J ä s e n l e h t i 1-2 / 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J ä s e n l e h t i 1-2 / 2008"

Transkriptio

1 J ä s e n l e h t i 1-2 / 2008

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: (09) Sähköposti: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Julia Burman, varmimmin ke ja to Toimistossa ei ole päivystystä SEURAN HALLITUS 2008 Dos. Marjaana Niemi, puheenjohtaja Prof. Pauli Kettunen Dos. Tiina Kinnunen Prof. Christian Krötzl Dos. Tuija Laine Prof. Henrik Meinander Prof. Ilkka Nummela Prof. Markku Peltonen, varapuheenjohtaja Prof. Irma Sulkunen Prof. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen Historiallinen Seura on alan tieteellinen keskusseura Suomessa. Seura järjestää esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia sekä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja sekä hoitaa alan kansainvälisiä suhteita. Jäseninä on noin 900 tutkijaa ja harrastajaa. Jäsenmaksu on 22 euroa vuodessa (opisk. 18 ). Jäsenet saavat maksutta jäsenlehden sekä n. 25 % alennusta seuran omista sekä monien lähitieteiden seurojen julkaisuista Tiedekirjassa (Kirkkokatu 14, Helsinki) ja SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 3, Helsinki). Verkkokirjakauppaan on linkki seuran kotisivuilta (www.histseura.fi); tilausta tehdessänne kertokaa olevanne Historiallisen Seuran jäsen! Historiallisen Aikakauskirjan tilausmaksu on seuran jäsenille 28 euroa. Jäsenhakemuslomake on helpointa täyttää internetissä SHS:n kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös seuran toimistosta.

3 3 PÄÄKIRJOITUS SHS:n sarjoista kansainväliseen ja kotimaiseen keskusteluun Historia-alan tutkimuksille on paljon erilaisia julkaisukanavia sekä kotimaassa että ulkomailla, ja sopivimman kanavan löytäminen omalle tutkimukselle vaatii usein monien asioiden huomioon ottamista. Ratkaisussa painaa esimerkiksi se, millä kielellä ja mille yleisölle haluaa kirjoittaa, millaiseen keskusteluun haluaa osallistua ja minkälaista näkyvyyttä toivoo tutkimukselleen. Kansainvälisyydestä on viime vuosina tullut koko ajan painavampi tekijä näissä pohdinnoissa ja ratkaisuissa. Kansainvälisen julkaisemisen tärkeys on kirjattu muodossa tai toisessa kaikkien yliopistojemme strategioihin, ja yliopistoissa työskenteleviä tutkijoita ja opettajia kannustetaan voimakkaasti julkaisemaan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja julkaisusarjoissa. Kansainvälisestä julkaisemista ja muusta kansainvälisestä toiminnasta on tullut yksi tapa varmistaa, että tutkimuksen ja opetuksen laatu pysyy korkeana. Vaikka kansainvälisyys on kasvattanut merkitystään, muutkin tekijät painavat vaa assa. Ensinnäkin on paljon historia-alan tutkimuksia, jotka jo kysymyksenasetteluiltaan ja rajauksiltaan ovat suunnattuja enemmän kotimaiseen kuin kansainväliseen keskusteluun ja näin ne on tarkoituksenmukaista myös julkaista kotimaassa. Toinen seikka on aika: julkaiseminen kansainvälisillä foorumeilla vie monesti enemmän aikaa kuin kotimaassa. Kaikkein arvostetuimpiin kansainvälisiin aikakausjulkaisuihin ja julkaisusarjoihin tarjotaan hyvin paljon tutkimuksia, ja näin ollen hyvänkin artikkeli- tai kirjakäsikirjoituksen kanssa voi joutua kolkuttelemaan useita ovia. Myönteisen julkaisupäätöksen saamisen ja käsikirjoituksen viimeistelynkin jälkeen voi vielä vierähtää vuosi tai parikin ennen kuin tutkimus julkaistaan. Tähän ongelmaan on jo tosin haettu erilaisia ratkaisuja. Osa kansainvälisistä tieteellisistä lehdistä, esimerkiksi Scandinavian Journal of History, on siirtynyt järjestelmään, jossa artikkeleja pääsee lukemaan verkossa hyvin pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty julkaistaviksi. Enää ei tarvitse odottaa lehden ilmestymistä.

4 4 Julkaisukanavia mietittäessä on hyvä muistaa, että kansainvälistä historioitsijayleisöä voi tavoittaa myös julkaisemalla suomalaisissa refereesarjoissa, esimerkiksi Suomen Historiallisen Seuran perinteisessä Studia Historica- sarjassa ja sen täydennykseksi luodussa uudessa Studia Fennica Historicassa, joita molempia kustantaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Näissä sarjoissa julkaistaan vieraskielisiä tutkimusmonografioita ja artikkelikokoelmia. Studia Fennica Historicaa luotaessa otettiin kansainvälisyyden vaatimus erityisesti huomioon, ja sarjan tavoitteeksi on asetettu korkeatasoisen suomalaisen tutkimuksen esittely ulkomailla ja kansainväliseen keskusteluun osallistuminen. Aiheet voivat olla jos tällaisilla perinteisillä jaotteluilla enää on merkitystä joko Suomen historiasta tai yleisestä historiasta. Studia Historicassa paino on enemmän yleisen historian puolella. Osittain omien ansioiden vuoksi, osittain hyvistä vaihtosuhteista johtuen, monet Studia Historica ja Studia Fennica Historica -sarjoissa julkaistut teokset ovat löytäneet tiensä kirjastojen hyllyille eri puolilla maailmaa ja kansainvälisten aikakausjulkaisujen arvosteluihin. Kansainvälisen julkaisemisen rinnalla historiantutkijoille on äärimmäisen tärkeää osallistua keskusteluun kotimaassa ja kirjoittaa kotimaisilla kielillä. Keskeisessä osassa näissä kotimaisissa keskusteluissa ovat usein olleet SHS: n perinteisissä sarjoissa, Historiallisissa Tutkimuksissa ja Historiallisessa Arkistossa, julkaistut tutkimukset ja näiden tutkimusten tekijät. Historiallisia Tutkimuksia -sarja on tarkoitettu suomen kielellä kirjoitetuille monografioille ja Historiallisessa Arkistossa puolestaan julkaistaan suomenkielisiä artikkelikokoelmia. Nämä molemmat sarjat ovat meritoivia (referee-arviointi), sarjoissa julkaistut kirjat ovat huolella toteutettuja ja ne pääsevät hyvin esille. Erikseen vielä painotettakoon, että Historiallisia Tutkimuksia ja Historiallinen Arkisto -sarjat voivat tarjota julkaisukanavan hyvinkin erilaisille tutkimuksille. Lähtökohtana on, että näissä sarjoissa kuten myös vieraskielisissä Studia Historicassa ja Studia Fennica Historicassa julkaistaan sellaista tieteellistä kirjallisuutta, joka sisältää tutkimuksellisen kysymyksenasettelun. Hyvät Seuran jäsenet! OLETTEHAN MUISTANEET hakea Tiedekirjasta tai pyytäneet toiminanjohtajaa lähettämään teille ilmaiskirjanne AIKA ja IDENTITEETTI? Kirjojen jako päättyy kesäkuun aikana, ilmoita pian, jos haluat sen!

5 5 Vankka tieteellinen perusta on siis lähtökohta, mutta esimerkiksi esitystyylinsä ja lähestymistapojensa puolesta sarjassa julkaistavat kirjat voivat olla hyvinkin erilaisia. Tavoitteena on kehittää sarjoja entistä monipuolisemmiksi. Edellä mainittujen sarjojen lisäksi tärkeä SHS:n perinteinen sarja on Bibliotheca Historica, jossa julkaistaan suomen- ja englanninkielisiä historia-alan väitöskirjoja. Vaikka Suomessa kirjojen ja artikkelien julkaiseminen sujuu yleensä melko joutuisasti, monen kirjoittajan mielestä SHS:n sarjojenkin referee-arviointi on hermostuttavan pitkä prosessi. SHS:n julkaisuvaliokunta valvoo perinteisten sarjojensa sekä uudemman Studia Fennica Historica -sarjan tasoa ja laatua hankkimalla sarjoihin tarjotuille käsikirjoituksille referee-arviot. Näiden arvioiden pohjalta annetaan suositukset käsikirjoitusten julkaisemisesta SKS: lle, joka on kaikkien edellä mainittujen sarjojen kustantaja. Referee-arviointi vie toki aikansa, mutta siitä on myös hyötyä muutenkin kuin siinä mielessä, että voi julkaisuluettelossa sijoittaa tutkimuksensa ylempään luokkaan. Keskeistä on myös se, että referee-prosessin aikana saatu palaute auttaa tuomaan yleensä melko pienellä vaivalla kirjaan lisää terävyyttä, syvyyttä ja selkeyttä. Marjaana Niemi Puheenjohtaja Aika ja identiteetti Katsauksia yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen keskiajalta 2000-luvulle Toimittaneet Laura-Kristiina Moilanen & Susanna Sulkunen Vuoden 2007 jäsenkirjan jako päättyy nyt kesäkuussa. Sen jälkeen sitä ei saa enää ilmaiseksi!!! Tilaa pian toimistosta tai hae Tiedekirjasta!

6 6 Julia Burman Tutkijan vastuu Suomen Historiallinen Seura järjesti keväällä kaksi keskustelutilaisuutta, joiden teemana oli tutkijan vastuu. Tilaisuuksissa kuultiin alustus, ja sen jälkeen keskusteltiin vilkkaasti. Ensimmäinen esitelmätilaisuus oli , jossa dosentti Tiina Kinnunen pohti tutkijan tekemiä eettisiä valintoja sekä niiden merkityksiä ja seurauksia. Dosentti Kinnusen artikkeli aiheesta on julkaistu tässä lehdessä, joten nyt tyydyn lyhyesti kertomaan toisesta SHS:n järjestämästä tilaisuudesta. Maaliskuun viimeisenä maanantaina oli kaksi keskustelijaa, kirjailija Sirpa Kähkönen ja professori Henrik Meinander, jotka toivat erilaiset ja mielenkiintoiset näkökulmat siihen, miten jatkosotaa on historiakulttuurissamme käsitelty. Kirjailija Kähkösen esitelmä aiheesta toi esille pienen ihmisen näkökulmasta kerrotun historian, ja valotti historian moniäänisyyttä samalla pohtien kirjailijan / tutkijan vastuuta historiasta. Artikkeli julkaistaan tässä lehdessä, niinpä nostan nyt esiin vain muutamia professori Meinanderin alustuksessa mainittuja asioita. Henrik Meinanderin puheen otsikkona oli Moraali, politiikka, tutkimus: Jatkosota 2000-luvun alussa. Historiakulttuurimme jatkosodan historiasta on Meinanderin mukaan muuttumassa. Tämä on osin yleiseurooppalainen ilmiö, sillä moraalikäsitteiden rasitteet ovat katoamassa sotahistoriasta ja myös uudet avaukset sotahistorian kenttään ovat muuttamassa käsitystämme niin sodista kuin sotahistoriastakin, jossa nykyään tutkitaan sotajoukkojen liikkeiden sijasta sodan arkea, sotavankeja ja kulttuurihistoriaa. Vaikka jatkosota on edelleen selkeästi tärkeimpiä suomalaisten yhteisiä kokemuksia ja sen muistoa ylläpidetään itsenäisyyspäivän juhlissa ja erilaisissa muisteloissa, on yhtenäinen kansallinen kertomus suuri isänmaallinen tarina sodasta pirstoutumassa. Osin tähän vaikuttaa kansainvälinen keskustelu siitä, missä kukin valtio oli mukana toisen maailmansodan aikana. Vaikka Suomen virallinen linja

7 7 presidentti Tarja Halosen puheen mukaan 2005 korostaakin Suomen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, niin suomalaisessa historiakeskustelussa on havaittavissa pirstoutumista kahteen ääripäähän. Ensinnäkin on tämä erillissotatulkinta, jossa uskotaan torjuntavoittoon ja rehabilitoidaan sotasyylliset. Toinen ääripää pitää Suomea saksalaisten natsien kätyrinä, joka aseveljeyden vuoksi on myös moraalisesti vastuussa juutalaisten joukkotuhosta, holokaustista. Nämä eri tulkinnat vaikuttavat myös tapaamme käsitellä nykyisen Suomen turvallisuuspolitiikkaa, vaikka turvallisuuspolitiikan yhteydessä onkin tabu puhua jatkosodasta. Sinänsä sotahistorian moniäänistyminen tekee mahdolliseksi sen, että jokainen yhteiskunnan ryhmä voi kirjoittaa aiheesta totuudellisen historian omasta näkökulmastaan, mitä voisi pitää yhtenä historiantutkimuksen tehtävänä. Toisaalta jokaisen historioitsijan pitäisi Jorn Rüsenin mukaan reagoida itsenäisesti ja vastuullisesti yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Siksi on tärkeää pohtia historiankirjoitusta ja historiakulttuuria eri näkökulmista ja analysoida sen poliittista, esteettistä ja tiedollista pohjaa. Historia on kuitenkin aina vain tulkinta, narraatio, joka tekee ymmärrettäväksi menneisyyden toiminnan. Näin nykyinen menneisyys on sidoksissa aikaansa. Lopuksi on lisättävä, että tällä tavoin minä ymmärsin professori Meinanderin alustuksen, mutta arvoisat lukijat toivottavasti suhtautuvat kriittisesti tähän selostukseen. Henrik Meinanderin esitys oli niin mielenkiintoinen ja innostava, että ajatukset jatkoivat kulkuaan, eivätkä siis enää edusta kuulemaani alustusta, vaan omaa tulkintaani siitä.

8 8 Tiina Kinnunen Tutkijan eettiset valinnat Historiantutkijoiden ja laajemmin humanistis-yhteiskuntatieteellisten tutkijoiden piirissä on viime vuosina virinnyt aiempaa vilkkaampi keskustelu eettisistä kysymyksistä. 1 Eettistä vastuuta on lähestytty niin teoreettisesta ja periaatteellisesta kuin käytännöllisestäkin näkökulmasta. Entistä sensitiivisempään suhtautumiseen on useita syitä 2, joista yksi liittyy historiantutkimuksen paradigmaattiseen muutokseen rakenteista yksilöihin, ennen muuta niin kutsuttuihin tavallisiin ihmisiin ja heidän arjen kokemuksiinsa. Erityisesti silloin, kun tutkimusasetelma kääntää katseen historian toimijoiden yksityisyyteen liittyviin teemoihin, tutkija on pakotettu miettimään omaa positiotaan eettisessä mielessä, mutta myös konkreettista kysymystä, kuinka kohteen yksityisyyttä käytännössä suojataan. Tieteen piirissä eettiset kysymykset on totuttu kytkemään lääketieteeseen, jonka historia osoittaa tieteen mahdollisuudet niin hyvään kuin pahaan. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse ihmisten suoranaisesta vahingoittamisesta ja ihmisarvon loukkaamisesta. Lääketieteen ja humanistis-yhteiskunnallisen tutkimuksen välillä ei sinänsä ole toisistaan poikkeavia normeja, vaan kyse on yleispätevistä moraalisäännöistä: ei saa vahingoittaa, ei varastaa eikä valehdella. Tämä ytimekäs sääntö määrittää tutkijan suhteen niin tutkimuskohteeseen, tiedeyhteisöön kuin muihinkin tulkintojen vastaanottajiin. Toisin sanoen tutkimuksen kohdetta ei saa vahingoittaa, tutkimuksen tuloksia ei saa vääristellä eikä tutkimukseen liittyvistä asioista saa muutenkaan valehdella eikä muiden tuloksia tai aineistoja saa varastaa. Edellä olevat normit ovat moraalisääntöjä, jotka ovat ehdottomia. Sen lisäksi on olemassa niin kutsuttuja prudentiaalisia normeja, joita rikkova tekee tyhmästi mutta ei väärin. Prudentiaaliset normit eivät ole samassa mielessä ehdottomia kuin moraalisäännöt ja niiden luonteeseen kuuluu, että niistä neuvotellaan. 3 Oma kiinnostukseni tutkimuseettisiin kysymyksiin kumpuaa kahdesta lähtökohdasta. Ensinnäkin olen tutkijana kiinnostunut tarkastelemaan

9 tutkimusta ja tutkijayhteisöä, ja itseäni sen osana, vallankäytön näkökulmasta. Tällöin kyse ei ole vain eettisistä normeista vaan laajemmin tieteenfilosofisesta problematiikasta. Toiseksi kokemukseni historian laitoksen opettajana on pakottanut minut pohtimaan eettisiä kysymyksiä konkreettisesti, normilähtöisesti. Eettisten kysymysten esiinnousu implikoi sen tosiseikan tunnistamista, että tutkimuksentekijä käyttää valtaa. Vallankäyttö kytkeytyy itse tieteelliseen metodiin: me valitsemme aineistot, näkökulmat ja teoriat, me muotoilemme tutkimuskysymykset ja teemme tulkinnat. Sen lisäksi (ja samalla siihen kytkeytyen) vallankäyttö luonnehtii tutkijayhteisön toimintaa sekä ulossulkemisen että hyväksynnän kautta. Miten tai pikemminkin missä määrin - kaikki tämä tapahtuu tai voisi tapahtua eettisesti, tutkimuskohteiden ja muiden tutkijoiden arvoa kunnioittaen? Mikrotasolla kysymys ulossulkemisesta ja hyväksynnästä, tieteellisen vallan käytöstä, ilmenee esimerkiksi viittauskäytännössä eli siinä, keihin viitataan. 4 Varastamisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, jos tutkija löytää toisen tutkijan tekstistä oleellisen tiedon aineistosta tai käydystä keskustelusta ja viittaa näihin suoraan mainitsematta välittäjänä toiminutta tutkijaa. Toisten tutkijoiden ohittaminen saattaa toteutua myös ulkomainen kotimainen -ulottuvuudella siten, että halutessaan profiloitua kansainväliseksi tutkija marginalisoi suomalaisen tieteellisen keskustelun. 5 Tuula Gordon on luonnehtinut naistutkimusta seuraavasti: Eettiset kysymykset ovat (täten) erityisen merkittäviä naistutkimuksessa, niin sen opetuksessa kuin myös tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. 6 Hahmotan oman kiinnostukseni vallankäytön ja sitä kautta tutkimusetiikan problematiikkaan juontuvan nimenomaan naistutkimuksesta. Erityisesti historiankirjoituksen historian ja sukupuolen välinen kytkös, jota käsitellään yhdessä Elina Kataisen, Eva Packalénin ja Saara Tuomaalan kanssa toimittamassani artikkelikokoelmassa Oma pöytä. Suomalaiset naiset historiankirjoittajina (2005), on avannut minulle teoreettisella tasolla näkökulmia tieteelliseen vallankäyttöön 7. Suomalaisen historiantutkimuksen piirissä Irma Sulkunen on puolestaan pohtinut eettisiä kysymyksiä vaikuttavalla intensiteetillä, esimerkkinä tästä artikkelikokoelma Retki naishistoriaan (1991) sekä monografia Liisa Eerikintytär ja hurmosliikkeet luvulla (1999). 9

10 10 Lottatutkijan eettisiä haasteita Kirjoittaessani vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaani Kiitetyt ja parjatut. Lotat sotien jälkeen jouduin pohtimaan erilaisia tutkimuksentekoon ja valtaan liittyviä kysymyksiä henkilökohtaisten valintojen tasolla. Seuraava erittely perustuu näille kokemuksille. Pohdintani liittyvät tutkijan ja tutkimuskohteen väliseen suhteeseen ja siinä yhteydessä empatian ja vallankäytön väliseen jännitteeseen sekä tähän kytkeytyen tutkijan ja tutkimuskohteen väliseen luottamukseen. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä, ettei tarkasteluni ole biografinen, joten saatoin välttää elämäkerralliseen kirjoittamiseen sisältyvät moniulotteiset eettiset haasteet. Tutkimukseni keskittyy toisen maailmansodan jälkeisiin julkisen historiakulttuurin kentällä ilmestyneisiin lottakuviin. Tutkimuksen teon kannalta keskeinen teoreettis-metodologinen kysymys on, kuinka kunnioittaa ja antaa tutkimuskohteelle ääni ja kuinka samalla täyttää tieteellisyyden kriteerit, toisin sanoen asettaa tutkimuskohde analyyttiseen tarkasteluun. Äänen antaminen naisille (ja muille alistetuille ryhmille) on ollut naistutkimuksen keskeinen tavoite. Nostamalla esiin tieteeseen sisään rakentuvan vallankäytön naistutkijat ovat osoittaneet myytiksi tutkimuksen arvovapauden. Naistutkimuksen emansipatorinen tavoite on yhä edelleen ajankohtainen, mutta tutkija ei voi myöskään paeta velvollisuuttaan kontekstualisoida ja kriittisesti eritellä kohdettaan. Maarit Leskelä-Kärki on tiivistänyt tämän haasteen (tai dilemman) seuraavasti: Minun tehtäväni (tutkijan tehtävä) on pyrkiä välittämään heidän historiaansa (historian toimijoiden historiaa) sekä ymmärtämään sitä, mutta olen samalla myös kriittinen analysoija, joka tarkastelee heidän elämäänsä suhteessa historiallisiin prosesseihin. 8 Tutkijuuteen sisältyvää vallankäyttöä suhteessa tutkimuskohteisiin ja yhteisön sisällä ei voi siis kiistää. Itse pyrin lähestymään tutkimuskohteitani (eläviä ja kuolleita) empaattisesti kuunnellen ja ymmärtäen mutta empatia ei saa estää tekemästä tulkintoja, jotka voivat olla hyvinkin ratkaisevasti ristiriidassa kohteiden omien tulkintojen kanssa. Mutta: kuinka pitkälle menevä tulkinta on eettisesti oikeutettua (edellyttäen, että se on loogista ja lähdeaineistolla ja muulla tutkimuksella perusteltavissa)? Tämä kysymys piinasi minua lottatutkimukseni yhteydessä. Tehdessäni haastatteluja koin vahvasti, kuinka sotien jälkeinen seksualisoiva kuvaus lotista oli järjestöön kuuluneita naisia loukannut, ja toin myös tämän tutkimuksessani esiin. Yksi haastateltavani kertoi halunneensa hangata itsensä puhtaaksi luettuaan Paavo Rintalan Sissiluutnantin (1963). Rintala kuvaa teoksessaan sodan dehumanisoivaa vaikutusta ihmisiin,

11 11 Lottatoiminta oli monipuolista ja hyvin erilaiset naiset ja tytöt osallistuivat sen toimintaan sodan aikana. ja nuori lotta esitetään ei pelkästään lottamoraalista lipsuneena, vaan suorastaan kiimaisena miehenkaatajana. Haastateltavani kohdalla oli kyse häpäistyksi tulemisen tunteesta. Toinen haastateltavani, joka oli ollut sairaanhoitotehtävissä Suursaarella ja hoitanut myös saksalaisia saksalaisten ja suomalaisten jouduttua keskenään sotaan, itki haastattelussa kertoessaan, kuinka oli yrittänyt juottaa lähes kasvottomaksi silpoutunutta saksalaissotilasta. Myötäelin lotan kokemuksia ja tunsin raivoa rintaloita kohtaan, jotka olivat revitelleet lottien seksuaalisuudella. Mutta haastattelutilanteesta lähdettyäni aloin analysoida sotien jälkeistä seksualisointia poliittisesti välttämättömänä tekona. Kansallisessa ajattelussa ja kuvastossa nainen ruumiillistaa kansakunnan moraalia ja arvoja. Kun näitä halutaan häväistä, se voidaan tehdä esimerkiksi häpäisemällä naisen ruumis. Tätä muun muassa Nira Yuval-Davisin esittämää ajatusta 9 mukaillen esitän kirjassani, että lottien seksualisoinnissa heidän häpäisemisessään oli kyse ei koko kansakuntaan, vaan sen osaan Valkoiseen Suomeen kohdistetusta hyökkäyksestä. Lotta oli ja 1930-luvulla Valkoisen Suomen ruumiillistuma. Tavalliset sotaajan lotat, juuri ne, jotka liittyivät järjestöön vasta sodan aikana tai kynnyksellä, joutuivat vastaamaan järjestössä pidempään vaikuttaneiden teoista, toisin sanoen Valkoisen Suomen arvojen edistämisestä ja edustamisesta. Tulkintani purkaa myyttiä yhtenäisestä lottasisaruudesta ja tuo esiin lottien välisiä eroja, joita rakentui esimerkiksi biologisen ja jäsenien sekä luokka-aseman perusteella. Lottasisaruus on kuitenkin perusjuonne niin järjestön olemassaolon aikaisessa kuin sen jälkeisessäkin metakertomuksessa. Kiistatta järjestössä ylitettiin luokkarajoja ja rakennettiin näin yhteistä sisaruutta, mutta toisaalta eroista vaikeneminen rakentaa myyttistä kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Näkemykseni mukaan lottien välisten erojen näkyväksi tekeminen mahdollistaa lottien todellisen äänen esiin tuomisen.

12 12 Lottien todellinen ääni on tulkintani mukaan peittynyt myös niissä lukuisissa lottaesityksissä, joita 1980-luvun lopulta lähtien on nostettu julkisuudessa esiin. Näissä esityksissä on konstruoitu poliittisesti tarkoitushakuisia myyttejä suhteessa toisiin myytteihin: sodanjälkeiset loukkaavat lottaesitykset, joiden tarkoitus oli kuten edellä esitin, hyökätä Valkoista Suomea vastaan, loivat tarpeen puhdistaviin vastaesityksiin. Näiden aika tuli Neuvostoliiton hajoamisen myötä vahvistuneen uusnationalistisen aallon harjalla. Uudet lottakuvat eivät, kuten eivät seksualisoivatkaan, antaneet ääntä lotille, vaan loivat uusvanhaa myyttiä moitteettomasta lotasta. Vasta kun tämä myytti puretaan, on mahdollista kuulla moniäänistä lottahistoriaa: kertomuksia työstä, uhrauksista, velvollisuuden täyttämisestä mutta myös fyysisestä ja henkisestä uupumisesta, pelosta ja lottien keskinäisestä vallankäytöstä; kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta mutta myös seksuaalisesta vapautumisesta sodan luomissa poikkeusoloissa. Edellä olen pyrkinyt kuvaamaan hämmennystäni tilanteessa, jossa toisaalta pyrin luomaan tilaa lottien omille kertomuksille, mutta jossa toisaalta dekonstruoin identiteettejä rakentavia esityksiä ja tuon esiin lottakuvien poliittisia merkityksiä. Mieltäni kalvaneen kysymyksen voi tiivistää esimerkiksi seuraavasti: onko minulla oikeus vapauttaa lotat heille äänen antavista esityksistä dekonstruoimalla nämä esitykset? Tarkennukseksi on syytä tuoda esiin, että ainakin haastattelemani lotat ovat tyytyväisiä uusiin lottaesityksiin ja kokevat, että niissä heidän äänensä pääsee kuuluviin vuosikymmenten vaikenemisen tai leimaamisen jälkeen. Kuten edellä totesin, naistutkimuksen piirissä äänen antaminen on ollut keskeinen teoreettinen ja metodologinen lähtökohta. Mutta voimmeko hyväksyä sen, jos tutkimuskohde haluaakin vaieta? Merja-Liisa Hinkkanen on muotoillut tämän eettisen haasteen seuraavasti: mitkä ovat ne seikat, jotka oikeuttavat tutkijan toiminaan toisin, kuin kirjoittajan (historian tutkimuksen lähteeksi valitun tekstin kirjoittajan) selkeästi lausuma toive on? Hinkkanen viittaa kirjeeseen, jonka kirjoittaja ei halua, että muut kuin kirjeensaaja lukevat sen. 10 Omassa tutkimuksessani Lotta Svärdistä jouduin ottamaan kantaa vaikenemiseen seuraavasta näkökulmasta. Tein haastattelua, ja keskustelumme suuntautui lottien epäsiveelliseen käytökseen. Tässä kohdassa informanttini pyysi minua sulkemaan nauhurin. Kirjaani kirjoittaessani käytin kuitenkin hyväkseni tietoa, jonka sain nauhurin ollessa suljettuna, ja myös toin sen eksplisiittisesti esiin. Viittasin haastatteluun koodilla enkä siis tuonut esiin informantin nimeä. Tämä ei kuitenkaan lievennä sitä tosiasiaa, että rikoin haastateltavani luottamuksen enkä kunnioittanut hänen haluaan ainakin julkisuudessa vaieta seksuaalimoraaliin liittyvästä asiasta. 11 En tosin haastattelutilanteessa eksplisiittisesti luvannut pitää

13 13 tietoa salassa eikä informanttini sitä eksplisiitisesti vaatinut, mutta käskyyn sammuttaa nauhuri sisältyi oletus siitä. Miksi hyödynsin tietoa? Minua poltti halu analysoida, miksi juuri tämä asia haluttiin vaieta ja ennen muuta mikä historiapoliittinen funktio vaikenemisella on. En tutkimuksessani tarkastellut lottien todellista käytöstä vaan siitä puhumista/vaikenemista. Puhumista/vaikenemista analysoin ennen muuta julkisten historiaesitysten kontekstissa. Haastattelutilanteessa saatu ohje nauhurin sulkemisesta / vaikenemisesta omalta osaltaan ohjasi minua, kun luin julkaistuja muistelmia ja erittelin niissä tuotettua lottakuvaa. Muistelmissa, joita on ilmestynyt 1990-luvulla useita, korostuu lottien vahvuus: työteliäisyys ja moraalinen kestävyys. Vielä selvemmin tämä korostuu lottia käsittelevissä muissa esityksissä, kuten Rakas lotta -näytelmässä ja Lupaus-elokuvassa. Ristivalotuksessa haastattelussa saadun tiedon kanssa käy ilmi, että julkisten esitysten lottakuva ei sinänsä valehtele mutta on vahvasti valikoiva ja sillä on historiapoliittisia ulottuvuuksia. Yliopisto-opettajan näkökulma Alussa toin esiin, että kiinnostukseni eettisiin kysymyksiin juontuu myös työstäni historian laitoksen opettajana. Opiskelijoiden kanssa työskennellessä kyse on paitsi hedelmällisistä keskusteluista myös tilanteista, joissa vaaditaan käytännön ohjeistusta. Tutkijoiden tavoin (ja heidän ohjaaminaan) opiskelijat ovat kiinnostuneita niin kutsutun yksityisen elämänpiirin historiasta ja sen poliittisista ulottuvuuksista. Katse kohdistuu niin kutsuttuihin tavallisiin ihmisiin ja heidän arkielämäänsä ja kokemuksiinsa; tutkimuksen kohteeksi nousevat ihmissuhteet ja verkostot, tunteet ja seksuaalisuus. Sotahistorian kohdalla muutosta voi luonnehtia erityisen dramaattiseksi: taisteluista, strategioista ja diplomatiasta ollaan siirtymässä sodan myllertämän arjen ja sodan muistamisen tutkimukseen. 12 Sodan poikkeusoloissa tapahtui rajan ylityksiä esimerkiksi juuri seksuaalisuuden kentällä. Olen itse ohjannut Joensuun yliopiston historian oppiaineessa kaksi kandidaatintutkielmaa, joiden kohdalla olen havahtunut siihen, että opiskelijoille on annettava konkreettisia ohjeita tutkimusetiikkaan liittyen. Työt keskittyvät toisen maailmansodan aikaisten venäläisten sotavankien ja suomalaisnaisten välisiin suhteisiin ja näistä suhteista syntyneisiin lapsiin sekä suomalaissotilaiden Itä-Karjalan miehitysalueella siittämiin lapsiin. 13 Konkreettinen ongelma koskee ennen muuta sitä, kuinka nimetä historialliset toimijat (etunimi/keksitty nimi) ja kuinka tarkasti heihin liittyvä arkistomateriaali tulee merkitä. Arja

14 14 Kuula on todennut, että ihmisten yksityisyyden kunnioittaminen on yksi tärkeimpiä tutkimuseettisiä normeja. 14 Missä määrin tämä koskee vainajia tai heidän jälkeläisiään? Annoin opiskelijoilleni ohjeeksi eri tavoin peittää tutkimuskohteiden henkilöllisyys. Kun on kyse tutkimuksesta, jonka yhteydessä tarkastellaan ilmiöitä (esimerkiksi sodan seksuaalihistoria), eikä siis biografisesta tutkimuksesta, ei ole mitään syytä, miksi meidän olisi identifioitava tutkimuksen kohteet helposti tunnistettaviksi esimerkiksi käyttämällä heidän omaa nimeään. Tämän voi ajatella koskevan erityisesti lähihistoriaa, mutta tällöin syntyy tietenkin ongelma ajallisesta rajan vetämisestä. Tutkijan tehtävä on analysoida historiallisia ilmiöitä, ei nostaa julkisuuteen esimerkiksi perhesuhteita. Eli konkreettisesti, oman opiskelijani työhön liittyen: tutkijan tehtävä ei ole saattaa 65-vuotiaiden Maija Meikäläisen ja Ville Virtasen tietoon, että heillä on Venäjän Karjalassa lähisukua, toisin sanoen heidän isänsä biologisia lapsia ja heidän jälkeläisiään. Eikä ole myöskään eettisesti hyväksyttävää hyödyntää tutkimusaineistosta löytyviä tietoja jatkotutkimuksessa, joka koskisi vaikkapa perhesalaisuuksia. Historiantutkimuksen paradigmaattisen muutoksen myötä historioitsijatkaan eivät voi ohittaa kysymystä yksityisyydestä ja sen suojaamisesta. Historian tutkimuksen luonteeseen kuuluu kuitenkin ihmisten ja tapahtumien kontekstualisointi. Liikkuminen puhtaasti diskursiivisessa avaruudessa ilman konkreettisia koordinaatteja toimijoita, paikkaa ja aikaa on historialle metodologisesti vierasta. Tutkimukseen liitettyjen viitteiden on oltava niin tarkkoja, että lukija voi halutessaan rekonstruoida tutkimusprosessin. Se, miten voimme historian toimijoiden yksityisyyttä suojata, on käyttää heistä vain etunimiä, muunneltuja nimiä tai vastaavaa. Lisäksi voimme häivyttää haastateltavien henkilöyttä käyttämällä erilaisia koodeja. Lopuksi Tutkimusetiikka ei tyhjenny konkreettisiin ohjeisiin lähteiden merkitsemisestä tai muihin tutkijoihin viittaamisesta. Pohjimmaltaan kyse on tutkimuksenteon filosofisesta ja poliittisesta ulottuvuudesta: kenelle annetaan ääni ja miksi tutkimusta tehdään. Kun olemme hylänneet ajatuksen tutkimuksen ja totuuden saumattomasta yhteydestä, joudumme kysymään itseltämme, minkä vuoksi tutkia historiaa. 15 Tutkijoilla on mielestäni velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja eritellä historian käyttöä erityyppisessä

15 15 poliittisessa argumentaatiossa. Mutta tällöin tutkijan on eriteltävä myös sitä, millä tavoin itse käyttää menneisyyden ihmisiä tämän päivän poliittisessa keskustelussa. Otan tästä yhden kiinnostavan esimerkin, johon samalla kytkeytyy konkreettisiakin tutkimuseettisiä ongelmia. Viime vuosina olemme voineet seurata perhepoliittista puhetta, jossa ehjää heteroseksuaalista ydinperhettä on perusteltu esimerkiksi sen historiallisuudella. Tarkemmin perhehistoriaan perehtymällä tämä argumentti osoittautuu harhaksi. Naimattomat, biologisesti lapsettomat naiset saattoivat kasvattaa ja elättää sukulais- ja muitakin lapsia. Lisäksi perhesalaisuuksien historia osoittaa sen, että perheet ovat muotoutuneet hyvin eri tavoin, mutta nykyaikaisen läpinäkyvyyden puuttuessa jälkipolville rakentuu helposti kuva ehjyydestä varsinkin, jos tällaisen kuvaan on historiapoliittinen tarve. Mutta miten kunnioittaa historian toimijoiden yksityisyyttä, jos ottaa tehtäväksi salaisuuksien purkamisen ja niistä kirjoittamisen? (Footnotes) 1 Ks. esim. artikkelikokoelma Etiikkaa ihmistieteille, toimittaneet Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (2006) sekä Henriikka Clarkeburn & Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka (2007). 2 Niin kutsutusta eettisestä käänteestä laajemmin, ks. esim. Marjo Kaartinen, Eettinen käänne hyvä ja oikea historia. Teoksessa Marjo Kaartinen & Anu Korhonen, Historian kirjoittamisesta (2005). 3 Jaana Hallamaa, Salla Lötjönen, Veikko Launis ja Irma Sorvali, Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen normit. Teoksessa Etiikkaa ihmistieteille, toimittaneet Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (2006). 4 Esitykseni yhteydessä käydyssä keskustelussa professori Marjatta Hietala nosti esiin tämän tärkeän vallankäyttöön liittyvän näkökulman. 5 Kiitän tästä tärkeästä näkökulmasta FT Kirsi Tuohelaa, joka väitöstilaisuudessaan (Huhtikuun tekstit. Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia ) perusteli suomalaisten esimerkkien mukaan ottamista sillä, että tätä kautta myös aihepiiriin liittyvä suomalainen tutkimus tulee huomioiduksi. Tuohela tarkastelee väitöskirjassaan Victoria Benedictssonin, Amalie Skramin ja Laura Marholmin alakuloa käsitteleviä tekstejä. 6 Tuula Gordon, Naistutkimus ja eettisyyden teoriat ja käytännöt. Teoksessa Etiikkaa ihmistieteille, toimittaneet Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (2006). 7 Ks. myös Mervi Kaarninen & Tiina Kinnunen, Hardly women at all. Finnish historiography revisited. Storia della Storiografia Maarit Leskelä-Kärki, Tutkija ja kolme sisarta. Polkuja henkilökohtaiseen historiantutkimukseen. Teoksessa Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen, toimittaneet Johanna Latvala, Eeva Peltonen, Tuija Saresma (2004). Viittaus Leskelä- Kärjen artikkeliin Marjo Kaartinen, Eettinen käänne hyvä ja oikea historia. Teoksessa Marjo Kaartinen & Anu Korhonen, Historian kirjoittamisesta (2005), Ks. esim. Floya Anthias & Nira Yuval-Davis, Introduction. Teoksessa Woman Nation State, edited by Yuval-Davis & Anthias (1989). 10 Tuula Gordon, Naistutkimus ja eettisyyden teoriat ja käytännöt. Teoksessa Etiikkaa ihmistieteille, toimittaneet Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (2006), s Gordon viittaa Merja-Liisa Hinkkasen Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa pitämään esitelmään Eettisyys historian tutkimuksessa (2004). 11 Leena Rossi on pohtinut perusteellisesti muistitietohistoriaan sisältyviä vallankäytön kysymyksiä, esim. Valta muistitietohistoriassa. Julkaisematon työryhmäpaperi, Historia, tieto ja valta, Turun yliopisto. 12 Esimerkkinä tästä paradigmaattisesta muutoksesta suomalaisessa tutkimuksessa artikkelikokoelma Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodassa, toimittaneet Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki (2006). 13 Noora Wilms, Vieraat miehet talossa. Suomalaisten naisten ja neuvostoliittolaisten sotavankien suhteet sanomalehdissä ja muistitiedossa. Joensuun yliopisto 2006; Marjo Koponen, Aviottomat lapset Itä-Karjalassa. Suomalaisten sotilaiden ja itäkarjalaisten naisten väliset suhteet Äänislinnassa Joensuun yliopisto Arja Kuula, Yksityisyyden suoja tutkimuksessa. Teoksessa Etiikkaa ihmistieteille, toimittaneet Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (2006). 15 Ks. myös Marjo Kaartinen, Eettinen käänne hyvä ja oikea historia. Teoksessa Marjo Kaartinen & Anu Korhonen, Historian kirjoittamisesta (2005). (Esitelmä Tieteiden talossa )

16 16

17 17

18 18 CALL FOR PAPERS Religion, Society and Participation PASSAGES FROM ANTIQUITY TO THE MIDDLE AGES IV August 20-22, 2009, University of Tampere, Finland Organized by: Trivium Centre for Classical, Medieval and Renaissance Studies, Department of History and Philosophy, University of Tampere in collaboration with the Finnish Historical Society and the Classical Association of Finland Abstract deadline: October 1, 2008 The fourth international Passages-conference focuses on religion in its social context. Religion is seen as an active, ongoing process involving society and community. We welcome papers which focus on different religious acts and actors - communities, families or individuals - and with sensitive approach to social differences: gender, age and status. Important themes in the conference are the differences and similarities between elite culture and popular religion in Classical and Medieval society. The conference aims at broad coverage not only chronologically but also geographically and disciplinary (all branches of Classical and Medieval Studies). We strongly encourage contributions from a comparative and/or interdisciplinary perspective. The conference will concentrate on: * Religious rituals in everyday life * Writing and reading religion vs. oral religious culture * Devotional groups and their functions in society * Official and nonofficial religious practices and practitioners * Gendered participation * Forms of devoted life: e.g. living as devoted child/man/ woman/couple * Sacrifice and self sacrifice A one-page abstract (setting out thesis and conclusions and containing name, academic affiliation, postal adress, ) should be submitted preferably by mail-attachment to the conference secretary, or to the address below. The deadline for abstracts is October, , decisions on the acceptance of papers will be made in December Presentation of conference papers preferably in English, although papers in other major scientific languages are accepted if provided with English summary or translation. Registration fee for all those attending or participating: 60 (post-graduate students: 30 ). For further information, please contact or visit (see there also for information on previous Passages-conferences). On behalf of the Organizing Committee Prof. Christian Krötzl & Assoc.Prof. Katariina Mustakallio Department of History and Philosophy, FIN University of Tampere, Finland

19 Sirpa Kähkönen 19 Jatkosota Sirpa Kähkösen romaaneissa miten siviilien näkökulma ilmentää historianfilosofiaa Näin kirjoittaa Aristoteles Runousoppinsa yhdeksännessä luvussa: - - runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä tai välttämätöntä. Ei historioitsija eroa runoilijasta siinä, että toinen kirjoittaa proosaa, toinen runoa: Herodotoksen teokset voitaisiin siirtää runomittaan, eikä uusi muoto kuitenkaan tekisi niistä runoutta. Ei, ero on siinä, että toinen kuvaa tapahtunutta, toinen sitä mikä saattaisi tapahtua. Runous on tästä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia, sen kohteena ovat yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia. Yleinen totuus on, mitä tietynlainen ihminen joko todennäköisesti tai välttämättä sanoo tai tekee tietyssä tilanteessa; tähän runous pyrkii, vaikka se antaa henkilöille nimet. Yksityistapaus on, mitä Alkibiades teki tai koki. - - runoilijan tulee olla pikemmin aiheiden kuin säkeiden keksijä, sillä hän on runoilija jäljittelyn perusteella, ja jäljittelyn kohteena ovat teot. Jos hän on kirjoittanut historiallisesta aiheesta, hän voi silti olla runoilija, sillä mikään ei estä historian tapahtumia olemasta todennäköisiä ja mahdollisia; tällä perusteella hän on niiden luoja, runoilija. (Suom. Pentti Saarikoski) Yleiset totuudet ovat siis Aristoteleen mukaan runouden, tai nykymääritelmän mukaan laajemmin kaunokirjallisuuden aiheita. Siirryttäessä historiankirjoituksesta runouden puolelle tärkeää on Aristoteleen mukaan työskennellä vastaanottajien odotusten parissa: yleiset totuudet liittyvät siihen, mitä tiedämme ihmisestä ja hänen toiminnastaan, hänen psykologiastaan. Silti runoilijan tehtävä ei ole pelkästään heijastaa näitä tunnettuja lainalaisuuksia vaan luoda niistä uusia tulkintoja ja nostaa esiin uusia aiheita. Juuri täten olen itse pyrkinyt toimimaan kirjoittaessani historiallisten romaanieni sarjaa, joka alkoi Mustista morsiamista (1998) ja jonka viimeisin osa on Lakanasiivet (2007). Sarjan kaksi tuoreinta osaa liittyvät kiinteästi jatkosotaan: Jään ja tulen kevät (2004) kuvaa talvea ja Suomen liittoutumista Saksan kanssa ja yhdenpäivänromaani Lakanasiivet kertoo pommituksesta Kuopiossa

20 20 Tavoitteenani on ollut johdonmukaisesti kuvata kaunokirjallisin keinoin Suomen historiaa ja purkaa itsestään selvinä pidettyjä käsitteitä ja myyttejä. Ääneen lausumaton, työn kuluessa muodostunut historianfilosofiani on suunnilleen seuraava: monoliittisen, kansallista selviytymistaistelua korostavan näkökulman oheen sotahistoriaan kaivataan polyfoniaa ja uusia näkökulmia. Itselleni nimenomaan siviilien naisten, lasten, vanhusten, sotainvalidien jne. näkökulma sotaan on ollut tärkeä ja merkittävä. Uusi sotahistoria ja kaunokirjallisuus voivat tässä kulkea käsi kädessä juuri siten, että kaunokirjallisuus etsii aristoteliseen tapaan yleisiä totuuksia siitä aineistosta, jota historioitsijat ovat työssään tuottaneet. Narratiivisten keinojen avulla voidaan niin sanotun suuren yleisön käsitystä historian solmukohdista, kuten sodasta, rikastaa ja monimuotoistaa. Miten olen tässä onnistunut, sen jätän lukijoiden arvioitavaksi. Kerron seuraavaksi joitakin kiintoisina pitämiäni taustatietoja edellä mainituista suoranaisesti jatkosotaan liittyvistä romaaneistani Jään ja tulen kevät sekä Lakanasiivet. Kaikissa historiallisissa romaaneissani on taustalla runsaasti tutkimustyötä. Luen paljon historiantutkimusta, aikalaiskirjallisuutta, alkuperäislähteitä ja ajankohdan sanomalehtiä. Alkuperäislähteistä tärkein minulle on ollut Etsivän Keskuspoliisin Valtiollisen poliisin arkisto. Jään ja tulen kevään pohjatöitä tehdessäni löysin tuosta arkistosta mapin, jossa säilytettiin välirauhan ja jatkosodan ajan mielipideilmastoa ja huhuja luotaavaa aineistoa. Tämä ns. huhumappi oli hyvin antoisa aineisto ryhtyessäni hahmottamaan välirauhan ajan viimeisten kuukausien sakeaa ilmapiiriä. Seuraava sitaatti sähköisti minut ja vaikutti aivan keskeisesti Jään ja tulen kevään kirjoitusprosessiin. Salainen - hävitettävä [lyhennys amp viivattu yli]. Ilmoitus. Koskee suurpoliittisia huhuja ja johtopäätöksiä. Venäjällä ja Virossa kaikki sotilashenkilöt aivan avoimesti ja julkisesti puhuvat piakkoin alkavasta Saksan ja Neuvostoliiton välisestä sodasta. Tietoja tästä on viime viikkojen kuluessa saatu useammaltakin eri taholta. Nyt ovat lisäksi Saksasta Suomeen saapuneet henkilöt kertoneet saksalaisten upseerien ja siviilihenkilöiden alkaneen puhua samasta asiasta. Saksassa on nyt nähty karttoja, [lukija lis. tähän lyijykynällä huutomerkin sulkuihin] joissa Norja, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua sekä lisäksi Karjala kauas itään on merkitty samalla värillä. Toisella värillä on merkitty Keski-Eurooppa ja Neuvostoliitosta on muodostettu pieni puskurivaltio itää vastaan. Jo viime syksynähän puhuttiin kartoista, joiden mukaan Neuvostoliiton ja Saksan intressipiirien raja kulki halki Suomen,

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö Julkaise tai unohdu Ajatuksia julkaisupolitiikasta ja väitöskirjatöistä 8.5.2013 Tampereen yliopisto, CMT Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa

Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa Tiedekirjan arviointiprosessin kuvaus ja ohjeet, SKS 1 (5) Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa noudatetaan

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä

Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä Elore (ISSN 1456-3010), vol. 17 2/2010. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_10/ukkonen_2_10.pdf] Kirja-arvio Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet 1 Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto 2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta Eettinen kipu ja riski Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus sekä ohjeistaminen Tieteiden talo, Helsinki 6.10.2008 HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1 / 2005 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 faksi: (09) 228 69 266 Sähköposti:

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Paras kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki

Paras kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot