KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 3/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 3/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo Paikka: Taulun Kartano, Toivakka OSALLISTUJAT Saapuvilla ja poissa olleet merkitty seuraavalle sivulle. ALLEKIRJOITUKSET puheenjohtaja sihteeri Heikki Leivonen Ulla Mehto-Hämäläinen KÄSITELLYT ASIAT 1-12 PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU allekirjoitukset Minna Taipale Raimo Kunelius

2 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 2 LÄSNÄOLOLUETTELO (X = läsnä, E = este ilmoitettu, tyhjä = poissa) Heikki Leivonen, pj. x K-S TE-keskus, maaseutuosasto Ulla Mehto-Hämäläinen, siht. x K-S TE-keskus, maaseutuosasto Jäsen Varajäsen Organisaatio Pauli Puttonen, vpj Raimo Kunelius x Keski-Suomen maaseutukeskus Helena Reiman Petri Kilpinen Keski-Suomen metsäkeskus Hannu Uusitalo Ilkka Janhonen Keski-Suomen kalatalouskeskus Pauli Rintala x Seppo Moilanen Keski-Suomen Metsänomistajien Liitto ry Raija Kumpula E Tiina Sivonen E Keski-Suomen 4H-piiri Esko Hytönen E Pertti Ruuska E MTK Keski-Suomi Ansa Selänne Päivi Halinen Keski-Suomen Ympäristökeskus Jouko Kahilainen x Jari Mikkonen Keski-Suomen liitto Pirjo Peräaho Mikko Kankainen x Keski-Suomen tavoite 1-ohjelma-alue Yrjö Määttä Timo Vihola Jämsän seudun koulutuskeskus Markku Torikka E Risto Kinnunen Jykes Oy Kalevi Jääskeläinen x Tarja Uusipaasto Maaseutukehitys ry/vesuri-ryhmä ry Jyrki Kataja x Jaana Auer JAMK, luonnonvarainstituutti, Tarvaala Minna Taipale x Kirsi Porkkala Maaseutuyrittäjät Päivi Pienmäki-Jylhä Aarre Mäkelä x Länsi-Suomen lääninhallitus Matti Sipponen x Jarmo Kovanen K-S TE-keskus, mos/kalatal.yks Arja Tuohimetsä x Eija Haatanen K-S TE-keskus, työvoimaosasto Juhani Malinen x Esko Hietanen STTK/Meto/SAK/Puu-ja erityisalojen liitto MYR:n edustajat: Terttu Hentinen x Keski-Suomen liitto Paavo Lintula Keski-Suomen liitto Muut kutsutut: Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tiina Seppälä x Maaseutukehitys ry Nina Leinonen x Onni asuu maalla hanke Ari Nikkola Merja Tissari Keski-Suomen metsäkeskus Keski-Suomen ympäristökeskus

3 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 3 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heikki Leivonen avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maaseutujaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus asiantuntijoille ja muille kutsutuille. Todettiin laillisuus ja päätösvaltaisuus. Läsnäolo- ja puheoikeus hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 3 Pöytäkirjan tarkastus Valitaan pöytäkirjan tarkastajat Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Minna Taipale ja Raimo Kunelius. 4 Kokouksen työjärjestys Hyväksytään työjärjestys. Hyväksyttiin. 5 Maaseutukehitys ry:n tilannekatsaus Toimintaryhmä Maaseutukehitys ry toimii Kaakkoisen Keski-Suomen sekä Konneveden ja Sumiaisten alueella. Toiminnanjohtaja Tiina Seppälä esittelee toimintaryhmän tämän hetkistä tilannetta ja hankevetäjä Nina Leinonen kertoo Onni asuu maalla hankkeesta. Kuullaan selostukset ja käydään keskustelu. Merkitään asia tiedoksi. Kuultiin ensin toiminnanjohtaja Tiina Seppälän selostus toimintaryhmän yleistilanteesta. Maaseutukehitys ry:n hallitus on puoltanut tähän mennessä 43 hanketta, joista 35:een on saatu päätös. Suurin osa hankkeista sijoittuu ALMAn toimenpiteeseen o

4 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 4 eli Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen. P-toimenpiteeseen, joka koskee toimintojen monipuolistamista maataloudessa ja sitä lähellä olevi l- la aloilla, ei ole tullut hankkeita lainkaan. Tämän toimenpiteen aktivoimiseksi tarvitaan yhteistyötä maakunnallisten toimijoiden kanssa sekä seudullisten palvelupisteiden apua. Seppälä totesi myös, että monet hankkeiden hallinnoijat ovat tiukoilla hankkeen aikaisen rahoituksen kanssa. Tilanteen helpottamiseksi on neuvoteltu kuntien kanssa korottoman kuntalainan antamisesta pienille hanketoimijoille. Hankasalmella järjestelmä jo toimii ja muutkin alueen kunnat lähtevät todennäköisesti mukaan. Hankevetäjä Nina Leinonen Sysmän Kehitys Oy:stä kertoi Onni asuu maalla hankkeesta. Kyseessä on yhteishanke, jossa on mukana Keski-Suomesta Maaseutukehitys ry:n alue ja Päijät- Hämeestä Päijänne Leader+:n alue. Hankkeessa pyritään edistämään maalle muuttoa luomalla kuntiin tila- ja tonttirekisterit sekä sitouttamalla toimijat (kylät, kunnat, kiinteistönvälittäjät ym.) asian taakse. Kahden alueen yhteishankkeessa näkyy kahden eri TEkeskuksen käytäntöjen erot, joita tulisi pyrkiä yhtenäistämään. Maallemuuttajia on jo hankkeen tässä vaiheessa todettu olevan enemmän kuin kunnissa on tarjontaa. Tämän hankkeen tavoitteena on valmistella myös uusia hankeaihioita maallemuuttoa tukemaan. Merkittiin asia tiedoksi. 6 Hanketoiminta osana TE-keskuksen työtä TE-keskuksen palveluista on valmistunut asiakkaiden ja sidosryhmien palautteisiin perustuvat laatututkimukset sekä TE-keskusten tuottavuusselvitys, joiden perusteella voidaan tarkastella maaseutuosaston toimintaa ja osittain myös hankerahoitusta osana TE-keskusta. Heikki Leivonen selostaa tuloksia. Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Merkitään asia tiedoksi. Heikki Leivonen selosti laatututkimusten tuloksia. Sidosryhmätutkimuksessa verrattaessa asiakkaan kokemaa asian tärkeyttä ja toisaalta käytännön kokemusta TE-keskuksen kanssa asioitaessa, merkittävimmiksi poikkeamiksi nousivat rahoitusprosessien toimimattomuus ja EU-rahoituksen suuntaaminen.

5 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 5 Suoraan asiakkailta kysyttäessä eniten puutteita TEkeskuksen toiminnassa koettiin olevan rahoitus- ja maksamishakemusten käsittelynopeudessa, hakuprosessin selkeydessä sekä hakemuslomakkeiden ymmärrettävyydessä. Tuottavuusselvityksen mukaan Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosasto on kolmen tuottavimman maaseutuosaston joukossa. Keskustelussa toivottiin hakemuslomakkeiden selventämistä asi akkaille esim. seutukuntakierrosten muodossa sekä hankkeenaikaisen rahaliikenteen nopeaa sujumista. Lisäksi ihmeteltiin, miksi Interregissä ja muissa EU:n erillisohjelmissa byrokratia ei ole niin monimutkaista kuin alueohjelmissa. Merkittiin asia tiedoksi. 7 Ohjelmien tilanne ja ohjelmatyön tehostaminen Liitteenä yhteenvetotietoja ALMA-ohjelman sekä tavoite 1-ohjelman rahoituksesta mennessä. Ongelmana on edelleen varsinkin etupainotteisen ALMA-ohjelman rahoituskehyksen hidas kuluminen. Kehittämishankehakemukset ovat lähes yksinomaan toimintaryhmien hankkeita eikä yritystukihakemuksiakaan tule toivotulla tavalla. Ohjelmien väkitarkistus on vuonna 2003 ja silloin tehtäviin ratkaisuihin vaikuttaa vuoden 2002 lopun tilanne. Ideoita ja toimenpiteitä ohjelmatyön vauhdittamiseksi tarvitaan. TE-keskuksen vuoden 2003 tujo-prosessin yhteydessä on otettu esille mm. teemaohjelmien tekeminen perusmaatalouteen ja maaseudun palveluihin sekä myös pienimuotoisen puunjalostuksen tehostaminen on ollut keskustelussa. Ulla Mehto-Hämäläinen selostaa ohjelmien tilanteita kokouksessa. Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Kuultiin selostus ohjelmatilanteesta. Todettiin, että hakemusten käsittelyaikojen lyheneminen olisi parasta markkinointia rahalle. Seudullisilta palvelupisteiltä odotetaan paljon apua hakijoiden tueksi, mm. vaikeiden lomakkeiden täytön neuvontaan. Myös seudulliset tai parin seutukunnan yhteiset tilaisuudet, joissa kehittämisrahoitusta markkinoidaan, voisivat tuoda tulosta. Teemaohjelmat ovat kohderyhmälähtöisesti toimiessaan hyviä.

6 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 6 8 ALMAn ylimaakunnalliset hankkeet Koordinaattorit voivat etsiä hankeaukkoja ja kehittää yhteistyötä alan toimijoiden kesken maakunnassa. Pieniä hankkeita voidaan yhdistellä ja koota teemaohjelmien alle. Myös pohjoisen Keski- Suomen verkostoasiantuntijamalli on toiminut hyvin maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen osalta. Vastaavantyyppistä toimintaa kaivataan ALMA-alueellekin. TE-keskuksessa on kirjattu vuoden 2003 tulostavoitteisiin kahden uuden teemaohjelman tai koordinaatiohankkeen laatiminen. Näistä toinen tulisi perusmaatalouteen ja se voisi ALMA-alueella toimia pitkälti pohjoisen Keski- Suomen verkostoasiantuntijamallin mukaan. Toista koordinaatiohanketta suunnitellaan maaseudun palvelujen kehittämiseen. Merkittiin asia tiedoksi. Alueellisen maaseutuohjelman valtakunnallisesta rahoituskehyksestä on varattu vuosittain 10 % ylimaakunnallisten hankkeiden rahoittamiseen. Ylimaakunnallisia hankkeita toteutetaan vähintään kolmen TE-keskuksen alueella ja niiden tavoitteena on parantaa hankkeiden välistä työnjakoa, tuoda lisäarvoa maakunnassa oleviin hankkeisiin tai yhdistää harvalukuisia edunsaajia. Myös useiden alueiden samansisältöiset hankkeet voi hallinnollisesti olla tarkoituksenmukaista rahoittaa yhtenä hankkeena. Liitteenä on lista tähän mennessä rahoitetuista ylimaakunnallisista hankkeista. Keski-Suomi on mukana useassa hankkeessa mutta meillä hallinnoitavia hankkeita on melko vähän. Ylimaakunnallisia hankkeita haetaan puolivuosittain ja seuraava hakukierros on päättymässä taas syyskuun lopussa. Keski-Suomessa hallinnoitavien hankkeiden lisäämiseksi on tarpeen käydä keskustelua mahdollisista hankeaiheista ja toimijoista. Keskustellaan asiasta ja kootaan jaoston näkemyksiä ylimaakunnallisista hankkeista. Ulla Mehto-Hämäläinen kertoi ylimaakunnallisista hankkeista. Todettiin, että niiden synnyttäminen on aika työlästä ja käytännössä ylimaakunnalliset hankkeet jäävät helposti vieraiksi alueellisille toimijoille. Ylimaakunnallisena on rahoitettu hanke, jolla palkataan koordinaattori edistämään ylimaakunnallisten ALMA-hankkeiden syntymistä. Keskusteltiin myös Itä-Hämeen liiton roolista. Kyseessä on Heinola-vetoinen epävirallinen yhteenliittymä, joka harjoittaa aatteellista, hankkeita tukevaa toimintaa kolmen maakunnan ja kolmen

7 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 7 9 Reitistöjen rahoitusmahdollisuudet TE-keskuksen alueella. Yhteenliittymä on hakenut kuntayhtymästatusta mutta sitä ei ole näköpiirissä ainakaan toistaiseksi. Keski-Suomessa hallinnoidaan tällä hetkellä kolmea ALMAn ylimaakunnallista hanketta. Päätettiin pyytää Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimia Ruokakulttuurimatkat hanketta ja S.U.O. Suon uusi osaaminen hanketta esittäytymään maaseutujaostoon. Syyskuun lopussa päättyvässä haussa tulee Etelä-Pohjanmaan TE-keskukseen hakemus perinnemaisemahankkeesta, joka kos kee myös Keski-Suomea. Tulossa on myös valtakunnallinen muikun käytön edistämishanke KOR:n rahoittamana. Todettiin, että vesistöhankkeet sopisivat hyvin ylimaakunnallisiksi. Keski-Suomessa on noin km epävirallista moottorikelkkauraverkostoa, jonka rakentamista on rahoitettu viime ohjelmakaudella lähinnä EMOTRin tuella. Suomessa on suunnitteilla moottorikelkkailijoille käyttömaksu, joka palautettaisiin virallisten kelkkareittien ylläpidon rahoitustukena. Keski-Suomessa oleva uraverkosto jäisi tämän tuen ulkopuolelle. Keski-Suomen kunnanjohtajat ovat käynnistäneet kesällä 2002 keskustelun virallisen moottorikelkkareitistön saamisesta maakuntaan. Asiassa on päätetty tehdä esiselvitys kelkkareittien toteutusmallin rakentamiseksi. Keskeisimmät toimijat ovat tässä vaiheessa Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ympäristökeskus. Reitistöjen rakentaminen on tällä ohjelmakaudella kirjattu selvästi EAKRtoimenpiteisiin sekä 1- että 2-ohjelmassa mutta ongelmana näissä toimenpiteissä on monenlaisten hankkeiden tarjonta ja rahan suhteellinen vähäisyys. Säädökset eivät kiellä reitistöjen rakentamista EMOTRin tukemanakaan mutta valtakunnallinen linjaus on tähän mennessä ollut, että EMOTRista rahoitettaisiin vain pienimuotoisia lähinnä kyläsuunnitelmiin sisältyviä hankkeita. Tarkoituksena on keskustella reitistöjen rakentamisen rahoittamisesta ja kuulla maaseutujaoston mielipiteitä siitä, pitäisikö virallisen reitistön saamiseksi maakuntaan käyttää myös EMOTRin varoja. Keskustellaan asiasta ja kootaan jaoston mielipiteitä reitistöjen rahoittamisesta.

8 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 8 Esityslistalla mainitun moottorikelkkareitistöjen rahoituksen lisäksi jaostolle tuotiin tiedoksi Pohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Hallbergin esitys, jossa pyydetään maaseutujaoston kantaa luontopalvelujen yleishyödyllisten investointien, laajojen reitistöhankkeiden sekä pienimuotoisten vesistö- ja ympäristökunnostusten rahoittamisesta. Keskusteltiin reitistöjen ja muiden infratyyppisten hankkeiden rahoituksesta. Merja Tissari selosti virallisen reitistön muodostami-s prosessia. Todettiin, että Keski-Suomen liiton teettämässä esise-l vityksessä etsitään Keski-Suomeen sopiva malli ja selvitetään rahoitusmahdollisuudet. Siinä selviää myös EMOTRin rahoituksen tarpeet ja kohteet. EMOTRin rahoitusta voidaan käyttää pienimuotoisissa reitistö- ja infrahankkeissa silloin, kun hankkeet tukevat selkeästi maaseudun yritystoimintaa. Todettiin myös, että vuonna 2003 tehtävän ohjelmien välitarkistuksen yhteydessä tarkastellaan kaikkia maakunnan ohjelmia ja sovitaan mahdollisista rahoituslinjausten muutoksista, jos niihin näyttää olevan tarvetta. 10 Muut asiat Todettiin, että ohjelmatyöhön ja maaseutujaoston toimintaan liittyy varsinkin uudemmille jäsenille tuntemattomia asioita ja käsitteitä, joista olisi hyvä saada koulutusta. Hyvä maaseutuasioiden tiedon lähde ovat myös MMM:n ylläpitämät nettisivut osoitteessa 11 Maaseutujaoston seuraavan kokouksen ajankohta 12 Kokouksen päätös Sovittiin, että seuraava maaseutujaoston kokous pidetään klo 9.00 Keski-Suomen TE-keskuksessa. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo