TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Innovaatiot ja yritysrahoitus Neuvotteleva virkamies Jyrki Orpana

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Innovaatiot ja yritysrahoitus Neuvotteleva virkamies Jyrki Orpana EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI KOSKIEN FINNVERA OYJ:LLE ANNETTAVAA SITOUMUSTA LUOTTO- JA TAKAUSTAPPIOIDEN OSITTAISESTA KORVAAMISESTA Yleistä Valtion osakeyhtiömuotoisen erityisrahoitusyhtiön tarkoituksena on valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998, jäljempänä yhtiölaki) mukaan rahoituspalveluja tarjoamalla edistää ja kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Valtion erityisrahoitusyhtiön tulee toiminnassaan edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Yhtiön toiminta tulee suunnata korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Yhtiö harjoittaa rahoitustoimintaa yhtiölain 2 :n perusteella antamalla ja hallinnoimalla luottoja, takuita, takauksia ja muita vastuusitoumuksia sekä hankkimalla varoja viennin rahoittamiseksi ja tekemällä pääomasijoituksia. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998, jäljempänä toimintalaki) 3-4 :n mukaan yhtiö voi antaa luottoja ja takauksia sekä järjestää muuta rahoitusta. Toimintalain 8 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla antaa yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle lain 3 ja 4 :ssä tarkoitetussa toiminnassa mahdollisesti syntyneitä luotto- ja takaustappioita. Säännöksen nojalla on annettu vuonna 1998 valtioneuvoston sitoumus Finnvera Oyj:lle (jäljempänä Finnvera) luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta (jäljempänä luotto- ja takaustappiositoumus). Sitoumusta on muutettu viimeksi joulukuussa Valtio vastaa toimintalain 4 :n perusteella Finnveran myöntämistä takauksista. Yritysten vientitoiminnan rahoitukseen kuuluvat vientitakuut sekä erityislakien mukaiset erityistakaukset eivät kuulu luotto- ja takaustappiositoumuksen piiriin. Luotto- ja takaustoiminnasta säädetään tarkemmin toimintalaissa. Toimintalain 2 :n mukaan yhtiön tulee suunnata luotto- ja takaustoimintaansa pääasiallisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (jäljempänä pk-yritykset). Suurille yrityksille luottoja ja takauksia voidaan antaa vain erityisistä syistä. Toimintalain 6 :n mukaisesti luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon rahoitettavan toiminnan merkitys yleisen taloudellisen kehityksen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen sijoittumisen sekä työllisyyden edistämisen kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luoton tai takauksen saajan toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehityskelpoisuuteen sekä yrityksen johdon tai yksityisen elinkeinonharjoittajan kykyyn hoitaa yritystä menestyksellisesti. Luottoja ja takauksia myönnettäessä on toiminta suunnattava korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa

2 Nykytilan arviointi esiintyviä puutteita. Lisäksi on otettava huomioon yhtiön ja muiden rahoituspalveluja tarjoavien tahojen mahdollisuus keskenään jakaa sanotusta rahoitustoiminnasta aiheutuvaa tappionvaaraa. Finnveran ja Suomen valtion välillä on ollut voimassa luotto- ja takaustappiositoumus lähtien. Sitoumusta on muutettu vuosien aikana lukuisia kertoja (yhteensä 18 kertaa) aina tarpeen mukaan ja yhä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Sitoumuksella on ohjattu rahoituksen myöntämistä määräämällä tukialueilla oleville ja muille erikseen määritellyille yrityksille niille myönnetyistä luotoista ja takauksista aiheutunut luottotappion korvausmäärä, jonka valtio on sitoutunut korvaamaan. Erityisesti korvausprosentin suuruudella on pyritty ohjaamaan Finnveran rahoitustoimintaa siten, että aikaisempaa suurempi riskinotto on ollut mahdollista. Korvausmäärä on määritelty prosenttina aiheutuneesta luottotappiosta ja on vaihdellut prosentin välillä. Erikseen määriteltyjä yrityksiä ovat alkavat yritykset ja kasvuyritykset sekä niihin luettavat pääosin innovatiiviset tai osaamislähtöiset pkyritykset, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu kansainvälisillä markkinoilla tai joilla on vahva pyrkimys kansainvälistymiseen taikka viennin kasvattamiseen (kasvava ja kansainvälistyvä pk-yritys). Alkavien ja kasvuyritysten luottotappioista aiheutuvat korvausprosentit ovat olleet korkeita, 75 prosenttia. Sitoumuksessa on myös yksityiskohtaisia määräyksiä esimerkiksi yrittäjälainoista ja niiden määrittelystä sekä sovellettavasta korvausprosentista. Osaa määräyksistä ei enää sovelleta soveltamiselle määrätyn määräajan päättymisen vuoksi. Esimerkiksi suhdannelainoja ja takauksia ei ole voitu myöntää jälkeen. Sitoumukseen on otettu määräyksiä myös perintäluotoista ja konversiolainoista sekä takauksista. Perintäluotoilla tarkoitetaan yrityksen perinnässä olevien lainojen ja takausten hoitamiseksi myönnettäviä lainoja, jotka yhtiö myöntää sellaiselle luonnolliselle henkilölle, joka on sitoutunut vastaamaan päävelallisena olevan yrityksen vastuista tai niiden osasta. Perintäluotot myönnetään investointi- ja käyttöpääomalainoina. Niiden osalta määrätään yksityiskohtaisesti korvausprosentin määrästä. Konversiolainalla tarkoitetaan investointi- ja käyttöpääomalainaa, joka myönnetään velallisena olevalle yritykselle yhden tai useamman yhtiön aiemmin myöntämän lainan sijaan. Vastaavasti konversiotakauksella tarkoitetaan takausta, joka myönnetään yhden tai useamman yhtiön aiemmin myöntämän takauksen sijaan. Määräykset on otettu sitoumukseen sen vuoksi, että pankkitoiminnassa luottojen konvertointi on normaali käytäntö. Sitoumukseen on otettu samalla säännökset korvausprosentin laskennasta. Erityisesti korvausprosentin seuranta Finnveran tietojärjestelmissä on osoittautunut erittäin hankalaksi ja se on käytännössä jouduttu tekemään manuaalisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kokonaisuus on muodostunut monimutkaiseksi ja hankalasti hallittavaksi. Tämä on todettu myös valtiontalouden tarkastusviraston 09/2017 julkaisemassa raportissa. Uuden rahoituksen myöntämistä koskevaa kriteeristöä ja ohjeistusta on runsaasti, kun sitoumuksen sisältö on viety yksityiskohtaisesti Finnveran ohjeisiin, järjestelmiin ja asiakkaan dokumentteihin. Lisäksi usein muuttunut sitoumuksen sisältö on luonut Finnveran rahoituskantaan suuren määrän eri aikoina myönnettyjä erilaisilla ehdoilla olevia rahoituksia. Kaikkien muutosten ottaminen huomioon rahoituksien myöntämisessä, kannan hallinnoinnissa, perinnässä ja

3 Esityksen tavoitteet järjestelmien päivitysten yhteydessä on osoittautunut erittäin monimutkaiseksi ja työllistäväksi. Esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto antaisi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 :n 1 momentin 3 kohdan nojalla Finnvera Oyj:lle sitoumuksen luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta. Uudella sitoumuksella kumottaisiin valtioneuvoston 17 päivänä joulukuuta 1998 Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antama sitoumus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Esityksen tavoitteena yksinkertaistaa voimassa olevaa luotto- ja takaustappiositoumusta. Muutoksen jälkeen valtio korvaisi Finnveralle 50 % syntyvistä luotto- ja takaustappioista koko luotto- ja takauskannasta verrattuna nykytilaan, jossa valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustappioista on % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista. Kun otetaan huomioon kaikki muuttujat (vuosi, jolloin luotto tai takaus on myönnetty, millaiselle yritykselle luotto on myönnetty ja millaisella rahoitusinstrumentilla) on luotto- ja takauskannassa erilaisia korvausprosentteja useita kymmeniä. Erilaisten korvausprosenttien ylläpitäminen järjestelmissä ja lisätyön aiheuttamat kustannukset erityisesti lainoja ja takauksia yhdistettäessä on johtanut tilanteeseen, jossa kokonaisuutta on erittäin vaikea hallita ja sen hallinnointi aikaansaa ylimääräisiä kustannuksia. Muutoksen yksi tarkoitus on operatiivisten kustannusten vähentäminen Finnverassa sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Toisena tavoitteena ja uutena asiana esitetään, että Finnveran kotimaan toiminnan vakavaraisuus otetaan huomioon korvausprosentin suuruutta määriteltäessä. Emoyhtiö Finnveran kotimaan toiminnan vakavaraisuus (Tier 1) oli hyvällä tasolla 22,6 %. Finnvera-konsernin kotimaan toiminnan vakavaraisuus (Tier 1) oli hieman korkeampi, 23,1 %. Tämä mahdollistaa 50 % korvaustason. Voimassa olevan sitoumuksen mukaisesti Finnveran luotto- ja takauskannan keskimääräinen laskennallinen tappiokorvausprosentti on tällä hetkellä noin 65 %, joten ministeriö esittää valtion korvausten pienentämistä. Siitä aiheutuva säästö valtiolle on noin miljoonaa euroa vuodessa. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus, että Finnvera Oyj:n Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti lasketulle kotimaan toiminnan vakavaraisuudelle asetetaan 15 % minimitaso. Kolmantena tavoitteena on yksinkertaistaa Finnveran rahoitustoiminnan ohjausta. Työja elinkeinoministeriö ohjaa Finnveraa antamalla yhtiölle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet (ohjauskirje). Aikaisemmin ohjauskirje annettiin vuodeksi eteenpäin ja se sisälsi yksityiskohtaisia toiminnan tavoitteita. Vuonna 2013 siirryttiin strategiseen ohjaukseen, jossa Finnveran hallituksen tehtävänä on määrittää strategisten tavoitteiden pohjalta yksityiskohtaisemmat operatiiviset tavoitteet. Ohjauskirje annetaan nykyisin neljäksi vuodeksi ja sitä tarkennetaan tarvittaessa sen voimassaoloaikana. Ohjauskirjeessä esitetään muun ohella omistajan edellyttämät rahoituksen painopistealueet. Kuitenkin voimassa olevalla luotto- ja takaustappiositoumuksella ohjataan Finnveran luotto- ja takaustoimintaa säätelemällä jopa yksittäisten rahoitusinstrumenttien käytöstä. Tarkoituksena on jatkossa selkeyttää ja tehostaa ohjauskirjeellä

4 tapahtuvaa omistaja- ja elinkeinopoliittista ohjausta. Ohjauskirjeen rooli selkeytyy nykyisestä, kun koko kantaan sovelletaan samaa luottotappiokorvausprosenttia (50 %). Tarkoituksena on, että luotto- ja takaustappiositoumuksessa on vain välttämättömät ja Finnveran kotimaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä täydentävät määräykset. Niitä olisivat muun muassa luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärää koskeva luotto- ja takaustappiokorvausprosentti, erityiset syyt, joiden perusteella yhtiö voi luotottaa pkyrityksiä suurempia yrityksiä sekä säännökset korvauksen hakemisesta. Uudet sitoumuksen määräykset korostavat myös Finnveran hallituksen roolia normaalin Corporate Governancen mukaisesti. Luottotappioiden kokonaismäärään suhteutettu luottotappiokorvaus mahdollistaa tavoitteiden mukaisen riskinoton. Sitoumusmuutoksella ei ole käytännössä vaikutusta Finnveran kotimaan luotto- ja takaustoimintaan. Finnvera jatkaa samoilla periaatteilla ja riskinottotasolla sille laissa määrättyä erityistehtäväänsä pienten ja keskisuurten yritysten rahoittajana (erityisistä syistä myös suuremmille yrityksille) markkinapuutealueilla eikä se kilpaile yksityisten rahoittajien kanssa. Luotto- ja takaustappiositoumuksen keskeinen sisältö Luottotappiokorvausprosentti Luotto- ja takaustappiositoumukseen ehdotetaan muutettavaksi säännös siitä, että valtio korvaisi Finnveran luotto- ja takaustappioista koko voimassaolevasta luotto- ja takauskannasta syntyvät tappiot yhden luottotappiokorvausprosentin mukaisesti, nykyisen monimutkaisen ja hankalasti hallinnoitavan mallin sijasta. Korvaus maksettaisiin Finnveralle tilinpäätöksessä ja puolivuosikatsauksessa vahvistetuista luotto- ja takaustappioista 50 %:n osuutena. Prosentti määriteltäisiin lähtökohtaisesti neljäksi vuodeksi kerrallaan. Luottotappiokorvausprosentilla on vaikutusta yhtiön riskinottomahdollisuuksiin ja luotto- ja takuupolitiikkaan, jonka johdosta se ei voi vaihdella normaalioloissa vuosittain. Nykyisessä sitoumuksessa valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran luotto- ja takaustappioista on % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista. Finnveran luotto- ja takauskannan keskimääräinen laskennallinen luottotappiokorvausprosentti on tällä hetkellä n. 65 %. Finnveran toteutuneet luottotappiokorvausprosentit ovat nousseet vuoden %:sta vuoden 1-6/ %:iin. Rahoituksen myöntämisen painottuessa strategisten painopisteiden mukaisiin kohteisiin, joiden luottotappiokorvausprosentti on nykyisessä sitoumuksessa 75 %, keskimääräinen toteutuva luottotappioiden korvausosuus nousisi edelleen, jos toimittaisiin nykyisen sitoumuksen mukaan. Finnveran kasvanut vakavaraisuus kuitenkin mahdollistaa alemman luottotappiokorvausprosentin käytön ja vakavaraisuustason laskemisen tulevina vuosina. Yhtiön vakavaraisuus Nykyisessä sitoumuksessa yhtiöllä on velvollisuus varautua tuleviin luotto- ja takaustappioihin kartuttamalla kotimaan toiminnan rahastoa kertyneillä voittovaroillaan. Sama velvollisuus on jatkossakin. Sitoumukseen ehdotetaan otettavaksi yhtiön velvollisuus tehdä esitys työ- ja elinkeinoministeriölle tarvittavista toimenpiteistä, mikäli emoyhtiö Finnvera Oyj:n Basel

5 III:n standardimenetelmän periaatteiden mukaisesti laskettu kotimaan toiminnan vakavaraisuus uhkaa alittua alle 15 %:n. Tarvittavia toimenpiteitä olisivat esimerkiksi korvausprosentin nostaminen tai Finnveran pääomittaminen. Valtio on aiemmin vuonna 2009 vahvistanut yhtiön vakavaraisuutta 50 miljoonan euron pääomalainalla, kun kotimaan toiminnan vakavaraisuus uhkasi laskea liian alhaiseksi. Finnvera-konsernin Basel II standardimenetelmän perusteiden mukaan laskettu kotimaan toiminnan vakavaraisuussuhde oli edellä todettu pääomalaina huomioiden vuoden 2009 lopussa 15,0 % ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n 14,4 %. Finnvera Oyj:n kotimaan toiminnan vakavaraisuus on kehittynyt seuraavanlaisesti: Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustappiot sekä valtion maksamat korvaukset ovat kehittyneet seuraavanlaisesti: Finnvera Oyj, luotto- ja takaustappiot sekä tappiokorvaukset ,0 50,0 0,0-50,0-100,0-150,0 Luotto- ja takaustappiot, M Luotto- ja takaustappiokorvaus, M Tarkoituksena on, että yhtiö laatisi työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle vuosittain arvion seuraavalle kolmelle vuodelle kotimaan

6 toiminnan vakavaraisuuden tasosta ja oman pääoman riittävyydestä ministeriön antaman ohjeen perusteella. Luottotappiokorvausprosentti ja yhtiön kotimaan toiminnan vakavaraisuus liittyvät toisiinsa ja tämän vuoksi esitetään lisättäväksi vakavaraisuutta koskeva kohta sitoumukseen. Finnveran kotimaan toiminnan hyvä vakavaraisuus tällä hetkellä mahdollistaa 50 % korvaustason ja valtiolle noin miljoonaa euron säästöt vuodessa. Esimerkiksi pääomittamisesta päättää eduskunta, joten luotto- ja takaustappiositoumuksessa siihen ei voida sitoutua. Huomioitavaa on myös se, että valtio vastaa suoraan toimintalain 4 :n perusteella Finnveran myöntämistä takauksista. Muulle kuin pienelle ja keskisuurelle yritykselle myönnetty luotto ja takaus Voimassa olevassa sitoumuksessa muulle kuin pienelle ja keskisuurelle yritykselle myönnetty luotto sekä takaus ovat sitoumuksen piirissä, mikäli se on myönnetty tukialueilla I ja II, jos Finnvera on pitänyt sitä erityisen perusteltuna työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen ja monipuolistamisen kannalta kyseisellä paikkakunnalla. Voimassa olevassa sitoumuksessa Finnvera on voinut myöntää enintään 300 miljoonan euron liikevaihdon yrityksille myös tukialueiden I ja II ulkopuolella luottoja ja takauksia enintään 600 miljoonan euron edestä Toimintalain 2 :n mukaan yhtiön tulee suunnata luotto- ja takaustoimintaansa pääasiallisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Lain mukaan suurille yrityksille luottoja ja takauksia voidaan antaa vain erityisistä syistä. Toimintalain 2 :ää koskevien hallituksen esityksen HE 35/1998 vp. yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suurten yritysten osalta erityisenä syynä olisi esimerkiksi se, että suuri yritys toimisi vain EU:n tukialueella taikka kansallisella tukialueella. Erityisenä syynä voitaisiin pitää myös esimerkiksi tilannetta, jossa toiminnan kohdistaminen suureen yritykseen olisi selvästi tarkoituksenmukaista työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen monipuolisuuden kannalta. Kohtaan 1.3 ehdotetaan otettavaksi erityisiä syitä, joiden perusteella yhtiö voi myöntää luottoja ja takauksia muulle kuin pienelle ja keskisuurelle yritykselle. Sitoumuksesta poistettaisiin liikevaihtoon perustuvat rajoitukset. Yhtiön mahdollisuutta myöntää luottoja ja takauksia rajoitettaisiin kuitenkin siten, että muille kuin pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjä luottoja tai takauksia voi olla voimassa sitoumuksen piirissä enintään 420 miljoonaa euroa. Ehdotetulla muutoksella pyritään selkeyttämään sitoumuksen rakennetta. Tarkoitus ei ole muuttaa Finnveran luotto- tai takauspolitiikkaa. Luottotappioiden kirjaaminen, perinnän kautta kertyneet varat ja korvauksen hakeminen Luottotappioiden kirjaaminen tapahtuisi nykyisen käytännön mukaisesti. Saatava tai osa siitä on poistettava kirjanpidosta eli kirjattava luottotappioksi, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei sille kerry täyttä suoritusta. Luottotappioksi kirjattava sisältää pääoman ja koron, mutta ei viivästyskorkoa. Nykyisen sitoumuksen mukaan jos luotto- tai takaustappiokirjaus osoittautuu myöhemmin liian suureksi, yhtiö on velvollinen palauttamaan tästä määrästä valtion korvaamaa määrää vastaavan suhteellisen osuuden. Uudessa sitoumuksessa yhtiön takaisinperintätoimien kautta kertyneet varat vähentävät

7 suoraan kunkin kuluvan kauden luottotappioiden kokonaismäärää. Sen vuoksi jatkossa ei tarvita erillistä menettelyä perintätoimin kertyneiden varojen palauttamiseen valtiolle. Luottotappiokorvausten hakeminen työ- ja elinkeinoministeriöltä tehtäisiin jatkossa kaksi kertaa vuodessa, tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen jälkeen. Luottotappioiden kirjaamismenettely on tilintarkastajan tarkastama ja hyväksymä. Hakemus perustuu kirjanpidossa oleviin luottotappiokirjauksiin, joista on vähennetty takaisinperintätoimien kautta saadut varat. Työ- ja elinkeinoministeriö suorittaa tarvittaessa tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia, kuten tähänkin saakka. Saatavista luopuminen Nykyisen sitoumuksen mukaan Finnveran on saatava työ- ja elinkeinoministeriön suostumus yli miljoonan euron saatavista luopumisille (akordi). Työ- ja elinkeinoministeriön on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä asiasta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto. Sitoumuksesta ehdotetaan poistettavaksi suostumuksen saaminen ministeriöltä yli miljoonan euron akordeille. Finnveralla on käytössään oma toimintaprosessinsa ja hallituksen hyväksymät päätösvaltuudet saatavista luopumiselle. Finnveralla on omalla vastuulla lainoista ja takauksista 50 %. Sillä on siis myös itsellään huomattava intressi tehtäessä akordeja. Sen vuoksi ei enää jatkossa ole tarpeellista alistaa yksittäisiä akordipäätöksiä ministeriölle. Akordipäätökset perustuvat markkinaehtoisuuteen ja/tai saatavien turvaamiseen. Finnvera vastaa jatkossakin siitä, että se noudattaa valtiontukisääntöjä tehdessään akordipäätöksiä. Tarkoituksena on, että yhtiö raportoi ministeriölle puolivuosittain yli miljoonan euron akordeista Yksittäiset myöntämisvaltuudet Voimassa olevassa sitoumuksessa on Finnveralle myönnetty euromäärältään rajattuja myöntämisvaltuuksia. Mid Cap-yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa voi Finnvera myöntää rahoitusta enintään 600 miljoonaa euroa. Joukkovelkakirjalainoja Finnvera voi merkitä enintään 300 miljoonaa euroa, Juniori- /Kasvulainoja Finnvera voi myöntää enintään 300 miljoonaa euroa. Valtuudet ovat rajattuja määräajaksi ja ovat voimassa saakka. Sitoumuksesta ehdotetaan poistettavaksi määräykset yksittäisistä myöntämisvaltuuksista. Mid Cap-yrityksiin liittyvä myöntämisvaltuus korvattaisiin ehdotetun sitoumuksen kohdalla 1.3, jonka mukaan Finnveran mahdollisuutta myöntää lainoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä suuremmille yrityksille erityisistä syistä rajoitetaan enintään 420 miljoonaan euroon. Finnveralla oli luotto- ja takauskannassa noin 190 miljoonaa euroa lainoja tai takauksia pieniä ja keskisuuria suuremmille yrityksille. Joukkovelkakirjalainoja Finnveralla oli luottokannassa noin 42 miljoonaa euroa. Juniori/Kasvulainoja Finnveralle oli luottokannassa noin 11 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa raportoinnin kautta jatkossa yrityskokoon tai rahoitustuotteisiin liittyvää luotto- ja takauskantaa. Tarvittaessa ministeriö voi asettaa myös ohjauskirjeessä rajoituksia eri rahoitustuotteille.

8 Voimassaolevan luottotappiositoumuksen ulkopuoliset vastuut Voimassa olevan luottotappiositoumuksen piirissä oleva luotto- ja takauskanta on noin miljoonaa euroa ( ). Voimassaolevan luottotappiositoumuksen ulkopuolisia kotimaan rahoituksen vastuita on Finnveralla noin 19 miljoonaa euroa (tilanne , sisältäen myös Arsenal-tuotteet). Kyseessä olevat vastuut ovat syntyneet suurten yritysten rahoituksesta ja turvaavilla vakuuksilla olleista rahoituksista (kuten kunnat), joita sitoumus ei koske. Sitoumukseen ehdotetaan otettavaksi määräys, jonka mukaan myös sellaiset myönnetyt rahoitusvastuut olisivat luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä. Tällöin päästään yhtenäiseen käsittelyyn hallinnollisesti koko luotto- ja takauskannan osalta. Lisäksi Finnveralla on jo luottotappioksi kirjattuna luottatappiositoumuksen ulkopuolisia vastuita vajaa 23 miljoonaa euroa (takaus- ja takuusaamisia). Niistä mahdollisesti tulevat suoritukset tulevat vähentämään luottotappioiden määrää ja vähentävät sitä kautta myös kyseisen ajanjakson valtiolta korvattavaksi haettua luottotappio-osuutta. Näillä kahdella muutoksella arvioidaan olevan valtion kannalta positiivinen vaikutus tulevissa korvauksissa, koska sitoumuksen ulkopuolella olevista vastuista oletetaan tulevan vähemmän luottotappioita kuin mitä on takaus- ja takuusaamisista kertyvien suoritusten määrä. Voimassa olevan sitoumuksen kumoaminen Voimassa oleva sitoumus pitää runsaasti sisällään lainoja ja takausinstrumentteja, joita ei ole myönnetty pitkään aikaan, mutta jotka ovat sitoumuksen piirissä. Näitä ovat esimerkiksi suhdannelainat ja -takaukset, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:ltä siirtyvien lainojen lisärahoitus, EAKR-rahoitteiset luotot, kehittämislaina ja naisyrittäjälaina. Voimassa olevassa sitoumuksessa on useita erilaisia korvausprosentteja, jotka liittyvät tukialueisiin ja tiettyihin myöntämisvuosiin. Lisäksi sitoumuksessa on määritelmiä muun ohella juniorilainoista, konversiolainoista ja alkavista yrityksistä, joilla on erilaisia korvausprosentteja. Sitoumuksen näitä koskevat kohdat voidaan kumota, koska sitoumus koskisi koko luotto- ja takauskantaa ja niihin sovelletaan samaa luottotappiokorvausprosenttia. Sitoumuksessa määritellään myös, että yli 8 miljoonan euron luotto- ja takauspäätökset tulee käsitellä Finnveran hallituksessa, jotta ne tulevat sitoumuksen piiriin. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus vastaa yhtiö toiminnasta, joten sitoumuksessa ei ole tarpeen antaa määräyksiä asioiden käsittelystä hallituksessa tai sen ulkopuolella. Sitoumuksessa on erityisiä määräyksiä korvauksen hakemisesta yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä johtuvista luotto- tai takaustappioista. Sitoumuksen mukaan saatava tai osa siitä on poistettava kirjanpidosta eli kirjattava luottotappioksi, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei sille kerry täyttä suoritusta. Määräyksen voidaan katsoa sisältävän myös yrityssaneerauksista sekä velkajärjestelyistä johtuvat tappiot, joten kohta ehdotetaan kumottavaksi. Sitoumuksessa on myös vakuuteen ja vakuuden turvaavuuteen liittyviä määritelmiä sekä ministeriön mahdollisuudesta antaa ohjeita Finnveralle vakuuden arvostuksista. Määräykset ehdotetaan kumottavaksi. Sitoumuksen soveltamisesta Sitoumusta sovellettaisiin takautuvasti koko myönnettyyn luotto- ja takauskantaan sekä yhtiön uusiin luottoihin ja takauksiin vuoden 2018 alusta lukien. Ahvenanmaan osalta on

9 oma erillinen sitoumuksensa ja sen mukaan myönnetty rahoitus ei kuulu tämän sitoumuksen piiriin. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Sitoumuksen piiriin kuuluvat luotot ja takaukset Kohta 1.1 Kohta 1.2 Kohta 1.3 Kohta 1.4 Kohta 1.5 Kohta 1.1 vastaa sisällöltään voimassa olevan sitoumuksen kohtaa 1.1. Valtio sitoutuu korvaamaan Finnveralle osan niistä tappioista, jotka syntyvät yhtiön toimintalain 3 ja 4 :ssä tarkoitetussa toiminnassa myöntämistä luotoista ja takauksista. Kohta 1.2 vastaa sisällöltään voimassa olevan sitoumuksen kohtaa 1.2. Sitoumuksen piirissä ovat luotot ja takaukset, jotka on myönnetty pienille ja keskisuurille yrityksille. Voimassa olevassa sitoumuksessa muulle kuin pienelle ja keskisuurelle yritykselle myönnetty luotto sekä takaus ovat sitoumuksen piirissä, jos se on myönnetty tukialueilla I ja II ja jos Finnvera on pitänyt sitä erityisen perusteltuna työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen ja monipuolistamisen kannalta kyseisellä paikkakunnalla. Voimassa olevassa sitoumuksessa Finnvera on voinut myöntää enintään 300 miljoonan euron liikevaihdon yrityksille myös tukialueiden I ja II ulkopuolella luottoja ja takauksia enintään 600 miljoonan euron edestä Kohtaan 1.3 ehdotetaan otettavaksi erityisiä syitä, joiden perusteella yhtiö voi myöntää luottoja ja takauksia muulle kuin pienelle ja keskisuurelle yritykselle. Sitoumuksesta poistettaisiin liikevaihtoon perustuvat rajoitukset. Yhtiön mahdollisuutta myöntää luottoja ja takauksia muille kuin pienille ja keskisuurille yrityksille rajoitettaisiin kuitenkin siten, että yhtiöllä voi olla tällaisia luottoja ja takauksia myönnettynä enintään 420 miljoonaa euroa. Kohta 1.4 vastaa sisällöltään voimassa olevaa sitoumusta siten, että siinä luetellaan voimassa olevan sitoumuksen piirissä olevat luotot. Pääomalainalla tarkoitetaan osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun mukaista pääomalainaa. Juniorilainalla tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoista lainaa, jonka etusija on heikompi kuin lainansaajan muiden vastuiden tai niiden osan etusija. Juniorilaina voi olla vakuudeton. Sen etusija määritellään aina rahoittajien kesken tapauskohtaisesti. Kohta 1.5 vastaa sisällöltään voimassa olevan sitoumuksen kohdan 1.5 toista alakohtaa. Kohdassa luetellaan takauksen kohteena olevat rahoitusinstrumentit.

10 Kohta 1.6 Kohtaan 1.6 ehdotetaan otettavaksi määräys luonnolliselle henkilölle myönnettävistä lainoista. Voimassa olevan sitoumuksen kohdassa 3.2. ja 3.7. on yksityiskohtaisia määräyksiä yrittäjälainoista sekä perintäluotoista. Kohdassa 1.6 ehdotetaan yleisempää määräystä verrattuna voimassa olevaan sitoumukseen. Yrittäjälaina ja perintäluotto myönnetään luonnolliselle henkilölle. Finnveran luoton ja takauksen myöntäminen kohdistuu pääsääntöisesti yrityksille. Selvyyden vuoksi todetaan, että yhtiön myöntämät luotot ja takaukset luonnollisille henkilöille ovat sitoumuksen piirissä, kun ne liittyvät yritystoimintaan tai perintäluottoihin. Kohta 1.7 Kohtaan ehdotetaan otettavaksi määräykset kansainvälistymisen edistämiseksi myönnettävistä luotoista ja takauksista. Kohta vastaa käytännössä nykyisen sitoumuksen kohdan 1.1. kolmatta, neljättä ja viidettä alakohtaa kuitenkin niin, että kohdassa määritellään keskeiset sisällöt. Ministeriö voi tarvittaessa antaa ohjeita muista rahoitusehdoista. Kohta 1.8 Kohta 1.8 vastaa sisällöltään voimassa olevan sitoumuksen kohdan 1.5. ensimmäistä alakohtaa. Sitoumuksen piiriin kuuluvien luottojen ja takausten enimmäismäärästä säädetään toimintalain 8 :n 3 momentissa, jonka mukaisesti ne voivat olla enintään 4,2 miljardia euroa. 2. Luotto- ja takaustappion korvaaminen ja valtion korvausosuus Kohta 2.1 Kohta 2.2 Kohtaan 2.1 ehdotetaan otettavaksi määräys korvattavasta luotto- ja takaustappiosta, mikä vastaa sisällöltään voimassa olevaa sitoumusta. Luottotappioiden kirjaaminen tehdään nykyisen käytännön mukaisesti. Saatava tai osa siitä on poistettava kirjanpidosta eli kirjattava luottotappioksi, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei sille kerry täyttä suoritusta. Kohtaan 2.2 ehdotetaan otettavaksi määräys korvausosuudesta ja sen perusteesta. Voimassa olevassa sitoumuksessa on useita erilaisia korvausprosentteja yksittäisille luotoille ja takauksille riippuen tukialueesta, yritystyypistä, käytetystä rahoitusinstrumentista ja vuodesta milloin ne on myönnetty. Yksittäisen luoton tai takauksen korvausprosentti on ollut %. Kohdassa ehdotetaan, että valtio korvaa luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä 50 %:n osuuden puolivuosittain sen jälkeen, kun tappio on kirjattu yhtiön tilinpäätökseen tai puolivuosikatsaukseen. Yhtiön velvollisuus suorittaa perintä- ja muut toimenpiteet vastaa sisällöltään nykysitoumusta. Voimassa olevan sitoumuksen mukaan yhtiö on palauttanut valtiolle suhteellisen osuuden perinnän kautta tulleista suorituksista. Kohtaan ehdotetaan otettavaksi määräys,

11 että valtion korvaamassa kokonaismäärässä otetaan huomioon tilinpäätökseen tai puolivuosikatsaukseen takaisinperinnän kautta kertyneet suoritukset. Erilliseen yhtiön suorittamaan palautukseen ei enää olisi tarvetta. 3. Korvauksen hakeminen Kohta 3 Kohta 3 vastaa sisällöltään voimassa olevan sitoumuksen kohdan 4.2. ensimmäistä alakohtaa. Yhtiön tulee hakea luotto- ja takaustappiokorvausta työ- ja elinkeinoministeriöltä kirjallisella hakemuksella sen jälkeen, kun tappio on kirjattu yhtiön vahvistettuun tilinpäätökseen tai puolivuosikatsaukseen. 4. Yhtiön vakavaraisuus Kohta 4 Kohta 4 on sisällöltään osittain uusi nykyiseen sitoumukseen verrattuna. Voimassa olevan sitoumuksen mukaisesti yhtiön tulee varautua luotto- ja takaustappioihin kartuttamalla riittävässä määrin omaa pääomaansa siirtämällä vapaaseen omaan pääomaan sisältyvään kotimaan toiminnan rahastoon vuosittain kotimaan toiminnan tilikauden voitto. Yhtiölle ehdotetaan asetettavaksi kohdassa 4.2 velvoite tehdä esitys työ- ja elinkeinoministeriölle, jos yhtiön standardimenetelmällä laskettu kotimaan toiminnan vakavaraisuusraja uhkaa laskea alle 15 %:n tason. Käytännössä esitys tarkoittaisi esimerkiksi korvausprosentin nostoa 50 %:sta tai esitystä yhtiön pääomittamiseksi. Luotto- ja takaustappiositoumuksessa ei voida sitoutua pääomittamaan yhtiötä, koska se toteutetaan talousarviomenettelyssä. 5. Erityisiä määräyksiä 5.1 Vapaaehtoiset maksujärjestelyt velallisten ja takaajien kanssa Kohta 5.1 Kohta 5.1 on sisällöltään osittain uusi. Voimassa olevan sitoumuksen mukaisesti yhtiö on oikeutettu tekemään sopimuksia velallisten ja takaajien kanssa saatavien takaisin maksamisesta ja myös luopumaan järjestelyjen yhteydessä saatavistaan tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Voimassa olevan sitoumuksen mukaan yhtiön tulee saada työ- ja elinkeinoministeriön suostumus pääomaltaan yli yhden miljoonan euron saatavista luopumisiin. Ministeriön on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä asiasta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiö voi tehdä itse päätökset myös yli yhden miljoonan euron saatavista luopumisista. Yhtiön on jatkossa raportoiva puolivuosittain pääomaltaan yli miljoonan euron saatavista luopumisista ministeriölle.

12 5.2. Valvonta Kohta 5.2 Kohta 5.2 vastaa sisällöltään voimassa olevan sitoumuksen kohtaa Ministeriön tehtävänä on valvoa sitoumuksen ehtojen noudattamista. Mikäli yhtiö ei noudata sitoumuksen ehtoja, valtio vapautuu vastuusta sanotun luoton tai takauksen suhteen. EU:n valtiontukisäännöt Finnveran on julkisena rahoittajana otettava rahoituksessaan huomioon Euroopan unionin valtiontukisääntely. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklojen mukaan valtiontukien sääntely kuuluu komission toimivaltaan. Komissiolla on yksinoikeus Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnan alla antaa yksityiskohtaisia sääntöjä koskien tukien hyväksyttävyyttä 107 artiklan 2 ja 3 kohtien nojalla. SEUT artiklan 108 mukaan komissiolle on ilmoitettava ennakolta tukiohjelmista tai yksittäisistä tuista, jos kyse on SEUT-sopimuksen 107 artiklan tarkoittamasta valtiontuesta. Valtiontukien ennakkoilmoitusmenettelystä on kuitenkin poikkeuksia. Tuki-ilmoitusta komissiolle ja komission etukäteishyväksyntää tukijärjestelylle ei tarvita, jos kyseessä on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) mukainen tuki tai vähämerkityksinen tuki (de minimis asetus 1407/2013). Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesta tuesta tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä yhteenveto komissiolle jälkikäteen 20 työpäivän kuluessa tuen myöntämisestä. Komissio valvoo jälkikäteen ryhmäpoikkeusasetuksen noudattamista. Keskeisimmät Finnveran rahoitusta koskevat säännökset, joiden mukaan rahoitukseen sisältyvän tuen voidaan katsoa olevan yhteismarkkinoille soveltuvaa, ovat komission asetus (EY) N:o 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (de minimis -asetus), komission asetus N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (komission tiedonanto 2008/C 155/02) sekä suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01). Finnvera perii myöntämistään luotoista ja takauksista arvioituun riskiin ja käytettävissä oleviin vakuuksiin perustuvaa korkoa tai takausmaksua/provisiota. Finnveran perimää korkoa ja takausprovisiota sekä takausmaksua verrataan myöntämishetkellä voimassa olevaan komission määrittelemään viitekorkoon tai viitemaksuun. Lainoissa viitekorko määräytyy komission viitekorkojen tarkistuksesta antaman tiedonannon mukaan (2008/C 14/02). Jos Finnveran perimä korko on pienempi kuin mainittu viitekorko, voi rahoitukseen sisältyä laskennallista valtiontukea. Tuen määrä saadaan diskonttaamalla korkoero rahoituksen myöntämishetken arvoon. Edellä mainittujen EU:n valtiontukisääntöjen ohella Finnvera Oyj:n toiminnan valtiontukiluonnetta sääntelee yhtiön verovapautta koskeva annettu komission päätös (Valtiontuki N715/206 Finnvera Oyj:n verovapaus, K(2007) 497). Päätöksen kohdassa 13 linjataan Finnveran myöntämän kotimaan rahoituksen periaatteet.

13 Taloudelliset vaikutukset Valtion budjetissa momentilla (Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset) on määräraha, jota saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti. Momenttia on käytetty ja sille on budjetoitu varoja seuraavasti (milj. euroa)*: ,3 53,3 90,5** 36,0 28,0 56,2 41,5 46,4 50,1 50,8 *Vuodet ovat toteutuneita luottotappiokorvauksia ja vuodet JTS:ssa arvioituja tappiokorvauksia ** Vuonna 2015 toteutui yksittäinen iso tappiokorvaus kaivosteollisuuteen liittyen Ehdotettu muutos luotto- ja takaustappiositoumukseen ei lähtökohtaisesti tuota lisäkustannuksia valtiolle vaan ainakin ensimmäisinä vuosina alentaa niitä. Valtion talousarviossa 2018 nykyiseen luotto- ja takaustappiositoumukseen perustuva tappiokorvausten arviomääräraha on maksuperusteisesti 56,2 miljoonaa euroa. Finnveran tämän hetken arvion mukaan tappiokorvausmäärä ei toteutune tämän suuruisena, vaan tappiokorvaus tullee olemaan vuonna 2018 enimmillään noin 40,0 miljoonaa euroa. Julkisen talouden suunnitelmassa arvioitu vuosien luotto- ja takaustappiokorvausten määrä olisi nykyisen tappiokorvaussitoumuksen perusteella maksuperusteisesti enintään noin 41,5 50,8 miljoonaa euroa vuodessa. Tappiokorvaustason pienentäminen ja yhdenmukaistaminen 50 %:iin laskisi tappiokorvausten arviomäärärahaa vuosina arviolta noin 10,5 14,5 miljoonaa euroa vuodessa. Arviossa on huomioitu vuonna 2018 talousarvion arviomäärärahaa mahdollisesti alempana toteutuva tappiokorvausmäärä. Tappiokorvausten arviomääräraha olisi muutoksen jälkeen vuosittain noin 29,5 36,3 miljoonaa euroa Tappiokorvaus, JTS 56,2 41,5 46,4 50,1 50,8 Tappiokorvaus, sitoumusmuutos, 50% 29,5 30,6 33,6 35,8 36,3 Finnveran arvion mukaan yhtiön kotimaan toiminnan rahoitus toimisi vuosittain itsekannattavasti myös tappiokorvaustason alentamisen jälkeen. Tämän hetken arvion mukaan korvaustason alentaminen ei muodosta uhkaa kotimaan toiminnan vakavaraisuuden säilyttämiselle hyväksyttävissä rajoissa.

14 Voimaantulo Valtioneuvoston päätöksen ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä maaliskuuta Muutettua sitoumusta sovellettaisiin koko myönnettyyn rahoituskantaan ja yhtiön myöntämiin uusiin luottoihin ja takauksiin 1 päivästä tammikuuta 2018 lukien. Vuoden 2017 viimeisen neljänneksen luotto- ja takaustappiokorvaushakemus käsitellään aiemmin voimassa olleen sitoumuksen mukaisesti. Uudella sitoumuksella kumottaisiin valtioneuvoston 17 päivänä joulukuuta 1998 Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta antama sitoumus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.