TURUN VESILIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 TURUN VESILIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2014

2 TURUN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS 1. Liikelaitosjohtajan katsaus 2. Hallinto 3. Tulos 4. Henkilöstö 5. Arvio merkittävimmistä riskeistä 6. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 7. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. Johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen 1.1. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 1.2. Rahoitusosan toteutumisvertailu 1.3. Investointiosan toteutumisvertailu 2. Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen 2.1. Toiminnan ja talouden tunnusluvut 2.2. Investointiosan toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Eriytetty tuloslaskelma vedestä ja jätevedestä TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (Erillinen kansio) TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

3 TOIMINTAKERTOMUS 1. Liikelaitosjohtajan katsaus Vesiliikelaitos on toiminut vuoden 2009 alusta kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksella on seitsenjäseninen johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa ja vastaa sen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vesiliikelaitoksen toiminnan painopisteet on asetettu siten, että ne tukevat valtuuston vahvistamia kaupungin strategisia tavoitteita. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet liittyvät talouteen sekä verkoston laajentamiseen uusille asutusalueille. Tavoitteista vain korvaus peruspääomasta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Liikevaihto jäi budjetoitua alhaisemmaksi, koska liittymismaksujen kertymä oli poikkeuksellisen alhainen ja päätuotteiden myynti jäi ennakoitua vähäisempi. Menoja pystyttiin alentamaan, minkä vuoksi vaikutus käyttökatteeseen ei ollut täysimääräinen. Valtuuston sitovaksi asettamaa tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Suunniteltua heikommin toteutunut liikevaihto näkyi myös johtokuntaan nähden sitovissa talouden mittareissa. Vesilaskutus perustuu suurkuluttajia lukuun ottamatta ennakkolaskutukseen ja mittauslukemaan perustuvaan tasaukseen kerran vuodessa pientaloilla ja kaksi kertaa vuodessa muilla käyttäjäryhmillä. Myynnin kannalta asutus on merkittävin käyttäjä edustaen runsasta 70 % kokonaismyynnistä. Kaikilla asiakkailla ei ole sama tasauspäivämäärä, minkä vuoksi vuoden vaihteen tilanne arvioidaan edellisen vuoden toteuman perusteella tilinpäätökseen. Tulos tasataan seuraavan vuoden alussa, kun kaikkien asiakkaiden tasauslaskut on kirjattu ja kulutusennusteet korjattu vastaamaan todellista mitattua käyttöä. Myynti kehittyi vuoden 2012 tasolla joulukuuhun asti, jolloin myynti aleni selvästi. Kuluvan vuoden puolella on ollut kolme laskutusjaksoa, joiden perusteella ennusteita korjataan. Alkuvuoden laskutus on ollut tavanomaista suurempaa, mikä antaisi viitteitä siihen, että vuoden 2013 toteutuminen perusteella arvioidut ennakot ovat osittain olleet liian alhaisia. Pitkän aikavälin tilastoista on kuitenkin havaittavissa, että erityisesti asunto-osakeyhtiömuotoisen asutuksen vedenkäyttö alenee. Tämä johtunee huoneistokohtaisten vesimittareiden lisääntymisestä sekä vanhojen, runsaasti vettä kuluttavien vesikalusteiden korjaamisesta. Kilpailukyky ohjelmaa toteutetaan laajentamalla verkostoa uusille kaava-alueille. Tavoitteenmukaista investointivaraa ei täysimääräisesti käytetty, koska Syvälahden alueen infran rakentaminen ei toteutunut. Vesi- ja viemärijohtoverkostoa rakennettiin uusille kaava-alueille Hirvensaloon ja lentokentän pohjoispuolelle. Merkittävimpiä rakennuskohteet olivat Iso-Haarla, Vakiniittu, Vaisten alue sekä Telakkaranta ja Kakolanalue. Kaupunginhallitukseen nähden sitovana mittarina oli korotetun maksun käyttöönotto niille kiinteistöille, jotka johtavat erillisviemäröidyllä alueella hulevedet jätevesiviemäriin. Korotetulla maksulla on ollut tarkoitus ohjata kiinteistöjen omistajia toteuttamaan vesien erottelu kiinteistöllä, jotta entistä paremmin pystyttäisiin hillitsemään viemärien tulvimista ilmaston ääriolosuhteissa ja turvaamaan jätevedenpuhdistamon toiminta. Samoja tavoitteita edistetään myös vähentämällä sekaviemäriä ja saneeraamalla heikkokuntoista verkostoa. Maksua ei otettu käyttöön, koska muuttuneessa vesihuoltolaissa yksiselitteisesti kielletään hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Virallinen sekavesiviemäri, jota Turussa on n. 51 km, tulkitaan jätevesiviemäriksi ja sinne johdetusta hulevedestä tulisi periä jätevesitaksan mukaisia maksuja. Kokonaisuus on laaja ja liittyy myös muuhun kaupungin toimintaan, minkä vuoksi asia on siirretty vuoden 2015 aikana toteutettavaksi uudistamisohjelman mukaiseksi toimenpiteeksi. Muilta osin huleveden vähentäminen viemärissä toteutui suunnitelmallisesti. Poikkeuksellisen kuiva vuosi kuitenkin edesauttoi mittarien toteutumista ja tulosta on arvioitava pidemmällä aikavälillä ennen johtopäätösten tekemistä. Uudistamisohjelman mukaisena toimenpiteenä oli Halisten laitoksen muuttaminen jatkuvasta ylläpitotilasta ajoittain käynnistettäväksi väliaikaiseksi varalaitokseksi. Muutostöiden jälkeiset koeajot saatiin

4 päätökseen kesällä ja Halisten laitoksen jatkuva käyttö päättyi Säästöt näkyvät puhdistuskemikaalien ja sähkön tarpeen vähenemisessä myös tulevina vuosina. Vesiliikelaitoksen toimintaa seurattiin myös toiminnallisten tunnuslukujen kautta, joista osa on johtokuntaan nähden sitovia ja samalla myös tilinpäätöksen yhteydessä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi annettavia toimintaa kuvaavia lukuja. Veden vertailuhintaa ei ole jatkuvana mittarina seurattu, mutta asiaa on käsitelty omana pykälänä, kun valtakunnalliset vertailuhintatilastot ovat valmistuneet. Turun vesiliikelaitoksen käyttömaksut olivat edelleen seutukunnan halvimmat ja myös vertailuhinnat, joissa esimerkkikiinteistöjen vesikustannuksissa on otettu huomioon myös kiinteät hinnat, ovat kilpailukykyiset. Yhtäaikaiset suuret laitosinvestoinnit toisen organisaation toteuttamana ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että koko Turun alueen taksat ovat korkeampia kuin muiden alueiden vertailukuntien taksat. Turun ero muihin suuriin kaupunkeihin kapeni edellisvuodesta ja on enää 18 snt, kun vuonna 2013 ero oli 47 snt. Laitosinvestoinnit ovat olleet välttämättömiä vesihuollon toiminnan turvaamiseksi. Sekä talousveden laadussa että merialueen jätevesikuorman alenemisessa on saavutettu samalla myös laadullista paranemista. Eräänä verkostojen saneeraukseen liittyvänä mittarina on seurattua uusiutumisikää, joka ei kerro verkoston kunnosta tai saneeraustarpeesta. Se on informatiivinen mittari, joka kertoo, kuinka monta vuotta kuluu ennen kuin koko johtopituus on saneerattu, jos metrimääräisesti saneerataan saman verran. Saneerauksessa ei päästy verkoston uusiutumisiän mukaisiin tavoitteisiin. Kolme Kiinteistötoimen kanssa toteutettavaa yhteishanketta viivästyivät siten, että hankkeet aloitettiin vuoden 2014 puolella, mutta jatkuvat merkittävästi vielä vuonna Tämä näkyy uusiutumisiän lisäksi myös suunniteltua alhaisempana investointitasona. Verkon kuntoa kuvaavat mittarit toteutuivat hyvin lukuun ottamatta vesijohtoverkon vuotavuutta kuvaavaa tunnuslukua. Tämä johtui suuressa syöttölinjassa olleesta pitkäaikaisesti vuodosta, joka todennäköisesti alkoi jo vuoden 2013 puolella. Vuotoa ei aluksi tunnistettu, koska samaan aikaan ajoittui Halisten vedentuotantotoiminnan päättyminen ja muutokset veden pumppauksessa verkostoon. Lisäksi tilanne arvioitiin havaitsemisen jälkeen aluksi edellisen tai uuden järjestelmän mittausvirheeksi. Arvioi perustui siihen, että missään ei ollut havaittavissa veden lammikoitumista tai huonoa vedenpainetta, jotka ovat selkeitä merkkejä vuodosta. Vuotoa ryhdyttiin paikantamaan käymään kohde kohteelta läpi jossa vesi voi hävitä maastoon jättämättä jälkeä. Vuotokohta löytyi Tampereen radan vierestä sijaitsevasta syöttölinjasta. Tämän jälkeen on yhteistyössä Tampereen Veden kanssa tehty verkostoriskien tarkempaa analyysiä. Riskianalyysin tarkoituksena on saada konkreettisempaa tietoa, missä verkostonosissa on sijainnin, materiaalin tai asiakkaan vedentarpeen vuoksi enemmän riskejä sekä löytää niihin sopivia hallintakeinoja. Vuonna 2014 käynnistetyistä kehittämishankkeista asiakkuudenhallintajärjestelmän uusiminen ja seutuyhtiön valmistelu jatkuvat kuluvan vuoden aikana. Seutuyhtiön rinnalle selvitetään kunnallisen vesihuoltoyhtiön perustamista konsernijaoston päätöksen mukaista. Tavoitteena on, että yhtiö voisi alkaa tuotannollisen toiminnan vuoden 2016 alusta. Asiakkuudenhallintajärjestelmän uudistamisen projektin asetuspäätös tehtiin Tavoitteena on, että hanke tukee mahdollista yhtiöittämistä ja uusi järjestelmä olisi keskeisiltä osilta käytössä yhtiön aloittaessa toimintansa. Vesihuoltolain muutos tuo muutoksia myös Turun vesiliikelaitoksen toimintaan. Hulevesien maksukäytäntöjen sekä kaupungin ja vesilaitoksen välisten sovittavien rajapintojen osalta on odotettavissa valtakunnallista ohjeistusta. Asioita käsitellään myös kaupungin sisäisissä työryhmissä pyrkien löytämään paras mahdollinen toimintamalli. Vesilaitos on yhdessä Kiinteistötoimen kanssa mukana kehittämishankkeessa, jossa etsitään mallia yleisiltä alueilta perittävän hulevesimaksun määrittämiseksi, mikäli kaupunki tekee päätöksen, että vesilaitos hoitaa jatkossa hulevesien viemäröinnin, kuten tähän asti. Hulevedet ja uudisalueiden rakentamisen kustannusten kattaminen ovat myös uudistamisohjelman mukaisia kehittämishankkeita. Lainmukaista tiedonantovelvollisuutta ja riskienhallintaa varten kehitetään työkaluja. Turun vesilaitos on pilottilaitoksena mukana molemmissa hankkeissa. 2. Hallinto Turun vesilaitoksen käytännön toimintaa ohjaa johtokunnan hyväksymät hyvän hallinnon periaatteet, jossa määritellään tarkemmin liikelaitoksen asema, tehtävät, liikelaitosjohtajan teh-

5 tävät sekä laitoksen organisaatio. Johtokunta on hyväksynyt vesilaitoksen toimintaa ohjaavan toimintapolitiikan. Toimintapolitiikka määrittää myös ympäristöjohtamisen periaatteet. Toimintapolitiikan käytännöt on kirjattu vesilaitoksen toimintajärjestelmään, joka perustuu laatujärjestelmästandardiin SFS-EN ISO 9001 (vahvistettu 2001) ja ympäristöjärjestelmästandardiin SFS-EN ISO (vahvistettu 2004). Vesilaitosta johtaa liikelaitosjohtaja ja hänen tukenaan toimii johtoryhmä. Johtoryhmässä ovat johtajan lisäksi tulosyksiköiden päälliköt, controller ja kaksi henkilöstön edustajaa. Vesilaitoksen yhteiskuntavastuutoiminta on kiinteä osa normaalia toimintaa eikä sitä varten ole erityistä johtamisorganisaatiota. Vesilaitoksen toiminta jakautuu kolmeen tulosyksikköön hallinto, tuotanto ja verkostot. Tulosyksiköiden tehtävänä on huolehtia yksikön toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta yksikön tavoitteiden ja määrärahojen puitteissa. Yksiköiden päälliköt vastaavat yksikön tuloksesta sekä toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista muiden yksiköiden kanssa. Vesiliikelaitoksen johtokunta 2014: Jäsenet: Baran Nelli Hovirinta Mirja Lundahn Kjell (pj) Raunio Tanja Saarela Pekka Suursuo Kari Weber Konsta (varapj) Varajäsenet (henk.koht.) Mansikka-Aho Hanna Merinen Susanna Lindgren Matti Roine Erja-Maija Tuomi Marcus Mäenpää Olavi Tuomola Arto Kaupunginhallituksen edustajana kokouksissa on Raija Eeva. Johtokunnan sihteerinä on toiminut vesilaitoksen hallintopäällikkö Juha Heininen 3. Tulos Liikevaihto oli n. 41,6 milj. euroa ja aleni 0,6 % vuodesta Liikevaihto jäi tavoitteista sekä tavoitetta heikomman veden myynnin että liittymismaksujen vuoksi. Liikeylijäämäksi muodostui 3,5 milj. euroa, joka on 8,5 % liikevaihdosta. Peruspääoman korkoa tuloutettiin talousarvion mukaisesti 4,05 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui euroa alijäämäiseksi. Investointeihin käytettiin 9,7 milj. euroa ja investointitasoksi muodostui 23,2 % liikevaihdosta. Uudisinvestointien osuus oli 3,7 milj. euroa. Uudisinvestointien rahoitukseen saatiin liittymismaksuja 1,6 milj. euroa eli n. 43 % investointikustannuksista. Uudisinvestointien osalta kulut ja tulot eivät yleensä kohdennu samalle tilivuodelle. Investointeja ei pystytty tekemään täysin suunnitellusti, koska hankkeet jatkuivat viivästymisistä johtuen vuoden vaihteen yli. Valtuusto hyväksyi budjettikäsittelyn yhteydessä 3,6 milj. euron alijäämän investointien rahoittamisen. Pienemmän investointitason vuoksi rahoitusalijäämä muodostui 0,7 miljoonaa euroa alhaisemmaksi ollen 2,9 milj. euroa. Johtokunnan asettamien toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen 4. Henkilöstö Vesilaitoksen henkilöstön määrä oli 94, joista 91 oli vakituista ja loput määräaikaisia. Henkilötyövuosien määrä oli 92,2. Vakituisiin työsuhteisiin rekrytoitiin kolme uutta henkilöä. Palkkamenot ilman sivukuluja olivat 3,9 milj. ja sivukuluineen 5,5 milj., mikä vastaa 13,9 % käyttömenoista. Henkilöstömenot olivat 6 % budjetoitua alhaisemmat. Henkilöstöohjelman mukaisista tavoitteista seurattiin työvoiman tunnuslukuja. Tavoitteet saavutettiin hyvin.

6 5. Arvio merkittävimmistä riskeistä Vesiliikelaitoksen merkittävämmät riskit on kartoitettu kaupungin riskienhallinnan ohjeistuksen mukaan. Talousarviossa on vuosittain varauduttu tyypillisiin toiminnan riskeihin. Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia riskejä, joista aiheutuisi arvaamattomia menetyksiä tai vahinkoa liikelaitoksen toiminnalle. Merkittäväksi liiketoiminnan riskiksi on jo aiemmin todettu rakentamisen tyrehtyminen ja sitä kautta liittymismaksutulojen alentuminen ja jo tehtyjen investointien vajaa käyttö. 6. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Johtokunta vahvisti Vesiliikelaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjeen Liikelaitoksella ei ole tiedossa lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne, muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Sisäisen valvonnan ohje kattaa myös riskienhallinnan. Liikelaitosjohtaja vastaa laitoksen riskienhallintatyöstä, riskien kartoituksesta, riskienhallinnan suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Tulosyksiköiden päälliköt vastaavat riskienhallinnasta omilla toimialueillaan. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta ja mahdollisista poikkeamista raportoidaan johtokunnalle tilikauden aikana kuukausittain. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tilikauden aikana sekä kaupungin tilinpäätökseen sisältyvissä toteutumisvertailuissa kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. 7. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vesiliikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia oli ,39 euroa. Johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: vähennetään Vesiliikelaitoksen kertynyttä poistoeroa investointivarauksella toteutettujen investointien hankintamenosta tehdyn suunnitelmapoiston määrällä, yhteensä ,36 euroa Vesiliikelaitoksen tilikauden alijäämä ,03 euroa siirretään liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

7 Talousarvio ja suunnitelmaehdotus Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA, TURUN VESILIIKELAITOS Tilivelvollinen viranhaltija: Liikelaitosjohtaja SITOVAT TAVOITTEET Toteutumat Tavoite Toteuma Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä/-alijäämä + poistot, JOHTOKUNNAN SATTAVA OSA Toteutumat Tavoite Toteuma Keskeiset talouden ja toiminnan tunnusluvut Toiminnan laajuus Liikevaihto, milj. 39,0 41,2 41,9 42,8 41,6 Kannattavuus Liikeylijäämä, milj. 9,9 2,8 4,0 4,3 3,5 Tehokkuus Liikevaihto / htv, Palvelutason arviointi Veden laatuindeksi ,7 > Omaisuuden arvon säilyttäminen ja kilpailukyky Vesijohtoverkoston uusiutumisaika Viemäriverkoston uusiutumisaika <

8 Toteumat Tavoite Toteuma Keskeisimmät suoritteet, joita tuottamalla /tilaamalla liikevaihto tai toimintatuotot muodostuvat Laskutettu vesi milj. m 3 12,2 12,8 12,1 12,3 12,0 Laskutettu jätevesi milj. m 3 12,0 12,6 11,7 12,1 11,9 Kakolaan johdettu jätevesi, milj. m 3 23,7 22,5 20, ,3 Verkosto-ohitukset, m 3 /a < Laskuttamaton talousvesi m3/km/a 4,3 3,4 (3,9) Keskeiset tuotannontekijät / liikevaihto 4,4(3,9) <4,3 4,5 Palveluiden ostot / liikevaihto, % ,2 Henkilöstökulut / liikevaihto, % ,3 Suoritteen kokonaiskustannukset / keskeinen suorite (kk) Veden bruttokustannukset/myyty vesi m3 1,07 1,66 1,82 1,77 1,79 Jäteveden bruttokustannukset/myyty 1,85 1,80 1,70 1,66 1,67 jätevesi m 3

9 Turun vesiliikelaitos Tuloslaskelman toteutumisvertailu TULOSLASKELMA TA 2014 TP 2014 Poikkeama Poikkeama (%) LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot ja -kulut ,00 0 Korvaus peruspääomasta ,00 0 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Poistoeron, var, rahast. lis(-)/väh(+) yht TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ

10 Turun vesiliikelaitos Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Toiminnan rahavirta Liikeylimäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta /tm

11 Turun vesiliikelaitos Investointiosan toteutumisvertailu TA 2014 TP 2014 Poikkeama Poikkeama (%) Investointihankkeet Uus- ja laajennusinvestoinnit Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit Aineettomat oikeudet Rakennukset Vedenkäsittely Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pysyvien vastaavien hankinnat Koneet ja kalusto

12 Tilinpäätös 2014 Vesiliikelaitoksen johtokunta liikelaitosjohtaja Irina Nordman Vesiliikelaitos Vesiliikelaitoksen toiminta-ajatus: Vesilaitos tarjoaa asukkaille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle laadukkaita vesihuoltopalveluja. Jätevedet käsitellään modernissa seudullisessa laitoksessa, jonka puhdistustulos on tehokas ja edistää Saaristomeren hyvän tilan saavuttamista. Talousvesi saadaan seudulliselta tekopohjavesilaitokselta, jonka ansiosta talousveden laatu on parantanut. Halisten laitoksen muuttaminen seudulliseksi varavesilaitokseksi lisää toimintavarmuutta. Laadun takeena on palveluiden jatkuva kehittäminen sekä omistajahallintaan kuuluva infraomaisuuden ylläpitäminen. Vesilaitos hoitaa tavoitteidensa mukaiset uus- ja korvausinvestoinnit hankkimallaan rahoituksella. Tavoitteena on, että seudullinen kuntien omistama vesihuoltoyhtiö huolehtii vesihuollosta viimeistään vuonna Yhtiö tuottaa asiakkailleen laadukkaat vesihuoltopalvelut ja omistajilleen lisäarvoa. Yhtiön vesihuoltotaksat edustavat valtakunnallista keskitasoa. Vesiliikelaitoksen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminnan painopisteet ja keskeiset toimintaympäristön muutostekijät: Turun Seudun Vesi Oy esitti, että Halisten ylläpitokäyttö, jota oli laskututettu vuoden viiveella, korjattaisiin ajantasaiseksi. Kustannusarvio saatiin sovitun mukaisesti tammikuussa 2014 eikä sitä voitu ottaa talousarviossa huomioon. Talousarviossa oli myös varauduttu Halisten laitoksen jatkuvaan käyttöön ja myös osittaiseen veden tuottamiseen. Halinen jäi kuitenkin jatkuvaan ylläpitokäyttöön jo joulukuussa 2013, jolloin veden tuottaminen loppui. Uudistamisohjelma tavoitetta Halisten prosessimuutoksista, joiden ansiosta jatkuvasta ylläpitokäytöstä voitaisiin luopua, selvitettiin ja toteutettiin yhdessä Turun Seudun Vesi Oy:n kanssa. Käyttökustannuksissa saavutettiin 0,3 M säästöt, josta n. 70 % kohdistuu varausten suhteessa Turun Vesiliikelaitokselle. Talousarvion sisällä oli näiltä osin lukuisia muutoksia, mutta toimintoon kohdistuvat muuttuneet menot ja tulot kompensoivat toisensa. Vesihuoltolain ja MRL:n muutokset tulivat voimaan Laissa kielletään mm. hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Lakien toimeenpano ja valtakunnallinen ohjeistus ovat vielä kesken. Vesiliikelaitos vastaa edelleen hulevesien johtamisesta erillisessä hulevesiviemärissä, sillä kaupunki ei ole toistaiseksi tehnyt VHL mukaista päätöstä. Hulevesien kustannuksia varten on vuoden alusta perustettu oma kustannuspaikka, jotta lain edellyttämää kustannusvastaavuutta voidaan seurata. Rakentamisen suhdanteiden vuoksi liittymismaksutulot jäivät epätavallisen alhaiseksi. Vedenmyynti näytti kehittyvän hyvin vielä marraskuussa, mutta joulukuun toteumalaskut sekä edellisvuoden kulutusten perusteella arvioidut ennakot jäivät erittäin alhaisiksi. Tämän vuoksi myös päämyyntituotteiden tulos heikkeni. Vähenemä selittyy ainakin osittain sillä, että edellisvuoden toteuma, joka on ennakkolaskun pohjana, voi poiketa merkittävästi molempiin suuntiin todellisesta kulutuksesta. Erillisiviemäröinnin lisääminen ja hulevesien vähentäminen viemäriverkostossa etenivät suunnitelmallisesti, vaikka investointiohjelma ei kaikilta osin toteutunut Kiton ja Vesilaitoksen yhteishankkeiden siirryttyä osittain seuraavan vuoden puolelle. Syksyllä käynnistettiin Vesiliikelaitoksen tuotantopalvelujen liiketoiminnan siirto Turun Seudun Vesi Oy:lle. Siirto toteutui vuoden vaihteessa, jolloin myös 14 Vesiliikelaitoksen palveluksessa ollut henkilöä siirtyi yhtiön palvelukseen. Liiketoimintasiirtoon liittyvät selvitykset ja neuvottelut veivät resursseja muilta kehittämishankkeilta. Esimerkiksi asiakaspalvelujärjestelmän uusimishanke käynnistettin loppuvuodesta ja projetki asetettiin helmikuussa Seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelu on edennyt suunnitelmallisesti. Lisäksi tarkasteluun otettiin Konsernijaoston päätöksen mukaisesti Vesilaitoksen yhtiöittäminen kaupungin kokonaan omistamana yhtiönä.

13 Tilinpäätös 2014 Vesiliikelaitoksen johtokunta liikelaitosjohtaja Irina Nordman Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat: Uudisinvestointien osalta oli varaus Syvälahden alueen vesihuollon toteuttamiseen. Kohdetta ei aloitettu ja hanke siirtyi seuraavalle vuodelle. (tavoite punainen) Alkuvuodesta vaikeasti havaittavissa oleva vuoto lisäsi hukkaveden määrää ja aiheutti ylimääräisiä kustannuksia (laskennallinen arvio ) Ohjelukua ei saavutettu, koska myyntitulot ja liittymismaksutulot jäivät budjetoitua alhaisemmaksi. Kustannussäästäöä saavutettiin tekopohjavesilaitoksen täysimääräisellä vedenotolla ja Halisten prosessimuutoksilla. Myös henkilöstokustannukset alenivat erityisesti eläkemaksujen osalta. Alentuneet kustannukset kompensoivat vähentyneitä tuloja, mutta eivät riittävästi. Korotettu jätevesimaksua ei otettu käyttöön, koska lainmuutoksen vuoksi suunnitellun kaltaiselle ohjaavalle maksukorotukselle ei ole tarvetta. Vesiliikelaitos ei ole viranomainen ja lain valvonta ja lainvastaisen toiminnan sanktiot on päätettävä muissa toimielimissä. Virallisella sekaviemäröintalueeella voidaan korotusta edelleen käyttää, mutta maksu pitää suhteuttaa lainvastaisen toiminnan sanktioihin. VESILIIKELAITOKSEN KAUPUNGINVALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Taloudelliset tavoitteet Mittari ja toimenpide TP 2012 TP 2013 Tavoite 2014 Toteutunut Korvaus peruspääomasta (1.000 ) Toimenpide: Kustannuksia hallitsemalla ja tulorakennetta kehittämällä tavoitteena voitollinen vuosi, jolloin kaupungin saama korko on todellista tuottoa. Liikeylijäämä/-alijäämä + poistot, Toimenpide: Kustannuksia hallitsemalla ja tulorakennetta kehittämällä. Kilpailukyky Mittari ja toimenpide TP 2012 TP 2013 Tavoite 2014 Toteutunut Verkoston laajentaminen (uudisinvestoinnit ) Toimenpide: Vuosittain toteutettavat uudet kaava-alueet tai vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset verkoston laajentamishankkeet ja niiden rahoittaminen sovitaan vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä osana maankäyttöprosessia VESILIIKELAITOKSEN KAUPUNGINHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Viemäröinnin ja ja jätevedenpuhdistuksen toiminnan turvaaminen (hyvinvointi) Mittari ja toimenpide Lähtötaso/ 2008 TP 2012 TP 2013 Tavoite 2014 Toteutunut

14 Tilinpäätös 2014 Vesiliikelaitoksen johtokunta liikelaitosjohtaja Irina Nordman Mittariin sidottu tavoite: Kiinteistöillä tapahtuvan erillisviemäröinnin lisääminen. Toimenpide: kh: sekaviemröintimaksusta luovutaan toistaiseksi. Keinoina neuvonta ja vapaaehtoisuus Liikelaitosjohtajan päätös: uusilla erillisviemäröitävillä alueilla erotelta Vljk : aiemmin erillisviemäröidyilla eroteltva mennessä. Vljk: Päätös korotetuista maksuista Ei päätöstä. Muutettu uudistamisohjelmatoimenpiteeksi osana kokonaisvaltaista ratkaisua. Erilliviemäröinnin kehittäminen, viemäriverkoston saneeraus, korotettujen maksukäytäntöjen käyttöönotto. Viemärien vuotovesimäärille ja ja viemäriverkostojen ylivuodoille ei pysty asettamaan sitovaa kuutioperusteista tavoitetta, koska siihen vaikuttaa myös vuoden sateisuus, sateisuuden ajallinen ja paikallinen jakauma sekä intensiteetti. Erillisviemäröinnin lisääminen toteutetaan yleensä katutöiden yhteydessä, jolloin siihen vaikuttaa myös kiinteistötoimen saneerausinvestoinnit ja niiden priorisoinnit. Tämän vuoksi kaikki nämä mittarit on esitetty toiminnan muissa tunnusluvuissa ja tässä ainoastaan hallinnolliset toimenpiteet UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIOIDUT KOKONAISVAIKUTUKSET Toimielin TA 2014 Toteutunut Vesiliikelaitoksen johtokunta 0,2 Milj 0,2 Milj. Uudistamisohjelman eteneminen: TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT KILPAILUKYKYISET TUOTTEET Toteutunut Veden vertailuhinta / Suuret laitokset 3,99/4,33 4,87/4,45 4,98/4,75 5,56/5,09 lähestyy ka:ta 5,56 /5,38 (lähestynyt) Vesihuollon käyttömaksujen seudullinen sijoittuminen 3. halvin halvin halvin halvin 1-3 halvin OMAISUUDEN ARVON SÄILYTTÄMINEN Vesijohtoverkoston uusiutumisaika (vuosia) Viemäriverkoston uusiutumisaika (vuosia) < HULEVEDEN VÄHENTÄMINEN VIEMÄRISSÄ Sekaviemärin pituus km 58,3 56,1 54,8 53,8 vähenee 51,8 (vähentynyt) Verkosto-ohitukset m 3 /vuosi < Vuotoveden osuus jätevedestä (%) 36,0 49,0 43,5 43,6 vähenee 41,6 (vähentynyt) KESKEISET SUORITTEET Laskutettu vesi (milj.m 3 ) 12,6 12,2 12,8 12,1 12,3 12,0 Laskutettu jätevesi (milj.m 3 ) 12,3 12,0 12, ,1 11,9

15 Tilinpäätös 2014 Vesiliikelaitoksen johtokunta liikelaitosjohtaja Irina Nordman Kakolaan johdettu jätevesi (milj.m 3 ) 22 23,7 22,5 20, ,3 TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT TA 2014 TAM TAM 2014 TP 2014 Poikkeama TOT 2013 Muutos (%) Toimintatuotot ,4 % Valmistus omaan käyttöön ,3 % Toimintakulut ,6 % TOIMINTAKATE ,6 % Investointikulut ,9 % Rahoitusosuudet 0,0 % Luovutustuotot ,0 % NETTOINVESTOINNIT ,9 %

16 TURUN VESILIIKELAITOKSEN INVESTOINTIOHJELMA 2014 Hallintokunnan ehdotus 2014 ( ) Talousarviomuutos 2014 ( ) Talousarvio 2014 ( ) Tilinpäätös 2014 ( ) Uus- ja laajennusinvestoinnit Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit Aineettomat oikeudet Rakennukset Vedenkäsittely Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pysyvien vastaavien hankinnat Koneet ja kalusto Yhteensä

17 TURUN VESILIIKELAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,00 Valmistus omaan käyttöön , ,27 Liiketoiminnan muut tuotot , ,78 Materiaalit ja palvelut , ,67 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,57 Ostot tilikauden aikana , ,57 Palveluiden ostot , ,10 Henkilöstökulut , ,69 Palkat ja palkkiot , ,52 Henkilösivukulut , ,17 Eläkekulut , ,47 Muut henkilösivukulut , ,70 Poistot ja arvonalentumiset , ,36 Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Liiketoiminnan muut kulut , ,72 Vuokrakulut , ,55 Muut liiketoiminnan kulut , ,17 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut , ,20 Korvaus peruspääomasta , ,96 Muut rahoituskulut 0, ,24 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,59 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,59 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,36 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,23 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,5 2,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 2,5 2,8 Voitto, % -1,2-0,2

18 TURUN VESILIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta , ,93 Liikeylimäämä (-alijäämä) , ,61 Poistot ja arvonalentumiset , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut , ,20 Tulorahoituksen korjauserät ,84 Investointien rahavirta , ,81 Investointimenot , ,65 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 854,84 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,88 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0, ,39 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,49 Saamisten muutokset kunnalta / kuntayhtymältä , ,65 Saamisten muutokset muilta , ,29 Korottomien velkojen muutos kunnalta / kuntayhtymältä , ,11 Korottomien velkojen muutos muilta , ,98 Rahoituksen rahavirta , ,88 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,71 Investointien tulorahoitus, % 69,8 58,6 Quick ratio 3,7 4,1 Current ratio 3,7 4,1 Vuoden 2013 rahoituslaskelman riville Investointimenot ja riville Oman pääoman lisäykset sisältyy kaupungin vesiliikelaitokselle peruspääoman lisäyksenä sijoittamat, Satamaliikelaitokselta siirtyneet kiinteät rakenteet ja laitteet kirjanpitoarvosta ,39 euroa.

19 TURUN VESILIIKELAITOS TASE PYSYVÄT VASTAAVAT , ,13 Aineettomat hyödykkeet , ,50 Aineettomat oikeudet , ,50 Aineelliset hyödykkeet , ,70 Rakennukset , ,73 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,62 Koneet ja kalusto , ,90 Muut aineelliset hyödykkeet 6 661, ,42 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,03 Sijoitukset , ,93 Osakkeet ja osuudet , ,93 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,12 Saamiset , ,12 Lyhytaikaiset saamiset , ,12 Myyntisaamiset , ,38 Saamiset kunnalta , ,86 Muut saamiset 732, ,18 Siirtosaamiset , ,70 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,25 OMA PÄÄOMA , ,84 Peruspääoma , ,55 Edellisen tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,52 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,23 POISTOERO JA VAPAAHETOISET VARAUKSET , ,85 Poistoero , ,85 VIERAS PÄÄOMA , ,56 Pitkäaikainen , ,01 Korottomat velat kunnalta 8 901, ,78 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,23 Siirtovelat 0,00 Lyhytaikainen , ,55 Ostovelat , ,39 Korottomat velat kunnalta , ,11 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,68 Siirtovelat , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,25 Taseen liitetiedot Omavaraisuusaste, % 89,0 88,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 41,9 42,5 Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 ) Lainakanta (1.000 ) 9 9

20 Turun Vesiliikelaitos 2014 VESILAITOS VESI JÄTEVESI Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

21 Ti I i npäätöksen al leki rjoitus Turussa 24. päivänä helmikuuta 2015 Vesi I ii kelaitoksen johtoku nta,- -/r7 Mirja Flovirinta /i 9$'{'s'Lr't'tP"'^-- Seripo Laaksonen Tanja Raunio d"l{(@ ',,Ai Lundahn r-/ - I \ { z-/z/f.* <>''--4-/ / //'- Pekka Saarela --r --* L-< / Konsta Weber "ö-^ a(/--^" lrina Nordman liikelaitosjohtaja