Kiitos ja tavoitteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiitos ja tavoitteita"

Transkriptio

1 2/2005

2 C TM

3 Kiitos ja tavoitteita Kiitän jäsenkuntaa liiton valtuuskunnan saamasta luottamuksesta. Sitä tarvitaan kipeämmin kuin koskaan. Tulevalla valtuuskuntakaudella uudistettava eläinlääkintähuoltolaki on keskeisin asia. Se vaikuttaa ratkaisevasti meidän päivittäiseen työhömme. Uudistuksen suunta on vielä auki. Meillä on ohjat käsissä niin kauan kuin tiedämme, mihin suuntaan olemme menossa. Jos pyrimme keskenämme vastakkaisiin suuntiin tai kaivaudumme poteroihimme, joku muu kyllä tulee ja taluttaa meidät parhaaksi katsomaansa pilttuuseen. Tärkeintä on yhteisten koko yhteiskuntaa palvelevien tavoitteiden löytäminen. Siinä meidän luulisi olevan vahvoilla. Näyttäytyväthän lääkärit ja eläinlääkärit muiden ammattikuntien silmissä joskus jopa kiusallisen kollegiaalisina ja yhtenäisinä. Tavoitteiden sopimiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ohessa hahmottelen ajatuksiani yhteisen työmme pohjaksi. Hedelmällisintä lienee katsoa eläinlääkintähuoltoa kotieläintalouden tukielinkeinona. Tässä katsannossa myös lemmikki- ja harrastuseläimet ovat eräänlaisia hyödykkeitä. Eläinlääkintähuollon tulee tukea kaikkien kotieläinten pitoa siten, että eläimet voisivat palvella omistajiaan parhaalla mahdollisella tavalla, eivätkä muuttuisi yleiseksi riesaksi. Tukea tarvitaan sekä hyvinvoinnin edistämiseen että taloudellisten ja tartunnallisten riskien minimointiin. Työssä voidaan onnistua vain, jos eläinlääkintähuollon yhteyksiä elinkeinoon vahvistetaan. Viranomaisten rooli viimeisenä yhteiskunnan edunvalvojana on kuitenkin kiistaton. Koko yhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan nykyistä enemmän julkista rahoitusta. Lisärahoitusta kannattaa suunnata hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja palveluiden tason nostamiseen. Yhteiskunnan vastuuta on osittain ulotettava nykyistä peruseläinlääkintähuoltoa laajemmalle. Tässä pitäisi ottaa huomioon paikalliset olot. Seutukuntien pitäisi tarjota myös erikoiseläinlääkintäpalveluja alueellaan runsaasti oleville kotieläintalouden osa-alueille. Tätä varten voitaisiin luoda eri eläinlajien lukumääriin perustuvia rajoja sekä palveluiden laatukriteereitä. Yksityissektori pitäisi ottaa mukaan erikoispalveluiden järjestämiseen. Järjestelmä pitää rakentaa siten, ettei se vääristä kilpailua. Järjestelmän tulee ottaa huomioon maan osien erot. Sen pitää olla riittävän joustava, koska samat pelisäännöt eivät toimi sekä kasvukeskuksissa että syrjäseudulla. Matkoista aiheutuvia kustannuksia on pyrittävä minimoimaan. Yksittäisen henkilön työtehtävien kirjoa on vähennettävä ainakin tiheään asutuilla alueilla, jotta ammattitaitoa ja tuottavuutta voitaisiin ylläpitää. Etäisyyksien kasvaessa monitoimiosaajien kilpailukyky paranee. Aluillaan oleva seutukuntamalli luo mahdollisuuksia paikallisten olosuhteiden mukaiseen työtehtävien jakamiseen nykyistä paremmin. Kunnaneläinlääkärikuntaa jo pitkään vaivannutta kaksoisroolia on selkeytettävä. Praktikoillekin on ainakin syrjäisemmillä alueilla silti jätettävä oikeus virkatehtävien suorittamiseen. On tarkoin sovittava, minkä tyyppisiä virkatehtäviä praktisoivalla eläinlääkärillä on oikeus tehdä. Mielestäni praktikolle sopisivat tarkastukset ja niitä koskevat todistukset sekä näytteenottotehtävät. Sen sijaan eläinten omistajille annettavat määräykset määräaikoineen ja muine pakkotoimineen kuuluisivat erillisille virkaeläinlääkäreille. Erillinen virkaeläinlääkärijärjestelmä saaneekin uutta vauhtia CAP-tukeen liittyvistä eläinten hyvinvointitarkastuksista. Edellä esittämistäni mahdollisista tavoitteista saa käsityksen, kuinka laajasta vyyhdestä on kysymys. Sen sorvaaminen lainsäädännöksi on suuri urakka. Eläinlääkärikunnan tavoitteiden varmistamiseksi jäsenistön laaja tuki on välttämätöntä. Mahdolliset sisäiset ristiriidat pitäisikin sopia jo alkumetreillä, etteivät ne aiheuta hankausta kriittisellä loppusuoralla. Tuomas Herva valtuuskunnan puheenjohtaja 59

4

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 2/2005 Tieteelliset artikkelit 63 Sikaruton havaitsemiseen kuluva aika simuloitu ennuste Elapsed time to detect classical swine fever predicted by simulation Saara Raulo ja Tapani Lyytikäinen Muut artikkelit 80 Kainuun hallintokokeilu tiivistää eläinlääkäreiden yhteistyötä Kimmo Rauatmaa 83 Tarttuvat sikataudit jo lähes historiaa Pohjanmaalla Virpi Ala-Risku 87 Vasikkakuolleisuuden hallinta naudanlihan tuotannossa Pirjo Aho 90 Koiran epilepsiageeni löydettiin suomalaisvoimin Hannes Lohi 92 Mielenkiintoinen tapaus: perikardiitti Bela Arosalo 94 Merta edempänä hevosopissa Meri Rantakallio Vakiot 59 Pääkirjoitus: Kiitos ja tavoitteita 62 Ledare: Ett tack och målsättningar 96 Valtuuskunta Puheenjohtajan palsta 100 Ajankohtaista EELAsta 101 Vapaa-aika alkaa välittömästi 102 Microglossus 104 Henkilöuutiset 106 Kurssit 110 Fennovet järjestää 112 Apurahat 113 Avoimet työpaikat 72 Sarcina-tyyppisen bakteerin aiheuttama juoksutusmahatulehdus ja -tympania vasikalla Tapausselostus Sarcina-like bacteria in a calf with abomasitis and abomasal tympany. A case report Kati Dillard ja Marjukka Anttila Kainuun mallista s. 80 Sikataudit lähes historiaan s. 83 Koiran epilepsiageeni löydetty s. 90 Uusi valtuuskunta kuvina s. 96 Mari Heinonen Ur innehållet Den vetenskapliga artikeln simulerar den tid som går åt för att upptäcka svinpest i Finland. De övriga artiklarna berättar ur en veterinärs perspektiv om förvaltningsförsöket i Kajanaland, om att minska smittosamma svinsjukdomar i Österbotten och om att minska på kalvars dödlighet på produktionsgårdar. Det intressanta fallet behandlar perikardit hos en ponny. Ledaren har signerats av fullmäktiges nya ordförande och fullmäktige presenteras en corpore, inklusive bilder, på sid. 96 Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/Pärmbild: Toukka lumella/fjärillarven på snön. Kuva: Jussi Murtosaari

6 Ett tack och målsättningar Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 2 Jag tackar medlemskåren för det förtroende ni visat fullmäktige. Det behövs nu mera än någonsin. Under kommande mandatperiod är förnyandet av veterinärvårdslagen en central sak. På ett avgörande sätt kommer den att inverka på vårt dagliga arbete. Den riktning arbetet kommer att ta är ännu öppen. Vi har tyglarna i vår hand så länge vi vet i vilken riktning vi är på väg. Om vi sinsemellan drar i olika riktningar eller gräver ned oss i skyttegropar leder någon annan oss säkert in i den spilta som anses vara lämplig. Det viktigaste är att hitta gemensamma mål som tjänar hela samhället. Där borde vi vara på den starka sidan. I övriga yrkesgruppers ögon ter sig läkarna och veterinärerna som pinsamt kollegiala och enhetliga. Vi behövs alla för att komma överens om målen. Här skisserar jag upp mina egna tankar till bas för vårt gemensamma arbete. Det mest fruktsamma torde vara att se veterinärvården som en stödfunktion för lantbruket. I detta perspektiv är också sällskaps- och hobbydjur ett slags förnödenheter. Veterinärvården bör stöda djurhållning så att djuren kan tjäna sina ägare på bästa möjliga sätt utan att bli till ett allmänt otyg. Det behövs stöd både till att befrämja välmåendebefrämjande åtgärder och för att minimera ekonomiska samt smittorisker. Arbetet kan lyckas blott om man förstärker bindningarna mellan veterinärvården och branschen. Tjänstemännens roll som samhällets yttersta intressebevakare är dock odiskutabel. För att uppnå de mål som har uppställts för hela samhället krävs ökad offentlig finansiering. Det lönar sig att rikta tilläggsfinansieringen till att öka välmåendet, till förebyggande hälsovård och till att höja på standarden av tjänsterna. Det offentliga ansvaret utvidgas att omfatta mera än den nuvarande basveterinärvården. Här borde man beakta lokala omständigheter. De regionala enheterna borde bjuda ut också specialistveterinärtjänster till sådana husdjurshållningsenheter som förekommer rikligt på området. För detta ändamål kunde man skapa gränser som grundar sig på djurmängder och kvalitetskriterier för tjänsterna. Den privata sektorn borde införlivas i produktionen av tjänster. Systemet bör byggas upp på ett sätt som inte förvränger konkurrensen. Systemet bör beakta skillnaderna i de olika delarna av landet. Det bör även vara tillräckligt flexibelt emedan samma regler inte gäller för både tillväxtcentra och glesbygd. Resekostnaderna bör i mån av möjlighet minimeras. Åtminstone i tätt bebodda områden måste man minska på enskilda personers diversitet i arbetet så att yrkeskunskap och produktivitet kan upprätthållas. Med ökande avstånd ökar konkurrenskraften hos dem som har många talanger. Den regionala modellen som tår i knopp skapar förutsättningar att bättre än tidigare dela upp uppgifterna enligt regionala behov. Den dubbelroll som en längre tid har besvärat kommunalveterinärkåren bör klargöras. Praktikern bör dock, åtminstone i glesbygderna, beredas rätt att utföra sina tjänsteuppgifter. Man bör noggrant komma överens om vilka tjänsteuppgifter en praktiserande veterinär har rätt att utföra. Jag tycker att lämpliga uppgifter för en praktiker vore inspektioner och med dem behäftade intyg samt provtagningsuppgifter. Däremot skulle uppgifter som att tilldela direktiv och begränsningar inklusive tidsgränser till djurägare höra till speciella tjänsteveterinärer. Systemet med speciella tjänsteveterinärer får troligen ny fart av de hälsogranskningar för djur som kommer med CAP-stödet. De potentiella mål jag ovan har skisserat ger en uppskattning av hur omfattande härva vi har att göra med. Att svarva det till lagstiftning är en omfattande uppgift. För att säkra veterinärkårens intressen är det viktigt med ett brett stöd i medlemskåren. Eventuella inre motsättningar borde man reda ut i loppets början så att de inte ställer till besvär på den kritiska slutrakan. Tuomas Herva ordförande fullmäktig 62 Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Antti Nurminen (vastaava toimittaja, ansvarig redaktör) puh Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anna Parkkari puh. (09) faksi (09) Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: lehden kohdalta tai tilaa Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Pirkko Nousiainen puh. (09) Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt redaktionsråd: dosentti Marja-Liisa Hänninen ELT Liisa Kaartinen professori Terttu Katila professori Hannu Korkeala dosentti Sven Nikander professori Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Saloniemi ELT Timo Soveri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Leena Saijonmaa-Koulumies, Minna Viitanen, Raisa Iivonen ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Helsinki puh. (09) faksi (09) Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: Tilaushinnat 2005 Prenumerationspriser 2005: 90 e, eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä ja liiton eläkkeellä oleville jäsenille 35 e, EKYn jäsenille 20 e, pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet 45 e. 90 e, för vet.med. studerande och pensionerade 35 e, för EKY medlem 20 e, för medlem nordiska veterinärförbund 45 e. ISSN Painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen

7 Saara Raulo ja Tapani Lyytikäinen Sikaruton havaitsemiseen kuluva aika simuloitu ennuste Elapsed time to detect classical swine fever predicted by simulation YHTEENVETO Villisioissa endeemisenä esiintyvän sikaruton lisäksi EU:n alueella on koettu sikaruttoepidemioita myös taudista vapaina olleissa maissa. Tällaisia epidemioita esiintyi muun muassa Belgiassa vuonna , Hollannissa vuonna ja Englannissa vuonna Näissä epidemioissa tavattiin yleisesti myös sikaruton lievään taudinmuotoon liitettäviä oirekuvia. Ensimmäisten eläinten tartunnasta taudin ensihavaintoon sikarutosta vapaissa maissa arvioidaan kuluneen useita viikkoja. Ensihavaintoon kuluvan ajan on laskettu vaikuttavan merkittävästi epidemian lopullisiin mittasuhteisiin ja siten vaikuttavan epidemian seurauksiin. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää sikaruton havaitsemismahdollisuutta nykyisin Suomessa vallitsevissa oloissa ja arvioida taudin ensihavaintoaika sikarutonesiintymälle, joka kliinisesti ilmentyisi Euroopan epidemioiden kaltaisin oirekuvin. Ensihavaintoaika arvioitiin epidemiologisen simulaatiomallin avulla. Simulointimallilla jäljiteltiin taudinhavaitsemiseen johtavia tapahtumia, alkaen tilalla tehdyistä ensihavainnoista, aina sikaruttoanalyysiin. Ensimmäiseen sikaruttohavaintoon Suomessa arvioitiin kuluvan todennäköisimmin yhdeksän viikkoa siitä, kun ensimmäinen tuotantotila on saanut maassamme tartunnan. Puolet arvioiduista ensihavaintoajoista sijoittuivat 48 ja 86 vuorokauden välille. Suomelle arvioitu ensihavaintoaika vastaisi Euroopassa toteutuneita muiden kuin villisikaperäisten epidemioiden ensihavaintoaikoja. Sikaruttotutkimuksiin päädyttäisin todennäköisimmin tilalla tehdystä aloitteesta. Välittömästi sikaruttoepäilyyn tilalla havaittujen kliinisten oireiden perusteella päädyttäisiin äärimmäisen harvoin. Sikaruttodiagnoosiin päädyttäisiin mitä todennäköisimmin eläinlääkärin käytyä toistuvasti tilalla ja vasta kun uusintanäytteitä lähetettäisiin tutkittavaksi tilan ongelman syyn selvittämiseksi. Käynnistyttyään tutkimus johtaisi suurella todennäköisyydellä positiiviseen sikaruttotulokseen. Jouduttamalla sikaruttoanalyysiin johtavia toimintapäätöksiä tilalla ja tutkimuslaboratoriossa sikaruton ensihavaintoaikaa Suomessa olisi mahdollista lyhentää. SUMMARY In addition to the endemic occurrence of classical swine fever (CSF) in wild boar, in the EU-countries, several countries have experienced an outbreak of CSF preceded by a period of official freedom of disease. Such epidemics have occurred in Belgium in , in the Netherlands in , and in the UK in Characteristics for those epidemics were the manifestation of mild and vague clinical signs of CSF on the infected farms. In these cases, detection of the index outbreak took place only after several weeks. The length of the time until first detection has a major influence on the final size and duration of an epidemic, and thus affects final consequences. In order to investigate structures most likely leading to detection, factors affecting, and length of predicted first detection time of CSF in Finland, a simulation modeling approach was applied. Prevailing conditions in Finland, and an outbreak with clinical manifestation resembling that in Europe, were taken in account. The model simulates events starting from first observation of disease on the farm, until positive CSF analyses. Detection of the index outbreak will most probably take place nine weeks after the first farm has been infected in Finland. Fifty percent of the observations fit between 48 and 86 days. Initiative action towards CSF diagnosis will take place on the farm. Expected detection time of the index farm in Finland, as revealed by the model, corresponds to experienced non-wild boar related epidemics in Europe. Direct suspicion based on clinical signs is not likely. On the contrary, it is likely that the veterinarian will pay several visits on the farm, and successive samples will be sent for analysis before final CSF diagnosis. On the other hand, once CSF analysis concluded, analysis will most likely reveal positive of CSF. By accelerating decisions on the farm and at the investigating laboratory, it is possible to cut the time passing before detecting the index farm in Finland. 63

8 JOHDANTO Sikaruttoa on esiintynyt Euroopan alueella vuosittain. Useat sikaruttoepidemiat EU-alueella ovat saaneet alkunsa sikaruttovirusta kantavien villisikojen kautta. Lisäksi sikaruttoepidemioita on esiintynyt myös maissa, joissa villisioilla ei uskota olleen osuutta taudin esiintymään. Nämä maat ovat olleet useita vuosia virallisesti vapaita taudista ja taudin lähteeksi on osoittautunut muun muassa sikojen tuonti maahan tai saastuneen ruokajätteen syöttö (Moennig ym. 2003). Riski sikaruton tulolle Suomeen on arvioitu vuosina vallinneille olosuhteille, riski arvioitiin olemattomaksi tai alhaiseksi (Rosengren ym. 2002). Suurin maahantuloriski liitettiin sianlihaa sisältävien tuotteiden ja tuoreen sianlihan tuontiin sellaisista maista, joissa oli todettu sikaruttoa. Sikaruttotaudinpurkaumat EU:ssa viimeisen kymmenen vuoden ajalta on koottu taulukkoon 1. Epidemioista muun muassa Belgian 93 94, Hollannin ja Englannin 2000 epidemiat, eivät ole osoittautuneet villisikaperäisiksi, ja niistä on kohtuudella julkaisutietoa saatavilla. Pesti-sukuun kuuluvan sikaruttoviruksen kannat jaotellaan taudinaiheuttamiskykynsä mukaan: korkean, kohtalaisen, alhaisen ja avirulenssin viruskantoihin (Van Oirschot 1988). Kannan virulenssi vaikuttaa muun muassa näkyvien taudinoireiden ilmentymään sekä viruksen tartuttavuuteen. Edellä mainituissa Belgian, Hollannin ja Englannin epidemioiden aiheuttajaviruskannat ovat olleet taudinaiheuttamiskyvyltään kohtalaisesti tai alhaisesti virulentteja (Moennig ym. 2003). Tartuntatiloilla tavatut oireet saattoivat ilmentyä usein vaihtelevan epämääräisinä, mikä vaikeutti niiden yhdistämistä sikaruttoon. Oireet saattoivat kehittyä hitaasti, kuolleisuus kohosi merkitsevästi vasta pidemmän ajan kuluessa ja osa eläimistä toipui sairaudesta (Koenen ym. 1996, Elbers ym. 1999, McKinnon 2001). Etenkin vanhemmilla eläimillä oireet esiintyivät lievinä. Emakoilla usein tavattiin aluksi vain ohimenevää kuumeilua ja ruokahaluttomuutta, luomisia tai heikkoina syntyneitä porsaita. Sikarutolle tyypillisiä ihomuutoksia ei aina ollut havaittavissa. Vakavammin oirehtivat alle 12 viikon ikäiset porsaat, joilla esiintyi muun muassa korkea kuume, konjuktiviittia, ripulia ja hermosto-oireita. Kuten kliiniset oireet, patologisanatomiset löydöksetkään eivät olleet aina sikaruton kannalta tunnusomaisia (Elbers ym. 1999). Epidemioista eristetyillä viruskannoilla tehdyt kokeelliset tartunnat ovat tukeneet epidemioiden aikaisia oirehavaintoja (Laevens ym. 1999, Dewulf ym. 2001). Tautiepidemian aiheuttajan ensihavaintoon kuluvaa aikaa kutsutaan ensimmäiseksi korkean riskin ajaksi ( high risk period ). Korkean riskin ajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin tauti voi levitä maassa suurella todennäköisyydellä. Korkean riskin aika käsittää ajan ensimmäisen eläimen tartunnasta maassa, siihen kunnes uhkaa uusille tartunnoille maassa ei katsota enää käytännössä olevan. Korkean riskin aika voidaan erotella kahteen jaksoon. Ensimmäinen korkean riskin aika alkaa ensimmäisestä tartunnasta ja päättyy taudin hallintatoimien aloittamiseen. Toinen korkean riskin aika alkaa taudin hallintatoimien aloittamisesta ja päättyy, kun uhka uusille tartunnoille on väistetty. Taudin hallintatoimien aloituksen edellytyksenä on, että taudin ensihavainto maassa on tapahtunut. Tautiepidemian aiheuttajan ensihavaintoon kuluvan ajan, eli ensimmäisen korkean riskin ajan, on todettu vaikuttavan merkittävästi epidemian lopulliseen kestoon ja mittasuhteisiin ja näin ollen vaikuttavan suuresti epidemiasta aiheutuviin lopullisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin (Mangen ym. 2003). Arviot taudin ensimmäiseen havaitsemiseen kuluneesta ajasta EU:n alueella esiintyneissä epidemioissa vaihtelevat kolmesta jopa kymmeneen viikkoon. Belgiassa 1993 ensihavaintoon kului arviolta kolme (Koenen ym. 1996), Hollannissa 1997 kuusi (Elbers ym. 1999) ja Englannissa 2000 arviolta yhdeksän ja puoli viikkoa (Mckinnon 2001). Tutkimustavoitteet Edellä mainituista lähtökohdista asetettiin tavoitteeksi laatia arvio siitä, kuinka pitkä olisi Suomessa tartunnan tulosta ensimmäiselle sikatilalle tautidiagnoosin varmistumiseen kuluva aika ( ensihavaintoaika ), jos taudin kuva olisi Euroopassa viime vuosina todetun kaltainen. Päämäärän saavuttamiseksi tulee selvittää sikaruton ensihavaintoon Suomessa johtavat keskeiset tekijät, joiden perusteella arvioidaan taudin ensihavaintoaika sekä siihen merkitsevästi vaikuttavat yksittäiset tekijät. Lähtöoletukset ja rajaukset Tutkimustavoitteen lähtökohtana tutkittiin sikaruton havaitsemismahdollisuutta nykyisin Suomessa vallitsevissa oloissa. Oletuksena pidetään, ettei sikarutto esiintyessään erotu oleellisesti tällä hetkellä suomalaisissa sikaloissa tavattavista oireista; oireiden laadun, sairastumistapausten määrän tai sairastuneiden eläinryhmien osalta. Sikaruton tartuttamilla tiloilla saattaa lisäksi olla muuta tautia, joka oireiltaan voi muistuttaa sikaruttoa. Tiloilla voi esiintyä vain tällä hetkellä Suomessa esiintyviä sikatauteja. Viruksen taudinaiheuttamiskyky, tartuttavuus ja sen aiheuttama taudinkuva oletetaan 64

9 Belgiassa ja Hollannissa tavatun kaltaiseksi. Sikarutto voi ilmentyä yksittäisellä tilalla pahimmillaan sen tasoisena kuin sen on raportoitu taudinhavaitsemishetkellä olleen Belgiassa ja Hollannissa Eläinhoitajien kyky havaita oireita sioissa oletetaan saman kaltaiseksi kuin hoitajilla Belgiassa Toisaalta eläinhoitajien oletetaan toimivan suomalaisittain. Tutkimus ei sisällä itsestään rajoittuvia tai piileviksi jääviä taudinkuvia, eikä myöskään korkean virulenssin taudin ilmentymämuotoja, jotka poikkeaisivat huomattavasti Belgiassa tai Hollannissa tavatuista. Tutkimus ei kata huomattavasti suomalaisilla sikatiloilla nykyisellään esiintyneistä poikkeavia taudinkuvia, joiden oletettaisiin vahvasti johtavan tautikuvansa perusteella välittömään kliiniseen sikaruttoepäilyyn. Tutkimukseen ei ole sisällytetty Suomen minisikapopulaatiota, tai sikalarekisterin ulkopuolisia villisikatarhoja ja sikapitopaikkoja. AINEISTO JA MENETELMÄT Eläinhoitajien tartuntataudin tunnistamiskyky, yhteydenottoherkkyys eläinlääkäriin sekä toteutuneet yhteydenotot eläinlääkäriin ja tautien esiintyvyys suomalaisilla sikatiloilla vuonna 2002 selvitettiin kyselyn avulla. Epäsuorat tilojen väliset yhteydet, yhteystavat ja niiden esiintymismäärät on arvioitu analysoimalla sianhoitajille ja sikaloissa lomittaville tehtyjen kyselytulosten perusteella, joilla tutkittiin vuoden 2002 tapahtumia tiloilla. Kysely tuloksia on julkaistu aikaisemmin (Raulo ym. 2003a). Sikatiloilta EELAan saapuneet näytelähetysmäärät ja näyteeräkoot vuonna 2002 selvitettiin EELAn tilastointijärjestelmästä (LIMS). Virologialle saapuneiden sikaperäisten näytteiden lähetetiedot poimittiin EELAan saapuneista näytelähetteistä ajanjaksolta Näytteille tehdyt virologiset analyysit selvitettiin lisäksi virologian työpäiväkirjoista. Näytelähetysja tutkimustodennäköisyystuloksia on esitetty Raulo ym. 2003b. Teurastamotoiminnan lähdeaineistona käytettiin EVI:n toimittamia lihantarkastus- ja teurashylkytilastoja vuodelta 2002 (EVI). Sikojen siirrot tilojen välillä ja teurastamolle on kuvattu rekisteritietojen mukaisesti. Rekisterilähteinä on käytetty sikasiirto-, osto- ja myyntirekisteritietoja ajanjaksolta (MMM/TIKE). Tuotantosikaloiden tuotanto- ja sijaintitiedot perustuvat sikalarekisterin vuoden 2002 tietoihin (MMM/TIKE). Sikaruton oire-esiintymät eläinryhmä- ja tilatyypeittäin, oireiden ajalliset esiintymät ja havaittavuus sekä sikaruttoanalyysimenetelmien tehokkuus perustuvat julkaisutietoihin (Koenen ym. 1996, Stegeman ym. 1999, Clavijo ym. 2001, Elbers ym. 2002, Dewulf ym. 2004), joita on täydennetty tutkijayhteistyönä hollantilaisella ja belgialaisella aineistolla. Epidemiologinen simulointimalli Mallilla jäljitellään päätöksentekovaiheita sekä tapahtumaketjua joka etenee siihen, kunnes maassa tehdään ensimmäinen sikaruttohavainto. Malli kuvaa sikaruton ensihavaintoajan määräytymistä ja taudin leviämistä tuona ajanjaksona Suomessa. Ensihavaintoaika käsittää ajan, joka kuluu siitä, kun ensimmäisen kerran suomalaisella tuotantosikatilalla eläimet ovat altistuneet sikarutolle siihen, kunnes ensimmäinen laboratorioanalyysein varmistettu tautihavainto on maassa toteutunut. Mallilla kuvattavat rakenteet jäljittelevät kerättyä aineistoa. Aineisto tai aineiston tilastolliset analyysitulokset muodostavat mallia ohjaavia parametreja. Siltä osin kuin aineisto oli puutteellista, esimerkiksi alhainen havaintomäärä, epävarmuus huomioitiin parametreja arvioitaessa. Tapahtumakulku ohjautuu osaltaan ennakoidusti ja osaltaan sattumanvaraisesti. Malli ottaa huomioon tilojen maantieteellisen sijainnin, sekä tapahtumien aikasuhteet. Malli toteutettiin Monte Carlo -simulaatiolla, jossa yksi toistokerta (iteraatio) simuloi yhden epidemian kulun. Toistamalla mahdollisia epidemian kulkuja lukuisasti saadaan käsitys epidemian tyypillisimmästä kulusta sekä toisaalta mahdollisten epidemioiden kulun vaihtelevuudesta. Simulointimalli rakennettiin useista erillisistä alamalleista. Mallin osien syöttöarvoina käytettyjen tunnuslukujen, parametrisoinnin ja toiminnallisten rakenteiden kuvaukset julkaistaan erillisinä artikkeleina sekä osaltaan meneillään olevan MAKERA-rahoitteisen hankkeen tulosten raportoinnin yhteydessä. Niiltä osin kuin taudin havaitseminen on riippuvaista eläinten siirroista, taudin havaitsemisen liittyvät tapahtumat muodostavat alamalleja eläinten siirtoja kuvaavaan malliosioon. Sikojen siirroista riippumattomat taudin havaitsemiseen liittyvät osiot on rakennettu erillisinä alamalleina. Taudinhavaitsemista jäljittelevät alamallit tai niitten tulostumat on nivottu taudinleviämistä jäljittelevään mallin osaan. Ensihavainnon kannalta malliin sisällytetyt keskeiset asiat ovat: tartuntatilojen tunnistus, tartuntatilojen tilakohtaisten havaintoaikojen muodostuminen tilalla vallitsevista havaintoreiteistä sekä maan ensihavaintoajan johtaminen yksittäisistä tartuntatiloille arvioiduista havaintoajoista. Esitettävät tulokset pohjautuvat julkaisujen (Raulo ja Lyytikäinen 2004 ja Lyytikäinen ja Raulo 2004) jatkoanalyyseihin. Julkaisuaineistona on käytetty iteraation tuloksia. 65

10 KESKEISET TULOKSET Ensihavainnon mahdollistavat reitit Suomessa!" #" $" %&'!(&)!))! (*+,!%(!-.))!,+(&&/&%*+,!/(! -./ Ensimmäiseksi kartoitettiin tavat, jotka voisivat Suomessa johtaa tutkimuksiin sikaruton varalta. Tutkimusaloite voi lähteä tartunnan saaneelta tilalta sioissa esiintyvien kliinisten oireiden vuoksi. Tilalla tehdyt havainnot voivat johtaa välittömästi kliiniseen sikaruttoepäilyyn tai vaihtoehtoisesti käynnistää taudinsyyn selvityksen, joka ennen pitkään päätyisi tutkimuksiin myös sikaruton varalta. Teurastamolla tehtyjen havaintojen perusteella voidaan niin ikään päätyä välittömään kliiniseen sikaruttoepäilyyn tai käynnistää tutkimukset, jotka päätyisivät sikaruttoanalyysiin. Lisäksi sikaruttoa tutkitaan maassamme säännöllisesti kantakoe- ja keinosiemennysasemilta (Raulo ym. 2003b). Edellä mainitut ensihavaintoon johtavat tapahtumaketjut osoittautuivat eläinsiirroista riippumattomiksi havaintoreiteiksi tai eläinsiirtoihin liittyviksi havaintoreiteiksi. Ensin mainittuja ovat tilalla tapahtuvasta aloitteesta käynnistyvät havaintoreitit. Eläinsiirroista riippuvia ovat teurastamolla käynnistyvät havaintoreitit ja kantakoe- ja keinosiemennysasemien rutiinitutkimukset. Koska päätavoitteena oli määrittää aika, joka havaitsemiseen kuluisi, tarkasteltiin seuraavaksi edellä mainittuja tutkimuksiin johtavia reittejä yksityiskohtaisemmin. Tilalta lähtevän aloitteen ja sikaruttotutkimusten välille huomattiin liittyvän useita yksittäisten henkilöiden tekemiä päätöksiä. Kunkin päätöksentekovaiheen todettiin muodostavan mahdollisen viiveen lopulliseen havaitsemisaikaan. Teurastamoaloitteen jälkeen päätöksentekovaiheita vaikuttaisi olevan vähemmän, joten ajallisesti havaintoon voitaisiin päätyä nopeammin. Kaikkein nopein havainto- ()*+,- )**.*/+ -./ ::63/;27 ()*+,- )**.*/ :; <=>29214;01;5>0;!"#$%&''() $*$+,,!" 2+)3-1,7()83, 5()!+2-2*4*29:!"#$%&''() $*$+,,!" );<=;.5(, 5()!+2-2*4*29:!"#$%&''() $*$+,,!" $%D;9A962> / / ()*+,- )**.*/ / /6221!"#$%&''() $*$+,,!"!"#$%$&"'!"#$%&''() $*$+,,!" / /6221!"#$%&''() $*$+,,!" / E24=4 545BCC920AB19:; /6221!!"# Sikaruttoanalyysiin ja epäilyyn johtavat reitit ja niihin liittyvät päätöksentekokohdat. Kaaviot kuvaavat tilalähtöistä (A), teurastamolähtöistä (B) ja rutiiniseurantatutkimuslähtöistä (C) tapahtumaketjua, jotka mahdollistavat sikaruton ensihavainnon Suomessa. *muun muassa sikatautiasiantuntijat ja patologit Pathways leading to CSF analysis or suspicion, and decisions involved. Figures represent schematic paths starting from the farm (A), abattoir (B), or the routine like monitoring scheme (C) that may lead to first detection of CSF in Finland. *swine disease experts, pathology etc. reitti teoriassa on rutiininomainen tutkimusohjelma, koska se ei sisällä yhtään yksittäistä päätöksenteon vaihetta (Kuva 1). Tilalta lähtevän aloitteen ja EELAn Virologian tutkimusyksikköön päätyvän sikaruttotutkimuksen välinen päätöksentekoketju ra- 66

11 kennettiin simulointimalliin. Mallin avulla arvioitiin yksittäiselle tilalla kokonaisaika, joka kuluisi siitä, kun tila saisi tartunnan, siihen kunnes tilalta päätyisi näytteitä sikaruttotutkimukseen, joka osoittaisi tilalla olevan sikaruttoa. Tilakohtaista havaintoaikaa täydennettiin teurastamo- ja rutiinitutkimuslähtöisin havaintoreitein. Sekä teurastamoaloite että rutiinitutkimukset ovat sidoksissa sikojen lähettämiseen teuraaksi tartunnan saaneelta tilalta. Sikojen siirtoja tilalta teurastamolle jäljitettiin sikasiirtorekisteritilastoinnin avulla. Ottaen huomioon tilan sikojen teuraaksi lähettämisen todennäköisyys ja rutiinitutkimuksen piiriin kuuluminen, arvioitiin kullekin tilalle tilakohtainen lyhyin sikaruton havaitsemisaika. Todennäköisin ensihavaintoaika Suomessa Taudin leviäminen ensimmäiseltä tartunnan saaneelta tilalta simuloitiin erikseen. Simuloinnissa huomioitiin eläinten siirrot tilojen välillä, eläinkuljetusvälineiden käynnit tiloilla sekä muut taudin leviämistä tilojen välillä mahdollistavat yhteydet vuoden 2002 mukaisesti. Kaikista tartunnan saaneiden tilojen yksittäisistä havaintoajoista lyhyin aika määrää lopulta ensimmäiseen havaintoon kuluvan ajan maassa. Yhdistämällä taudin leviäminen ja taudinhavaitseminen saatiin alustava arvio sikaruton ensihavaintoajalle Suomessa. Ensimmäiseen sikaruttohavaintoon Suomessa kuluisi tyypillisesti yhdeksän viikkoa ja kaksi päivää siitä, kun ensimmäinen tila on saanut maassamme tartunnan (kuva 2). Taudin ensimmäiseen havaintoaikaan maassa näyttäisi olennaisesti vaikuttavan muun muassa ensimmäiseksi tartunnan saaneen sikatilan tuotantotyyppi. Ensimmäiseksi tartunnan saaneen tilan tuotantotyypistä riippuen, ensimmäinen korkeanriskinaika näyttäisi '""!"" &"" %"" $"" #"" " vaihtelevan kuudesta kahteentoista viikkoon (Lyytikäinen ja Raulo 2004). Sikaruttotutkimuksiin päädyttäisin todennäköisimmin tilalla tehdystä aloitteesta, eläinlääkärin käytyä tilalla useamman kerran ja vasta kun näytteitä olisi lähetetty tutkittavaksi toistuvasti. Havainto tilalla tehdystä aloitteesta, sekä siihen liittyvät päätökset ja viiveet!" #"" #!" $"" ()*+*),-.*//)*.,- 0* :/8#.0 *-9,;0*:-8*-80<,8;:4-037 Suhteellinen jakauma ajasta, joka kuluisi ensimmäisen tilan tartunnasta, siihen kunnes maassa saadaan ensimmäinen positiivinen sikaruttoanalyysitulos. Jakauma kuvaa iteraation aikatuloksia. Keskihavainto (mediaani) on 65 päivää, 50 prosenttia havainnoista on 48 ja 86 päivän väliltä, 95 prosenttia havainnoista on alle 133 päivää (Raulo ja Lyytikäinen 2004, Lyytikäinen ja Raulo 2004 julkaisuaineiston jatkoanalyysi). Relative results distribution of iterations. Single iteration represents the time from infection until detection (in days) of the index farm in Finland by a positive CSF analysis result. Median detection time 65 days, 50 % of observations between 48 and 86 days, 95 % of observations < 133 days (Raulo and Lyytikäinen 2004, Lyytikäinen and Raulo 2004 extended analysis). Kuten edellä todettiin, maan ensimmäiseen sikaruttohavaintoon päädyttäisiin todennäköisimmin tilalta tehdyn aloitteen vuoksi. Alustavien tulosten mukaan yksittäisellä tilalla sikarutto havaittaisiin epidemiasta riippumattomana, tilan tuotantotyypistä riippuen, kuudesta kuuteentoista viikkoa tilan tartunnasta (Raulo ja Lyytikäinen 2004). Ottaen huomioon, että taudinkuvan tilalla ajatellaan olevan Belgiassa ja Hollannissa todetun kaltainen, suoraan kliiniseen epäilyyn päädyttäisiin äärimmäisen harvoin (Raulo ym. 2003b). Yksittäisen tilan tartunnasta sikaruton havaitsemiseen kuluvana aikana ehditään tilalla ja sillä todettuun ongelmaan liittyen tehdä useita toimintapäätöksiä, joista osa ohjaa tutkimuksia kohti sikaruttoanalyysiä. Yksittäisen tilan havaintoaika ja siihen johtavien tekijöiden aikasuhteita analysoitiin mahdollisten merkittävien viivekohtien tunnistamiseksi (Raulo ja Lyytikäinen 2004). Porsastuotantotilalla ensimmäiset sikarutto-oireet olisivat havaittavissa vuorokauden kuluttua tilan tartunnasta. Niistä päivistä, jolloin 67

12 !""#!""$!""%!""&!""'!""" ())) ())! ())( ())* ())#+,-./01/ * * / #' '! 2 39:01/;<; #* 2 $! $( 37-5/>1/ ' ' #!! *( /0A16BC!% 2:D/0E/6FD/10 &' (! **!% =9--/0A16GH #(# $ IA/-1/6IA/-J ($ #( #" $$!' " * $ 2 ( (! 2 C>9/A1/6L>9/A1/ &!) (! 2 H7M48.7>56;;;;;;;;;;;;;;; H7M48.97>5 N/O4P901/6;;;;;;;;;;;;;; N/Q4P901/ & && 2!"!$ *(!( & ( R/0:O/6S>/0Q4 " R98/01/! $( F/O:/6T4>8/0J!!& $( # ##!! #!$!&# *&' #$! 2 F4>.1/;<;N90A4045>9 &* %( %"!&(!(' $( "& ")!# (! #) #' 2 #& (% V:4OO16L?4QW ( ( (!!* BO>/10/6BO>/104! ( X40KEK6R7::1/ (%!)!!!#!%!# " G78.4>:;10P1Q/A4:;AW4;078.4>;9`;97A.>4/O:;10;/;J4/>Y;2;Z;9QQ7>>4PY;+a/07/>J[N/J;())#Y;090\U1-P;.9/>;9>1510; 4D1P481Q:;W15W-15WA4P];R4`4>40Q4^;_I2; Sikaruttoesiintymät Euroopassa vuosina Classical swine fever outbreaks in Europe from 1994 to

13 oireita olisi havaittavissa tilalla, omistajan arvioitiin havaitsevan noin 44 prosenttia ja ensihavaintonsa perusteella ottavan yhteyttä eläinlääkäriin noin 55 prosenttia todennäköisyydellä. Tästä seurasi, että ensimmäinen eläinlääkärin käynti tilalla tapahtuisi vasta vuorokauden kuluttua tilan tartunnasta. Varsin epätodennäköiseksi (keskimäärin p=0,002) osoittautui, että eläinlääkärin ensimmäisen tilakäynnin tuloksena lähetettäisiin tutkittavaksi näytteitä ongelman selvittämiseksi. Näytteiden lähettämisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti jo seuraavalle käynnille (keskimäärin p=0,5). Eläinlääkäriin oltaisiin jopa viisi kertaa yhteydessä, ennen kuin tutkimusnäytteitä lähetettäisiin tilan terveysongelman selvittämiseksi. Tulosten mukaan ensimmäisen kerran virologisiin tutkimuksiin päätyisi tilalta näytteitä 39 69:n vuorokauden kuluttua tilan tartunnasta. Keskimäärin vasta tilan toiseen virologiseen tutkimukseen ongelman selvittämiseksi sisällytettäisiin muiden tutkimusten lisäksi sikaruttoanalyysi (keskimäärin p=0,6). Ensimmäinen sikaruttoanalyysi suurella todennäköisyydellä (keskimäärin p=0,9) osoittautuisi positiiviseksi. Sikaruttoanalyysiä jouduttavat päätökset tehtäisiin keskimäärin lihasikalan osalta porsastuotantosikalaa nopeammin (Raulo ja Lyytikäinen 2004) analyysiin johtavien rakenteiden eroamatta kuitenkaan oleellisesti toisistaan. POHDINTA Ensihavainnon merkitys lopulliseen epidemiaan ja sen seurauksiin Saavutettujen tulosten mukaan odotettava ensihavaintoajan pituus Suomessa ei poikkeaisi merkittävästi Euroopassa koettujen epidemioiden ensihavaintoajoista, jotka eivät ole osoittautuneet villisikaperäisiksi. Tämän perusteella voisi olettaa, että ensihavaintoon mennessä tartunnan ehtisi jo saada useampi sikatila, joten Suomessakin voitaisiin kokea epidemian kaltainen taudinpurkaus. Ensihavaintoajan pituudella on selkeä yhteys tartuntatilojen lukumäärään. Tartuntatiloja ensihavaintohetkellä Belgian epidemian aikana arvioidaan olleen jo viidestä kahdeksaan. Ensihavaintoon arvellaan kuluneen kolme viikkoa viruksen maahan tulosta. Vastaavasti Hollannissa kuuden viikon ensihavaintoaikana tartunnan oli saanut 38 tilaa (Elbers ym. 1999), ja Englannin vuoden 2000 epidemian yhdeksän ja puolen viikon ensihavaintoaikana tartunta oli levinnyt kolmelle neljälle tilalle (McKinnon 2001). Epidemioiden aikana tartunnan saaneita tiloja löytyi lopullisesti 48 Belgiassa, 429 Hollannissa ja 16 Englannissa (taulukko 1). Kaikkien tartuntatilojen löytämiseksi kului aikaa Englannin kolmesta kuukaudesta (McKinnon 2001) Hollannin 13 kuukauteen (Elbers ym. 1999). Belgiassa tartuntatilat jäljitettiin seitsemässä kuukaudessa (Sharpe 1999). Kaikki kolme maata edustavat Euroopan sikatiheimpiä maita. Ensihavaintoaikaan mennessä tartunnan saaneiden tilojen lukumäärän on osoitettu ennustavan hyvin epidemian lopullista laajuutta ja kestoa sekä epidemiasta koituvia taloudellisia seurauksia (Mangen ym. 2003). Eläintautien, kuten sikaruttoepidemian, aiheuttamat taloudelliset menetykset kohdistuvat sikatuottajien lisäksi yhteiskunnan maksettaviksi. Sianlihan jatkotuotannon kärsimät taloudelliset menetykset voivat olla huomattavia taudin aiheuttaman kysyntä- tai kustannussokin vuoksi. Myös kuluttajat Suomessa saattaisivat kärsiä kohonneiden kuluttajahintojen myötä (Niemi 2002). Ensihavainto maassa käynnistää taudin leviämistä rajoittavat ja hävittämiseen tähtäävät hallintotoimet. Hallintotoimien myötä syntyy maahan uusia taudinhavaitsemisen mahdollistavia reittejä. Tartunnan saaneeksi todetun tilan kontakteja jäljittämällä voidaan muut tartuntatilat tunnistaa jopa ennen taudin oireiden esiintymistä tilalla. Hallintotoimet käsittävät myös suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustamisen. Vyöhykkeillä toimitettavat sikatilojen tutkimukset osaltaan jouduttavat tartuntatilojen löytymistä. Tieto taudin esiintymisestä maassa eittämättä vaikuttaa myös yleiseen tautitietoisuuteen. Kohonneen tautitietoisuuden voidaan ajatella muuttavan maassa aikaisemmin vallinneiden taudinhavaitsemisreittien tehokkuutta ja niiden keskinäistä merkitystä johtaa tautihavaintoon. Tietoisuus vahvistetusta ensihavainnosta voi lisätä kliinisiin oireisiin perustuvia tautiepäilyjä tai ainakin jouduttaa merkittävästi näytteiden lähetystä sikaruttotutkimuksiin. Tehostunut tartuntatilojen jäljittäminen nopeuttaa taudinhävittämistä ja samalla edesauttaa taudin leviämisen rajoittamista maassa. Ensihavaintoajan lyhentämismahdollisuudet Suomessa Todennäköisin sikaruton ensihavaintoon johtava tapahtumareitti nykyisillään Suomessa käynnistyisi tilalla tehdystä aloitteesta. Yksittäisen tilan tartunnasta sikaruton havaitsemiseen kuluvana aikana tehtäisiin tilalla ja sen ulkopuolella useita toimintapäätöksiä, joista osa ohjaisi kulkua kohti sikaruttoanalyysiä. Sikaruton ensihavaintoaikaa Suomessa on mahdollista lyhentää. Yksittäisen tilan havaintoaikaan ja siihen johtavien tunnistettujen viivekohtien perusteella havaintoaikaan johtavia toimintapäätöksiä voitaisiin jouduttaa tilalla ja tutkimuslaboratoriossa. Lisäksi seurantajärjestelmän kattavuutta 69

14 muuttamalla voitaisiin ensihavaintoaikaa lyhentää. Omistajien ja eläinten hoitajien koulutus ongelmien välittömäksi tunnistamiseksi voisi nopeuttaa yhteydenottoa tilalta eläinlääkäriin. Sianhoitajille tehdyn kyselyn perusteella kuitenkin todettiin yhteydenoton olevan jo nykyisellään korkean (Raulo ym. 2003a). Ongelman nopeampi tunnistaminen tilalla ei siten ehkä lyhentäisi merkittävästi ensihavaintoaikaa nykyisestään. Joutuisampi päätös lähettää ja nykyistä useampi näytelähetys sikatiloilta tutkimuslaboratorioon voisi lyhentää ensihavaintoaikaa maassa. Käytännössä tutkimuslähetyksiin liittyy aina kustannuksia, jotka osaltaan estävät näytelähetysmäärien merkittävää kasvattamista. Ensihavaintoaika voisi lisäksi lyhentyä, jos tutkimuslaboratorioon saapuvista sikanäytteistä tutkittaisiin nykyistä useampi myös sikaruton varalta. Kuten jo tutkimuksen varhaisessa vaiheessa todettiin, nykyolosuhteissa teoreettisesti nopeiten sikaruttohavaintoon päästäisiin rutiininomaisen tutkimuksen kautta, koska se ei ole riippuvainen yksittäisten henkilöiden toimintapäätöksistä. Seurannan tutkimuskohteiden laajentaminen sisältämään myös seurannan piiriin kuulumattomilta tiloilta lähetettyjä ongelman sairauden tai kuoleman syyn selvittämiseen liittyviä näytteitä voisi olla tällainen toimenpide. Seurannan kaltaisen järjestelmän laajentaminen koskettamaan tutkimuksiin nykyisellään päätyviä sikanäytteitä ei kuitenkaan vähentäisi yksittäisten päätöksentekijöiden merkitystä tilalla ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, eikä yksittäisen eläinlääkärin osuutta näytelähetyksen toteutumiseen. 70 KIITOKSET Edellä esitetyt alustavat tulokset kuuluvat osaltaan laajempaan MAKERA-rahoitteiseen Sikaruton terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - tutkimushankkeeseen (MMM 3909/502/2001). Kiitämme EELAn virologian ja patologian tutkimusyksiköitä, sekä MMM/TIKE:ta hyvästä yhteistyöstä. KIRJALLISUUS Clavijo, A., Lin, M., Riva, J., Zhou, E.M. Application of competitive enzymelinked immunosorbent assay for the serologic diagnosis of classical swine fever virus infection. J Vet. Diagn. Invest. 2001; 13: Dewulf, J., Laevens, H., Koenen, F., Minitiens, K., de Kruif, A. An experimental infection with classical swine fever virus in pregnant sows: Transmission of the virus, course of the disease, antibody response and effect on gestation. J. Vet. Med. 2001; 48: Dewulf, J., Koenen, F., Minitiens, K., Denis, P., Ribbens, S., de Kruif, A. Analytical performance of several classical fever laboratory diagnostic techniques on live animals for detection of infection. J Virol. Metho. 2004; 119: Elbers, A.R.W., Stegeman, A., Moser, H., Ekker, H.M., Smak, J.A, Pluimers, F.H.. The classical swine fever epidemic in the Netherlands: descriptive epidemiology. Prev. Vet. Med. 1999; 42: Elbers, A.R.W., Bouma, A., Stegeman, J.A. Quantitative assessment of clinical signs for the detection of classical swine fever outbreaks during an epidemic. Vet. Microbiol. 2002; 85: Koenen, F., Van Caenegem, G., Vermeersch, J.P., Vandenheede, J., Deluyker, H. Epidemiological characteristics of an outbreak of classical swine fever in an area of high pig density. Vet. Rec. 1996; 139: Laevens, H., Koenen, F., Deluyker, H., de Kruif, A. Experimental infection of slaughter pigs with classical swine fever virus: transmission of the virus, course of the disease and antibody response. Vet. Rec.1999; 145: Lyytikäinen, T. ja Raulo, S.M. Spread of CSF by the time of first detection in Finland. Society of Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine, Annual Conference Martigny 24 th to 26th March, Sveitsi. 2004; Posteriesitys. McKinnon, J.D. Some clinical and epidemiological aspects of the outbreak of classical swine fever in East Anglia in DEFRA, State Veterinary Journal 2001; 11: 2 7. Mangen, J.M., Mourits, M.C.M, Nielen, M. Proceedings of the 10 th International Symposium of Veterinary Epidemiology and Economics, Vina del Mar, Chile 2003; Abstrakti no Moennig, V., Floegel-Niesmann, G., Greiser-Wilke, I. Clinical signs and epidemiology of classical swine fever: A review of new knowledge. Vet. J 2003; 165: Niemi, J.K. Eläintautiriskien ekonomiaa. MTT:n selvityksiä 2002; 12: 39s. Raulo, S.M. ja Lyytikäinen, T. Detection of CSF on a pig farm in Finland. Society of Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine, Annual Conference Martigny 24 th to 26th March, Sveitsi. 2004; Posteriesitys. Raulo, S.M., Lyytikäinen T., Rautiainen, E., Maijala, R. Taudeilta suojautuminen. Sika 2003a; 5: Raulo, S.M., Lyytikäinen T., Rautiainen, E., Maijala, R. Modeling detection of CSF on a pig farm in Finland. 10 th International Symposium of Veterinary Epidemiology and Economics, Vina del Mar, Chile 2003b; Abstrakti no Rosengren, H., Rautiainen, E., Lyytikäinen, T., Maijala, R. Kvalitatiivinen riskinarviointi: Klassisen sikaruton maahantulo ja leviäminen Suomessa. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos julkaisu 2002; 6: Stegeman, A., Elbers, A.R.W., Bouma, A., de Smit, H., de Jong, M.C.M. Transmission of classical swine fever virus within herds during the epidemic in The Netherlands. Prev. Vet. Med. 1999; 42: Van Oirchot, J.T. Description of the virus infection. Teoksessa: Classical swine fever and related viral infections. Liess B. (toim.) Martinus nijhoff Publishing, Boston, USA s KIRJOITTAJIEN OSOITTEET ELT Saara Raulo Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö PL 45 (Hämeentie 57) Helsinki puh. (09) FT Tapani Lyytikäinen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö PL 45 (Hämeentie 57) Helsinki

15

16 Kati Dillard ja Marjukka Anttila Sarcina-tyyppisen bakteerin aiheuttama juoksutusmahatulehdus ja -tympania vasikalla Tapausselostus Sarcina-like bacteria in a calf with abomasitis and abomasal tympany A case report YHTEENVETO Juoksutusmahan tympania ja tulehdus on useissa maissa merkittävä vasikoiden ja karitsojen tauti, joka on yhdistetty Sarcina -tyyppisten bakteerien lisääntymiseen juoksutusmahassa. Taudille on tyypillistä voimakas äkillinen puhaltuminen ja eläimen nopea menehtyminen. Sarcina -tyyppisiä bakteereja ei Suomessa ole aikaisemmin todettu juoksutusmahan tulehduksien yhteydessä vasikoilla tai muilla eläimillä. Sairauden esiintyminen voi liittyä pikkuvasikoiden hoito- ja ruokintakäytäntöjen muuttumiseen. Vasikoita kasvatetaan yhteiskarsinoissa, joissa juomarehua on jatkuvasti saatavilla. Juomarehua valmistetaan kerralla suuria määriä, jolloin sen lämpötila laskee vähitellen ja hyvän hygienian ylläpito on vaikeampaa. Sarcina -tyyppisten bakteerien lisääntyminen aiheuttaa juoksutusmahassa voimakkaan tulehduksen ja kaasun muodostuksen. Sen eristäminen on vaikeaa, mutta se voidaan tunnistaa juoksutusmahan sisällössä ja limakalvoleikkeissä kohtalaisen helposti tyypillisen morfologiansa ansiosta. ABSTRACT Abomasal tympany and inflammation is an emerging disease in calves and lambs and is associated with proliferation of Sarcina-like bacteria in the abomasum. Severe acute bloat and high mortality are typical for the disease. Sarcina-like bacteria have not previously been detected in Finland in association with abomasitis in calves or lambs. The disease may be associated with changes in the management and feeding of young calves. Calves are reared in groups with ad libitum feeding of milk replacer. Large quantities of milk replacer is mixed at a time and consumed gradually during the day. The temperature of the liquid feed gradually decreases and it becomes difficult to control the growth of various bacteria. Proliferation of Sarcina-like bacteria in the abomasum results in severe inflammation and gas production. Sarcina-bacteria are difficult to culture but they can be identified in the abomasal contents due to typical morphology. JOHDANTO Puhaltuminen eli tympania on usein seurausta epänormaalista kaasun muodostuksesta ruoansulatuskanavassa. Vasikoiden pötsipuhaltuminen voi olla krooninen tai toistuva ongelma tietyillä tiloilla. Vasikka voi myös kuolla äkillisesti asfyksian ja sydämen toiminnanvajauksen seurauksena. Juoksutusmahan tympaniaa esiintyy tavallisesti nuorilla vasikoilla. Se liittyy usein juoksutusmahan tulehdukseen ja johtaa usein eläimen nopeaan kuolemaan. Monet eri hoitoon ja ruokintaan liittyvät tekijät on yhdistetty tympanian kehittymiseen vasikoilla, karitsoilla ja kileillä (Gitter ym. 1957, Roeder ym. 1987, Katchuik 1992, Radostitis ym. 2000, Jelinski ym. 1996, Vatn ym. 2000a). Tällaisia ovat muun muuassa karvapallojen esiintyminen, äkillinen ruokinnan muutos, teollisten juomarehujen käyttö, kerralla nautittu suuri juomarehun 72

17 määrä, juomarehun lämpötila sekä huono rehuhygienia. Clostridium septicum, Clostridium perfringes tyyppi A sekä Sarcina sp. -bakteerit on yhdistetty vasikoilla äkilliseen juoksutusmahan tulehdukseen ja tympaniaan (Eustis ym. 1981, Roeder ym & 1988). Näistä bakteereista vähiten tunnettu on Sarcina-bakteeri. Sen merkitystä ei vielä tarkoin tunneta, mutta se on yhdistetty tautitapauksiin vasikoilla muun muassa Yhdysvalloissa (Aubry 2004). Märehtijöillä Sarcina-lajin bakteereista tunnetaan S. ventriculi ja S. maxima. Ne kestävät hyvin alhaista ph:ta ja muodostavat itiöitä emäksisissä olosuhteissa. Niiden eristäminen on vaikeaa, mutta ne voidaan usein todeta mikroskooppisesti juoksutusmahan sisällössä ja limakalvon pinnassa (Vatn ym. 2000a). Sarcina-tyyppiset bakteerit on yhdistetty tympaniaan vasikoiden lisäksi kileillä, lampailla, koirilla ja hevosilla (DeBey ym. 1996, Vatn ym. 2000b, Aubry 2004). Suomessa Sarcina-tyyppisiä bakteereja ei aikaisemmin ole todettu juoksutusmahan tulehduksen ja tympanian yhteydessä. TAPAUSSELOSTUS Pienehkö ja pirteä, mutta likainen kahdeksan vuorokauden ikäinen välitysvasikka tuotiin tilalle syyskuun lopussa. Karjanhoitajat tarkistivat vasikan kunnon ja totesivat sen normaaliksi. Lähtötilalla vasikka oli saanut täysmaitoa kahdesti päivässä tuttiämpäristä. Kasvatustilalla vasikka sai ensimmäisenä päivänä ainoastaan elektrolyyttiliuosta, minkä jälkeen siirryttiin maitopohjaiseen juomarehuun ad libitum. Juomarehusäiliöön lisättiin 40 o C juomarehua kaksi kertaa päivässä 50 litraa kerralla. Säiliö pestiin kerran kahdessa viikossa. Juomarehuun sekoitettiin 0,05 prosenttia muurahaishappoa. Eläin oli kymmenen vasikan yhteiskarsinassa. Vasikoiden ikä vaihteli tilalle saapuessa kuudesta vuorokaudesta 21 vuorokauteen. Juomarehun lisäksi vasikat saivat vapaasti väkirehua sekä kolmen ensimmäisen viikon aikana kuivaa heinää. Vasikoilla oli lisäksi viereisen karsinan kanssa yhteinen vesiautomaatti. Sonnivasikka vaikutti kehittyvän hyvin, mutta kolme päivää saapumisensa jälkeen sen yleistila huononi äkillisesti. Se ei päässyt jaloilleen. Karjanhoitaja mittasi lämmön, joka oli 39,0 o C. Vasikka sai injektiona pitkävaikutteista oksitetrasykliiniä ja suun kautta eletrolyyttiliuosta ja juomarehua. Eläin kuoli kolme tuntia lääkityksen jälkeen voimakkaasti puhaltuneena. Yhtä aikaa ei sairastunut muita eläimiä, mutta karjanomistaja kertoi myöhemmin, että samantyyppisiä kuolemantapauksia oli tilalla ollut useita. RUUMIINAVAUS- LÖYDÖKSET Vasikka oli lihaksistoltaan normaalisti kehittynyt ja sen rasvavarastot olivat kohtalaiset. Se painoi 40 kg. Se oli voimakkaasti kuivunut. Navan seudussa todettiin paikallinen märkäinen vatsakalvon tulehdus. Etumahoissa todettiin runsaasti pahalta haisevaa nestettä. Juoksutusmaha oli laaja ja täynnä kaasua ja verensekaista nestettä. Sen seinämä oli voimakkaan pöhöinen ja ritisevä. Limakalvossa todettiin useita haavaumia ja limakalvon alla ruskehtavia ilmakuplia. Suoliston sisältö oli niukkaa. Mikroskooppisessa tutkimuksessa ei todettu loisia tai loismunia. Muissa elimissä ei todettu spesifisiä muutoksia. Histologisesti juoksutusmahan seinämässä todettiin voimakas pöhö. Haavaumien kohdalla todettiin voimakas lihaskerrokseen asti ulottuva märkäinen tulehdusreaktio ja nekroosi. Muualla limakalvossa todettiin kohtalainen lymfosyyttien ja plasmasolujen infiltraatio. Limakalvossa ja limakalvon alla todettiin voimakkaasti laajentuneita imusuonia (kaasukuplia). Limakalvonalaiskerros oli voimakkaan pöhöinen ja siinä todettiin lievä neutrofiilisten valkosolujen infiltraatio. Limakalvossa ja limakalvon pinnalla todettiin 3 4 µm:n gram+ kokkibakteereja, jotka muodostivat kahdeksan bakteerin kuutioita. Lisäksi todettiin lukuisia 6 8 µm:n gram+sauvabakteereja limakalvon pinnalla. Maksassa todettiin neutrofiilinen leukostaasi ja navan alueella märkäinen napa- ja vatsakalvontulehdus. Juoksutusmahan bakteriologisessa tutkimuksessa ei todettu spesifistä aerobia tai anaerobia bakteerikasvua. POHDINTAA Juoksutusmahan tympania ja tulehdus on nuorten vasikoiden äkillinen tauti. Yksittäisen eläimen hoitaminen on usein vaikeaa, joten toimenpiteet tilalla kannattaa suunnata uusien tautitapausten ehkäisemiseen. Sarcina-tyyppisiä bakteereja esiintyy normaalisti koirien ja hevosten mahalaukun sisällössä (Vatn ym. 2000b). On todennäköistä, että sitä esiintyy kaikkien märehtijöiden ruoansulatuskanavassa etenkin pötsissä (Costello 2004). Terveillä karitsoilla Sarcina-tyyppisiä bakteereja ei ole todettu juoksutusmahassa (Vatn ym. 2000a). Sopivissa olosuhteissa Sarcinabakteerit lisääntyvät vasikoiden, karitsoiden ja kilien juoksutusmahassa ja aiheuttavat tulehduksen ja voimakkaan kaasun muodostuksen (DeBey ym. 1996, Vatn ym. 2000a, Aubry 2004). Bakteerien aiheuttaman juoksutusmahantulehduksen tärkeimmät altistavat tekijät vaikuttavat liittyvän eläinten juottoon ja juomarehun käsittelyyn. Sarcina- ja muiden bakteerien lisääntymistä edistää runsas määrä juomarehua 73

18 juoksutusmahassa. Tämän takia on tärkeää, että eläin saa juomarehua riittävän usein ja säännöllisin väliajoin. Sarcina-bakteeri lisääntyy happamissa olosuhteissa. Juoksutusmahan tympaniaa sairastavien lampaiden juoksutusmahan ph on merkittävästi alempi kuin normaalien karitsoiden (Vatn ym. 2000c). Pötsissä juomarehun käymistä tapahtuu silloin, kun märekourun toiminta on epänormaali tai kun eläin nauttii liian suuren määrän juomarehua kerralla. On mahdollista, että muiden esim. Lactobacillus- tai Clostridium-bakteerien lisääntyminen pötsissä ja/tai juoksutusmahassa edistää Sarcina-bakteerien kasvua (Vatn ym. 2000a). Vapaasti saatavilla olevassa juomarehussa bakteerit voivat lisääntyä huonon hygienian ja hitaasti laskevan lämpötilan seurauksena. Sarcina-bakteerien lisääntymistä juomarehussa on voitu vähentää sillä, että juomarehu on valmistuksen jälkeen jäähdytetty + 4 o C:een ennen säiliöön kaatamista sen sijaan, että + 40 asteinen juoma olisi lisätty säiliöön lämpimänä (Costello 2004). Tätä tapaa on käytetty karitsoiden tympanian ennaltaehkäisyssä ongelmatiloilla. Koska kaikentyyppiset bakteerit lisääntyvät lämpimässä, on tärkeää, että juomasäiliö pestään säännöllisesti. Koska myös pötsissä tapahtuva bakteerikäyminen altistaa juoksutusmahan tulehdukselle, on tärkeää, että estetään juomarehun joutuminen etumahoihin ensimmäisten elinviikkojen aikana. Tämä estetään edistämällä märekourun oikeaa toimintaa, johon vaikuttaa muun muassa juomarehun kaseiinipitoisuus, oikea juomaasento, säännöllinen ruokinta ja vasikan riittävä valmistautuminen imemään. Lisäksi on tärkeää, että vasikalla on mahdollisuus saada puhdasta vettä kuivarehuruokinnan alettua. Sarcina-bakteerien lisääntymiselle on tyypillistä voimakas Juoksutusmaha. Limakalvonalaiskudoksessa voimakas pöhö, laajentuneita imusuonia sekä lievä neutrofiilisten valkosolujen infiltraatio. H&E. Mittajana 1 mm. Abomasum. Severe submucosal edema, dilated lymphvessels and mild infiltration of neutrophils. H&E. Bar 1 mm. Juoksutusmaha. Tyypillisiä Sarcina-bakteerin muodostamia kahdeksan bakteerin kuutiota. Gram-värjäys. Mittajana 20 µm. Abomasum. Typical morphology for Sarcina-bacteria, eight bacteria in a cubical formation. Gram-stain. Bar 20 µm. kaasun muodostus ja juoksutusmahan pesäkkeinen kuolioinen tulehdus, joka johtaa haavaumien syntymiseen (Vatn ym. 2000a). C. perfringens, etenkin tyyppi A ym., on yhdistetty vasikoiden juoksu- 74

19 tusmahan tulehduksiin (Mills ym. 1990, Roeder ym. 1988). Klostridioosissa tympania on lievempi, ja limakalvossa todetaan verinen pöhö, mutta ei laajoja kuolioisia tulehduspesäkkeitä. C. septicum aiheuttaa harvoin vasikoiden juoksutusmahatulehdusta. Löydökset ovat hyvin samantyyppisiä kuin C. perfringens-infektiossa. Altistavana tekijänä on jäätyneen rehun syönti. Juoksutusmahatulehdus ja tympania on merkittävä karitsoiden sairaus, joka voi osittain liittyä raudan puutteeseen (Vatn 2000d, Vatn ym. 2000e). Norjalaisessa tutkimuksessa Sarcina-tyyppinen bakteeri todettiin 79 prosentilla tympaniaan sairastuneita karitsoita. Lisäksi 39 prosentista karitsoita eristettiin Clostridium fallax ja 20 prosentista karitsoita C. sordellii (Vatn ym. 2000a). Juoksutusmahan tulehdusta vasikoilla voivat aiheuttaa myös Salmonella enterica serotyyppi typhimurium, Neospora caninum, naudan adenovirus, naudan herpesvirus-1, kinokuumevirus, BVD-virus, suu- ja sorkkatautivirus sekä karjaruttovirus (Barr ym. 1991, Barker ym. 1993, Carlson ym. 2002). Näihin tauteihin ei kuitenkaan yleensä liity voimakas tympania. Vanhemmilla eläimillä juoksutusmahatulehdusta voivat aiheuttaa myös Bacillus antracis, Haemonchus spp. ja Ostertagia ostertagia-loiset. Varsinaisia hoitosuosituksia Sarcina tyyppisten bakteerien aiheuttamalle tympanialle ei ole julkaistu. Äkillisen tympanian hoidossa on tärkeää saada juoksutusmaha tyhjentymään kaasusta mahdollisimman nopeasti. Pohjois- Amerikassa on kokeiltu antibioottien, esimerkiksi penisilliini (Aubry 2004) tai oksitetrasykliini/neomysiini (Costello 2004), lisäämistä juomarehuun ongelmatiloilla. Mahdolliset uudet tautitapaukset on näin saatu estettyä, kunnes ennaltaehkäisevät toimenpiteet tilalla on tehty. Kuvaamassamme tapauksessa mahdollisia Sarcina-tyyppisten bakteerien lisääntymiselle altistavia tekijöitä ovat olleet äkillinen ruokinnan muutos, säiliössä olevan juomarehun hitaasti laskeva lämpötila sekä mahdolliset puutteet hygieniassa. KIRJALLISUUS Aubry, P. Abomasitis associated with Sarcina-like organism in young dairy calves. Proceedings of 23 rd World Buiatrics Congress, Québec, July 11 16, Vol. 34, abstr. 023, s Barker, I.K., van Dreumel, A.A., Palmer, N. The alimentary system. Teoksessa Pathology of domestic animals Vol. 2. Academic Press, San Diego, s Barr, B.C., Conrad, P.A., Dubey, J.P., Anderson M.L. Neospora-like encephalomyelitis in a calf: pathology, ultrastructure, and immunoreactivity. J. Vet. Diagn. Invest. 1991, 3: Costello, R. Bloat in young calves and other pre-ruminant livestock. Verkkosivu Merrick s Inc DeBey, B.M., Blanchard, P.C., Durfee, P.T. Abomasal bloat associated with Sarcina-like bacteria in goat kids. JAVMA 1996, 209: Carlson, S.A., Stoffregen, W.C., Bolin S.R. Abomasitis associated with multiple antibiotic resistant Salmonella enterica serotype typhimurium phagetype DT104. Vet. Microbiol. 2002, 85: Eustis, T.M., Bergeland, M.E. suppurative abomasitis associated with Clostridium septicum infection. JAVMA 1981, 178: Gitter, M, Austwick, P.K.C. The presence of fungi in abomasal ulcers of young calves: a report of seven cases. Vet. Rec. 1957, 69: Jelinski, M.D., Ribble, C.S., Campbell, J.R., Janzen, E.D. Investigating the relationship between abomasal hairballs and perforating abomasal ulcers in unweaned beef calves. Canadian Vet. J. 1996, 37: Katchuik, R. Abomasal disease in young beef calves: surgical findings and management factor. Canadian Vet. J. 1992, 33: Mills, K.W., Johnson J.L., Jensen, R.L., Woodward, L.F., Doster, A.R. Laboratory findings associated with abomasal ulcers/tympany in range calves. J. Vet. Diagn. Invest. 1990, 2: Radostitis, O.M., Blood, D.C., Gay, C.C. Diseases of abomasums of cattle. Teoksessa Veterinary medicine, a textbook of the diseases of cattle, pigs, goats and horses, 9. painos, Bailliére Tindall, Lontoo. 2000, s Roeder, B.L., Chengappa, M.M., Nagaraja, T.G. Avery, T.B., Kennedy, G.A. isolation of Clostridium perfringes from neonatal calves with ruminal and abomasal tympany, abomasitis, and abomasal ulceration. JAVMA 1987, 190: Roeder, B.L., Chengappa, M.M., Nagaraja, T.G. Avery, T.B., Kennedy, G.A. Experimental induction of abomasal tympany, abomasitis, and abomasal ulceration by intraluminal inoculation of Clostridium perfringens type A in neonatal calves. Am. J. Vet. Res. 1988, 49: Vatn, S., Tranulis, M.A., Hofshagen M. Sarcina-like bacteria, Clostridium fallax and and Clostridium sordellii in lambs with abomasal bloat, haemorrhage and ulcers. J. Comp. Path. 2000a, 122: Vatn, S., Gunnes, G, Nybo, K, Juul, H.M. Sarcina ventriculi in canine and equine acute gastric dilatation. Acta Vet. Scand. 2000b, 41: Vatn, S., Ulvund, M.J. Abomasal bloat, hemorrhage and ulcers in young Norwegian lambs. Vet. Rec. 2000c, 146: Vatn, S. Abomasal bloat, haemorrhage and ulcers in lambs aetiological and predisposing factors and some comparative aspects. Norsk Veterinaertidsskrift 2000d, 112: Vatn, S., Torsteinbo, W.O. Effects of iron dextran injections on the incidence of abomasal bloat, clinical pathology and growth rates of lams. Vet. Rec. 2000e, 146: KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Kati Dillard Eläinlääkäri Patologian tutkimusyksikkö EELA Puh. (09) Marjukka Anttila Professori, tutkimusyksikönjohtaja Patologian tutkimusyksikkö EELA 75

20 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Ell Terttu Lamminen Kehityspäällikkö, Orion Pharma Eläinlääkkeet NAUTOJEN KIVUNLIEVITYS TUTKIMUKSIA COMFORIONIN KÄYTÖSTÄ Eläinten hyvinvointi ja kivunlievitys ovat tuotantoeläinten hoidossa tärkeitä tavoitteita, jotka eivät saisi olla ristiriidassa tuotannon kannattavuuden kanssa. Esimerkiksi liikuntaelinten kiputilojen on todettu heikentävän nautojen hyvinvointia ja tuotannon taloudellista kannattavuutta (Ward 2001). Kivun syyn ja taustatekijöiden (olosuhteet, ruokinta) selvittämisen ja korjaamisen lisäksi myös eläimen kipua on syytä hoitaa. Kipulääkityksen merkitys tuotannon taloudelliselle kannattavuudelle on osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa. O Callaghan-Lowe ym. (2004) totesi sorkkahoidon jälkeen annetun kipulääkkeen (NSAID) lisäävän maitotuotosta sorkkasairauksien takia ontuvilla lehmillä verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut kipulääkettä. Myös vasikoiden päiväkasvu nupoutuksen jälkeen on todettu olevan suurempi kipulääkettä saaneilla vasikoilla kontrolliryhmään verrattuna (Faulkner ym. 2000). Tutkimuksissa on todettu myös kipulääkkeiden positiivinen vaikutus eläinten paranemiseen mastiitin (Shpigel ym. 1994), liikuntaelinvammojen (Longo ym. 1994) ja hengitystietulehdusten (Lockwood ym. 2003) hoidon yhteydessä sekä kastraation jälkeen (Earley ym. 2002). Kipulääkkeiden käyttö myös tuotantoeläimillä onkin viime vuosina lisääntynyt. Non-steroidaaliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) ovat tehokkaimpia ja käytetyimpiä lääkkeitä kivun lievityksessä naudalla. Markkinoilla on suun kautta ja injektioina annettavia valmisteita, vaikuttavina aineina fl uniksiini, ketoprofeeni ja meloksikaami. Myös asetyylisalisyylihappoa voidaan käyttää naudalla kaskadisäännön perusteella, kun sovelletaan kaskadisäännön varoaikoja (liha 28 vuorokautta, maito 7 vuorokautta). Ketoprofeeni on tällä hetkellä yleisimmin käytetty kipulääke naudalla. Comforion mukana kenttäkokeissa Markkinoilla oleva ketoprofeenia sisältävä Comforion-injektio on mukana kahdessa meneillään olevassa HYELTDK Saaren yksikön kenttäkokeessa. Naudan akuutin kolimastiitin hoitoa käsittelevässä tutkimuksessa eläimet on jaettu kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä saa tukihoidon lisäksi enrofl oksasiinia (Baytril ) ja toinen ryhmä ainoastaan tukihoidon ilman antibioottia. Tukihoitoon kuuluu ketoprofeeni (Comforion) injektio 1-3 päivänä, tiheä lypsy mahdollisesti oksitosiinia käyttäen sekä nestehoito ja lisäksi muu tukihoito, mikäli se on tarpeellista. Tutkimuksessa seurataan eri hoitoryhmien paranemista sekä akuutin faasin tulehdusreaktiota kolimastiitissa. Tällä hetkellä tutkimuksen potilasaineistoa kerätään vielä. Toinen kenttäkoe tarkastelee ketoprofeenin (Comforion) ja detomidiinin (Domosedan ) vaikutusta nautojen stressi- ja tulehdusvasteeseen sarvien sahauksen ja nupoutuksen jälkeen. Eläinlääkäri Toomas Orron tekemässä kaksoissokkokokeessa kerätään tietoa toimenpiteen vaikutuksesta kliiniseen vasteeseen 76

Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa

Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa Jarkko K. Niemi 1), Tapani Lyytikäinen 2), Leena Sahlström 2), Heikki Lehtonen 1), Jonna Kyyrö 2) ja Alina Sinisalo

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos JULKAISU PUBLICATION 06/2005. Klassisen sikaruton epideeminen taudinpurkaus Suomessa

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos JULKAISU PUBLICATION 06/2005. Klassisen sikaruton epideeminen taudinpurkaus Suomessa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos JULKAISU PUBLICATION 06/2005 Klassisen sikaruton epideeminen taudinpurkaus Suomessa Kvantitatiivinen riskinarviointi 2 Klassisen sikaruton epideeminen taudinpurkaus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Ajankohtaista eläintaudeista

Ajankohtaista eläintaudeista Ajankohtaista eläintaudeista Katri Levonen, MMM_RO_EKY 6.5.2015 1 Afrikkalainen sikarutto Aiheuttaja asfifirus Leviää elävien eläinten, lihatuotteiden ja ornitodoruspunkkien välityksellä Helposti leviävä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely)

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) 17.09.2015 Ohjaaja: TkT Eeva Vilkkumaa Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä 27.3.1990 annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210.

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä 27.3.1990 annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210. D 127 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto PÄÄTÖS nro 2/EEO/96 Päivämäärä 4.1.1996 Dnro 976/50-95 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.6.1996 - toistaiseksi Eläinlääkäreille ja

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Klassisen sikaruton taloudelliset vaikutukset Suomessa

Klassisen sikaruton taloudelliset vaikutukset Suomessa Maa- ja elintarviketalous 74 Klassisen sikaruton taloudelliset vaikutukset Suomessa Jarkko K. Niemi, Heikki Lehtonen, Kyösti Pietola, Saara Raulo, Tapani Lyytikäinen Talous Maa- ja elintarviketalous 74

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Leena.Sahlstrom@evira.fi Yhteistyötä Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Jonna Kyyrö, Terhi Virtanen, Simo Rintakoski, Evira Jarkko Niemi, Alina Sinisalo,

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tampere 4.11.

Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tampere 4.11. Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Tampere 4.11.2014 Sikojen uudet tarttuvat taudit PED = porcine epidemic diarrhea

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4.

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Pintanäytetutkimukset

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot