Strateginen öljyriippuvuus Paavo Sunin kirjoituksen kommentti

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 1/2007 Strateginen öljyriippuvuus Paavo Sunin kirjoituksen kommentti Matti Liski Ma. professori helsingin kauppakorkeakoulu 1. Johdanto P aavo suni (2007) on kirjoituksessaan ytimekkäästi kuvannut öljymarkkinoiden piirteitä. Minulla ei ole näihin piirteisiin olennaista lisättävää, mutta esitän tässä sunin artikkelia täydentävän näkökulman liittyen perinteisen öljyn riittävyyteen ja markkinavoimaan tämän öljylaadun markkinoilla. näkökulma on uusi ja perustuu teoriaan strategisesta öljyriippuvuudesta, jota olen työstänyt yhdessä Reyer Gerlaghin kanssa (Gerlagh Liski, 2007). teorian lähtökohta on, että öljyn kysyntä on välittömässä lähitulevaisuudessa hyvin joustamatonta mutta joustavaa pitkällä aikavälillä. kysynnän tekeminen joustavaksi vaatii aikaa öljyn kohdalla tätä aikajännettä mitataan useissa vuosissa, ellei vuosikymmenissä. toinen lähtökohta on, että jäljellä olevasta perinteisen ja edullisesti hyödynnettävän öljyn määrästä on suurta epätietoisuutta markkinoiden ostajapuolella. näistä lähtökohdista teoria osoittaa, että suurilla öljyntuottajilla on kannustin käyttää hyväksi ostajamaiden epätietoisuutta siitä, milloin kysyntäinfrastruktuurin muutos kannattaa aloittaa. öljyn kysyntää vähentäviä investointeja ei kannata aloittaa, jos halpaa öljyä on runsaasti jäljellä. 1 toisaalta liian myöhäinen sopeutuminen voi johtaa yllättävään perinteisen öljyn niukkuuteen ja liialliseen kallistumiseen kysynnän sopeuttamisprosessin aikana. Markkinavoima öljymarkkinoilla voi perustua edellä mainitun epätietoisuuden hyväksikäyttämiseen. tämänhetkinen markkina saatetaan kyllästää tarjonnalla, jotta kysynnän rakennemuutos ei alkaisi vielä tänään. 2 Runsas tarjonta estää investoinnit, jotka muuttaisivat kysynnän joustavaksi eli markkinavoiman käy 1 Ilmastonmuutos ja muut öljyn käytöstä syntyvät ulkoisvaikutukset luonnollisesti vaikuttavat öljyn käytön todellisiin kustannuksiin. 2 Seuraava lainaus kuvastaa tätä uolta e ve ot almost uraava lainaus kuvastaa tätä uolta e ve ot almost 30 percent of t eworld soil. For us, t eobjective is to assure t at oil remains an economically competitive source of ener y. Oil prices t at are too i reduce demand rowt for oil and encoura e t e development of alternative ener y sources (Adel al Jubeir, kruununprinssi Abdulla in ulkopoliittinen neuvonantaja, Herald Tribune, ). 0

2 Matti Liski tön kannalta epäedulliseksi. Joustamatonta kysyntää ei siis käytetä lyhyellä aikavälillä hyväksi, vaan pyrkimyksenä on vaalia kysynnän rakenteen pysymistä myyjäpuolelle edullisena, kunnes varannot hupenevat tasolle, joka ei riitä kattamaan kysyntää sen rakennemuutoksen aikana. Markkinavoiman käyttö perustuu siis yllätykseen, tarjoajien aiheuttamaan öljykriisiin, joka perustuu perinteisen ja halvan öljyn todelliseen niukkuuteen. tilanne poikkeaa aiemmista öljykriiseistä talouden rakenteiden sopeuttamistarpeen vuoksi ja siksi siihen liittyy suuremmat makrotaloudelliset riskit kuin aiempiin kriiseihin. seuraavassa selvitän muutamia näkökohtia liittyen perinteisen halvan öljyn saatavuuteen. nämä näkökohdat perustelevat teorian lähtökohdat. ensinnäkin öljyn maailmanmarkkinatarjonta nojaa huomattavan pitkälle muutamaan keskeiseen varantoon. toiseksi näiden kokoon liittyy merkittävää epävarmuutta tai tarkemmin sanoen epäsymmetristä informaatiota. kolmanneksi pyrin selvittämään saudi Arabian roolia markkinoilla ja sitä, miksi juuri se saattaisi hyötyä strategisesta öljyriippuvuudesta eniten. korostan kuitenkin heti alkuun, että en ennusta öljyn loppumista tai kannata mitään öljyn huipputuotantoteorioita (ns. peak oil teoriat), joista sunikin keskustelee. esitän vain teorian siitä, kuinka eräs öljylaatu voi tulla niukaksi ja kuinka sen saatavuuteen liittyvää epävarmuutta saatetaan käyttää markkinoiden manipuloinnissa hyväksi. 2. Keskeiset varannot Perinteinen öljy on tyypillisesti korkealaatuista sekä suhteellisen helposti ja edullisesti löydettävissä ja hyödynnettävissä. ei perinteinen öljy on usein raskasta ja tervankaltaista. se on myös vaikeammin hyödynnettävää, koska tuotanto vaatii enemmän pääomainvestointeja ja suoraa energiapanostusta. Puhun tässä ainoastaan perinteisestä öljystä ja sen mahdollisesta niukkuudesta. 3 Perinteistäöljyä, toisin kuin useimpia mineraaleja, löytyy suurina diskreetteinä paketteina maaperästä. suurimmat näistä paketeista, joita kutsutaan super Giant (sg) öljykentiksi sijaitsevat Lähi idässä. Vaikka öljyä löytyykin lisää, niin suuria laadukkaan öljyn paketteja ei todennäköisesti ole merkittävissä määrin löydettävissä (the hirsch Report, 2005). esimerkiksi saudi Arabiassa viimeinen huomattava öljykenttä löydettiin 1951 (simmons, 2005). samanaikaisesti öljyn etsintäteknologia on kehittynyt, geologinen tietämys laajentunut ja panostus etsintään lisääntynyt. tästä huolimatta uusia merkittäviä sg öljykenttiä ei ole löytynyt. Vaikka maailman öljyvarannot monissa arvioissa lisääntyvät eli taloudellisesti hyödynnettävien varantojen määrä kasvaa, niin lisäystä ei tapahdu parhaiden öljylaatujen kohdalla. tämä on tärkeä pitää mielessä uusia löytöjä 3 Jos markkinamekanismi toimii, niin kysyntään vastataan tarjonnalla eli perinteisen öljyn korvikkeita tuotetaan öljy iekasta, nesteytetystä kivi iilestä, biopo jaisista ja muista ei perinteisistä lä teistä, kun an inta vain riittävästi ko oaa (ks. Suni, 2007). Tämä näkökulma kuitenkin uno taa, että perinteinen öljy on täysin eri yödyke kuin em. korvikkeet. Suuret perinteisen öljyn varannot ovat luonnon tarjoama alpa varasto, jonka käyttöä on voitu joustavasti sopeuttaa aina kysyntätilanteen mukaan. Ei perinteisen öljyn tuotanto perustuu suuriin pääomainvestointei in, joiden kannattavuus vaatii pysyvästi korkeamman intatason. Pitkällisessä kysynnän rakenteen muuttavassa teknolo iasiirtymässä, joka on esittämäni teorian peruspilari, voikin olla kysymys juuri siirtymästä perinteisestä vapaasti yödynnettävästä öljystä ei perinteiseen pääomaintensiiviseen polttoainetuotantoon. 1

3 KAK 1/2007 tulkittaessa, koska parhaalla perinteisellä öljyllä on erityinen, alla kuvattu, rooli näillä markkinoilla. Laadukkaimman öljyn varannot ovat hämmästyttävän keskittyneet. Vuonna 1978 Yhdysvaltain kongressi tilasi raportin saudi Arabian öljyvarantojen riittävyydestä. Raportissa todetaan, että saudien tarjonta, tuolloin 9.2 miljoonaa barrelia päivässä, tulee 15 lähteestä. Yhdysvaltain oma tuotanto perustui lähteen käyttöön. Vielä hämmästyttävämpää on, että saudien historiallisesta tuotannosta yli puolet on tullut Ghawarin öljykentältä (simmons, 2005). tarkkoja tuotantolukuja on vaikea saada, mutta Ghawarin on arvioitu tuottavan parhaimmillaan yli 5miljoonaa barrelia päivässä, mikä on noin puolet Yhdysvaltain liikennesektorin nykyisestä kysynnästä. on selvää, että tämän tyyppisen sg öljykentän yllättävä ikääntyminen vaikuttaisi öljyn maailmanmarkkinoihin dramaattisesti. saudivarannoilla on ollut keskeinen rooli markkinoiden vakauttajana aina vuodesta 1973 lähtien, jolloin Yhdysvaltain oma öljyntuotanto saavutti huippunsa. Varannot ovat helposti hyödynnettävissä, mikä on mahdollistanut nopeat tuotantovolyymien muutokset, joilla on vastattu kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. erityisesti Yhdysvaltain oma tuotanto 1970 luvulla korvaantui saudien tuotannolla. edellä mainittu Ghawarin kenttä nosti vuosituotantonsa kymmenessä vuodessa alta miljoonan barrellin tasolta lähelle 5miljoonaa. Muita tilanteita, joissa saudien puskurivarannot ovat rauhoittaneet markkinoita, ovat toisen öljykriisin jälkeinen aikasekä kuwaitin valtaus.tämä on siis jossain määrin vastakkainen perinteiselle näkemykselle, jonka mukaan saudi Arabia opec:n jäsenenä on pyrkinyt luomaan öljykriisejä. Vaikka tarkkoja tuotantopäätösten motiiveja on mahdoton arvioida, niin pelkkiä tuotantotilastoja tutkimalla on selvää, että saudi Arabia on tehnyt nopeita tuotannon volyymimuutoksia ja tarjonnut sitä kautta markkinoille säätökapasiteettia. Muutosten taustalla on varantojen luonne eli ne sopivat tämäntyyppiseen säätämiseen, poliittinen tahto sekä mahdollisesti pyrkimys vaalia kysyntärakenteen muuttumattomuutta. 3. Epävarmuus Miksi sitten keskeisten varantojen kokoon liittyy epävarmuutta, tai tarkemmin epäsymmetristä informaatiota? toimialaa seuraavien asiantuntijoiden suurin huoli näyttää liittyvän toisaalta edellä kuvattuun saudien tuotannon keskittymiseen muutamiin öljykenttiin ja toisaalta öljylähteiden ennenaikaiseen ikääntymiseen. Jälkimmäinen liittyy karkeasti ottaen siihen, että lähteen hyödyntämisen helppous saattaa riippua sen käyttöhistoriasta. Lähteen ehtyessä sen luonnollinen paine laskee, jolloin painetta on ylläpidettävä esimerkiksi pumppaamalla lähteeseen vettä. Vuonna 1976 Ghawarin kenttään pumpattiin päivittäin 9.2 miljoonaa barrelia vettä 5.9 miljoonaan barrelin öljyn tuotannon aikaansaamiseksi (simmons, 2005). Asiantuntijoiden huoli liittyy nopeisiin tuotantovolyymien muutoksiin, jotka ovat saattaneet vaikuttaa lähteiden painetasapainoon ja sitä kautta jäljelläolevan taloudellisesti hyödynnettävän öljyn määrään. epätietoisuus keskeisten lähteiden nykyisestä tilasta johtuu osittain siitä, että niitä ei hallinnoida kuten useimpia muita tuotannollisia assetteja markkinataloudessa. saudi Arabian öljyn tuotannosta vastasi Arabian American oil Company, Aramco, aina 1970 luvun lopulle asti. Yhtiön omistivat loppuvaihessa e on, 2

4 Matti Liski shell, BP, Mobil, Chevron, te aco ja Gulf. saudien hallinto on kontrolloinut yhtiötä eli maan öljyntuotantoa nyt jo yli 25 vuotta. tänä aikana lähteiden kunnosta ei ole julkaistu luotettavia teknisiä tietoja. toimialan asiantuntijoiden mukaan öljyn pumppaus on tullut myös saudi Arabiassa pääomia vaativaksi toiminnaksi johtuen veden lisääntyneestä tarpeesta pumppauksessa sekä öljyn lisääntyneestä jalostustarpeesta laadun heikkenemisen vuoksi. vähentävät investoinnit. teoria siis ennustaa kasvavaa tarjontaa ajan myötä sekä pysyvää epävarmuutta tulevasta tarjontashokista. tämä on ilmiselvästi täysin erilainen näkemys markkinavoimasta kuin perinteinen, jonka mukaan varantojen kasvava niukkuus välitetään markkinoille vähenevän tarjonnan ja sitä kautta nousevan hinnan myötä. Lukija voi itse arvioida, kumpi näkemys kuvaa öljymarkkinoiden historiallista kehitystä parhaiten. 4. Markkinavoima on selvää, että saudi Arabian tuotantopäätökset vaikuttavat öljyn maailmanmarkkinahintaan merkittävästi johtuen saudien hallussa olevien varantojen erityispiirteistä. Markkinavoimaa tarkasteltaessa on yleensä keskitytty tutkimaan opec ryhmää ja sen mahdollisuuksia ylläpitää kartellia ja sitä kautta rajoittaa koko ryhmän tuotantomääriä. Mielestäni on perusteltua pohtia myös mahdollisuutta, että opec tai sen yksittäinen jäsen saudi Arabiaeipyrikään hyötymään kysynnän lyhyen aikavälin joustamattomuudesta, vaan päinvastoin lahjomaan markkinat riittävällä tarjonnalla ja sitä kautta jatkamaan samalla kysyntärakenteella, kunnes laadukkaan öljyn varannot ehtyvät ja niukkuus voidaan siirtää hintoihin sen siirtymän aikana, jonka kysyntärakenteen muuttaminen kestää. teorian mukaan myyjän kannattaa lisätä tuotantoaan ajan myötä, vaikka myyjän hallussa olevat varannot hupenevat (Gerlagh Liski, 2007). näin siksi, että ostajapuolen riskit tarjonnan riittävyydestä kasvavat ajan myötä, joten markkinoita on lahjottava yhä suuremmilla määrillä. Mikäli myyjäpuolen hallussa olevat varannot ovat huomattavasti odotuksia pienemmät, tulee myyjä yllättämään ostajapuolen tarjontashokilla, joka laukaisee riippuvuutta 5. Lopuksi olen tässä kommentissa maalaillut mahdollista öljymarkkinoilla kehittyvää uhkakuvaa. se perustuu teoreettiseen malliin ja tulos on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa mitään yllätystä ei ole mallinkaan mukaan tulossa, jos jäljelläolevat varannot ovat huomattavasti odotuksia suuremmat. tulos auttaa kuitenkin katsomaan öljymarkkinoiden riskejä uudesta näkökulmasta. tarjonnan jatkuvuutta painottavat lausunnot voivat nimittäin olla osa markkinavoiman käyttöön pyrkiväästrategiaa. Lisäksi opec ryhmän markkinavoimaa on saatettu aliarvioida, koska markkinavoiman seuraukset ovat vasta tulossa. opec ei välttämättä ole riittävän yhtenäinen kuvatun politiikan toteuttamiseen, mutta kuten edellä kuvasin, yksittäisillä opec mailla on varantoja, joiden yllättävällä ehtymisellä olisi vaikutusta markkinahinnan tasoon. ilmastopolitiikka edesauttaa öljyn kysynnän rakenteen joustavaksi muuttamista ja siten markkinavoimaa heikentävästi. Politiikkaa voidaan toteuttaa esimerkiksi ilmastomyönteistä teknistä kehitystä tukemalla. teknisellä kehityksellä, ilman teknologian käyttöönottoa, on vaikutus edellä kuvattuun markkinavoimaongelmaan, koska pelkkä teknologian kehittyminen lyhentää sitä aikajännettä, jonka kysynnän

5 KAK 1/2007 joustavaksi tekeminen kestää. tätä kautta mahdollinen öljyntuottajien tarjoama yllätys jää lyhyeksi. Kirjallisuus Gerlagh, R. ja Liski, M. (2007), AModel Modelofstrate ogic oil dependence, julkaisematon käsikirjoitus, hirsch, R.L., Bedzek, R. ja Wendling, R. (2005), Peakin of orld Oil Production Impacts, Miti ation, and Risk Mana ement, u.s. department of energy. simmons, M.R. (2005), Twili t in t e Desert T e Comin Saudi Oil S ock and t e orld Economy, Wiley, new Jersey. suni, P. (2007), Riittääkö öljy ja millä hinnalla?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 103.