KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 3/2004 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 3/2004 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo Paikka: Jämsän maatalous- ja puutarhaoppilaitos, Auvilantie 83, Jämsä OSALLISTUJAT Saapuvilla ja poissa olleet merkitty seuraavalle sivulle. ALLEKIRJOITUKSET puheenjohtaja sihteeri Juha S. Niemelä Ulla Mehto-Hämäläinen KÄSITELLYT ASIAT 1-13 PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU allekirjoitukset AnnaMaija Nieminen Helena Reiman

2 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 2 LÄSNÄOLOLUETTELO (X = läsnä, E = este ilmoitettu, tyhjä = poissa) Juha S. Niemelä, puheenjohtaja Ulla Mehto-Hämäläinen, sihteeri K-S TE-keskus, maaseutuosasto K-S TE-keskus, maaseutuosasto Jäsen Varajäsen Organisaatio Pirkko Haikkala AnnaMaija Nieminen x Pro Agria Keski-Suomen Maaseutukeskus Helena Reiman x Ari Nikkola Keski-Suomen metsäkeskus Ilkka Janhonen Hannu Uusitalo x Keski-Suomen kalatalouskeskus Pauli Rintala E Seppo Moilanen E Keski-Suomen Metsänomistajien Liitto ry Raija Kumpula Tiina Sivonen x Keski-Suomen 4H-piiri Pertti Ruuska x Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Ansa Selänne x Päivi Halinen Keski-Suomen Ympäristökeskus Jouko Kahilainen x Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Hilkka Laine E Hannu Korhonen E Keski-Suomen liitto Yrjö Määttä Timo Vihola x Jämsän seudun koulutuskeskus Antero Simsiö x Risto Kinnunen Jykes Oy Jyrki Kataja x Jaana Auer JAMK, luonnonvarainstituutti, Tarvaala Minna Taipale x Kirsi Porkkala Maaseutuyrittäjät Paavo Koukkumäki E Heini Günther E K-S TE-keskus, yritysosasto Satu-Marja Hassi E Marjut Mikkola E Länsi-Suomen lääninhallitus Matti Sipponen x Jarmo Kovanen K-S TE-keskus, mos/kalatal.yks Eija Haatanen Arja Tuohimetsä K-S TE-keskus, työvoimaosasto Juhani Malinen x Esko Hietanen STTK/Meto/SAK/Puu-ja erityisalojen liitto Kalevi Jääskeläinen x Tarja Uusipaasto x Maaseutukehitys ry/vesuri-ryhmä ry Aulis Hietanen x Tapani Rinne Vesuri-ryhmä ry/jyväsriihi ry MYR:n edustajat: Terttu Hentinen x Keski-Suomen liitto Paavo Lintula Keski-Suomen liitto Asiantuntijajäsenet: Jaana Salonen x Keski-Suomen Kylät ry Pirjo Peräaho x klo Keski-Suomen liitto (tavoite 2-ohjelma) Muu kutsutut: Arto Kummala Tarja Niemelä Eveliina Kinnunen x x x poistui klo poistui klo poistui klo Jämsän seudun koulutuskeskus/ Riistahanke Jyväskylän yliopisto JAMK/Luonnovarainstituutti

3 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 3 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha S. Niemelä avasi kokouksen. Ennen varsinaisia kokousasioita Timo Vihola esitteli maa- ja puutarhaoppilaitoksen toimintaa. Oppilaitoksella on mm. hallinnoitavana viisi ALMA-hanketta. Tämä on suuri panostus, koska hankkeet sitovat oppilaitoksen varoja jälkikäteen tapahtuvan maksatuksen vuoksi. Viholan mukaan panostus maaseudun kehittämiseen kuitenkin kannattaa. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maaseutujaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Ehdotus: Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus asiantuntijoille ja muille kutsutuille. Päätös: Todettiin laillisuus ja päätösvaltaisuus. Läsnäolo- ja puheoikeus hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti ja se myönnettiin myös myöhemmin asiantuntijaksi kutsutulle Tarja Uusipaastolle. Tässä yhteydessä valittiin myös varapuheenjohtaja maaseutujaostolle. Valituksi tuli Jouko Kahilainen. 