VAPAAVAHTI FRIVAKT. Mt Jurmo kävi Grönlannissa. Envik seilaa taas vanhalla nimellään. Kristina Katarina söderut för vintern Med Ailas folk på banan

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 3/2010 Kristina Katarina söderut för vintern Med Ailas folk på banan Mt Jurmo kävi Grönlannissa Envik seilaa taas vanhalla nimellään

2 VAPAAVAHTI 3/10 FRIVAKT 3/10 Pääkirjoitus: Bitit palvelukseen 3 Kristina Katarina lähti talveksi etelään 4 Grönlannin kävijät Kilpilahdessa 10 Envik seilaa taas vanhalla nimellään 14 Irtolastia Inkooseen 16 Kevyttä ravia 19 Murkinaa merenkulkijoille - Suomen Laivakauppiaitten Yhdistys RY on toiminut vuodesta Finnalpinon nostalgiatapaaminan 26 Timo Sylvänne: Caripito 28 Kai Pärnänen on merimies taiteilija Neptunuksen armosta 30 Merimieslaulufestivaalit Kotkassa 33 Merielämän musta vyö - karatea harrastava purseri Reijo Kajaus sai yllätys lahjan työtovereiltaan 34 Merenkulkijoita maratonilla 37 Ailan porukka paanalla Mepa golf Porvoo 41 MEPA- trap 2010 ammuttiin Nasolassa 43 Risteilijämiehistöä Helsingissä 44 Laivajoukkueiden futisturnauksessa toistasataa pelaajaa 46 Aboa Maren opiskelijat ristiretkellä Ahvenanmaalla 48 Merimieskirkko juhli 135-vuotista taivaltaan.. 52 Sea Sunday meriturvallisuuspalkinto myönnettiin Meripartiolaisille 53 Ylläsmatka onnistui jälleen 54 Näin on Kirjat- On The Road again 2010 tapahtuma Helsingissä 57 Merenkulun koulutusta Raumalla 130 vuottaneljätuhatta navigoijaa maailman merille 59 Ristikko 62 Merenkulkijoita työssä ja kursseilla 65 Tulevia kursseja 67 Bitarna i vår tjänst 3 Kristina Katarina söderut för vintern 7 Grönlandsfarare i Sköldvik 12 Envik seglar igen under sitt gamla namn 15 Med bulklast till Ingä 17 I lätt trav 20 Proviant för sjöfarare - Finlands Skeppshandlareförening rf har verkat sedan år Finnalpinos Sjöfarare På Nostalgiträff 27 Kai Pärnänen - sjömanstubadur ev Neptuni nåde 31 Sjölivets svarta bälte - arbetskamraterna överraskande karatekan, pursern Reijo Kajaus med en gåva 36 Sjöfarare löpte maraton 38 Med Ailas folk på bana 40 SSB golf i Bårga SSB:s trapskytte 2010 i Nastola 43 Med kryssningsmanskap i Helsingfors 45 Över etthundra spelare vid fartygslagens fotbollturnering i Salo 47 Aboa Mares studerande på korståg på Åland 50 Sjömanskyrkan firade 135-årsjubileum 52 Sjöfartens säkerhetsspris Sea Sunday till sjöscouterna 53 Resan till Ylläs var igen en fullträff. 54 Sjöfartsutbildning i Raumo i 130 år fyratusen navigatörer på de sju haven 60 Korsordet 63 Kannen kuva - Pärmbild: Martti Karlsson (Paula Mäkinen ms Gabriellan ratsastuskurssilla) Takakansi - Baksida: Pekka Karppanen 2 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Bitit palvelukseen Vuorottelujärjestelmä on luonut kokonaan uudenlaisen merenkulkijan ammatista. Säännönmukaiset loma- ja vapaa-ajanjaksot mahdollistavat täysin erilaiset mahdollisuudet osallistua perheen arkeen ja moneen muuhun asiaan. Sähköinen tiedonvälitys mahdollistaa nopeat yhteydet kotiin ja on jo arkipäivää monissa laivoissa. Nettilehdistä nähdään viimeisimmät uutiset ja televisio näkyy omassa hytissä. Tämä kaikki on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Tämä on haaste perinteiselle merimiespalvelutoiminnalle. Meidän on pystyttävä muuttumaan ja muuttamaan toimintatapojamme. Muutos ei sinänsä ole uutta, mutta sen vauhti on ennen näkemätöntä. Maailma on muuttunut koko ajan Mepan olemassaolonkin aikana. Samoin tarjoamamme palvelut. Viimeisien vuosien aikana tekninen kehitys on harpponut eteenpäin suurin askelin ja tahti vain kiihtyy. Muutokset tulevat laivoillekin pienellä viiveellä. Kun itse aloitin merimiesurani reilut neljäkymmentä vuotta sitten, niin ainoa yhteys kotiin oli äärimmäisen kallis radiopuhelinyhteys. Yksityisyydestä ei ollut puhettakaan, kun sama puhelu kuului suorana lähetyksenä laivaväen radioista. Merenkulkijan ammatissa voi edelleen kokea elämyksiä. Tässä lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli suomalaisen tankkilaivan matkasta Grönlantiin sekä tunnelmia uudelta Kristana Katarinalta päivää ennen lähtöä etelän lämpöön talveksi. Samoin monitoimimurtajat käyvät monissa mielenkiintoisissa satamissa, joihin ei edes järjestetä matkoja. Meille Mepaankin on tullut runsaasti valokuvia niin valaista kuin jääkarhuistakin ja monista muista eksoottisista asioista. Ellei tavallinen suomalainen matkusta ulkomaille, niin täällä eksoottisimmat kokemukset rajoittuvat Ruokolahden leijonaan tai Kristiinankaupungin puumaan. Myös Mepa tarjoaa monenlaisia elämyksiä merenkulkijoille. Laivoille toimitamme parhaat kirjat ja elokuvat sekä Suomen ja joissakin ulkomaiden satamissa monenlaista lehteä. Lomilla merenkulkijoilla on mahdollisuus kokea Lapin monipuolinen luonto niin ohjatusti kuin omin päinkin. Samoin voi tutustua moniin eri harrasteisiin köysitöistä valokuvaukseen, meloa tai kokeilla seinäkiipeilyä vain muutamia mainitakseni. Elämyksiä riittää. Tarkemmat tiedot löytyvät Vapaavahdista tai nettisivuilta. Mepan mukana pääsee moneen. Tekninen kehityksen mahdollistamat uudet palvelumuodot ovat Mepallekin suuria haasteita ja mahdollisuuksia. Olen vakuuttunut, että pystymme tarjoamaan tulevaisuudessakin merenkulkijoille laadukasta ja ajantasaista palvelua ja mahdollisuuksia kokea myös elämyksiä. Martti Karlsson 3 / 2010 Bitarna i vår tjänst Ett alldeles nytt sjöfararyrke uppstod då avlösningssystemet togs i bruk. Regelbunden semester och perioder av fritid gör det möjligt att på ett helt nytt sätt delta i familjens vardag och mycket annat. Den elektroniska informationsförmedlingen möjliggör snabba kontakter med hemmet och är redan vardag ombord på många fartyg. Man kan läsa de senaste nyheterna i tidningarna på nätet och se på TV i den egna hytten. Allt det här har skett under de allra senaste åren. Det här innebär en utmaning för den traditionella sjömansservicen. Vi måste kunna förnya oss själva och förändra våra arbetsmetoder. Förändring är i sig ingenting nytt, men dess hastighet har aldrig skådats tidigare. Under hela Sjömansservicebyråns existens har världen också förändrats. Likaså den service vi erbjuder. Under de senaste åren har den tekniska utvecklingen gått framåt med stormsteg och farten bara accelererar. Förändringarna kommer också till fartygen med en liten fördröjning. Då jag själv inledde min sjömansbana för drygt fyrtio år sedan, var den enda kontakten hem en oerhört dyr radiotelefonförbindelse. Om något privatliv var det inte tal, hela manskapet kunde höra samtalet som direktsändning i radion. I sjöfararens yrke kan man ännu vara med om upplevelser. I den här tidningen kan man läsa en intressant artikel om ett finländskt tankfartygs färd till Grönland och om stämningarna ombord på den nya Kristina Katarina dagen före avfärden till söderns värme för vintern. Kombiisbrytarna besöker också många intressanta hamnar, dit det inte ens ordnas några resor. Vi på SSB har fått otaliga foton av både valar och isbjörnar och många andra exotiska fenomen. Om den vanliga finländaren inte reser utomlands begränsar sig de mest exotiska upplevelserna till lejon i Ruokolahti eller puma i Kristinestad. SSB bjuder också på många slags upplevelser för sjöfararna. Till fartygen levereras de bästa böckerna och filmerna och mångahanda tidningar till hamnarna i Finland och några hamnar i utlandet. Under ledigheten har sjöfararna möjlighet att uppleva den mångsidiga naturen i Lappland både på egen hand och under ledda utfärder. Det finns också möjligheter att bekanta sig med olika fritidssysselsättningar, allt från reparbeten till fotografering, paddling eller väggklättring, för att nu nämna några. Upplevelser finns det nog av. Närmare information finner man i Frivakt och på sidorna i nätet. Med SSB kommer man med i mångt och mycket. För SSB innebär de nya serviceformerna som möjliggörs av den tekniska utvecklingen både stora utmaningar och stora möjligheter. Jag är övertygad om att vi också i framtiden kommer att kunna erbjuda sjöfararna tidsenlig service av hög kvalitet och möjligheter till upplevelser. Martti Karlsson Frivakt Vapaavahti 3

4 Kristina Katarina lähti talveksi etelään Kotkalaisvarustamo Kristina Cruises uudisti kalustoaan. Vanha kunnon Regina myytiin hotellilaivaksi Turkuun ja risteilyjä jatketaan mittavat uudistustyöt läpikäyneellä Kristina Katarinalla. Alus otti ensimmäiset etelään risteilijät sopivasti Mepan naapurista Katajanokan Kanavaterminaalista. Toimitusjohtaja Mikko Partanen jututti respan väkeä 4 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

5 Laiva oli varusteltavana Kotkassa ja saapui Tallinnan kautta Helsinkiin elokuun lopulla. Laivalla on melkoinen vilske jo maanantaina, vaikka risteilymatkustajat tulivat vasta tiistaiaamuna. Käytävillä tavattiin monia tuttuja Reginan ajoilta, mutta mukaan lähtevistä 120 miehistön jäsenestä löytyi myös paljon uusia merenkulkijoita. - Meillä on noin yhdeksänkymmentä uutta työntekijää, rekrytointi oli melkoinen homma, intendentti Riku Luotio kertoo Luotion mukaan lopullinen miehistömäärä on 102, kunhan alkuhässäkkä on ohi. Matkustajatilat on jo viimeisen päälle laitettu, samoin miehistömessi, mutta henkilökunnan päivähuone ja kuntosali ovat vielä vähän kesken. Lisäväkeä on hyvä olla sen aikaa, että järjestelmät toimivat rutiinilla. Henkilökunnasta huokuu vankka ammattitaito, mutta varustamo pelaa varman päälle. Luotio kertoo ensimmäisen risteilyn olevan nimeltään Länsi-Euroopan kierros. Matkalla poiketaan Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Lauantaina mukaan lähteneet matkustajat palaavat Suomeen Gibraltarilta Finnairin Boeing 757 ja Airbus - koneilla. - Nyt tarvitaan jo kaksi lentokonetta matkustajien ja henkilökunnan vaihtoon. Ensimmäisellä risteilyllä on 380 matkustajaa, Luotio toteaa. Riku Luotio on työskennellyt varustamossa jo vuodesta 1985 lähtien ja Kristina Reginalla vuodesta Kylmäkkö Heli Montonen työn touhussa 3 / 2010 Intendentti Riku Luotio Meillä leivotaan Reginalta siirtynyt Satu Lötjönen on Savon likkoja ja koulutukseltaan restonomi. Katarinalla hän jatkaa leipurin töitä ja on saanut kaverikseen Esa Forsmanin. - Teemme täällä kaikki kahvilatuotteet, niin pullat kuin suolaisetkin, Satu kehuu. Matkustajat ajattelivat Reginallakin, että ne on paistettu raakapakasteista. Kaikki kuitenkin tehdään alusta loppuun itse. - Emmekä syö kuormasta, Satu naurahtaa. On mukavampi nauttia muiden aikaansaannoksista, pullia näkee tässä kylliksi. Kotkan Aittakorvessa asuva Esa Forsman innostui lähtemään Katarinalle töihin, kun samassa taloyhtiössä asuva naapuri seilaa Kristina Cruises -varustamossa. - Hakeuduin leipurin töihin normaalin rekrytoinnin kautta, ja tässä ollaan, Esa toteaa. Kumpikin leipuri uskoo varustamon konseptiin ja odottaa innolla talven risteilyitä. - Jossain kaukaisissa haaveissa voisin olla kotitalousopettaja, vielä voisi opiskella, Savonlinnassa asuva Satu Lötjönen miettii. Katarinan ravintolat ovat hyvissä käsissä Nautilus Lounge on kuudennella kannella. Täällä jatketaan jo Reginalla suuren suosion saavuttaneita yleisöluentoja. Baaritiskin viereisessä pöydässä aluksen toinen intendentti Roger Silfvast käy yhden miehen paperisotaa. - Onhan tässä vielä touhua, ennen kuin kaikki on selvää, Roger toteaa. Paperikasasta huolimatta homma on ammattimiehen hanskassa. Käsitys vankistuu, kun Roger kertoo monipuolisesta työurastaan. - Yli 30 vuotta laivatyötä on takana. Monta lippua ja varustamoa on tullut nähtyä, Roger toteaa. Hänellä on monipuolinen kielitaito. Äidinkieli on ruotsi, mutta täydellinen suo- Frivakt Vapaavahti 5

6 Intendentti Roger Silfvast men kielen taito helpotti viroa opetellessa Estlinen palveluksessa. - Jäin Estoniasta maihin neljä päivää ennen onnettomuutta, mutta jatkoin sen jälkeen varustamossa kuusi vuotta, Silfvast muistelee. Uppoaminen oli hänelle jo toinen rankka kokemus lyhyellä ajalla. Silfvast oli ollut Slite -varustamossa mukana Europa -projektissa parin vuoden ajan, kun yhtiö ajautui konkurssiin ja työ meni hukkaan. Silfvast piti Myrstenin tyylistä vetää varustamotoimintaa. Siinä on jotain samaa kuin Kristinalla, jolla mies on työskennellyt jo neljä vuotta. - Vikingin ja Siljan palveluksessa olen ollut kaikkiaan 27 vuotta. Varsinkin Silja Operalta sain hyvää kokemusta risteilyliikenteeseen, Roger toteaa. Hän odottaa tulevalta syksyltä haasteita, mutta uskoo varustamon liikeideaan ja uusiin asiakasryhmiin. Ahterissa oleva laaja uima-allas alue sopisi hienosti lapsiperheille. Uudistuneet tilat Kristina Katarinan hytit ja henkilökuntatilat ovat paljon paremmat kuin edeltäjässä, Reginassa. Matkustajatilat ovat hillittyjä ja tyylikkäitä. Ne sopivat suomalaiseen makuun. Hyttejä on monen tasoisia ja kokoisia, yhdeksästä kolmeenkymmeneen neliömetriin. Päällikkö Ulf-Peter Lindström kierrättää muutamaa vierastaan aluksella. - Tämä lukaali on tehty yhdistämällä kaksi pienempää hyttiä, hän kertoo esitellessään Kolumbus-luokan hyttiä Päällikön lisäksi kansipäällystöön kuuluu yliperämies ja kolme perämiestä. - Förstillä on niin paljon turvallisuusasioita, että hän on päivämies eikä osallistu vahdinajoon, 1. perämies Marko Koivistoinen kertoo. Kaikilla riittää vielä työtä, tavaraa menee ja tulee. Päivän mittaan laivalla käy lukuisia vierailijoita. Kaikki ovat innoissaan Kristina Katarinasta ja toivovat sille suotuisia tuulia. Reginalta siirtynyt kampaaja Juha Mäkelä Nautilus Loungessa 6 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

7 Kristina Katarina söderut för vintern Kotkarederiet Kristina Cruise förnyade sin flotta. Gamla goda Regina såldes för att bli hotellbåt i Åbo och man fortsätter kryssningarna med Kristina Katarina som genomgått omfattande renovering. Kryssningens första resenärer på väg söderut gick just ombord på Kanalterminalen som ligger granne med SSB på Skatudden. 1: ste styrman Marko Koivistoinen 3 / 2010 Frivakt Vapaavahti 7

8 Heidi Mettälä hade så bråttom i somras att hon inte hann delta i SSB:s golftävlingar Intendenten Roger Silfvast har varit mera än 30 år till sjöss och sett många länders flaggor och rederier Intendenten Riku Luotio och kallskänkan Seija Laakkonen i köket Fartyget utrustades i Kotka och anlände till Helsingfors via Tallinn i slutet av augusti. Det rådde liv och rörelse ombord redan på måndagen, trots att kryssningsresenärerna kom först på morgonen följande dag. I korridorerna mötte vi många bekanta från Reginas tid, men bland besättningen på 120 personer fanns det också många nya sjöfarare. - Vi har ungefär nittio nya anställda, rekryteringen var ett stort jobb. berättar intendenten Riku Luotio. Luotio berättar att det slutliga antalet besättningsmän är 102, då den första villervallan är uppredd. Arbetet med passagerarutrymmena är redan slutfört, likaså är manskapets mässutrymmen klara, men personalens dagrum och gym är ännu litet på hälft. Det är bra att ha litet extra folk tills rutinerna löper. Personalen utstrålar gedigen yrkeskunskap, men rederiet vill vara på säkra sidan. Luotio berättar vidare att den första kryssningen är kallad Västeuropeisk runda. Under resan går man i land i Holland, Belgien, Frankrike, Spanien och Portugal. De resenärer som rest ut den 11.9 återvänder till Finland från Gibraltar med Finnairs Boeing 757 och Airbus-plan. - Nu behövs redan två flygplan för resenärer och personalbyte. På den första kryssningen var resenärerna 380, konstaterar Luotio. Riku Luotio har jobbat på rederiet redan sedan år 1985 och på Kristina Regina sedan år Hos oss bakas det Satu Lötjönen, som flyttat från Regina, är Savolaxflicka och restonom till utbildningen. På Katarina fortsätter hon baka och hon har fått Esa Forsman som arbetskamrat. - Vi gör alla bakade produkter här, både bullar och salta bakverk, berättar Satu stolt. På Regina trodde passagerarna också att det är djupfrysta bakverk vi gräddar. Men vi gör nog själva allt från början till slut. - Och vi äter inte av det vi bakar, skrattar Satu. Det är roligare att äta det andra gör, bullar ser vi alldeles tillräckligt av. Esa Forsman som bor i Aittakorpi i Kotka blev intresserad av jobbet på Katarina då en granne i samma bostadsbolag seglar hos rederiet Kristina Cruises. - Jag sökte jobbet som bagare via normal rekrytering, och här är jag nu, konstaterar Esa. Båda bagarna tror på rederiets koncept och ser fram emot vinterns kryssningar. - Jag drömmer om att ännu en dag jobba som hushållslärare, ännu kunde man studera, funderar Satu Lötjönen som bor i Nyslott. 8 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

9 Katarinas restauranger i goda händer Nautilus Lounge ligger på däck sex. Här fortsätter man hålla de öppna föreläsningar som var så populära på Regina. Andre intendenten Roger Silfvast är sysselsatt med sitt papperskrig på ett bord invid bardisken. - Nog är det ännu mycket jobb innan allt är klart, konstaterar Roger. Pappershögen till trots är sakerna under kontroll i yrkeskunniga händer. Uppfattningen förstärks då Roger berättar om sin mångsidiga arbetskarriär. - Jag har varit mera än 30 år till sjöss och sett många länders flaggor och rederier, konstaterar Roger. Hans språkkunskaper är mångsidiga. Modersmålet är svenska, men fullständiga kunskaper i finska hjälpte honom att lära sig estniska då han var i Estlines tjänst. - Jag gick i land från Estonia fyra dagar före olyckan, men jag fortsatte i rederiet ännu sex år efter det, minns Silfvast. Haveriet var för honom den andra hårda erfarenheten under en kort tid. Silfvast hade jobbat i ett Europaprojekt på Sliterederiet ett par år då bolaget gick i konkurs och arbetet gick till spillo. Silfvast tyckte om Myrstens sätt att driva rederiverksamhet. Det påminner om Kristina, där han nu jobbat i redan fyra år. - I Vikings och Siljas tjänst har jag nu varit sammanlagt 27 år. På Silja Opera fick jag särskilt bra erfarenhet av kryssningstrafik, konstaterar Roger. Han väntar att den kommande hösten skall bjuda på utmaningar, men litar på rederiets affärsidé och på de nya kundgrupperna. Det stora akterdäcket med simbassäng lämpar sig fint för barnfamiljer. Renoverade utrymmen Kristina Katarinas hytter och personalutrymmen är mycket bättre än på föregångaren Regina. Passagerarnas utrymmen är stiliga och inredda i diskreta färger. De är i finländarnas smak. Det finns hytter av olika klass och storlek, från nio till trettio kvadratmeter. Befälhavaren Ulf-Peter Lindström visar några gäster runt på fartyget. - Den här hytten har byggts om av två mindre hytter, berättar han då han presenterar en hytt i Kolumbusklassen. Till däcksbefälet hör utöver befälhavaren en överstyrman och tre styrmän. - Försten ansvarar för så stor del av säkerhetsfrågorna, att han jobbar dagtid och går inte i vakt, berättar 1: ste styrman Marko Koivistoinen. Alla är ännu fullt sysselsatta, varor kommer och går. Under dagens lopp kommer otaliga besökare ombord. Alla är entusiastiska över Kristina Katarina och önskar henne förliga vindar. Befälhavaren Ulf-Peter Lindström förevisar en Kolumbushytt Satu Lötjönen och Esa Forsman ansvarar för bageriet ombord Kallskänkan Heli Montonen har fullt upp 3 / 2010 Frivakt Vapaavahti 9

10 Grönlannin kävijät Kilpilahdessa Mt Jurmo miehistöineen kävi kesällä mielenkiintoisessa paikassa Grönlannissa. Nesteen tankkerit ovat aikaisemminkin kuljettaneet kerosiinia tähän entiseen kylmän sodan aikaiseen lentotukikohtaan. Kallskänkan Heli Yliperämies Tapio Heinosta pyydettiin Nesteen jalkapallojoukkueeseen Montonen har fullt upp Kangerlussuaq sijaitsee samannimisen jylhän vuonon päässä. Jurmo ajoi päällikkö Antti Nylanderin johdolla yhdeksänkymmenen mailin matkan ilman luotsia. - Vuonon reunat olivat todella korkeat, navigointi tutkan avullakin onnistui hienosti, Nylander kertoo. Kangerlussuaqissa asuu nykyään reilut 500 ihmistä ja siellä on Grönlannin tärkein lentokenttä. Maisemat ovat jylhät. Mt Nesteen kippari Pekka Hynönen menestyi täältä otetuilla valokuvilla kilpailuissa ja niitä julkaistiin Pohjoismaisissa merenkulkulehdissä. Kenttä oli Yhdysvaltojen hal- 10 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

11 linnassa vuodesta 1941 vuoteen 1992 asti, jolloin se siirtyi lopullisesti Tanskalle. Jurmo saapui Suomeen Frederician kautta. Kilpilahdessa laiva oli vajaat kolme vuorokautta purkamassa ja lastaamassa. Jurmo ei ole vähään aikaan käynyt kotimaassa, mikä näkyy toiminnassa. - Nämä ovat usein työteliäitä päiviä, yliperämies Tapio Heinonen kertoo Hän on aluksella päiväförstinä, kokonaismiehitys on 17 henkilöä. Osa porukasta vaihtui Kilpilahdessa. Työtä riittää myös proviantti- ja makeavesitäydennyksissä, varaosatäydennyksissä sekä roska- ja likavesihuollossa. Kuntosali ja videot kovassa käytössä Perämiehet Eero Sarkalahti ja Sami Korppi lastiohjaamossa Lastiohjaamossa perämiehet Eero Sarkalahti ja Sami Korppi valvovat purkausta. He ovat käyneet Grönlannissa aikaisemmin ja pitivät myös saaren kauniista luonnosta. Molemmat miehet viettävät vapaa-aikaansa kuntosalilla. - Laitteet ovat kovassa käytössä, täällä on kuntoilubuumi päällä, Eero Sarkalahti naurahtaa Sisäsoutu on suosittua, mutta yliperämies Tapio Heinonen aikoo osallistua myös Mepan jalkapalloturnaukseen. - Nesteeltä kasataan joukkuetta, ja aion mennä mukaan, Heinonen toteaa. Nesteen aluksilla on panostettu myös vapaa-ajan tekniikkaan, mutta Grönlannin vesillä satelliitti -TV ja internet eivät ole saatavilla. Kuntosaliharjoittelun lisäksi myös kirjat ja elokuvat tekivät kauppansa. Työnteko ylläpitää kuntoa Vahtimessissä pitää taukoa pursimies Hans Tiippana. Hän painaa pitkää päivää kuin Rengon susi eikä enää tarvitse kuntosalia sen jälkeen. Päällikkö Antti Nylander kertoi Grönlannin reissun olleen upea kokemus 3 / Kunto on kaikin puolin kova, Tiippana heittää. Hän pitää tärkeänä rentoutumista töiden jälkeen. Kehon ja mielen on annettava levätä. - Päivän askareet saa nollattua mielestä vaikka katsomalla omalta sohvalta hyvän elokuvan, Tiippana miettii. Myös nimellä Tipis tunnettu mies tuli Jurmoon jo telakalle Kiinaan. Vuodesta 1986 Nesteellä seilannut Tipis oli ennen muun muassa Kihussa, Naturassa, vanhassa Futurassa ja Tiirassa. - Igloo Norsessa seilattu aika oli hyvin värikästä, Tipis ryhtyy muistelemaan. Välillä kuuluu walkie-talkiesta försti Heinosen ääni, joka pyytää käymään venttiileitä tarkastamassa. Tipis delegoi käskyn eteenpäin ja jatkaa muisteluaan. - Toimitin Igloo Norsessa laivalehteä nimeltä Nonsense. Se kertoi paljolti pumppumies Tiippanan seikkailuista, mies veistelee. Tipiksellä on vielä muutama viikko törniä jäljellä ennen lomia. Vanha tankkilaivamies teki paluun Kokkistuju Sven Martikaisella on myös hetki aikaa jutustella. Hän on kotiin lähdössä ja odottelee Tarja Corelia jotta byssapuolen asiat saadaan käytyä läpi. Martikainen oli vikaeeraamassa, hän työskentelee pääosin Viking Linella. Mies oli innoissaan reissusta mutta Virossa syntynyt Sven on ollut tankkereissa aikaisemminkin luvulla seilasin ATC:lla ja Lundqvistilla, Martikainen kertoo. Ahvenanmaalaisissa tankkereissa oli yleensä sekamiehitys. Sven työskenteli Alandia Pridella ja Channel Dragonilla, joissa oli pääosin suomalainen porukka. - Ehdin saada ATC:lta rahani ennen firman konkurssia, hän muistelee. Tämän jälkeen jobia löytyi muun muassa ESL-Shippingiltä ja Engshipiltä. Gardenin aikoihin Sven päätyi naimisiin Turkuun ja vaimo Sinikka patisti hakeutumaan Viking Linelle töihin. Sven pitää Nestettä ja Viking Linea huippuvarustamoina ja loistavina työnantajina. - Täällä Jurmossa hytti ja miehistötilat ovat aivan mahtavat, hän kehuu. Martikainen on myös Mepan kirjojen ja videoiden suurkuluttaja ja pitää niiden tasoa hyvänä. Hän piti Mongsdtadissa alkanutta työtörniään hienona vaihteluna Mariellan Helsinki-Tukholma -linjalle. - Grönlannissa käynti oli mahtava kokemus. Sinne tuskin tulisi muuten lähdettyä, Martikainen hehkuttaa. Saa nähdä, vetääkö Saarenmaalla syntyneen Svenin veri vielä syvemmille vesille. Kotimatka kohti Turkua alkoi Mepan auton kyydissä. Jurmo jatkoi Naantaliin, jossa otettiin öljylasti Islantiin. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Oskari Porkka/mt Jurmo, Pekka Karppanen Raumalla vuonna 2007 vahtikonemestariksi valmistunut Jarmo Männikkö on lähdössä lomille Parkanoon. Frivakt Vapaavahti 11

12 Grönlandsfarare i Sköldvik Under sommaren besökte Mt Jurmo med manskap en intressant plats på Grönland. Nestes tankfartyg har också tidigare skeppat kerosin till den här platsen som under det kalla kriget fungerade som flygbas. Befälhavaren Antti Nylander berättade att resan till Grönland varit en storartad erfarenhet Överstyrman Tapio Heinonen blev ombedd att spela i Nestes fotbollslag M/t Jurmo i Kangerlussuag fjord 12 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

13 Kangerlussuaq ligger vid en storslagen fjord med samma namn. Under befälhavaren Antti Nylanders ledning gick Jurmo den nittio sjömil långa sträckan utan lots. - Fjordens klippväggar var verkligen höga, att navigera med radar lyckades fint, berättar Nylander. I Kangerlussuaq bor numera drygt 500 personer och Grönlands viktigaste flygplats är belägen där. Landskapet är storslaget. Pekka Hynönen, kapten på Mt Neste, hade framgång i fototävlingar med bilder härifrån, de publicerades också o nordiska sjöfartstidningar. Flygplatsen lydde under USA från år 1941 till år 1992, då den slutligen övergick till Danmark. Jurmo anlände till Finland via Fredericia. I Sköldvik låg fartyget i knappa tre dygn för att lossa och lasta. Jurmo har inte varit i hemlandet på en tid, och det märks i verksamheten. - De här dagarna är ofta arbetsamma, berättar överstyrman Tapio Heinonen. Han sköter dagtid förstens jobb ombord, hela besättningen består av 17 personer. En del av den byttes i Sköldvik. Att proviantera och fylla på sötvattenstankar, skaffa reservdelar kräver arbete, likaså avfalls- och avloppsvattenhantering. Gym och videofilmer i flitigt bruk Styrmännen Eero Sarkalahti och Sami Korppi övervakar lossningen i lastkontrollrummet. De har varit på Grönland tidigare och tycker också om den vackra naturen på ön. Båda männen tillbringar fritiden i gymmet. - Utrustningen är i flitig användning, vi har en motionsboom på gång, skrattar Eero Sarkalahti. Innerodden är populär, men överstyrman Tapio Heinonen tänker delta också i SSB:s fotbollsturnering. - Vi samlar ihop ett lag på Neste, och jag tänker vara med, konstaterar Heinonen. På Nestes fartyg har man också satsat på fritidsteknik, men på vattnen kring Grönland fungerar inte satellit-tv eller Internet. Utöver träningen i gymmet är både filmer och böcker i flitigt bruk. Arbetet håller en i form Båtsmannen Hans Tiippana håller en paus i vaktmässen. Han jobbar hårt under långa dagar, och behöver ingen extra motion efter det. - Jag är i fin form, på allt sätt, säger Tiippana. Han tycker att det är viktigt att koppla av efter jobbet. Både kropp och hjärna måste få vila. Båtsmannen Hans Tiippana delegerade och berättade historier i vaktmässen - Man kan glömma dagens sysslor och nollställa sig med att se en bra film på sin egen soffa, funderar Tiippana. Han är också känd under namnet Tipis och han kom till Jurmo redan på varvet i Kina. Tipis har seglat hos Neste sedan år 1986, bland annat på Kihu, Natura, gamla Futura och Tiira. - Tiden ombord på Igloo Norse var mycket omväxlande, kommer Tipis ihåg. Emellan hör man försten Heinonens röst i walkie-talkien, han säger att ventilerna borde granskas. Tipis delegerar ordern vidare och fortsätter sina hågkomster. - Ombord på Igloo Norse redigerade jag en skeppstidning med namnet Nonsense. I den kunde man läsa mycket om pumpmannen Tiippanas äventyr, fortsätter han. Tipis har ännu en några veckors törn kvar före semestern. Kockstuert Sven Martikainen kollar att ärtsoppan räcker En gammal tankerman återvände Kockstuert Sven Martikainen har också tid att prata en stund. Han är just på väg hem och väntar på Tarja Corel för att gå igenom ärendena i byssan. Matikainen vikarierar, han jobbar huvudsakligen på Viking Line. Han är entusiastisk över resan men Sven som är född i Estland har nog jobbat på tankfartyg tidigare. - På 1990-talet seglade jag på ATC:s och Lundqvists båtar, berättar Martikainen. På de åländska tankfartygen har man vanligen blandbesättning. Sven jobbade på Alandia Pride och Channel Dragon, med huvudsakligen finländskt manskap. - Jag han få ut mina pengar innan ATC gick i konkurs, minns han. Efter det hittade han jobb bland annat på ESL-Shipping och Engship. Under tiden på Garden gifte han sig och hamnade i Åbo, hustrun Sinikka fick honom att söka sig till Viking Line. Sven tycker att Neste och Viking Line är fina rederier och strålande arbetsgivare. - Här på Jurmo är hytter och manskapets utrymmen alldeles fantastiska, säger han. Martikainen är också en storkonsument av SSB:s böcker och filmer, han tycker att de håller en hög klass. Arbetstörnen som började i Mongstad är för honom välkommen omväxling till Mariellas rutt mellan Helsingfors och Stockholm. - Grönlandsbesöket var en storartad erfarenhet. Knappast skulle det ha blivit av att fara dit annars, säger Martikainen förtjust. Få se om Sven, som är född på Ösel, nu kommer att lockas ut på ännu djupare vatten. Hemresan mot Åbo började med SSB:s bil. Jurmo fortsatte till Nådendal, där man tankade en oljelast på väg till Island. text: Pekka Karppanen foton: Oskari Porkka/mt Jurmo, Pekka Karppanen 3 / 2010 Frivakt Vapaavahti 13

14 Envik seilaa taas vanhalla nimellään Vuonna 1983 Norjassa valmistunut irtolastialus on seilannut samoilla linjoilla koko ajan. Isäntä ja hoitovarustamo ovat vaihtuneet. Välillä vaihtui nimikin. Yliperämies Jouni Keinonen lastiohjaamossa Kantvikin Pohjoissatamassa Envik kiinnittyy tutulle paikalleen purkamaan sementtiä. Aluksella viihdytään hyvin, moni on ollut pitkään. Nykyisin miehitystä hoitaa ASP- Ship Management. Aluksen nimi palautettiin kesällä Envikiksi. Vuosina se kulki nimellä KCL Ballerina. Valmistuttuaan Envik liitettiin Effoan hoitoon, kuten muutkin Partekin alukset. Kun Effoan ja Finnlinesin varustamotoiminnat yhdistettiin 1990, hoitovarustamoksi tuli FG-Shipping. Vuonna 1993 Partekin ja Lohjan kalkkitehdas yhdistyivät Finnsementiksi, joka myytiin ruotsalaiseen Euroc/Scancem yhtymään 1994 ja suomalaiseen tytäryhtiön nimeksi tuli Finncement Ab - Finnsementti Oy. Aluksen henkilökunta ja Finnsementti hoitivat alusta vuosina Vuonna 1999 Finnsementti myytiin irlantilaiseen CRH yhtymään, koska EU:n kilpailuviranomaiset eivät hyväksyneet että sementtitehtaat Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kuuluivat samaan konserniin. Envik oli tavallaan liputettu Suomeen, koska aluksen omistaja on irlantilaisten tytäryhtiö Finnsementti Oy. Varustamotoimintaa hoiti Engship. KCL Ballerinaksi alus nimettiin vuonna Hoitovarustamona on siitä lähtien ollut ASP Ship Management Maarianhaminassa, joka miehittää suomalaisaluksista lisäksi Global Freighteria ja Global Carrieria. Siistiä lastinkäsittelyä Alus on irtolastialukseksi varsin mukava, kuin tankkeri. Ei lastiluukkuja, vaan lastaus ja purkaus hoidetaan omalla laitteistolla, edes maahenkilökuntaa ei tarvita. Sementin lastaussysteemi lanseerattiin jo ms Granvikissä, joka rakennettiin 1960-luvulla Turun Wärtsilän telakalla. Laivan aloittaessa miehistöluku oli 16, ja Tanskan reissuille otettiin vielä kipinäkin mukaan. Nykyisin porukkaa on kymmenkunta, vähennystä on tapahtunut joka osastolla. Envikillä ajetaan pääasiassa 6-6 -vahtia, ja yliperämies ja 1.perämies vuorottelevat sekä merellä että satamassa. Päällikkö osallistuu merivahtiin jonkun verran, mutta hän joutuu luotsaamaan itse lähes kaikki matkat, juuri missään satamassa ei käytetä luotsia. Meklariakin käytetään vain silloin, kun ollaan tulossa tai lähdössä ulkomaille. Kun vielä lastaus ja purkauskin hoidetaan laivalta, voidaan Envikiä pitää hyvin omavaraisena aluksena. Pursimies Heikki Heinonen harmitteli, kun märkä sää keskeytti maalaushommat 14 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

15 Envik seglar igen under sitt gamla namn Bulkfartyget, byggt i Norge år 1983, har seglat på samma linjer hela tiden. Ägare och managementbolag har växlat. En gång byttes också namnet. Envik lägger till vid sin gamla plats i norra hamnen i Kantvik för att lossa cement. Besättningen trivs bra ombord, många har jobbat länge. Bemanningen sköts numera av ASP Ship Management. Under sommaren fick fartyget tillbaks sitt gamla namn Envik. Under åren var namnet KCL Ballerina. Liksom Parteks andra fartyg införlivades Envik först med Effoas flotta. Då Effoas och Finnlines rederiverksamhet år 1990 gick samman, blev FG-Shipping managementbolag. År 1993 fusionerades Parteks och Lojo Kalks verksamhet i Finnsementti, som år 1994 såldes vidare till den svenska koncernen Euroc/Scancem och det finländska dotterbolaget fick namnet Finncement Ab - Finnsementti Oy. Fartygets besättning och Finncement hade hand om bolaget åren År 1999 såldes Finncement till den irländska koncernen CRH, för att EU:s konkurrensmyndigheter inte Kockstuerten Kjell Lindqvists bytesresor gick bra - han bor i Pargas godkände att cementfabrikerna i Sverige, Norge och Finland hörde till samma koncern. Envik var på sätt och vis inflaggat till Finland, då fartyget ägdes av irländarnas dotterbolag Finncement Ab. Managementbolaget var Engship. År 2004 fick fartyget namnet KCL Ballerina. Managementbolaget har sedan dess varit ASP Ship Management i Mariehamn, som också sköter bemanningen på Global Freighter och Global Carrier. Originell lasthantering Fartyget är ganska funktionellt för att vara ett bulkfartyg, som en tanker. Inga lastluckor, lastning och lossning sker med egen utrustning, det behövs inte ens landpersonal. Lastningssystemet för cement lanserades redan på M/S Granvik, som byggdes på Wärtsiläs varv i Åbo på 1960-talet. Då fartyget började sin trafik var besättningen 16 man stark, och på resor till Danmark tog man med också en telegrafist. Nu kör man med en besättning på tio personer, minskning har skett på varje avdelning. Envik körs mestadels enligt vaktsystemet 6-6, och överstyrman och förste styrman alternerar både till sjöss och i hamn. Befälhavaren deltar i viss mån i sjövakten men är tvungen att själv lotsa nästan alla resor - man anlitar inte lots just alls. Också mäklare anlitas bara vid ankomst och avfärd utomlands. Då också lastningen och lossningen sköts ombord kan Envik anses som ett mycket självförsörjande fartyg. 3 / 2010 Frivakt Vapaavahti 15

16 Irtolastia Inkooseen Panamax-bulkkeri New Venture toi tonnin hiililastin Inkooseen. Vapaavahti kävi katsomassa, miten kiinalaisaluksella eletään. Lähes 200-metrinen alus nousee varsin korkealle, kun lastia puretaan. Lankongin päässä on normaali vierailijoiden sisäänklaaraus, kun menemme Inkoo Shippingin meklarin Jörgen Qvarnströmin kanssa käymään aluksella. Päällikkö Guo Bao Zhong ottaa meidät vastaan salongissa. Hän on kotoisin Yan Tai -nimisestä kaupungista Kiinasta. New Venturen purkaus kestää neljä päivää. Miehistö on päässyt käymään ostosreissulla joko Lohjalla tai Helsingissä. - Meitä on kaikkiaan 23 henkilöä, kun mukana on muutama kadetti, päällikkö Bao kertoo Hän oli itse mukana Helsinkiin suuntautuneella reissulla ja osti itselleen kellon sekä vaimolleen ja kahdeksanvuotiaalle tyttärelleen koruja. - Teillä on melko pieni pääkaupunki, mutta korut olivat halvempia kuin kotona Kiinassa, kippari sanoo. Bao kertoo, että hänen työjaksonsa kestää yhdeksän kuukautta. Sitten on kolmen kuukauden loma, jonka jälkeen hän aloittaa jollain toisella saman varustamon laivalla. Hän on seilannut vuodesta Päällikkönä hän on jo ollut useita vuosia. Varsinainen koulutus kesti kolme vuotta, sen päälle tulivat kadetti- ja harjoitteluajat laivalla. Itämerellä aikaisemminkin Kapteeni Bao muisteli muutaman vuoden takaista matkaansa Englannin kanaalissa. Silloin liikennettä oli tuntuvasti enemmän kuin tällä kerralla. Hän manasi Singaporen salmea paljon pahemmaksi liikennealueeksi. Ehkä taantuma ja elokuussa alkanut lomakausi tuntuivat Kanaalissa. Kapteeni Guo Bao Zhongin työtörni kestää yhdeksän kuukautta - Kiinassa ainakin on kova pula tavaroista. Toivottavasti mekin saamme jossain vaiheessa lastin sinne, päällikkö toivoo. Tammikuussa 2009 valmistunut New Venture on kerran aikaisemmin käynyt Itämerellä Riikassa. Tämänkertainen lasti tuli Port Arthurista, Texasista. Hiilen lastaus kesti 30 tuntia. Miehistöllä ei ollut vaikeuksia päästä maihin. Amerikkalaisviranomaiset suhtautuivat Baon mukaan positiivisesti kii- 16 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

17 nalaismerenkulkijoihin. Matka Inkooseen kesti 19 vuorokautta. Mepan palveluita kansainvälisten sopimusten mukaan Inkoo Shippingin Tom Björklöf toimii Mepan edustajana Inkoossa. Ulkomaisia aluksia palvellaan ILO: n sopimusten mukaisesti. Tämä rahoitetaan pääosin aluksilta kerättävillä lästimaksuilla, joista Mepa saa osuuden. New Venturelta saadun lästimaksun osuus Mepalle on tuhannen euron luokkaa. Miehistölle järjestettiin kaksi pikkubussimatkaa ostoksille, toimitettiin englanninkielisiä lehtiä sekä annettiin satama-ajaksi käyttöön internet -yhteyksin varustettu kannettava tietokone. - Mobiiliyhteys hidastelee välillä, mutta on todella hyvä palvelu, kapteeni Bao kehuu tyytyväisenä. Laivan internet -yhteyksien käyttö henkilökohtaisiin tarpeisiin on rajoitettua. Suuressa suosiossa olivat myös puhelukortit ja prepaid -liittymät. Mepa vain välittää niitä, jokainen käyttäjä maksaa korttinsa itse. Kapteeni Bao keräsi niistä rahat miehistöltä ja tilitti Mepalle. Miehistö ehti hyvin neljän päivän aikana soittaa kotiin ja kerrata viimeisimmät kuulumiset. Päällikön mukaan Kiinassa kaikki kallistuu, ja moni haluaisi palkkaa lisää. Maa kehittyy, myös hinnat menevät menojaan. Hän on juuri saanut tietää seuraavan lastin. Se on Pietarista rautaa jo romua Turkkiin. Ehkä toivomus lastista Kiinaan toteutuu sen jälkeen. Med bulklast till Ingå Panamax-bulkern New Venture anlände till Ingå med en last om ton kol. Frivakt gick ombord för att se hur man lever på det kinesiska fartyget. Då lasten lossats stiger det närmare 200 meter långa fartyget rätt högt. Vid landgångens ända sker den normala inklareringen för besökare. Tillsammans med Inkoo Shippings mäklare Jörgen Qvarnström går vi ombord. Befälhavaren Guo Bao Zhong tar emot oss i salongen. Han är hemma i den kinesiska staden Yantai. Det tar fyra dagar att lossa New Venture. Besättningen har haft möjlighet att shoppa i Lojo eller Helsingfors. - Vi är sammanlagt 23 personer, då man räknar några kadetter med, berättar befälhavaren Bao. Han var själv med på shoppingresan till Helsingfors, han köpte en klocka åt sig själv 3 / 2010 Frivakt Vapaavahti 17

18 New Venture har besökt Östersjön en gång tidigare, den gången Riga. och smycken åt hustrun och den åttaåriga dottern. - Ni har en ganska liten huvudstad, men smyckena är billigare än hemma i Kina, säker skepparen. Bao berättar att hans arbetstörn räcker nio månader. Sedan är han ledig tre månader, varefter han börjar på något av rederiets andra fartyg. Han har varit till sjöss sedan år Befälhavare har han varit redan i flera år. Själva utbildningen tog tre år, på den följde kadett- och praktiktid på fartyg. Östersjön bekant från tidigare Kapten Bao mindes en resa i Engelska kanalen för några år sedan. Då var trafiken betydligt livligare än nu. Han tyckte att Singaporesundet var mycket svårare att trafikera. Kanske recessionen och semesterperioden som börjat i augusti kändes av i Kanalen. - I Kina råder åtminstone stor brist på varor. Förhoppningsvis får vi i något skede en last hemåt, önskar befälhavaren. New Venture, som blev färdig i januari år 2009, har besökt Östersjön en gång tidigare, den gången Riga. Den här gången kom lasten från Port Arthur i Texas. Det räckte 30 timmar att lasta kolet. Besättningen hade inga svårigheter att gå iland. Enligt Bao förhöll sig de amerikanska myndigheterna positivt till de kinesiska sjöfararna. Resan till Ingå tog 19 dygn. SSB ger konventionsenlig service Tom Björklöf på Inkoo Shipping fungerar som SSB:s representant i Ingå. Utländska fartyg ges service i enlighet med ILO:s konventioner. Den servicen finansieras huvudsakligen av lästavgiften som fartygen betalar och som SSB får en andel av. För New Venture utgör SSB:s andel av lästavgiften ungefär ettusen euro. För besättningen organiserade SSB två shoppingresor med minibuss. Därtill levererades engelskspråkiga tidningar ombord och för tiden i hamn kunde besättningen utnyttja en bärbar dator med internetförbindelse. - Mobilförbindelse är litet långsam ibland, men servicen är verkligen fin. berömmer kapten Bao. Ombord är fartygets internetförbindelse för personligt bruk begränsat. Telefonkorten och prepaid-anslutningarna var också mycket populära. Dem förmedlar SSB bara, varje användare betalar sitt kort själv. Kapten Bao samlade in pengarna för dem av besättningen och redovisade till SSB. Under fyra dagar hann besättningen bra ringa hem och utbyta senaste nytt. Enligt befälhavaren stiger prisen i Kina, och många skulle vilja ha mera lön. Landet utvecklas och prisen går upp. Han har just fått information om nästa last, järn och skrot från S:t Petersburg till Turkiet. Kanske förhoppningen om en last till Kina förverkligas efter det. Kaptenen Guo Bao Zhong köpte smycken i Helsingfors 18 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010

19 Teija Tujunen, Eeva Salonen ja Maj-Britt Hurten Kevyttä ravia Noin kymmenen kilometrin päässä Valkeakosken keskustasta sijaitsee Leena Rangellin omistaman Euro-talli. Kurvatessani pihaan näen ensisilmäyksellä hyvin hoidetun pihapiirin sekä tallirakennuksia, maneesin ja ulkotarhoja. Sanalla sanoen paikkaa voi ilman ylisanoja kutsua hevosharrastajan paratiisiksi. Leena on ehtinyt olla ennen siirtymistään täyspäiväiseksi hevosalan yrittäjäksi työskennellä Viking Linen matkustaja-aluksilla tarjoilijana lähes parikymmentä vuotta. Hän aloitti Diana II ja jatkoi sitten pitkät törnit Mariellalla ja Cinderellalla. Yrittäminen ei aina ole kovin helppoa Leena muistelee. Kun työkaverit laivalla pohtivat mihin matkustaisivat tai mitä tekisivät lomillaan, niin minä pohdin miten saan seuraavan maneesin lyhennyksen hoidettua. Nyt edellä mainittu maneesi seisoo ylväänä sadan metrin päässä pihasta. Siellä on 3 / 2010 mukava ratsastaa kuumina kesäpäivinä, koska sisällä on viileämpää ja talvella taas lämpimämpää kuin ulkona. Hevoskipinän jo äidinmaidossa saanut Leena (äiti Outi Rangell on tunnettu kouluratsastaja) on itsekin hyvä ratsastaja sekä kouluttautunut opettamaan lajia. Hän on määrätietoisesti kehittänyt talliaan. Karsinapaikkoja on yli kahdellekymmenelle hevoselle. Lisäksi Leena kasvattaa varsoja. Sainkin ihailla kahta kesäistä ratsusukuista varsaa, jotka huolettomina käyskentelivät läheisellä laitumella emiensä kanssa. Varsinkin tammavarsa maisteli lahjettani rohkeasti. Hyvä, etten ollut yksilahkeinen laitumelta poistuessani. Uusiakin suunnitelmia Leenalla on koko ajan vireillä. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa koirien ja muiden eläinten täyshoitoon. Tosin jo nytkin pihapiirissä majailee kanoja ja kukkoja ja muita siivekkäitä sekä kaneja. Kun on kyse hevosihmisestä, niin muutama koirakin pyörii jaloissa. Gabriellalta löytyy aktiivisia ratsastajia Puitteet ovat siis mainiossa kunnossa. Syy miksi menin sinne, niin siellä järjestettiin Mepan tukema ratsastuskurssi M/S Gabriellan väelle. Kun ratsastuksesta on kyse, niin kurssille osallistujat ovat useimmin naisia, Raimo Suominen uskaltautui naisten mukana Valkeakoskelle Frivakt Vapaavahti 19

20 kuten nytkin. Kymmenestä osallistujasta mukaan oli uskaltautunut yksi mies. Hän oli hovimestarina työskentelevä Raimo Suominen, joka on ehtinyt työskennellä laivoilla jo kunnioitettavat 26 vuotta. En ole tätä ennen koskaan edes koskenut hevoseen, mitä nyt kuvissa nähnyt kertoo Raimo. Nyt olen täällä ja eilen ehdin jo olla liinaratsastuksessa ja kokeilin jopa raviakin. Pysyin hevosen selässä ja nyt odotan innolla alkavaa tuntia. Tiedä häntä, vaikka pääsisin kokeilemaan vielä laukkaakin ennen kuin kurssi loppuu. Toivotaan onnea ja erityisesti terveyttä miehelle! Raimo on muutenkin innokas kuntoilija ja kiitti kovasti Mepan kuntosalia. Ilman sitä, en olisi pärjännyt laivatyössä näin pitkään. Hauskana anekdoottina Raimo mainitsi käyneensä joskus Mepan melontakurssilla. Sen jälkeen tuli hankittua oma kanootti, jolla on kiva kesäisin liikkua vesillä. Saas nähdä, miten käy ratsastuskurssin jälkeen (toim. huomautus). Muutamat kurssilaiset tuntuvat olevan täällä kuin kotonaan. Se johtuu siitä, että ovat seilanneet Leenan kanssa vuosia ja käyneet ratsastamassa siellä aikaisemminkin. Osanottajat kehuvat kurssia kilvan ja siinä sivussa Mepakin saa kiitoksia. Kiitos kiitoksista! Martti Arja Paakkanen, Titana-hevonen ja Suvi Hämäläinen I lätt trav Leena hann jobba som servitris på Viking Leena Rangells Euro-talli ligger omkring tio kilometer från Valkeakoski centrum. Då jag svänger in på gården ser jag vid första anblicken den välskötta gårdsplanen och stallbyggnader, manegen och inhägnader. Man kan med andra ord, utan att överdriva, tala om ett paradis för hästälskare. Lines passagerarfärjor nästan i tjugo år innan hon övergick till att börja som företagare i hästbranschen på heltid. Hon började på Diana II och fortsatte sedan långa törnar på Mariella och Cinderella. Att vara företagare är inte alltid så lätt, minns Leena. Då arbetskompisarna ombord funderade vart de skulle resa eller vad de skulle göra under semestern, grunnade jag på hur jag skulle sköta nästa avbetalning på manegen. Nu står den ståtliga manegen där, hundra meter från gårdsplanen. Som dotter till den kända skolryttaren Outi Rangell fick Leena i sig hästgnistan redan med modersmjölken. Hon är själv en skicklig ryttare och utbildad för att lära ut grenen. Hon har målmedvetet utvecklat sitt stall. Spiltor finns för mera än tjugo hästar. Dessutom föder Leena upp föl. Jag fick beundra två av sommarens ridhästföl som obekymrat gick och betade med stona i den närbelägna hagen. Isynnerhet stofölet smakade modigt på mitt byxben. Tur att jag fick behålla båda byxbenen. Och Leena har ständigt nya planer på gång. Avsikten är att utvidga verksamheten med pensionat för hundar och andra djur. Redan nu är gårdsplanen befolkad av hönor, tuppar, andra bevingade djur och kaniner. Och då det är fråga om en hästmänniska, springer nog några hundar också omkring där. 20 Vapaavahti Frivakt 3 / 2010