Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty?"

Transkriptio

1 Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty? Läksin Brysseliin aamulennolla, mikä tarkoitti, että jouduin Tampereella heräämään noin aamuneljältä, Brysselin aikaa kolmelta. Halusin olla alusta alkaen paikalla, kun ilmastovaliokunta kuuntelee ilmaston tutkijoita. Asiantuntijakuulemisen päätähti oli Angela Merkelin ilmastoneuvonantaja ja Potsdam-instituutin ilmastotutkimusjohtaja Hans-Joachim Schellenhuber. Pääsin myös lounaalle, jolla hän tapasi yhden edustajan kustakin poliittisesta ryhmästä. Yksi lounaan osanottajista kysyi, onko Schellenhuber samaa mieltä James Lovelockin kanssa, joka väittää ihmiskunnan jo ylittäneen katastrofaaliseksi kehittyvän ilmastonmuutoksen kynnyksen. Schellenhuber vastasi, ettei usko koko planeetan laajuisen kynnyksen ylittyneen. Sen sijaan voi hyvin olla, että tiettyjen osa-asioiden kynnys on ylitetty, esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen voi jo olla peruuttamatonta. Sen sulamisen todennäköisyydeksi arvioidaan %. Grönlannin sulaminen muuten nostaisi merenpintaa 7 metrillä, eli olisi kyllä kokomoinen katastrofi muun muassa kaikille merenrantojen miljoonakaupungeille, pienistä saarivaltioista puhumattakaan. Grönlannin jää ei tietysti sula vuodessa eikä kahdessa, eikä edes vuosisadassa tai kahdessa. Mutta jos sen sulaminen on peruuttamatonta, se tarkoittaa että ihmiskunta on ohimennen tehnyt päätöksen muuttaa isot osat esimerkiksi Helsinkiä, Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Osloa, Lontoota, Shanghaita, New Yorkia ja Mumbaita merenalaisen arkeologian tutkimuskohteiksi. Schellenhuber jatkoi, että nykymenolla koko planeetan kynnys voidaan hyvinkin ylittää noin 50 vuodessa. Hän sanoi, että on turhauttavaa, kun media jatkuvasti luo mielikuvaa ilmastonmuutoksen suhteen kahtiajakautuneesta tiedeyhteisöstä. Todellisuudessa ilmastonmuutoksesta vakavasti huolestuneiden ja tästä eri mieltä olevien tutkijoiden suhde on Tämä on aivan ainutlaatuinen yksimielisyyden aste, kun kyse on hyvin monimutkaisesta asiasta. Hän sanoi myös, että 95 %:n todennäköisyys (sille että havaittu ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toimista) on tosi korkea. Kuka esimerkiksi nousisi lentokoneeseen, jonka arvioidaan putoavan 95 %:n todennäköisyydellä? Seuraavassa on pitkähkö lista pointeista, joita kuullut asiantuntijat sanoivat varsinaisessa valiokunnan kokouksessa. Asiantuntijoiden powerpointit ovat myös netissä ilmastovaliokunnan (CLIM) nettisivuilla. Schellenhuber: - Kesän 2003 helleaalto tappoi Euroopassa noin ihmistä. Tämä oli toisen maailmansodan jälkeen eniten ihmisuhreja vaatinut tapahtuma Euroopassa. - Vaikka ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus pystyttäisiin pitämään samalla tasolla kuin vuonna 2000, maapallo lämpenisi silti vähintään puoli astetta jo koetun lämpenemisen lisäksi. page 1 / 5

