Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Green care -innovaatiopajat Mikkelissä, Birgitta Partanen, Manu Rantanen, Mauno Saksio,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Green care -innovaatiopajat Mikkelissä, Birgitta Partanen, Manu Rantanen, Mauno Saksio,"

Transkriptio

1 Green care -innovaatiopajat Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa Kati Vapalahti, Ritva Mynttinen, Seija Nissinen, Birgitta Partanen, Manu Rantanen, Mauno Saksio, Leena Uosukainen 2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu sosiaalialan ja Savonlinnan terveysalan koulutusohjelmat sekä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tämä raportti kuvaa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa toteutettujen green care innovaatiopajojen toteutuksen ja työpajoissa tuotetun aineiston. Innovaatiopajojen toteutus kuulu Green Care- palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon aluee esiselvityshankkeeseen, jonka rahoittajana on Euroopan maaseu kehittämisen rahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Työpajoissa käytettiin innovatiivisia ja osallistavia menetelmiä. Aineisto on esitetty kokonaisuudessaan ja yhteenveto-osuudessa luokiteltuna. Työpajojen tuotokset hyödynnetään eteläsavolaise green care -ohjelman rakentamisessa ja jatkohankehakemuksess

2 1 Sisällysluettelo 1 Green care innovaatiotyöpajat Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa Mikkelin ja Pieksämäen työpajojen toteutus ja tuotokset Ensimmäisen työpajan kulku Ensimmäisissä työpajoissa esille nousseet haasteet ja ideat haasteisiin Välityöskentely Toisen innovaatio-työpajan kulku Mikkelin innovaatiopajassa swot-analyysissä esiin nousseet uhat, heikkoudet ja tarpeet ja kehittämisideat Pieksämäen innovaatiopajan swot-analyyseissä nousseet haasteet ja ratkaisuehdotukset: Savonlinnan Green Care innovaatiopajat Ensimmäisen innovaatiopajan eteneminen Learning cafe pöytien tuotokset Toisen innovaatiopajan eteneminen Tuotokset Yhteenveto Seudullisten työpajojen ominaispiirteet Yhteenveto työpajatuotoksista Verkostoituminen... 27

3 Green care sisällöt Tuotteistaminen Markkinointi Green care -toimintaan liittyvät vaatimukset Tiedon tarve Tuen ja koulutuksen tarve Laatukriteerit Green care toiminnan kannattavuus, rahoitus ja vaikuttavuus Kansainvälisyys Asiakaslähtöisyys ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen Teknologian mahdollisuudet green care toiminnassa Voimaantuminen Työpajoissa opittua ja jatkotyöskentely... 38

4 3 1 Green care innovaatiotyöpajat Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu hallinnoi ja toteuttaa yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa Green Care palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon alueella esiselvityshanketta ajalla Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Esiselvityshankkeen tavoitteena on: 1) Selvittää green care toiminnan tarjoamat mahdollisuudet kehittää ja vahvistaa yritystoimintaa Etelä-Savon maaseutualueilla. Selvitystyö kohdistuu sekä hyvinvointialan yrityksiin että maatiloihin. 2) Luoda Etelä-Savon Green Care kehittämisverkosto, joka muodostuu sekä asiantuntijatahoista että hyvinvointialan ja maatalousalan yrittäjistä. 3) Rakentaa pohja Green Care toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle Etelä-Savon alueelle luomalla toimintaohjelma ja vahvistamalla siihen liittyvää asiantuntemusta alueella. 4) Määritellä jatkohankkeen konkreettinen sisältö ja varmistaa toimijoiden sitoutuminen selvitysvaiheen jälkeen toteutettavassa Green Care kehittämishankkeessa. Esiselvityshankkeen keskeinen toiminta on selvitys- ja kartoitustyö. Maatila- ja hoiva-alan yrittäjille on tehty kyselyjä ja haastatteluja green care toiminnan nykytilanteen ja tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamiseksi. Yhtenä esiselvityshankkeen tiedonkeruumenetelmänä on innovaatiopajat, joita järjestettiin seudullisesti Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Innovaatiopajojen tavoitteena oli saada tietoa eteläsavolaisten hoiva- ja maaseutuyrittäjien ajatuksista green care toiminnasta. Pajojen tavoitteena oli myös koota yrittäjiä innovoimaan etelänsavolaista green care mallia ja verkostoitumaan keskenään green care palvelujen tarjoamiseksi. Innovaatiotyöpajoihin kutsuttiin henkilöitä avoimilla kutsuilla. Kutsut lähetettiin kaikille niille henkilöille ja yrityksille, jotka olivat mukana haastatteluissa. Tämän lisäksi kutsuja lähetettiin myös muille henkilöille, joita ajateltiin green care toiminnan innovoimisen kiinnostavan. Mikkelin ja Pieksämäen innovaatiotyöpajat suunniteltiin ja toteutettiin yhtenä

5 4 kokonaisuutena ja Savonlinnan omanaan Mikkelin ja Pieksämäen kokemuksia hyödyntäen. Innovaatiopajojen työskentelymenetelminä käytettiin osallistavia ja innovaatiivisia menetelmiä, koska työpajojen osallistujien ääni haluttiin saada mahdollisimman hyvin esille jo kehittämisvaiheen alussa. Työpajat sisälsivät myös informaatioluennot green care -toiminnasta ja sen tavoitteista. Työpajojen työskentelysuunnitelmat ovat raportin liitteenä (Liitteet 1-2). Työpajojen tuotokset on koottu tähän raporttiin sekä Etelä-Savon green care hankkeen sivustoille (http://esavogreencare.ning.com/). Niitä hyödynnetään Etelä-Savon green care - ohjelman luomisessa sekä jatkohankehakemuksen sisältöjen laadinnassa. Mikkelin innovaatiotyöpajat pidettiin ravintola Tallin vintillä ja Ensimmäiseen työpajaan osallistui 22 henkilöä. Osallistujat olivat pääasiassa maaseutuyrittäjiä ja hoivayrittäjiä. Hoiva-alan yrittäjät edustivat lähinnä lastensuojelu- ja seniorityön alaa. Maaseutualan yrittäjät edustivat maatilamatkailua sekä maatila- ja hevosalaa. Mikkelin toiseen työpajaan osallistui 20 henkilöä. Toisella kerralla oli mukana myös uusia toimijoita, jotka eivät olleet ensimmäisessä pajassa. Toisen pajan osallistujissa oli enemmän hoiva-alan yrittäjiä, mm. perhekodeista ja mielenterveystyöstä. Pieksämäen vastaavat pajat järjestettiin Nikkarilan metsätalouden kampuksella ja Ensimmäiseen työpajaan osallistui 17 henkilöä. Osallistujajoukko koostui hoiva-alan yrittäjistä, maaseutualan yrittäjistä ja oppilaitoksien edustajista. Hoiva-alan yrittäjät edustivat vanhustyötä sekä kehitysvammahuoltoa. Maaseutualan yrittäjät edustivat maatilamatkailua ja hevosalaa sekä oppilaitoksien edustajia. Pieksämäen toiseen työpajaan osallistui 5 henkilöä, joista uusia osallistujia oli yksi. Toisen työpajan osallistujista kolme edusti oppilaitoksia, kaksi hevosalan yrittäjiä ja yksi maatilamatkailua. Kummassakaan Pieksämäen pajassa ei ollut aktiivimaatiloja. Savonlinnan työpajat pidettiin Savonlinnan kampuksella ja molempiin työpajoihin osallistui 8 henkilöä ja lisäksi vetäjät. Heistä oli hoiva-alan yritysten edustajia ensimmäisessä työpajassa 6, maatilalta yksi, hevostilalta yksi ja seuraavassa samat henkilöt maatilalta ja hevostilalta ja 5 hoivaalan yrityksistä ja uutena Itä-Suomen yliopiston edustaja. Eri organisaatioita oli mukana 8. Ensimmäisen työpajan osatavoitteena oli se, että jokainen osallistuja luo oman green care -idean ja tiedostaa green care toimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Green care ideoiden kehittelemisellä erilaisia osallistavia ja innovatiivisia menetelmiä käyttäen pyrittiin tukemaan green care yrittäjyyden syntymistä Etelä-Savoon. Työpajojen välillä osallistujien oli

6 5 määrä työstää omaa green care ideaansa erityisiä ideakortteja (Liite 3) hyödyntämällä. Ideakorttien tavoitteena oli ohjata osallistujia pohtimaan omaa green care-ideaansa mahdollisimman konkreettisesti ja tiedostamaan idean vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia SWOT-analyysin avulla. Toisen työpajan tavoitteena oli oman green care -idean työstäminen edelleen työpajoihin osallistuneiden ryhmäläisten sosiaalista pääomaa hyödyntämällä. Lisäksi kartoitettiin jatkohanketarpeita. Kummassakin pajassa haettiin sisältöä eteläsavolaiseen green careohjelmaan, joka kootaan kevään 2011 aikana. Seuraavaksi esittelemme green care -innovaatiopajojen toteutuksen ja tuotokset kokonaisuudessaan. Ensin esittelemme Mikkelin ja Pieksämäen työskentelyjen kulun ja tämän jälkeen Savonlinnan. Mikkelin ja Pieksämäen työpajat toteutettiin samalla suunnitelmalla joskin toista pajaa ensimmäisen kokemuksen perusteella kehittäen. Savonlinnan työpajat taas toteutettiin omana kokonaisuutenaan Mikkelin ja Pieksämäen kokemuksia hyödyntäen. 1.1 Mikkelin ja Pieksämäen työpajojen toteutus ja tuotokset Työpajoissa fasilitaattoreina toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtorit Seija Nissinen, Kati Vapalahti ja Mauno Saksio ja dokumentoijina Ruralia-instituutin projektiasiantuntijat Manu Rantanen, Ritva Mynttinen, ja Birgitta Partanen Ensimmäisen työpajan kulku Työpajat alkoivat projektipäällikkö Seija Nissisen tervetuliaissanoilla. Tämän jälkeen osallistujat tutustuivat toisiinsa ja virittäytyivät green care-aiheeseen kahden minuutin parihaastattelulla. Osallistujat valitsivat haastateltavakseen itselleen tuntemattoman henkilön ja jakoivat tämän kanssa ajatuksensa seuraavista aiheista: 1) ajatukset green caresta; 2) omat tuoteaihiot, haaveet, ideat; ja 3) kysymykset ja haasteet, jotka mietityttävät green caressa. Parit kirjoittivat yhden mietityttävän kysymyksen tai haasteen flappipaperille. Osallistujat esittelivät parinsa koko ryhmälle. Seuraavaksi lähdettiin työskentelemään Walk and talk menetelmällä. Osallistujat kävelivät, keskustelivat ja kirjoittivat flappipapereilla oleviin kysymyksiin ja ongelmiin ratkaisuja ideariihiperiaatteella. Tässä vaiheessa oli tärkeää nostaa kaikenlaiset ideat esille.

7 6 Seuraavaksi osallistujat valitsivat yhden tai useamman flapin, jo(i)ssa esitetyt asiat (ongelmat ja ideat) kiinnostivat heitä tällä hetkellä eniten, ja joissa olevia asioita he halusivat tällä hetkellä lähteä työstämään konkreettiselle tasolle suhteessa omaan tuoteideaansa tai -unelmaansa. Ryhmien muodostuttua ryhmäläiset kävivät keskustelua siitä, mitä ratkaisuja esitettyihin ongelmiin voisi olla ja millaista tukea ja verkostoja tarvitaan green care-toiminnassa Ensimmäisissä työpajoissa esille nousseet haasteet ja ideat haasteisiin Pieksämäki Miten GC-toiminnan voisi yhdistää mökki-maatilamatkailuun? - teemapäivät - tuotteistetaan ja markkinoidaan - mielekästä tekemistä mökillä - koulutuspäivät yhdessä muiden luontoyrittäjien kanssa o sienten keruu ja käyttö o yrttien keruu ja käyttö o kalastus ja kalojen valmistus ruoaksi - tavoitteellisesti auki kirjoittaen suunnittelu, toteutus, esittely - yhteistyö esim. lastensuojelulaitosten, perhekotien tai muiden hoivayritysten kanssa Miten GC-toiminta saadaan jatkumaan hankkeen jälkeen? - hankkeen aikana luotava niin vahva verkostoituminen, että se kantaa GC-toimintaa hankken jälkeen - liikeideat - tuotteistaminen - yhteistyö oppilaitosten kanssa koulutetut ohjaajat? - kiinteä ja toimiva verkosto luotava: vertaistuki Saisko tukea GC perustamisvaiheessa? - Millaista apua ja tukea kaivataan? o koulutusta? o tietoa? o rahaa?

8 7 o tuotteistaminen, miten tapahtuu? o oikea hinnoittelu o mistä asiakkaat? o markkinointi? o tuotteistamisprosessin välttämättömyys o koulutuksesta tukea, ratkaisuja ja verkostoja Luontoympäristö asiakkaan hyvinvoinnin tukena kuntoutusnäkökulma? - jokaiselle löytyy tekemistä, jota voi tehdä omaan tahtiin ja omalla tavalla - jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi - virtuaaliympäristö, mielikuvat (luonnosta, eläimistä ym.) - äänet, musiikki, hiljaisuus ( sekä mörri möykky ) - kokonaisvaltainen aistielämys (vesi, tuuli, tuoksut, äänet jne ) Mitä GC sisältää? - olemassa olevan kehittämistä - systemaattinen, tavoitteellinen kasvatus tai hoivatoiminta, jossa luonto ja maaseutu hyödynnetty - ohjattu virkistystoiminta - riittävä esteettömyys - itsestään selvien asioiden näkeminen uusin silmin, mm. vanhat käsityötaidot Tuotteistaminen? - selkeät luokitteluohjeet - selkeät toiminnan tavoitteet - selkeät asiakasryhmät - eri yrittäjien yhteiset paketit - yhteistyö esim. jonkin ison firman kanssa sieltä stressaantuneet vihreään hoitoon - laatukriteerien luominen Miten yhdistää mökkivuokraus eläimiin (hevoset ym.) liittyvään GC-toimintaan (kunnioittaen samalla maatalon perinteitä)?

9 8 Hinta kohdalleen, miten? Turvallisuus yms. seikat? - turvallisuussuunnitelmat - ensiapukurssit - hyvä laatu: eettisesti kestävä toiminta, siisteys, esteettisyys, hyvät varusteet - vaikuttamistyö, jotta saadaan GC-toiminnalle maksajia (esim. sosiaalitoimi) Kuinka GC-toimialaan kuuluvat yrittäjät voisivat verkostoitua? - yhteinen sivusto, jolle voi antaa yhteystiedot - lyhyt kuvaus omasta toiminnasta - yhteinen rentoutumistapahtuma vapaata olemista - yhteinen retki / matka johonkin tutustumaan vaikka Italiaan GC-toimintaan (verkosto laajenee)!! kaikki fläpit yhdistää - konkreettinen tutustuminen toisten yrittäjien palveluihin, ei vain paperilla, myös paikan päällä - yhteismarkkinointi <-> saatavuus, tavoitettavuus - yhteisiä tuotteita - verkoston kokoajaksi vaikka joku amk Miten GC-toiminta saavuttaa asiakkaat? - GC-yrityksistä lista yhteinen foorumi (sivut, yhdistys ), jolla oma konsulentti - yhteismarkkinointikeskus - iso ryhmä markkinoimaan ja rummuttamaan asiasta - vaikuttaminen fyysiseen kulkumahdollisuuteen edistää vaivatonta siirtymistä GCpalvelun ääreen (tiet kuntoon, opasteet, yhteiskuljetukset, kiertävä GC-hoivabussi ) Mikkeli Toiminnan kannattavuus? - yhteistä markkinointia - itse maksavat asiakkaat - yhdessä tekemisen hyöty

10 9 - projektirahoitus? - onko mahdollista keskittyä pelkästään tähän? - tutkittua tietoa julkistaloudenkin kannaltakin kannattavaa? vähemmän lääkäreitä, enemmän green care osaajia - Järvi-Suomi = mahdollisuus, kysyntää on - Mihin voisi liittyä? yhteistyökuviot, myös taloudelliset yhteiset intressit molemminpuolinen hyöty WIN WIN - päättäjät mukaan suunnitteluun! - täytyy tehdä vaikuttamistyötä, jotta saadaan maksajia myös ehkäisevään työhän (esim. sosiaalitoimi) Loppukeskustelua kannattavuus-aiheesta: - tärkeää: hyvä tuote, tuotteistus, markkinointi, verkostoituminen - joku etelä-savolainen piirre, linkittyminen maakuntaan, mikä kannattavuuden voimavaraksi - tavoitteeksi: näytetään kuinka hyvin voimme ja osoitetaan, että muidenkin kannattaisi tulla Etelä-Savoon hyvin voimaan - oltava itsetuntoa ja vahvuutta osoittaa, että kyllä täällä palveluja, elämää ja voimaa on - oltava myös valtakunnallisesti hyvä tuote, esim. ulkomaalaisille houkutteleva ja ylipäätään palveluita tarjolla - mietittävä asiakasryhmät tarpeeksi laajasti - Suomi on pieni markkina-alue, katsottava ulkomaille myös (venäläiset, keskieurooppalaiset) ja eri kohderyhmiä, kuten liikuntarajoitteiset; onko palveluja heille? - kaupunkilainen etääntyy helpommin luonnosta ja saattaa odottaa, että maallakin on samanlaista, suojassa eri säätiloilta jne. Millaisena haluamme maaseudun esitellä green caren yhteydessä: sellaisena kuin se todellisuudessa on vai jotenkin terapeuttisesti siloitellumpana, kaupunginoloisesti ; mitä asiakas odottaa ja haluaa? Onnistumisen tarinat maailmalta? - ja meiltä - ihmisen kokonaisvaltaisuuden tajuaminen - unta ja turvallisuutta luonto tuo turvallisuutta ja antaa hyvän unen

11 10 - esim. Win-Win-hyöty talliyrittäjä tarjoaa tilat ja hevosia GC-yrittäjille ja saa apua tallitöihin - kokemuspankin kerääminen Ning-alustalle - Hollanti, Norja, Ruotsi hyviä esimerkkejä - asiakkaiden kokemukset - kokemukset lääkehoidon vaihtoehdoista - vaikuttavuustutkimukset (esim. MTT tekee) - esim. kehitysvammaiset työskentelevät maatilalla tunne osallisuudesta kuuluminen yhteisöön tarpeellisuus Green care:n tarkempi tuotteistaminen ja rajaaminen Miten Green Care käytännössä toteutuu yrityksessä? - suunnittelu liikeidea-rakenteen pohjalta: mitä-miten-kenelle-miltä näyttää ulospäin (viestintä etc.) - toimijoiden yhteinen, samansuuntainen ja kielinen viestintä - Onko mahdollista saada projektin kautta lisää koulutusta asiaan liittyen vai tekevätkö kaikki sitä mitä jo osaavat? tämä hankehakemukseen - tuotteistaminen - laatumääritelmät ja mahdolliset sertifikaatit Miten toimitaan käytännössä? - yhteistyö tilojen ja hoitohenkilökunnan kanssa + muiden alojen kanssa verkottaminen - toiminnan suunnittelu myös yhdessä asiakkaan ja maksajan kanssa tuoteideointi aloittaen asiakkaan tarpeesta - mihin tarpeeseen tuotetaan sisältöä? - luodaan Etelä-Savon kattava verkosto, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat - jaetaan osaamista ja yhdistellään eri aloja ja osaamista Miten maaseudun ja luonnon mahdollisuudet Etelä-Savossa muutetaan käytännöiksi? - kv-mahdollisuudet myös, esim. lastensuojelutyö Euroopassa - matkailuinfran/investointien hyödyntäminen

12 11 - E-S:n vahvuudet esiin ja näkymään - maakuntaohjelman tuki - pilotti-ideat ja niiden testaus koeasiakkaiden kanssa - listaus yrittäjistä ja tarjonnasta - ansaintalogiikka selväksi - yrittäjien GC-opintopiiri, vertaistuki, kokemusten jakaminen - innovaatiivinen, uskalias yrittäminen - tuoteyhdistelmäkokeilu (asiakkaan tarpeita unohtamatta) - tekemistä ja tekijöitä käytännön työssä Loppukeskustelua tuotteistamis-aiheesta - ei ole vielä oikein selvää, miten toimitaan käytännössä ja mitä tämä Green care juttu on - on tuotteistettava, luotava kriteerit ja määritelmät, joiden pohjalta toimitaan, muutoin on kohta yksi jos toinenkin green care yrittäjä eikä toiminnalle voi enää laittaa kunnon hintaa; hinta-laatusuhde - toiminnan oltava riittävän korkeatasoista - kuka laatukriteerit määrittää (esim. KELA?); suunniteltava kriteerit yhdessä niin että kaikki tasot edustettuina (yrittäjät, viranomaiset, tutkijat, asiakkaat jne.) - muistetaan myös ennaltaehkäisevä työ - yhteistyömallit green care palveluiden tuottamisessa? - kohderyhmän miettiminen; palvelun muokkaaminen kohderyhmän mukaan - kansainvälisyysaspekti, esim. lasten suojeluasiakkaita ulkomailta Suomeen Miten hyödyntää green care toimintaa seniorien virkistämiseksi? - kummieläimet seuranta netissä - lapsuuden maatila- ja metsäkokemusten uudistaminen, jakaminen lasten ja nuorten kanssa - käytäntö, muistot, koskettaminen - Muistojen puutarha Mikkeli-puistossa yksi paikka - perinteet, virkistys, elämykset - hoidot - green caren tuominen seniorien luo olinpaikasta riippumatta, esim. sairaala

13 12 - esim. luontokuvaesitys - mahdollisuus kevyeen työskentelyyn, tunne, että on tarpeellinen, esim. kasvimaanhoito (korotetut penkit ym.) - perimätiedon jakaminen + työtavat - ryhmäpalveluiden kehittäminen juuri tälle kohderyhmälle: mitkä käytännön toteutusmahdollisuudet - terapiakoirat ja kissat vanhainkotiin - green care hoivabussit kiertämään green care tiloilla niin, että seniorit (ja vaikka yhdessä päiväkotilasten kanssa) pääsevät maatiloille Loppukeskustelua green caresta seniorityössä aiheesta: - kaivataan konkreettisesti katalogia; kenen tehtävä sellainen olisi tälle alueelle tuottaa? - katalogissa kerrottaisiin selkeästi, mitä tarjotaan, mitä toiminta kussakin paikassa on, voiko siellä esim. liikkua rollaattorilla yms. - katalogi helpottaisi ja nopeuttaisi selvästi sopivien kohteiden löytymistä - myös yrittäjä voisi tuoda green carea asiakkaan/asiakkaiden luo esim. eläimiä (koirat, kissat, hevoset, aasit) ja kasveja, koska kaikille liikkuminen ei ole helppoa - kaverikoirat yksi esimerkki siitä, miten green care voi tulla asiakkaan luo - on muistettava huolehtia käytännön perusasioista (invavessat ym.), muuten elämys latistuu ja tulee ikäviä muistoja; invavessa voi olla ulkovessakin! - hallittava myös ensiaputaidot - muistamattomatkin asiakkaat tarvitsevat elämyksiä Mitä mahdollisuuksia Green carella on? Kasvatusyhteistyö; yhteys maatalouteen: - luontoleirit, luontopolut - päiväkotitoiminta - lisäarvon tuottaminen oheistuotteille o luomutuotteiden edistäminen - eläinten, kasvien, maiseman terapeuttinen vaikutus - luontoretriitit - kiireiselle kaupunkilaiselle tauko hektisestä elämästä, pysähtymistä ja luonnossa puuhailua - läsnäolon mahdollistaminen tässä hetkessä

14 13 - sopii Saimaa-brändiin - kaikille ikäryhmille ja erikoisryhmille sekä kelle vaan, joka hakee tasapainoa - Green caren huomioiminen kaavoituksessa - vaihtoehtohoidot - rentoutukset, elämykset - mitä uutta on green caressa? - tyky-palvelut, työyhteisöpalvelut - matkailun erityistäminen Loppukeskustelua green caren mahdollisuuksista: - mahdollisuus maatilan näkökulmasta: ei laajentamista tehotuotantoon vaan hyvinvointiin laajentamisen - asiakkaan näkökulmasta o monta asiakasryhmää: ennaltaehkäisevää toimintaa (koulut, päiväkodit), kuntoutus, terapia (KELAn korvaamaa); itse hyvinvointiinsa panostavat yksityiset henkilöt ja yritykset - Green Caren kysyntä Etelä-Savossa markkinointiselvitys - green care keskusvaraamo, josta esim. matkailija voi selata tarjontaa, valita ja varata sopivan palvelun - tuotteiden oltava kunnossa - verkostot - palvelu mietittävä kokonaisuutena, esim. palvelun yhteydessä tarjottava ruoka mielellään Etelä-Savosta; tarjotaan laatua joka kantilta katsottuna - eteläsavolaisen green caren piirteet? green caren mahdollisuudet Etelä-Savolle Suomenkielinen vastine GreencCare -nimelle? avainmarkkinointia? - viherpiipero - voimauttava luonto - luonnonläheinen - vihreä hoiva - hoitava luonto - hoivamaatila

15 14 - luontohoiva - luonnonhoiva - vihertarhurit - voisiko miettiä saamenkielistä vastinetta Etelä-Savon green carelle? - tärkeä kysymys, jota mietitään myös valtakunnallisesti. Kaikki ideat tervetulleita! Kummastakin työpajasta työpajatuotokset löytyvät myös Etelä-Savon Green care NIng-alustalla (http://esavogreencare.ning.com/), jossa keskustelua ja innovoimista jatketaan. Manu Rantanen perehdytti osallistujat työpajoissa Ning-alustan käyttöön ja esitteli alustan mahdollisuudet verkostoitumisessa, sosiaalisen pääoman jakamisessa, tiedottamisessa ja tiedon hankkimisessa. Sivustoilla on esimerkiksi linkitys valtakunnallisten Green Care toimijoiden sivuille sekä moniin aiheeseen liittyviin artikkeleihin ja raportteihin Välityöskentely Ryhmät ohjeistettiin pohtimaan fläpppi-papereilla esitettyjä asioita suhteessa omiin tuoteideoihinsa tai unelmiinsa: mitä fläpillä esitetyt asiat tarkoittavat konkreettisesti omassa tuoteideassa; millaisia konkreettisia ratkaisuja ja jalostusideoita voisi olla (kuka tekee, miten, miksi, millä aikataululla jne). Osallistujat laativat ideakortin omasta green care -ideastaan. Ideakortissa määriteltiin tuoteaihio, jota testattiin SWOT-analyysin avulla. Halutessaan osallistujat voivat tuoda ideakorttinsa Ning-alustalle toisten kommentoitavaksi. Ning-alusta kuitenkin on julkinen, mikä saattoi olla yksi syy sille, että vain harvat osallistujat toivat ideakorttinsa Ningalustalle Toisen innovaatio-työpajan kulku Toisen työpajan osatavoite oli osallistujien oman green care- idean kehittäminen edelleen, eteläsavolaisen green care mallin työstäminen, osallistujien verkottuminen ja green care - jatkotyöskentelystä päättäminen. Mikkelin työpajassa oli mukana sekä uusia että vanhoja osallistujia, kun taas Pieksämäellä osallistujat olivat samat kuin ensimmäisessä työpajassa. Kaikki ensimmäiseen työpajaan osallistuneet eivät päässeet toiseen työpajaan. Työpajassa virittäydyttiin aluksi aiheeseen kiertävässä pariringissä, jossa osallistujat pareittain esittivät minuutin verran kysymyksiä toisilleen kunkin green care -ideasta. Ryhmissä syntyi paljon

16 15 porinaa, innostusta ja konkretisoitumassa olevia ideoita. Osalla tuntui olevan melko pienellä vaivalla toteutettavia ideoita, jotka tosin vaativat yhteistyötahoja. Haasteiksi ideoiden toteuttamisessa osoittautuivat esimerkiksi ohjaus- ja tilavaatimukset, joita maatilayrittäjät kohtaavat voidakseen järjestää toimintaa erityisryhmille. Työpajoissa seuraavaksi käsiteltiin swot-analyysejä omasta green care-ideasta ja esiteltiin ne pareittain. Koska kaikki osallistujat eivät olleet tehneet vielä SWOT-analyyseja, tehtiin puuttuvat analyysit tässä. Tämän jälkeen Mikkelin työpajassa tiimit tuplattiin, ja ryhmän jokainen jäsen oli vuorollaan ns. asiakas-roolissa. Ryhmän muut jäsenet tuottivat ratkaisuja asiakas-roolissa olevan swot-analyysissä nimeämiin heikkouksiin ja uhkiin. Pieksämäellä ryhmä oli sen verran pieni, että tuplatiimin sijaan käytiin yhteinen keskustelu Mikkelin innovaatiopajassa swot-analyysissä esiin nousseet uhat, heikkoudet ja tarpeet ja kehittämisideat Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen? Miten saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan konkreettisesti? Koulutukseen Green Carea, jotta saataisiin ammattimaisuutta toimintaan Kilpailukykyisyys? Hinnat asiakkaille liian korkeita, jotta kannattaisi yritykselle? Markkinointi, asiakkaan tavoittaminen, kannattavuus (päätoimisuus) Kahvin aikana verkostoitumista jatkettiin pyrkimyksenä löytää yhteistyökumppaneita, jotta kunkin green care -tuoteaihiot konkretisoituvat mahdollisimman pitkälle. Koska työpajassa oli mukana paljon uusia osallistujia, esitteli Manu Rantanen uudelleen Ningalustan. Tässä kohden keskusteltiin myös jatkohankkeesta. Kysymyksiä heräsi jatkohankkeen luonteesta ja pituudesta. Seija Nissinen kertoi, että Ning-sivusto jää toimijoiden käyttöön verkostoitumista ja tiedon saamista ja jakamista varten. Esiselvitysvaiheessa kunta- ja yrityshaastatteluista ja innovaatiopajoista nousseita toiveita ja ideoita lähdetään viemään eteenpäin Etelä-Savon green care -ohjelmaa kirjoitettaessa ja jatkohanketta rakennettaessa. Tavoitteena on saada 2 2,5 vuoden jatkohanke. Seija Nissinen nosti esille, että kuntien perusturva- / sosiaalijohtajat kertoivat haastatteluissa ostopalveluiden määrän lisääntyvän myös jatkossa. Palvelujen järjestämisen uudelleen

17 16 organisoiminen on ajankohtainen kysymys kunnissa. Tässä tilanteessa green care -toiminta kiinnostaa, koska se tuo sosiaalipuolen palveluissa lisäarvoa. Gren care -toiminnan pitää kuitenkin olla rakennettu ja hinnoiteltu hoivapalvelun sisään. Lopuksi Mikkelin pajoihin osallistuneita pyydettiin kirjaamaan kolme tärkeintä asiaa Mikkelin seudun green care -idean kehittämisessä. Ensin osallistujat miettivät yksin, mitkä kolme asiaa pitää ratkaista, jotta Etelä-Savo tulevaisuudessa tunnetaan kukoistavana green care -alueena kymmenen vuoden päästä. Tämän jälkeen kolmessa ryhmässä nostettiin kolme yhteisesti valittua asiaa yleiseen keskusteluun perusteluineen. Mikkelin innovaatiopajan teemat green care idean kehittämisessä Etelä-Savossa: 1. Poliittinen tahto, osaksi Saimaa-brändiä a. vaatisi esiteltäviä tuotteita b. Kärkituotteeksi tunnettuus c. ajattelun auki kirjoittaminen, paperista eteenpäin d. tutkimus taustaksi 2. Yhteistyökykyisyys: paketteja ryhmille 3. Rahoitus a. joku vastaa myynnistä, markkinoinnista jne. (rahoitusosaamisen tarve). b. toiminnan elämään jääminen hankkeen jälkeen 4. GC-verkosto: Kuka ylläpitää, kuka saa toimia sen nimissä, onko mahdollista perustaa alayhdistys valtakunnalliselle GC-yhdistykselle? 5. Kuka voi olla GC-yrittäjä? a. esim. miten Ruotsissa luotu kriteerit? Tärkeää, jotta toiminta ei karkaisi käsistä. 6. Hinnottelu: Palvelun ja tuotteen kohtaamaan a. vaatii tutkimusta yms. jotta konsepti toimisi, esim. näytön saaminen, että tepsii, markkinatutkimus esim. vanhainkodit mitä tarvitsevat, minkälaisia paketteja? b. hoitokoti -esimerkkinä: miten GC arvotetaan rahallisesti eli kuinka se arvotetaan tarjoukseen? Onko kaupunki valmiina maksamaan green caresta? Green care on sisällytettävä kustannuksiin. Millaista green care toimintaa asiakas haluaa ja mitä siitä valmis maksamaan (hevostoimintaa/puutarhatoimintaa/luontotoimintaa jne)

18 17 Green care toiminta osaksi muuta toimintaa, ja sen teho näkyisi sitten, kun sitä on tehty esim. 3 vuotta - tarvittaisiin siis markkina- ja vaikuttavuustutkimusta -> verkostoituminen myös valtakunnallisesti takaisi tiedon liikkumisen molempiin suuntiin 7. Mistä rahoitus markkinointiin ja tuotekehittelyyn? Kannattavuus? 8. Tietoisuuden lisääminen esim. koulutuksen kautta, joka vaikuttaisi myös hoiva-alan työntekijöiden asenteisiin. Minkälainen strategia tähän? 9. Tarvitaan palvelumalli vihreä tie ja kriteerit siihen (arvopohja) sekä Etelä-Savon GCkatalogi - ennaltaehkäisevän työn merkityksen osoittaminen! esim. masennuksen hoidossa - kokemuksellinen oppiminen ja GC lasten opetussuunnitelmiin sisälle! - Kuinka toiminnan standardointi on muualla maailmassa hoidettu? Diplomi toiminnan toteuttamisen oikeuttamiseksi o tehtävä selvitys ulkomaiden standardeista - Etelä-Savolaisen GC-yhdistyksen perustaminen yhdistyksen omat standardit? o mukaan valtakunnalliseen yhdistykseen! Mikkelin innovaatiopajojen kolme kärkiteemaa kehittämistyöhön: 1) Maakunnan poliittinen tahto 2) Organisoituminen, Etelä-Savon verkosto osana valtakunnallista verkostoa 3) Kriteerien luominen Pieksämäen innovaatiopajan swot-analyyseissä nousseet haasteet ja ratkaisuehdotukset: Haasteet 1: o Eläimien green care -käyttöön ottaminen o Miten eläintenhoito järjestetään green care toiminnan ulkopuolella? Itse vai ostopalveluna ulkopuolelta? o Milloin voi sanoa olevansa GC toimija/ yrittäjä? o Organisaatiossa hidas päätöksentekoprosessi, hidas byrokratia

19 18 o Uudet aluevaltaukset voivat olla hankalia toteuttaa o Voisiko oppilaitos brändätä GC:n, ja ajaa sitä kautta toimintaan. o Saako GC hankkeesta jotain konkreettista, esim. koulutusta (esim. sosiaalipedagogiikan koulutusta tarvitaan ja tietoa kriteeristöstä; ulkomailta tietoa, minkälaisia kriteerejä olemassa, tutustumismatka Keski-Eurooppaan jne). Ratkaisuehdotuksia: o Ostopalvelut voisivat lisätä eläinkantaa ja erilaisia eläimiä o Opiskelijat osallistuvat eläintenhoitoon kouluaikoina o Voiko työllistää kesätyöntekijöitä -> entä miten moni nuori osaa hoitaa eläimiä? o Diakin opiskelijaosuuskunnan palveluna voisi olla eläinten lomituspalvelu, osa käynyt esim. sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen, muutenkin monilla opiskelijoilla kokemusta eläimistä o Leasing- eläimet monipuolistamaan eläinkantaa o Keskittyminen ja oman suunnan valinta palveluissa: On sovittava, kuka organisaatiossa tekee mitäkin, miten saadaan idea läpi organisaatiossa. Haasteet 2: o Miten taata turvallisuus pienessä (esim. yhden hengen) green care toiminnassa asiakastyössä Ratkaisuehdotuksia: o Valikoidut asiakkaat voisivat tulla esim. työpaikkojen henkilöstöstä o Osamaksu ennen jakson alkua o Markkinointi kohdennetaan tiettyyn asiakasryhmään o GC laatukriteereihin esim. minimityöntekijämäärä, joka toiminnassa on oltava, että toiminta pysyy turvallisena o Uloskirjaaminen, asiakkaalle määritellään rajat, minkä jälkeen uloskirjaus, jos ei noudata niitä, pelisäännöt selviksi o Koeasiakas testaamaan tuotetta, kokemukset siitä. Haasteet 3:

20 19 o Nettisivut ja tietotekniikka ongelmana o Toimivatko tietoliikenneyhteydet maaseutualueilla? Ratkaisuehdotuksia: o On monia tahoja, jotka tekevät ja ylläpitävät sivustoja palvelun ostaminen ulkopuoliselta, esim. opiskelijat o Apple:n kone helppo käyttää o GC -projektiin kotisivujen tekokurssi Haasteet 4: o Suuri yleisö ei tiedä eläin- ja luontoavusteisesta toiminnasta, asenneongelmia kentällä o Kuka maksaa palvelusta? o Miten vakuutan maksajan, että palvelu on hyvää? o Sosiaalipedagogisen ratsastustoiminnan hinnoittelussa voi olla ratsastuksen osuus, mutta kuka asiakas maksaa esim. tallitöiden tekemisestä? o Palvelu on usein maaseudulla, joten hintaa tulee siitäkin; kun asiakas liikkuu palvelun äärelle? Ratkaisuehdotuksia: o Tarvitaan vaikuttamistyötä, että löytyisi julkisia maksajia (Kela ei korvaa muuta kuin fysioterapeutti ja toimintaterapeutti pohjakoulutuksen käyneiden antaman toiminnan; lisäksi Kela rajaa vahvasti kuntouttavaan, ei ennaltaehkäisevään toimintaan) o Tutkimuksen tekeminen ja kerääminen toiminnan vaikuttavuudesta (tulossa väitöskirja Ritva Kjällman, erityispedagogiikka) o GC rinkejä, verkostot ja yhteismarkkinointi (yrittäjiä on eri puolella maakuntaa, samoilla nurkilla ei ole monta samaa tuottajaa) Haasteet 5: o Miten Green care määritellään tällä hetkellä esim. koulutuksessa? o Mistä saadaan resurssit laadukkaan koulutuksen tuotteistamiseen (eläinavusteisuus tuo lisähintaa)

21 20 o Riittääkö itsemaksavia asiakkaita koulutukseen? Ratkaisuja: o Viitekehyksenä voisi olla esim. sos.ped. toiminta o Barcelonassa esim. maisteriohjelma, jossa rajoituttu tiettyihin eläimiin, esim. delfiinit o Elämyksellisyyden pedagogisoiminen, esim. Saksa Pieksämäen innovaatio pajan kolme kärkiteemaa kehittämistyöhön: 1) Markkinointi ja verkostot: pieniä toimijoita, mutta ei yhteistä vielä kovin paljon 2) Rahoitusosaamisen kehittäminen: tietoa siitä, mistä rahoitusta voisi hankkia 3) Koulutus: luonto- ja eläinavusteinen toiminta koulutus, sisältää myös toiminnan vaikutukset, mitä vaikutusta toiminnalla, esim. 5 op kokonaisuudella liikkeelle 1.2 Savonlinnan Green Care innovaatiopajat Leena Uosukainen ja Seija Nissinen toimivat työpajan fasilitaattoreina ja Ritva Mynttinen teki muistiinpanoja työskentelystä ensimmäisessä työpajassa, Leena Uosukainen toisessa Ensimmäisen innovaatiopajan eteneminen Työpajan tavoitteena oli tutustua Creen Care toimintaan ja työskennellä kahden teeman avulla: Mitä Green Care on tai voisi olla omassa yrityksessä/työpaikassa sekä mitä tarvitsen muilta Green Care -toiminnan toteutumiseen. Savonlinnan ensimmäiseen innovaatiopajaan osallistui järjestökentän ja hoivayritysten edustajia sekä maatila- ja hevosalan yrittäjiä yhteensä 8. Aiheeseen virittäydyttiin eläytymällä ja muistelemalla omia merkittäviä luontokokemuksia. Jokainen valitsi kortin pöydältä, jonka avulla kertoi koko ryhmälle luontokokemuksensa. Samalla esittäydyttiin. Seuraavana oli luento, joka toimi johdantoluentona Green Care ajatteluun ja selvityshankkeeseen. Tåmän jälkeen tutustuttiin tutkimustiedon avulla aiheeseen: luonto hyvinvoinnin edistäjänä. Aihe kiinnosti kovin ja palautteena todettiin luennon luoneen pohjan kokonaisvaltaiselle asian käsittelylle.

22 21 Työskentelyn alkaessa ryhmä jaettiin kahtia pöytäkuntiin, jossa oli paperipöytäliinat muistiinpanoja varten. Menetelmänä käytettiin Learning cafe:ta. Pöytien kysymykset olivat: Mitä Green Care voisi olla omassa yrityksessä ja Mitä tarvitsen muilta green care ajattelua varten? Samalla juotiin kahvit. Pöytiä vaihdettiin n. 20 min kuluttua ja emäntänä olleet Seija ja Leena esittelivät edellisen ryhmän tuotokset uudelle ryhmälle. Lopuksi kokoonnuttiin eri pöytien ääreen ja keskustelussa nostettiin esille tuoteaihiot ja toisaalta yhteistyön muodot. Työskentely jatkui kotitehtävien annolla, jossa oli pohdittava omaa tuoteideaa ja tehtävä SWOT. Nämä jaettiin osallistujille. Työpaja päättyi yhteenvetoon ja seuraavan työpajan sisältöjen esittelyyn. Ritva Mynttinen esitteli hankkeen sivustot ja sinne kirjautumisen Learning cafe pöytien tuotokset Osallistujat keskustelivat kahdessa pöydässä, joista toisen aiheena oli: Green Care omassa yritystoiminnassa ja toisessa: Mitä tarvitsen muilta GC idean toteuttamiseen? 1. Green Care omassa yritystoiminnassa tai työssäni? Pöytäliinaan kuvattiin seuraavanlaisia ideoita ja jo toteutuneita toimintamalleja: Luontokahvila -aiheet kahvilassa käsittelevät luontoa, josta pieniä alustuksia tai kilpailuja asiakkaille kahvin lomassa (dementiapotilaat) Kaverikoiratoiminta -koirat käyvät tapaamassa esim. vanhuksia Kummimaatila -idean asteella: esim. hoivayrityksellä kummimaatila, jossa käydään säännöllisesti - marjojen poiminta pensaista, kukkien poimintaa - latotanssit - eläimet, ratsastusretket - istutetaan kasvi ruukkuun ja otetaan se mukaan kotiin - vanhat työvälineet muisteluterapiaa, voidaan myös arvailla, mitä milläkin välineellä on tehty

23 22 - esim. vastojen ja kukkaseppeleiden tekoa tai muuta käsin tekemisiä Puutarhaterapia - voisi toteuttaa myös kummimaatilalla - kasvimaat, sisäkasvit - tästä on paljon tutkittua tietoa Retket - metsäretket, kalastus - laskiaisrieha, johon yhdistetään kotakahvit, ajelut - elävä tuli, jota varten pilkotaan puut Luontokerhot - linnunlaulu, tietoa luonnosta, luonnon aistiminen Kädentaitotyöt -luonnonmateriaaleista tehdyt askartelut tai muut esineet, jouluaskartelut Kierrätysmateriaalin -käyttö askarteluissa Luonnosta tuotteet -luonnosta kerätyt tuotteet ja niiden käsittely Luontokuvat - luontomaisemat ikkunasta tai heijastetaan seinälle Kukat ja kasvit - sisustuksessa sekä kivet ja muut materiaalit luonnosta Muistelut Muistelut, jotka liittyvät luontokokemuksiin ja mielipaikkoihin Taiteilijavierailu - järjestää taidenäyttelyn esim. luontoteemalla hoiva-alan yrityksessä

24 23 -maalaa tauluja osallistujien luontomuistojen ja kuvausten pohjalta + musiikkia mukana Värien hyödyntäminen - maalataan ja sisustetaan sisätiloja vihreällä, joka on kasvun väri 2. Mitä tarvitsen muilta Green Care:n toteuttamiseen? Tutkimustietoa GC:n vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä. Myös siitä, mitä GC - toimintaa on jo olemassa ja minkä verran. Käsitteiden ja laatukriteerien määrittäminen -Milloin voin sanoa, että tuottamani palvelu on GC -toimintaa? GC oltava punaisena lankana palveluntuottajan palvelussa ja toiminnalle on asetettu tavoitteet esim. kuntoutussuunnitelmassa. Verkostoja, esim. maatila kumppaniksi vanhusten palvelukodille, jonne voisi tehdä retkiä ja perinnetieto. Ratsutilana voisin tarjota eläimet ja tilat GC toimintaan, etsin asiakkaita. Kysynnän ja tarjonnan kohtauttaminen verkostoitumisen avulla. Verkostojen rakentamiseen tarvitaan välineitä. Yritysten/ maatilojen nettisivuille tietoa tarjottavasta palvelusta ja niiden vaikutuksista, hinta, esteettömyydestä, ajanvaraussysteemi on-line, onko maatilalla/ yrityksessä tarjota avustajia saapuvalle asiakasryhmälle, valmius ottaa erityisryhmiä. Voi olla myös opas, jossa esitetty tarjonta. GC:hen tarvittavan osaamisen hankkiminen yrityksen ulkopuolelta. Esim. puutarhanhoidon osaaminen ja tietoa GC:stä. Tehdään osaamispankki, jonka kautta voi etsiä osaamisvajeisiin muita osaajia. Yrityksissä/ maatiloilla kiertävä GC opas/ ohjaaja. Esim. kehitysvammaisia voisi työskennellä ohjaajan kanssa maatilalla/ hevostallilla tilan töitä tekemässä. Ohjaaja perehdyttää töihin ja on GC osaaja. Voiko laajentaa myös muihin asiakasryhmiin? Toinen innovaatiopaja Työpajan tavoite: Oman green care idean työstäminen eteenpäin ja Green Caren eteläsavolaisen mallin luominen, verkottuminen ja jatkotyöskentelystä päättäminen. Tällä kertaa oli mukana neljä uutta ja neljä entistä osallistujaan. Seija Nissinen kertasi aluksi edellisen työpajan työskentelyä ja sen tuotoksia. Lisäksi kerrattiin vielä Green Care ideaa ja esiselvityshanketta, johon työpaja liittyy. Seuraavaksi virittäydyttiin aiheeseen kertomalla lyhyesti omaa GC ideaa toisille. Osallistujat asettuivat kahteen jonoon vastakkain. Aluksi toinen puoli teki kysymyksiä vastaajan GC-ideasta ja pareja vaihdettiin vastaajien pysyessä aina paikallaan 1 min kuluttua; 4 parin jälkeen tehtävä vaihtui eli toinen puoli teki kysymyksiä.

25 24 Keskustelussa tuli esille se, että halua olisi jalkautua esim. johonkin maatilaan, johon voisi viedä hoitokodin asukkaita. Vaihtokauppa olisi hyvä ajatus: Voisi mennä nostamaan vaikka perunaa ja saada samalla kokemusta eläinten ja luonnon hyvinvointivaikutuksista Matkailun näkökulma on myös tärkeä. Verkostossa toimii vaihdantatori: toiset antaa, toiset tarvitsee Tuotokset Oma yritysidea Osallistujille annettu SWOT nelikenttäpohja oli tehtynä useimmilla. Annettiin kuitenkin vielä 15 min aikaa sitä täydentää tai tehdä. Uudet tekivät ne työpajan aikana. Samalla pohdittiin oman idean työstämiseen liittyvää haastetta/ongelmaa SWOTtia hyödyntäen. Kahvia juotiin samalla kun viimeisteltiin esityksiä. Seuraavaksi käytiin kaikki ideat ja niiden haasteet läpi, joita ratkottiin yhdessä. Työskentely oli antoisaa ja keskustelu vilkasta. Monia hienoja ideoita syntyi ja verkostoitumista. Idea: Kimppakartano Useampi palvelukoti yhdessä hankkisi oman maatilan, jossa tarjotaan green care toimintaa osallistujille. Ongelmana on henkilökunnan sitoutuminen ja innostuminen tästä toiminnasta. Ongelmanratkaisu: Tärkeää johdettu sitouttaminen johdon taholta. Idea on osa hoitofilosofiaa ja toimintaa ohjaavia periaatteita. Yhteisöllinen toimintatapa on kuitenkin keskeistä. Kaikki otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja ideointiin. Ei saisi jäädä vain viriketyöntekijöiden huoleksi. Ideat: Liikkuva eläinbussi ja yhteiset maatilaretket muiden yritysten kanssa, luontoa sisälle teknologiaa hyödyntäen Toisessa hoiva-alan yrityksessä on sama ongelma henkilöstön kanssa: miten saada innostumaan GC:stä? Heillä on uuden organisaation sisäänajo vasta menossa, joka vie energiaa. Olisi hyvä, jos olisi ulkopuolinen henkilö, joka tulisi kertomaan kokemuksista. Tärkeää on myös se, että työntekijä itse saa palkitsevan kokemuksen GC toiminnasta. Green care possubussi voisi olla hyvä, joka toisi luonnon lähelle. Sama idea toimisi, jos esim. valokuvia tuodaan sisälle ja värit otetaan luonnosta. Tässä teknologia olisi apuna ja vanhusyksikköön onkin tulossa teknologiaa, jossa

26 25 saadaan luontoa vaikeasti sairaiden luo. Ratkaisut voivat olla myös yksinkertaisia eikä monimutkaisia. Liikkuvat asiakkaat voisivat yhdessä eri hoiva-alan yritysten kanssa lähteä maatilaretkelle. Ruokailu onnistuisi myös maatilalla. Mukaan voitaisiin saada mukaan myös muita asukkaita mukaan eri yrityksistä. Yleisesti pohdittiin myös hoitohenkilökunnan koulutusta. Miten tällaiset asiat saadaan mukaan jo peruskoulutukseen. Innovatiivisuuden merkitys tulisi sisältyä selkeämmin koulutukseen. Idea: Tarjotaan maatilan toimintaa yhdessä naapurissa olevan vaellustallin kanssa Osallistujalla on osaamista kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja paastokursseista. Hän on valmis tarjoamaan kummimaatilapalveluja. Keskusteltiin, mitä halutaan ja odotetaan tällaiselta palvelulta. Esillä oli esim. että voitaisiin tulla tekemään talon töitä. Vaikeasti vammaiset voisivat olla asiakkaana, jos he pääsisivät maatilalle. Heille sopisi myös ns. muistelulaatikko. Voitaisiin tehdä päivän retki maatilalle ja syödä talon tuottamaa ruokaa. Vaellustallilla voisi harjata hevosia ja niistä saadaan sekoitettuna villalangan kanssa lankaa, jota voisi saada mukaan. Heiltä voisi tilata tuotepaketin, jossa esim. tuodaan eläimiä hoitopaikkaan. Tähän oli useammalla taholla kiinnostusta. Idea: Luontopolku Yksi hoiva-alan yritys sijaitsee tontilla, jossa ranta ja 2 hehtaaria luontoa. Luontopolun rakentaminen, jossa monimuotoinen luonto ja erilaisia toimintapisteitä on ollut unelmana. Tästä voisi tehdä tuotteen, jonne voisi tulla myös muualta. Rannalla sijaitsee myös uusi rakennus, jossa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Kokemusta on mm tansseista. Ongelmana se, miten luontopolku saadaan rakennettua. Tarvitaan erilaista osaamista: puutarhaterapiaa, kokonaisuuden suunnittelua ja myös tarvittaessa rahoitusta. Ideana tuli, että suunnitelman voisi tehdä opinnäytetyönä. Opinnäytetöitä voisi kysyä puutarha-alan tai erä-opaskoulutuksesta. Kysyttävä rahoitusta esim. Ilpo Lehtiseltä RaJuPuSu Leader toimintaryhmästä. Toinen mahdollisuus on Maaseudun kehittämisrahasto. Yliopisto Edustaja pohti: miten yhdistää maatilat, matkailu ja hyvinvointi. Keskustelussa oli esillä useita tähän liittyviä aiheita.

27 26 Konkreettisia ratkaisuja ja jatkohankeaihioita Pohdittiin, mitä tarvitaan GC idean eteenpäin viemiseksi alueellisesti. Onko jotain, mitä pitäisi ensin selvittää. Ideoita jatkohankkeen sisältöön: Keskustelussa tuli esille GC laatukriteereiden pohtiminen ja tarkentaminen. Tämä vaatii työstämistä enemmänkin. Sen avulla luodaan yrityksiin myös laatujärjestelmä. Pilottitoimijat voisivat olla kriteereiden testaajina. Verkostoituminen tärkeä osa kehittämistyötä. Jalkautuva toiminta mukana oleviin yrityksiin: vaikuttavuudesta haluttiin tietää lisää. Tuotteistamisesta toivottiin myös koulutusta. Rakennetaan tarjouspankki, jossa tuotteet tarjolla. Koordinaattori olisi myös hyvä, joka etsisi sopivan kohteen. Yhteinen tunnistus-logo yritykseen, jolla olisi tuotteissa GC näkökulma. Keskeiset asiat: verkottuminen, tarjouspankki tuotteille, laatukriteerit Työpaja päättyi jatkosta sopimiseen sekä rahoitusmahdollisuuksien esittelyyn. Muistutettiin tilaisuudesta Mikkelissä klo 13-16, jossa esillä Green Care ajattelun suuntaviivat, maakunnallisesti. Huhtikuussa tulossa loppuseminaari, jonne lähetetään kutsu. Sähköpostilla annetaan toistemme yhteystiedot ja tuotteita voidaan kehittää eteenpäin ja myös tarjota verkostossa oleville muille tahoille. Osallistujat tuntuivat odottavat innolla jatkoa ja myös jo syntyneiden ideoiden työstämistä omssa yrityksissä tuotteiksi. Verkostoitumista edistää jokaiselle lähetettävä osallistujalista s-posteineen. 2 Yhteenveto 2.1 Seudullisten työpajojen ominaispiirteet Mikkelin työpajoissa oli mukana sekä hoiva-alan että maaseutualan yrittäjiä. Osallistujat löysivät hyvin sellaisia verkostoitumismahdollisuuksia, joissa hoiva-alan asiakkaille voitaisiin tarjota green care palveluja. Monilla näytti green care ajatus olevan jo hyvin konkreettisellakin tasolla, toisilla taas toiminta tuntui herättävän paljon kysymyksiä mm. investointeihin liittyen. Mikkelin työpajassa osallistujajoukko vaihtui suurelta osin ensimmäisen ja toisen työpajan välillä. Näin ollen

28 27 konkreettisten tuoteaihioiden kehittäminen jäi monilta tässä vaiheessa vähemmälle ja työpajoissa keskityttiin vahvemmin eteläsavolaisen green care mallin kehittämiseen sekä yleisten green care sisältöjen ja periaatteiden pohtimiseen. Pieksämäen innovaatiopajassa taas osallistujat eri työpajoissa olivat lähes samat, vaikkakin toisessa työpajassa osallistujia oli vähemmän. Näin olleen työpajoissa edettiin hyvin konkreettiselle tasolle green care koulutuksen kehittämisessä. Myös osallistujien omia tuoteaihioita työstettiin ja toimijoiden verkostoituminen mahdollisesti vahvistui. Savonlinnan työpajoissa osallistujat vaihtuivat osittain, mutta suurin osa oli samoja. Työpajoissa edettiin hyvin ja päästiin konkreettiselle tasolle. Yhden yrityksen uudet osallistujat pääsivät hyvin mukaan toiseen työpajaan, vaikka eivät olleet ensimmäiseen osallistuneet, koska edellisessä työpajassa mukana ollut informoi ja vei välitehtävän heille. Näin jatkuvuus toimi, vaikka osallistujat vaihtuivat. Osallistujien verkottuminen pääsi hyvään vauhtiin ja suunniteltiin erilaisia yhteistoimintamalleja. Kaikki osallistujat olivat innostuneita jatkohankkeesta. 2.2 Yhteenveto työpajatuotoksista Seuraavassa kokoamme innovaatiopajojen työskentelytuotokset ja keskustelumuistiinpanot teemoitellen siinä järjestyksessä, kuin ne nousivat määrällisesti vahvimmin esiin. Aineisto analysoitiin laadullisen aineiston analyysiohjelmaa (Atlas.ti) hyödyntäen. Aineisto käsiteltiin kokonaisuutena erottelematta eri paikkakuntien tuotoksia Verkostoituminen Työpajojen osallistujat nousivat esille voimakkaimmin verkostoitumisen teeman. Osallistujat pohtivat verkostoitumista pääasiassa erilaisten palvelujen tarjoamisen yhdistämisenä asiakkaille. Yrityksissä/ maatiloilla kiertävä GC -opas/ ohjaaja. Esim. kehitysvammaisia voisi työskennellä ohjaajan kanssa maatilalla/ hevostallilla tilan töitä tekemässä. Ohjaaja perehdyttää töihin ja on GC osaaja. Voiko laajentaa myös muihin asiakasryhmiin? Useammassakin työpajassa ehdotettiin green care palvelujen liikuttamista hoiva-alan asiakkaiden luo ja toisaalta myös asiakkaiden yhteiskuljetuksia green care tiloille, kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi:

29 28 green care -hoivabussit kiertämään green care tiloilla niin, että seniorit (ja vaikka yhdessä päiväkotilasten kanssa) pääsevät maatiloille Green care possubussi voisi olla hyvä, joka toisi luonnon lähelle. Sama idea toimisi, jos esim. valokuvia tuodaan sisälle ja värit otetaan luonnosta. Tässä teknologia olisi hyödyntämässä. Verkostoitumista toivottiin myös markkinointiin, yhteisten tuotteiden luomiseen ja koulutukseen. Myös yhteisestä verkkosivustosta tai katalogista käytiin keskustelua tuotteiden ja asiakkaiden kohtaamisen ja markkinoinnin helpottamiseksi: kaivataan konkreettisesti katalogia; kenen tehtävä sellainen olisi tälle alueelle tuottaa? katalogissa kerrottaisiin selkeästi, mitä tarjotaan, mitä toiminta kussakin paikassa on, voiko siellä esim. liikkua rollaattorilla yms. katalogi helpottaisi ja nopeuttaisi selvästi sopivien kohteiden löytymistä verkoston kokoajaksi vaikka joku amk Yhteistä tutustumista toivottiin sekä toisten toimintaan että green care toimintaan yleensä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti: yhteinen retki / matka johonkin tutustumaan vaikka Italiaan GC-toimintaan (verkosto laajenee)!! kaikki fläpit yhdistää konkreettinen tutustuminen toisten yrittäjien palveluihin, ei vain paperilla, myös paikan päällä Green care sisällöt Toinen työpajoissa vahvasti esiin noussut teema oli green care toiminnan sisällöt. Kysymyksiä herätti, miten green care -toiminta on määritelty yleensä. Oleellisina asioina nousi esille green care toiminnan systemaattisuus ja tavoitteellisuus: systemaattinen, tavoitteellinen kasvatus tai hoivatoiminta, jossa luonto ja maaseutu hyödynnetty suunnittelu liikeidea-rakenteen pohjalta: mitä-miten-kenelle-miltä näyttää ulospäin (viestintä etc.) Työpajoissa ideoitiin innovatiivisesti green care toiminnan sisältöjä ja asiakasryhmiä. Green caren todettiin voivan koskettaa hyvin monia asiakasryhmiä:

30 29 mahdollisuus kevyeen työskentelyyn, tunne, että on tarpeellinen, esim. kasvimaanhoito (korotetut penkit ym.) monta asiakasryhmää: ennaltaehkäisevää toimintaa (koulut, päiväkodit), kuntoutus, terapia (KELAn korvaamaa); itse hyvinvointiinsa panostavat yksityiset henkilöt ja yritykset. Myös matkailunäkökulma nousi pajoissa vahvasti esille: Matkailun näkökulma on myös tärkeä. matkailun erityistäminen matkailuinfran/investointien hyödyntäminen Edustaja pohti: miten yhdistää maatilat, matkailu ja hyvinvointi. Green care-toiminnan todettiin liittyvän usein kokonaisvaltaisesti aistielämyksiin ja kuntouttavaan toimintaan: kokonaisvaltainen aistielämys (vesi, tuuli, tuoksut, äänet jne ) virtuaaliympäristö, mielikuvat (luonnosta, eläimistä ym.) Luontoympäristö asiakkaan hyvinvoinnin tukena kuntoutusnäkökulma? Green care -sisältöjä pohdittaessa pohdittiin samalla myös sitä, miten toiminta käytännössä tulisi järjestää. Tällöin nousivat esille palvelujen rahoitus, asiakas- ja tarvelähtöisyys ja vaikuttavuuden arvioiminen: hoitokoti -esimerkkinä: miten GC arvotetaan rahallisesti eli kuinka se arvotetaan tarjoukseen? Onko kaupunki valmiina maksamaan green caresta? Green care on sisällytettävä kustannuksiin. Millaista green care toimintaa asiakas haluaa ja mitä siitä valmis maksamaan (hevostoimintaa/puutarhatoimintaa/luontotoimintaa jne) Green care -toiminta osaksi muuta toimintaa, ja sen teho näkyisi sitten, kun sitä on tehty esim. 3 vuotta Green caren todettiin sisältävän jo olemassa olevien elementtien kehittämistä ja asioiden uudelleen katsomisen taitoa: itsestään selvien asioiden näkeminen uusin silmin, mm. vanhat käsityötaidot Ihmisen kokonaisvaltaisuuden tajuaminen eläinten, kasvien, maiseman terapeuttinen vaikutus kiireiselle kaupunkilaiselle tauko hektisestä elämästä, pysähtymistä ja luonnossa puuhailua

31 30 Työpajoissa toisaalta tuli myös esille se, että green caren sisällöt eivät ole yksiselitteisiä eikä selviä: Miten Green care määritellään tällä hetkellä esim. koulutuksessa? ei ole vielä oikein selvää, miten toimitaan käytännössä ja mitä tämä Green care - juttu on Työpajoissa pohdittiin green care sisältöjen kehittämistä pilottikokeilujen ja niiden arvioimisen kautta: pilotti-ideat ja niiden testaus koeasiakkaiden kanssa Tuotteistaminen Tuotteistamisen todettiin olevan ehdoton edellytys sille, että green care toiminta voisi olla kannattavaa. Asiasta käytiin kaikissa pajoissa paljon keskustelua: tavoitteellisesti auki kirjoittaen suunnittelu, toteutus, esittely selkeät luokitteluohjeet selkeät toiminnan tavoitteet selkeät asiakasryhmät tärkeää: hyvä tuote, tuotteistus, markkinointi, verkostoituminen Tuotteistamisessa pohdittiin etelänsavolaisen erityisyyden hyödyntämistä myös green care - toiminnan erityispiirteenä. Valtakunnallista ja kansallista ulottuvuutta tuotteistamisessa ei työpajoihin osallistuneiden mielestä pidä unohtaa. joku etelänsavolainen piirre, linkittyminen maakuntaan, mikä kannattavuuden voimavaraksi oltava itsetuntoa ja vahvuutta osoittaa, että kyllä täällä palveluja, elämää ja voimaa on sopii Saimaa-brändiin oltava myös valtakunnallisesti hyvä tuote, esim. ulkomaalaisille houkutteleva ja ylipäätään palveluita tarjolla Myös tuotteistamisessa todettiin eniten tarvittavan verkostoitumista ja palvelujen keräämistä yhteen. Koulutusta kaivattiin tuotteistamisen tueksi. yhteistyömallit green care -palveluiden tuottamisessa?

32 Markkinointi katalogi helpottaisi ja nopeuttaisi selvästi sopivien kohteiden löytymistä green care -keskusvaraamo, josta esim. matkailija voi selata tarjontaa, valita ja varata sopivan palvelun palvelu mietittävä kokonaisuutena, esim. palvelun yhteydessä tarjottava ruoka mielellään Etelä-Savosta; tarjotaan laatua joka kantilta katsottuna Yhteistyökykyisyys: paketteja ryhmille Kysynnän ja tarjonnan kohtauttaminen verkostoitumisen avulla. Verkostojen rakentamiseen tarvitaan välineitä. Yritysten/ maatilojen nettisivuille tietoa tarjottavasta palvelusta ja niiden vaikutuksista, hinta, esteettömyydestä, ajanvaraussysteemi on-line, onko maatilalla/ yrityksessä tarjota avustajia saapuvalle asiakasryhmälle, valmius ottaa erityisryhmiä. Voi olla myös opas, jossa esitetty tarjonta. Tuotteistaminen ja markkinointi liittyvät läheisesti yhteen. Näin ollen samat asiat jotka nousivat tuotteistamiseen liittyen, nousivat myös markkinointiteemassa esille. Näitä olivat esimerkiksi hyvän tuotteen rakentaminen, jossa etelänsavolaiset piirteet tulisivat esille ja jossa hinnoittelu olisi kohdallaan. E-S:n vahvuudet esiin ja näkymään on tuotteistettava, luotava kriteerit ja määritelmät, joiden pohjalta toimitaan, muutoin on kohta yksi jos toinenkin green care -yrittäjä eikä toiminnalle voi enää laittaa kunnon hintaa; hinta-laatusuhde Kuten tuotteistamisen myös markkinoinnin todettiin vaativan yhteistyötä, jotta tuotteet ja asiakkaat saataisiin kohtaamaan. Tuotteistamisen ja markkinoinnin avuksi kaivattiin yhteistä foorumia, eräänlaista green care -pankkia tai -katalogia, johon green care -toiminta voitaisiin koota. yhteinen sivusto, jolle voi antaa yhteystiedot lyhyt kuvaus omasta toiminnasta kokemuspankin kerääminen Ning-alustalle Myös green care toiminnasta tiedottamiseen yleensä tarvitaan yhteistyötä ja ihmisiä. Green care - toiminnan vaikuttavuudesta ei olla aivan tietoisia kentällä. Tämän tietoisuuden lisäämisen todettiin vaativan aktiivista yhteistyötä.

33 32 iso ryhmä markkinoimaan ja rummuttamaan asiasta Suuri yleisö ei tiedä eläin- ja luontoavusteisesta toiminnasta, asenneongelmia kentällä Sisällöistä ja vaikuttavuudesta tiedottamisen lisäksi työpajoissa kaivattiin markkinointiin yhteistä ilmettä ja linjaa, jotka lisäisivät green caren tunnettavuutta. Myös green care nimelle etsittiin suomenkielistä vastinetta. toimijoiden yhteinen, samansuuntainen ja -kielinen viestintä Yhteinen tunnistus-logo yritykseen, jolla olisi tuotteissa GC näkökulma. Suomenkielinen vastine GreencCare -nimelle? avainmarkkinointia? Green care -toimintaan liittyvät vaatimukset Green care -toiminnan todettiin vaativan monenlaisten asioiden huomimista. Suurimpana vaatimuksena esiin nousivat edellä mainitut tuotteistamisen ja markkinoinnin vaatimukset ja tähän liittyvä laadukkaan toiminnan kriteerit. hyvä laatu: eettisesti kestävä toiminta, siisteys, esteettisyys, hyvät varusteet Hyvän ja laadukkaan green care -toiminnan todettiin vaativan erilaisia asiakasryhmiä huomioivia järjestelyjä kuten esteettömyyttä. on muistettava huolehtia käytännön perusasioista (invavessat ym.), muuten elämys latistuu ja tulee ikäviä muistoja; invavessa voi olla ulkovessakin! Green care -toiminnan todettiin vaativan myös hyvää huolehtimista turvallisuudesta. hallittava myös ensiaputaidot turvallisuussuunnitelmat Miten taata turvallisuus pienessä (esim. yhden hengen) green care -toiminnassa asiakastyössä Vaikuttamistyön todettiin olevan yksi keskeisistä green care -toiminnan elinehdoista. Toiminnan sisällöistä, vaikuttavuudesta ja kokemuksista täytyy tuoda suurelle yleisölle tietoa. Lisäksi työ vaatii innovatiivista ja uskaliasta asennetta yrittäjältä. vaikuttamistyö, jotta saadaan GC-toiminnalle maksajia (esim. sosiaalitoimi) innovaatiivinen, uskalias yrittäminen

34 33 Yksi pohdittava asia on green care eläinten ja - kasvien hoitaminen varsinaisen toiminnan ulkopuolella. Jos green care -toiminta ei ole ympärivuotista, vaatii etenkin eläinten hoito tekijöitä ja organisointia myös green care -toiminnan ulkopuolella. Miten eläintenhoito järjestetään green care toiminnan ulkopuolella? Itse vai ostopalveluna ulkopuolelta? Voiko työllistää kesätyöntekijöitä -> entä miten moni nuori osaa hoitaa eläimiä? Diakin opiskelijaosuuskunnan palveluna voisi olla eläinten lomituspalvelu, osa käynyt esim. sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen, muutenkin monilla opiskelijoilla kokemusta eläimistä Kuten kaikessa sosiokulttuurisessa työssä myös green care -työssä tekijöiden oma innostuneisuus on edellytys laadukkaalle työlle. Työpajoissa tuotiin esille mahdolliset haasteet henkilökunnan sitoutumiseen ja ammatillisuuteen liittyen. Oleellisena pidettiin toiminnan liittämistä koko työyhteisön toimintakäytäntöihin. Ongelmana on henkilökunnan sitoutuminen ja innostuminen tästä toiminnasta. Koulutukseen Green Carea, jotta saataisiin ammattimaisuutta toimintaan Idea on osa hoitofilosofiaa ja toimintaa ohjaavia periaatteita. Yhteisöllinen toimintatapa on kuitenkin keskeistä. Kaikki otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja ideointiin. Ei saisi jäädä vain viriketyöntekijöiden huoleksi. Green care toiminnan sisällöt ovat laajat ja moniulotteiset. Näin ollen green care -toimijoilta todettiin vaadittavan profiloitumista ja myös sisäistä organisoitumista, jotta green care -ideat juurtuvat käytäntöön. Keskittyminen ja oman suunnan valinta palveluissa: On sovittava, kuka organisaatiossa tekee mitäkin, miten saadaan idea läpi organisaatiossa. Myös toiminnan juurruttamisesta käytäntöön hankkeen jälkeen käytiin työpajoissa keskustelua: toiminnan elämään jääminen hankkeen jälkeen Green care toiminnan käytännön onnistumisen eri instituutioissa todettiin vaativan myös johdon sitoutumista sekä päättäjätason mukana olemista. Tärkeää johdettu sitouttaminen johdon taholta. Maakunnan poliittinen tahto

35 Tiedon tarve päättäjät mukaan suunnitteluun! Työpajoissa todettiin, että erityinen vaatimus green care -toiminnan kehittämisessä on tiedon tarve. Tietoa todettiin tarvittavan sisältöjen kehittämiseen sekä toiminnasta tiedottamisen, tuotteistamisen ja markkinoinnin taustalle. Tarvittaan monen tasoista tietoa (tutkimus, kokemus, markkinointi). Tutkimustietoa kaivattiin lähinnä toiminnan vaikuttavuudesta. tutkittua tietoa julkistaloudenkin kannaltakin kannattavaa? vähemmän lääkäreitä, enemmän green care osaajia vaikuttavuustutkimukset (esim. MTT tekee) Tutkimuksen tekeminen ja kerääminen toiminnan vaikuttavuudesta (tulossa väitöskirja Ritva Kjällman, erityispedagogiikka) Vaikuttavuustutkimusten lisäksi työpajoissa kaivattiin olemassa olevasta toiminnasta, sen kannattavuudesta ja hyvistä käytännöistä sekä mahdollisista asiakkaista tietoa. Tutkimustietoa GC:n vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä. Myös siitä, mitä GC - toimintaa on jo olemassa ja minkä verran. tarvittaisiin siis markkina- ja vaikuttavuustutkimusta Onnistumisen tarinat maailmalta? ja meiltä Kuinka toiminnan standardointi on muualla maailmassa hoidettu? Diplomi toiminnan toteuttamisen oikeuttamiseksi Työpajoihin osallistuneet toivoivat, että green care -kokemuksista kerättäisiin tietoa pitkin matkaa. Kokemustiedon jakamista kaivattiin monelta tasolta: asiakkaiden kokemuksista, toimijoiden kokemuksista sekä tiedon jakamista valtakunnallisen green care -verkoston kanssa. asiakkaiden kokemukset kokemukset lääkehoidon vaihtoehdoista -> verkostoituminen myös valtakunnallisesti takaisi tiedon liikkumisen molempiin suuntiin

36 Tuen ja koulutuksen tarve Työpajoissa tuli selkeästi esille osallistujien tarve saada tukea sekä green care -toiminnan aloittamiseen liittyvissä asioissa että myös toiminnan toteuttamisessa. Seuraavat kommentit kuvaavat aloittamisvaiheen tuen tarvetta: Saisko tukea GC perustamisvaiheessa?koulutusta?tietoa?rahaa?joku vastaa myynnistä, markkinoinnista jne. (rahoitusosaamisen tarve). tuotteistaminen, miten tapahtuu? oikea hinnoittelu Toteuttamisvaiheessa työpajoihin osallistuneet ihmiset kaipasivat lähinnä vertaistukea ja tukea jaksamiseen sekä kokemusten jakamista: yhteinen rentoutumistapahtuma - vapaata olemista yrittäjien GC-opintopiiri, vertaistuki, kokemusten jakaminen Green care -toiminnalle haettiin tukea myös koulutuksen kautta. Koulutusta toivottiin mm. teoreettiseen perustaan, sisältöihin, informaatioteknologian käyttöön, tuotteistamiseen ja verkostoitumiseen. Onko mahdollista saada projektin kautta lisää koulutusta asiaan liittyen vai tekevätkö kaikki sitä mitä jo osaavat? tämä hankehakemukseen Tuotteistamisesta toivottiin myös koulutusta. koulutuksesta tukea, ratkaisuja ja verkostoja Saako GC -hankkeesta jotain konkreettista, esim. koulutusta (esim. sosiaalipedagogiikan koulutusta tarvitaan ja tietoa kriteeristöstä; ulkomailta tietoa, minkälaisia kriteerejä olemassa, tutustumismatka Keski-Eurooppaan jne). GC -projektiin kotisivujen tekokurssi Yleisesti pohdittiin myös hoitohenkilökunnan koulutusta. Miten tällaiset asiat saadaan mukaan jo peruskoulutukseen. Innovatiivisuuden merkitys tulisi sisältyä selkeämmin koulutukseen Laatukriteerit Kaikissa työpajoissa nousi esille laatukriteerien rakentamisen tärkeys. Todettiin, että laatukriteerit ovat tärkeä asia koko green care -toiminnan uskottavuuden kannalta. Laadukkaan toiminnan vakuudeksi tarvitaan standardit, joissa toiminnan arvopohja tulee esille. Tämän todettiin vaativan kehittämistyötä ja verkostoitumista.

37 36 Keskustelussa tuli esille GC laatukriteereiden pohtiminen ja tarkentaminen. Tämä vaatii työstämistä enemmänkin. Sen avulla luodaan yrityksiin myös laatujärjestelmä. Pilottitoimijat voisivat olla kriteereiden testaajina. Kysymyksiä työpajoissa nousi siitä, kuka olisi oikea taho määrittämään kriteerit. Tätä asiaa pohditaan myös valtakunnallisessa verkostossa. kuka laatukriteerit määrittää (esim. KELA?); suunniteltava kriteerit yhdessä niin että kaikki tasot edustettuina (yrittäjät, viranomaiset, tutkijat, asiakkaat jne.) Työpajoissa toivottiin myös, että hankkeessa selvitetään, miten laatukriteerit on määritelty muissa green care -toimintaa harjoittavissa maissa. esim. miten Ruotsissa luotu kriteerit? Tärkeää, jotta toiminta ei karkaisi käsistä. Kuinka toiminnan standardointi on muualla maailmassa hoidettu? Diplomi toiminnan toteuttamisen oikeuttamiseksi Green care toiminnan kannattavuus, rahoitus ja vaikuttavuus Työpajoissa yrittäjiä puhututti paljon toiminnan green care toiminnan kannattavuus ja se, että onko yrittäjän mahdollista keskittyä pelkästään green care toimintaan vai vaaditaanko green care -toiminnan rinnalle myös muuta elinkeinoa. Lisäksi erilaisten tuotteiden yhdistäminen puhututti. onko mahdollista keskittyä pelkästään tähän? Mihin voisi liittyä? yhteistyökuviot, myös taloudelliset yhteiset intressit molemminpuolinen hyöty WIN WIN Myös green care toiminnan kilpailukykyisyys herätti kysymyksiä. Green care toiminnan yrittäjälle kannattava hinnoittelu voi asiakkaille olla usein liian korkea: Kilpailukykyisyys? Hinnat asiakkaille liian korkeita, jotta kannattaisi yritykselle? Palvelu on usein maaseudulla, joten hintaa tulee siitäkin; kun asiakas liikkuu palvelun äärelle? Jotta green care toiminta ja siitä hyötyvät asiakkaat saadaan kohtaamaan, tarvitaan vaikuttamistyötä rahoituksen järjestämiseksi: Tarvitaan vaikuttamistyötä, että löytyisi julkisia maksajia (Kela ei korvaa muuta kuin fysioterapeutti ja toimintaterapeutti pohjakoulutuksen käyneiden antaman toiminnan; lisäksi Kela rajaa vahvasti kuntouttavaan, ei ennaltaehkäisevään toimintaan)

38 37 Miten vakuutan maksajan, että palvelu on hyvää? Vaikuttamistyön taustalle esim. sosiaali- ja terveystoimen suuntaan tarvitaan tutkittua tietoa sekä pilottikokemuksia green care toiminnan vaikutuksista hyvinvointiin. esim. kehitysvammaiset työskentelevät maatilalla tunne osallisuudesta kuuluminen yhteisöön tarpeellisuus vaatii tutkimusta yms. jotta konsepti toimisi, esim. näytön saaminen, että tepsii, markkinatutkimus esim. vanhainkodit mitä tarvitsevat, minkälaisia paketteja? ennaltaehkäisevän työn merkityksen osoittaminen! esim. masennuksen hoidossa Jalkautuva toiminta mukana oleviin yrityksiin: vaikuttavuudesta haluttiin tietää lisää Kansainvälisyys Kansainvälisyys nähtiin työpajoissa tärkeänä sekä markkinoinnin ja tuotteistamisen että hyvien käytäntöjen jakamisen näkökulmasta esimerkiksi kriteeristön luomisessa. Suomi on pieni markkina-alue, katsottava ulkomaille myös (venäläiset, keskieurooppalaiset) kansainvälisyysaspekti, esim. lasten suojeluasiakkaita ulkomailta Suomeen tehtävä selvitys ulkomaiden standardeista Asiakaslähtöisyys ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen Työpajoihin osallistuneet pitivät tärkeänä green care -tuotteiden kehittelyä asiakas- ja tarvelähtöisesti. mihin tarpeeseen tuotetaan sisältöä? tuoteyhdistelmäkokeilu (asiakkaan tarpeita unohtamatta toiminnan suunnittelu myös yhdessä asiakkaan ja maksajan kanssa tuoteideointi aloittaen asiakkaan tarpeesta Asiakaslähtöisessä toiminnan suunnittelussa katsottiin tärkeäksi huomioida erityisryhmien tarpeet. muistamattomatkin asiakkaat tarvitsevat elämyksiä ryhmäpalveluiden kehittäminen juuri tälle kohderyhmälle: mitkä käytännön toteutusmahdollisuudet

39 Teknologian mahdollisuudet green care toiminnassa Työpajoihin osallistujat totesivat teknologian käytön tuovan monia mahdollisuuksia green care toimintaan. Teknologian avulla on mahdollista tuottaa green care toimintoja asiakkaiden luo. Toisaalta tietoliikenneyhteyksien toimivuus voi olla ongelma joillakin alueilla. teknologiaa, jossa saadaan luontoa vaikeasti sairaiden luo. Ratkaisut voivat olla myös yksinkertaisia eikä monimutkaisia. Toimivatko tietoliikenneyhteydet maaseutualueilla? Green care toiminnan markkinoinnin todettiin hyötyvän teknologiasta. Toisaalta teknologian käytön todettiin vaativan myös osaamista ja koulutusta. Nettisivut ja tietotekniikka ongelmana GC -projektiin kotisivujen tekokurssi Voimaantuminen Lopulta voidaan työpaja-aineiston eri teemoissa nähdä voimaantumisen ajatus. Tämä näkyi työpajatuotoksissa ajatuksena sekä asiakkaiden että työntekijöiden voimaantumisesta. jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi Tärkeää on myös se, että työntekijä itse saa palkitsevan kokemuksen GC toiminnasta. Työpajoissa opittua ja jatkotyöskentely Työpajat osoittivat, että kiinnostusta ja ideoita green care toimintaan Etelä-Savossa on. Oleellista oli saada ihmiset kokoon keskustelemaan aiheesta sekä aloittamaan oman toiminnan ideoinnin. Työpajatyöskentely osoitti, että green care -toiminnalla on mahdollisuuksia ja tarvetta. Kuitenkin aiheeseen ja toimintaan liittyy paljon kysymyksiä, mihin tulisi hakea vastauksia. Ideointivaihe tuotti hyvin laajaa ja osin pursuilevaa aineistoa, joten selkeyttämistä ja priorisointia tarvintaan jatkotyöstövaiheessa.

40 39 Seuraavaksi green care -toiminnassa lähdetään työstämään Etelä-Savon green care -ohjelmaa ja jatkohankehakemusta. Tähän työskentelyyn kärkiteemoiksi Mikkelin ja Pieksämäen pajoissa nousivat maakunnan poliittiseen tahtoon vaikuttaminen, eteläsavolaisen green care toiminnan organisoituminen osana valtakunnallista verkostoa, kriteerien luominen yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanssa, markkinoinnin ja verkostojen vahvistaminen, rahoitusosaamisen kehittäminen ja koulutuksen hankkiminen. Savonlinnan vastaavat kehittämisteemat olivat verkottuminen, tarjouspankki tuotteille ja laatukriteerit. Pajatyöskentelyn jälkeen keskitytään maakunnan Green care toiminnan suuntaviivojen ja painopisteiden määrittelyyn sekä jatkohankkeen sisältöjen täsmentämiseen. Työskentelyyn organisoidutaan Green care toiminnan suuntaviivoja ja painopisteitä Etelä-Savossa työpajassa Ohjelma valmistuu kevään aikana.

41 40 Liite 1 Green care työpajasuunnitelmat, Mikkeli ja Pieksämäki 1. työpaja Mikkeli , Pieksämäki Tavoite: Oman Green care -idean ja siihen liittyvien kysymysten tiedostaminen - gc-pp-esitys (Seija tekee esityksen) 1. Seijan tervetuliaissanat (5 min) 2. Tutustuminen ja virittäytyminen työskentelyyn (n. 45 min): parihaastattelu 2 minuuttia / henk. (n. 5 min): o ajatukset green caresta o omat tuoteaihiot, haaveet, ideat o kysymykset ja haasteet, jotka mietityttävät green caressa laittakaa yksi yhteinen kysymys flapille parin esitteleminen muille minuutin hissipuheella (n. 40 min) 3. Walk and talk (15 min): Osallistujat kävelevät ja kirjoittavat fläpeillä oleviin kysymyksiin ja ongelmiin ratkaisuja ideariihi-periaatteella (kannustetaan tässä vaiheessa kritiikittömään ja hullujenkin ideoiden esille nostamiseen) 4. Kahvit (10 min) 5. Johdanto green caren ideasta (15 min) ja Ning-esittely ja valtakunnalliset yhteisöt 6. Ryhmien muodostaminen (20 min) Osallistujat valitsevat yhden tai useamman fläpin, jo(i)ssa esitetyt asiat (ongelmat ja ideat) kiinnostavat heitä tällä hetkellä eniten, ja mitä asioita he haluavat tällä hetkellä lähteä työstämään konkreettiselle tasolle suhteessa omaan tuoteideaansa tai -unelmaansa. Ryhmäläiset käyvät nopean alustavan keskustelun: o mitä ratkaisuja esitettyihin ongelmiin voisi olla o millaista tukea o millaisia verkostoja tarvitaan Ryhmät esittävät nopean yhteisen yhteenvedon ryhmittäin keskusteluista.

42 41 Fasilitaattorit kirjoittavat fläppien tuotokset sekä niihin liittyvät keskustelut puhtaaksi/kuvaavat fläpit. Tuotokset liitetään Ningiin. 7. Pajaprosessin rakenne (5 min) Kati kertoo pajaprosessin rakenteen (pajojen tavoitteet ja välitehtävä) 8. Välitehtävien ohjeistus (10 min) Ryhmät ohjeistetaan (Kati) pohtimaan fläpeillä esitettyjä asioita suhteessa omiin tuoteideoihinsa tai unelmiinsa: mitä fläpillä esitetyt asiat tarkoittavat konkreettisesti omassa tuoteideassa; millaisia konkreettisia ratkaisuja ja jalostusideoita voisi olla (kuka tekee, miten, miksi, millä aikataululla jne). Osallistujat laativat ideakortin omasta gc-ideastaan Ning-alustalla. Seija laatii ideakortin pohjan jo valmiiksi Ning-alustalle. Idea-kortin laatimisen jälkeen osallistujat tekevät SWOT-analyysin (Kati kertoo idean sekä ohjeistaa työpajassa ja laittaa idean myös Ning-alustalle) tuoteideastaan fläpeissä olevia asioita hyödyntäen. Myös muiden oman pienryhmän SWOT-analyysejä kommentoidaan Ning-alustalla. 9. Lopetussanat (Seija) (5 min) 2. työpaja Mikkeli ja Pieksämäki Osatavoite: Oman green care idean työstäminen, Green caren eteläsavolaisen mallin luominen, verkottuminen ja jatkotyöskentelystä päättäminen 1. Virittäytyminen aiheeseen (15 min) Osallistujat asettuvat kahteen rinkiin (puolet sisärinkiin ja puolet ulkorinkiin). Ringissä aluksi ulkorinkiläiset tekevät kysymyksiä sisärinkiläisille heidän gc-ideastaan kuultuaan ensin parinsa gc-idean tai jos konkreettista ideaa ei ole, yleisesti gc:sta. 1 min/pari; 6 parin jälkeen tehtävä vaihtuu vv. eli sisärinkiläiset tekee kysymyksiä ulkorinkiläisille. 2. Pareittain swot-analyysien esittäminen (20 min) Jos swotteja ei ole tehty, ne tehdään tässä. Osallistujille annetaan SWOT nelikenttäpohjat (Kati tuo mukana). 3. Pienryhmissä (tuplatiimit) synektiikka-menetelmä (60 min) toivottavasti mahd. monialaiset ryhmät, koska synektiikka-menetelmässä näennäisesti hyvinkin erilaisia asioita liitetään yhteen ja näin tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut tulevat esille SWOT-analyysikeskustelujen pohjalta jokainen määrittelee omaan tuotteeseensa liittyvän ongelman

43 42 Jokainen ryhmän jäsen on vuorollaan asiakas-roolissa, jolloin ryhmän muut jäsenet tuottavat asiakas-roolissa olevan nimeämiin ongelmaan ratkaisuja (10 min/asiakas). Muodostetaan Tarvitsen ja tarjoan pienryhmät. Osallistujat Kirjoittavat paperille osaamistarpeensa ja tarjontansa. Muodostetaan näiden perusteella pienverkostoja. Kahvi (10 min) Tarvitsen ja tarjoan ryhmissä kahvin aikana pohditaan yhteistyömahdollisuuksia. Näissä tarvitsen ja tarjoan ryhmissä työstetään seuraavaan huhtikuun tapaamiseen Ningissä ja/tai s-postissa konkreettisia ratkaisuja GC-tuoteaihioon (kuka, miten, miksi, millä aikataululla, kenen kanssa yhteistyössä) Konkreettisia ratkaisuja ja jatkohankeaihiot fläpeille (20 min) tuen tarve green care toiminnassa ehdotuksia hankehakemukseen 1 tarve tai ehdotus/paperi Seija ja Ritva kirjaavat flapille kyselyistä tulleet teemat Kävely ja kommentointi 4. Kirjaa 3 tärkeintä asiaa Etelä-Savon Green Caren kehittämisessä (10 min) 5. Loppusanat ja jatkosta sopiminen sekä rahoitusmahdollisuuksien esittely (Seija) (15 min)

44 43 Savonlinnan Green Care innovaatiopajat -suunnitelmat Liite 2 Päätavoite: Löytää Etelä-Savoon oma Green Care malli ja löytää verkostomaiset toimintatavat sen toteuttamiseen I Työpaja Osatavoite: Tutustua Green Care toimintatapaan ja pohtia omaa GC ideaa sekä verkostoitua 1. Minä ja merkittävä luontokokemus Kerrotaan kokemukset: minä ja luonto korttien avulla koko ryhmälle. Leena Samalla lyhyet esittäytymiset (30 min) 2. Johdantoluento: Johdatusta Green care ideaan Seija (20 min) 3. Luonto hyvinvoinnin edistäjänä luento ja keskustelua Leena PP esitys (30 min) 4. Learning cafe: Mitä Green care voisi olla omassa yrityksessä/ mitä tarvitsen muilta green care ajattelua varten? Samalla juodaan kahvit. Vaihdetaan pöytää n 20 min välein Leena ja Seija Seuraavaan työpajaan jatkokehittämisen pohjaksi: I pöytä tuoteaihio II pöytä verkostoituminen ja koulutustarpeet 5. Kootaan tuotokset Tuotosten työstäminen ja valinta, mihin keskitytään. Seija ja Leena (1 t) 6. Välitehtävän aloitus ja ohjeistus

45 44 SWOT Tuotteistamisen uhat, mahdollisuudet pohdintaa pareittain ja jatketaan välitehtävänä LOMAKKEET tuotesuunnitteluun (10 min) Leena ja Seija 7. Loppuyhteenveto Seija Jatkavat SWOTTia ja Tuoteideakorttia välitehtävänä seuraavaan kertaan. Seija ohjeistaa. II Työpaja Osatavoite: Oman green care idean työstäminen, Green caren eteläsavolaisen mallin luominen, verkottuminen ja jatkotyöskentelystä päättäminen 1. Tervetuloa ja lyhyt kertaus edellisestä, Seija 2. Virittäytyminen aiheeseen (10 min), Leena Osallistujat asettuvat kahteen rinkiin (puolet sisärinkiin ja puolet ulkorinkiin). Ringissä aluksi ulkorinkiläiset tekevät kysymyksiä sisärinkiläisille heidän gc-ideastaan kuultuaan ensin parinsa gc-idean tai jos konkreettista ideaa ei ole, yleisesti gc:sta. 1 min/pari; 6 parin jälkeen tehtävä vaihtuu vv. eli sisärinkiläiset tekee kysymyksiä ulkorinkiläisille. Jos vähän porukkaa, sama siten, että osallistujat muodostavat kaksi vierekkäistä jonoa. 3. OMA YRITYSIDEA/ KIINNOSTUS: Pareittain swot-analyysien tekeminen ja esittäminen (20 min) Seija Osallistujille annetaan SWOT nelikenttäpohjat, tekevät paikanpäällä Kahvi (10 min) 5-10 min SWOTin teko yksilötyöskentelynä 10 min parityöskentely: kerrottiin kaverille Esitellään lyhyesti kaikille ideat 4. ALUEKEHITTÄMISEN NÄKÖKULMA: 3 tärkeintä asiaa Savonlinnan seudun Green Caren kehittämisessä (10 min) - Yksin: Mitkä kolme asiaa pitää ratkaista, jotta E-Savo/ Savonlinnan seutu tulevaisuudessa tunnetaan kukoistavana GC-alueena 10 vuoden päästä? - Parityöskentely: 3 tärkeintä näistä kahdesta paperista - Avataan keskustellen

46 45 5. Konkreettisia ratkaisuja ja jatkohankeaihiot, kerätään fläpeille yhteisesti keskustellen (20 min) tuen tarve green care toiminnassa ehdotuksia hankehakemukseen 6. Loppusanat ja jatkosta sopiminen sekä rahoitusmahdollisuuksien esittely (Seija) (15 min)

47 46 Liite 3 1. IDEAKORTTI (yksi idea yhdelle kortille) Idean tai tuoteaihion nimi: Idean tai tuoteaihion sisältö: Toteuttaja(t) ja tarvittavat yhteistyökumppanit: Idean tai tuoteaihion toteuttamissuunnitelma: Aikataulu: Yhteyshenkilö nimi: sähköposti: puhelin:

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Jaana Ruoho, 16.10.2014

Jaana Ruoho, 16.10.2014 Jaana Ruoho, 16.10.2014 Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke 1.9.2013-30.10.2014 Green Care -toiminnan kartoittaminen Satakunnassa Tiedottaminen Toteuttaja on SAMK, matkailun tiimi Rahoittaja on Satakunnan

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Uutta tietoa Green caresta

Uutta tietoa Green caresta Uutta tietoa Green caresta Green care verkostotyöpaja, Sitra 30.3.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC toiminta

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) 1.8.2013 31.12.2014 Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö Toiminta-alue Pietarsaari-Vaasan alue -Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Luonnonvarakeskus Green Care -toimintatapa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muu hyvinvointipalvelu,

Lisätiedot

Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat 2011-2016

Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat 2011-2016 Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat 2011-2016 23.5.2011 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tausta... 4 3. Yhteenveto esiselvityksen tuloksista... 5 4. Eteläsavolaisen luontohoivan ja -hyvinvoinnin visio

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Vihreä ICT-teemapäivä 13.3.2012 Juho Korteniemi Työpajan ohjelma Green ICT-workshop /

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Kommenttipuheenvuoro Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Espoossa Ympäristön toimivuus ja esteettömyys Jatkuva laadunparantaminen

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen Valtakunnalliset Green Care päivät 18.9.2014 Raija Lääperi THL 22.9.2014 Green care laatu /RL 1 Lähtökohtia laatutyölle 1 Luontolähtöisiä (Green Care) menetelmiä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot