sähköyhteyden alustava linjaus: Pyhäjärvi - Murtomäki Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy NUMEROLA OY PL 126 (Piippukatu 11), Jyväskylä

Transkriptio

1 Tuulivoimakohteen melu- ja välkevarjostusmallinnus sekä huoltoteiden ja sähköyhteyden alustava linjaus: Pyhäjärvi - Murtomäki Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy

2 Tulosten käyttö- ja jakeluoikeudet Tämä raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan raportissa mainitun vastaanottajan käyttöön. Asiakas voi kuitenkin käyttää tämän selvityksen tuloksia lähtötietoina raportissa mainitun kohteen tuulivoimaan liittyvissä jatkoselvityksissä ja suunnittelutyössä (ympäristöselvitykset, kaavoitus jne.) sekä hankkeiden toimijoiden valinnassa. Tulosten jakelu selvitysten osapuolille (esim. hankekehittäjä, kaavoittaja, viranomaiset) on myös sallittu luottamuksellisena, mutta tieto jakelusta on toimitettava Numerola Oy:lle. Muutoin aineiston esittely ja jakaminen edellyttää Numerolan lupaa. 2

3 Projektiraportin nimi ja kirjoittajat Tuulivoimakohteen melu- ja välkevarjostusmallinnus sekä huoltoteiden ja sähköyhteyden alustava linjaus: Pyhäjärvi - Murtomäki Mika Laitinen ja Riku Suutari, Numerola Oy Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Juhani Jankkari Aineiston käyttöoikeus Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio ( alaista materiaalia. Tiivistelmä Raportti sisältää arviot Pyhäjärven kaupungissa sijaitsevalle Murtomäen alueelle suunnitellun 16 tuulivoimalan kokonaisuuden aiheuttamista melu- ja välkevarjostusvaikutuksista. Arviointi tehdään laskennallisten menetelmien avulla. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso lasketaan lähtömelutasoa 108 db(a) vastaavalla yleisellä äänitasojen taajuusjakaumalla. Melumallinnuksessa noudatetaan ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Tuloksien arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Raportti sisältää myös alustavan huoltotiestön ja sähköyhteyksien linjauksen. Paikka ja aika Jyväskylä Projektin vastuuhenkilöt Mika Laitinen, Riku Suutari Asiatarkastus Pasi Tarvainen 3

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Melumallinnus Melumallinnusohjeistus Ohjearvot Kokonaismelun mallinnus Matalataajuisen melun mallinnus Välkevarjostusmallinnus Välkevarjostus Ohjearvot Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Välkevarjostusvaikutus Huoltotiestön linjaus ja sähköyhteys Johtopäätökset Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista

5 1 Johdanto Tässä selvityksessä arvioidaan Pyhäjärven kaupungissa sijaitsevalle Murtomäen alueelle suunnitellun 16 tuulivoimalan aiheuttaman äänen ja välkevarjostuksen vaikutusta. Kohteeseen sijoitettavien turbiinien paikat on esitetty kuvassa (Kuva 1) ja koordinaatit on annettu taulukossa (Taulukko 1). Analyyseissä turbiinien ominaisuuksina on käytetty roottorin halkaisijaa 140 m, napakorkeutta 150 m ja maksimiäänitehotasoa 108 db(a). Nämä ominaisuudet eivät vastaa todellista turbiinityyppiä, mutta ominaisuudet on valittu siten, että melu- ja välkevaikutuksille saadaan turvallinen arvio verrattuna tyypillisiin 3-5 MW tuulivoimaloihin. Taulukko 1: Turbiinien sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa ja maaston korkeus turbiinipaikoilla. Turbiini E N korkeus [m] T T T T T T T T T T T T T T T T

6 Kuva 1: Tuulivoimaloiden sijainnit Murtomäen alueella. 6

7 2 Melumallinnus Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta ( Hz) melusta 1,2. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva varsinkin suurilla turbiineilla, ja se on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja sisältää myös matalataajuisia komponentteja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuuteen, taajuuteen ja ajalliseen vaihteluun vaikuttavat erityisesti voimalatyyppi, voimaloiden lukumäärä, niiden etäisyys tarkastelupisteeseen ja tuulen nopeus. Melun leviäminen ympäristöön riippuu paikallisten maasto-olosuhteiden lisäksi hetkellisistä sääoloista kuten tuulen nopeudesta ja ilmakehän tasapainotilasta. Tarkempia taustatietoja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna julkaisuihin 1,2,3. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen 4. Ohjeessa on annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamaa melukuormitusta ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot sekä tulosten esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän raportin melumallinnus on toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. 2.1 Melumallinnusohjeistus Melumallinnuksen lähtötietona käytetään standardin IEC TS mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan ilmoittama declared value tai warranted level, jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla Hz ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31, Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnustuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen etenemisen ja ympäristöolosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Tämän selvityksen melumallinnuksessa on käytetty kokonaisäänitehotasoa 108 db(a) ja tätä äänitehotasoa vastaavaa yleistä melun oktaavijakaumaa. Äänitehotaso on valittu siten, että meluvaikutuksille saadaan turvallinen arvio verrattuna tyypillisiin 3-5 MW tuulivoimaloihin. 1 C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR , Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita , Ympäristöministeriö. 7

8 Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit: melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin voidaan lisätä sanktio. Tässä melumallinnuksessa sanktiota ei ole lisätty. Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO standardiin perustuvia sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon. Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillislaskennan avulla, joka perustuu Tanskassa annettuun ohjeistukseen, jonka parametreja on mukautettu Suomen olosuhteisiin 5. Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen tarkastelu tehdään erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, joiden perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä. 2.2 Ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot 6. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A- painotettuina päivä- (klo 07-22) ja yöajan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman suunnittelulle 7 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia. Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Suositusarvot on koottuna taulukkoon (Taulukko 2). 5 J. Jakobsen: Danish regulation for low frequency noise from wind turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control 31(4), VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita , Ympäristöministeriö,

9 Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla (VNp993/92) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNp993/92) Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita ) Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita ) Päivä L Aeq [db] Yö L Aeq [db] Mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunut, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle sisätiloissa 8. Ohjearvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille tunnin keskiäänitasoille, ja ne on lueteltu taulukossa (Taulukko 3). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa, joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla voidaan kuitenkin arvioida sisämelutasoja, kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys tunnetaan riittävällä tarkkuudella. Taulukko 3: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia. Taajuus [Hz] , Äänitaso L Aq,1h [db] Kokonaismelun mallinnus Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO laskentastandardin mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty turbiinin napakorkeutta 150 m ja maksimiäänitehotasoa 108 db(a) sekä tätä äänitehotasoa vastaavaa yleistä melun oktaavijakaumaa. Turbiinin melun kapeakaistaisuuteen, impulssimaisuuteen tai amplitudimodulaatioon liittyvää sanktiota ei ole käytetty mallinnuksessa. Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 25 m, jonka pystysuuntainen tarkkuus on 2 m ja vaakasuuntainen resoluutio 25 m. Melutasot tuulivoimaloiden ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolosuhteiden vaikutus äänen 8 Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita

10 etenemiseen on määritetty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuulivoimalan sijoituspaikan ympäristössä maaston vaikutuskerroin on ollut maa-alueilla 0,4 ja vesialueilla 0,0. Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä ovat alle 60 m, joten maanpinnan muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty. Akustisen laskennan lähtötiedoista ja parametreista on tehty yhteenveto lukuun 6. Taulukossa (Taulukko 4) on määritelty tuulivoimaloiden ympäristöstä viisi vertailukiinteistöä, joiden kohdilla kokonaismelun ja matalataajuisen melun tasoja tarkastellaan tarkemmin. Vertailukiinteistöjen paikat suhteessa tuulivoimaloihin on esitetty karttapohjalla (Kuva 2). Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan Valkeuslammen rannalla noin 600 metriä voimalasta T15 länteen on kaksi loma-asuntoa. Asiakkaalta saadun tiedon mukaan näiden rakennusten käyttötarkoitus on kuitenkin Muu rakennus, jonka vuoksi näitä rakennuksia ei ole huomioitu melutarkasteluissa. Lähimpänä voimaloita sijaitsee loma-asunto K2, jonka etäisyys voimalaan T18 on noin 2200 m. Muiden vertailukiinteistöjen etäisyys voimaloihin on m. Taulukko 4: Vertailukiinteistöjen koordinaatit. Kiinteistö N lat E lon Korkeus [m] K K K K K Kuva 2: Vertailukiinteistöjen paikat Murtomäen alueella. 10

11 Meluvaikutus Turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva 3). Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon, jossa on eritelty alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Maastotietokannan mukaan Valkeuslammen rannalla noin 600 metriä voimalasta T15 länteen on kaksi loma-asuntoa, mutta asiakkaalta saadun tiedon mukaan näiden rakennusten käyttötarkoitus on kuitenkin muu rakennus, joten niitä ei ole huomioitu meluvaikutuksen arvioinnissa. Karttakuviin on merkitty A-painotettujen äänitasojen 35 db, 40 db, 45 db ja 50 db mukaiset vyöhykkeet. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja. Melutasot jäävät ympäristöhallinnon ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Äänitasot määriteltyjen vertailukiinteistöjen kohdilla on lueteltu taulukossa (Taulukko 5). Taulukko 5: Kokonaismelun äänitasot vertailukiinteistöjen kohdilla. Kiinteistö Äänitaso db(a) K1 29,7 K2 31,9 K3 25,1 K4 26,2 K5 27,8 Kuva 3: A-painotetut äänitasot turbiinin äänitehotasolla 108 db(a). 11

12 2.4 Matalataajuisen melun mallinnus Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti 4. Laskennan lähtötietona on käytetty samankaltaista melun taajuusjakaumaa kuin kokonaismelun mallinnuksessa. Jakauma on otettu 1/3-oktaaveittain taajuuksille Hz jakaumasta, joka tuottaa kokonasmeluna 108 db(a). Mallinnuksen tuloksena saatavat A-painotetut arvot muunnetaan painottamattomiksi. Meluvaikutus Matalataajuisen melun arvioinnissa käytetään Suomen asumisterveysohjeissa määriteltyjä taajuuskohtaisia ohjearvoja, jotka antavat ohjeelliset yöaikaiset sisämelutasot pienitaajuiselle melulle (Taulukko 3). Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen mallinnus antaa matalataajuisen ulkomelun tasot voimaloita lähimpien kiinteistöjen kohdilla. Tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia ohjearvojen kanssa, vaan tulkinnassa pitää huomioida myös rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys. Ympäristöministeriön ohjeiden mukainen matalataajuisen melun laskenta perustuu Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa esitettyyn menetelmään 5, jonka parametreihin on tehty joitakin Suomen olosuhteisiin perustuvia tarkennuksia. Tanskan menetelmässä on määritelty rakennuksen ääneneristävyysparametri (ΔL σ ) taajuuskaistoittain, jolloin saadaan laskettua myös sisämelutasot ja ohjearvoihin verrannolliset mallinnustulokset. Taulukossa (Taulukko 6) on esitetty sekä Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa että artikkelissa 9 annetut ääneneristävyyden arvot. Artikkelissa esitetyt arvot on määritelty Tanskan ympäristönsuojelulaitoksen (Danish EPA) suorittamien mittausten ja vertailujen perusteella, ja ne ovat selkeästi alhaisempia kuin Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa annetut arvot. Ne antavat siten konservatiivisen arvion rakennusten aiheuttamalle ääneneristävyydelle. Taulukko 6: Rakennuksen ääneneristävyyden arvoja taajuuskaistoittain. Taajuus [Hz] , Ääneneristävyys [db] (Tanskan ohjeistus) Ääneneristävyys [db] (viite 9 ) 6,6 8,4 10,8 11,4 13,0 16,6 19,7 21,2 20,2 21,2-3,6 4,6 6,7 7,6 10,3 14,2 17,5 18,4 17,5 18,6 22,4 Melutasoja tarkastellaan aiemmin määriteltyjen vertailukiinteistöjen paikoilla. Lisäksi lasketaan sisämelutasot eniten melulle altistuvassa kohteessa käyttäen alempia ääneneristysarvoja (Taulukko 6) ja verrataan näitä tuloksia Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Turbiinien aiheuttama matalataajuinen ulkomelutaso vertailukiinteistöjen kohdilla taajuuskaistoittain ja ilman taajuuspainotusta on lueteltu taulukossa (Taulukko 7). Taulukkoon on eritelty ohjeistuksen mukaisesti lasketut ulkotilojen melutasot. Korkeimmat matalataajuisen melun tasot kohdistuvat kiinteistöön K2, jonka kohdalla on laskettu myös sisämelutasot ja verrattu niitä Asumisterveysohjeen 9 D. Hoffmeyer, J. Jakobsen: Sound insulation of dwellings at low frequencies, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control 29(1),

13 arvoihin (Kuva 4). Kun otetaan huomioon rakennuksien ääneneristävyys, melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle koko taajuusvälillä. Taulukko 7: Matalataajuisen ulkomelun äänitasot vertailukiinteistöjen kohdilla. taajuus , K1 52,0 50,8 46,7 43,7 42,6 40,5 38,1 34,5 38,5 29,9 26,1 K2 53,2 52,1 48,0 45,0 43,9 41,8 39,4 35,9 39,9 31,5 27,7 K3 49,8 48,6 44,5 41,5 40,4 38,2 35,8 32,1 35,9 27,2 23,1 K4 50,4 49,2 45,1 42,1 41,0 38,8 36,4 32,8 36,6 28,0 23,9 K5 51,0 49,9 45,7 42,8 41,6 39,5 37,1 33,5 37,4 28,8 24, Ohjearvot K , Kuva 4: Matalataajuisen sisämelun tasot vertailukiinteistön K2 kohdalla. 13

14 3 Välkevarjostusmallinnus 3.1 Välkevarjostus Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko paistaa tarkastelupisteeseen pyörivän roottorin läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti, joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Suomen sijainnin vuoksi yksittäisen tuulivoimalan välkevaikutus kohdistuu valtaosin voimalan pohjoispuolelle (päiväaika) sekä lounais- ja kaakkoispuolille (aamu- ja ilta-ajat). Voimala aiheuttaa välkevaikutusta eteläpuolelleen vain, jos voimala sijaitsee joko Kravun kääntöpiirin eteläpuolella tai pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. 3.2 Ohjearvot Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta 7. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän suositusarvoksi 10 h. Ruotsissa vastaava suositusarvo on 8 h ja korkeintaan 30 min päivässä 10. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimituntimäärää, voidaan välkevaikutuksien ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tässä raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia. 3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-alueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta havainnollistetaan tasaarvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on käytetty aiemmin mainittua turbiinityyppiä ja -mitoituksia. Tarkastelualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus laskettiin 2 m korkeudelle maanpinnasta sekä 3000 m etäisyydelle jokaisesta turbiinista, 10 Boverket: Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnärä vattenområden,

15 mikä on riittävän suuri etäisyys tässä tarkasteltujen turbiinien tapauksessa. Auringonpaistekulman rajana horisontista käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa. Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn turbiinin käyntinopeuksien ajallisella osuudella. Käynnistysnopeutta alemmissa tai pysäytysnopeutta korkeammissa tuulissa turbiinit ovat paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Suomen tuuliatlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoima-alueen keskeltä korkeudelta 150 m, ja sen perusteella lasketut suuntasektorikohtaiset osuudet turbiinin käyntinopeusvälille osuville tuulille on lueteltu taulukossa (Taulukko 8). Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Kuopion lentosasemalta Siilinjärveltä mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta maksimipaistetuntien määrästä 11. Lentoaseman mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen todennäköisyydet on koottuna taulukkoon (Taulukko 9). Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella. Taulukko 8: Suuntasektorikohtaiset osuudet yli 3 m/s tuulennopeuksille Suomen tuuliatlaksen perusteella. Suuntasektori 0/180 30/210 60/240 90/ / /330 Yli 3 m/s osuus 0,177 0,163 0,148 0,143 0,139 0, P. Pirinen et al.: Tilastoja Suomen ilmastosta , Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1. 15

16 Taulukko 9: Auringonpaisteen kuukausittaiset todennäköisyydet Kuopion lentoasemalla. Kuukausi Auringonpaisteen todennäköisyys Tammikuu 0,154 Helmikuu 0,262 Maaliskuu 0,332 Huhtikuu 0,432 Toukokuu 0,454 Kesäkuu 0,424 Heinäkuu 0,456 Elokuu 0,406 Syyskuu 0,300 Lokakuu 0,186 Marraskuu 0,108 Joulukuu 0, Välkevarjostusvaikutus Mallinnettu arvio todellisten välketuntien vuotuisesta määrästä on esitetty karttakuvana (Kuva 5). Välketuntien määrä jää alle 8 tunnin kaikkien rakennusten kohdilla. Tässä ei ole huomioitu kahta Valkeuslammen rannalla olevaa rakennusta, jotka ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan mukaan loma-asuntoja, mutta joiden käyttötarkoitus on asiakkaalta saadun tiedon mukaan muu rakennus. Lähialueen rakennuksista suurin välkevaikutus kohdistuu vertailukiinteistöön K2 hankealueen itäpuolella. Välkevaikutuksen ajoittuminen tämän kiinteistön kohdalla vuoden- ja vuorokaudenaikojen suhteen on esitetty taulukossa (Taulukko 10). Vaikutus ajoittuu pääosin kevääseen ja kesään aikavälille Mallinnuksessa ei ole huomioitu paikallisen puuston vaikutusta turbiinien näkyvyyteen ja välkevaikutukseen. Suomen olosuhteissa puusto rajoittaa merkittävästi näkyvyyttä turbiineille ja vähentää vuotuista välkevaikutusta. 16

17 Kuva 5: Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä Murtomäen alueella. Taulukko 10: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön K2 kohdalla. Kellonaika Tammikuu Helmikuu Maaliskuu :32 Huhtikuu :40 Toukokuu :08 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu :25 Syyskuu :34 Lokakuu :06 Marraskuu Joulukuu Yhteensä :33 1: :25 17

18 4 Huoltotiestön linjaus ja sähköyhteys Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuulivoimalalle. Tielinjaussuunnitelmassa hyväksikäytetään olemassa olevia tielinjoja, jotka kunnostettuna kattavat valtaosaltaan tarvittavan tiestön. Uusia tielinjoja tarvitaan lyhyisiin pistoyhteyksiin turbiinien paikoille sekä jollain osin runkoväylien toteutukseen. Tuulivoimapuiston eteläosassa uusilla tielinjoilla pyritään turvaamaan maastoinventoinneissa löydettyjen muinaisjäännösten suojelu. Olemassa olevien teiden kunnostuksessa niiden geometriaa, leveyttä ja kantavuutta on mahdollisesti parannettava kuljetusvaatimuksiin soveltuviksi. Tarvittava teiden leveys reuna-alueineen (ojat) on noin 8 m. Kuljetusreittien varrella risteyksissä tulee olla 50 m vapaata kääntösädettä tulosuunnassa. Tien maksimikaltevuuskulma on 10 astetta. Kuvassa (Kuva 6) on esitetty kohteen rakentamisessa ja huollossa tarvittavat tielinjat. Huoltotiesuunnitelmassa tielinjaus alkaa hankealueen pohjoispuolelta Haapajärven tieltä #27. Tien soveltuvuus tuulivoimalaosien kuljetukseen tulee varmistaa. Kuva 6: Tuulivoimapuiston huoltotiesuunnitelma. Tuulivoimapuistosta tarvitaan sähkön siirtoa varten sähkölinjayhteys kantaverkkoon. Pienissä tuulivoimapuistoissa kytkentä voidaan tehdä paikalliseen jakelujännitteiseen verkkoon verkon kapasiteetin ja alueen sähkönkulutuksen mukaan. Suuria, yli 100 voimalayksikön tuulivoimapuistoja lukuun ottamatta, kantaverkkokytkennät toteutetaan pääasiassa 110 kv:n suurjännitelinjaan, joko olemassa olevan tai puistoa varten toteutettavan sähköaseman kautta. 18

19 Alustava suunnitelma Murtomäen tuulivoimaloiden kantaverkkoyhteydestä on esitetty kuvassa (Kuva 7). Puiston sisällä sähkö siirretään keskijännitteisenä maakaapeleilla, jotka sijoitetaan tiestöä kunnostettaessa ja rakennettaessa tiestön yhteyteen. Puiston katkaisuasema sijaitsee hankealueen pohjoisreunassa. Puisto kytketään valtakunnan verkkoon voimaloiden pohjoispuolelta noin 4 km:n etäisyydeltä kulkevaan 110 kv sähkölinjaan omalla sähköasemalla. Kuva 7: Tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinjat ja asema. 19

20 5 Johtopäätökset Raportissa on esitetty Pyhäjärven kaupungin Murtomäen alueelle suunniteltujen 16 tuulivoimalan ympäristölleen aiheuttaman melu- ja välkevaikutuksen laskennalliset arviot sekä alustava huoltotiestön ja sähköyhteyden linjaus. Meluvaikutusten arvio on tehty kokonaismelutasolla 108 db(a) ja tätä äänitehotasoa vastaavalla yleisellä melun oktaavijakaumalla. Mallinnusten perusteella ympäristöministeriön melutasojen ohjearvot eivät ylity lähialueen asunnoilla. Matalataajuisen melun tasot pysyvät kaikkien rakennusten kohdalla Asumisterveysohjeessa asetettujen arvojen alapuolella. Välkevaikutusaika on alueen kaikkien asuntojen kohdalla alle 8 tunnin ohjearvon. 20

21 6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista Tekijä: Vastaanottaja: Kohde: Mika Laitinen, Numerola Oy Juhani Jankkari, YIT Rakennus Oy Pyhäjärvi, Murtomäki Mallinnusohjelma: SoundPlan, versio 7.2 Mallinnusmenetelmä: ISO Tuulivoimalan tiedot Napakorkeus Roottorin halkaisija Äänitehotaso 150 m 140 m 108 db(a) (tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella) yleinen äänitehotasoa vastaava taajuusjakauma Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus/ ei tonaalisuus Impulssimaisuus ei Merkityksellinen sykintä ei Laskennan parametrit Laskentakorkeus 4 m Laskentaruudun koko 10 m x 10 m Suhteellinen kosteus 70 % Lämpötila 15 C Maastoparametri 0 (vesialueet) 0,4 (maa-alueet) Meteorologinen korjaus 0 Maastomallin tiedot Lähde Vaakaresoluutio Pystyresoluutio Korkeusmalli 25 m, Maanmittauslaitos 25 m 2 m Melulle altistuvat kohteet (melutaso ylittää ohjearvon) Lomarakennukset 0 kpl Asuinrakennukset 0 kpl 21