2 - Jos päästöjä ei rajoiteta, vuoteen 2100 mennessä Tiibet ja Pohjoinen jäämeri voivat lämmetä yli 12 astetta. Tämä olisi katastrofi niille 2 miljardille ihmiselle, joiden maanviljelys on Himalajalta alkunsa saavien jokien veden varassa. - Myös Amazonin sademetsän kuivuminen on todellinen riski. Amazonia vaivasi paha kuivuus jo vuosina 2005 ja Useimmat tutkijat arvioivat Amazonin metsien kuoleman todennäköisyydeksi yli 50 %. - Jos päästöjä ei rajoiteta, koralliriuttojen kuolema vuoteen 2050 mennessä on hyvin todennäköistä. - Välimeren alueella sateiden ennustetaan vähenevän kymmeniä prosentteja. Alueella on jo nyt korkea metsäpaloriski miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli noin 4 oc nykyistä lämpimämpää ja merenpinta oli noin 70 m korkeammalla kuin nyt. 3 miljoonaa vuotta sitten oli noin 2 oc nykyistä lämpimämpää ja merenpinta oli m korkeammalla kuin nyt. -Maapalloa ei pitäisi missään tapauksessa päästää lämpenemään enempää kuin 2,5 astetta yli esiteollisen tason. Toisaalta lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 asteen on käytännössä jo mahdotonta. Haarukka, jossa voidaan toimia, on suunnilleen 1,5-2,5 astetta. Tämä on kuin laskeutumista hyvin kapealle kiitoradalle, jota ei ole vielä edes rakennettu. -Nyt globaalit päästöt ovat vuodessa noin 8 GtnC (miljardia tonnia hiiltä). Ne pitäisi vähintään puolittaa vuoteen 2050 mennessä. On toteutettava uusi teollinen vallankumous. Professori Jean-Pascal van Ypersele, IPCC:n toisen työryhmän varapuheenjohtaja: -Intian valtameren pienten saarten juomakelpoisen pohjaveden kerroksen paksuus pienenee vuosiin mennessä 25stä 10 metriin, koska merenpinnan nousu tunkee suolavettä makean pohjaveden alle. -Jo 1,5 asteen lämpeneminen saattaa 30 % lajeista uhanalaisiksi. -Grönlannin jään sulamisen kynnys on 1,9-4,6 oc:n lämpeneminen. -Jos lämpeneminen halutaan rajoittaa välille 2-4 astetta, päästöjä maailmassa pitää vähentää %. Tekniset mahdollisuudet siihen ovat hyvät. Michel Jarraud, Sveitsi, WMO:n (maailman meteorologijärjestö) pääsihteeri: -Meteorologit ovat tehneet yhteistyötä yli rajojen jo yli 150 vuotta. Meteorologien ensimmäinen kansainvälinen kokous pidettiin Brysselissä vuonna YK:n vuosituhattavoitteiden toteutuminen on vaarassa ilmastonmuutoksen takia. Ilmastonmuutos vaikuttaa kehitysmaihin vielä enemmän kuin muihin. Ilmastoskeptikkoja tilaisuudessa edusti professori Lindzen, Massachusett s Institute of Technologystä. Hän piti todella vaikeaselkoisen puheen joka oli paljolti suoraa sisälukua powerpointeista. En tavannut ketään, joka olisi saanut hänen ajatuksenjuoksustaan kunnolla selvää. Itse olen Otaniemessä opiskellut page 2 / 5

3 kohtalaisesti fysiikkaa ja kemiaa, mutta myös minun oli vaikea seurata hänen esitystään. Arvelenkin, että tämä oli tarkoituksellista, hän halusi vain heittää varjon ilmaston tutkimuksen ylle, mutta tavalla, johon on vaikea tarttua. Hänen esityksestään erottui vain kolme selkeää väitettä. Ensimmäinen oli se, että ilmaston fysiikkaa tunnetaan vielä kehnosti ja toinen, että viimeiset 10 vuotta maapallon keskilämpötila on pysynyt vakiona. Kolmanneksi hän sanoi myrskyjen saavan voimansa trooppisten ja arktisten alueiden lämpötilaerosta, joka on pienenemässä. Napa-alueiden lämpeneminen siis vähentää hirmumyrskyjä, päinvastoin kuin alarmistit väittävät. Seuraavan puhujan, joka oli Brian Hoskins, meteorologian osastolta Readingin yliopistosta, oli selvästi vaikea peittää tuohtumustaan Lindzenin väitteestä, ettei ilmakehän fysiikkaa tunneta. Hoskinsin mukaan se tunnetaan jo varsin hyvin. Hän kertoi olevansa tosi masentunut siitä, miten paljon havaintoja ilmaston lämpenemisestä on. Ilmastomallien ennuste sademäärien kehityksestä on toteutunut melko tarkasti. Siihen, mitä tapahtuu vuoteen 2030 mennessä, ei voida enää paljoakaan vaikuttaa. Sen sijaan voimme vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu vuoteen 2100 mennessä. Lindzenin myrskypointtia Hoskins kommentoi sanomalla, että Grönlannin alapuolella lämpötila ei ole muuttumassa kovinkaan paljon, tämän takia lämpötilaero trooppisten merialueiden sekä pohjoisen Amerikan ja Euroopan merialueiden välillä kasvaa. Hoskins sanoi myös, että mikäli päästöjä ei hillitä, vuoteen 2100 mennessä päiväntasaajan seuduille tulee todennäköisesti entistä enemmän sateita, samoin pohjoisille ja eteläisille leveysasteille, sen sijaan subtrooppiset leveysasteet kuivuvat. Sateista tulee entistä rankempia, kesän sateisimpana päivänä tullaan saamaan entistä enemmän sadetta, koska lämpimämpi ilma nielee enemmän vesihöyryä. Keskustelussa Hoskins sanoi, että jos IPCC:n käyttämät ilmastomallit erehtyvät, ne todennäköisesti pikemminkin vähättelevät kuin liioittelevat ilmastonmuutosta. Valloilleen ryöstäytyvä ilmastonmuutos on oikeasti mahdollinen. Trooppisten pyörremyrskyjen perusenergianlähde on lämpötilaero eri leveysasteiden välillä, se osittain pieneneekin. Mutta myrskyillä on toinenkin energianlähde, ilman vesihöyrypitoisuus, joka kasvaa. Michel Jarraud kommentoi Lindzenin väitettä siitä, että maapallon lämpeneminen on pysähtynyt. Hän sanoi, että Lindzenin näyttämä 10 viime vuoden keskilämpötilakäyrä on oikea, mutta juuri sitä ennen oli hyvin voimakas El Nino-ilmiö. Sääkäyristä ei voi ottaa irralleen yhtä pientä palasta, pitää katsoa pidempää kokonaisuutta. Trooppisista myrskyistä hän sanoi, että nykytiedon mukaan ilmastonmuutos ei välttämättä lisää niiden määrää, mutta kylläkin tekee niistä entistä rajumpia. Van Ypersele selvitti, että ilmastomallien perustarkoitus on tehdä tietokoneella koe, jota ei voida sallia todellisuudessa. Vain sellaiset mallit ovat varteenotettavia, jotka pystyvät tuottamaan myös menneet ilmastot. Joku kysyi mielipidettä Al Goren elokuvasta. van Ypersele sanoi pitävänsä sitä varsin hyvänä kokonaisuutena, vaikka jäätiköiden sulamisesta löytyisi parempiakin esimerkkejä kuin Kilimandjaro, page 3 / 5

4 johon vaikuttavat muutkin tekijät. Kysymykseen siitä, miksi Schellenhuber puhui merenpinnan noususta useilla metreillä, kun IPCC puhuu muutamista kymmenistä senteistä, Schellenhuber sanoi että IPCC ennustaa sitä mitä tapahtuu vuoteen 2100 mennessä. Mutta merenpinnan nousu ei suinkaan pääty siihen, vauhtiin päästyään se voi jatkua tuhansia vuosia. Havaintoja muinaisista merenpinnan tasoista ei kukaan pysty kumoamaan. Hän sanoi myös, että merenpinnan nousun ja meriveden lämpenemisen lisäksi meri happamoituu, kun siihen liukenee entistä enemmän hiilidioksidia. Tällä on dramaattiset vaikutukset merten ravintoketjuihin. Toisen paneelin ensimmäinen puhuja oli Robert Watson, IPCC:n entinen presidentti: -Dramaattisten haittavaikutusten välttämiseksi lämpeneminen pitäisi rajoittaa alle 2 asteen, mikä tarkoittaa, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus pitää saada vakiintumaan noin 400 ppm:n (miljoonasosaa hiilidioksidiekvivalenttia) tienoille, eli itse asiassa vähän nykytason alle. -Tähän mennessä koettu ilmastonmuutos on haitannut eniten kehitysmaita, esimerkiksi äärisäiden uhrit viime vuosina ovat olleet pääasiassa kehitysmaissa. Esimerkiksi Etiopia on helisemässä jo nykyisenkaltaisten sademäärien vaihteluiden kanssa, saati suurempien. Jos maapallo lämpenee 2-3 astetta, kaikki koralliriutat vaalenevat, jos 3 astetta, ne kaikki kuolevat. 3 asteen lämpeneminen vie noin puolet maapallon lajeista sukupuuttoon, mikä ei tapahdu heti, mutta on aikaa myöten vääjäämätöntä. Malte Meinshausen Potsdam-instituutista puhui siitä, miten ilmastonmuutos voidaan rajoittaa alle 2 asteen. -2 astettakaan ei voi pitää minään turvarajana, myös sen suuruinen lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. Ainakin joidenkin osasysteemien turvaraja voi olla esimerkiksi 1,6 astetta. -Jos ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus saadaan vakiinnutettua tasolle 400 ppm, 2 astetta ylitetään 15 %:n todennäköisyydellä. 550 ppm:n pitoisuudella 2 astetta ylitetään 80 %:n todennäköisyydellä. 450 ppm:n tasolla mahdollisuudet ovat fifty-fifty. -Aurinko ei selitä havaittua lämpenemistä luvun jälkeen auringon vaikutus maapalloon on muuttunut erittäin vähän. Nykyisin erinäiset muut ilman saasteet viilentävät ilmastoa niin, että kompensoivat osan kasvihuonekaasujen vaikutuksesta. Jos päästöjä ei vähennetä, ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus nousee vuoteen 2100 mennessä jonnekin 600 ja 1500 ppm:n välille. -Kahden asteen lämpenemisraja on mahdollista pitää, jos ennen vuotta 2050 saadaan kasvihuonekaasutaso stabiloitua alle 500 ppm:n ja sen jälkeen ryhdytään alentamaan sitä. Tämä on mahdollista, jos ihmisen aiheuttamat päästöt saadaan laskettua alle luonnollisten hiilidioksidinielujen. Viimeinen esiintyjä Cristina Sabbioni puhui ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnan kulttuuriperintöön. Hän kertoi tosi mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutos tuo tullessaan monia asioita, jotka nopeuttavat kulttuurimuistomerkkien rapautumista, esimerkiksi suolan kiteytyminen vanhoihin tiiliin. page 4 / 5

5 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty? Kysymykseen siitä, mitä vauhtia teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjä, Watson sanoi että ainakin 30 % ennen vuotta 2020, ja selvästi yli 60 % vuoteen Malte Meinshausen sanoi, että jos halutaan lähestyä samaa päästötasoa henkeä kohden kehitysmaissa ja teollisuusmaissa, niin teollisuusmaiden pitää vähentää ainakin 85 % vuoden 1990 tasosta vuoteen Globaalit päästöt pitäisi saada laskuun viimeistään vuonna Tilaisuuden jälkikeskusteluissa Robert Watson sanoi, että energian tuotantoon tarvittavat muutokset vielä jotenkuten ovat hallittavissa, mutta maankäyttö huolestuttaa häntä todella paljon, esimerkiksi siis trooppisten metsien hakkuut. Älyllistä rajaa uusien fiksujen energiaratkaisujen kehittämiselle ei ole, kunhan siihen satsataan tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Jälkilöylyissä Schellenhuber ja Meinshausen kehuivat molemmat Angela Merkeliä, hän ymmärtää ilmastonmuutosta, koska on fyysikko. Olen ollut tekevinäni saman havainnon. Hän on sanonut ilmastosta monta mielestäni tosi fiksua asiaa. Vaikka kuulummekin poliittisesti eri leireihin, minusta on hienoa, että naisfyysikko on siinä asemassa kuin hän nyt on. Ja yksi uutinen ilmastonsuojelun jarrujoukoilta: Porsche-yhtiön toimitusjohtaja Wendelin Wiedekind on tänään tokaissut, että EU:n ympäristökomissaari Dimasin ajamat vaatimukset uusien autojen hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta (130 grammaan kilometriä kohden vuonna 2012) ovat fysiikan lakien vastaisia. Porschen ökyautot tupruttavat hiilidioksidia yli 300 g/km. page 5 / 5

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on laajaa yleistä

Ilmastonmuutos on laajaa yleistä artikkeli petteri taalas Pääjohtaja, professori Ilmatieteen laitos petteri.taalas@fmi.fi Kuvat maarit kytöharju ILMASTONMUUTOS, ihmiskunnan keskeinen haaste tällä vuosisadalla Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa

Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa http://www.satuhassi.net/2010/tonnikalaa-pepsia-ja-ilmastoa/ Keskiviikkoiltana olin EEF:n (European energy forum) illallisella, jonka aiheena oli energian säästö sähkön tuotannossa.

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

G8+5 parlamentaarikkojen ilmastokokouksessa Washingtonissa

G8+5 parlamentaarikkojen ilmastokokouksessa Washingtonissa G8+5 parlamentaarikkojen ilmastokokouksessa Washingtonissa http://www.satuhassi.net/2007/g85-parlamentaarikkojen-ilmastokokouksessa-washingtonissa/ Washingtonin lehtien mukaan sää oli katkaissut sähköt

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten

Lisätiedot

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Eri maiden ilmastokantoja

Eri maiden ilmastokantoja Eri maiden ilmastokantoja ETIOPIA Köyhää Etiopiaa koettelevat toistuvat kuivuudet ja tulvat. Ongelman takana ovat ilmastonmuutos ja La Niña -ilmiö. La Niñassa on kyse meren pintaveden lämpötilan poikkeuksellisesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

Täällä tapaat Satun. Kevät 2014. http://www.satuhassi.net/taalla-tapaat-satun/

Täällä tapaat Satun. Kevät 2014. http://www.satuhassi.net/taalla-tapaat-satun/ Täällä tapaat Satun http://www.satuhassi.net/taalla-tapaat-satun/ Kevät 2014 pe 25.4. Satu tavattavissa Tampereella klo 10-11 Pirkkalaistorilla Pirkkalassa klo 12-14 Keskustorilla la 26.4. Satu osallistuu

Lisätiedot

IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä

IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä IPCC 5. arviointiraportti OSARAPORTTI 3 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

"Ilmaiset ateriat" 2007

Ilmaiset ateriat 2007 "Ilmaiset ateriat" 2007 http://www.satuhassi.net/ilmaiset-ateriat-2007/ Vuoden 2007 alussa päätin listata nettisivullani kaikki ateriat, jotka syön jonkun toisen laskuun. Tällä tavalla haluan osaltani

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet

EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet Euroopan Komissio Maatalouden ja Maaseudun Kehit tämisen Pääosasto Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen Lisätietoja Rue de la Loi 200, B-1049 Brysseli, Belgia Puhelin Keskus (+32 2) 2

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja lajeihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja lajeihin Presidenttifoorumi 10.11.2009 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki liisa.rohweder@wwf.fi Gsm 040 840 7461 Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöihin ja lajeihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

"Ilmaiset ateriat" 2008

Ilmaiset ateriat 2008 "Ilmaiset ateriat" 2008 http://www.satuhassi.net/ilmaiset-ateriat-2008/ Vuoden 2007 alussa päätin listata nettisivullani kaikki ateriat, jotka syön jonkun toisen laskuun. Tällä tavalla haluan osaltani

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokous Kööpenhaminan ilmastokokous ja hiili Hiilitieto ry:n talviseminaari Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy Kööpenhamina a ja hiili - esitelmän sisältöä sä Ajankohtaiset ilmastopoliittiset prosessit Kööpenhaminan

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista.

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. alkuperäiskansa Kansa, joka ennen maan valloitusta tai asuttamista on asunut alueella, ja joka on säilyttänyt omat sosiaaliset, taloudelliset

Lisätiedot

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA Niklas Tapper Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio GE7 GLOBE 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukioikäisten nuorten

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Sodankylän kesä alkaa filmifestareilla. Säästän energian jäälle. Pertti Sankilampi teki kaksivuotisen sähkösopimuksen

Sodankylän kesä alkaa filmifestareilla. Säästän energian jäälle. Pertti Sankilampi teki kaksivuotisen sähkösopimuksen Energiapolarin ja Rovakairan asiakaslehti 2 09 Rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Pertti Sankilampi teki kaksivuotisen sähkösopimuksen Sivu 29 Säästöhaasteessa taitoluistelija Laura Lepistö Säästän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi 2009-11-23 PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Kuopion YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Millainen paikka maapallo on vuonna 2100 ilmaston lämmettyä viidellä asteella?

Millainen paikka maapallo on vuonna 2100 ilmaston lämmettyä viidellä asteella? KATSAUS Risto Isomäki Millainen paikka maapallo on vuonna 2100 ilmaston lämmettyä viidellä asteella? allitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) pahimman skenaarion mukaan maapallon ilmasto lämpenee

Lisätiedot

ilmastonmuutos - LUULTUA vakavampi ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta raporttisarja Ilmastonmuutos aihe ilmastotiede ja -ratkaisut

ilmastonmuutos - LUULTUA vakavampi ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta raporttisarja Ilmastonmuutos aihe ilmastotiede ja -ratkaisut gp/armestre M.Barret/gp gp raportti 2005 ilmastonmuutos - LUULTUA vakavampi ONGELMA raportti ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta raporttisarja Ilmastonmuutos aihe ilmastotiede ja -ratkaisut ILMASTONMUUTOS

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot