Teemana Turvallisuus. Kouluttajat verkostoituivat suurhankkeita varten sivu 4. Turvallisia jarrutuksia

Transkriptio

1 Centria tria Teemana 2014 Turvallisuus Kouluttajat verkostoituivat suurhankkeita varten sivu 4 3 Green Care uutta hyvinvointipalveluissa 7 Jätebiomassat tulevaisuuden energiantuotannossa Äly tuli koneisiin ja laitteisiin Turvallisia jarrutuksia Tutkittu tieto tukee kehittämistä

2 Meille niin tärkeä oma opinahjo! Yrittäjien ja oman ammattikorkeakoulun yhteistyö on ollut jo vuosia erinomaisen tiivistä. Yhteistyö perustuu aina ihmisten väliseen kemiaan, ja onneksemme voimme todeta että yhteistyön tekeminen on ollut helppoa ja tuloksekasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on lausunut useita kertoja oman ammattikorkeakoulunsa puolesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön että alueelle. Edelliset linjaukset ovat Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen selkeitä päätöksiä. Vakituinen toimilupa Centria-ammattikorkeakoululle oli voitto ja on erityisesti elinkeinoelämän kannalta tärkeä koko alueelle. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja sen koulutus- ja tulevaisuusvaliokunnan selkeä linjaus on ollut, että Centria- ammattikorkeakou- lu on alueen keskeisin ja merkittävin koulutusorganisaatio, joka palvelee elinkeinoelämää tuottaen ammattitaitoisia työntekijöitä alueelle. Näin ollen Centria-ammattikorkeakoulun aluepoliittinen asema on alueelle ja varsinkin yritys- ja elinkeinoelämälle merkittävä. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja muutoshalukkuutta, niin että alue ja kunnat kehittyvät tuottamaan uusia palveluita, jolloin tapahtuu tarvitsemaamme positiivista kehittymistä. Lisäksi Centria-ammattikorkeakoulussa toteutettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuottaa alueen yrityksille uusia ja tarpeellisia työkaluja. Meillä on oltava yhteinen selkeä strategia Centria-ammattikorkeakoulun osalta. Tulemme toimimaan niin, että oma Centria-ammattikorkeakoulu kehittyy sekä Kokkolassa että Ylivieskassa. Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluita ja ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin Centria-ammattikorkeakoulussa astuu voimaan vuoden 2015 alussa organisaatiomuutos, jonka seurauksena tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta (TKI) tulee Centriassa oma tulosvastuullinen alueensa. Turvallisuus tulee olemaan läpileikkaavana teemana kaikessa tekemisessämme. Muutoksen yhteydessä yhtenäistämme toimintatapojamme sekä hankkeiden että palvelutoiminnan osalta. Samalla kehitämme Centrian koulutusja asiantuntijapalveluiden myyntiä. Olemme valmistautuneet tulevaan esimerkiksi käymällä läpi osaamistarjotintamme ja selkeyttämällä asiakkaille suunnattavia tuotepaketteja. Keskeisenä lähtökohtana uudistuksille on viedä Centrian toimintaa entistäkin asiakaslähtöisempään suuntaan. Tuotteistamisen terävöittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on tulevaisuudessa selkeät tuotepaketit, joiden avulla pystymme hakemaan ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Haluamme tulla asiakkaiden luokse lisäksi isommilla kokonaisuuksilla, jolloin asiakas voi tutustua yhdellä kertaa Centrian laajaan palvelutarjontaan. Tärkeintä on löytää asiakkaalle ratkaisu joko valmiista palvelukonseptista tai luomalla sitä varten esimerkiksi uusi tutkimus- ja kehittämisprojekti. Turvallisuus läpileikkaavana teemana Työelämälähtöisyyden lisäksi Centria profiloituu jatkossa turvallisuusajattelun edistäjänä. Turvallisuus tulee olemaan läpileikkaavana teemana kaikessa tekemisessämme, jotta ihmiset tiedostavat turvallisuuden merkityksen heidän arjessaan. Yksi konkreettinen esimerkki liittyy teolliseen internetiin. Tietoturvan merkitys korostuu, kun digitalisoituminen ja ohjelmistokehitys mahdollistavat teollisten prosessien viemisen verkkoon. Sidosryhmille tekemissämme kyselyissä meiltä on haluttu, että kertoisimme vieläkin laajemmin kaikesta siitä, mitä toimintamme pitää sisällään. Olemme vastanneet myös tähän toiveeseen, josta tämä julkaisu sekä Centria Opentapahtuma ovat esimerkkejä. Samoin kotisivuihin tehty panostus sekä uutena viestintämuotona uutiskirje tuovat Centrian toimintaa lähelle alueen ihmisiä ja yrityksiä. Lasse Jansson & Vesa Martinkauppi, tutkimus- ja kehitysjohtajat 2

3 Green Care tuo uutta hyvinvointipalveluihin Green Care jakaantuu eläin- ja luontoavusteisiin menetelmiin. (kuva: Tekes / Eeva Anindi) Green Care edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvällä toiminnalla. Norjassa ja Ruotsissa Green Care on jo vakiintunut osa maiden hyvinvointipalveluita, ja Suomessakin menetelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Centriaammattikorkeakoulun Grön omsorg i Österbotten-hanke on jakanut tietoa Green Care-toiminnasta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kymmenen kunnan alueella. - Nyt tarvitaan tulisieluisia ihmisiä päättäjienkin keskuuteen viemään Green Care-asiaa eteenpäin. Tarve menetelmän hyödyntämiselle kasvaa koko ajan ja Suomesta löytyy näyttöä sen positiivisista psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Alueellamme on myös ihmisiä, joita kiinnostaa Green Care-yrittäjyys, korostaa projektikoordinaattori Lena Kalliokoski Centriasta. Kun ihminen on tasapainossa itsensä kanssa, tasapainoisuus ja hyvä olo heijastuvat positiivisesti ihmisten käyttäytymiseen. Green Care on myös turvallisuutta Green Care jakaantuu eläin- ja luontoavusteisiin menetelmiin sekä viherympäristön ja maatilojen kuntouttavaan käyttöön. Suomessa on tällä hetkellä käytössä muun muassa ratsastusterapiaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Aspegrenin puutarha Pietarsaaressa on esimerkki ympäristöstä, jota hyödynnetään esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kuntouttavassa työtoiminnassa. Kalliokoski uskoo, että sitä mukaa kun Suomeen saadaan Green Caretoimintaa pilotoitua, Green Care laajenee yhdeksi varteenotettavaksi palvelukokonaisuudeksi. Centria onkin hakemassa osatoteuttajana rahoitusta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n ylimaakunnalliseen jatkohankkeeseen, johon sisältyy muun muassa Green Care-toiminnan pilotointia. - Green Care-toimintaan liittyy turvallisuusnäkökulmakin. Kun ihminen on tasapainossa itsensä kanssa, tasapainoisuus ja hyvä olo heijastuvat positiivisesti ihmisten käyttäytymiseen. Esimerkiksi koirien ja hevosten on todettu auttavan nuoria käsittelemään omia tunteitaan, mikä edesauttaa nuorten oloa, Kalliokoski kertoo. JU 3

4 Kouluttajat verkottuivat suurhankkeita varten Pohjois-Suomessa on vireillä mielenkiintoisia suurhankkeita Fennovoiman Hanhikivi 1-hankkeesta Laguna- ja kaivoshankkeisiin. Toteutuessaan niihin liittyy mittavia koulutustarpeita. Näitä tilanteita varten syntyi Centrian vetovastuulla toimiva koulutusverkosto, johon kuuluu alueen korkeakouluja, ammattiopistoja sekä täydennyskouluttajia. Yhteensä 17 koulutusorganisaatiota Kokkola-Kajaani-Rovaniemiakselilla. - Centria oli asiassa aloitteellinen ja verkosto lähti kehittymään hyvässä yhteishengessä pian sen jälkeen, kun Fennovoima valitsi Pyhäjoen ydinvoi- Virve Antinoja toimii suurhankkeita varten perustetun koulutusverkoston koordinaattorina. (kuva: Janne Heikkilä) Yrityksille on enemmän hyötyä useita koulutustasoja edustavasta verkostosta. 4 malansa sijoituspaikaksi. Verkoston koordinaattorin rooliin Centria pääsi ammattikorkeakoulutasoisen sähkö- ja energiatekniikan koulutustarjontansa sekä kansainvälisen yhteistyönsä ansiosta, kertoo koulutusverkoston koordinaattorina toimiva Virve Antinoja. Valmennuksessa ollut jo lähes 200 opettajaa Antinojan mukaan alusta saakka oli selvää, että esimerkiksi Fennovoimalle on enemmän lisäarvoa useita koulutustasoja edustavasta yhteistyöverkostosta kuin yksittäisistä kontakteista kouluttajatahoihin. - Fennovoima ei myöskään tavoitellut erillistä ydinvoimakoulutusta vaan yhtiö toivoi, että nykyisiin koulutuksiin lisätään perustietämystä ydinvoimasta. Sen takia koulutusverkosto asetti tavoitteeksi ydinvoima-alan mukanaan tuoman tekniikan alan koulutustarpeiden kuvaamisen ja koulutusmateriaalien sekä niitä tunnetuksi tekevän koulutustarjottimen luomisen, Antinoja jatkaa. Fennovoima osallistuu koulutusverkostoon asiantuntijana ja kouluttajana. Verkoston puitteissa on järjestetty kolme kaksipäiväistä valmennusjaksoa, joihin osallistui tekniikan alan opettajia verkoston organisaatioista. Lokakuussa valmennukseen oli osallistunut jo lähes 200 opettajaa. Verkoston aktiivisuuden tuloksena syntyi lisäksi Ydinosaajat-hanke, jonka rahoitus on parhaillaan käsittelyvaiheessa. Tarkoituksena on pilotoida Hanhikivi 1-hankkeen avulla koulutusorganisaatioiden yhteistyömalli ja monistaa se palvelemaan myös muita pohjoisen suurhankkeita. JU

5 - Mittatarkka 3D-skannaus luo mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen monille toimialoille tuotannollisista yrityksistä hyvinvointialan toimijoihin sekä palvelusektorille, Asta Aikkila-Vatanen sanoo. (kuva: Jorma Uusitalo) MILLINTARKKAA MITTATIETOA TAIDEATELJEESEEN JA KUNTOSALILLE Centrian 3D-bodyskanneri on jo näyttänyt kyntensä esimerkiksi vaatesuunnittelussa. Skannerin tuottamasta millintarkasta mittatiedosta on iloa ja hyötyä monessa muussakin, kuten taiteen tekemisessä tai kuntosaliharjoittelun apuna. Parhaassa tapauksessa 3D-skannaus antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa täysin uniikeilla ja kilpailijoista poikkeavilla lisäarvopalveluilla. - Valmentajat ja personal trainerit, painonhallinnasta innostuneet, aktiiviset salilla kävijät ja kehoaan kiinteyttävät saavat bodyskannauksesta tietoa, joka motivoi heitä omassa tekemisessään, projektipäällikkö Asta Aikkila-Vatanen luettelee esimerkkejä. Skanneria voisi hyödyntää vaikkapa proteesien ja tukivaatteiden valmistuksessa. Ainoaan kilpailijaansa, mittanauhaan verrattuna, bodyskanneri tarjoaa paljon etuja: mittatarkkuuden lisäksi menetelmä on nopea ja kuvallinen HTML-tiedosto mahdollistaa mittatulosten tarkastelun selaimella. Numeeriset mittatiedostot on helppo tallentaa ja omasta kehosta skannattua 3D-mallia pystyy tarkastelemaan näytöllä halutuista kulmista. Uusi ulottuvuus taiteen tekemiseen Aikkila-Vatanen ei peittele innostustaan kertoessaan palautteesta, jota myös nuoret suomalaiset ja kansainväliset taiteilijat ovat antaneet bodyskannerista Centrian ja Kuvataideakatemian yhteistyön perusteella. - Esittelimme taiteen tekijöille skanne5 rin mahdollisuuksia viikon kestäneessä workshopissa. Nuoret suorastaan pomppivat innosta nähdessään oman kehonsa tai taiteen tekemisessä käyttämiensä esineiden siirtyvän kolmiulotteisena tietokoneen näytölle. - Taitelijoiden itsensä lisäksi skannasin mitä erilaisimpia asioita puista ja niiden juurista polkupyöriin ja ritarihahmoihin. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten he hyödyntävät aineistoa piirtämisessä, maalaamisessa, kuvanveistossa, videotaiteessa tai esimerkiksi pelihahmojen luomisessa, Aikkila-Vatanen sanoo. Hänen mukaansa myös terveys- ja hyvinvointialat voisivat hyötyä bodyskannerin mittatarkkuudesta muun muassa proteesien ja tukivaatteiden valmistuksessa. JU

6 KIELITAITO KEHITTYY PELAAMALLA Vieraan kielen opiskelu pelaamalla edistää pelaajien keskinäistä vuorovaikutusta. (kuva: Jorma Uusitalo) Maahanmuuttajien kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan kielitaidolla on keskeinen merkitys. Onnistunut kotoutuminen puolestaan lisää turvallisuutta niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa. Centria toimii päätoteuttajana Spelcafé Svenska-projektissa, joka on mainio esimerkki siitä, miten maahanmuuttajat voivat oppia kieltä seurapelien avulla. Vilkas puheensorina ja naurun remahdukset meneillään olevan pelituokion lomassa kertovat, että kielen opiskelu pelaamalla kehittää myös sosiaalista vuorovaikutusta. - Ihmiset keskustelevat pelatessaan ja meillä on paikalla lisäksi eläkeläisiä juttelemassa ruotsiksi maahanmuuttajien kanssa. Näin ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan ja koska eläkeläisten puheessa voi olla murretta tai suomenkielistä aksenttia, maahanmuuttajat tottuvat nimenomaan paikallisesti puhuttavaan kieleen, kertoo projektipäällikkö Mathias Nylund. Ilman kielitaitoa ei voi pelata tai voittaa Peleistä on olemassa erilaisia versioita ja teemojen vaihtuessa opitaan uudenlaista sanastoa. Joka kategoriassa on sata sanaa, eikä valinnoissa ole vältelty vaikeitakaan sanoja. Mukaan on valittu Seurapelejä voisi käyttää muidenkin kielten ja kenties myös muiden aineiden opiskelussa. sanoja, joita maahanmuuttajat arjessa todellisuudessa tarvitsevat. Menetelmän teho perustuu pelaamisen syvimpään olemukseen. - Kilpaileminen sytyttää ja vaikka kyse on leikin varjolla tapahtuvasta oppimisesta, useimmat haluavat nimenomaan voittaa. Näissä peleissä voittaminen edellyttää kielitaitoa ja sanojen ymmärtämistä. Se lisää 6 automaattisesti motivaatiota uuden oppimiseen, Nylund sanoo. Hänen mukaansa jo edellinen projekti osoitti, että pelaamalla tapahtuvaan kielenopiskeluun kannattaa panostaa. Nyt käytössä on aikaisemmalta pohjalta kehitetty jalostuneempi versio. - Pelaaminen tuo vaihtelua perinteiseen opiskeluun. Meidän kokemusten perusteella tämä on hyvin tehokas menetelmä, ja sitä voidaan luonnollisesti hyödyntää minkä tahansa kielen opiskelussa ja muidenkin kuin maahanmuuttajien kohdalla. Itse asiassa seurapelien avulla voidaan mielestäni opiskella muitakin aineita kuin kieliä. Spelcafé Svenska-projektissa sivutoteuttajina toimivat Kruunupyyn kansanopisto, Uudenkaarlepyyn kansanopisto ja Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto. JU

7 Biopolttoaineet ovat keino lisätä uusiutuvan energian osuutta liikenteessä. Lehtorina Centriassa työskentelevä Jana Holm uskoo, että energiantuotannon tulevaisuus on erityisesti jätebiomassoissa. Hän on omassa väitöstutkimuksessaan kehittänyt uusia menetelmiä sellutehtaan sivutuotteiden, erityisesti kuitulietteen hyödyntämiseksi. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti energiantuotannossa täytyy suosia sellaisia biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa samoista raaka-aineista. Sen takia erityisesti teollisuuden sivutuotteena syntyvät jätebiomassat kiinnostavat tutkijoita. Etanolin lisäksi myös butanoli keskiössä - Kuituliete on hyvin selluloosarikasta ainetta eikä siinä ole ligniiniä, mikä tekee siitä helposti työstettävän. Maailmalla kuitulietettä ei ole juurikaan tutkittu eikä etenkään niin, että liuottimena käytettäisiin ionisia nesteitä, Holm kertoo. Jätebiomassat tärkeä osa tulevaisuuden energiantuotantoa Ympäristöä säästävä vähähiilinen yhteiskunta on globaalisti yksi suurista tulevaisuuden haasteista. Vähähiilinen kestävä kehitys edellyttää uusia innovaatioita, joilla edistetään uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuvan energian käytölle on Suomessa asetettu kovat kasvutavoitteet. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta pitäisi olla 38 prosenttia. Tällä halutaan hillitä ilmastonmuutosta sekä reagoida tilanteeseen, jossa fossiiliset öljyvarannot supistuvat energian tarpeen samanaikaisesti kasvaessa. Hänen väitöstyönsä tulokset osoittivat kuitulietteen sisältävän paljon selluloosaa ja hemiselluloosaa, joten kuitulietettä voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Uudet katalyyttiset liuottimet mahdollistivat lisäksi kuitulietteen liuottamisen ja hajottamisen alhaisessa lämpötilassa. Erityisen mielenkiintoinen tulos oli Holmin mukaan se, että menetelmä toimi märälläkin biomassaraakaaineella. - Myös jätebiomassan tutkiminen vaatii vielä runsaasti työtä, varsinkin kun halutaan kehittää uusia lopputuotteita. Asiat eivät tapahdu hetkessä. Etanolista puhutaan paljon tulevaisuuden liikennepolttoaineena, mutta Holm korostaa etanolin lisäksi butanolin mahdollisuuksia. - Minä haaveilen butanolista, joka ei esimerkiksi aiheuta korroosiota samalla tavalla kuin etanoli. On olemassa butanolia tuottavia bakteereita, ja siinä on tutkimuksella mielenkiintoinen työsarka, jotta sokeriliuoksesta päästään bakteerien avulla lopputuotteeseen eli polttoaineeseen. Oli se sitten etanolia tai butanolia. JU - Tutkijoilla on edessään pitkä ja mielenkiintoinen työsarka, kun esimerkiksi jätemassoista kehitetään uusia biopolttoaineita, Jana Holm sanoo. (kuva: Jorma Uusitalo) 7

8 Äly tuli koneisiin ja laitteisiin Teollinen internet synnyttää uutta liiketoimintaa. 8

9 Perinteisen kopiokoneen sijasta toimistoon hankitaan nykyään sensoreilla varustettu monitoimilaite. Sensorit lähettävät laitteen huollosta ja ylläpidosta vastaavalle tiedon siitä, milloin väriaineet ovat loppumassa tai jokin osa kulunut niin paljon, että se on syytä vaihtaa. Ennakoinnin ansiosta laitteen toimintavarmuus paranee merkittävästi. Suomalaisen konepajayhtiön Suomen yksikössä seurataan satelliitin välityksellä yhtiön toimittamien moottoreiden ja voimaloiden toimintaa eri puolilla maailmaa. Etävalvontakeskus ilmoittaa asiakkaalle, jos laitteiden toiminnassa ilmenee jotain poikkeavaa. Etäluettavat sähkömittarit puolestaan loivat markkinat uudenlaisille palveluyhtiöille, jotka hyödyntävät sähkönkäytöstä vaivattomasti saatavaa dataa. Uuden teknologian ja palvelun ansiosta yksittäinen kotitalous voi seurata sähkönkulutustaan reaaliajassa. Kaikessa edellä kuvatussa on kyse teollisesta internetistä. Siinä yhdistyvät älykkäät laitteet, analytiikka ja ihmisten tekemä työ teollisissa ja palveluun liittyvissä prosesseissa. Centrian tutkimusyliopettaja Sakari Pieskä korostaa, että viime kädessä teollisen internetin tekevät ihmiset analysoimalla ja hyödyntämällä koneiden ja laitteiden välittämää tietoa. van muun muassa aidosti globaalien alihankintamarkkinoiden syntymisen. Sakari Pieskä ja kehittämispäällikkö Marjo Heikkilä muistuttavat, että Centrialla on erinomaiset edellytykset toimia yritysten kumppanina pilotoinnissa ja bisness-lähtöisten liiketoimintamallien kehittämisessä. - Centrian vahvuuksia ovat poikkitieteellisyys sekä monialaisuus, ja juuri siitä teollisessa internetissä on kyse. Meiltä löytyy korkeaa osaamista niin sensoriverkkoteknologiasta, tuotantoautomaatiosta kuin ohjelmisto-osaamisesta. Centrialla on lisäksi valmiina monipuolinen laiteympäristö, joka sekin on iso etu yrityksille. - Viime kädessä teollisen internetin tekevät ihmiset analysoimalla ja hyödyntämällä koneiden ja laitteiden välittämää tietoa. - Teollinen internet lähtee liiketoimintalähtöisestä ajattelutavasta. Siitä, millaista uutta liiketoimintaa asiakas voi kehittää, kun käytössä on teknologia ja laitteet, jotka kommunikoivat keskenään, Pieskä sanoo. Teollisella internetillä on sanottu olevan valtava vaikutus tuottavuuteen. Esimerkiksi yhdysvaltalainen monialayritys General Electric on arvioinut, että mikäli teollinen internet otetaan käyttöön suunnitellussa laajuudessa, se nostaa tuottavuutta prosentilla koko maailman mittakaavassa. Centria palvelee monialaisesti Suomalaisille pk-yrityksille teollisen internetin on arvioitu mahdollista- Kansainvälisistä yhteistyöverkostoista voimaa Tiedonsiirto kuuluu olennaisena osana teolliseen internetiin ja siinä Centria on kansainvälisestikin merkittävä toimija. - Tietoverkoilta vaaditaan nopeutta. Välttämättä emme edes näe vielä kaikkia teollisen internetin mahdollisuuk- Kehittämispäällikkö Marjo Heikkilän kädessään pitämä sensoriverkkomoduuli kerää tietoa alhaalla tuotantotilassa olevasta teollisuusrobotista sekä työstökoneesta ja lähettää tiedon langattomasti eteenpäin. (kuva: Jorma Uusitalo) 99 - Centrian poikkitieteellisyys ja monialaisuus antavat hyvän lähtökohdan yritysyhteistyölle, sanoo tutkimusyliopettaja Sakari Pieskä. (kuva: Jorma Uusitalo) sia, joita tiedonsiirron kapasiteetin kasvaminen ja viiveiden lyheneminen tuovat tullessaan. Luonnollisesti myös tietoturva liittyy kiinteästi tiedonsiirron kehittämiseen, Heikkilä kertoo. Laajan yhteistyöverkostonsa ansiosta Centria pystyy auttamaan yrityksiä löytämään uusia ja oikeita kumppaneita hyödyntämään teollista internetiä. Pilotoinnissa kokeiluja ryhdytään tekemään nopeasti mutta niitä myös päätetään pikaisesti, ellei suunta osoittaudu oikeaksi. Tämä pitää yritysten riskit pieninä. - Jo kokeilut sinänsä voivat tuottaa arvokasta tietoa ja kokemusta, vaikka ne eivät johtaisikaan sen pidemmälle. Meillä on myös lähdössä liikkeelle mielenkiintoisia projekteja, joten yrityksillä on monta hyvää syytä ottaa meihin yhteyttä, Sakari Pieskä sanoo. JU

10 Tutkimusta arktisissa olosuhteissa Centria tutkii Muoniossa viime huhtikuussa avaamallaan arktisella tutkimusasemalla sähköisten ajoneuvojen ja latausjärjestelmien sekä niihin liittyvien palveluiden ja komponenttien toimivuutta haastavissa ja vaikeissa olosuhteissa. Tutkimusasema kuuluu osana laajempaan Arktinen Tutkimuskeskus-kokonaisuuteen. Tutkimusaseman avaaminen liittyy tämän vuoden alussa käynnistyneeseen Electric Vehicles Goes Arctic!-hankkeeseen (EVGA), joka on tällä hetkellä suurin Centria-ammattikorkeakoulun käynnissä olevista hankkeista. - Odotukset ovat korkealla. Olemme rakentaneet laajan yhteistyöverkoston, jolle Muonio tarjoaa hyvän testausympäristön ja näyteikkunan osaamisestamme aidoissa arktisissa oloissa ympärivuotisesti, projektipäällikkö ja EVGA-konsortion koordinaattori Sakari Nokela sanoo. Turvallista tiedonsiirtoa Centrialla on sekä opetuksessa että TKI-toiminnassaan laaja kokemus langattoman sensoritekniikan ja olosuhdeosaamisen sekä niihin liittyvien kehittämishankkeiden osaajana. - Meillä on tutkittu ja kehitetty esimerkiksi lähes reaaliaikaista mittausjärjestelmää sähköisille ajoneuvoille. Ensi talvi pitää sisällään kenttä- ja käytettävyystestejä kun testaamme ja jatkokehitämme järjestelmän prototyyppiä. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta tulee olemaan tiedonsiirto tietoturvatasoltaan huippunykyaikaisella 4G/LTE-verkolla, Nokela jatkaa. EVGA-konsortioon kuuluvat Centrian yhteistyötahot edustavat muun muassa ICT:n, kaupan ja ajoneuvotestauksen toimialoja. Konsortiokumppanit tuovat kehittämiseen vahvaa olosuhde-, testaus- ja teknologiaosaamista sekä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Mukana ovat muun muassa Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy, Northern Engineering Oy Muoniosta, Kemppi Oy Lahdesta, Brand Factory Oy Espoosta, Satavision Oy ja Osuuskauppa Arina sekä Pörhön autoliike Oulusta. EVGA-hanke on osa Tekesin EVE - Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät-ohjelmaa. JU Lokakuussa 2014 Centria suoritti ajoneuvoyhdistelmien sovitusmittauksia Norjassa. (kuva: Centria-ammattikorkeakoulu) 10

11 Turvallisia jarrutuksia - Centria tekee Trafille vuosittain jopa sata jarrudynamometrien mittausta, kertoo kehitysinsinööri Pentti Eteläaho. (kuva: Jorma Uusitalo) Centria ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ovat tehneet yhteistyötä raskaan ajoneuvokaluston jarrutestauksiin liittyen jo vuodesta Centria suorittaa Trafille vuosittain jopa sata mittausta, joilla varmistetaan katsastusasemien ja jarrukorjaamoiden käyttämien jarrudynamometrien luotettavuus. Sen lisäksi Centria tekee Trafille jarrudynamometrien ohjelmistojen hyväksyntätarkastuksia. Kehitysinsinööri Pentti Eteläaho kertoo, että raskaan ajoneuvokaluston jarruihin ja niiden testauksiin liittyviä asioita Centriassa on tutkittu 1990-luvun alkupuolelta saakka. Yhteistyö Ajoneuvohallintokeskuksen eli nykyisen Trafin kanssa on jatkunut vuodesta 1992, jolloin aloitettiin perävaunuyhdistelmien sovitusmittauksiin liittyvät tiehidastuvuusmittaukset. Mittauksia myös Ruotsissa ja Norjassa - Centria käyttää jarrudynamometrien mittauksissa mittausvaunua. Sen teknologia on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja olemme alan ainoa toimija sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Nykyisen vaunun kehitystyö aloitettiin 1999 ja sillä on suoritettu yli 400 mittausta. Vuositasolla mittausten määrä on ollut koko ajan kasvussa, Eteläaho sanoo. 11 Mittausvaunua on tilattu myös Ruotsiin ja keväällä 2013 Centria mittasi Norjassa peräti 80 jarrudynamometriä kolmessa viikossa. - Norja-yhteistyö jatkuu ajoneuvoyhdistelmien sovitusmittauksilla. Tarkoituksena on mitata tämän syksyn aikana 50 ajoneuvoyhdistelmää. Eteläahon mukaan menetelmää on aikomus kehittää niin, että mittaakseli voitaisiin siirtää kuorma-auton rakenteeseen. Tällöin ei enää tarvittaisi nykyisenlaista vedettävä mittausperävaunua. Mahdollista on, että mittauksiin voitaisiin yhdistää lisäksi erilaisia tieliikenteeseen liittyviä älykkäitä palveluita. JU

12 ERILAISUUDESTA VOIMAVARA Centrian esittävän taiteen koulutusohjelman neljännen vuosikurssin opiskelijat ja afrikkalaiset vaihto-opiskelijat työstämässä esitystä Kokkolassa järjestettävälle LOISTAVAA-kulttuuriviikolle. (kuva: Jorma Uusitalo) Erilaisuus on voimavara ja rikkaus, joka pitää saada paljon nykyistä voimakkaammin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehittämiseen. Tämä perusajatus on keskeisesti läsnä Centria-vetoisessa Meeting point Kokkola-hankkeessa, joka kehittää erityisryhmille suunnattuja kulttuuri- ja taidetoiminnan muotoja. Sen lisäksi hankkeessa edistetään Kokkolanseudun kulttuuritoimijoiden yhteistyötä sekä kansainvälistymistä. - Tässä yhteydessä erityisryhminä ovat maahanmuuttajat ja kehitysvammaiset, mutta kaikki ryhmät ovat omalla tavallaan erityisryhmiä, koska ne koos- tuvat yksilöistä, sanoo projektipäällikkö Hilkka Hyttinen. Esittävän taiteen koulutusohjelman opiskelijat saavat hankkeessa rautaisen ammattitaidon erilaisten ryhmien vetämiseen, mikä edistää myös turvallisuutta. Erityisryhmissä korostuvat henkisen ja fyysisen turvallisuuden näkökulmat sekä vetäjän ammattitaito kohdata yllättävät tilanteet. - Erityisryhmien lisäksi hankkeessa painottuu työelämälähtöisyys. Tavoitteena on, että opiskelijoilla olisi matalampi kynnys työllistyä valmistumisensa jälkeen, Hyttinen kertoo. Voimavarat näkyviksi Hyttinen pitää tärkeänä, että hankkeen avulla suurelle yleisölle tuodaan näkyväksi niitä voimavaroja, joita erityisryhmät voivat muille tarjota Samalla lisäämme esimerkiksi maahanmuuttajien ymmärrystä heidän omasta arvostaan ja siitä, että heistä jokainen voi tuoda panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Kokkolan kaupunginteatteri, Keski-Pohjanmaan opisto, ammattiteatteriryhmä Norjasta sekä erityisryhmiin erikoistunut ruotsalaispedagogi Magnus Jonsson. Maaliskuussa 2015 Kokkolassa järjestetään seminaari, jossa aiheena on erityisryhmille suunnattu taide- ja kulttuuritoiminta. Tampereelta seminaarin saapuu vieraaksi kehitysvammaisteatteri La Strada, joka esittää kaupunginteatterissa Anu Panulan ohjaaman ja Jorma Panulan sovittaman Painu pois Jack-iskelmäkavalkadin. JU

13 Tutkittu tieto tukee kehittämistä Tutkittu tieto auttaa yrityksiä ja julkisia organisaatioita monessa tilanteessa. Pietarsaaren kaupunki teetätti strategiatyönsä tueksi Centrialla laajan kuntakyselyn asukkailleen. Kun laivaliikenteen kehittämistä koskevaan päätöksentekoon haluttiin tutkittua tietoa, Centria selvitti, millainen kysyntä Kokkolassa ja Skellefteåssa on matkustajalaivaliikenteelle. Centria oli asialla silloinkin, kun Pännäisten rautatieaseman matkustajamääristä tarvittiin tarkkaa tietoa. - Markkinatutkimus toimii pohjana päätöksenteolle. Me voimme olla asiakkaan kumppanina esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on tarve selvittää vaikkapa sitä, millaisia asioita markkinat ja asiakkaat haluavat. Markkinatutkimuksista on hyötyä niin strategiatyössä, markkinoinnissa kuin muussa liiketoiminnan kehittämisessä, kertoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jennie Elfving Centriasta. Hänen mukaansa markkinatutkimuksista saatavan tiedon luotettavuus ja analysointi edellyttävät asiantuntijuutta jo tutkimuksia suunniteltaessa. - Kysymykset räätälöidään aina asiakkaan lähtökohdista. Joskus kysymyksiä on ensin hyvä testata pienemmällä ryhmällä. Vastausten perusteella asiakas saa meiltä raportin, joka sisältää analyysin ja suositukset, Elfving kertoo. Centria tekee markkinatutkimuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin alkaen muutaman kymmenen vastaajan tutkimuksista aina Pietarsaaren kaupungille tehdyn kuntakyselyn kaltaisiin laajoihin kokonaisuuksiin, johon Pietarsaaren tapauksessa vastauksia kertyi lähes JU Johanna Kangas Reetta Leppälä (toim.) Irja Leppisaari, Maija Maunula & Tarja Mäkitalo A Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jennie Elfvingin esittelemään Pietarsaaren kuntakyselyyn kertyi lähes vastausta. (kuva: Jorma Uusitalo) C B HARJOITTELUN eohjaus SOSIAALINEN MEDIA korkeakoulun ja työelämän rajapinnoilla - Nuorisotyön liikkuva pallo? NÄYTÖLTÄ AUTOTALLIIN - Moderni tekniikka osana autokauppaa Centrialla on kolme julkaisusarjaa: A-sarjassa julkaistaan tutkimuksia, B-sarjassa ajankohtaista tietoa ja selvityksiä ja C-sarjassa kehittämishankkeiden raportteja, selvityksiä jne. Suurin osa julkaisuista on luettavissa sähköisesti osoitteessa 13

14 Akkulaboratorio ahkerassa käytössä Centrian tiloissa reilut kaksi vuotta sitten käyttöön otetun akkukemikaalien tutkimuslaboratorion käyttöaste on ollut korkea. Laboratorion erikoisuutena on litiumioniakkujen valmistusprosessissa välttämätön kuivatila. Uusimmat investoinnit parantavat entisestään tutkimusedellytyksiä kansainvälisesti ainutlaatuisessa laboratoriossa. Rahikka kehuu, että Kokkolassa on erinomainen ympäristö kansainvälisesti merkittävälle akkukemikaalien tutkimukselle. Akkulaboratorio sijaitsee ammattikorkeakoulun tiloissa, mutta Kokkolan vahvuudet ovat nimenomaan Centrian, yliopistokeskuksen ja yrityselämän yhteistyössä. - Yliopistokeskuksen rooli on aivan keskeinen. Yritysten kiinnostus tutkimustyötä kohtaan on selkeästi lisääntynyt tutkimustyön edetessä. Myös kansainvälinen yhteistyö on tiivistä yliopistokeskuksen kontaktien ja verkostojen ansiosta. - Viime keväänä laboratorio täydentyi korkealämpötilauunilla. Sitä tarvitaan kemikaalien käsittelyn alkuvaiheessa kemikaalin rakennetta muutettaessa lämmittämällä. Uunin hankkiminen parantaa merkittävästi laboratorion toimintaa, koska nyt voimme tehdä laboratoriossa koko ketjun kemikaalin valmistuksesta valmiisiin akkuihin ja niiden testaukseen. Tätä ennen lämpökäsittely piti tehdä oman laboratorion ulkopuolella, kertoo kemiantekniikan lehtori Laura Rahikka. Testauskapasiteettiakin on lisätty. - Testausympäristön laajentamista tarvittiin, koska laboratoriolla on paljon käyttöä. Testauskanavia lisäämällä voimme testata yhdellä kertaa enemmän valmiita kennoja. Vahvuutena hyvä yhteistyö Rahikka työskentelee Centrian projektipäällikkönä litiumin jatkojalostusta selvittävässä projektissa, jonka päätoteuttaja on Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Litium- ja kobolttipohjaisten akkukemikaalien tutkimusta hän kuvaa haastavaksi ja erittäin mielenkiintoiseksi. - Tässä on lähes rajattomasti mahdollisuuksia jo sen puitteissa, mitä kemia tarjoaa. Oma lukunsa on, mitä energiantuotannolle merkitsee esimerkiksi se, että jonain päivänä meillä käytetään akkuja, joihin saadaan varastoitua tehokkaasti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköenergiaa. Vuosien aikana litiumin kulutus akkuteollisuudessa kasvoi keskimäärin 19 prosenttia vuodessa. Tutkijat tekevät töitä löytääkseen kemikaaleja, joiden tuloksena akut kestävät pitempään ja ovat ominaisuuksiltaan muutenkin entistä parempia. - Läpimurto tutkimuksessa voisi olla uusi kemikaaliyhdistelmä, jonka ansiosta akkujen kesto pitenee huomattavasti. Visioita on paljon, mutta läpimurto edellyttää vielä paljon tutkimustyötä. Akkulaboratorion hyötyihin Rahikka lukee lisäksi sen, että Centrian toiminta-alueella tietämys ja osaaminen akkukemikaaleista ovat kasvaneet selvästi sinä aikana, kun akkulaboratorio on ollut toiminnassa. - Tulevaisuutta ajatellen yksi olennainen asia on se, että perustutkimuksella on käytössään riittävästi resursseja. JU Akkulaboratoriossa tehtävä tutkimus on lisännyt Centrian toimialueella tietämystä ja osaamista akkukemikaaleista. (kuvat: Jorma Uusitalo) 14

15 - Centrian koulutuspalveluiden järjestämät koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yritysten kulloiseenkin tarpeeseen, kertoo koulutuspäällikkö Paula Oja. (kuva: Jorma Uusitalo) KOULUTUS AUTTAA ETEENPÄIN TYÖELÄMÄN MURROKSESSA Työelämä käy läpi suurta murrosta teollisen tuotannon siirtyessä halvempiin maihin ja monien perinteisten työpaikkojen hävitessä kokonaan. Samalla syntyy täysin uudenlaista työtä varsinkin digitalisoitumisen seurauksena. - Nyt jos koskaan kannattaa kouluttaa ja kouluttautua. Yrityksille työntekijöiden kouluttaminen on tärkeää, jotta yritykset pysyvät mukana työelämän muutoksessa ja jotta ne säilyttävät kilpailukykynsä. Yksilötasolla kouluttautuminen vahvistaa työntekijän ammattitaitoa ja sitä kautta parantaa hänen asemaansa työmarkkinoilla, missä kilpailu työpaikoista on kova, sanoo koulutuspäällikkö Paula Oja. Myös ikääntyminen ja pyrkimys työurien pidentämiseen tuovat suomalaiseen työelämään omat haasteensa. - Koulutuspalveluina tarjoamme täydennyskoulutusta, räätälöityjä koulutuksia, Averkon verkkoopintoja, avoimen AMK:n opintoja sekä seminaareja ja ajankohtaistilaisuuksia. - Samalla tulee uutta teknologiaa ja esimerkiksi uusia ohjelmistoja, jotka on voitava ottaa haltuun. Koulutus auttaa työntekijöitä selviämään kasvavista vaatimuksista ja samalla yritys voi varmistua toimintansa laadusta huolehtimalla henkilöstönsä osaamisesta, Oja jatkaa. Täsmäkoulutusta yritysten tarpeisiin Centria on opittu tuntemaan alueellaan laadukkaista koulutuksista, jotka Centria suunnittelee ja toteuttaa yritysten kulloiseenkin tarpeeseen. Kokonaisuuden täydentävät ammattitaitoinen henkilökunta ja koulutuksille rakennetut toimivat puitteet Kaikille avoin täydennyskoulutus käsittää muun muassa kieliopintoja, tietotekniikkaa, markkinointia ja taloushallintoa. Myynnin ja markkinoinnin koulutukset antavat lisäpotkua yritysten liiketoimintaan, ja myyntiosaamiselle on aina kysyntää, Oja toteaa. Yleisten kurssien lisäksi Centrian koulutuspalvelut järjestää täsmäkoulutusta yrityksille vaikkapa Lean-toimintaan ja tietotekniikan ohjelmistoihin. Myös sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutukselle on riittänyt kysyntää. Centria voi olla lisäksi apuna suunnittelemassa ja hakemassa rahoituksia laajoihin koulutushankkeisiin, minkä lisäksi Centrian koulutustarjontaan kuuluvat avoimen ammattikorkeakoulun opinnot, polkuopinnot sekä työvoimakoulutukset. JU

16 - kaikki palvelut yhdestä paikasta >> Tuotannon ja prosessien kehittäminen CE-merkintäpalvelu Centria Lean Chemplant kemian koetehdas CT - langattomat ja mobiilit sovellukset Pintakäsittelyaineiden linjakoeajot Pintakäsittelyprosessin mittaus Puutavarakuivaamoiden toimintakykymittaus Pinottavuuden testaaminen Tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelu >> Tuotteistuspalvelut 3D-tulostuspalvelu 3D-mittauspalvelu 3D-lasermittauspalvelu 3D-bodyscan EMC-testaus Markkinatutkimuspalvelut Mittauksen langattomat ratkaisut ja elektroniikan suunnittelu Ovi- ja ikkunatestaus >> Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme! >> Koulutus-, projektija tapahtumapalvelut Tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson, lasse.jansson@centria.fi, Tutkimus- ja kehitysjohtaja Vesa Martinkauppi, vesa.martinkauppi@centria.fi, Kehitysprojektin valmistelupalvelut Messu- ja tapahtumapalvelut Koulutuspalvelut Opiskele sinäkin! Päivätoteutukset Insinööri (AMK) / Bachelor of Engineering: prosessi- ja materiaalitekniikka, kemiantekniikka tieto- ja viestintätekniikka sähkö- ja automaatiotekniikka tuotantotalous Information Technology Environmental Chemistry & Technology Industrial Management Tradenomi (AMK) / Bachelor of Business Administration: liiketalous Business Management Sairaanhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care: Nursing Sosionomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK) Monimuotototeutukset Tradenomi (AMK) / Bachelor of Business Administration: liiketalous International Business Yhteisöpedagogi (AMK) Ylemmät amk-tutkinnot Insinööri (ylempi AMK): teknologiaosaamisen johtaminen Tradenomi (ylempi AMK): liiketoimintaosaaminen Sairaanhoitaja / terveydenhoitaja / sosionomi (ylempi AMK): sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Haku vieraskielisiin koulutuksiin Haku suomenkielisiin päivä- ja monimuotototeutuksiin sekä ylempiin AMK-tutkintoihin Lisätiedot koulutuksista: Lisätiedot hakemisesta: Hakijapalvelut puh , hakijapalvelut@centria.fi 16 - Opiskelijoiden erilaiset kokemukset ja lähtökohdat toivat luennoille mielenkiintoisia keskusteluja, kertoo insinööri (ylempi AMK) ja Boliden Kokkolan henkilöstöpäällikkö Matti Muuraiskangas. (kuva: Roni Lamberg) CentriaOpen on kerran vuodessa ilmestyvä Centria-ammattikorkeakoulun julkaisu. Julkaisija Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Talonpojankatu 2A, Kokkola, Päätoimittaja Paula Erkkilä Toimituskunta Lasse Jansson, Vesa Martinkauppi, Tiina Högnabba, Paula Erkkilä Toimittaja Jorma Uusitalo Ulkoasu Paula Erkkilä Paino Forsberg 10/2014 Painos 2000 kpl Kannen kuva Janne Heikkilä ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Centrian TKI-palvelut