Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa"

Transkriptio

1

2 Heidi Ruohio Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa Ulkomailta adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 37/2009

3 2009 Heidi Ruohio, Väestöliitto ja VL-Markkinointi Oy Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kalevankatu 16 B, 1. krs. PL Helsinki (09) Kannen kuva: Kansainvälisesti adoptoitujen kesäleirillä rakennettu tienviitta lapsien synnyinmaista. (Paikka: Maatalous- ja metsäoppilaitos, Tuomarniemi, Ähtäri) Kuvaaja: Heidi Ruohio ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

4 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA SISÄLLYS Alkusanat 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA Kansainvälinen adoptio Suomessa Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne Tutkimuksen toteutus 13 3 IDENTITEETTI JA ERILAISUUS TUTKIMUSKOHTEINA Identiteetti on riippuvainen erilaisuudesta Kulttuuri ja etnisyys identiteetin lähteinä Etninen hierarkia ja rodullistaminen Identiteetti on jatkuvaa neuvottelua 23 4 ERILAINEN SUOMALAISUUS ADOPTOITUJEN KOKEMUKSIA Adoptoitujen identifioituminen suomalaisuuden ja synnyinmaan välillä Adoptoitujen kokemuksia erilaisuudesta ja rasismista Neuvottelemalla suomalaiseksi Värisokeus adoptiokeskustelun erityispiirteenä 34 5 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO Miten kansainvälisesti adoptoitu identifioituu suhteessa suomalaisuuteen ja synnyinmaahan? Millaisia erilaisuuden kokemuksia kansainvälisesti adoptoiduilla on? Mikä merkitys ulkonäöllä on suomalaiseksi hyväksymisessä? 36 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten pohdinta Tutkimusprosessin arviointi Tuleva tutkimustarve Tutkimustiedon sovellutus käytäntöön 40 KIRJALLISUUS 43 LIITE 1: Ryhmähaastatteluihin osallistuneet 47 LIITE 2: Yksilöhaastatteluihin osallistuneet 48

5 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 4 Julkaisijan esipuhe Suomi kansainvälistyy myös väestöltään nopeasti. Vielä 1990-luvun alussa maamme ulkomaalaisväestö oli erittäin vähäinen. Euroopan rajojen murtuminen ja toisaalta maamme liittyminen Euroopan unioniin lisäsivät muuttopainetta Suomeen. Aluksi tulijat olivat turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia sekä perheen tai työn vuoksi tulleita. Myös kiinnostus kansainvälistä adoptiota kohtaan kasvoi erityisesti 1990-luvulla, jolloin ylitettiin ensin 100 ja sitten 200 saapuneen lapsen vuosittainen määrä. Määrän lisääntymiseen vaikutti ainakin se, että vuodesta 1992 alkaen oli mahdollisuus saada adoptiolapsia naapurimaastamme Venäjältä, joka on Kiinan ohella ollut yksi suosituimmista kansainvälisen adoption lähtömaista Suomessa. Muita Suomeen adoptiolapsia luovuttavia maita ovat olleet mm. Intia, Kolumbia, Thaimaa ja Etiopia. Kuten kirjan kannen tienviitasta näkyy, adoptiolapsia on tullut maahamme loppujen lopuksi kaikista ilmansuunnista. Eikä tienviitassa ole edes mukana kaikki Suomeen lapsia luovuttavat maat. Suomessa on nykyisin noin ulkomailta adoptoitua henkilöä. Ulkomailta adoptoitujen lasten määrä on varsin vaatimaton verrattuna esimerkiksi muiden Pohjoismaiden vastaaviin lukuihin. Olemme tässäkin väestöasiassa naapureitamme pari vuosikymmentä jäljessä. Tähän on selkeä syy: Ruotsilla on pidemmät perinteet kansainvälisessä adoptiossa. Suomessa riitti adoptoitavia lapsia kotimaassakin vielä pitkälle sotien jälkeen, joten tarve kansainvälisiin adoptioihin syntyi Suomessa myöhemmin. Tällä hetkellä hedelmällisyysikänsä ohittaneista naisista on lapsettomia noin 15 % eli joka kuudes. Lähivuosina luku noussee 20 prosenttiin. Kyselytutkimusten perusteella tiedämme, että lapsettomista henkilöistä tai pareista 2/3 olisi halunnut lapsen. Heille lapsettomuus ei siis ole oma valinta. Vaikka lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja kehittyneet, ne eivät auta kaikkia. Toisaalta kaikki lapsia toivovat eivät halua lähteä lapsettomuushoitoihin, vaan ryhtyvät varsin pian adoptioprosessiin, joka tiedetään pitkäksi. On hyvin tiedossa, että kansainväliset adoptiot ovat varsin suhdanneherkkää toimintaa. Jonain päivänä saattavat kohdemaassa säännöt ja menettelytavat muuttua ja adoptiolapsen hankinta kyseisestä maasta voi vaikeutua. Näin on tapahtunut mm. Venäjän ja Kiinan kohdalla. Toisaalta on odotettavissa, että lapsettomuuden lisääntyessä kansainvälisten adoptioiden tarve kasvaa. Tämä luo selkeitä paineita viranomaisillemme, joiden tehtävänä on luoda uusia kontakteja eri kohdemaihin sekä pitää yhteyksiä tuleviin adoptiovanhempiin. Tähän ei ole liikaa resursseja päinvastoin sitä todistavat pitkät adoptiojonot ja hitaat prosessit.

6 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 5 HTM Heidi Ruohion julkaisu Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa täyttää tärkeän tutkimusaukon. Toivon raportin antavan tukea sekä adoptoiduille että heidän perheilleen. Haluan tässä yhteydessä kiittää Heidi Ruohiota hänen tärkeästä työstään. Samoin haluan omalta osaltani kiittää hankkeen toteuttamiseen osallistuneita taustahenkilöitä, jotka ovat tukeneet Heidiä erinomaisesti hänen työssään. Tiimin henkilöt on mainittu tekijän esipuheessa. Helsingissä Ismo Söderling, johtaja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Tekijän esipuhe Kiinnostuin kansainvälisen adoption erityiskysymyksistä miettiessäni aikanaan aihetta pro gradu -tutkimukselleni. Minua kiinnosti erityisesti se, miksi suomalaisuuden piiriin on vaikea päästä, jos ei näytä tyypilliseltä kantaväestön jäseneltä. Suomalaisuuden tiukat kriteerit jättävät ulkopuolelle suuren joukon erilaisia suomalaisia, joita on maassamme yhä enemmän. Kansainvälisesti adoptoitujen tapauksessa kiinnostavaa on ulkonäön merkitys suomalaiseksi hyväksymisessä ja suomalaiseksi identifioitumisessa. Mielestäni opinnäytetyötäni varten kerätty aineisto sekä sitä varten käydyt keskustelut ja haastattelut adoptoitujen nuorten ja nuorten aikuisten kanssa olivat niin hedelmällisiä, että en halunnut niiden jäävän käyttämättä laajemminkin. Halusin toimittaa aineistosta julkaisun, ja nyt kolme vuotta valmistumiseni jälkeen minulle on tarjoutunut siihen mahdollisuus. Olen toimittanut julkaisun Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella, jossa valmistelen tällä hetkellä samasta aiheesta väitöskirjaa. Toimitustyössä minua ovat auttaneet Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling sekä erikoistutkijat Minna Säävälä ja Anna Rotkirch. He ansaitsevat suuren kiitoksen siitä, että opinnäytteestäni kuoriutui julkaisukelpoinen kirja. Lisäksi haluan kiittää laitoksen assistenttia Stina Fågelia ansiokkaasta kielenhuollosta ja julkaisusihteeri Mika Takojaa kirjan taitosta. Erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä haluan kiittää Interpedia ry:tä ja sen työntekijöitä, jotka auttoivat haastateltavien saavuttamisessa. Heidän avullaan minulla oli aikanaan mahdollisuus osallistua adoptiolasten ja -nuorten kesäleirille aineistonkeruuta varten.

7 6 Toimittaessani tätä julkaisua olen palannut ajatuksissani niihin keskusteluihin, joita kävin adoptioleirillä nuorten kanssa. Pidän arvossa sitä luottamusta, jota koin, kun nuoret kertoivat avoimesti ja rehellisesti kokemuksistaan. Nyt kun moni näistäkin leiriläisistä on jo täysi-ikäinen, mietin välillä mitä heille tänään kuuluu. Nuoret aikuiset, joiden kanssa tein yksilöhaastatteluja, olivat selvästi kokeneita keskustelemaan adoptiosta ja siihen liittyvistä asioista. He jaksoivat taas kerran vastailla uteliaalle, millaista on elää adoptoituna Suomessa. Silti he kertoivat tarinaansa ja ajatuksiaan kuin ensimmäistä kertaa. Toivon, että tämä kirja tukee adoptiolapsia heidän elämänsä eri vaiheissa. He eivät ole yksin, onhan maassamme jo n ulkomailta adoptoitua. Toisaalta yhä useammat vanhemmat ovat adoptiovanhempia tai pohtivat adoptiolapsen hankintaa. Uskon, että tämä julkaisu hyödyttää myös heitä. Adoptiolapsi on oma lapsi iloineen ja suruineen. Helsingissä Jussin päivänä Heidi Ruohio, tutkija Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

8 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 7 1 JOHDANTO On arvioitu, että kansainvälisen adoption kautta muuttaa n lasta maasta toiseen vuosittain (Selman 2006). Suomessa kotimaiset vierasadoptiot (ei biologista sukulaisuussuhdetta lapsen ja adoptiovanhemman välillä) ovat varsin harvinaisia. Suurin osa adoptioista onkin Suomessa kansainvälisiä. Kuitenkin muun muassa Ruotsiin ja Norjaan verrattuna on kansainvälinen adoptio Suomessa melko pienimuotoista. Lain mukaan adoptio merkitsee lapseksiottamista, jolla lapsen ja vanhemman välille muodostetaan oikeudellinen perhesuhde. Suomessa adoptoitu saa saman oikeudellisen aseman kuin biologinen lapsi. (Laki lapseksiottamisesta 153/1985). Kansainvälinen adoptio on yksi muoto lisääntyneestä maahanmuutosta. Kansainvälisessä adoptiossa näkyy maailman epätasa-arvo, kun köyhän etelän lapsia adoptoidaan rikkaampiin länsimaihin. Kun kaikille orvoille tai adoptioon annetuille lapsille ei löydy kotia omassa synnyinmaassa, he päätyvät kansainvälisen adoption kautta ulkomaille. Myös esimerkiksi Venäjällä ja Itä-Euroopassa luovutetaan lapsia kansainväliseen adoptioon. Näissä maissa syy luovuttaa lapsia adoptioon ei usein olekaan köyhyys, vaan sosiaaliset ongelmat, kuten biologisten vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Tietyt maat hallitsevat tilastoja sekä luovuttavina että vastaanottavina maina. Maailmanlaajuisesti suurin osa kansainvälisesti adoptoiduista on syntyjään Kiinasta, Venäjältä, Guatemalasta ja Etelä-Koreasta. Vastaanottajamaista ovat väkilukuun suhteutettuna suurimmat USA, Espanja, Ranska, Italia, Kanada ja Ruotsi. (Selman 2006.) Kansainvälistä adoptiota ei pidetä ensisijaisena vaihtoehtona orvolle tai adoptioon luovutetulle lapselle. Ensisijaisesti lapselle pyritään löytämään koti synnyinmaasta ja vasta sen epäonnistuttua voidaan harkita luovutusta kansainväliseen adoptioon. Kaikissa niissä maailman valtioissa, joissa on paljon lastenkotiorpoja, ei kansainvälinen adoptio ole lain mukaan mahdollinen. Suomeen adoptiolapset saapuvat useimmiten vauva- tai pikkulapsi-ikäisinä, jolloin heillä ei välttämättä ole muistikuvia synnyinmaastaan tai tietoa biologisista vanhemmistaan. Useasti heidät erottaa syntyperäisistä suomalaisista vain ulkonäkö. Kantaväestöstä poikkeava ulkonäkö saattaa vaikeuttaa suomalaisuuteen samaistumista, kun adoptoitu joutuu arjessaan kohtamaan kyselyjä alkuperästä ja oikeista vanhemmista. Kansainvälisesti adoptoitujen kantaväestöstä ja per-

9 8 JOHDANTO heestä poikkeava ulkonäkö luo mielenkiintoisen kysymyksenasettelun koskien heidän kulttuurista identifioitumistaan. Onko niin, että adoptoitujen kohtaama erilaisuuden kokeminen heikentää heidän samaistumistaan suomalaisuuteen? Kansainvälisen adoption tutkimus on Suomessa varsin vähäistä johtuen suurelta osin kansainvälisen adoption lyhyestä historiasta. Suomalaisen adoptiotutkimuksen kiinnostuksen kohteina ovat olleet muun muassa adoptiolasten sopeutuminen (Forstén-Lindman 1999), rasismikokemukset (Rastas 2007) sekä perhe- ja sukuyhteisyyden muotoutuminen adoptioperheessä (Högbacka esim. 2008). Lisäksi vuonna 2009 on käynnissä Jari Sinkkosen johtama tutkimushanke, joka koskee adoptoitujen fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Adoptoitujen identifioitumista ja synnyinmaan merkitystä on tutkittu Suomessa tähän mennessä (2009) vain julkaisemattomissa opinnäytetöissä.

10 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 9 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.1 Kansainvälinen adoptio Suomessa Suomeen on saapunut ulkomailta adoptoituja lapsia 1970-luvulta lähtien. Tätä ennen Suomi oli kansainväliseen adoptioon lapsia luovuttava maa. Toisen maailmansodan aikana Suomesta siirtyi Ruotsiin ja Norjaan noin sotalasta, joista noin adoptoitiin sinne tai he jäivät sinne muutoin pysyvästi. (Parviainen 2003.) Vuoden 2007 loppuun mennessä Suomessa oli kansainvälisesti adoptoitua, jotka on adoptoitu vuonna 1985 voimaan tulleen lapseksiottamisesta annetun lain mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Luvussa eivät ole mukana ennen vuotta 1985 adoptoidut eivätkä ns. itsenäiset adoptiot, jotka ovat yleistyneet viime vuosina. Itsenäinen adoptio tarkoittaa sitä, että suomalainen voi ulkomailla asuessaan adoptoida lapsen luovuttajamaassa suoraan kyseisen maan lakien mukaisesti. Adoption suosituimmat lähtömaat vaihtelevat vuosittain riippuen palvelunantajien (Suomessa: Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry tai Helsingin kaupungin sosiaalivirasto) yhteistyökohteista ja varsinkin adoptioon vapaiden lasten määrästä ko. maissa. Ensimmäiset Suomeen adoptoidut lapset olivat syntyjään pääasiassa Intiasta, Etiopiasta ja Kolumbiasta. Myöhemmin, 2000-luvulla, lapsia on tullut eniten Kiinasta, Etelä-Afrikasta, Thaimaasta ja Venäjältä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Suomeen on tullut enimmillään yli 300 lasta ulkomailta, mutta tällä hetkellä määrä on laskenut n. 200 lapseen. Syynä määrän laskuun ovat luovuttajamaissa yleistynyt sisäinen adoptio ja tiukentunut adoptiolainsäädäntö. Etenkin adoptiot Kiinasta ovat radikaalisti vähentyneet maailmanlaajuisesti. Adoptionhakijoiden määrä on sen sijaan pysynyt korkealla ja jopa kasvanut. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on johtanut adoptioprosessin venymiseen Suomessa jopa yli viiteen vuoteen. Kun kansainvälinen adoptio on maailmassa yhä suositumpaa ja luovuttavien maiden lapsimäärät vähenevät, saattaa vaarana olla lapsikauppa. Kansainvälisen adoption ongelmakysymyksiä pyritään estämään valtioiden välisillä ja kansainvälisillä sopimuksilla. Tärkein näistä on Haagin sopimus (1993), jonka Suomi ratifioi vuonna Vuoden 2009 alussa Haagin sopimuksen on ratifioinut 78 valtiota - Yhdysvallatkin viimein vuonna Haagin sopimus lähtee lapsen edusta. Haagin sopimuksen mukaan adoptioon vapaalle lapselle pyritään

11 10 TUTKIMUKSEN TAUSTA ensin löytämään koti synnyinmaasta ja vasta sen jälkeen kysymykseen tulee kansainvälinen adoptio. Lisäksi Haagin sopimus määrittelee roolin jokaisessa maassa vaadittavalle ns. keskusviranomaiselle. Suomessa keskusviranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta (jatkossa adoptiolautakunta). Kuvio 1. Kansainvälisten adoptioiden määrät Suomessa vuosina mukaan lukien itsenäiset adoptiot (Tilastokeskus). Suomessa kansainvälisiä adoptioita säätelee Laki lapseksiottamisesta (153/1985), joka Haagin sopimuksen tavoin painottaa lapsen etua. Lain mukaan adoptiota ei voida vahvistaa, jos lapseksiottamisen johdosta on annettu tai luvattu annettavaksi korvausta. Lain mukaan Suomessa asuvan ja lapsen ulkomailta adoptoivan tulee saada adoptiopalvelua, adoptioneuvontaa ja adoptiolupa. Adoptiopalvelua voi saada kolmelta adoptiolautakunnan hyväksymältä palvelunantajalta, jotka siis ovat Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry tai Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Palvelunantajien tehtävänä on yhdistää kotia tarvitseva lapsi ja adoptionhakija(t). Palvelunantajien lisäksi niiden ulkomaisten yhteistyökumppanien tulee olla adoptiolautakunnan hyväksymiä. Pakollista adoptioneuvontaa antavat joko kotikunnan sosiaaliviranomainen tai kunnan ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry. Adoptioneuvonnan lopputuotoksena on ns. kotiselvitys. Kotiselvitykseen kootaan monipuoliset tiedot hakijasta/ hakijoista. Kotiselvitystä varten kartoitetaan näiden sosioekonominen tilanne ja terveydentila. Terveydentilan arvion tulee perustua lääkärintodistukseen,

12 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 11 jossa selostetaan hakijoiden fyysinen ja psyykkinen tila. Kroonisten sairauksien osalta tarvitaan erikoislääkärin lausunto, josta ilmenee arvio sairauden vaikutuksista perhetilanteeseen. Kotiselvitykseen tulevat myös tiedot hakijoiden suhteista omaisiinsa ja heidän suhtautumisensa kansainväliseen adoptioon. Lisäksi käsitellään hakijoiden motiivit adoptoida, kasvatuskyvyt ja heidän lasta koskevat toivomuksensa. Kotiselvitys on perustana adoptiolupaa myönnettäessä. (Salmela 2009.) Adoptioluvan myöntää Suomessa adoptiolautakunta. Lautakuntaan asti meneviä hakemuksia evätään harvoin. Yleensä jo adoptioneuvonnan aikana hakijoille tulee ilmi, jos heidän ei jostain syystä oleteta saavan adoptiolupaa. Tällöin adoptioprosessi saatetaan jättää oma-aloitteisesti kesken. Yleisimmät syyt evätä adoptiolupa lautakunnassa ovat hakijoiden terveydentila tai korkea ikä. Vuonna 2007 adoptiolautakunnassa käsiteltiin yhteensä 404 lupaa, joista 76 oli jatkolupia. Adoptiolupa on voimassa vain 2 vuotta ja adoptioprosessin venyessä, lupaa voi olla tarve pidentää. Vuonna 2007 lupaa ei myönnetty 5 tapauksessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Lopullinen päätösvalta adoptiossa on luovuttavan maan viranomaisella. Kun adoptiolupa esimerkiksi Suomesta on saatu, voidaan hakemuspaperit lähettää kohdemaahan odottamaan lapsiesitystä. Kohdemaa valitaan yhdessä palvelunantajan kanssa ja siihen vaikuttavat niin hakijan tai hakijoiden toiveet kuin kohdemaan asettamat vaatimukset hakijoille. Suomen lain mukaan adoptionhakijan on oltava 25-vuotias (Laki lapseksiottamisesta 153/1985), mutta kohdemaissa on omat ikärajat hakijoille. Tietyt kohteet luovuttavat lapsia vain lapsettomille pariskunnille. Lapsettomuudesta saatetaan vaatia myös hedelmättömyystodistus. Muita kohdekohtaisia kriteerejä voivat olla esimerkiksi tietty varallisuustaso, täydellinen terveys tai kristillinen vakaumus, mikäli luovuttajana on kristillinen lastenkoti. Adoptioprosessi maksaa adoption palvelunantajien arvioiden mukaan n euroa. Summa vaihtelee riippuen adoptioprosessin kestosta, kohdemaasta sekä hoito- ja hallintomaksuista. Summassa on mukana lapsen hakumatka, joka on usein suuri menoerä kansainvälisessä adoptiossa (Interpedia ry 2009). Kela myöntää ns. adoptiotukea kertaluontoisena ja verottomana korvauksena adoptiokuluista. Summa vaihtelee euroon riippuen kohdemaasta. Lisäksi Kela myöntää perhe-etuuksia, kuten vanhempainpäiväraha ja lastenhoidontuki, adoptiovanhemmille suurelta osin samalla tavalla kuin biologisille vanhemmille. Adoptiovanhemmat eivät kuitenkaan voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden. Huomioitavaa on, että adoptiovanhempi ei ole oikeutettu Kelan tukiin adoptoidessaan itsenäisesti (Kela 2009).

13 12 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rakenne Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa ääni kansainvälisen adoption osapuolista tärkeimmälle ja vähiten kuullulle, eli adoptoidulle itselleen. Näitä adoptoitujen nuorten kokemuksia tuodaan esille kulttuurisen identiteetin ja erilaisuuden viitekehyksessä. Vaikka tutkimuksessa keskitytään kansainvälisesti adoptoituihin, se tuottaa tietoa kantaväestön suhtautumisesta erilaisuuteen ylipäätään. Suomessa asuukin yhä enemmän kantaväestöstä poikkeavan näköisiä suomalaisia, joilla on Anna Rastaan väitöskirjatutkimuksessa käyttämän termin mukaisesti transnationaalit juuret (Rastas 2007). Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta kansainvälisestä adoptiosta ja kansainvälisesti adoptoiduista, joista on Suomessa vähän tutkimustietoa. Tutkimuskysymykset: Miten kansainvälisesti adoptoitu identifioituu suhteessa suomalaisuuteen ja synnyinmaahan? Millaisia erilaisuuden kokemuksia kansainvälisesti adoptoiduilla on? Mikä merkitys ulkonäöllä on suomalaiseksi hyväksymisessä? Tutkimus on lähtökohdiltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Laadullisen tutkimuksen aineisto voidaan kerätä erilaisin tavoin, joista yleisimpänä on haastattelujen tekeminen. Koin, että tutkimuskysymyksiin pystytään parhaiten vastaamaan laadullisella tutkimuksella, sillä aihe on vähän tutkittu ja henkilökohtainen. Pidin tärkeänä, että haastateltavat saivat omin sanoin puhua itseään koskevista teemoista ilman tiukkaa ennalta mietittyä kysymyspatteristoa. Laadullinen aineiston keruutapa mahdollisti myös lisäkysymykset ja sanattoman viestinnän huomioinnin. Tämän tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on väljä konstruktivismi. Tällä tarkoitetaan tieteessä sellaista käsitystä asioista, joka korostaa tiedon sosiaalista luonnetta, tiedon rakentamista. Konstruktivismi soveltuu tutkimuksen kannalta oleellisten teoreettisten käsitteiden identiteetti, kulttuuri, erilaisuus, suomalaisuus hahmottamiseen. Näitä käsitteitä ei nähdä enää ns. olemuksellisina, synnynnäisinä vaan aktiivisesti rakennettavina ja muutoksessa olevina. Väljän konstruktivismin mukaisesti nämä käsitteet eivät kuitenkaan synny tyhjästä ja ole vapaasti valittavissa ja vaihdettavissa. Konstruktivistinen lähestymistapa näkyy kollektiivisessa identiteettipuheessa, kun rakennamme eroja meidän ja muiden välille. Erilaisuuden voidaan ajatella syntyvän ihmisten arkipäiväisessä puheessa jopa huomaamatta ja hyväntahtoisesti. Diskursiivisuus eli kielen

14 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 13 merkitys korostuu konstruktioiden tuottamisessa. Tarinoiden ja kielen avulla luomme sekä kollektiivista identiteettiä että erilaisuutta, kun rakennamme niitä suhteessa muihin mukaan ottamisen ja poissulkemisen avulla. Tutkimuksessa käytetään erilaisuuden käsitettä puhuttaessa adoptionuorista, mikä voi antaa kuvan siitä, että adoptionuoret olisivat jollain (negatiivisella) tavalla erilaisia. Ihanteellista toki olisi, ettei kantaväestöstä poikkeava ulkonäkö automaattisesti tekisi ihmisestä erilaista tai asettaisi häntä alttiiksi rasismikokemuksille. Toisaalta tutkimuskentällä näitä käsitteitä käytetään, mikä osoittaa että tällaiselle tutkimukselle on vielä tarvetta. Tutkimus jakautuu kuuteen päälukuun. Luvussa 3 käyn läpi tutkimuksen kannalta oleellisia käsitteitä ja teorioita. Haastatteluaineiston analysoin teemoittain luvussa 4 ja luvussa 5 teen tiivistetyn yhteenvedon tutkimuksen tuloksista. Viimeiseksi, luvussa 6, pohdin tutkimuksen antia, tuon esille jatkotutkimusaiheita ja sovellutuksia käytäntöön. 2.3 Tutkimuksen toteutus Keräsin tutkimuksen aineiston ryhmähaastatteluin ja yksilöhaastatteluin vuonna Ryhmähaastattelut tein Interpedia ry:n adoptiolasten ja -nuorten kesäleirillä Ryhmähaastatteluihin osallistuneet nuoret leiriläiset olivat vuotiaita. Lisäksi haastattelin kahta jo aikuisikään ehtinyttä adoptoitua leirinohjaajaa. Tein leirillä kolme ryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 11 kansainvälisesti adoptoitua nuorta ja nuorta aikuista (ks. ryhmähaastatteluihin osallistujat liitteessä 1). Koin kaksi jälkimmäistä ryhmähaastattelua antoisampina, ehkä vähäisemmän osallistujamäärän vuoksi. Vanhemmat leirinohjaajat olivat kokeneempia keskustelijoita ja heille kokemusten jakaminen ei ollut kovin vaikeaa. Ensimmäisen ryhmän nuorille tuntui melko henkilökohtaisista asioista puhuminen isossa ryhmässä olevan välillä hankalaa. Haastattelun edetessä myös nämä nuoret tulivat puheliaammiksi ja kertoivat itseäni erityisesti kiinnostavia erilaisuuden kokemuksiaan. Ryhmähaastattelujen lisäksi tein kuuden täysi-ikäisen adoptoidun nuoren kanssa syvällisempiä yksilöhaastatteluja, jotka toimivat tämän tutkimuksen pääaineistona. Leirille osallistuminen ja siellä tehdyt ryhmähaastattelut toimivat siten tutkimuskysymyksiä ja ajatuksia jäsentävänä oppimistilanteena. Ryhmähaastattelut voivatkin olla kätevä keino tuoda tutkija tutkittavien maailmaan, ja näin saadaan parempi käsitys siitä mitä yksilöhaastatteluilla voidaan mahdollisesti saavuttaa (Eskola & Suoranta 2000, 95).

15 14 TUTKIMUKSEN TAUSTA Yksilöhaastattelut tein marras- ja joulukuussa Haasteltavien yhteystiedot sain adoptiojärjestöiltä. Iältään yksilöhaastatteluihin osallistuneet olivat vuotiaita (ks. yksilöhaastatteluihin osallistujat liitteessä 2). Koska adoptionuorten kokemukset ovat arvatenkin ainutlaatuisia, pidin haastattelua toimivana aineistonkeruumenetelmänä. Ennen kaikkea haastattelutilanne antoi haastateltaville itselleen mahdollisuuden puhua omin sanoin itseään koskevista asioista. Haastattelun käyttäminen on perusteltua myös, koska kyseessä on melko vaikeasti tutkittava aihe, jonka saattoi arvata synnyttävän monitahoisia vastauksia. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 35.) Käytän tässä tutkimuksessa pääaineistona kuutta yksilöhaastattelua. Kun viittaan ryhmähaastattelutilanteisiin, tuon sen erikseen esiin tekstissä. Yksilöhaastatelluista adoptionuorista neljällä kuudesta on suomenruotsalainen tausta, mikä on otettava huomioon aineistoa analysoitaessa. Kansainvälinen adoptio onkin väestön määrään suhteutettuna suositumpaa suomenruotsalaisten keskuudessa. Haastatelluista neljästä suomenruotsalaisesta kolme puhuu äidinkielenään ruotsia ja yksi suomea, tosin hänkin on käynyt ruotsinkielistä koulua nuorena. Vain yksi haastateltavista ei puhunut sujuvaa suomea, jolloin haastattelussa käytettiin osaksi myös ruotsia. Nauhoitin sekä yksilö- että ryhmähaastattelut kokonaisuudessaan, jonka jälkeen litteroin ne. Jätin oman harkintani mukaan pois joitakin täytesanoja ja kohtia, joissa haastateltava oli poikennut aiheesta. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin aineistoa vielä ilman tutkimusteemojen kehystä. Näin vältin sokeuden uusille, vielä nimeämättömille ilmiöille, jotka nousivat aineistosta itsestään esiin. Tämän jälkeen analysoin aineiston teemojen pohjalta käyttäen hyväksi aiemmin rakennettua teemahaastattelurunkoa. Etsin teema-alue kerrallaan niihin sopivia aineistokohtia. Nämä aineiston lukemista jäsentävät teemat löytyivät jo aiemmin nimetyistä tutkimusongelmista sekä teemahaastattelurungoista. Teemat olivat taustatietojen (mm. ikä, synnyinmaa, Suomeen tulo, tiedot biologisista vanhemmista) lisäksi: kulttuurinen identifioituminen, suomalaisuus, erilaisuuden kokemukset ja rasismi.

16 KANSAINVÄLISESTI ADOPTOITUNA SUOMESSA 15 3 IDENTITEETTI JA ERILAISUUS TUTKIMUSKOHTEINA 3.1 Identiteetti on riippuvainen erilaisuudesta Identiteetin käsite on monitieteellinen ja vaikeasti määriteltävä. Jenkinsin (1996, 7) mukaan identiteetin käsite on varsinkin 1990-luvulla ollut monen tieteenalan keskustelun kohteena; muun muassa sosiologeilla, politiikan tutkijoilla, psykologeilla, maantieteilijöillä ja historioitsijoilla on ollut oma sanansa sanottavana aiheesta. Myös Hall (1999a, 255) korostaa, että identiteetin käsitteen sijainti psyykkisen ja diskursiivisen leikkauspisteessä aiheuttaa ongelmia. Hall (1999a, 245) kuvaa identiteetin käsitteen moninaisuutta ja ristiriitaisuutta diskursiivisen räjähdyksen käsitteellä. Psykologian tutkijoiden Sedikidesin ja Brewerin (2001, 1 2) mukaan ihminen määrittelee ja tulkitsee itseään (i.e. identiteetti) kolmella perustavanlaatuisella tavalla: yksilöllisten piirteiden, kahdenvälisten suhteiden ja ryhmään kuulumisen kautta. Nämä tavat tunnetaan käsitteillä yksilöllinen minuus (individual self), suhteellinen minuus (relational self) ja kollektiivinen minuus (collective self). Yksilöllinen minuus perustuu oman itsen erotteluun muista. Suhteellinen minuus taas perustuu henkilökohtaisiin kiintymyssuhteisiin, kuten vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen tai romanttisiin suhteisiin. Kollektiivinen minuus saavutetaan kuulumalla suuriin sosiaalisiin ryhmiin, jotka erottelevat itsestään oleellisia ulkopuolisia ryhmiä. Tästä erottelusta voidaan esimerkkinä käyttää käsiteparia me ja muut. Kollektiivinen minuus perustuu samaan ryhmään kuuluvien ihmisten jakamiin persoonattomiin siteisiin. Identiteetti-käsite jaetaan usein myös yksilöllisen identiteetin (individual identity, self identity) ja kollektiivisen identiteetin (collective identity) välillä (esim. Giddens 2001, 29). Kollektiivinen identiteetti pyrkii vastaamaan kysymykseen keitä me olemme?, kun yksilöllinen identiteetti vastaa kysymykseen kuka minä olen? (Kaunismaa 1997). Toisaalta puhutaan myös sosiaalisesta identiteetistä (social identity), jolla on kollektiivinen ulottuvuus (esim. Smith 1991, 3). Jenkinsin (1996, 4) mukaan kaikissa identiteeteissä on mukana sosiaalisuus. Hänen mukaansa sosiaalinen identiteetti viittaa tapoihin, joilla yksilöt ja kollektiivit erotellaan sosiaalisissa suhteissa toisista yksilöistä ja kollektiiveista.

17 16 IDENTITEETTI JA ERILAISUUS TUTKIMUSKOHTEINA Yksilöllistä identiteettiä rakennetaan eron ja erilaisuuden kautta, kun taas kollektiivisen identiteetin pohjana on samanlaisuus (Jenkins 1996, 19 20). Kollektiiviseen identiteettiin samaistuessaan ihminen etsii samanlaisuuksia ryhmän muiden jäsenten kanssa. Eron ja samanlaisuuden käsitteet ovat identiteettikeskustelun kulmakiviä, sillä identiteetin tehtävänä on samanaikaisesti auttaa erottautumaan muista, mutta myös samaistumaan muihin, laajempiin ryhmiin. Vaikka kollektiivisen identiteetin tarkoitus on etsiä samanlaisuutta ryhmän jäsenien kesken, se määrittyy suhteessa erilaisuuteen eli ryhmän ulkopuolelle jäävien kautta. Esimerkiksi suomalaisuutta määriteltäessä määritellään samalla sitä, ketkä eivät kuulu suomalaisuuden sisäpuolelle. Identiteetti ei olekaan vastakohta erilaisuudelle, vaan on riippuvainen siitä (Woodward 1997, 29). Tieteessä keskustellaan myös identiteetin pysyvyydestä ja ajallisesta muuttumattomuudesta. Hall (1999a, ) lähtee siitä, että identiteetit eivät koskaan ole yhtenäisiä, vaan muodostuvat jopa toisilleen vastakkaisista käytännöistä, positioista ja diskursseista. Identiteetit syntyvät minän muuttamisesta kertomuksiksi, jolloin kertomusten ainakin osittainen fiktiivinen luonne näkyy identiteetin rakentamisessa. Identiteettiä on tarkasteltava Hallin mukaan erityisissä diskursiivisissa käytännöissä. Identiteettiä luodaan jatkuvasti, läpi koko elämän. Hall puhuu hybrideistä identiteeteistä, jotka olisivat hänen mukaansa ominaisia nimenomaan useamman kulttuurin ihmisille. Tällaisiin hybridisiin kulttuureihin kuuluvat ihmiset ovat useiden toisiinsa kytkeytyvien historioiden ja kulttuurien tuotteita eivätkä tule koskaan olemaan yhtenäisiä sanan vanhassa merkityksessä (Hall 1999b, 71). Kaikkia kansallisia identiteettejä on rakennettu historiassa poissulkemisen eli erilaisuuden avulla. Suomen historia on oiva esimerkki kansallisen identiteetin rakentamisesta. Harle ja Moisio (2000) puhuvat kansallisesta identiteettiprojektista, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa (aktiivista) suomalaisuuden paikan määrittelemistä maailmassa. Tarkoituksena on ollut aikojen saatossa löytää Suomelle ja suomalaisuudelle oikea viiteryhmä muiden kansakuntien joukossa. Suomalainen kansallinen identiteetti kiteytyy seuraavaan tunnettuun Arwidssonin lauseeseen: ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia (mm. Harle & Moisio 2000, 76). Suomalaisuuden määrittäminen on tapahtunut pitkälti ruotsalaisuuden ja venäläisyyden poissulkemisen avulla, määrittämällä se joksikin omaksi. Harle ja Moisio muistuttavat, että edellä mainitussa Arwidssonin suuhun laitetussa lauseessa ei olisi kehotusta lopussa, mikäli suomalaisuus olisi ollut itsestään selvää. Suomalaisuutta piti tahtoa. (Harle ja Moisio 2000, 96.) Kansalliset identiteetit eivät siis synny itsestään, vaan niitä rakennetaan aktiivisesti ajassa ja tilassa. Ongelmana voi kuitenkin olla, että tällaiset kielelliset ilmaukset ja

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 ADOPTIOLAUTAKUNTA 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 1.7.2012 UUSI ADOPTIOLAKI TULI VOIMAAN 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 2 ADOPTIOASIOIDEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO MUUTOKSET 1.7.2012 LUKIEN

Lisätiedot

kansainvälinen adoptio: missä mennään? Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2)

kansainvälinen adoptio: missä mennään? Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2) kansainvälinen adoptio: missä mennään? Heidi Ruohio Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos hruohio@gmail.com Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2) Aihe Työpaperi tarjoaa yleiskatsauksen

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS 6.2.2014 ADOPTIOKOULUTUS 30.1.2014 ADOPTIOLAUTAKUNNAN NÄKÖKULMIA LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ / Ylitarkastaja, adoptiolautakunnan sihteeri, Jonna Salmela 6.2.2014 1. Adoptionhakijan ikärajat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 26.1.2017 Merja Vuori, puh 0504301560, merja.vuori@valvira.fi 1 Hyvät koulutustilaisuuden osanottajat, - 7/2012 uusi adoptiolaki voimaan,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / Lakimies, adoptiolautakunnan sihteeri, Adoptiokoulutus 26.1.2016 Säätytalo 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT (SUKULAISADOPTIOT) 2. ADOPTIOLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi

Lisätiedot

LAPSI ULKOMAILTA VANHEMPIEN ROOLI ADOPTIOLAPSEN

LAPSI ULKOMAILTA VANHEMPIEN ROOLI ADOPTIOLAPSEN LAPSI ULKOMAILTA VANHEMPIEN ROOLI ADOPTIOLAPSEN IDENTITEETIN KEHITYKSESSÄ Suvi Korenius Pro gradu tutkielma Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma Soveltavan kasvatustieteen laitos Marraskuu 2007 Ohjaaja:

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2016

ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2016 ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2016 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 8.2.2016 Merja Vuori 1 LUPAPÄÄTÖSTEN KEHITYS (vahvistamattomat luvut) Kv-adoption hakemukset/päätökset vähentyneet 41 % vuodesta 2012

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia OMA LAPSI Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia Miia Sarita Jokinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Sateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset

Sateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset 4.5.2017 Sateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Sateenkaariperheessä ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Suomalaisten 7-18-vuotiaiden

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot