Suomen. Taideyhdistys. Finska konstföreningen. Jäsentiedote. Medlemsbrev

Transkriptio

1 Suomen Jäsentiedote 2 10 Medlemsbrev Taideyhdistys Finska konstföreningen 1

2 JÄSENEDUT Vapaa pääsy Suomen Taideyhdistyksen järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille ja kuvataidematkoille Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin JÄSENMAKSUT Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla, joka sisältää viitenumeron. Jäsenkortti postitetaan jäsenille laskun maksamisen jälkeen. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi jäsenmaksun! UUDET JÄSENET Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt henkilö. Jäsenmaksu on vuosikohtainen (20 euroa vuonna 2010). Näin voit liittyä: Käytä palautelomaketta osoitteessa kohdassa Jäsenet Lähetä sähköpostia os. info@suomentaideyhdistys.fi Soita puh tai (09) Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja syntymävuotesi. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin. HALUATKO SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN TIEDOTTEITA SÄHKÖPOSTIISI? Maksa jäsenmaksu viimeistään niin osallistut arpajaisiin! Lue lisää s. 10. Lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@suomentaideyhdistys.fi tai käytä palautelomaketta osoitteessa (Jäsenet / Anna palautetta). Mainitsethan, haluatko liittyä myös erilliselle piirustusilloista tiedottavalle postituslistallemme. MEDLEMSFÖRMÅNER Fritt inträde till de utställningar som ordnas av Finska Konstföreningen överallt i Finland Rabatterat inträde till utställningar i Helsingfors Konsthall Medlemstidningen skickas hem två gånger per år Möjlighet att delta i de utfärder och konstresor som föreningen organiserar Alla medlemmar deltar automatiskt i det årliga konstlotteriet MEDLEMSAVGIFTER Medlemsavgiften betalas med den faktura som föreningen skickar ut och som innehåller ett referensnummer. Medlemskortet skickas till medlemmarna efter att medlemsavgiften har erlagts. Kom ihåg att ange referensnumret när du betalar medlemsavgiften! NYA MEDLEMMAR Var och en som har fyllt 15 år kan bli medlem i Finska Konstföreningen. Medlemsavgiften betalas årligen (20 euro år 2010). Gör så här för att bli medlem: Fyll i blanketten på adressen där det står Medlemmar Skicka e-post till info@suomentaideyhdistys.fi Ring till tel eller (09) Meddela ditt namn, dina kontaktuppgifter och ditt födelseår så skickar vi en räkning. När den är betald får du ditt medlemskort. VILL DU FÅ INFORMATION FRÅN FINSKA KONSTFÖRENINGEN PER E-POST? Kom ihåg att betala årsavgiften senast den så deltar du i lotteriet! Läs mera sid. 10. Skicka din e-post adress till info@suomentaideyhdistys.fi eller gå in på vår hemsida och välj responsblanketten under Medlemmar/Feedback. Var snäll och meddela om du också vill få information om våra teckningskvällar. Kansi/pärmbild: Voitto/vinst nro/nr. 041 SAMULI NIEMINEN Gepard tussi ja akryyli paperille/tusch och akryl på papper, 29 x 21 cm 2

3 Sisällys Innehåll Suomen Taideyhdistys Nervanderinkatu 3 (c/o Taidehalli) Helsinki Puheenjohtaja: KTT Veikko Kasurinen Asiamies: Taru Tappola, Taidehallin vs. johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: Sihteeri: Anna Kinnunen, puh tai (09) anna.kinnunen@taidehalli.fi Finska Konstföreningen Nervandersgatan 3 (c/o Konsthallen) Helsingfors. Ordförande: Veikko Kasurinen, ekonomie doktor Ombudsman:Taru Tappola, t.f. chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn eller (09) anna.kinnunen@taidehalli.fi Jäsentiedote/medlemsbrev: Taru Tappola, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu/grafisk form: Maria Appelberg 2 3 Pekka Kauhanen Hurtta, poika ja lumukko Pekka Kauhanen Blodhunden, pojken och snögubben 4 7 Tulkitse sitten tätä Tolka den som vill 8 9 Nuorten taiteilijoiden apuraha 2010 Stipendier för unga konstnärer Richter-apuraha 2010 Richter-stipendier Jäsenten taideteosarpajaiset 2010 Kaapelitehtaalla Konstlotteriet för medlemmar 2010 på Kabelfabriken Nuoria taiteilijoita Suomesta Unga konstnärer från Finland 17 Taidehallin näyttelyohjelma Konsthallens utställningsprogram 3

4 Teksti/TEXT Pirkko Tuukkanen Pekka Kauhanen Hurtta, poika ja lumukko Hundrackan, pojken och snögubben Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen (s. 1954) yksityisnäyttely valloittaa Helsingin Taidehallin tammi maaliskuussa Näyttely Hurtta, poika ja lumukko esittelee Kauhasen keskeiset aiheet kolmelta vuosikymmeneltä painopisteenään uusimmat laajalle tilaan levittäytyvät veistosinstallaatiot. Skulptören Pekka Kauhanens (f. 1954) separatutställning erövrar Konsthallen i januari mars Utställningen Blodhunden, pojken och snögubben presenterar de mest centrala motiven i Kauhanens produktion under de tre senaste decennierna. Tyngdpunkten kommer att ligga på de stora skulpturinstallationerna som breder ut sig i Konsthallens salar luvulla Kauhanen veisti ihmisfiguureja, torsoja ja eläimiä, joiden hahmo ja muoto kiteytyivät pronssin, kiven ja valuraudan ankaruuteen luvulla Kauhasen teoksissa tapahtui merkittävä muutos: abstrakti aihepiiri syrjäytti figuurin, pronssiset ja teräksiset, osittain värilliset veistokset tutkivat tilaa ja varioivat viivaa sekä geometrisia muotoja. Viime vuosina Kauhanen on palannut voimakkaasti takaisin esittävään aihemaailmaan kytkien teoksiinsa tarinoita ja velmuilua. Kuten Vexi Salmi on ytimekkäästi todennut jos savolaisuus valettaisiin veistokseksi, se saisi Pekka Kauhasen kuvakielen. Figuratiivinen sekä humoristinenkin lähestymistapa ilmenee myös uusimpien teosten nimissä: Lumukko, Veljpuolj, Aurinkopoika ja Pumpulityttö. Pekka Kauhanen tunnetaan myös useista julkisista teoksistaan kuten mm. Urho Kekkosen muistomerkki Suuri aika Kajaanissa (1990) sekä Espoon Taidepoliisi (2006) ja Ilmestys (2008). Taidehallin näyttely koostuu kauhasmaisista maailmoista leikkimielisellä asenteella ja poikamaisella uteliaisuudella. Kauhasen teokset ovat oivaltavia mitä muuta voi sanoa, kun näyttelyssä Espoon taidepoliisin veljpuol kohtaa lumukon! Näyttely on Suomen Taideyhdistyksen tuottama. Under 1980-talet skulpterade Kauhanen människofigurer, torson och djur som reflekterade bronsets, stenens och gjutjärnets stramhet. Under 1990-talet genomgick Kauhanens arbeten en märkbar förändring; det figurativa fick vika undan för abstrakta motiv. De delvis färgade skulpturerna i brons och metall utgjorde rumsstudier och variationer av linjer och geometriska motiv. Under de senaste åren har Kauhanen återvänt till figurativa motiv där han knyter sina verk till sagor och till skämtsamheter. Som Vexi Salmi så kärnfullt uttryckte det i fall den savolaxiska mentaliteten göts till en skulptur, skulle denna återspegla Pekka Kauhanens bildspråk. Det figurativa och humoristiska tillvägagångssättet syns även i de namn som konstnären har gett sina senaste verk; Snögubben, Styvbrodern, Solskenspojken och Bomullsflickan. Pekka Kauhanen är också känd för sina många offentliga verk som bl.a. minnesmärket över president Urho Kekkonen Suuri aika (En tid av storhet) i Kajana (1990), Taidepoliisi (2006) (Konstpolisen) och Ilmestys (Uppenbarelsen) i Esbo (2008) Utställningen i Konsthallen består av olika världar som präglas av Kauhanens lekfullhet och pojkaktiga nyfikenhet. Kauhanens verk bjuder på aha-upplevelser, vad annat kan man säga när styvbrodern till konstpolisen i Esbo möter snögubben! Utställningen produceras av Finska Konstföreningen. 4

5 Pekka Kauhanen Helavalkea, 2006 (yksityiskohta/detalj) Jenny ja Antti Wihurin taidekokoelma/ Jenny och Antti Wihuris stiftelses konstsamling, Rovaniemen taidemuseo/rovaniemi konstmuseum Kuva/Foto: Jussi Tiainen. 5

6 Pekka Kauhanen Kuuhelma, 2009 alumiini/aluminium, pronssi/brons, hattuneula/hattnål, kork./höjd 265 cm. Kuva/Foto: Jussi Tiainen 6

7 Teksti Pessi Rautio Tulkitse sitten tätä Pekka Kauhasen veistokset tuntuvat olevan monitulkintaisia, vähintäänkin omintakeisia. Uusimmissa, kaksituhatluvun veistoksissa, jotka näyttävät muodostavan oman ryhmänsä, kriitikot ovat usein huomioineet niiden korostetun kuorimaisuuden, onttouden, ja sen pohjalta kehittäneet ajatuksia teosten merkityksistä: perimmiltään kaikki ei olekaan sitä, miltä se ensinäkemällä näyttää. Kauhanen itsekin on todennut useassa haastattelussa ja erään teoksensa nimessä: Onko tyhjä enemmän kuin täysi? Pronssin kuorimaisuudesta tuleva täyteyden illuusion takana oleva tyhjyys on varmasti Kauhasen taiteessa oleellista, mutta sen lisäksi tuntuu teoksiin aina jäävän paljon enemmän jotakin muuta, sellaista joka jättää aavistelemaan, mistä nämä hahmot oikein tulevat. Ja nyt näyttää siltä, että Kauhanen on vieläpä siirtymässä suuriin, laajalle tilaan levittyviin maailmankuvamaisiin kokonaisuuksiin. Kauhasen taide on taas menossa jonnekin uuteen päin. Itse joskus kirjoitin: Kuitenkaan Pekka Kauhasen työt eivät tunnu koskaan vain läpiselviltä: niiden muotoon jää aina jotakin perin selittämätöntä, jonkun mielestä ehkä häiritsevääkin. Enkä sen pitemmälle lähtenyt minäkään tuolloin julkisesti tulkitsemaan. Kirjoitin myös Kauhasen veistoksellisen ja ajatuksellisen retoriikan kiertoteistä ja oikopoluista. Jos nuo sanat jotakin tarkoittivat, niin kaiketi ainakin sitä, että koko Kauhasen näkyvä taiteellinen ajattelu on sama kuin veistämisprosessissa tapahtuva ajattelu: juolahduksia, ehdotuksia ja niiden ku- moamisia, joltakin muulta näyttämistä ja ihan seuraavassa taas hetken aikaa vain ihan omaa itseään. Niinpä myös, kaikki assosiaatiot ovat oikeita ainakin hetken. Kauhanen kertoi eräässä haastattelussa jonkun nähneen hänen koiraveistoksessaan Kristushahmon. Hänestä tulkinta oli yllättävä, mutta hän oli mielissään siitä. Kauhasesta on oikein ja hyvä, että erilaisia tulkintoja tulee, ei hän niille tykönään naureskele. Silti oli yritettävä saada selville, mistä teoksissa on Kauhasen tulkinnan mukaan kysymys. Ajattelin, että asia voi selvitä haastattelemalla Pekka Kauhasta, jonka tapasin syyskuussa Mutta lopulta huomasin, että ravitermein ilmaistuna (raviurheilu on Kauhasen rakas harrastus) katsoja joutuu sittenkin etenemään toista rataa, ilman vetoapua. Kun olin tehnyt haastattelun ja pohtinut siinä sanottua, tiesin, että en tulisi perinteisessä mielessä suoraa vastausta teosten perimmäisestä tarkoituksesta saamaan. Se on kai Kauhasen strategia: ajatuksia on noustava mieleen ihan itsekseen. Ja niinpä mieleeni nousi ajatuksia, arvauksia, jäniksenpolkuja, kuten Kauhanen sanoo. Loppujen lopuksi minusta kuitenkin tuntui, että tajusin jotakin siitä mistä Kauhasen taiteessa on kysymys. Ehkä viimeistään silloin kun rupesin junan ikkunasta katselemaan ihmisiä Pasilan aseman rullaportaissa, miettien mitenkähän Kauhanen tämän asian veistoksena näkisi ja lopulta, miten mielenkiintoisena minä tämän ihan itse näenkään. Pessi Raution teksti julkaistaan kokonaisuudessaan näyttelyn yhteydessä ilmestyvässä kirjassa Pekka Kauhanen: Hurtta, poika ja lumukko. 7

8 TEXT Pessi Rautio Tolka den som vill Pekka Kauhanens skulpturer känns mångtydiga, minst sagt originella. I hans nyaste verk från talet, vilka tycks bilda en grupp för sig, har kritikerna ofta tagit fasta på skulpturernas likhet med ett slags skal, deras ihålighet, och sedan utvecklat sina resonemang om verkens betydelser: ytterst är allt inte vad det vid en första anblick tycks vara. Också Kauhanen själv har i många intervjuer och i ett verknamn frågat sig: Är tomt mer än fullt? Tomheten bakom den fullhetens illusion som bronsets skalaktiga karaktär skapar är säkert väsentlig i Kauhanens konst, men därtill tycks verken alltid innehålla mycket mer av någonting annat, sådant som får oss att undra: varifrån kommer riktigt dessa figurer? Och nu förefaller det som om Kauhanen dessutom håller på att övergå till stora, världsbildsaktiga komplex som breder ut sig i rummet. Kauhanens konst är åter på väg åt något nytt håll. Själv har jag någon gång skrivit: Ändå känns Pekka Kauhanens verk aldrig enbart glasklara: i deras form finns alltid någonting högst oförklarligt, någonting som somliga kanske upplever som störande. Längre än så gav jag mig inte den gången in på att tolka offentligt. Jag skrev också om omvägarna och genvägarna i Kauhanens skulpturala och tankemässiga retorik. Om den utsagan alls betydde någonting så var det väl åtminstone att Kauhanens hela synliga konstnärliga tänkande är samma tänkande som äger rum också i den skapande processen: hugskott och uppslag som ständigt vederläggs, förklädnader och kamouflage och strax åter för en stund det oför- ställda jaget. Följaktligen är också alla associationer korrekta åtminstone för en stund. I en intervju har Kauhanen berättat hur någon såg en Kristusgestalt i hans hundskulptur. Tolkningen överraskade Kauhanen, men gladde honom också. Kauhanen ser inget fel i att tolkningarna varierar. Det är bara välkommet, det är ingenting han skrattar åt i lönn. Likafullt tyckte jag att jag måste försöka få klarhet i vad verken enligt Kauhanens egen tolkning handlar om. Så jag föresatte mig att reda ut det hela med hjälp av en intervju och träffade därför Pekka Kauhanen i september Men till sist märkte jag att betraktaren trots allt måste ta sig fram på andra banan, utan draghjälp, för att använda travsportens vokabulär (trav är en kär hobby för Kauhanen). Då jag hade gjort intervjun och tänkt igenom vad där sades visste jag att jag inte skulle komma att få ett i traditionell bemärkelse rakt svar om verkens innersta mening. Det är väl Kauhanens strategi: tankarna ska få leka oss i hågen, helt av sig själv. Och så lekte mig tankar och gissningar i hågen. Harstigar, som Kauhanen säger. Sist och slutligen kändes det ändå som om jag hade begripit någonting av vad Kauhanens konst handlar om. Känslan infann sig kanske senast då jag genom tågfönstret tittade på människor i rulltrapporna på Böle station och funderade över hur Kauhanen skulle gestalta bilden i skulpturform och till sist över hur intressant även jag själv upplevde den. Pessi Rautios text publiceras i sin helhet i boken Pekka Kauhanen: Hundrackan, pojken och snögubben som utkommer i samband med utställningen. 8

9 Pekka Kauhanen installaatio/installation 2010, Taidekeskus Retretti/Konstcentrum Retretti. Kuva/Foto: Jussi Tiainen. 9

10 Nuorten taiteilijoiden apuraha 2010 Stipendier för unga konstnärer år 2010 KUVA/FOTO Roger Gustafsson Suomen Taideyhdistys on jakanut Nuorten taiteilijoiden apurahoja vuodesta Yhdistyksen palkinto- ja apurahalautakunnalle lähetettiin tänä vuonna 283 hakemusta, mikä on selvästi enemmän kuin parina viime vuonna. Hakijoiden taso oli tasaisen hyvä, vaikka enemmänkin omaperäisyyttä ja vahvoja ideoita olisi nuorilta tekijöiltä voinut odottaa. Lautakunnan jäsenet jäivätkin pohtimaan, eletäänkö nyt taiteessa murrosvaihetta. Suomen Taideyhdistys päätti myöntää yhteensä euroa kahdellekymmenelleviidelle nuorelle taiteilijalle, jokaiselle 6000 euroa taiteelliseen työskentelyyn. Taideyhdistyksen palkinto- ja apurahalautakunnan puheenjohtaja on taiteilija Antti Tanttu. Muut jäsenet ovat taiteilija Susanne Gottberg, tutkija, taidehistorioitsija Hanna Johansson, taiteilija Vesa-Pekka Rannikko ja diplomi-insinööri Antti Kantola. Valokuva- ja videotaiteilija/foto- och videokonstnär Sara Ahde, Oulu/Uleåborg (s./f Oulu/ Uleåborg) Kuvataiteilija (grafiikka, animaatio)/bildkonstnär (grafik, animation) Annika Dahlsten, Turku/Åbo (s./f Vaasa/Vasa) Taidemaalari/målare Eeva-Riitta Eerola, Helsinki/ Helsingfors (s./f Siilinjärvi) Kuvataiteilija (maalaus, valokuva)/bildkonstnär (måleri, fotografi) Erno Enkenberg, Espoo/Esbo (s./f Hyvinkää/Hyvinge) Kuvataiteilija (maalaus, animaatio, installaatio)/ bildkonstnär (måleri, animation, installationer) El Frauenfelder, Järvenpää (s./f Zürich) Kuvanveistäjä/skulptör Anna Hyrkkänen, Tampere/ Tammerfors (s./f Tampere/Tammerfors) Sedan år 2002 har Finska Konstföreningen delat ut stipendier till Unga konstnärer. I år mottog föreningens pris- och stipendienämnd 283 ansökningar, vilket är klart flera än under de två föregående åren. De sökande höll alla en jämn och hög nivå även om man hade kunnat förvänta sig mera originalitet och starkare idéer av unga konstnärer. Detta föranledde nämndens medlemmar att diskutera huruvida konsten nu befinner sig i ett brytningsskede. Finska Konstföreningen beslöt att bevilja sammanlagt euro till 25 unga konstnärer; d.v.s 6000 euro till var och en för konstnärligt arbete. Ordförande för Konstföreningens pris- och stipendienämnd är konstnären Antti Tanttu. Övriga medlemmar är konstnärinnan Susanne Gottberg, forskaren, konsthistoriker Hanna Johansson, konstnären Vesa-Pekka Rannikko samt diplomingenjör Antti Kantola. Kuvataiteilija (installaatio, video)/ bildkonstnär (installationer, video) Henriikka Härkönen, Helsinki/Helsingfors (s./f Espoo/Esbo) Kuvanveistäjä/skulptör Teija Isorättyä, Tornio (s./f Tornio) Kuvataiteilija (installaatio, käsitetaide, performanssi)/bildkonstnär (installationer, begreppskonst, performance) Jaakko Karhunen, Helsinki/Helsingfors (s./f Lieto) Performanssi- ja kuvataiteilija/ performanceoch bildkonstnär Essi Kausalainen, Helsinki/ Helsingfors (s./f Helsinki/Helsingfors) Kuvataiteilija (yhteisö- ja mediataide)/bildkonstnär (samhälls- och mediakonst) Riikka Kuoppala, Helsinki/Helsingfors (s./f Helsinki/ Helsingfors) 10

11 Nuorten taiteilijoiden apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat. Seuraava hakuaika on Lisätietoja (Apurahat ja palkinnot). Till yrket utexaminerad, högst 35-åriga konstnärer kan ansöka om stipendium till unga konstnärer. Nästa ansökningstid: Mer information (Stipendier & pris). Kuvataiteilija (video, valokuva, installaatio)/ bildkonstnär (video, fotografi, installationer) Mikko Kuorinki, Helsinki/Helsingfors (s./f Rovaniemi) Installaatiotaiteilija/installationskonstnär Antti Leppänen, Helsinki/Helsingfors (s./f Joensuu) Kuvataiteilija (maalaus, grafiikka, installaatio)/ bildkonstnär (måleri, grafik, installationer) Jaakko Mattila, Helsinki/Helsingfors (s./f Oulu/ Uleåborg) Taidemaalari, kuvanveistäjä/målare, skulptör Teemu Mäenpää, Tampere/Tammerfors (s./f Kotka) Taidemaalari/målare Reima Nevalainen, Kankaanpää (s./f Espoo/Esbo) Kuvataiteilija (maalaus, installaatio)/bildkonstnär (måleri, installationer) Leena Nio, Helsinki/ Helsingfors (s./f Helsinki/Helsingfors) Taidegraafikko, kuvanveistäjä/konstgrafikern, skulptören Meri Peura, Helsinki/Helsingfors (s./f Tampere/Tammerfors) Kuvataiteilija (video, installaatio)/bildkonstnär (video, installationer) Johanna Raekallio, Helsinki/Helsingfors (s./f Helsinki/ Helsingfors) Mediataiteilija/mediakonstnär Pasi Rauhala, Helsinki/Helsingfors (s./f Lahti/Lahtis) Taidemaalari/målaren Jukka Rusanen, Helsinki/ Helsingfors (s./f Jyväskylä) Kuvataiteilija (valokuva, video)/bildkonstnär (fotografi, video) Timo Saarelma, Helsinki/ Helsingforsi (s./f Turku/Åbo) Taiteilija (paikkasidonnainen taide)/konstnär (platsbunden konst Jussi Suvanto, Helsinki/ Helsingfors (s./f Vantaa/Vanda) Kuvataiteilija (tila- ja videotaide)/ bildkonstnär (installations- och videokonst) Jenni Toikka, Porvoo/Borgå (s./f Helsinki/Helsingfors) Kuvataiteilija (maalaus, valokuva)/bildkonstnär (måleri, fotografi) Kari Vehosalo, Helsinki/ Helsingfors (s./f Ylöjärvi) Richter-apuraha 2010 Richter-stipendier 2010 Edvard Richterin nimeä kantavat apurahat kuvataidearvostelijoille jaettiin marraskuussa. Tänä vuonna Edvard Richter -apurahoja myönnettiin Etelä- Koreaan, Iso-Britanniaan, Italiaan, Itävaltaan, Ranskaan, Saksaan, Turkkiin sekä kotimaahan suuntautuviin matkoihin. Apurahan saivat seuraavat kuvataidekriitikot: Stipendier till bildkonstkritiker som bär Edvard Richters namn delades ut i november. I år beviljades stipendier för resor till Frankrike, Italien, Storbritannien, Sydkorea, Turkiet, Tyskland, Österrike samt för resor i Finland. Följande konstkritiker tilldelades stipendier: Kari Alatalo, Helsinki/Helsingfors (2300 ), Martta Heikkilä, Helsinki/Helsingfors (850 ), Maria Hirvi-Ijäs, Helsinki/Helsingfors (2000 ), Pirkko Holmberg, Helsinki/Helsingfors (750 ), Marja-Terttu Kivirinta, Helsinki/Helsingfors (1500 ), Maaria Niemi, Vaasa/Vasa (1900 ) ja Nina Suni, Helsinki/Helsingfors (700 ). Apurahojen jakamisesta päätti Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuslautakunta, johon kuuluvat Päivi Karttunen (pj), Seppo Heiskanen ja Leena Kuumola. Finska Konstföreningens litteraturprisnämnd valde ut stipendiaterna. Till nämnden hör Päivi Karttunen (ordförande), Seppo Heiskanen och Leena Kuumola. 11

12 Jäsenten taideteosarpajaiset 2010 Kaapelitehtaalla Konstlotteriet för medlemmar 2010 på Kabelfabriken Suomen Taideyhdistys arpoo tänäkin vuonna satakunta taideteosta jäsentensä kesken. Kaikki mennessä vuoden 2010 jäsenmaksunsa maksaneet ovat automaattisesti mukana vuoden 2010 aikana hankittujen teosten arvonnassa. Voittajat julkistetaan ohjelmallisessa illanvietossa Kaapelitehtaan Puristamossa keskiviikkona klo Tilaisuus on maksuton ja se on tarkoitettu ainoastaan Taideyhdistyksen jäsenille. Voimassa oleva jäsenkortti on esitettävä ovella. Varsinaisten jäsenarpajaisten lisäksi illan aikana arvotaan toistakymmentä taideteosta ja taidekirjoja vain illanviettoon osallistujien kesken. Uudeksi jäseneksi voi liittyä paikan päällä maksamalla vuoden 2011 jäsenmaksun (20 ), jolloin osallistuu illanviettoon osallistujien kesken tapahtuvaan lisäarvontaan sekä vuoden 2011 aikana hankittavien taideteosten arvontaan vuoden 2011 jäsenarpajaisissa (vuoden kuluttua). Även i år lottar Konstföreningen ut ett hundratal konstverk bland sina medlemmar. Alla som har betalat medlemsavgiften per den deltar automatiskt i utlottningen av de konstverk som har införskaffats under år Vinnarnas namn offentliggörs under den programspäckade kvällen i Kabelfabrikens Puristamo, onsdagen den kl Tillställningen är gratis och avsedd endast för Konstföreningens medlemmar. Giltigt medlemskort bör visas upp vid dörren. Förutom själva medlemslotteriet, kommer ett tjugotal konstverk och konstböcker att lottas ut enbart bland dem som deltar i evenemanget. Det går att bli medlem i samband med evenemanget genom att, på plats, betala medlemsavgiften för år 2011 (20 ). Då deltar man i tilläggslotteriet som alla närvarande deltar i, samt i medlemslotteriet (om ett år) där verk som har införskaffats under år 2011 lottas ut. Vuonna 2010 Suomen Taideyhdistys on ostanut teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: År 2010 har Finska Konstföreningen köpt konstverk av bl.a. följande konstnärer: Jasmin Anoschkin, Enoch Bergsten, Eeva-Leena Eklund, Jussi Goman, Tuomas Hallivuo, Mia Maria Hamari, Marjatta Hanhijoki, Sabrina Harri, Johannes Heikkilä, Hannaleena Heiska, Ismo Hölttö, Kati Immonen, Sirpa Jokinen, Jussi Juurinen, Sanna Kannisto, Pasi Karjula, Jouna Karsi, Juan Kasari, Pekka Kauhanen, Petriina Koivunen, Kaisa Kontio, Kristiina Korpela, Pia Kousa, Milla Kuisma, Hannele Kumpulainen, Viktor Kuusela, Sanna Lappalainen, Petri Makkonen, Sampo Malin, Pasi Mann, Tiina Mielonen, Kasper Muttonen, Minna Mäkelä, Juha Nenonen, Pekka Nevalainen, Samuli Nieminen, Visa Norros, Miika 12

13 Voitto/vinst nro/nr. 045 Riikka Emilia Sutinen Pimeä maa, akvarelli ja tussi japaninpaperille/akvarell och tusch på japanpapper, 70 x 58 cm Voitto/vinst nro/nr. 056 Milla Kuisma Karanneet pallot, 2010, akryyli kankaalle/akryl på duk, 60 x 60 cm Voitto/vinst nro/nr. 012 TUOMAS HALLIVUO Kiinnostus eroottisiin kuviin, 2009, grafiikka/grafik Lista arpajaisvoitoista on nähtävissä Taideyhdistyksen internet-sivulla kohdassa Teosarpajaiset / Vuonna 2010 hankitut teokset. En lista över lotterivinsterna finns på Konstföreningens www-sida under Konstlotteriet/Vinster Nyyssönen, Paavo Paunu, Sami Pennanen, Tamara Piilola, Pekka Pitkänen, Samu Raatikainen, Jaana Rannikko, Mari Rantanen, Pasi Rauhala, Tomas Regan, Tuomo Saali, Hanna Saarikoski, Elsa Salonen, Jonna Salonen, Hans-Peter Schütt, Joakim Sederholm, Minna Sjöholm, Jukka Suhonen, Riikka Emilia Sutinen, Marja Söderlund, Anne Tamminen, Aamu Tikkanen, Jaakko Tornberg, Juhani Tuomi, Samppa Törmälehto, Kristiina Uusitalo, Marianna Uutinen, Timo Vaittinen ja Niina Vatanen. Voitto/vinst nro/nr. 040 Samuli Nieminen Monkey akryyli mdf-levylle/akryl på mdf-skiva, 49 x 35 cm 13

14 Voitto/vinst nro/nr. 055 Hanna Saarikoski Lady Liberté, 2010, akvarelli/akvarell Voitto/vinst nro/nr. 026 Voitto/vinst nro/nr. 060 Tiina Mielonen Valkoinen silta, 2009, öljy pleksille/olja på plexiglas, 76 x 76 cm Hans-Peter Schütt Wilma s Rainbow, 2007, akryyli, lightfast marker, kollaasi vinyylille/ akryl, lightfast marker, collage på vinyl, Ø 17,5 cm Voitto/vinst nro/nr. 062 Minna Sjöholm Kaupunkimaisema V, 2010, öljy kankaalle/olja på duk, 75 x 75 cm 14 Voitto/vinst nro/nr. 058 Sanna Lappalainen Ulkoilmahuvittelua II, akryyli ja muste kankaalle/akryl och tusch på duk, 100 x 116 cm

15 Voitto/vinst nro/nr. 023 KATI IMMONEN Ja teilläkö oli jotain valittamista? / Och ni hade något att klaga på?, 2008, vesiväri/akvarell, 51,5 x 69 cm Nuoria taiteilijoita Suomesta Unga konstnärer från Finland Suomen Taideyhdistyksen ostamien taideteosten tekijöitä esittelevä sarja jatkuu. Serien där vi presenterar unga konstnärer vars verk Finska Konstföreningen har köpt, fortsätter. Koonnut/Samlat av Anna Kinnunen KATI IMMONEN KATI IMMONEN (s. 1971, Jyväskylä) maalaa vesija peitevärein puhuttelevia kuvia, joiden teemoina ovat olleet muun muassa ekologiset kysymykset, talvisotaan ja suomalaisuuteen liittyvien mielikuvien synnyttämä teossarja Talvisatu, tai nykypäi- KATI IMMONEN (f i Jyväskylä) målar sina tilltalande bilder i akvarell och täckfärg. Till hennes teman har bl.a. hört ekologiska frågor och vinterkriget, serien Talvisatu/Vintersaga uppstod ur fantasier kring vinterkriget och finskhet. Också nutida 15

16 vän ilmiöt kuten lisääntyvä kiire ja itsekkyys. Vuonna 1997 Turun Piirustuskoulusta kuvataiteilijaksi valmistunut Immonen on työskennellyt myös kuvataiteen opettajana Varsinais-Suomen kuvataidekeskuksessa sekä kuvittajana. Hänen teoksiaan on Nordiska Akvarellmuseetin, Helsingin kaupungin taidemuseon, Jyväskylän taidemuseon, Wäinö Aaltosen museon, Tampereen nykytaiteen museon, Turun Taidemuseon ystävien, Suomen valtion ja Eduskunnan taidekokoelmissa. Immonen on toteuttanut useita julkisia teoksia Turkuun. Niitä ovat Vuorelan koulun käytäviä ja aulatiloja somistava Ruusuretki (2008), jossa lapsuusmuistojen kiiltokuvavihoista tutut kuva-aiheet on maalattu muotoonleikatuille vanerilevyille hehkuvin öljy- ja akryylivärein, Turun Ylioppilaskyläsäätiön Kaleidoskooppi (2004), Nokian kulutuselektroniikan Kukkamaalaus (1997) Turussa ja Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoitoklinikan Hengittävä seinä (1996). Teos nimeltä BOX valmistuu yhteistyössä kuvataiteilija Minna Maija Lappalaisen kanssa osana Turku kulttuuripääkaupunkihanketta. Turussa asuva ja työskentelevä Immonen on Taidemaalariliiton, Arte ry:n ja Turun Taiteilijaseuran jäsen. fenomen såsom tilltagande tidsbrist och själviskhet har inspirerat henne. Immonen, som studerade till bildkonstnär vid Åbo Ritskola och utexaminerades år 1997, har även arbetat som lärare i bildkonst vid Varsinais-Suomen kuvataidekeskus och som illustratör. Hennes verk återfinns i följande samlingar: Nordiska Akvarellmuseet, Helsingfors stads konstmuseum, Jyväskylä konstmuseum, Wäinö Aaltonens museum, Museet för nutidskonst i Tammerfors, Åbo konstmuseums vänner, samt i finska statens och riksdagens konstsamlingar. Immonens offentliga verk Ruusuretki (Rosenfärden, 2008) finns i Åbo i Vuorelan skolas korridorer och aulautrymmen. Här har konstnärinnan hämtat inspiration ur barndomens häften med glansbilder och i glödande olje- och akrylfärger målat motiven på formklippta fanerskivor. Till Immonens övriga offentliga verk hör även Kaleidoskooppi, 2004, (Kalejdoskop) som tillhör Studentbystiftelsen i Åbo och Nokia konsumtionselektroniks Kukkamaalaus, 1997, (Blomstermålning) i Åbo samt verket Hengittävä seinä, 1996, (Väggen andas) på Åbo universitetssjukhus strålbehandlingsklinik. Tillsammans med bildkonstnären Minna Maija Lappalainen skapar Immonen verket BOX som en del av projektet Åbo Europas kulturhuvudstad Immonen som bor och arbetar i Åbo är medlem i Målarförbundet, i Arte r.f. och i Konstnärsgillet i Åbo. TAMARA PIILOLA (s. 1977, Kokkola) on tänä vuonna Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi valmistuva taidemaalari, jonka teoksia nähtiin Helsingin Taidehallissa Huomenta Afrikka! -näyttelyssä kesällä 2010 ja Nuoret näyttelyssä viime vuodenvaihteessa. Piilola sai Suomen Taideyhdistyksen nuorten taiteilijoiden apurahan vuonna 2006; lisäksi hän oli mukana Turun piirustuskoulun ryhmässä, jolle myönnettiin nuorten taiteilijoiden apuraha vuonna Suomen Taideyhdistyksen hankkima teos Takku, joka arvotaan jäsenten kesken tammikuun jäsenarpajaisissa, on esillä Tampereella Sara Hildénin taidemuseon Olotila OK! ja muuta uutta taidetta -näyttelyssä Viitisen vuotta sitten Piilola kiinnostui puutarha-teemasta uskonnollisen paratiisi-käsitteen symbolina. Tämänhetkisessä tuotannossaan taiteilija on siirtynyt puutarhan viimeisteltyjen kukkaistutuksen hallitusta järjestyksestä sen villiintyneiden reuna-alueiden näennäiseen kaoottisuuteen, josta kuitenkin löytyy TAMARA PIILOLA (f i Karleby). Den blivande konstmagistern utexamineras i år från Bildkonstakademin. Hennes verk har visats i Konsthallen i samband med utställningen God morgon Afrika! under sommaren år 2010 och på De ungas utställning i slutet av år Piilola beviljades unga konstnärers stipendium år 2006, dessutom ingick hon i den grupp vid Åbo Ritskola som fick ta emot unga konstnärers stipendium år Verket Takku (Ragg), som Fin - s ka Konstföreningen har förvärvat och som kommer att lottas ut i medlemslotteriet i januari, kan för närvarande beses på utställningen Olotila OK! ja muuta uutta taidetta på Sara Hildéns konstmuseum. För ungefär fem år sedan blev Piilola intresserad av trädgården som en symbol för det religiösa begreppet Paradis. I sin nuvarande produktion har konstnären övergett den planterade trädgårdens kontrollerade ordning till förmån för det skenbara kaos som råder i de förvildade utkanterna av en trädgård. Även 16

17 oma rytminsä ja säännönmukaisuutensa. Teemaan liittyy viattomuus ja inhimillisyys ja sen väistämättömänä vastapainona paha: kuin vanhoissa saduissa metsä on toisaalta suoja, toisaalta uhka, mahtava, mutta tuntematon ja siksi pelottava. Mitä ryteikkö kätkee sisälleen? Piilolan töitä on mm. Jenny ja Antti Wihurin rahaston, Sara Hildénin taidemuseon, Wäinö Aaltosen museon, Salon Taidemuseon, Heinolan taidemuseon, Maarianhaminan kaupungin, Turun Taideakatemian ja Turun kauppakorkeakoulun kokoelmissa. Julkisia teoksia ovat Aurat (2003) Turun kauppakorkeakoulun Mercatorissa sekä vuonna 2002 kahden eri työryhmän kanssa toteutetut Kymmenen pennin kattokruunu (2002) Turun ammattikorkeakoulussa ja Lempi ja Toivo matkalla Onnelaan Turun Yo-säätiössä. Vuonna 2010 työn alla on helsinkiläiseen Päiväkoti Leppäsuohon tuleva teos. Taiteilija asuu ja työskentelee Turussa ja Helsingissä. Hän on Taidemaalariliiton, Valokuvataiteilijoiden liiton, Arte ry:n, Peri ry:n sekä työhuoneyhdistys Kaatosade ry:n jäsen. här går det att finna rytm och regelbundenhet. Till temat hör oskuld och mänsklighet och som dess oundvikliga motsats; ondska. Såsom i de gamla sagorna är skogen både skyddande och hotfull, mäktig men okänd och därför skrämmande. Vad döljer sig i snårskogen? Piilolas arbeten återfinns bl.a. i följande samlingar: Jenny och Antti Wihuris stiftelse, Sara Hildéns konstmuseum, Wäinö Aaltonen museet, Salo konstmuseum, Heinola konstmuseum, Mariehamn stad, Åbo Konstakademi samt Åbo handelshögskola. Hon har även skapat de offentliga verken Aurat (Plogarna) 2003, i Åbo handelshögskolas Mercatorsal och, tillsammans med två arbetsgrupper, år 2002 verket Kymmenen pennin kattokruunu, 2002 (Tio pennis takkrona) som finns i Åbo yrkeshögskola. Dessutom har hon skapat verket Lempi ja Toivo matkalla Onnelaan (Lempi och Toivo på väg till Onnela) som finns hos Turun Yo-säätiö. År 2010 arbetar Piilola med ett verk till daghemmet Leppä suo i Helsingfors. Konstnärinnan bor och arbetar i Åbo och Helsingfors. Hon är medlem i Målarförbundet, Förbundet för Fotografiska Konstnärer r.f., Arte r.f., Peri r.f. samt i ateljéföre ningen Kaatosade r.f.. Voitto/vinst nro/nr. 033 TAMARA PIILOLA Takku/Ragg, 2008 öljy kankaalle, 54 x 64 cm TAMARA PIILOLA 17

18 Voitto/vinst nro/nr. 024 Samu Raatikainen: Shift, n./c. 99 x 130 cm Samu Raatikainen SAMU RAATIKAINEN (s. 1971, Helsinki) on yksi Suomen Taideyhdistyksen viimevuotisista William Thuring -palkinnon saajista ja Tampereen taidemuseon valitsema Vuoden nuori taiteilija Vuonna 2002 hän sai Suomen Taideyhdistyksen nuorten taiteilijoiden apurahan. Vapaassa Taidekoulussa vuosina opiskellut Raatikainen valmistui taiteen maisteriksi Chelsea College of Art & Design -koulun maalauslinjalta Lontoossa vuonna Asuttuaan Englannissa vuodesta 1996 hän muutti tänä vuonna perheineen takaisin Suomeen. Aiemmin hyvin minimalistisella tyylillä kolmiulotteisia maalauksia tehneen taiteilijan uudemmissa töissä on nyt myös viitteellisiä figuratiivisia elementtejä. Hänen teoksiaan on hankittu Oulun taidemuseon, Saastamoisen säätiön, Tampereen taidemuseon, Nokia-konsernin, Paulon säätiön, Wihurin säätiön ja Porin taidemuseon kokoelmiin. Lähes joka vuosi yksityisnäyttelyn pitänyt Raatikainen on osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla. Tänä syksynä hänen taidettaan on esillä Porissa (Poriginal Gallery ), ja elokuussa 2011 hänellä on näyttely jälleen Galleria Heinossa Helsingissä. Nykyään Porissa asuva ja työskentelevä Raatikainen on Taidemaalariliiton jäsen. SAMU RAATIKAINEN (f. 1971, Helsingfors) är en av dem som i fjol mottog William Thuring-priset. År 2003 valde Tammerfors konstmuseum Raatikainen till Årets unga konstnär. År 2002 mottog han Finska Konstföreningens stipendium för unga konstnärer. Raatikainen studerade vid Fria målarskolan och utbildade sig till konstmagister vid Chelsea School of Art & Designs målarlinje varifrån han utexaminerades år Raatikainen som har varit bosatt i England sedan år 1996, flyttade i år tillbaka till Finland med sin familj. Konstnärens tidigare produktion kännetecknades av tredimensionella, minimalistiska verk men i hans senaste arbeten går det även att skönja figurativa element. Hans verk har införskaffats till följande samlingar: Uleåborgs konstmuseum, Saastamoinen stiftelsen, Tammerfors konst museum, Nokia-koncernen, Paulos stiftelse, Wihuri-stiftelsen samt Björneborgs konstmuseum. Raatikainen har så gott som årligen hållit separatutställningar. Han har också deltagit i talrika grupputställningar både i Finland och utomlands. I höst visas hans konstverk i Björneborg (Poriginal Gallery ) och i augusti 2011 ställer han igen ut på Galleria Heino i Helsingfors. Raatikainen, som numera bor i Björneborg, är medlem i Målarförbundet. 18

19 Taidehallin näyttelyohjelma Esitäthän jäsenkorttisi lippukassalla! Carnegie Art Award Raivoisa performanssi, kuolemaantuomitun selli, nokkelaa minimalismia ja suggestiivisia maalauksia pohjoismainen nykytaide ei ole yksi trendi vaan monta erilaista ilmaisutapaa, jotka heijastavat aikaamme. Carnegie Art Award on pohjoismaiseen nykymaalaustaiteeseen keskittyvä, maailman suurimpiin kuuluva taidepalkinto ja näyttely. Näyttelyssä on esillä 23 pohjoismaisen taiteilijan teoksia. Suomesta ovat mukana Saara Ekström, Jukka Mäkelä, Jorma Puranen, Seppo Renvall, Marianna Uutinen ja Hannu Väisänen. Pääpalkinnon ( SeK) sai Kristján Guðmundsson Islannista. Pääsyliput: 8 / Suomen Taideyhdistyksen jäsenet 5,50. Suomen Taideyhdistys esittää: Pekka Kauhanen Taidehalli täyttyy kauhasmaisilla maailmoilla: leikkimielisellä asenteella ja poikamaisella uteliaisuudella. Kauhasen teokset ovat oivaltavia ja varsin velmuilevia mitä muuta voi sanoa, kun näyttelyssä Espoon taidepoliisin veljpuol kohtaa lumukon! Suomen Taideyhdistyksen jäsenillä on vapaa pääsy näyttelyyn. Lea ja Pekka Kantonen: Kodin väreilyä Lea ja Pekka Kantosen Taidehallin kodissa on eteinen, tupakeittiö, Hilda-momman räsymattoja, burmalainen galleria ja suomenruotsalainen kesämökki. Taiteilijat lähestyvät aihettaan visuaalisen antropologian keinoin. Tuloksena on videoprojisointeja ja installaatioita, joissa useat sukupolvet ja kulttuurit keskustelevat. Pääsyliput: 8 / Suomen Taideyhdistyksen jäsenet 5,50. Konsthallens utställningsprogram Var vänlig och visa upp ditt medlemskort vid kassan! Carnegie Art Award En ursinnig performance, en dödsdöms cell, underfundig minimalism och suggestiva målningar den nordiska samtidskonsten består inte av ett uttryck utan av en mängd olika möjligheter som speglar sin samtid. Carnegie-priset är ett av världens största konstpris. Utställningen presenterar 23 nordiska konstnärer, bland dem Saara Ekström, Jukka Mäkelä, Jorma Puranen, Seppo Renvall, Marianna Uutinen och Hannu Väisänen från Finland. Årets första pris (1 milj. kronor) tilldelades Kristján Guðmundsson från Island. Inträdesbiljett: 8 / Finska Konstföreningens medlemmar 5,50. Finska Konstföreningen presenterar: Pekka Kauhanen Pekka Kauhanens fantasivärld intar Konsthallen. Kauhanens arbeten präglas av lekfullhet och pojkaktig nyfikenhet; de bjuder på aha-upplevelser och skämtsamma infall. Vad annat kan man säga om en utställning där Esbo konstpolis styvbror möter en snögubbe! Fritt inträde för Finska Konstföreningens medlemmar. Lea och Pekka Kantonen: Krusningar i hemmet I det hem som Lea och Pekka Kantonen bygger upp i Konsthallen finns det ett stugkök, mormor Hildas trasmattor, ett burmesiskt galleri och en finlandssvensk sommarstuga. Konstnärerena använder sig av ett tillvägagångssätt som är inspirerat av visuell antropologi. Metoden går ut på att representanter för olika åldersgrupper, specialister inom olika områden samt personer med etnisk bakgrund kommenterar konstnärernas verk. Inträdesbiljett: 8 / Finska Konstföreningens medlemmar 5,50. 19

20 Croquis-piirustusillat Suomen Taideyhdistys järjestää kaikille avoimia elävän mallin piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo aina, kun se näyttelyn yhteydessä on mahdollista. Näyttelyiden ripustusviikoilla piirustusiltoja ei järjestetä. Osallistumismaksu on 6. Omat piirustusvälineet mukaan. Tervetuloa! Syksyn 2010 jäljellä olevat piirustusillat: 9.11., , , 7.12., , ja Kevään 2011 piirustusillat: 4.1., 11.1., 2.2., 8.2., 15.2., 22.2., 1.3., 8.3., 22.3., 29.3., 5.4., 12.4., 3.5., 10.5., ja Huom! Muutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös osoitteesta Croquis-kvällar Finska Konstföreningen arrangerar kvällar med teckning efter levande modell på Helsingfors Konsthall varje tisdag kl , förutsatt att detta går att kombinera med den pågående utställningen. Under de veckor som utställningarna byggs upp ordnas det inga teckningskvällar. Deltagaravgiften är 6. Ta med eget teckningsmaterial. Välkommen! Jäsenten taideteosarpajaiset 2010 järjestetään Kaapelitehtaalla keskiviikkona Tilaisuudessa arvotaan satakunta taideteosta kaikkien Taideyhdistyksen jäsenten kesken sekä toistakymmentä teosta vain illanviettoon osallistujien kesken. Tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet! Sivu 10. Syyskokous Höstmöte Syyskokous pidetään Helsingin Taidehallissa (toimiston sisäänkäynti: Ainonkatu 3, sisäpiha) maanantaina klo Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 :ssä määritellyt asiat. Tervetuloa kaikki jäsenet! Höstmötet hålls i Helsingfors Konsthall (Ainogatan 3, innergården) måndagen kl På mötet behandlas de i 15 i föreningens stadgar föreskrivna ärenden. Alla medlemmar är välkomna! Återstående teckningskvällar under hösten 2010: 9.11., 16.11, 23.11, 7.12, 14.12, och Teckningskvällar under våren 2011: 4.1, 11.1, 2.2, 8.2, 15.2, 22.2, 1.3, 8.3, 22.3, 29.3, 5.4, 12.4, 3.5, 10.5, 17.5 och Obs! Datumen kan ändras. Datumen finns också på Seppo Niinivaara, Piirtäjä croquis-illassa Tecknare på croquiskvällen, 1980-luku/1980-talet. 20 Konstlotteriet för medlemmar 2010 arrangeras på Kabelfabriken den Under kvällen lottas ett hundratal konstverk ut bland Konstföreningens medlemmar, dessutom lottas ett tjugotal verk ut endast bland dem som deltar i evenemanget. Välkomna alla gamla och nya medlemmar! Sida 10.