Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat 2011-2016"

Transkriptio

1 Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat

2 Sisältö 1. Johdanto Tausta Yhteenveto esiselvityksen tuloksista Eteläsavolaisen luontohoivan ja -hyvinvoinnin visio Luonto hoivaa -asiakkuudet Luonto hoivaa -palvelukonseptit Luonto hoivaa -tukitoimet Osaamisintensiivisyydellä kohti luonto hoivaa -vision toteutumista... 9 Liite Liite Liite Kannen kuva: Manu Rantanen 2

3 1. Johdanto Luonto Hoivaa Etelä-Savossa, suuntaviivat on kuvaus tuloksista ja toimenpideehdotuksista, jotka tuotettiin Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin syksyn 2010 ja kevään 2011 välisenä aikana toteutetussa esiselvityshankkeessa Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon alueella. Hanketta rahoitti Etelä- Savon ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Esiselvityksessä - kartoitettiin näkemyksiä Green Care -toiminnan mahdollisuuksista (maa- ja puutarhatilat, luonto- ja hoivayritykset sekä Etelä-Savon ja pääkaupunkiseudun kunnat) - järjestettiin kuusi kaikille avointa innovaatiopajaa Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seuduilla sekä maakunnallinen Green Care -toiminnan Suuntaviivat -työpaja - avattiin verkostoitumista tukemaan vuorovaikutteinen verkkoalusta (www.esavogreencare.ning.com, jossa oli 80 jäsentä ) Aktiivisena tukena pohdinnoissa toimi monipuolista asiantuntemusta omaava projektiryhmä, johon kuuluivat lehtori Mari Putkonen (Diak Pieksämäki), asiantuntija Jukka Kotro (Etelä-Savon ELY-keskus), toimialapäällikkö Riitta Kettunen (Etelä-Savon ELY-keskus), tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti), yksikön johtaja Mali Soininen (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), tiimivastaava Pekka Häkkinen (Pro Agria Etelä-Savo) ja toiminnanjohtaja Ilpo Lehtinen (Rajupusuleader). Projektiryhmään kuuluivat myös hankkeessa työskennelleet kehittämispäällikkö Manu Rantanen ja koulutussuunnittelija Ritva Mynttinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sekä projektin vetäjänä toiminut lehtori Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Prosessin vetäjinä pajoissa sekä kartoituksien tekijöinä toimivat em. lisäksi projektipäällikkö Birgitta Partanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sekä lehtori Kati Vapalahti, lehtori Mauno Saksio, yliopettaja Päivi Niiranen-Linkama, yliopettaja Leena Uosukainen sekä tutkimuspäällikkö Kari Kangaspunta Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Luonto Hoivaa Etelä-Savossa, suuntaviivat asiakirjan taustalla on kymmenien eteläsavolaisten yrittäjien ja muiden toimijoiden ajatukset ja yhdessä tekemä työ. Käydyt keskustelut ja analyysit koostivat ja toimittivat tekstin muotoon Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen. Seuraavassa on kuvattu Green Care -toiminnan ja käsitteen taustaa Suomessa ja Etelä-Savossa. Tämän jälkeen kuvaillaan lyhyesti tehtyjen kartoitusten ja pajatyöskentelyjen tuloksia. Keskeinen osa on Luonto Hoivaa Etelä-Savossa -vision ja eteläsavolaisen toimintatavan kuvaus. Lisäksi esitetään askeleita kohti vision toteutumista. Tiivistelmät tehdyistä kartoituksista ja pajatyöskentelystä ovat liitteinä. 3

4 Prosessin edetessä päätettiin, että Green Care -käsitteeseen keskittymisen sijasta keskitytään eteläsavolaisen luontohoivan ja luontoa hyödyntävän hyvinvointiyrittäjyyden kehittämiseen. Näin voidaan välttää vaikeaselkoiseksi koetun, ja edelleen myös laajemmin määrittelyn alaisen Green Care -sanaparin tulkintaongelmien ylikorostaminen. Sen sijaan olisi keskityttävä Etelä- Savolle luontaisten vahvuuksien hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tällaisia vahvuuksia ovat ensinnäkin metsät, järvet ja maaseutumaisuus. Toiseksi on kysyntäpotentiaalin kannalta mainittava alueen sijainti lähellä metropoleja (Helsinki ja Pietari). Kolmantena vahvuutena ovat vapaa-ajan asukkaat, joita maakunnassa on ison kaupungin verran. Alueen loma-asuntojen ruokakunnat muodostavat yli henkilön kysyntäpotentiaalin. Maakunnassa on jo tällä hetkellä monia hoiva-alan yrityksiä, maatiloja ja muita toimijoita. Esiselvityksen mukaan näiden yritysten toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä on löydettävissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia eteläsavolaiselle luontohoivalle. 2. Tausta Luonteeltaan Green Care on väljä sateenvarjokäsite monille maaseutuympäristöä hyödyntäville menetelmille, joiden on todettu lisäävän fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Se voidaan määritellä seuraavasti: Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Se kattaa monia menetelmiä, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. Toimintaa harjoittaa koulutettu henkilökunta asiakkaiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (www.gcfinland.fi) Toimintaa kohtaan esiintyy Euroopassa kasvavaa kiinnostusta. Ilmiö liittyy maaseudun murrokseen, jossa perinteisten maaseutuelinkeinojen rinnalle on syntymässä uusia elinkeinotoiminnan muotoja erityisesti palvelutoiminnan alalta. Sellaisia ovat esimerkiksi hyvinvointipalvelut ja matkailu- ja vapaa-ajan palvelut. Uusille palvelutoiminnan muodoille on tunnusomaista se, että ne pyrkivät vastaamaan kuluttajien toiveisiin ja tarpeisiin siten, että toiminnalle syntyy edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Samalla palvelurakennemuutos on johtanut etsimään uusia tapoja selvitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän ja rahoituksen haasteista. Yhtenä mahdollisuutena on nähty palvelusetelin käytön laajentaminen. Järjestelmä lisää kuluttajien valinnan vapautta ja on osaltaan herättänyt kiinnostusta Green Care -toimintaa kohtaan. Viime aikoina on Suomessa toteutettu tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa on pureuduttu Green Care -käsitteen määrittelyyn sekä toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin (mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sekä koottu yhteen alan asiantuntijoita ja toimijoita. Toimijoita on verkottanut myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) hyvinvointipalvelujen teemaryhmä sekä vuonna 2010 perustettu Green Care Finland ry. Etelä-Savossa on nähty olevan erityisen hyvät mahdollisuudet alan yritystoiminnan kehittämiseen. Alue on maaseutuvaltainen, ja täällä on useita hoito- ja hoiva-alan yrityksiä, joissa toteutetaan jo nyt Green Care- toimintamallin periaatteita. Maaseutuympäristön tai eläimien lisäar- 4

5 voa palvelutoiminnassa ei kuitenkaan ole hyödynnetty täysimääräisesti. Etelä-Savon maakuntabrändiin Green Care -toiminta sopii hyvin. Etelä-Savon maakuntaohjelmassa vuosille korostetaan hyvinvointipalvelujen turvaamista. Myös hyvinvointialan yrittäjyydessä nähdään uusia mahdollisuuksia. Toimintalinjan 3. Laadukkaat hyvinvointipalvelut päämääräksi on asetettu palvelurakenteen uudistaminen asiakaslähtöisesti ja kansalaisten elämäntilanteen huomioivalla tavalla. Tämä edellyttää harvaan ja kauttaaltaan asutulla maaseudulla asuville kansalaisille järjestettäviltä palveluilta innovatiivisia yhteistyöratkaisuja. Palvelutuotannon monipuolistamiseen pyritään ohjelman mukaan erityisesti hyvinvointiyrittäjyyttä sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuutta vahvistamalla. Yhtenä toimintamuotona hyvinvointiyritysten vahvistamista ja niiden kasvuedellytysten turvaamista on toimenpiteissä listattu tavoitteeksi: edistetään Green Care- toimintamalleja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman yksi keskeinen painopiste liittyy maaseudun elämänlaadun parantamiseen ja elinkeinoelämän monipuolistamiseen (Linja 3). Ohjelman toimenpiteillä pyritään kehittämään maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa sekä muita maaseudun mikroyrityksiä. Etelä-Savon metsäkeskuksen tekeillä olevassa alueellisessa metsäohjelmassa metsien virkistyskäyttö tulee olemaan yksi keskeinen näkökulma. 3. Yhteenveto esiselvityksen tuloksista Luontohoivan ja -hyvinvoinnin suuntaviivoja kartoittaneessa selvityksessä tehtiin alan toimijoille kyselyjä ja haastatteluja. Ne kohdistuivat 63 yritykseen ja 13 kuntaan (ks. liite 1). Kartoituksessa mukana olleiden maa- ja puutarhatilojen joukossa hoivaan liittyvää toimintaa oli toistaiseksi vain muutamalla, mutta kiinnostus toimintatapaa kohtaan on suurta. Suurella osalla tiloista on mahdollisuuksia tarjota eläinavusteista toimintaa (hevoset, lampaat, koirat) sekä majoitus- ja ruokapalveluja. Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on vielä alussa; yhteistyö esimerkiksi perhe- ja koulukotien kanssa kiinnostaa useita maa- ja puutarhatiloja. Muina kiinnostavina asiakasryhminä lasten ja nuorten lisäksi pidettiin mm. vanhuksia ja kehitysvammaisia. Jotta toiminta lähtisi laajenemaan, tarvittaisiin kuitenkin tulevaisuudessa osaamisen ja liikeideoiden kehittämistä. Luontoyrittäjät olivat vakuuttuneita luonnon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Useimmat heistä mielsivät Green Care -toiminnan olevan tulevaisuudessa, ei vielä tällä hetkellä, osa yrityksensä toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luontoyrittäjien roolina palvelutuotteissa olisi luontoon liittyvän osaamisen ja kokemusten jakaminen. Kartoituksessa mukana olleet hoivayritykset sijaitsevat maaseudulla tai sen liepeillä. Hoivatyössä jo luonnon läheisyydellä on sinällään todettu olevan merkitystä. Yritykset ovat hyvin erikokoisia. Useimmilla palvelujen maksajana on kunta. Asiakkaat ovat vanhuksia, lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia. Tällä hetkellä useimmat hoivayritykset hyödyntävät jo luontoa toiminnassaan mm. luontoretkien, kasvimaan hoidon ja kotieläimien avulla. Pääosin kyseessä on normaaliin arkeen kuuluva, yrityksen itsensä kehittämä toiminta. Yhteistyötä muiden yritysten, kuten hevostallien kanssa ei vielä tehdä yleisesti. Verkostoituminen muiden yritysten kanssa on kuitenkin mahdollisuus, joka on tiedostettu. Jotkut hoivayritykset miettivät asiakaskunnan laajentamista myös itse maksaviin asiakkaisiin. Markkinaehtoinen maaseutumatkailu on saanut jalansijaa monialaisilla maa- ja puutarhatiloilla, johon Green Care -toiminta rinnastuu. Tästä huolimatta kuntien merkitys alan kehityksessä 5

6 on suuri, koska ne rahoittavat suurelta osin sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien yritysten toimintaa ja tekevät niitä koskevia strategisia linjauksia. Yrittäjät kaipasivat seuraavia asioita: verkostoitumisen tukemista koulutusta Green Care -toiminnasta ja sen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille osaamisen tukemista toiminnan tuotteistamiseen, kannattavuuteen ja rahoitukseen neuvontaa Green Care -toiminnan kehittämisessä mallin ja brändin kehittämistä Etelä-Savon Green Care -toimintaan Kuntakyselyn perusteella Green Carea pidetään yhtenä mahdollisuutena kehittää palvelujen laatua. Erityisesti lastensuojelutyössä toimintamallia jo sovelletaan. Kyselyssä tuli esiin toimintatavan merkitys myös ennaltaehkäisevässä työssä ja avopalveluissa. Toisaalta kuntien viesti oli, että Green Care -toiminnalle on vaikea antaa erityistä painoarvoa esimerkiksi erilaisia palvelukonsepteja kilpailutettaessa ennen kuin vaikuttavuudesta saadaan perusteltua näyttöä. Pääkaupunkiseudulla palvelujen tarjonta ei riitä kattamaan kaikilta osin kysyntää, mikä voisi johtaa nykyistä suurempaan palvelujen ostoon eteläsavolaisilta yrityksiltä esimerkiksi lastensuojelutyössä. Luonnon ja maaseudun merkitys voi tällöin korostua laadullisena kilpailutekijänä. Etelä-Savon kolmella seudulla järjestettyihin innovaatiopajoihin osallistui kymmeniä henkilöitä. Pajojen työskentelystä nousi esiin seuraavat kärkiteemat (ks. tarkemmin liite 2): poliittiseen tahtoon vaikuttaminen maakunnassa valtakunnallinen verkostoituminen laatukriteerien luominen yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanssa markkinoinnin ja verkostojen vahvistaminen: tarjouspankki tuotteille rahoitusosaamisen kehittäminen ja koulutuksen hankkiminen Yhteenvetona voidaan todeta, että eteläsavolainen luontohoiva nähdään potentiaalisena mahdollisuutena. Luontohoiva -konseptin kehittämisessä ollaan Etelä-Savossa vielä alussa, vaikka monilla yrittäjillä on pitkäaikaistakin kokemusta luonnon tai kotieläinten käytöstä osana palvelukonsepteja. Luontohoivaan ja -hyvinvointiin yhdistettävät elementit ovat osa monien yritysten vahvuuksia, vaikka niitä ei erityisesti mainostettaisikaan. Toimijoiden välinen verkostoituminen nähdään mahdollisuutena toiminnan laajentamiselle. Se on myös edellytys uusien toimivien palvelukonseptien rakentamiselle. Kuntien halu ja mahdollisuudet panostaa eteläsavolaisen luontohoivan kehittämiseen on jatkossa olennaista. Yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa on myös tärkeätä. 6

7 4. Eteläsavolaisen luontohoivan ja -hyvinvoinnin visio 2016 Etelä-Savossa on käytössä vuonna 2016 useita korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä luontohoivan ja -hyvinvoinnin palvelukonsepteja, ja alan toimijaverkostot tunnistetaan valtakunnallisesti kehittämisen edelläkävijöinä. Vision toteuttamisessa olennaista on alan verkostoitunut osaamisintensiivinen kehittäminen; nousevan toimialan osaamistasoa kohotetaan hyödyntämällä erityisesti korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta. Tämä edellyttää hyviä yhteyksiä sekä valtakunnallisiin että kansainvälisiin toimijoihin. Palvelukonsepteja puolestaan rakennetaan asiakaslähtöisesti kunkin toimijan vahvuuksiin tukeutuen. Monialaisten toimijaverkostojen aktiivisuus on avainasemassa palveluinnovaatioiden kehittämistyössä. Kuvassa 1 esitetään alueen luontohoiva ja -hyvinvointialan kasvun ja kehittämisen keskeiset elementit, joiden avulla rakennetaan perusta kannattavalle liiketoiminnalle maakunnan luonnollisia vahvuuksia hyödyntäen. KUVA 1: Etelä-Savon Luonto hoivaa -palvelukonseptien kehittämisen kokonaisuus. 7

8 4.1. Luonto hoivaa -asiakkuudet Yritysten asiakkaat jaetaan tässä kahteen pääryhmään, a) tukea tarvitsevat luontohoivaasiakkaat ja b) hyvinvointiin panostavat luontovoima-asiakkaat. Luontohoiva-asiakkaiden kulut maksetaan tyypillisesti pääosin julkisen sektorin kautta, joten kunnat ovat tältä osin myös yritysten asiakkaita. Suurimpia henkilöasiakasryhmiä ovat vanhukset, lapset, nuoret, mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset. Näihin asiakasryhmiin sovelletaan hoiva -käsitettä, joka jakautuu hoitoon, kuntoutukseen, erityiseen tukeen ja terapiaan. Palvelujen kohtelu kuntien kilpailutuksissa tai Kela-korvauksista päätettäessä vaikuttaa tulevaisuudessa suuresti tämän kysynnän määrään. Luontovoima-asiakkuudet liittyvät elpymiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Nämä hyvinvointiin panostavat asiakkaat maksavat merkittävän osan palveluistaan itse. Heidän määränsä arvioidaan kansainvälisten kokemusten perusteella kasvavan tulevaisuudessa. He voivat tulla maakunnan ulkopuolelta tai jopa maan rajojen ulkopuolelta hakemaan palveluja. Etelä- Savon kannalta kiinnostavia kysynnän suuntia ovat pääkaupunkiseutu ja Pietarin alue. Kysynnän määrään vaikuttaa palvelutarjonnan kehittymisen lisäksi mm. se, kuinka vapaaehtoisia vakuutuksia voidaan käyttää näiden palvelujen hankintaan tulevaisuudessa Luonto hoivaa -palvelukonseptit Palvelukonsepteja tulee kehittää yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyössä. Tavoitteena on eteläsavolaisen luontohoivan verkostomallien kehittäminen. Ne ovat esimerkkejä eri alojen yrittäjien, yhdistysten, kuntien, oppilaitosten jne. toimijaverkostoista, jotka voivat korkealaatuisesti ja tehokkaasti hyödyntää eteläsavolaista luontoa, osaamista ja yritystoimintaa hoivan ja hyvinvoinnin tuottamisessa. Palvelukonseptien rakentamisessa on huomioitava esimerkiksi eri asiakasryhmien vaatima erityisammattiosaaminen, mutta samalla on hyödynnettävä luovasti eri yrittäjien osaamista ja jo tehtyjä investointeja Luonto hoivaa -kilpailukyky Kilpailukykyisiä palvelukonsepteja rakennetaan maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuen. Näitä ovat luonnon tarjoamat erinomaiset puitteet liiketoiminnalle, joita ovat metsät ja järvet sekä maakunnan sijainti suhteellisen lähellä, mutta tarpeeksi kaukana suurista keskuksista. Maa-, puutarha- ja hevostiloja sekä maaseudulla sijaitsevia hoivayrityksiä on alueella suhteellisen paljon. Kotieläimiä, ennen muuta hevosia, hyödynnetään hoivatyössä jo nykyisin yleisesti. Lisäksi löytyy palvelukonseptien toteuttamista tukevia muita toimijoita. Alueella on myös osaamista ja instituutioita, kuten oppilaitoksia ja yliopistoyksiköitä, joiden kautta uutta tietoa ja osaamista on mahdollista jakaa ja kerryttää. Etelä-Savon kunnat ovat brändin rakentamisessa tärkeitä yhteistyötahoja, koska toiminta liittyy kuntien markkinointiin sekä strategiatyöhön sosiaali- ja terveys- sekä elinkeinosektoreilla Luonto hoivaa -tukitoimet Luontohoiva- ja hyvinvointialan kehittyminen edellyttää pitkäjänteisiä ja systemaattisia tukitoimia. Tukitoimet voidaan jakaa tutkimukseen, koulutukseen, konsultointiin sekä koordinointiin, joiden kautta kehittämistyö kiinnittyy valtakunnalliseen ja kansainväliseen alan kehittämiseen. Eteläsavolaista luontohoivaverkostoa on jo synnytetty eri seuduilla toteutettujen innovaatiotyöpajojen kautta. Laaja-alaisen alueellisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi tarvitaan myös koordinointia, eli eri toimenpiteiden ja toimijoiden välisen yhteistyön johtamista. 8

9 5. Osaamisintensiivisyydellä kohti luonto hoivaa -vision toteutumista Etelä-Savossa luontohoiva- ja hyvinvointiyrittäjyys on kehityksen alkuvaiheessa. Alan kehityssysäyksen aikaan saamiseksi on panostettava osaamiseen ja monitoimijaiseen yhteistyöhön. Luontohoiva ja -hyvinvointi ovat uusia yrittäjyyden alueita, joten niiden kehittämiseen liittyy paljon kysymyksiä, joihin tarvitaan lisää tietoa. Olemassa olevaa tietoa voidaan hankkia verkostoitumalla toimijoiden kanssa, jotka ovat edelläkävijöitä. Tällaisia ovat erityisesti korkeakoulut, oppilaitokset ja yritykset, jotka ovat toimineet alalla pidempään. Toisaalta tarvitaan alueen erityispiirteisiin liittyvää, kontekstuaalista tiedon hankintaa. Tämä tarkoittaa panostuksia myös omaa aluetta koskevaan tutkimustoimintaan. Pohjoismaisen tutkimuksen (Niemi & Virkkala 2005) mukaan tyypillistä maaseudun pienille pkyrityksille on niiden vähäinen verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla ja muilla kehittämisorganisaatioilla on toistaiseksi ollut vain vähäinen rooli innovaatioprosesseissa. Pienyritysten toiminnan kehittämistä yleisesti vaikeuttaa mm. oman osaamisen puutteellisuus ja markkinoiden seuranta- ja analysointimahdollisuuksien vähäisyys. Innovaatiojärjestelmien kehittämistä koskevissa tutkimuksissa korostetaan verkostoitumista erilaisten toimijoiden kanssa, joka mahdollistaa innovaatioiden syntymisen osaamisten rajapinnoilla. Innovatiivisen miljöön teorian (Camagni 1991, 1995) mukaan eri toimijoiden yhteistyö edesauttaa oppimista ja tiedon välittymistä sekä mahdollistaa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen. Verkostoituminen eri toimijoiden kesken voidaankin nähdä keskeisenä keinona lisätä alueen toimijoiden oppimista ja kykyä hyödyntää kehittämisresursseja. Eteläsavolaisen luontohoivan ja -hyvinvoinnin kehittämisessä voidaan tunnistaa seuraavia yleisiä tietotarpeita: markkinaehtoista ja julkisesti tuettujen toimenpiteiden kysyntää ja tarjontaa hoiva- ja hyvinvointipalvelujen vaikuttavuutta eri asiakasryhmissä palveluliiketoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia ja liiketoiminnan kannattavuutta osaamisresursseja Uuden tiedon tuottamisen ja jakamisen keskeisenä tavoitteena tulee olla se, että se tukee eteläsavolaisen luontohoivan verkostojen kehittymistä. Verkostoja vahvistetaan ja osaamistasoa nostetaan eri ryhmien koulutuksissa. Tärkeänä kohderyhmänä ovat yrittäjät, joille tarjotaan varsinaisen luontohoivakoulutuksen sisällöllisen osaamisen lisäksi koulutusta mm. johtamiseen ja liiketoimintaan sekä verkosto-osaamiseen liittyen. Täydennyskoulututusta tarjotaan myös muille yhteistyöverkoston toimijoille. Osaamistasoa nostetaan osallistumalla kansalliseen ja kansainväliseen alan kehittämistoimintaan sekä tekemällä vierailuja, joissa tutustutaan hyvin toimiviin malleihin. Tietoa levitetään myös yrityskohtaisella konsultoinnilla, jossa asiantuntijat keskittyvät yhteistyössä yritysten kanssa palvelukonseptien ja toimijaverkostojen kehittämistyöhön. Keskeisiä asioita konsultoinnissa ovat palvelukonseptien tuotteistaminen, hinnoittelu, laatukysymykset sekä markkinointi. 9

10 Liite MAA- JA PUUTARHATILAKARTOITUKSEN TULOKSIA Ritva Mynttinen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kartoitusta varten haastateltiin yrittäjiä 25 maa- ja puutarhatilalta. Vastauksia kertyi valtaosasta maakunnan kuntia: Kangasniemi (4), Mikkeli (4), Pieksämäki (3), Ristiina (3), Juva (2), Mäntyharju (2), Punkaharju (2), Savonlinna (2), Joroinen (1), Pertunmaa (1) ja Rantasalmi (1). Tiivistetysti he kuvasivat luonnon ja maaseutuympäristön merkitystä näin: Ihmisillä on luontainen, tiedostamatonkin taipumus hakeutua luonto- ja/tai maaseutuympäristöön. Siellä rauhoittuu, virkistyy, kerää voimia ja aistii kokonaisvaltaisesti on tilaa hengittää ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Hiljaisuus, luonnon äänet, rytmit, värit ja arkirealismi vaikuttavat. Voisiko Green Care olla vaihtoehto lääkkeille? kysyttiin. Sana synnytti mielikuvan vihreästä, luonnollisesta, pehmeästä, kokonaisvaltaisesta huolenpidosta, joskin myös pesuaineista ja golfnurmista. Monipuolista kiinnostusta ja ainesta Haastateltujen tilojen toiminta on monipuolista. Green Care (jatkossa GC) -tyyppisiä palveluja on muutamalla sekä sellaista sivuavaa toimintaa ja/tai kiinnostusta kaikilla haastatelluilla. Useimmilla tiloilla (19) on eläimiä, enimmäkseen hevosia, lampaita ja koiria ja lähes puolella tiloista eläinavusteista toimintaa tai kasvavaa kiinnostusta siihen. Kyseiseksi toiminnaksi on tässä luokiteltu erityisesti sosiaalipedagoginen hevostoiminta, vammaisratsastus, hevosvaellukset ja eläinten hoito. Puutarhanhoitoa ei GC -mielessä hyödyntänyt kukaan, mutta harkitsi viisi tilaa. Tässä on piilevää potentiaalia. Vastaavaa kiinnostusta on luontoliikuntaan, mihin sopivaa metsää (mm. ratsastusmaastot, helppokulkuiset metsäautotiet, luontopolut, patikkareitit pitkospuilla tai marja-maastot) on ainakin 11 tilalla. Muutama haastateltava voi kuljettaa palvelun ja/tai eläimiä mukanaan esim. laitokseen. Lisäksi viidellä tilalla perinnemaisemat, vanhat rakennukset ja muu kulttuuriperintö on yksi GC -palveluihin yhdistettävissä oleva vahvuus. Mainitut seikat sekä se, että tilat ovat vähintäänkin avanneet ovensa vierailuille tarjoavat aineksia toimintamallien rakentamiseen. Heikkoutena ja esteenä GC -palveluun laajentamiseen on kuitenkin monilla haastatelluista tiloista ajan, rahan, työvoiman sekä osittain myös tietotaidon puute, muutamalla korkeahko ikä. Toisaalta joillakin tiloilla yhdistyvät kiinnostavasti alkutuotannon ja sote- tai kasvatusalan osaaminen. Majoitus järjestyy tarvittaessa puolella ja ruokailu kolmanneksella tiloista joko itsenäisesti tai verkostojen kautta. Yhteistyötä ja verkostoja on mm. asiakashankintaan, mutta ei riittävästi. Verkostoitumista toivottiin ja se nähtiin mahdollisuutena. Maakunnassa jo olevien verkostojen (matkailu ym.) hyödyntämisestä muistutettiin. Asiakkaita Keskeisinä asiakkaina haastelluilla tiloilla ovat ja tulisivat aineiston mukaan olemaan lapset, nuoret, vanhukset ja kehitysvammaiset sekä joissain määrin myös mielenterveyskuntoutujat. Potentiaalia Etelä-Savon kannalta nähtiin ikääntyneissä paluumuuttajissa, yhteisöasumisessa sekä maakunnan ikääntyvän väestön hoivahaasteen kääntämisessä maakunnan vahvuudeksi. Lasten ja nuorten kohdalla ehdotettiin yhteistyötä perhe- ja koulukotien kanssa, panostamista lasten luontoyhteyden rakentamiseen sekä kaupunkilais- ja ongelmanuoriin ylipäätään. 10

11 Ennaltaehkäisevään GC -toimintaan kannattaisi tarttua sen yhteiskunnalle tulevaisuudessa tuomien säästöjen vuoksi. Tarkastelua valoisalta ja varjoisammalta puolelta toiveita, haasteita, vahvuuksia, ideoita GC -palveluille nähtiin selvä markkinarako. Etelä-Savon vahvuuksina korostettiin vettä ja järviä, luonnonrauhaa, yrittäjäpotentiaalia sekä maakunnan helppoa saavutettavuutta alueen ulkopuolelta. Kiinnostus aiheeseen on herännyt, mutta GC -liikeidea on useimmilla kiteytymättä eihän itse käsitekään ole kaikille selvä tai asiaa vielä riittävästi mietitty. Liikeidean eteen on tehtävä töitä, etteivät haastateltujen mainitsemat uhat epäonnistuneesta tuotteesta, virhearvioinneista ja kannattamattomuudesta toteudu. Myös GC -toiminnan mahdollinen tuntemattomuus, merkityksettömyys asiakkaiden mielissä, hetken huuma, kilpailu, yrittämisen yksinäisyys ja kuormittavuus, turvallisuusriskit, luonto itsessään sekä työvoiman mahdollinen sitoutumattomuus mietityttivät. Koulutuksen ja neuvonnankin tarve on ilmeinen. Tietoa tarvitaan aluksi GC käsitteestä, siihen liittyvistä toimialoista, mahdollisuuksista ja kriteereistä, jatkossa myös menetelmistä samoin itse yrittämisestä (markkinointi, kannattavuus, tuet, hinnoittelu, tuotteistaminen). Opintomatkat ja pätevöittävä koulutus kiinnostavat. Toiminnan vastuut, säädökset ja työnjaot on tehtävä selviksi. Maakunnassa todettiin olevan useita päteviä toimijoita koulutusta toteuttamaan ja kehotettiin mm. oppilaitos-yritysyhteistyöhön. Noin kolmannes vastaajista näki maakunnan GC -toiminnan tarvitsevan koordinointia, järjestäytymistä ja markkinointia. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota toiminnan suuntaviivoihin, jatkuvuuteen, tuloksellisuuteen, laatuun, saavutettavuuteen, tahtotilaan, toimintailmastoon ja byrokratian haasteisiin. Loppukäyttäjien tarvekartoitus olisi suotava sekä tutkimuksen syventyminen luonnon ja erilaisten GC -toimien hyvinvointi- ja taloudellisiinkin vaikutuksiin. Yksittäisinä kiinnostavina toimintamalleina ja -muotoina esitettiin GC -suojatyöpaikkojen verkosto, -osuuskunta, -veturit, -hyvinvointikeskus, -sijais- ja tukiperhetoiminta sekä aivan uusien GC -maatilojen perustaminen, yhteistyörakenne kirkon kanssa ja useita hankkeita koordinoiva sateenvarjohanke. 2. LUONTOYRITTÄJIEN KARTOITUKSEN TULOKSIA Birgitta Partanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luontoyrittäjien osalta aineisto kerättiin 7 alustavan kyselyn sekä 11 teemahaastattelun avulla. Vastanneista 8 oli Mikkelistä, 2 Kangasniemeltä ja 1 Savonlinnasta. Suppeudesta huolimatta kartoitus antoi viitteitä monipuolisista mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta aiheeseen. Luonto- ja maaseutuympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille pidettiin erittäin tärkeänä. Luonto rauhoittaa, parantaa tasapainottaa ja tuo mielihyvää. Se on myös virikkeiden, luovuuden ja voimavarojen lähde. Luonnontuotealalla toimivilla tärkeimmäksi kiinnostuksen syyksi Green Carea kohtaan nousi halu jakaa luontokokemuksia ja tietoa luonnosta muillekin ja tuoda luonto lähemmäksi niitä, jotka eivät muuten pääse sitä kokemaan. Muita syitä olivat verkostoituminen ja tiedon siirtäminen ja saaminen. GC sopii jo olemassa olevan yritystoiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Nykyisin GC -toiminnan määrittelyn ollessa vielä epätarkka vain muutama yrittäjä mielsi jo toteuttavansa GC -toimintaa, mutta monen toiminta on rajauksesta riippuen tulkittavissa GC -toiminnaksi joko sellaisenaan tai pienen kehittämisen jälkeen (esim. metsäkellintä, luontoja eräopastus, kurssit). Tulevaisuudessa useimmat haastatelluista näkivät GC toiminnan 11

12 osana oman yrityksen kehittämistä. Tarpeellisina nähtiin yhteistyöverkoston laajentaminen ja tarkempi asiakassegmentointi. Luontoyrittäjien vahvuuksina on vahva ja monipuolinen osaaminen, luonnontuntemus, idearikkaus ja innostus, neuvontakokemus, taito ryhmien kanssa työskentelyyn ja ihmisten kohtaamiseen ja verkostoituminen. Luontoalan yrittäjillä on tarjottavana kehittämistyöhön luonto-osaamista, käytännön kokemusta ryhmien kanssa toimimisesta, tiloja ja palaveripaikkoja, Saimaan vesistön tuntemusta, uusia visioita, virikkeitä, ideoita, puutarhaterapiaan liittyvää osaamista ja puutarhaterapiapaikkojen suunnittelua, sielunhoitoa ja traumaattisen ryhmien hoitoa. Heikkouksina ovat markkinointi, kohdentaminen ja tuotteistaminen. Mahdollisuuksina nähtiin tarpeeksi vahva ammatillinen osaamisverkosto, yhteinen markkinointi, talvitoiminnan hyödyntäminen ja ekologisuuden kysynnän kasvaminen. Uhkina on toiminnan jääminen puuhastelun tasolle ja ongelmat verkoston toiminnassa. Etelä-Savon resurssit nähdään hyvinä, etenkin luontoresurssit maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisina. Valttinamme on Saimaa ja metsät. Etelä-Savon ekoimago ja sijainti ovat eduksi toiminnan kehittämisessä. Maakunnan tasolla GC toimintaa kehitettäessä toivotaan yhtä keskusta, josta löytyvät kaikki palvelut ja tieto sekä koordinaattoria, joka hoitaa varaukset ym. niin, että yrittäjät voivat keskittyä omana osaamiseensa. Verkosto ja yhtenäisyyden luominen siihen, tuotteistaminen ja yhteismarkkinointi ovat tarpeen toiminnan volyymin, varmuuden ja kannattavuuden lisäämiseksi. Toimintaa säätelevistä pykälistä ja vaadittavista luvista toivotaan tietoa (esim. valmismatkalaki, hygienia, turvallisuus). Kehittämistyössä on muistettava yrittäjien aikaresurssit ja sesongit. Tutkimuksen kannalta kaivataan näyttöä vaikuttavuudesta, erityisesti ennaltaehkäisevän menetelmänä toimimisesta. Toimialojen yhteistyötä ei pitäisi liikaa rajata, uusia ideoita tulee kun ylitetään rajoja. Koulutuksen ja tuen näkökulmasta toivotaan verkostolle yhteisiä tavoitteita, tiedon ja kokemusten jakaminen eri alojen toimijoiden kesken, konkreettista näyttöä sekä kokemuksia vastaavista projekteista. Toivomuksena on myös laillistettu koulutus ja kriteerit, jotka mahdollistaisivat Kelan korvauksen toiminnalle. 3. HOIVAYRITYSTEN KARTOITUKSEN TULOKSIA Seija Nissinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma Mistä ja miten lähdettiin liikkeelle? Yrityskartoituksen tavoitteena oli kartoittaa hyvinvointialan yrityksiä, joissa hyödynnetään maaseudun ja luonnon resursseja (eläimet, luonto, maa- ja puutarhatilan tai tallin työt) sekä yritysten kiinnostusta GC -palveluja kohtaan ja valmiutta siihen liittyvään kehittämistyöhön. Aineiston keruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Yrittäjien yhteystiedot saatiin Aluehallintoviraston (AVI) ylläpitämästä rekisteristä luvanvaraisista ja ilmoituksenvaraisista sosiaalialan yrityksistä. Heille lähetettiin kysely, johon vastasi 18 yritystä. Nämä yritykset haastateltiin sekä lisäksi muuta kautta aiheeseen kiinnostuksena osoittaneita yrityksiä. Haastatteluja ja/ tai kyselyjä tehtiin yhteensä 27. Yritykset sijaitsevat Mikkelissä (13), Savonlinnassa (4), Pieksämäellä (3), Rantasalmella (2) sekä Joroisissa, Ristiinassa, Heinävedellä ja Mäntyharjulla kussakin 1. Otoksen yrityksistä suurin osa sijaitsee maaseudulla tai kaupungin liepeillä, jossa luonto ja luonnon elementit ovat jokapäiväisesti läsnä. Vain muutama sijaitsee keskikaupungilla, esim. kerrostalossa. Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneet yritykset ovat suhteellisen nuoria, suurin osa on perustettu 1-5 vuoden sisällä. Liikevaihdon ja henkilöstön määrän mukaan yritykset jakautuvat useita kymmeniä työllistäviin sekä toisessa ääripäässä yrittäjän/ yrittäjäpariskunnan työllistäviin yrityksiin. Yritysten asiakaskunta on pitkäaikaista, palvelumuotona palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen olivat yleisimmät. Yrityksen maksava asiakas on useimmiten kunta. Yritysten asiakaskunta oli vanhukset (7 yritystä), mielenterveys- 12

13 kuntoutujat (3), kehitysvammaiset (2), perhekoti (6, yhdellä oma talli), hevostila (3, kaikilla lisäksi sosiaali- ja terveysalan koulutus) ja työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelut (2). Mitä saatiin selville? Kaikissa aineiston yrityksissä on jossain muodossa luonnon, eläinten tai maaseudun hyödyntämistä omassa palvelutoiminnassa. Kaikkein yleisimpiä ovat retket ja luonnossa liikkuminen asukkaiden/asiakkaiden kanssa sekä yrityksen pihapiirissä tapahtuvat luontoavusteiset toiminnot, esimerkkinä kasvimaan hoito tai luonnon ja eläinten seuraaminen. Varsinkin lastensuojelun perhekodeissa sekä muutamissa mielenterveyskuntoutujien yksiköissä on myös hevosia/ hevostalli sekä muita pien- ja kotieläimiä. Osa yrityksistä (lähinnä perhekodit) hankkii ostopalveluna esim. koiraterapiaa tai sosiaalipedagogista hevostoimintaa/ tallitoimintaa. GC -palvelutoiminta ja sen kehittäminen kiinnostaa yrityksiä, vaikka se onkin käsitteenä vielä tuntematon. GC nähdään mahdollisuutena kehittää palveluja sekä myös uutta liiketoimintaa. Yritysten tulevaisuuden suunnitelmia GC:n hyödyntämisessä voi jaotella seuraavasti: 1) Yritys kehittää GC -toimintaa yrityksen omalle asiakaskunnalle nykyisillä voimavaroilla pienimuotoisesti lähinnä itse tehden. 2)Yritys kehittää GC -toimintaa nykyiselle asiakaskunnalle ja hakee aktiivisesti verkostoja ja yhteistyökumppaneita palvelujen tuottamiseen, esim. maatilat ja hevostallit. 3) Yritys suunnittelee yritystoiminnan laajentamista uusille asiakasryhmille ja suunnittelee heille GC -palvelukonseptilla tuotettuja palveluja. Potentiaalisina asiakasryhminä yrittäjät näkevät ikääntyvät ja muistisairaat, tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat. Vastaajat korostivat myös, että GC:n kehittämisessä tarvitaan itsemaksavia asiakkaita, esimerkiksi hyvinvointimatkailun alueella nähtiin potentiaalia, samoin vanhusväestössä. Myös GC -palvelujen markkinointi ulkomaalaisille asiakkaille nähtiin mahdollisuutena. GC -toiminnassa on hyödynnettävä myös teknologiaa, esim. palvelukotiin voidaan tuoda teknologian avulla kokonaisvaltaisesti aistittavia luontokokemuksia (äänet, haju, tuoksut, tuntoaistimukset). GC -toiminnan mahdollisuutena nähdään yrityksen sijainti maaseudulla ja luonnon keskellä, luonnon elementit ovat lähellä ja osana arkea. Myös kokemukset toiminnan vaikuttavuudesta rohkaisevat yrittäjää eteenpäin. GC -toiminnan kehittämisen esteenä ja haasteena mainitaan kuitenkin tiedon puute toiminnan sisällöstä ja sen vaikuttavuudesta, asenteet ja yrityksen henkilökunnan motivointi sekä liian heppoisilla perusteilla toiminnan kehittämiseen lähtevät. Myös yritystoiminnan kilpailuttamiseen ja kuntien ostopalvelusopimuskäytäntöihin liittyvät asiat nähdään uhkana lähinnä hinnoittelun näkökulmasta: Onko GC -toiminnan mukanaan tuoma lisäarvo valttina kilpailutustilanteessa? Mihin pitää panostaa GC -toiminnan kehittämiseksi? GC -toiminnan kehittämiseksi niin omassa yritystoiminnassa kuin maakunnan tasollakin pitää panostaa ennakkoluulottomaan verkostoitumiseen (yrittäjät, maatilat, luonto- ja matkailuyritykset). Aineiston perusteella maa- ja puutarhatilat sekä hevostallit muodostuvat risteyskohdiksi niin perhekodeille, vanhusten palveluasumisen yksiköille kuin kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelukodeille. Niillä kaikilla on kysyntää maatiloista ja hevostiloista virkistäytymis- ja retkikohteina sekä asukkaille työ- ja lomatoimintaa sekä työharjoittelupaikkoja tarjoavina paikkoina. Yrittäjät kaipaavat koulutusta GC:n sisällöstä ja vaikutuksista, tuotteistamisesta ja markkinoinnista sekä verkostoitumisessa. Yrittäjät korostavat, että tarvitaan GC -asiantuntijoita jalkautumaan suoraan yrityksiin esittelemään GC -toimintaa ja sen mahdollisuuksia. Yritystoiminnan näkökulmasta Green Care -toiminnan kehittämiseen kannattaa panostaa. Vaikka GC on käsitteenä vielä jäsentymätön, on yrittäjillä varsin hyvä käsitys sen mahdollisuuksista. Yri- 13

14 tykset tunnistavat ammatillisuuden, tavoitteellisuuden, yhteisesti rakennettavien laatukriteerien ja koulutuksen merkityksen tasokkaan GC -palvelutoiminnan kulmakivinä. 4. KUNTAKARTOITUSTEN TULOKSIA (Etelä-Savo ja pääkaupunkiseutu) Päivi Niiranen-Linkama, Mikkelin ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma Kuntahaastattelujen ja kuntakyselyn tavoitteena oli selvittää kuntien valmiutta ostaa, tukea ja järjestää alueellaan GC -hyvinvointipalveluja. Kuntahaastattelut toteutettiin haastattelemalla kuntien perusturva- tai sosiaalijohtajia. Kuntahaastatteluun ja -kyselyyn osallistui yhteensä 11 eteläsavolaista kuntaa sekä kaksi suurta kuntaa pääkaupunkiseudulta. Haastattelut ja kyselyt toteutettiin aikavälillä Kunnat on jaettu tulosten tarkastelussa pieniin, keskisuuriin ja suuriin kuntiin. Kokonaisuutena kuntahaastattelut ja -kyselyt kattavat suuren osan eteläsavolaisista kunnista ja antavat siten hyvän käsityksen kuntien näkemyksistä GC -palvelumallista. Vahvuuksina kaikki vastanneet eteläsavolaiset kunnat näkevät, että luonto on jo valmiina elementtinä olemassa GC -tyyppisten palvelujen tuottamisessa. Hyvää mallissa on, että perinteisesti vahvaan maaseutuyhteyteen tuodaan uusia innovaatioita. Myös sosiaali- ja terveysalan strategisiin linjauksiin GC -palvelut soveltuvat hyvin monimuotoistamaan ja kehittämään palvelujen laatua. Erityisesti avopalvelut ja ennalta ehkäisevä näkökulma sopivat malliin, mutta monet haastateltavat arvioivat, että malli sopii kaikkiin hyvinvointipalveluihin. Perhepalveluissa, erityisesti lastensuojelutyössä, on jo käytössä GC -ajattelua, vaikka ko. käsitettä ei palveluissa käytetä. Vahvuutta on myös se, että hyvinvointiyrittäjyys vahvistaa samalla kunnan elinkeinotoimintaa. Kansalaisten näkökulmasta palvelujen tarjonta monipuolistuu. Suurimpana heikkoutena GC -mallin arvioinnissa nähdään se, että kuntien palvelujen kehittäminen on murrostilanteessa, joten on vaikea arvioida yhden palvelumallin merkitystä kokonaisuudessa. Toinen heikkoutena koettu asia mallissa on, että sitä ei ole vielä konkretisoitu riittävästi, joten kunnan oma rooli ei hahmotu kehittämisessä. Kuntia kiinnostavat myös taloudelliset sitoumukset, joita ei välttämättä voida tehdä, vaikka kiinnostusta löytyisi. Pienet kunnat eivät usein voi toteuttaa kaikkia palveluja omin voimin, joten nämä kunnat olivat ehkä jonkin verran enemmän kiinnostuneita ostopalveluista ja GC -palvelumallista. Pieniä kuntia kiinnosti myös haja-asutusalueen palveluiden kehittäminen GC -konseptin välityksellä. Mahdollisuuksina mallin kehittämiseen tuli esille monia käyttökelpoisia ideoita, joita kuitenkin tulisi konkretisoida. Kunnat toivat esille erityisesti niiden asiakasryhmien palveluja, joissa uusi lainsäädäntö velvoittaa kuntia palvelujen kehittämisessä. Kaikissa kunnissa tuli esille taloudellisen tilanteen heikkous ja pienet mahdollisuudet panostaa muuhun kuin peruspalvelujen tuottamiseen. Ratkaisumallina tähän tilanteeseen syntyi ajatus, että GC -palvelu on kiinteä osa kunnan palvelutuotantoa, ei irrallinen lisä. Myös pääkaupunkiseudun haastatteluissa nousee esille kytkentä sosiaali- ja terveysalan strategisiin linjauksiin; vahva ennalta ehkäisevän työn painotus ja palveluiden laadun kehittäminen. Myös näissä haastatteluissa tuli esille, että GC -mallista kaivattaisiin enemmän tietoa, erityisesti mallin vaikuttavuus kiinnostaa. Haastattelujen tulokset heijastavat myös sitä, että pääkaupunkiseudulla ollaan edellä, eli tilanteessa, jossa palvelujen tarjonta ei kaikin osin riitä turvaamaan kysyntää. Heikkoutena GC -palvelujen toteuttamisessa on, että strategiset linjaukset menevät osin ristiin. Suuret kunnat haluavat omaa palvelutuotantoa, mutta tosiasia on, että erityisosaamista joudutaan ostamaan ulkopuolelta, joskus jopa pakon edessä. 14

15 Julkisen palvelun lisäksi palveluita tuotetaan ostopalveluina ja ostetaan, mitä on tarjolla. Hyvinvointiyrittäjyydelle on siten olemassa hyvä potentiaali sekä paikallisesti että etäyrittäjyytenä. Pääkaupunkiseudun haastatteluissa tuli esille myös, että puuttuvien palvelujen profiilista ja laadusta ollaan hyvin tietoisia lastensuojelun palveluissa. Jo nyt palveluja ostetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Näyttää siten mahdolliselta, että esimerkiksi lastensuojelun palveluita voitaisiin ostaa myös eteläsavolaiselta hyvinvointiyrittäjältä. 15

16 Liite 2. Tiivistelmä innovaatiotyöpajojen tuloksista Innovaatiopajojen työskentelytuotokset on esitetty kokonaisuudessaan raportissa, joka on nähtävissä Etelä- Savon Green care sivustolla (http://esavogreencare.ning.com/forum/topics/esiselvityshankkeen-1) Tässä paperissa on esitetty tiivistelmä työpajoissa nousseista teemoista siinä järjestyksessä, kuinka ne ovat määrällisesti nousseet työskentelyaineistossa esiin. 1 Verkostoituminen erilaisten palvelujen tarjoamisen yhdistäminen asiakkaille green care palvelujen liikuttaminen hoiva-alan asiakkaiden luo ja asiakkaiden yhteiskuljetukset green care tiloille markkinointiin, yhteisten tuotteiden luomiseen ja koulutukseen yhteinen verkkosivustosta tai katalogi tuotteiden ja asiakkaiden kohtauttamiseen ja markkinointiin yhteistä tutustumista sekä toisten toimintaan että toimintaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti 2 Green care sisällöt green care toiminnan määrittely yleensä toiminnan systemaattisuus ja tavoitteellisuus monet asiakasryhmät matkailunäkökulma kokonaisvaltainen aistielämys ja kuntouttava toiminta palvelujen rahoitus, asiakas- ja tarvelähtöisyys ja vaikuttavuuden arvioiminen green care sisältöjen kehittäminen pilottikokeilujen ja niiden arvioimisen kautta 3 Tuotteistaminen ehdoton edellytys kannattavalle green care toiminnalle etelänsavolaisen erityisyyden hyödyntäminen green care -toiminnan erityispiirteenä valtakunnallinen ja kansallinen ulottuvuus koulutusta tuotteistamisen tueksi 4 Markkinointi yhteistyötä, jotta tuotteet ja asiakkaat saataisiin kohtaamaan yhteinen foorumi: green care -pankki tai -katalogi, johon green care -toiminta voitaisiin koota aktiivista yhteistyötä toiminnan vaikuttavuudesta tiedottamiseen kentällä markkinointiin yhteinen ilme ja linja, jotka lisäisivät green caren tunnettavuutta green care nimelle suomenkielinen vastine 5 Green care -toimintaan liittyvät vaatimukset laadukkaan toiminnan kriteerit erilaisia asiakasryhmiä huomioivat järjestelyt, kuten esteettömyys turvallisuus toiminnan sisällöistä, vaikuttavuudesta ja kokemuksista suurelle yleisölle tietoa innovatiivista ja uskaliasta asennetta eläinten hoidon organisointi myös green care -toiminnan ulkopuolella henkilökunnan sitoutumiseen ja ammatillisuuteen liittyvät vaatimukset profiloituminen ja myös sisäinen organisoituminen toiminnan juurruttaminen käytäntöön johdon sitoutuminen ja päättäjätason mukana olemista. 16

17 6 Tiedon tarve monen tasoista tietoa (tutkimus, kokemus, markkinointi) sisältöjen kehittämiseen sekä toiminnasta tiedottamisen, tuotteistamisen ja markkinoinnin taustalle Vaikuttavuustutkimukset, olemassa olevat toiminnat, kannattavuus, hyvät käytännöt ja mahdolliset asiakkaat green care kokemustiedon kerääminen: asiakkaiden, toimijoiden kokemukset sekä tiedon jakaminen valtakunnallisen green care -verkoston kanssa. 7 Tuen ja koulutuksen tarve green care -toiminnan aloittaminen ja toteuttaminen vertaistukea ja tukea jaksamiseen sekä kokemusten jakamista teoreettinen perusta, sisällöt, informaatioteknologian käyttö, tuotteistaminen ja verkostoituminen 8 Laatukriteerit tärkeä asia uskottavuuden kannalta: standardit, joissa toiminnan arvopohja tulee esille oikea taho määrittämään kriteerit? (pohditaan myös valtakunnallisessa verkostossa) laatukriteerit muiissa green care -toimintaa harjoittavissa maissa 9 Green care toiminnan kannattavuus, rahoitus ja vaikuttavuus green care toimintaan keskittyminen vai rinnalle myös muuta elinkeinoa? kilpailukykyisyys: kannattava hinnoittelu voi asiakkaille olla usein liian korkea vaikuttamistyö rahoituksen järjestämiseksi: taustalle tutkittua tietoa hyvinvointivaikutuksista 10 Kansainvälisyys markkinoinnin, tuotteistamisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen näkökulma (esim. kriteeristö) 11 Asiakaslähtöisyys ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen tuotteiden kehittelyä asiakas- ja tarvelähtöisesti erityisryhmien tarpeet 12 Teknologian mahdollisuudet green care toiminnassa green care toimintoja asiakkaiden luo tietoliikenneyhteyksien toimivuusongelmat hyöty markkinointiin osaamis- ja koulutusvaatimukset 13 Voimaantuminen ajatus sekä asiakkaiden että työntekijöiden voimaantumisesta. Innovaatiopajoista nousseet kärkiteemat: maakunnan poliittiseen tahtoon vaikuttaminen eteläsavolaisen GC -toiminnan organisoituminen osana valtakunnallista verkostoa laatukriteerien luominen yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanssa markkinoinnin ja verkostojen vahvistaminen: tarjouspankki tuotteille rahoitusosaamisen kehittäminen ja koulutuksen hankkiminen 17

18 Liite 3. Green Care toiminnan suuntaviivat pajan ( ) yhteenveto 18

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot