PAAVO-KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS JA YHTEENVETO VUODESTA 2009

Transkriptio

1 P A A V O pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO-KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS JA YHTEENVETO VUODESTA 2009 Kaijus Varjonen Projektitutkija Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

2 Taustaa Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on kestänyt sosiaalisista tai terveydellisistä syistä yli vuoden tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja ennaltaehkäistä asunnottomuutta paremmin. Vähentämisohjelman keskeinen tavoite on turvallisuuden lisääminen ja ihmisarvon kunnioittaminen. Vähentämisohjelma on kohdennettujen toimenpiteiden kokonaisuus, joka mahdollistaa vaikeimman asunnottomuuden poistamisen. Ohjelmassa pyritään toteuttamaan Asunto ensin- periaatetta. Sen mukaan asunto luo edellytykset elämänhallinnan vahvistamiseen ja tavoitteelliseen toimintaan, oli sitten kyseessä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien voittaminen tai toimeentulon turvaaminen työnteolla. Lisätietoa: Kehittäjäverkoston perustaminen Mistä ajatus Kehittäjäverkosto lähti liikkeelle Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta ja kentältä nousseesta tarpeesta yhteiselle kehittämiselle. Verkoston perustaminen oli päätetty ja hyväksytty vähentämisohjelman suppeassa ohjausryhmässä. Miksi Vähentämisohjelmassa tavoitellaan uusia asumisen ja tuen konsepteja ja toimintamalleja. Ne syntyvät ja menestyvät paremmin systemaattisen yhteiskehittämisen tuloksena. Toimintamallien ja sovellutusten juurruttamiseksi tarvitaan myös uutta ja jäsennellympää tietoa muutosten dynamiikasta ja tehokkaampia työvälineitä uusien käytäntöjen vakiinnuttamiseksi.

3 Asunnottomuuden hoitaminen on haasteellista moniammatillista työtä. Asunnottomuustyö edellyttää monitoimijaista yhteistyötä. Jotta yhteistyölle tulisi lisää edellytyksiä, tarvittiin yhteisen teoreettisen viitekehyksen, käytännön toiminnan ja oppimisen kautta syntyvää ymmärrystä. Asunnottomuustyön näkemysten aitoon vertailuun ja dialogiin tarvittiin yhteinen foorumi. Keitä kutsuttiin Kehittäjäverkoston työhön toivotettiin tervetulleeksi kaikki asiasta kiinnostuneet asunto-sosiaalija terveystoimen edustajat, asiakastyössä olevat ammattilaiset, vertaistyötä tekevät ja kokemusasiantuntijat, ruohonjuuritason toimijat ja kehittäjät. Ainoa edellytys oli aito kiinnostus kehittämistyöhön ja pitkäjänteinen sitoutuminen. Kehittäjäverkoston perustamisseminaari pidettiin Ympäristöministeriössä järjestetyssä tilaisuudessa. Kehittäjäverkostosta tiedotettiin runsaasti vähentämisohjelman ohjausryhmissä ja erilaisissa asunnottomuusverkostoissa. Verkostoon kutsuttiin edustajia kaikista 10 kunnasta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Turku ), jotka ovat mukana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa. Lisäksi kutsut lähettiin keskeisille asunnottomuustoimijoille, Sosiaali- ja Terveysministeriölle, Ympäristöministeriölle, THL:lle, Rikosseuraamusvirastolle, ARA:lle, RAY:lle, Y-Säätiölle ja Kirkon Diakonialle. Lisäksi mukaan kutsuttiin vähentämisohjelmassa mukana olevat järjestöt ja asuntolat, jotka ovat mukana tuetun asumisen muunto-ohjelmassa sekä asiantuntijoita, tutkijoita ja konsultteja. Ennen seminaaria lähetettiin sähköisesti täytettävät kyselyt, joissa kysyttiin tarvetta kehittäjäverkostolle sekä odotuksista verkostolle ja toiveita toimintatavoista. Vastauksia ja ilmoittautumisia avausseminaariin saatiin n. 50. Vastaajien maantieteellinen kattavuus ja poikkitoimijainen osaaminen sekä asiantuntemus näkyvät kyselyaineiston rikkautena. Kyselyaineisto tarjosi erinomaisen pohjan verkoston perustamiselle ja antoi varmuuden sen tarpeellisuudesta. Ennakkokyselyn vastauksia: Miksi mukaan? Halu olla mukana asunnottomuutta poistamassa ja oppiminen muilta asiantuntijoilta Verkostoituminen ja tiedon jakaminen

4 Viimeiset kuulumiset eri toimijoilta asunnottomien palvelujen kentän laajempi hahmottaminen sitoutuminen pitkäjänteiseen työntekoon, asiantuntevaan, kokoavaan ja innostavaan verkostoon Oma kehittämishanke tarvitsee valtakunnallista peilipintaa Eri näkökulmien mukaan tuominen, esim. nuoriso-, järjestö-, päihdetyön näkökulmat Halu kuulla ja kertoa toimivista työmenetelmistä Halu tuoda esiin ennaltaehkäisevien toimien merkitystä Järjestämme vaikeasti asutettaville palveluita, joiden järjestämiseen tarvitsemme apua muilta Tavoitteita verkostolle Synnyttää asiantuntijafoorumi, jossa on koottuna tämänhetkinen ymmärrys asunnottomuudesta ja sen ratkaisukeinoista Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja arviointi uusien ratkaisujen luominen asunnottomuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä tiedon jakaminen ja uuden oppiminen, myös ulkomailta Pyrkimys työkäytäntöjen yhtenäistämiseen Saada aikaan tutkimuksia, selvityksiä Tärkeitä kehittämistarpeita Uusien asumisen konseptien luominen, ammatillisuuden kasvattaminen, ennaltaehkäisy Hajallaan olevan asunnottomuustyön koordinointi tiiviimpi keskinäinen sitoutuminen Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön rakentaminen Vaikeimmassa asemassa olevien pitkäaikaisasunnottomien tarpeiden tunnistaminen ja linjaus miten tarpeisiin vastataan Lisää laadukasta tutkimustyötä, vaikuttavuustutkimusta

5 Toiveita toimintatavoista Tapaamiset ja keskustelevat työryhmät, sähköinen yhteydenpito ja tiedon välitys Alustuksia, ideointiryhmiä ja tiedonjakamista Eri asunnottomuuden kehittämistarpeille omat ryhmät, jotka pystyvät paneutumaan asiaan tiiviisti Verkostoa tulisi jalkauttaa kehätien ulkopuolellekin Kehittäjäverkosto voi miettiä asunnottomuudesta tiedottamisen erilaisia muotoja ja saattaa tietoon epäkohtia ja asiaa edistäviä parannusehdotuksia Kehittäjäverkoston työskentely Avausseminaari , Ympäristöministeriö Tilaisuuden avauksessa esiteltiin kehittäjäverkoston taustat ja sen tarve vähentämisohjelman kannalta. Socca koordinoi verkostoa vuoden 2009 ajan. Kehittäjäverkoston yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin asunnottomuuden poistaminen ja yhteiseksi tausta-ajatukseksi se, miten asunnottomat tästä hyötyy. Tavoitteena on arjen työssä ja käytännöissä kiinni oleva kehittäminen. Kehittäjäverkostossa on mahdollisuus luoda yhdessä jotain uutta ja ainutlaatuista. Jatkossa kehittäjäverkostolle resursseja voi tulla Tekes-hankkeesta. Seminaarissa kuultiin myös pohjoismaisesta tutkijaverkostosta sekä ideoitiin kansallista tutkijaverkostoa ja kuultiin Asunto ensin-periaatteesta. Suuntaa verkoston työlle antoivat puheenvuorot hyvistä käytännöistä ja hyvän käytännön esimerkki, VVA ry:n etsivän työn malli Yökiitäjä.

6 Kehittäjäverkosto rakennettiin työryhmistä Kehittäjäverkosto jaettiin eri teema-alueista muodostuviksi työryhmiksi, joille asetettiin alustavaksi päämääräksi Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari Asunnottomuusseminaarissa käytäisiin läpi työryhmien alustavia tuloksia. Työryhmille ehdotettuja työmuotoja: tapaamiset ja keskustelevat työryhmät sähköinen yhteydenpito ja tiedon levitys alustukset ja ideointiryhmät jalkautuva kehittäminen Ensimmäisten kokousten tavoitteeksi asetettiin ryhmien työsuunnitelmien laatiminen ja aikataulutukset. Toisissa työkokouksissa työryhmät laativat ennakkotehtävät, joita työstettiin itsenäisesti työkokousten välillä. Kolmansissa työkokouksissa ennakkotehtävien antia purettiin ja tehtäviä syvennettiin draama-harjoituksilla. Asunnottomuusseminaarissa esiteltiin ryhmien tuotoksia ja kokoonnuttiin laajennetuissa ryhmissä. Joulukuussa työryhmät kokoontuivat vielä kerran tekemään yhteenvedon vuoden työskentelystä ja sopimaan ensi vuodesta. Työryhmien esittely 1. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyössä Teemoihin liittyviä tavoitteita: Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön parantaminen matalan kynnyksen palveluiden asiakkaille. Moniammatillisen yhteistyön tehostaminen, mm. palvelutarpeen arvioinnin tehostamiseksi. Yhteistyön kehittäminen yhteistyössä jatkoasumispaikkojen kanssa sekä asiakasohjauksen parantaminen pysyvämpään asumiseen.

7 Työryhmä Marjatta Parviainen, puheenjohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, Kuntouttavan asumispalvelun yksikkö, Vantaan kaupunki, Kaijus Varjonen, fasilitaattori ja sihteeri, Socca, Helsinki, Agnes Stenius-Ayoade, lääkäri, Hietaniemenkadun palvelukeskus, Tarja Korpela, sairaanhoitaja, Hietaniemenkadun palvelukeskus, Riitta Wallin, johtava sosiaalityöntekijä, Lahden kaupunki, Sari Markkanen, sosiaalityöntekijä, Koisorannan hoitokoti, Vantaan kaupunki, Eero Untamala, johtaja, Suomen pelastusarmeijan säätiö, Karro Katavisto, ohjaaja, Olarinluoman vastaanottokoti, Espoo, Tiina Linna, sairaanhoitaja, Olarinluoman vastaanottokoti, Espoo, Erja Kuru, lääkäri, Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut, Jari Riikonen, sairaanhoitaja, Koisorannan palvelukeskus, Tapaamiset I II III IV Saavutetut asiat mennessä: Koottiin ryhmä, jossa on matalankynnyksen työntekijöitä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta ja Lahdesta sekä edustusta asuntoloista, jotka ovat muunto-ohjelmassa. Ryhmään valittiin sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisia. Edustusta on sekä esimies- että työntekijätasolta. Ennakkotehtävien avulla kartoitettiin, miten sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö toimii tällä hetkellä matalan kynnyksen palveluissa. Mikä toimii missäkin, miten asiakasmaksupäätökset tehdään jne. Lisäksi kartoitettiin miten asiakasta palvelevaa moniammatillista arviointia tehdään edellä mainituissa paikoissa.

8 Keskeisiä haasteita sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä ovat esim. asiakkaan lääkäriin pääsy tai maksusitoumuksien saaminen lääkkeisiin. Ratkaisuksi ryhmässä esitettiin, että jo kehittämishankkeiden suunnitteluvaiheessa jäseniä kutsutaan sekä sosiaali- että terveystoimesta. Materiaalista nousi tarve terminologian yhtenäistämiseen palvelukeskuksissa. Perusteluna se, että matalan kynnyksen palvelukeskukset ovat muuttuneet, eikä terminologia, eli käytetyt sanat ole seuranneet perässä tai niiden sisällöstä ei ole yhtenäistä käsitystä. Palvelukeskusmalli Pääkaupunkiseudun kokemuksien mukaan palvelukeskustyö edellyttää toimiakseen määrätietoista yhteistyön rakentamista kaupungin, järjestöjen ja palvelun tuottajien kesken (ks. esim. Nousiainen & Sunikka 2009). Yhteistyö tarkoittaa tässä yhteydessä säännöllistä ja konkreettista asiakastyön toteuttamista. Ei riitä, että yhteistyö toteutuu esimiestasolla johtoryhmissä, vaan sen tulee konkreettisesti tapahtua myös asiakastyössä. (Esim. Vantaan Pri-ryhmä ja Espoon asumisen toimijat-verkosto). Verkostomainen yhteistyö edellyttää toimiakseen yhteisen intressin. Sellainen voi olla vaikkapa asunnottomien ja päihdekuntoutujien jalkapallojoukkue. (esim. FC Askel, Espoo, kts. työryhmä 3:n muistio.) 2. Asumisen tukeminen omaan asuntoon. Sosiaalinen kuntoutus asunnottomuuden hoitamisessa häätöjen ennaltaehkäiseminen, asumisen tukeminen ja palveluohjauksen kehittäminen. Teemoihin liittyviä tavoitteita: Pyritään käymään ajankohtaista keskustelua siitä, miten asunnottomuutta ennaltaehkäistään ja miten kotiin annettavaa tukea tällä hetkellä tuotetaan. Millä tuetaan ihmisiä pysymään asunnoissa, mitä sosiaalinen kuntoutus on asunnottomien palveluissa.

9 Työryhmä Martti Roine, puheenjohtaja, sosiaalikeskus, Kuopio Kaijus Varjonen, Sihteeri, Helsinki, Socca Ulla Kuikka, sosiaalikeskus, Kuopio Satu Sainio, Nasta ry, Helsinki Henna Kauppinen, Kuopio, Työterapinen yhdistys Sami Ylitalo, Helsinki, Kalliolan setlementti Anne Babb, Rauman seudun Katulähetys ry Kaija Leena Palonen, Jyväskylän kaupunki, aikuissosiaalityö ja perusturva Jaana Rantala, Helsinki, Nasta ry Katja Aareskoski, Helsinki, Kriminaalihuollon tukisäätiö Peter Fredriksson, Ympäristöministeriö Pirjo Laveri, Lahden kaupunki, Nikulan asumispalvelut Sirpa Hugg, Lahden kaupunki, Nikulan asumispalvelut Irmeli salakka, Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Marko Kettunen, Helsinki, Socca Sirkka-Liisa Kärkkäinen, THL Jari Karppinen, Nuorisoasuntoliitto Heli Lappeteläinen, Oulu, Osna ry Sara Juntunen, Vantaan kaupunki Sari Heiskanen, Vantaan kaupunki Tapaamiset I II III IV Saavutetut asiat mennessä: Tehty kotiin annettavan tuen internet-käsikirjan pohjaa, jota varten koko työryhmätyö on tehty sekä kotiin annettavan tuen hyviä käytäntöjä. Internet-käsikirjan pohjana käytetty myös ryhmäläisten tekemiä ennakkotehtäviä aiheesta. Ryhmän työhön liittyviä tavoitteita kertaukseksi: Pyritään käymään ajankohtaista

10 keskustelua siitä, miten asunnottomuutta ennaltaehkäistään ja miten kotiin annettavaa tukea tällä hetkellä tuotetaan. Millä tuetaan ihmisiä pysymään asunnoissa, mitä sosiaalinen kuntoutus on asunnottomien palveluissa. 3. Osallisuus ja yhteisöllisyys asunnottomien palveluissa. (asiakaskeskeisyys, kokemusasiantuntijuus, vertaistoiminta, vapaaehtoistyö ja toiminnallisuus, kokemustutkimuksen merkitys interventioiden kehittämisessä.) Teemoihin liittyviä tavoitteita: Kartoitetaan millaisia välineitä osallisuuteen aktivoimisessa käytetään tällä hetkellä ja miten niitä voidaan kehittää, minkälaisia mahdollisuuksia yhteisön hyödyntämiseen on olemassa, miten voidaan hyödyntää asiakkaiden osallistumista ja yhteisöllisyyttä sekä millaisia hyviä käytäntöjä voidaan löytää. Kartoitetaan myös millaisia haasteita osallisuuden aktivoimiseen ja yhteisöllisyyteen liittyy. Työryhmä Sanna Lehtonen, puheenjohtaja, vva ry, Helsinki, Kaijus Varjonen, fasilitaattori/sihteeri, Socca, Helsinki, Marja Manninen, Espoon järjestöjen yhteisö, Voimanpesä-hanke, Niina Lyijynen, Suomen Ässäkodit Oy, Helsinki, Aila Törmänen, Vantaan kaupunki, Sari Timonen, Nuorisoasuntoliitto ry, Helsinki, Kaisa Tuuteri, Nuorisoasuntoliitto ry, Helsinki, Juha Klemelä, Espoon järjestöjen yhteisö, Voimanpesä-hanke, Jorma Soini, Sininauhasäätiö, Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy, Peter Fredriksson, Ympäristöministeriö, Susanna Hyväri, Diak,

11 Tapaamiset I II III IV Saavutetut asiat mennessä: Tehty kartoitus osallistumisen ja yhdessä olemisen työmalleista asunnottomien palveluissa. Tehty kysely ryhmän jäsenille, joista selviää malleja ja työvälineitä ja hyviä työtapoja, joita osallisuuteen liittyen on käytössä eri paikoissa. Työryhmän puheenjohtaja Sanna Lehtonen on ollut mukana laatimassa Feantsan (Eurooppalainen asunnottomuusjärjestö) suosituksia eli mitä tulee osallisuuteen liittyen huomioida asunnottomien palveluissa. Asiantuntijaryhmä työstää niistä suomalaiset suositukset. 4. Ympäristön huomioiminen. Yhteisöllinen integrointi asuinaluelähtöiset toimintamallit. Teemoihin liittyviä tavoitteita: Tuotetaan ns. ympäristötyön hyvien käytäntöjen elementtejä. Kartoitetaan, miten otetaan ympäristö huomioon palveluiden kehittämisessä, miten suhtaudutaan naapureiden vastustamiseen, ympäristön pelkoihin sekä miten varmistetaan, että ympäristöllä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja antaa siitä palautetta, joka tulee käsitellyksi. Työryhmä Jukka Hampunen, puheenjohtaja, HDL, Helsinki, jukka.hampunen@hdl.fi Kaijus Varjonen, fasilitaattori/sihteeri, SOCCA, Helsinki, kaijus.varjonen@hel.fi Mari Randell, Hki/ Taske, mari.randell@hel.fi Pertti Rantanen, Neapo, tampere, pertti.rantanen@neapo.com Päivi Männistö, Hki sosvirasto/ Lähityöhanke, paivi.mannisto@hel.fi Pekka Kortelainen, Työterapinen yhdistys, Kuopio, pekka.kortelainen@tyoterapinen@inet.fi Kerttu Mäkelä, Oma ovi hanke, Tampere, kerttu.makela@siltavalmennus.fi Heli Alkila, HDL, Helsinki, heli.alkila@hdl.fi

12 Peter Fredriksson, Ympäristöministeriö, Helsinki, Seppo Saine, Hki sosvirasto, Tuulia Hokkanen, Vantaa, Erkki Tapanainen, Olarinluoman vastaanottokoti, Espoo, Tapaamiset I II III IV Saavutetut asiat mennessä: Ryhmässä on tehty asuinaluelähtöisen toiminnan ja ympäristötoiminnan hyvien käytäntöjen käsikirjan pohjamateriaalia. Työtä on tehty niin, että vankiosaamiseen erikoistunut Oma ovi-hanke, Helsingin Diakonissalaitos ja Kuopion työterapinen yhdistys ovat kuvanneet paikallisia hyviä käytäntöjä, joita tähän työhön erityisesti liittyy. Lisäksi on tehty alustava versio asuinaluelähtöisen työn mallista, joka toimii kaupungin koosta huolimatta, kerätty kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tekijöistä, joita asuinaluelähtöisessä työssä pitää ottaa huomioon sekä kerätty erilaisia tapausesimerkkejä asuinaluelähtöisestä työstä. Samalla voidaan tuoda esiin resurssitarvetta, jota ympäristötyöhön pitää suunnata.