opiskelija maataloustuotantoon, puutarhatuotantoon, tuotteiden jatkojalostukseen tiloilla ja yrityksissä sekä antaa valmiuksia soveltaa teoreettisten opintojen antamia tietoja kentällä. Sisältö: Kasvilajikkeet, kasvitaudit ja tuhoeläimet viljely-ympäristössä, peltoympäristön monimuotoisuus, viljelymenetelmät, maaperän ominaisuudet, karjanhoito, työvaiheet ja koneet tiloilla, maataloustuotantoon liittyvät säännökset, ohjausmekanismit ja niiden toimeenpano tiloilla, tuotteiden jatkojalostus tiloilla ja PK-yrityksissä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Harjoitustyöt kentällä opintosuunnittain, tila- ja yritysvierailut harjoitustehtävineen, seminaarityöskentely. Arviointi: Seminaarilopputyö, arvosteluasteikko hyväksytty hylätty

11 Maataloustieteiden laitos 11(81) Vastuuhenkilö: Jari Valkonen, Paula Elomaa, Aila Vanhatalo, Laura Alakukku Lisätiedot: Kurssi korvaa aikaisemman kurssin Kasvintuotantotieteiden kesäkurssi (KTT130). Kurssi toteutetaan osin tai kokonaan Mikkelissä yhteistyössä Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kandidaatintutkielman kirjoittaminen ja seminaarit (MAAT300) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: Luennot periodeilla I-II, omatoiminen työ jatkuu periodeille III-IV. Suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa etsiä ja löytää tieteellisen tutkimuksen tekemisessä tarvittavaa tietoa, arvioida lähdetiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta, esittää asian tieteellisenä raporttina ja suullisena esitelmänä, antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä tunnistaa oman kirjoittajatyyppinsä ja toimia sen vahvuuksien ja haasteiden edellyttämällä tavalla. Sisältö: Tutkimustiedon hankinta, tulkinta, kriittinen arviointi ja käyttö sekä tiedon esittäminen kirjallisesti ja suullisesti. Kurssilla käytetään prosessikirjoitusmenetelmää. Kurssiin sisältyy kirjaston käytön kurssi ja ryhmätyöskentelyä. Ohjataan kandidaatintutkielman kirjoittamista. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, harjoitukset, oppimispäiväkirja, oman kandidaatinseminaarin pitäminen, opponointi ja osanotto vaadittuun määrään kandidaatin- tai maisterintutkielmaseminaareja. K 24 - H 4 - R 6 - I 100 Arviointi: Osallistuminen pakollisiin harjoituksiin, oppimispäiväkirja Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtori Kari Elo (KEL, ja BIOT/KEBIOT), yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen (AGTEK) yliopistonlehtori Mervi Seppänen (KTT) ja professori Paula Elomaa (BIOT/KBIOT). Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kandidaatintutkielma (MAAT303 /AGTEK302/KEL330 /KTT304 /BIOT370), Tieteellisen kirjoittamisen täydentävät opinnot (AMK). Lisätiedot: Kurssiin on integroitu 2 op äidinkielenopintoja ja 1 op TVT:tä. Tuotannon suunnittelun työkalut (MAAT301) 3 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden ja maatalousekonomian pääaineopiskelijat, joiden tutkintovaatimuksiin kurssi kuuluu pakollisena. Ajoitus: SL, II periodi. Suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna. Järjestetään ensimmäisen kerran sl Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää tuotannon suunnittelun tärkeimpiä työkaluja sekä osaa soveltaa oppimaansa teoriatietoa maatilatason toiminnan suunnittelussa. Sisältö: Luentoja ja demoja viljely- ja ruokintasuunnitelman laadinnasta, työnkäytöstä, konekapasiteetin ja taloudellisen suunnittelun perusteista. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, demot, ryhmätyöt. K 30, H 8, R 34. I 6 Arviointi: Viljely- tai ruokintasuunnitelma, suunnitelma työnkäytöstä/konekapasiteetista tai talouslaskelmat. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: KTT Pirjo Mäkelä, Mervi Seppänen, KEL Tuomo Kokkonen, AGTEK Hannu Mikkola, Talous Timo Sipiläinen Lisätiedot: Ilmoittautuminen weboodissa päättyy vähintään kahta viikkoa ennen kurssin alkamista. Kurssille pääsy varmistetaan viikkoa ennen. Projektinhallinta ja työelämätaidot (MAAT302) 2 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: KL, III periodi. Suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Maataloustieteiden perusopinnot ja aineopintoja. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa erilaisia tapoja suunnitella uraa ja analysoida omaa päätöksentekoaan, osaa tunnistaa erilaisia työnhaun strategioita ja soveltaa niitä sekä pystyy valmistamaan työnhaun dokumentit. Hän osaa kuvata ryhmän toiminnan vaiheet ja tiimityöskentelyn piirteet sekä projektinhallinnan osa-alueet ja keskeiset hyvät toimintatavat, jakaa oman alan tehtävänannon ja projektin osakokonaisuuksiin sekä kuvata projektin resursoinnin keskeiset periaatteet. Hän osaa määritellä keskeiset esimies- ja alaistaidot. Lisäksi hän osaa kuvata, miten mielipide perustellaan kestävällä tavalla alan keskustelussa sekä mitkä ovat keskeiset neuvottelutaidot. Sisältö: Urasuunnittelu ja itsetuntemus, työnhaun taidot. Projektinhallinnan perusteet, projektisuunnitelman laatiminen, aikataulutus, resursointi, toteutus ja raportointi. Projekti- ja tiimityöskentelytaidot, roolit. Esimies- ja alaistaidot. Tieteellinen argumentointi työelämässä. Neuvottelutaidot. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Kontaktiopetus, harjoitustyöt, itsenäinen työskentely. Arviointi: Harjoitustyöt. Arvosteluasteikko hyv./hyl. Vastuuhenkilö: Hanna-Riitta Kymäläinen Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu ainoastaan maataloustieteiden pääaineopiskelijoille. Kandidaatintutkielma (MAAT303) 6 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea itsenäisesti tietoa oman alan kirjallisuudesta, koota tiedoista synteesin sekä tuottaa tieteellisen kirjoittamisen kriteerit täyttävän kandidaatintutkielman. Sisältö: Opiskelijan itsenäinen syventyminen maataloustieteelliseen ongelmaan kirjallisuustutkimuksen ja/tai mahdollisen pienen kokeellisen tutkimuksen avulla. Kirjallisen tutkielman kirjoittaminen. Suoritustavat: Opinnäytetyö Arviointi: Opinnäytetyö arvioidaan tiedekunnan asettamien kriteerien mukaan. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Professorit ja yliopistonlehtorit Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tutkielmaa kirjoitetaan ja tutkielma esitellään seminaariesityksessä MAAT300-kurssin yhteydessä. Lisätiedot: Kandidaatintutkielman kirjoitusohjeet ja tutkielman mallipohja maataloustieteiden laitoksen kotisivuilta.

12 Maataloustieteiden laitos 12(81) Projektityö (MAAT304) 5 op Kohderyhmä: Maataloustieteiden pääaineopiskelijat. Opiskelijat valitaan opintojaksolle hakemusten perusteella (ks. lisätiedot). Ajoitus: KL, III-IV periodi. Suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Projektinhallinta- ja työelämätaidot (MAAT302) tai vastaavat tiedot. Tiedonhakutaidot (MAAT300 tai vastaavat taidot). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa maataloustieteiden tietoa käytäntöön, toimia projektiryhmässä ja sen eri rooleissa, laatia projektisuunnitelman, viedä projektin läpi suunnitelman mukaisesti sekä tuottaa yhdessä ryhmän kanssa projektiraportin, joka vastaa annettua tehtävänantoa. Sisältö: Ryhmien muodostaminen, sovitun projektiaiheen tavoitteiden määrittely, projektisuunnitelman laatiminen, projektin toteutus, raportointi ja esittely. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Projektitöiden lähdeaineistot, projektityöskentelyn oppimateriaali. Suoritustavat: Pääasiallinen toimintamuoto on ryhmätyöskentely. Opintojaksoon sisältyy yhteisiä tapaamisia, yhteistyötä toimeksiantajien kanssa sekä projektin raportointi suullisesti ja kirjallisesti. Loppuraportti. Arviointi: Arviointi kohdistuu sekä prosessiin että lopputulokseen. Arviointi koostuu itse- ja vertaisarvioinneista sekä opettajien ja toimeksiantajien tekemistä arvioinneista. Oppimis- ja työpäiväkirjat. Loppuraportti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Hanna-Riitta Kymäläinen, Mervi Seppänen ja Tuomo Kokkonen Lisätiedot: Kurssille voidaan ottaa vuonna 2016 max. 15 ja seuraavina vuosina max 35 opiskelijaa. Opiskelijat valitaan opintojaksolle hakemusten perusteella. Ohjeet hakemuksen jättämisestä annetaan WebOodissa ja laitoksen nettisivulla. Kurssi on tarkoitettu ainoastaan maataloustieteiden pääaineopiskelijoille. Agroteknologian (AGTEK) suuntaavat opintojaksot Mittaus- ja sähkötekniikan perusteet (AGTEK201) 5 op Kohderyhmä: Agroteknologiaan suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, agroteknologian sivuaineopiskelijat, agroteknologiaan suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat. Ajoitus: Järjestetään joka lukuvuosi, SL, I-II periodilla. Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää fysikaalisia perusmittalaitteita, osaa kytkeä fysikaalisen anturin mittalaitteeseen, osaa mittauksiin liittyvät peruskäsitteet, sekä ymmärtää vaihtosähkön perusteet. Sisältö: Opiskelija perehtyy laboratoriossa käytettäviin perusmittalaitteisiin, kuten yleismittariin ja oskilloskooppiin, ja laboratoriossa tapahtuviin erilaisiin kytkentöihin ja tietokoneavusteiseen mittaamiseen käyttämällä ADC-muunninta ja tiedonkeruulaitteita. Opiskelija tutustuu sähkömagnetismiin ja sen pohjalta mittausten sähköisiin häiriöihin ja sähkömoottoreihin. Kurssiin kuuluu myös YFYS1- kurssin mittausosa, jossa opiskelija perehtyy mittaustulosten käsittelyyn, terminologiaan, mittausvälineisiin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hautala, M Fysiikkaa pellosta pöytään ja takaisin peltoon. Kurssimoniste. Suoritustavat: Luennot ja harjoitustyöt. Tentti. K 42 - H 28 - R 0 - I 65 Arviointi: Harjoitukset ja loppukuulustelu. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Mikko Hautala Lisätiedot: Kurssi korvaa aikaisemman kurssin Fysiikka III (YFYS3). Kurssille voidaan ottaa enintään 25 opiskelijaa. Kurssille otetaan ensisijaisesti opiskelijoita, joille kurssi on pakollinen. Työkoneiden käyttö ja mekaniikka (AGTEK202) 5 op Kohderyhmä: Agroteknologiaan suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, agroteknologian sivuaineopiskelijat Ajoitus: Järjestetään parillisina vuosina, KL, III periodilla. Suositellaan suoritettavaksi opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Esitietona vaaditaan kurssien Fysiikka I (YFYS1), Maaperätieteen perusteet (MAA200), Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) ja Maatalouden koneet, teho ja energia (MAAT106) suoritukset tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mekaniikan laskutoimitukset, osaa maamekaniikan, maan kantokyvyn, renkaiden valinnan peruslaskutoimitukset, osaa tulkita alan standardeja, tuntee traktoreiden ja maataloustyökoneiden kytkentästandardit sekä osaa etsiä tietoa koneille asetetuista vaatimuksista. Sisältö: Mekaniikka, maamekaniikka, maaperän ominaisuudet, maan ja koneiden vuorovaikutus, maan muokkauksen fysiikka, renkaat ja pito, työkoneiden hallinta ja tuenta, traktorin ja työkoneen välinen voimansiirto, traktorin ja työkoneen kytkentästandardit sekä konedirektiivi ja sen vaatimukset. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Arviointi: Kuulustelu, laskuharjoitukset ja muut harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: prof. NN Lisätiedot: Jos kurssille osallistuvien määrää joudutaan rajoittamaan esimerkiksi harjoitustöihin liittyvien resurssien rajallisuuden vuoksi, kurssille otetaan ensisijaisesti agroteknologian opiskelijoita, joille kurssi on pakollinen. Työkoneiden koneenosat ja rakenteet (AGTEK203) 5 op Kohderyhmä: Agroteknologiaan suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, agroteknologian sivuaineopiskelijat Ajoitus: Järjestetään parillisina vuosina, KL, IV periodilla. Suositellaan suoritettavaksi opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Esitietona vaaditaan kurssien Fysiikka I (YFYS1), Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) ja Maatalouden koneet, teho ja energia (MAAT106) suoritukset tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita koneenosien vahvuuksia annettujen teho-, voima- ja materiaalivaatimusten perusteella, osaa muotoilla koneteknisen ongelman fysiikan ongelmaksi ja edelleen ratkaista sen, osaa tulkita maatalouskonealan standardeja, osaa luetella maatalouskoneiden rakenteissa yleisimmin käytettävät liitostavat sekä kuvata niiden valintaperusteet, osaa valita laakerityypin kohteen vaatimusten mukaisesti, osaa kuvata laakerien mitoitusperiaatteen, osaa analysoida erilaisten tehonvälitysjärjestelmien soveltuvuuden kohteeseen, osaa piirtää yksinkertaisia hydrauliikkapiirejä käyttäen standardisoituja piirrossymboleja sekä osaa mitoittaa sylinterikäytön. Sisältö: Metallit ja lujuusopin perusteet, hydrauliikan perusteet, hydrauliikan komponentit ja hydrauliset järjestelmät, laakerointi, tiivisteet, koneiden kiinteät ja liikkuvat liitokset, tehon välitys koneessa, mekanismien perusteet, kytkimet ja jarrut.

13 Maataloustieteiden laitos 13(81) Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Arviointi: Kuulustelu, laskuharjoitukset ja muut harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: prof. NN Lisätiedot:. Kurssille otetaan rajoitettu määrä opiskelijoita. Kurssille otetaan ensisijaisesti agroteknologian opiskelijoita, joille kurssi on pakollinen. Opiskelijamäärä ja muut tarvittaessa käytettävät karsintakriteerit ilmoitetaan WebOodissa kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä. Kotieläintuotannon teknologia (AGTEK301) 5 op Kohderyhmä: Agroteknologiaan suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, agroteknologian sivuaineopiskelijat Ajoitus: Järjestetään parittomina vuosina, KL, III periodilla. Suositellaan suoritettavaksi opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Esitietona vaaditaan kurssien Kasvintuotannon perusteet (MAAT102), Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) ja Kotieläintuotanto (MAAT203) suoritukset, tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laskea karjatalouskoneiden ominaisuuksia ja koneille asetettavia vaatimuksia. Opiskelija osaa kuvata tuotantoeläinten terveyteen sekä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden asettamia vaatimuksia tuotannossa käytettävälle teknologialle. Sisältö: Opiskelija perehtyy kotieläintuotannossa käytettäviin menetelmiin ja koneisiin. Hän tutustuu mm. ruokinta-, lypsy- ja lannanpoistoteknologiaan. Hän oppii valitsemaan ja sijoittamaan laitteita suunnitteilla ja käytössä oleviin kotieläinrakennuksiin. Opiskelija perehtyy tuotantoympäristöön, toiminnalliseen suunnitteluun, rakennusten olosuhteisiin ja rakennusten ilmanvaihtoon sekä eläinten hyvinvoinnin perusteisiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: K 40 H 14 R 14 I 67 Arviointi: Harjoitustyöt, projektityöt, kirjallinen kuulustelu. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: N.N. Lisätiedot: Kurssi korvaa osittain aikaisemman kurssin Kotieläintuotannon teknologia (AGTEK320). Maatalouden ympäristöteknologian perusteet (AGTEK303) 5 op Kohderyhmä: Agroteknologiaan suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, agroteknologian sivuaineopiskelijat, agroteknologiaan suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat. Ajoitus: Järjestetään parittomina vuosina, KL, IV periodilla, suositellaan suoritettavaksi opiskeluvuonna Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata maataloustuotannon ympäristöteknologiset prosessit, kuvata, laskea ja arvioida maatalouden tuotantomenetelmien ja -tapojen ympäristövaikutuksia, mitata alan kannalta tärkeitä perussuureita, sekä kuvata laajan ja yksinkertaistetun elinkaariarviointimenetelmän piirteet ja arvioida menetelmää. Sisältö: Opiskelija perehtyy ympäristökuormituksen muodostumiseen, ravinnetaseisiin, energian käyttöön, kuormituksen vähentämismahdollisuuksiin, alkutuotannon ympäristösäädöksiin sekä ympäristöteknologisiin mittaustapoihin ja laskentamenetelmiin. Työkaluina ovat mm. systeemianalyysi, elinkaari- ja energia-arviointi sekä taselaskelmat. Kurssilla harjoitellaan mittaamista ja raportointia. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi ja siihen sisältyvät harjoitustyöt sekä tentti. Vaihtoehtoinen suoritustapa on englanninkielinen kirjatentti, joka on tarkoitettu ensisijassa englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijoille. Vaihtoehtoisesta suorituksesta sovitaan erikseen kurssista vastaavan opettajan kanssa. Kirjatentin kirja on: Environmental Science and Technology. A Sustainable Approach to Green Science and Technology by Stanley E. Manahan. CRC press, Taylor & Francis, Arviointi: Tentti, laskuharjoitukset ja harjoitustyöraportit. Vaihtoehtoisessa suoritustavassa pelkkä kirjatentti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Prof. Laura Alakukku. Lisätiedot: Kurssi korvaa osittain aikaisemman kurssin Maatalouden ympäristöteknologian perusteet (AGTEK330) Kasvintuotantotieteiden (KTT) suuntaavat opintojaksot Kasvifysiologian ja -anatomian harjoitustyöt (KTT203) 4 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: SL, I-II periodi. Suositellaan suoritettavaksi 2-3. opiskeluvuonna Edeltävät opinnot: Ennakkovaatimuksina biotieteiden perusteet -jakson kasvifysiologian perusteet (52550). Tavoite: Kasvifysiologia: laboratoriotyöskentelyn sekä kasvifysiologian koejärjestelyjen, mittausmenetelmien ja kemian peruslaskujen hallinta. Kasvianatomia: opiskelija tuntee kasvisolukoiden yleisen organisaation ja kehityksen 1- ja 2-sirkkaisilla sekä havupuilla, ja hänellä on kyky tulkita solukkonäytteitä. Sisältö: Kasvifysiologia: kasvien ravinnevaatimukset ja puutosoireet, sokerit, fotosynteesi ja pigmentit, entsyymit sekä tropismit. Kasvianatomia: solukot ja solutyypit, näiden sekä elinten erilaistuminen ja elinkaari, paksuuskasvu, lisääntymis- ja leviämisrakenteet sekä kasviryhmien anatomiset tuntomerkit. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Harjoitustyömonisteet (anatomia Moodlessa), Pinkka, oheislukemistoja M. Pyykkö, Kasvianatomia, 1979, P. Rudall, Anatomy of flowering plants, Suoritustavat: Harjoitustyöt ja kaksi kirjallista tenttiä, R 70 I 30 Arviointi: Kaksi kirjallista tenttiä (keskiarvo). Arviointiasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Ilpo Kuokka Yhteydet muihin opintojaksoihin: Muut laboratoriotaitoja vaativat kurssit, kasvitieteen sivuaine. Lisätiedot: Järjestetään vuosittain. Biotieteellisessä tdk:ssa on vastaava kurssi (3 op, periodi III), myös ruotsiksi Växtanatomi och -fysiologi övningsarbeten. Kasvimorfologia, lajintuntemus ja rikkakasvio (KTT205) 5 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kasvintuotantotieteiden sivuaineopiskelijat Ajoitus: KL, III-IV periodi (luennot, lajintuntemusdemonstraatiot), kesä (rikkakasvio). Suoritetaan 2. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kyky kuvailla kasvien rakenteita ja ominaisuuksia tieteellisten käsitteiden avulla,

14 Maataloustieteiden laitos 14(81) kasvioiden lukutaito ja kyky havainnoida tuntomerkkejä, peruslajiston tuntemus ja sen tieteellisen nimistön hallinta, sekä kasvien tunnistustaito luonnossa (rikkakasvio). Sisältö: Verson eri osien rakennevaihtelu, versonmuodostus, kasvumuodot, vegetatiivinen leviäminen, suvulliset lisääntymisrakenteet (luennot), tuntomerkit (lajintuntemusdemonstraatiot). Pieni maatalouslajintuntemus, 241 lajia. Rikkakasvio, 30 rikkakasviajia. Toteutus ja työtavat: K 22 I 20 (luennot), R 10 I 35 (lajintuntemusdemonstraatiot), I 40 (rikkakasvio). Oppimateriaali ja kirjallisuus: Moodle (luentomateriaali, lajintuntemusmoniste, rikkakasvien keruuohjeet), kasvikokoelma (KASV46) kasvienlukusalissa, kasviot, Pinkka, Tieteen termipankki/kasvitiede. Suoritustavat: Luentokuulustelu, lajintuntemuskuulustelu ja rikkakasvikansion koostaminen. Kasvintuntemusosa luetaan itsenäisesti opintokokoelmista C-talon 3. kerroksessa (sali C336). Näytekokoelma rikkakasveista (kasvio) laaditaan kasvukauden aikana itsenäisesti viljely-ympäristöstä keräten. Arviointi: Luentokuulustelu (50 %), lajintuntemuskuulustelu (50 %), arviointiasteikko 0-5, hyväksytty rikkakasvio. Laadukas rikkakasvio (näytteet, prässäys, määritys) voi nostaa kurssin arvosanaa. Vastuuhenkilö: Ilpo Kuokka Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kasvitieteen sivuaine. Lisätiedot: Luento ja lajintuntemusopetus järjestetään vuosittain. Lajintuntemus on suoritettava ennen rikkakasvion palauttamista. Korvaa aikaisemman kurssin Kasvimorfologia ja pieni maatalouslajintuntemus (KTT106) sekä osin kurssin Rikkakasvitiede (KTT222) Kasvinsuojelun perusteet (KTT206) 10 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kasvintuotantotieteiden sivuaineopiskelijat Ajoitus: KL, III-IV periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kasvintuotannon kannalta merkittävimpien kasvitautien ja taudinaiheuttajien, rikkakasvien,tuho- ja hyötyeläinlajien elintavat sekä osaa soveltaa kasvintuhoojien integroidun torjunnan periaatteita ja menetelmiä. Sisältö: Perustiedot pelto- ja puutarhakasvien taudeista ja taudinaiheuttajista, rikkakasveista, tuhoeläimistä, sekä niiden biologiasta ja merkityksestä ja torjunnasta. Perustiedot hyödyllisistä eliöistä ja niiden hyväksikäytöstä.sekä sisätilojen tuholaislajeista. Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ja perusmenetelmät. Tärkeimpien kasvitautien, tuho- ja hyötyeläinten tunnistaminen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Valkonen J., Bremer K., Tapio E. (1999). Kasvi sairastaa - oppi kasvitaudeista. Yliopistopaino. Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita, Kasvinsuojeluseura ry. Suoritustavat: Luentoja, harjoituksia ja itsenäistä työskentelyä. Kasvitautien, tuho- ja hyötyeläinten tunnistus Arviointi: Loppukuulustelut, lajituntemustentit, kirjalliset kotitehtävät ja harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0 5. Vastuuhenkilö: Asko Hannukkala, Jari Valkonen ja Heikki Hokkanen Lisätiedot: Korvaa aikaisemmat kurssit Maatalouseläintiede (KTT123) ja Kasvipatologia (KTT121) sekä osin kurssin Rikkakasvitiede (KTT222) Puutarhakasvien sadonmuodostus (KTT207) 5 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kasvintuotantotieteiden sivuaineopiskelijat Edeltävät opinnot: Kasvintuotannon perusteet (MAAT102) Ajoitus: KL, IV periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimpien kasvihuoneessa viljeltävien puutarhakasvien, hedelmä- ja marjakasvien ja taimistoviljelyn kasvien tuotantotekniikan sekä ne tekijät, jotka vaikuttavat sadonmuodostukseen ja sadon laatuun. Sisältö: Vegetatiivinen lisäys, kukinta ja hedelmänmuodostus, puuvartisten kasvien talvehtiminen. Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa, tuotantotekniikka ja sadonmuodostus (omena, mansikka, vadelma, herukka). Taimistoviljely Suomessa, taimistokasvien laatu ja lisäyslähteet, taimistokasvien fysiologia ja fenologia, astiataimituotanto, paljasjuuristen taimien tuotanto. Kasvihuonetuotanto Suomessa, kasvihuonevihannesten ja koristekasvien laatu, sadonkorjuu, säilyvyys ja varastointi, kasvun ohjauksen menetelmät, keinovalon käyttö kasvihuoneviljelyssä, kasvualustat, lannoituksen ja kastelun periaatteet, tuotantotekniikka ja sadonmuodostus (kurkku, tomaatti, ruukkuvihannekset, koristekasvit). Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Kirjallinen tentti (kaksi osatenttiä). Pakolliset seminaarit. Opintoretki. Arviointi: Kirjallinen tentti. Arvosteluasteikko 0-5 Vastuuhenkilö: Pauliina Palonen Lisätiedot: Korvaa aikaisemman kurssin Sadonmuodostus II (KTT214) Jalostuksen perusteet (KTT302 /KEL302) 5 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin tai kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen ja kasvintuotantotieteen sivuaineopiskelijat Ajoitus: SL, II periodi, suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää populaatio- ja kvantitatiiviseen genetiikkaan liittyvät peruskäsitteet sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa kasvin- ja eläinjalostukseen. Sisältö: Populaation geneettiseen koostumukseen vaikuttavat tekijät, populaation perinnöllisen vaihtelun mittaaminen, sukusiitos ja tehollinen populaatiokoko, fenotyypin ja genotyypin suhde, periytymisaste, sukulaisuuden ja sukusiitoksen laskeminen, jalostusarvojen arvioiminen, perinnöllinen edistyminen, heteroosi ja sukusiitostaantuma, jalostusmenetelmät, genomitiedon käyttö jalostuksessa Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi, harjoitustyöt, kirjallinen tentti Arviointi: Tentti ja harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0-5 Vastuuhenkilö: Pekka Uimari Ekosysteemipalvelut ruoantuotannossa (KTT303) 2 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat, kasvintuotantotieteisiin suuntautuvat ympäristötieteiden opiskelijat Edeltävät opinnot: Ekologian perusteet maataloustieteiden opiskelijoille (MAAT105) tai vastaavat tiedot Ajoitus: SL, I periodi, suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna.

15 Maataloustieteiden laitos 15(81) Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa selittää biodiversiteetin, ekosysteemitoimintojen ja ekosysteemipalveluiden käsitteet ja ekosysteemipalveluiden luokittelun. Hän pystyy selostamaan tieteellisen nykytietämyksen näiden suureiden suhteesta, sekä soveltaa ymmärryksensä valittuihin ruoantuotannon ajankohtaisiin ongelmiin. Sisältö: Biodiversiteetin käsite; ekosysteemitoiminnot ja palvelut, erityisesimerkkeinä pölytys ja luontainen biologinen torjunta; biodiversiteetin vaikutus ekosysteemien toimintaan; ekosysteemipalveluiden arvottaminen; usean palvelun yhteensovittamisen ongelmat. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Kurssilla tukeudutaan ensisijaisesti vertaisarvioiduissa sarjoissa julkaistuihin tuloksiin ja katsauksiin. Suoritustavat: Luennot, kotitehtävät. Arviointi: Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Agroekologian yliopistonehtori N.N. Lisätiedot: Kurssi opetetaan ensimmäisen kerran SL Kotieläintieteen (KEL) suuntaavat opintojaksot Anatomian ja fysiologian perusteet (KEL201 /RAV093) 5 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: SL, I-II periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - tunnistaa ja nimetä nisäkkään (erityisesti ihmisen) elimistön perusrakenteet - selittää elimistön toimintojen ja niiden säätelyn pääpiirteet. Sisältö: Peruskudokset, elinjärjestelmät ja niiden toiminnan säätely, fysiologiset tasapainot ja elimistön ylläpito. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Sjaastad, O.V., Hove, K., & Sand, O. Physiology of domestic animals. Oslo: Scandinavian Veterinary Press; 2003; tai uudempi painos. Muu materiaali osoituksen mukaan. Suoritustavat: Luennot. Arviointi: Kirjallinen tentti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Anne-Maria Pajari, Tuomo Kokkonen Lisätiedot: Luento-opetus yhteinen vastaavien ravitsemustieteen ja farmasian tiedekunnan kurssien kanssa. Rehujen koostumus ja rehuarvo (KEL202) 4 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: SL, II periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) ja Kemian perusteet tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida kuinka rehujen ravintoainesisältö, kemiallinen koostumus ja ominaisuudet vaikuttavat sen käyttökelpoisuuteen eläinten ruokinnassa. Opiskelija osaa laskea rehujen energia- ja valkuaisarvot eri eläinlajeille. Hän osaa selittää mihin rehuarvot perustuvat sekä kuinka niitä hyödynnetään ruokinnan suunnittelussa. Sisältö: Rehujen ravintoaineet ja niiden kemiallinen koostumus sekä analysointimenetelmien periaatteet. Rehujen ruokinnalliseen arvoon vaikuttavat ominaisuudet ja niiden määritysmenetelmät. Rehujen energia- ja valkuaisarvojen laskenta. Energia- ja valkuaisarvojärjestelmät eläimen energian ja ravintoaineiden saannin sekä tarpeen mittareina. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja luennoilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot ja harjoitustehtävät. Suoritus edellyttää läsnäoloa luennoilla ja harjoitusten tekemistä hyväksytysti. Arviointi: Tentti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Seija Jaakkola, Jarmo Valaja Lisätiedot: Korvaa osittain aikaisemman kurssin Rehukemia ja rehuarvon määrittäminen (KEL200). Lukuvuonna kurssin suorittavat tekevät myös KERAV420 Kurssin B-osan laboratoriotyöt (1 op). Anatomian ja fysiologian harjoitustyöt (KEL203 /RAV94) 5 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat. Ajoitus: KL, III-IV periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Anatomian ja fysiologian perusteet (KEL201 /RAV093). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - tunnistaa kudosten histologisia rakenteita - ymmärtää solujen toimintaa osana kudoksia - käyttää fysiologisen tutkimuksen perusmenetelmiä - käyttää ja soveltaa kehon koostumuksen määrittämiseen käytettäviä menetelmiä - tieteellisen laboratoriotyöskentelyn ja raportoimisen perusteet. Sisältö: Histologian mikroskopointiharjoituksia, fysiologian laboratorioharjoituksia, makroanatomian harjoituksia ja demonstraatiota. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Materiaali osoituksen mukaan. Suoritustavat: Harjoitustyöt. Arviointi: Harjoitustyöselostukset. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Anne-Maria Pajari, Tuomo Kokkonen Lisätiedot: Opetus yhteinen ravitsemustieteen kurssin kanssa. Ravitsemus- ja lisääntymisfysiologia (KEL204) 5 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: KL, III-IV periodi, suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Anatomian ja fysiologian perusteet (KEL201) ja Rehujen koostumus ja rehuarvo (KEL202) tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa yksimahaisten eläinten ja märehtijöiden ruoansulatuksen erityispiirteet sekä ymmärtää ravintoaineiden fysiologiset tehtävät kotieläinten ravitsemuksessa. Opiskelija tuntee naaras- ja uroseläinten lisääntymistoiminnat, ymmärtää lisääntymiselinten anatomian ja fysiologian perusteet sekä osaa kuvata lisääntymisbiotekniikan

16 Maataloustieteiden laitos 16(81) menetelmiä. Sisältö: Kotieläinten ruoansulatus, ravintoaineiden tehtävät ja keskeiset aineenvaihduntareitit, lisääntymistoiminnat, lisääntymiselinten anatomia ja fysiologia. lisääntymisbiotekniikka. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja luennoilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot ja harjoitustehtävät. Suoritus edellyttää läsnäoloa luennoilla ja harjoitusten tekemistä hyväksytysti. Arviointi: Tentit. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Tuomo Kokkonen, Aila Vanhatalo Lisätiedot: Kurssi korvaa osittain aikaisemmat kurssit KEL170 ja KEL230A. Märehtijöiden ravitsemus (KEL205) 4 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: KL, IV periodi, toinen opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Anatomian ja fysiologian perusteet (KEL201) ja Rehujen koostumus ja rehuarvo (KEL202) tai vastaavat tiedot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erilaisten rehujen ja ruokintastrategioiden vaikutuksia tuotannon määrään, eläintuotteiden laatuun ja eläinten hyvinvointiin. Hän osaa laskea eläinten ravinnontarpeet eri tuotantomuodoissa ja osaa soveltaa tietoja rehujen ominaisuuksista ja eläimen fysiologiasta ruokinnan suunnittelussa. Sisältö: Ravinnontarve ja ravintoaineiden hyväksikäyttö. Rehun syöntiin vaikuttavat tekijät ja rehujen laatuvaatimukset. Ruokinta tuotantokauden eri vaiheissa. Ruokintastrategiat. Lihan ja maidon tuotantoon, koostumukseen ja laatuun vaikuttavat tekijät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja luennoilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot ja harjoitustehtävät. Arviointi: Tentti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Seija Jaakkola Lisätiedot: Korvaa osittain aikaisemman kurssin Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus (KEL210 /KEBIOT210). Sikojen ja siipikarjan ravitsemus ja tuotanto (KEL301) 4 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Edeltävät opinnot: Anatomian ja fysiologian perusteet (KEL201) ja Rehujen koostumus ja rehuarvo (KEL202) tai vastaavat tiedot. Ajoitus: SL, I periodi, kolmas opintovuosi (ensimmäisen kerran lukuvuonna ). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää keskeiset kysymykset sikojen ja siipikarjan ravitsemusfysiologiasta, osaa kuvata ja selittää kasvuun ja munantuotantoon liittyvät vaikutusmekanismit ja tietää yleisimpien rehuraaka-aineiden ominaisuudet, ravintoaineiden tarpeet ja rehun suunnittelun perusteet sekä ymmärtää eläinten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Sisältö: Sikojen ja siipikarjan ravinnontarve ja ravintoaineiden hyväksikäyttö. Rehuraaka-aineiden ominaisuudet, ruokinnan suunnittelun perusteet ja ruokinta tuotantokauden eri vaiheissa. Lihan ja kananmunan koostumukseen ja laatuun vaikuttavat tekijät. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja luennoilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: : Luennot ja harjoitustehtävät. Arviointi: Tentti. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Jarmo Valaja Lisätiedot: Korvaa osittain aikaisemman kurssin Sikojen ja siipikarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus (KEL220 /KEBIOT220). Jalostuksen perusteet (KEL302 /KTT302) 5 op Kohderyhmä: Kasvintuotantotieteisiin tai kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen ja kasvintuotantotieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: SL, II periodi, suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää populaatio- ja kvantitatiiviseen genetiikkaan liittyvät peruskäsitteet sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa kasvin- ja eläinjalostukseen. Sisältö: Populaation geneettiseen koostumukseen vaikuttavat tekijät, populaation perinnöllisen vaihtelun mittaaminen, sukusiitos ja tehollinen populaatiokoko, fenotyypin ja genotyypin suhde, periytymisaste, sukulaisuuden ja sukusiitoksen laskeminen, jalostusarvojen arvioiminen, perinnöllinen edistyminen, heteroosi ja sukusiitostaantuma, jalostusmenetelmät, genomitiedon käyttö jalostuksessa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja kurssilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi, harjoitustyöt, kirjallinen tentti. Arviointi: Tentti ja harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilö: Pekka Uimari Jalostusohjelmat ja kotieläinbiotekniikka (KEL303) 4 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: KL, III periodi, alkaa Edeltävät opinnot: Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) ja Jalostuksen perusteet (KEL302 /KTT302) tai vastaavat tiedot. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää perinnölliseen edistymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden väliset vuorosuhteet, ymmärtää eläinten jalostusarvokäsitteen ja monen ominaisuuden samanaikaisen valinnan hyödyt sekä osaa arvioida jalostusohjelmien kriittiset tekijät. Opiskelija tuntee tärkeimpien kotieläinten suomalaiset jalostusohjelmat ja osaa arvioida niitä kriittisesti. Opiskelija tietää keinosiemennyksen, alkionsiirron, siittiösolujen lajittelun ja DNA-testauksen pääpiirteet ja ymmärtää näiden menetelmien merkityksen kotieläinjalostuksessa. Sisältö: Jalostusohjelman yleisperiaatteet, jalostusarvokäsite, jalostustavoitteiden määrittäminen, valintateoria ja jalostusohjelman suunnittelu, keinosiemennyksen, alkionsiirtojen ja siittiösolujen lajittelun tekniikat ja niiden merkitys kotieläinjalostuksessa, molekyyligeneettiset merkit ja DNA-testaus kotieläinjalostuksessa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja luennoilla osoitettu kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi, harjoitustyöt, kirjallinen tentti. Arviointi: Tentti ja harjoitustyöt. Arvosteluasteikko 0-5. Vastuuhenkilöt: Jarmo Juga ja Kari Elo Lisätiedot: Kurssi korvaa osittain aikaisemmat Kotieläinbiotekniikka (KEL/KEBIOT230), Kotieläinten jalostusohjelmat (KEL240).

17 Maataloustieteiden laitos 17(81) Kotieläintuotannon erikoiskurssit (KEL250) 2 op Kohderyhmä: Kotieläintieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden pääaineopiskelijat, kotieläintieteen sivuaineopiskelijat. Ajoitus: Suositellaan suoritettavaksi opiskeluvuonna. Edeltävät opinnot: Kotieläintuotannon perusteet (MAAT103) tai vastaavat tiedot. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kotieläintuotannon erityiskysymyksiin. Sisältö: Eri eläinlajien (esim. hevoset, turkiseläimet, lampaat, koirat) jalostusta, ravitsemusta, hoitoa ja hyvinvointia sekä ajankohtaisia kotieläintuotannon erityiskysymyksiä käsitteleviä kursseja. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Osoitetaan kurssin aikana. Suoritustavat: Luentokurssi, kirjallinen tentti ja/tai harjoitustyö, vaihtelevat eri kurssien mukaan. Läsnäolo luennoilla ja osallistuminen opintomatkaan ovat edellytyksenä kurssin suorittamiselle. Vastuuhenkilö: Professorit ja yliopistonlehtorit Kirjallisuustentti 1 (KEL310) 5 op (Literature 1) Ajoitus: Suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuonna (kevätlukukausi). Voidaan suorittaa myös kesällä. Edeltävät opinnot: Vaaditaan kurssien Märehtijöiden ravitsemus (KEL205), Sikojen ja siipikarjan ravitsemus ja tuotanto (KEL301), Jalostuksen perusteet (KEL302) ja Jalostusohjelmat ja kotieläinbiotekniikka (KEL303) suorittamista. Tavoite: Kirjallisuustentin suoritettuaan opiskelija on omaksunut oman alansa keskeisimmät teoreettiset tiedot ja osaa soveltaa niitä käytännön tilanteissa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kotieläinjalostus: Juga, J. ym Kotieläinjalostus. 294 s. Bourdon, R. M Understanding animal breeding (2 nd edition). 514 s. TAI Kotieläinravitsemus: Mc Donald, P., ym Animal nutrition. Pearson, 7th ed. 692 s. Suoritustavat: Kirjallinen ja suullinen kuulustelu. Vastuuhenkilöt: Aila Vanhatalo ja Pekka Uimari Maaperä- ja ympäristötieteen (MAA) suuntaavat opintojaksot Kasvinravitsemus ja maan ravinnetalous (MAA240) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat sekä maaperä- ja ympäristötieteen sivuaineopiskelijat Ajoitus: IV periodi. Järjestetään joka vuosi. Edeltävät opinnot: Esivaatimus MAA200 tai vastaavat tiedot. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee kasvutekijät, ymmärtää niiden vaikutuksen kasvuun, pystyy erittelemään kulloisissakin oloissa kasvua rajoittavia tekijöitä ja osaa soveltaa minimitekijän lakia eri tilanteissa. Opiskelija tuntee kasvien ja ympäristön väliset hiilivirrat ja niitä säätelevät tekijät. Opiskelija ymmärtää auringon säteilyn, veden ja ilman merkityksen kasvien kasvussa, tuntee eri ravinteiden tehtävät kasvissa, ravinteiden käyttökelpoisuuteen vaikuttavat tekijät maassa, tärkeimmät eloperäiset ja epäorgaaniset lannoitusaineet, lannoituksen ja kalkituksen tarpeen määrittämisen periaatteet ja lannoitusaineiden tärkeimmät ympäristövaikutukset. Opiskelija tuntee suomalaisen viljavuusanalyysin komponentit ja osaa määrittää lannoitus- ja kalkitustarpeen viljavuusanalyysin tulosten perusteella sekä hallitsee maan kasvukunnon ylläpidon ja parantamisen periaatteet. Sisältö: Kurssilla perehdytään ulkoisiin kasvutekijöihin ja kasvinravitsemuksen perusteisiin. Kurssin ydinsisältöä ovat viljelykasvien kasvuun vaikuttavat ympäristötekijät, kasvinravinteet, ravinteiden ottomekanismit, liikkuminen ja merkitys kasvissa, maan happamuuden merkitys kasveille, kalkitus, maan ravinnevarojen ja lannoitustarpeen määrittäminen, lannoitusaineet ja ravinteiden kierrätys. Kurssin painopiste on pelto- ja puutarhakasvien kasvinravitsemuksessa. Kurssi sisältää palautettavia kotitehtäviä ja kasvihuoneessa toteutettavan demonstraation ravinteiden vaikutuksista kasvien kasvuun. Oppimateriaali ja kirjallisuus: 1. Luvut 4-6: Kasvinravitsemus, Karjanlanta ja muut eloperäiset lannoitteet, Maanparannus ja maanparannusaineet s Teoksessa R. Heinonen (toim.): Maa, viljely ja ympäristö. 1 painos, WSOY, Porvoo Peltonen, J. (toim.) & Harmonen, T. (toim.): Ravinteet kasvintuotannossa. Tieto tuottamaan 127. Pro Agria keskusten liitto. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu s. Suoritustavat: K44 - H 2 - R0 - I86. Hyväksytysti tehdyt kotitehtävät ja kaksi osatenttiä. Vastuuhenkilö: Markku Yli-Halla Maan rakenne (MAA250) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat sekä maaperä- ja ympäristötieteen sivuaineopiskelijat Ajoitus: I periodi. Järjestetään joka vuosi. Edeltävät opinnot: Esivaatimus MAA200 tai vastaavat tiedot. Tavoite: Maaperäfysiikan peruskäsitteiden hallinta sekä maan rakenteen muodostumisen ja toiminnallisten vaikutusten ymmärtäminen kasvintuotannon ja ympäristönhoidon kannalta. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää, miten maan rakenne vaikuttaa veden, kaasujen ja lämmön liikkeisiin sekä maan lujuuteen, hallitsee maan rakennetta kuvaavien suureiden tavanomaiset suuruusluokat ja näihin liittyvät yksinkertaiset laskutoimitukset, tuntee viljelymaan rakenteen hoidon perusteet, muokkausjärjestelmät ja yleisimmät rakenneongelmat, osaa tarkastella maan rakenteen merkitystä kasvien kasvulle, eliötoiminnalle ja aineiden kulkeutumiselle maassa sekä vaikutuksia maaperän ympäristöpäästöihin. Sisältö: Kurssilla perehdytään maaperäfysiikan perusteisiin ja mittausmenetelmiin sekä alan kirjallisuuteen. Maan rakenteen muodostuminen ja sen kestävyyttä säätelevät tekijät, maan rakenteen vaikutus veden, kaasujen ja lämmön liikkeisiin, viljelymaan muokkausmenetelmät sekä muokkauksen vaikutusmekanismit maan fysikaalisten ominaisuuksien, maan biologisten toimintojen sekä aineiden kulkeutumisen säätelyssä. Kurssi sisältää 8 tuntia ohjattuja harjoitustöitä. Kotitehtäviä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: 1. Luentokalvot, demomoniste ja muu kurssilla jaettava oppimateriaali.

18 Maataloustieteiden laitos 18(81) 2. R. Heinonen: Luku 2: Maan rakenne, s teoksessa: R. Heinonen (toim.): Maa, viljely ja ympäristö. 1 painos. WSOY, Porvoo Håkansson: Machinery-induced compaction of arable soils. Incidence-consequences-counter-measures. Swedish University of Agricultural Sciences. Department of Soil Sciences. Reports from the Division of Soil Management. No. 109, SLU, Uppsala. 153 p. tai I. Håkansson: Packning av åkermark vid maskindrift. Raporter från jordarbetningsavdelningen nr 99, Sveriges Lantbruksuniversitetet, Uppsala s. 4. M. Paasonen-Kivekäs, R. Peltomaa, P. Vakkilainen & H. Äijö (toim.): Maan rakenne. Luku 2.7., s teoksessa: Maan vesi- ja ravinnetalous. Salaojayhdistys ry. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä, Oheislukemistona: 5. Alakukku, L. & Teräväinen, H Maan rakenne. Tieto tuottamaan 98. Maaseutukeskusten liitto, MTT. 96 s. Suoritustavat: K26 - H8 - R20 - I80 Arviointi: Osallistuminen harjoitustöihin, niistä laadittava raportti, hyväksytysti tehdyt kotitehtävät ja loppukuulustelu. Vastuuhenkilö: Asko Simojoki Maaperä ja ympäristö (MAA255) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat sekä maaperä- ja ympäristötieteen sivuaineopiskelijat Ajoitus: I periodi. Järjestetään joka vuosi. Edeltävät opinnot: Esivaatimus MAA200 Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa arvioida kemiallista, fysikaalista ja biologista perustietoa ja maaperätietoa yhdistämällä, miten eri ravinteet ja muut alkuaineet käyttäytyvät erityyppisissä maissa, miten biosaatavia ja liikkuvia ne ovat ja miten ne reagoivat olosuhteiden muutoksiin. Hän tuntee keskeiset maahan kohdistuvat kuormituslähteet ja toisaalta maaperästä tulevaan ympäristökuormitukseen johtavat tekijät. Hän hallitsee keskeisen aiheeseen liittyvän terminologian ja osaa kriittisesti arvioida tutkimuksissa esitettyjen mittaustulosten relevanssia ekosysteemien toiminnan, riskinarvioinnin ja ihmisten terveyden kannalta. Sisältö: Maaperän, vesistöjen ja ilmakehän välinen vuorovaikutus ja sen merkitys ekosysteemien toiminnan ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Opintojaksolla käsitellään elämälle tärkeiden ravinteiden sekä haitta-aineina esiintyvien alkuaineiden reaktioita ja niitä sääteleviä tekijöitä maaperässä. Lisäksi opiskelijoita perehdytetään maaperän kuormittumista ja pilaantumista aiheuttaviin tekijöihin ja toisaalta maaperän aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssista on saatavana Moodlessa aktiivimoniste. Lisäksi: H. Hartikainen: Luku 4: Aineiden käyttäytyminen maaperässä, s Teoksessa M. Paasonen-Kivekäs, R. Peltomaa, P. Vakkilainen & H. Äijö (toim.): Maan vesi- ja ravinnetalous. Salaojayhdistys ry. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä, Oheislukemistona: 1) Williams: Environmental chemistry: A Modular Approach. John Wiley & Sons, Chichester, s. 2) J.E. Andrews, P. Brimblecombe, T.D. Jickells, P.S. Liss. & B.J. Reid: An introduction to environmental chemistry. Blackwell Publishers, Oxford s. Suoritustavat: K42 - H0 - R0 - I93 Arviointi: Kaksi kertauskuulustelua ja hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät Vastuuhenkilö: Helinä Hartikainen. Maaperä- ja ympäristötieteen harjoitustyöt I (MAA265) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: II periodi. Järjestetään joka vuosi. Edeltävät opinnot: Esivaatimuksina MAA200 ja YKEM101 tai vastaava laboratoriotyön peruskurssi Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa työskennellä maaperälaboratoriossa turvallisesti, toteuttaa keskeisiä maa- ja kasvianalytiikkaan kuuluvia, laboratoriomäärityksiä ja ymmärtää niiden teoreettiset taustat, melko itsenäisesti käyttää maaperä- ja kasvianalytiikassa keskeisiä laitteita ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet, laskea ja esittää tulokset taulukoina, laatia toteuttamiensa analyysien pohjalta tieteellisen raportin, etsiä suomenkielisiä lähdeaineistoja ja vertailla omia tuloksiaan kirjallisuudessa annettuihin Sisältö: Maa- ja kasvianalytiikan perusmenetelmät teoriassa ja käytännössä, keskeisten mittalaitteiden toimintaperiaatteet ja käyttö, turvallinen työskentely laboratoriossa, tulosten laskeminen ja tieteellisen raportin laadinta. Työt: Maan kokonaishiili- ja typpipitoisuus. Neuvonnallinen maa-analyysi eli viljavuustutkimus (mm. ph, helppoliukoinen P, K), Maan vaihtuvat kationit ja kationinvaihtokapasiteetti ja Kasvianalyysi. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Harjoitustyöohje, mahdollinen lisäaineisto Moodlessa Suoritustavat: K10 - H40 - R0 - I83 Arviointi: Työselostukset (51 %) ja loppukuulustelu (49 %) Vastuuhenkilö: Sanna Kanerva Lisätiedot: Sivuaineopiskelijoille MAA265-kurssi on Maaperä- ja ympäristötieteen sivuainekokonaisuudessa (25 op) kirjallisuustentin (MAA270 tai MAA275) kanssa vaihtoehtoinen opintosuoritus. Läsnäolo kurssin aloitustilaisuudessa ja kurssin aikana järjestettävissä tapaamisissa on pakollista. Kurssille on sisäänpääsykuulustelu. Kurssille pääsy edellyttää vähintään 50 % kuulustelun maksimipistemäärästä. Kuulustelu koostuu pääasiassa tavallisimmista laboratoriotyössä tarvittavista peruslaskutoimituksista kuten tietyn vahvuisen suolaliuoksen valmistaminen tai standardisarjan jäsenten valmistaminen laimentamalla perusliuoksesta. Kurssille ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse harjoitustehtäviä kuulustelua varten. Kuulusteluajankohdat ja kuulusteluun ilmoittautuminen on kuvattu tarkemmin kurssin WebOodin opetustapahtumassa. If foreign students are enrolled, the language of instruction is English. Maaperä- ja ympäristötieteen kirjallisuus I (MAA270) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat sekä maaperä- ja ympäristötieteen sivuaineopiskelijat Ajoitus: Laitoksen yleisinä tenttipäivinä ympäri vuoden Edeltävät opinnot: Esivaatimus MAA200, ja pääaineopiskelijan aineopintokokonaisuuteen valitsemat luentokurssia

19 Maataloustieteiden laitos 19(81) Tavoite: Tavoitteena on syventää perusopintojen luentokursseilla saavutettua osaamista. Lukiessaan koko maaperätieteen alan kattavan kirjan opiskelija oivaltaa maaperän ominaisuuksien ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja oppii näkemään maaperän toiminnallisena kokonaisuutena. Luettuaan kirjan opiskelija hallitsee alan englanninkielistä terminologiaa ja läpäistyään tentin hän voi luottaa hallitsevansa maaperätieteen perusasiat kattavasti. Sisältö: Maaperä- ja ympäristötieteen kokoava kirjallisuuskuulustelu. Opiskelija lukee oppikirjan omatoimisesti. Tämä kaikkialla maailmassa käytettävä oppikirja kattaa yleispiirteisesti maaperätieteen kaikki osa-alueet: maaperän muodostuminen, maan kiintoaineksen komponentit ja niiden ominaisuudet, maan vesi ja ilma, maan rakenne, aineiden sitoutumis- ja vapautumisprosessit, maan kasvukunto ja ravinnetalous sekä maaperän suojelu. Oppimateriaali ja kirjallisuus: 1. N.C. Brady & R.R. Weil: The Nature and Properties of Soils. 13. tai myöhempi painos. 960 s. Prentice Hall, Suoritustavat: K3 - H0 - R0 - I130 Arviointi: Kirjallinen ja suullinen kuulustelu. Vastuuhenkilö: Markku Yli-Halla Lisätiedot: Vastuuopettajalta saa kirjallisen ohjeen tenttiin valmistautumista varten. Ohje voidaan käydä yhteisesti läpi. Available in English as a book examination. Orgaaniset yhdisteet maaperässä (MAA355) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat sekä maaperä- ja ympäristötieteen sivuaineopiskelijat Ajoitus: IV periodi. Parillisina vuosina (ensimmäisen kerran kl 2018). Edeltävät opinnot: Esivaatimukset YKEM020 /YKEM120 tai vastaavat tiedot, MAA200, MAA255 Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee maaperän tärkeimmät orgaaniset ainesosat ja niiden kemialliset ominaisuudet. Hän tuntee myös ihmistoiminnan seurauksena maaperään päätyvien orgaanisten kemikaalien luokittelun periaatteet ja osaa yhdistää orgaanisen kemian perustietoja (esim. yhdisteen molekyylikoko ja muoto, varausominaisuudet, substituutioryhmät) maaperäkemialliseen tietoon ja pystyy sen perusteella arvioimaan rakenteeltaan ja varausominaisuuksiltaan erityyppisten kemikaalien käyttäytymistä maassa. Hän on perillä niiden hajoamismekanismeista sekä toksisuuden riippuvuudesta ympäristön fysikaaliskemiallisista ominaisuuksista. Sisältö: Erityyppisten orgaanisten yhdisteiden rakenne, reaktiot, sitoutumismekanismit ja liikkuminen maaperässä. Opintojaksolla käydään läpi erityyppisten orgaanisten yhdisteiden taipumusta sitoutua maassa ja vesistöjen pohjasedimenteissä oleviin reaktiokomponentteihin. Reaktioiden mekanismeja ja niitä sääteleviä ympäristötekijöitä tarkastellaan aineiden liikkumisen ja biologisten vaikutusten kannalta. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssista on saatavana aktiivimoniste Moodlessa. 1. M.B. McBride: Environmental chemistry of soils. 1. painos. Oxford University Press, New York Luku E. Nikunen: Ympäristölle vaaralliset kemikaalit. 1. painos. Chemas Oy, Helsinki. 118 s. 3. J. Tuomisto: Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt. S teoksesta Koulu ja Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia. 4. Sovittavat luvut teoksesta C. Baird & M. Cann: Environmental chemistry. Part II. 4. painos. W.H. Freeman. 650 s. Suoritustavat: K28 H0 R0 I 107 Arviointi: Kirjallinen kuulustelu (70 %) ja kotitentti (30 %) Vastuuhenkilö: N.N. Maaperä- ja ympäristötieteen harjoitustyöt II (MAA365) 5 op Kohderyhmä: Maaperä- ja ympäristötieteeseen suuntautuvat maataloustieteiden ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat Ajoitus: IV periodi. Järjestetään joka vuosi. Edeltävät opinnot: Esivaatimuksina YKEM101, MAA200, MAA265. Suositellaan EK120/YKEM230:n suorittamista. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa työskennellä maaperälaboratoriossa itsenäisesti, suunnitella itselleen realistisen työskentelyaikataulun, toteuttaa keskeisiä maa-analytiikkaan kuuluvia laboratoriomäärityksiä ja ymmärtää niiden teoreettiset taustat, itsenäisesti käyttää maaperäanalytiikassa keskeisiä laitteita ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet, laskea ja esittää tulokset taulukoina ja kuvaajina, käyttää hyväkseen lähdeaineistoja, laatia toteuttamiensa analyysien pohjalta tieteellisen raportin Opintojakson sisältö: Maaperäanalytiikan menetelmäosaamisen laajentaminen, itsenäinen ja suunnitelmallinen työskentely laboratoriossa. Opintojaksolla käsitellään keskeisiä maaperäkemian ja fysiikan perusmenetelmiä ja menetelmissä käytettäviä mittalaitteita ja niiden toimintaperiaatteita sekä teoriassa että käytännössä. Lisäksi käsitellään laadukkaan tieteellisen raportin laadintaa analyysitulosten pohjalta. Työt: Maan irto- ja kiintotiheys,maan lajiteanalyysi, Maan vedenpidätyskuvaaja eli pf-käyrä, Maan ominaispinta-ala, Maan mineraalityppimääritys, Maan heikosti kiteytyneet oksidit ja Kaliumin pidättyminen vaikeasti vaihtuvaan muotoon. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Harjoitustyömoniste. L.P. van Reeuvijk (toim.): Procedures for soil analysis. 6. painos. Technical Paper 9. ISRIC, Wageningen, The Netherlands Suoritustavat: K10 - H 80 - R 0 - I 177 Arviointi: Työselostukset (51 %) ja loppukuulustelu (49 %) Vastuuhenkilö: Sanna Kanerva Lisätiedot: Kurssiin on integroitu 1 op tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetusta. Läsnäolo kurssin aloitustilaisuudessa ja kurssin aikana järjestettävissä tapaamisissa on pakollista. If foreign students are enrolled, the language of instruction is English. Muut opintojaksot Muiden kurssien kuvaukset WebOodissa. takaisin ylos

20 Maataloustieteiden laitos 20(81) Molekyylibiotieteet ja Ympäristötieteet Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma on kandidaattivaiheessa Viikin kampuksen ja Ympäristötieteiden koulutusohjelma Viikin kampuksen ja Lahden yliopistokampuksen laaja-alainen koulutusohjelma. Kandidaattivaiheessa kummassakin koulutusohjelmassa on vain yksi niin sanottu laaja-alainen pääaine, molekyylibiotieteet tai ympäristötieteet. Haku tapahtuu bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan, jossa kandidaatin tutkinto suoritetaan. Opiskelijalla on sen jälkeen oikeus suorittaa maisterin tutkinto joko bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa (BYtdk) tai maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa (MMtdk) seuraavissa pääaineissa: Molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan hyväksytyllä opiskelijalla on maisterivaiheessa oikeus valita pääaine seuraavista: biokemia (BYtdk), biotekniikka (BYtdk/MMtdk), mikrobiologia (BYtdk/MMtdk) ja perinnöllisyystiede (BYtdk). MAAT-laitos on vastuussa biotekniikan pääaineen kasvi- ja kotieläinbiotekniikan opintosuunnista. Ympäristötieteiden koulutusohjelmaan hyväksytyllä opiskelijalla on maisterivaiheessa oikeus valita pääaine seuraavista: hakukohteena Ympäristötieteet, Helsinki: agroteknologia (maatalouden ympäristöteknologian opintosuunta) (MMtdk), kasvintuotantotieteet (agroekologian opintosuunta) (MMtdk), maaperä- ja ympäristötiede (MMtdk), mikrobiologia (MMtdk) sekä ympäristömuutos ja politiikka (BYtdk). MAAT-laitos on vastuussa agroteknologian (maatalouden ympäristöteknologia) ja kasvintuotantotieteiden (agroekologia) pääaineista ja niiden opintosuunnista. hakukohteena Ympäristötieteet, Lahti: ympäristöekologia (BYtdk) Lisätietoa yhteisistä kandidaattiohjelmista: ja ja Agroteknologia Agroteknologian maisterivaiheen pääaine tuottaa, välittää ja soveltaa maatalousteknologiaan sekä maatalouden ympäristö- ja puhtausteknologiaan liittyvää tietoa. Tavoitteena on maatalouden tuotannon, teknologian ja kilpailukyvyn kehittäminen. Pääaine vastaa myös tiedekunnan yhteisestä fysiikan opetuksesta. Agroteknologian opintosuuntina ovat maatalousteknologia ja maatalouden ympäristöteknologia. Yhteystiedot Maataloustieteiden laitos, Agroteknologia, PL 28 (Koetilantie 5), Helsingin yliopisto Faksi Pääainevastaava Mikkola, Hannu, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, huone 312, puh , Opintoneuvojat Yleiset opintoasiat: Kuokkanen, Ria, opintoasiainsuunnittelija (KEL, AGTEK), tavattavissa sopimuksen mukaan, huone 205, puh , Maatalouden ympäristöteknologia: Kymäläinen, Hanna-Riitta, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, huone 309, puh , Maatalousteknologia: Mikkola, Hannu, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, huone 312, puh , Maatalousteknologia Maatalousteknologia on ruoan, rehun, non-food -raaka-aineen ja bioenergian tuotannon ja niiden maatiloilla tapahtuvan jatkojalostuksen teknologiaa. Toiminnan arvoperustana on kestävä kehitys. Tutkimuksen ja opetuksen kohteina ovat teknologiset järjestelmät, jotka muodostuvat tuotannossa käytettävistä koneista, laitteista, rakennuksista, työstä ja materiaalien prosessoinnista. Maatalousteknologia perustuu luonnontieteisiin, erityisesti fysiikkaan Näiden aineiden vankka osaaminen muodostaa sovellusten perustan. Oppiaineessa kehitetään opiskelijan kykyä hallita monimutkaisia kokonaisuuksia sekä soveltaa tietoa uusiin tilanteisiin. Aineopinnot alkavat maataloustuotannon ja teknologian yleisistä perusteista ja jatkuvat eri alojen käytännön sovelluksina. Syventävissä opinnoissa perehdytään maatalousteknologiassa käytettäviin tutkimus- ja suunnittelumenetelmiin ja luodaan valmius soveltaa tietoja käytäntöön erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. Opettajat Hakojärvi Mikko, yliopisto-opettaja, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh , Mikkola, Hannu, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh , Oksanen Timo, yliopistonlehtori, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh , Dosentit Ahokas Jukka, emeritusprofessori, puh , Lauhanen Risto, puh , Pastell Matti, puh , Pehkonen, Aarne, emeritusprofessori, puh Pyykkönen, Markus, puh ,