3 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus: Päätös: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi AnnaMaija Nieminen ja Helena Reiman. 4 Kokouksen työjärjestys Ehdotus: Päätös: Hyväksytään työjärjestys. Hyväksyttiin. 5 Riistahanke metsän uudet mahdollisuudet Jämsän seudun koulutuskeskuksen maatalous- jaa puutarhaoppilaitos hallinnoi ALMA-alueen ylimaakunnallista riista-alan hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa riistaan pohjautuvien elintarvike- ja matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Hanke toimii Keski-Suomen lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

4 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 4 Projektipäällikkö Arto Kummala selostaa hanketta. Ehdotus: Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Merkitään asia tiedoksi. Päätös: Kuultiin Arto Kummalan selostus ja käytiin keskustelu. Hankkeen tärkeimpänä kehittämistavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa maaseudun elinkeino- ja yrityspohjaa. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä löytämään keinoja metsästyksellä hankitun riistalihan saatavuuden parantamiseksi, parantaa riistaan perustuvan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä, sekä kehittää metsästysmatkailua yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hanke vahvistaa lähiruokakulttuuria ja lisää riistalihan arvostusta. 6 Maaseutuprofessuuri-hankkeen tilanne Hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat mm. lihankäsittely- ja hygieniakoulutukset, lahtivajojen suunnittelu elintarvike- ja hygienialainsäädännön mukaisesti (mallipiirustukset), metsästysmatkailun tuotteistaminen ja markkinoinnin kehittäminen sekä toiminta- ja yhteistyömallien luominen metsästysmatkailuun. Hanke käynnistyi tammikuun alussa 2004 ja kestää vuoden 2005 loppuun. Hankkeessa on mukana sekä yrittäjiä että metsästysseuroja. Joitakin yrittäjiä on myös Pirkanmaalta. Merkittiin asia tiedoksi. Maaseutuprofessorin virka on saatu täytetyksi ja Keski-Suomen maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden ohjelma käyntiin. Professori Tarja Niemelä selvittää hankkeen tilannetta ja alkuvaiheen suunnitelmia. Ehdotus: Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Merkitään asia tiedoksi. Päätös: Professori Tarja Niemelä selosti hanketta ja käytiin keskustelua. Professuurin täyttäminen on edennyt siten, että yliopiston hallitus on todennut virkaprosessin rauenneeksi ja nimittänyt Tarja Niemelän virkaan kahdeksi vuodeksi. Maaseutuprofessuuri-hanke jakautuu kahteen osaan, joista toinen on normaalia yliopiston opetusta ja tutkimusta, toinen maaseudun yritystoiminnan edistämistä maakunnassa. Opetus- ja tutkimusosioon kuuluu mm. Rural Studies verkoston kursseja tai muita maaseutuyrittäjyyteen painottuvia kursseja yliopiston opiskelijoille. Maakunnan omia opiskelijoita pyritään myös kiinnittämään maaseutuyrittäjyyteen ja sen edistämiseen opinnäytetöiden kautta. Opetus- ja tutkimusosion rahoitus tulee lähinnä maa- ja metsätalousministeriöltä sekä alueen yrityksiltä. Maaseudun yritystoiminnan edistämisosion rahoitus tulee pääasias-

5 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 5 7 Jätevesiasetus sa TE-keskuksen maaseutuosaston kautta ALMA- ja tavoite 1- ohjelmista sekä Keski-Suomen liitolta. Tässä osiossa jo suunniteltuja toimenpiteitä ovat mm. maatiloille/maaseutuyrityksille tehtävä kyselytutkimus menestyvän yrtiystoiminnan mallin löytämiseksi, lopettaneiden yritysten tutkiminen, kustannustehtokkuden ja asiakastyytyväisyyden lisääminen puunhankinnan kontekstissa (tulevaisuuden liiketoimintamallit), pienpuun uuden tuotantokonseptin kehittämiseen osallistuminen sekä maaseudun energiayrittäjyyden edistäminen. Keskustelussa painotettiin mm. yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa sekä toivottiin hankkeen jalkautuvan myös tavallisten maaseutuyrittäjien tasolle. Merkittiin asia tiedoksi. Vuoden 2004 alusta on tullut voimaan uusi jätevesiasetus, joka tiukentaa hajaasutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen ja mökkien jätevesihuoltoa. Asetuksen vaatimuksia koskevan tiedon levittämiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi maakunnassa on meneillään Talousjätevesihanke. Eveliina Kinnunen Luonnonvarainstituutista kertoo jätevesiasetuksesta ja sen vaikutuksesta hajaasutusalueiden asumiseen ja yrittämiseen. Ehdotus: Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Merkitään asia tiedoksi. Päätös: Kuultiin talousjätevesiasiantuntija Eveliina Kinnusen selostus ja käytiin keskustelu. Asetuksen tavoitteena on hidastaa vesien rehevöitymistä sekä vähentää asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä haittoja. Uuden asetuksen määräykset koskevat vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella olevia kiinteistöjä. Uuden asetuksen vaatimuksia tulee noudattaa uusissa jälkeen rakennetuissa kiinteistössä alusta pitäen mutta vanhoissa kiinteistöissä aikaa on vuoteen 2014 asti. Jos kuitenkin vanhoja rakennuksia laajennetaan tai niiden jäteveden käsittelyjärjetelmää tehostetaan, uusia määräyksiä tulee noudattaa siinä yhteydessä. Kaikilla kiinteistöillä tulee myös olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet vuoteen 2005 loppuun mennessä. Jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, em. selvitys ja ohjeet tulee olla vuoden 2007 loppuun mennessä. Asetuksen vaatimuksista tiedottamista ja kouluttamista tehdään Talousjätevesihankkeen avulla. Asetuksen vaatimukset orgaanisen aineen, fosforin ja typen puhdistuksen osalta ovat varsin kovat: kaikki kunnalliset puhdistuslaitoksetkaan eivät niihin pysty. Jätevesien käsittelyjärjestelmien hankinta- ja rakennuskustannukset vaihtelevat yleensä 500:sta euroon. Merkittiin asia tiedoksi.

6 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 6 8 Vesipuitedirektiivi 9 Ohjelmien tilanne Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi yhtenäistää EU:n vesiensuojelua. Ympäristöinsinööri Ansa Selänne antaa tietoiskun tavoitteista ja toimeenpanosta. Ehdotus: Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Merkitään asia tiedoksi. Päätös: Kuultiin Ansa Selänteen selostus asiasta. Vesipolitiikan puitedirektiivi on tullut voimaan ja sen päätavoitteina on estää vesiekosysteemien heikentyminen, suojella ja parantaa vesiekosysteemien tilaan, edistää vesivarojen kestävää käyttöä, vähentää pohjavesien pilantumista ja turvata pohjavesien riittävä saanti. Keskeinen tavoite on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen, joista jokainen laatii oman hoitosuunnitelmansa ja toimenpideohjelmansa. Keski- Suomi kuuluu kahteen hoitoalueeseen. Vedet tyypitellään ryhmittelemällä luonnonolosuhteiltaan samankaltaisen joet ja järvet samaan tyyppiin. Vesiä tarkastellaan eri näkökulmasta kuin aikaisemmin (käyttökelpoisuus): lähtökohtana on eliöstö ja sen elinympäristö. Vedet jaetaan 5 luokkaan ja pohjavedet kahteen luokkaan. Luokittelu osoittaa ihmistoiminnasta aiheutuvan muutoksen vedessä ja sen perusteella saadaan selville hoitoa tarvitsevat vesistöt. Aikataulun mukaan vuonna 2004 valmistuu raportti vesien tilasta ja ihmistoiminnan vaikutuksista, vuonna 2008 valmistuvat vesienhoitosuunnitelma, toimenpideohjelma ja tarkennettu vesien luokittelu kuulemista varten, 2009 vahvistetaan ensimmäinen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma. Hoitosuunnitelman toteuttaminen alkaa ja vuonna 2015 ensimmäisen hoitosuunnitelmakauden toimenpiteet on tehty ja uusi hoitosuunnitelmakausi alkaa. Tässä yhteydessä kalatalousjohtaja Matti Sipponen selvitti kalan käyttöä vesistön tilaa kuvaavanan indikaattorina. Tällaisia indikaattoreita ovat mm. kalojen lajikoostumus, raunsaussuhteet sekä ikärakenne. Merkittiin asia tiedoksi. ALMA-ohjelman kehyksestä on sidottu lähes 80 %. Toimintalinjojen ja toimenpiteiden osuudet eivät ole kaikilta osin toteutuneet suunnitelman mukaan. Toimintalinjan 1 kehyksestä on sidottu noin puolet mutta rahallisesti ei ole kyse isoista summista, koska toimintalinjan 1 osuus koko ohjelmasta on

7 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 7 vain 13,5 %. Toimintalinjan 2 sidonta on noin 75 % ja toimintalinjan 3 noin 80 %. Ministeriöstä on ilmoitettu, että koko ALMA-ohjelman toteutumisen varmistamiseksi toimintalinjojen ja toimenpiteiden kehyksistä voidaan poiketa. Kesäkuussa päättyneessä ALMAn kehittämishankehaussa saapui noin 60 hakemusta. Kaiken kaikkiaan ALMAssa on vireillä 101 kehittämishanketta ja 127 yritystukihakemusta, joissa haettu tuki on 10,5 milj. euroa eli noin kaksi kertaa enemmän kuin ALMAn kehystä on jäljellä. Laajakaistahankkeiden haku on vielä menossa syyskuun loppuun asti. Tavoite 1-ohjelman EMOTRin toimenpidekokonaisuuksien (1.2.3., ja ) osuudesta on sidottu 75 %. Vireillä on 64 hanketta, joissa haettu tuki on 2,9 milj. euroa. Tämän vuoden myöntövaltuuksia on jäljellä vajaat 1,5 milj. euroa. Ohjelmakauden loppuvuosiksi myöntövaltuuksia on tulossa vielä noin 2,9 milj. euroa eli hyviä hankkeita mahtuu rahoitettavaksi. Ulla Mehto-Hämäläinen selostaa ohjelmien tilannetta kokouksessa. Ehdotus: Kuullaan selostus ja käydään keskustelu. Päätös: Kuultiin Ulla Mehto-Hämäläisen selostus. ALMAsta haettuja kehittämishankkeita on priorisoitu TE-keskuksessa ja arvioitu niihin tarvittavan hiukan yli miljoona euroa myöntövaltuutta. Laajakaistahankkeisiin on alustavasti varattu myös noin miljoona euroa. Loppu rahasta käytettäisiin yritystukiin. Ministeriössä on lokakuun puolivälissä kokous, jossa aloitetaan keskustelu ALMA-ohjelman jäljellä olevien myöntövaltuuksien jakoperusteista TE-keskusten kesken. Tarkoituksena on, että alueet, joilla kehystä on vielä reilummin sitomatta, luovuttaisivat sitä niille alueille, joilla on tarvetta. Keski-Suomella pitäisi olla suhteellisen hyvät perusteet saada lisävaltuutta, mutta myöntövaltuuksien perusjaon muuttaminen edellyttää kaiken kaikkiaan sopimukseen pääsemistä TE-keskusten kesken. Merkittiin asia tiedoksi. 10 Tulevaan ohjelmakauden valmistelu Uuden ohjelmakauden täsmälliset kuviot ovat edelleen hahmottumatta mutta jotain suunnitelmia on jo olemassa. Komission maaseutuasetusluonnos on ilmestynyt kesän aikana. Siinä on pääosin tuttuja toimenpiteitä, ja on todennäköistä, että ALMA-tyyppistä maaseudun kehittämistoimintaa harjoitetaan jatkossa koko maassa. Muodostettavasta uudesta maaseuturahastosta rahoitetaan perusmaatalouden ja maaseutuyritysten kehittämistä sekä maatalouden ympäristötuet ja luonnonhaittakorvaus. Leader-tyyppinen toimintatapa on myös käytössä tulevalla kaudella. Juha Niemelä ja Ulla Mehto-Hämäläinen kertovat uuden ohjelmakauden va l- mistelusta kokouksessa. Ehdotus: Kuullaan selostukset ja käydään keskustelu.

8 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 8 11 Muut asiat Päätös: Juha Niemelä kertoi uuden ohjelmakauden näkymistä. Maatalous/maaseutupuolelle on tulossa kaksi uutta rahastoa: maatalousrahasto ja maaseuturahasto. Maaseuturahastossa on kolme toimintalinjaa, joista ensimmäisestä rahoitetaan maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittämistä, mm. investointeja, koulutusta ja laadun parantamista. Toisesta maan hoito linjasta rahoitetaan mm. maatilojen ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus sekä metsämaan kestävää käyttöä koskeiva toimenpiteitä. Kolmannesta toimintalinjasta tuetaan maaseudun monipuolistamista ja elämän laatua, esimerkkeinä mikroyritysten perustaminen, maaseudun peruspalvelujen kehittäminen sekä osaamisen parantaminen. Myös Leader-tyyppinen toimintatapa tulee jatkumaan. Komissio on määritellyt ohjelman tasapainottamiseksi vähimmäisosuudet toimintalinjojen EU-rahoitukselle. Linjoihin 1 ja 3 tulee kumpaankin käyttää vähintään 15 % ja linjaan 2 vähintään 25 % EU-rahoituksesta. Leader-toimintatapaan käytetään vähintään 7 %. Perimmäisenä tarkoituksena on yksinkertaistaa toimintaa ottamalla käyttöön vain yksi rahasto, ohjelma sekä rahoitus- ja valvontajärjestelmä maaseudun kehittämiseen. Valmistelu etenee siten, että EU:n strategisten suuntaviivojen ja rahoitusraamien toivotaan olevan valmiina ensi keväänä. Sitten valmistellaan kansallinen strateginen suunnitelma ja kansallinen maaseudun kehittämisohjelma. Suomeen tulee yksi ohjelma ja Ahvenanmaalle toinen. Tavoitteena on, että Suomen ohjelmaehdotus lähtisi komissioon syksyllä Tarja Uusipaasto kertoi valmistellussa puheenvuorossaan neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelusta. Lisäksi hän kaipasi maakuntien maaseutustrategioihin perustuvaa kansallista maaseutustrategiaa, joka puolestaan olisi perustana EU:n maaseutustrategialle. Merkittiin asia tiedoksi. Matti Sipponen kertoi kalatalouden osaamiskeskittymän syntymisestä Keski-Suomeen. Se perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyösopimukseen. Lisäksi kuultiin kahdesta valtakunnallisestikin merkittävistä Keski-Suomen rahoittamasta KOR-hankkeesta. Muikkukantojen kestävän käytön tehostamishanketta hallinnoi Jyväskylän yliopisto ja Valintajalostusohjelman kehittäminen ruokakalaksi kasvatettavan siian ominaisuuksien parantamiseksi hanketta RKTL. Jouko Kahilainen kertoi alkavasta maakuntasuunnitelman (MASU) tarkistuksesta. Siitä vastaa Keski-Suomen liitossa Martti Ahokas. Maakuntahallitus nimeää valmistelua varten työryhmiä lokakuun kokouksessaan. Maaseutujaosto toivoi valmisteluun mukaan viran-

9 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 9 12 Seuraavan kokouksen ajankohta omaisten lisäksi myös toimintaryhmien ja kylien edustusta. Seuraava kokous pidetään klo 13 Multialla. 13 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo