GREEN CARE PALVELUTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-SAVOSSA ESISELVITYS HOIVA-ALAN YRITYSTEN KARTOITUS. Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulu
|
|
- Hilja Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 GREEN CARE PALVELUTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-SAVOSSA ESISELVITYS HOIVA-ALAN YRITYSTEN KARTOITUS Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulu
2 2 Sisältö 1. KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE AINEISTO JA TYÖN TOTEUTUS Tiedonkeruun prosessi Perustietoa yrityksistä TULOKSET Luontoympäristön merkitys ja Green Care Green care toiminnan nykytilanne ja suunnitelmat yrityksissä Yritystoiminnan swot Tuen, avun ja koulutuksen tarve Etelä-Savon suuntaviivat ja painotukset Yrittäjien näkemykset itse maksavista asiakkaista Terveiset valtakunnantasolle Ajatuksia jatkohankkeesta ja sen sisällöstä YHTEENVETOA liitteet... 19
3 3 1. KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Tämä raportti on osa Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon alueella esiselvitystä. Esiselvitys toteutettiin ajalla ja sitä hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia instituutti Mikkeli. Selvitystyön aikana kartoitettiin maa-, hevosja puutarhatilojen, hoiva- ja hyvinvointipalveluyritysten sekä luontoyrittäjien kiinnostusta green care -toimintaan. Lisäksi kartoitettiin Etelä-Savon kuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien näkemyksiä ja kiinnostusta hankkia green care -toimintamallilla tuotettuja palveluja. Green care pohjaisten palvelujen kysyntäpotentiaalia selvitettiin myös kesällä 2010 järjestettyjen Farmari messujen yleisölle. Tässä raportissa keskitytään pääasiassa hoiva- ja hyvinvointialan yritysten käsityksiin green care toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Green care -perusteiseen hoiva-, hyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen tuottamiseen on virinnyt kasvavaa kiinnostusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Green Care -konsepti nähdään sosiaalisena innovaationa, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maatiloille sekä hyvinvointialan ja maaseutuyrityksille. (Yli-Viikari ym. 2009, ) Green care on luonteeltaan väljä sateenvarjokäsite. Sillä tarkoitetaan toimintamallia, jossa luontoa, eläimiä, metsää, maa- ja hevostilojen töitä hyödynnetään hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2010.) Etelä-Savossa Etelä-Savossa on nähty erityisen hyvät mahdollisuudet green care - toimintamallin kehittämiseen. Luontoa, maaseutuympäristöä ja eläimiä ei ole hyödynnetty siinä määrin, kuin niitä voisi hyödyntää tavoitteellisessa ja pitkäjänteisessä kuntoutus- ja hoitotyössä. Green care toiminnan kehittäminen liittyy myös käynnissä olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutokseen. Erityisesti kunnissa etsitään uusia tapoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, maakunnassa erityisesti vanhustenhuollon palvelujen kehittämistarve on suuri niin rakenteellisesti kuin sisällöllisesti. Kysynnän ja rahoituksen haasteissa yhtenä mahdollisuutena nähdään palvelusetelin käytön laajentaminen, joka lisää kuluttajien valinnan vapautta ja sitä kautta voisi tarjota kysyntäpotentiaalia uudella tavalla tuotetuille palveluille. Valtakunnallisella tasolla esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla kunnilla on
4 4 painetta lisätä ostopalvelujen hankintaa mm. lastensuojelupalveluissa, mikä avaa maakunnan yrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysalan yritysten rooli on muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden kehittyessä. Alalle on leimaa-antavaa se, että isot yritykset valtaavat markkinoita valtakunnallisesti. (Kettunen, 2010). Etelä-Savon sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen määrä oli vuonna kpl, mikä vastaa 4 % koko valtakunnan sosiaalipalveluyritysten määrästä. Sosiaalipalvelut -raportin (Kettunen 2010) mukaan hoiva-alalla eniten työllistävät ikääntyneiden palveluasumis- sekä lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito -ryhmään lukeutuvat yritykset. Etelä- Savossa noudatellaan samaa linjaa, tosin leimaa antavaa on ammatillisen perhehoidon alaan kuuluvien yritysten keskimääräistä runsaampi määrä valtakunnallisesti verrattuna. 2. AINEISTO JA TYÖN TOTEUTUS 2.1. Tiedonkeruun prosessi Tämä aineisto perustuu Etelä-Savon hoiva- ja hyvinvointialan yrityksille tehtyyn kartoitukseen. Kartoitus toteutettiin otantana paperikyselynä ja haastatteluina. Hoivayrittäjien kyselyjen ja haastattelujen osalta hyödynnettiin AVI viraston rekisterejä, josta saatiin tilaamalla tiedot sekä luvanvaraisista että ilmoituksenvaraisista sosiaalialan yrityksistä ja palveluntuottajista. Tiedot ovat julkisia ja siten helposti saatavilla. Kyselylomake lähetettiin kirjepostilla 98 yritykseen tai palveluntuottajalle. Osa on yhdistyksiä. Lomakkeita palautui 18. Kyselylomakkeen palauttaneisiin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sovittiin jatkohaastattelusta. Kyselyyn vastanneista yhtä lukuun ottamatta kaikki suostuivat haastatteluihin. Yksi haastattelusta kieltäytynyt oli kiinnostunut aiheesta, mutta ei voinut yrityksen tilanteen vuoksi sitoutua haastatteluun. Yksi kyselyn vastaus tuli nimettömänä ja ilman yhteystietoja, joten häneen ei voitu olla yhteydessä. Haastateltavia on lisäksi tullut Green Care -esiselvityksen aikana pidetyistä työpajoista sekä puskaradion välityksellä. Yhteensä kyselyjä ja haastatteluja on 28 yrittäjältä tai palveluntuottajalta. Suurin osa haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluina, joista tehtiin muistiinpanot. 5 haastattelua tehtiin kasvotusten, jolloin haastattelut nauhoitettiin. Sanasta sanaan litterointia ei tehty, vaan haastatteluista koottiin yhteenvedot haastattelujen jälkeen.
5 5 Eniten kyselyihin ja haastatteluihin vastattiin vanhustehuollon yksiköistä, lastensuojelun perhekodeista sekä myös mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten hoitokodeista. Otoksessa on mukana myös yksi matkailu- ja yksi maatila, joilla molemmilla on yhtymäkohtia myös hyvinvointiyrittäjyyteen. Lisäksi otoksessa on kolme hevostilaa, joilla on myös hyvinvointialan yrittäjyyttä. Yritykset jakautuvat seuraavasti: - Vanhusten hoitokodit ja palveluasuminen, 7 yritystä - Mielenterveyskuntoutujien hoitokodit ja palveluasuminen, 3 yritystä - Kehitysvammaisten hoitokodit, 2 yritystä - Lastensuojelu/ ammatillinen perhekoti, 6 yritystä - Sosiaalityö ja perheiden palvelut, 3 yritystä - Hevostila, 3 yritystä (Kaikilla yrittäjillä lisäksi sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus, mm., sairaanhoitaja ja fysioterapeutti) - Maatila/ pitopalvelu, 1 yritys - Matkailutila, 1 yritys - Eri-ikäisten kuntoutuspalvelut, 1 yritys - Työhyvinvointia tukevat palvelut, 1 yritys On huomattava, että kartoitusaineiston otos on valokoitunut. Kyselyihin ja haastatteluihin ovat vastanneet pääasiassa ne yrittäjät, joilla jo on tai on suunnitelmissa green care tyyppistä palvelutuotantoa tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta. Kartoituksen yhtenä tehtävänä oli tiedonsaannin lisäksi sitouttaa yrityksiä green care palvelutoiminnan jatkokehittämiseen Etelä-Savossa. Yritykset sijoittuvat Etelä-Savon kuntiin seuraavasti: Mikkeli 14, Savonlinna 4, Pieksämäki 3, Joroinen 1, Rantasalmi 2, Punkaharju 1, Ristiina 1, Heinävesi 1, Mäntyharju Perustietoa yrityksistä Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneista yrityksistä suurin osa sijaitsee maaseudulla tai kaupungin liepeillä, jossa luonto ja luonnon elementit ovat jokapäiväisesti läsnä. Vain muutama sijaitsee keskikaupungilla, esim. kerrostalossa. Varsinkin lastensuojelun perhekodeissa sekä muutamissa mielenterveyskuntoutujien yksiköissä on myös hevosia ja/ tai kotieläimiä. Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneet yritykset suhteellisen nuoria, suurin osa on perustettu 1-5 vuoden sisällä. Liikevaihdon ja henkilöstön määrän mukaan yritykset jakautuvat useita kymmeniä työllistäviin sekä toisessa ääripäässä yrittäjän/ yrittäjäpariskunnan työllistäviin yrityksiin.
6 6 Yritysten asiakaskunta on pitkäaikaista, palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen yleisimmät palvelumuodot yrityksessä. Yrittäjän maksava asiakas on useimmiten kunta. Kilpailuttamisen osalta osa yrittäjistä viesti uupumista jatkuviin kilpailutusprosesseihin. Joissain kunnissa yrittäjillä oli toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, eikä kilpailutuksia tehty niin usein. Suurin osa yrityksistä määrittelee asiakaskuntansa olevan viiden vuoden säteellä sama kuin nykyisinkin. Asiakkaiden vaatimustason nousu suhteessa tarjottaviin palveluihin tunnistetaan, tulevaisuudessa palvelujen on oltava entistä monipuolisemmin ihmisen hyvinvointia tukevia. Muutostrendejä asiakaskunnassa ja kysynnässä mainittiin seuraavia: Muistisairaiden vanhusten määrä lisääntyy entisestään, jatkossa entistä nuoremmilla voi ilmetä muistisairauksia. Ikäihmisten vaatimukset palveluille ja niiden laadulle nousevat, ollaan entistä valmiimpia ostamaan myös omalla rahalla hankittuja palveluja tai jotain ekstraa kunnan tai yrittäjän tarjoamien palvelujen lisäksi. Neuropsykiatristen vaikeuksien diagnosoimisen lisääntyminen näkyy asiakaskunnassa, tarvitaan palveluja, jotka ovat suunnattu mm. nuorille neuropsykiatrisista vaikeuksista kärsiville asiakkaille. Myös esteettömille palveluille on entistä enemmän kysyntää. Yhteistyötä eri yritysten tai toimijoiden kanssa on tehty mm. siten, että hoitokodit ovat tehneet retkiä muutaman kerran vuodessa yrityksen lähistöllä sijaitsevalle maatilalle. Samoilta maatiloilta hankitaan myös elintarvikkeita yritykseen. Perhekodeilla on verkostoitumista hevostilojen kanssa, joissa useamman perhekodin nuoria käy ratsastamassa ja hoitamassa hevosia. Kolme yrittäjää on verkostoitunut niin, että yksi yrityksistä tarjoaa luontoympäristön elementtejä kahdelle muulle yrittäjälle osaksi lastensuojelun sosiaalityötä. Muuten yritystoiminnassa on verkostoiduttu mm. hankkimalla yhteistä koulutusta tai yrittäjät ovat lomittaneet toistensa loma-aikoja vaihdon periaatteella niin, että oman yrityksen asukkaat menevät verkoston muihin yrityksiin yrittäjän loman ajaksi. Suurin osa yrittäjistä on hakemassa green care toiminnasta lisäarvoa nykyiselle palvelukonseptilleen, muutamat yrittäjät kuvasivat uusien asiakasryhmien ja palvelutuotteiden rakentamisen gc -konseptin ympärille olevan tulevaisuuden suunnitelmissa. Kaiken kaikkiaan yritysten tulevaisuuden suunnitelmat ovat varsin maltillisia, suurin osa etenee nykyisellä palvelutuotteilla ja asiakkailla. Muutama yrittäjä suunnittelee yritystoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin ja asiakkaisiin ja näkee siinä gc:n mahdollisuutena. Eniten kasvuhakuisuutta on isoissa yrityksissä, joissa tuodaan esille myös se, että on etsittävä lisää maksavia asiakkaita kunnan ostopalvelujen lisäksi.
7 7 3. TULOKSET 3.1. Luontoympäristön merkitys ja Green Care Mielikuvat green care käsitteestä olivat monivivahteiset. Yleisesti nostettiin esille, että sanapari green care on kankea ja vaikeasti hahmotettava. Lisäksi se tuo aiheen ulkopuolisia mielikuvia mm. lannoitteisiin ja pesuaineisiin liittyen. Yrittäjät kuvasivat green care- sanaparin tuomia mielikuvia näin: Mielikuvat green care:stä, mitä green care on - Luontoarvojen ja resurssien huomioiminen ja hyödyntäminen hoivatyössä, Hollanti edelläkävijänä - Suomalaisuus, perinteiset arvot, luontoarvot - Vihreitä elämänarvoja, luonnossa eloa ja oloa. Kaikilla pitäisi olla oikeus siihen ikään tai vammaan katsomatta. - Vihreää, luonnonmukaista, pehmeää tapaa olla vuorovaikutuksessa metsäkellintää - Luonnonmukaista ja hyvinvointia sekä rauhallisuutta - Hiljentymistä, rauhoittumista, pysähtymistä tähän hetkeen - Ihmisen ja luonnon kunnioittamista - Luonnon anti ihmisille - Luonnon hyötykäyttö fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävänä hoitona - Luonnon ja elämisen yhdistäminen, ympäristö hoitaa ihmistä. - Luonnollista välittämistä sekä ihmisistä että ympäristöstä - Kestävä kehitys ja sen elementit - Terapeuttisuus ja luonnollisuus - Luonnonläheisyys ja luonnon elementit ovat meille arkipäivää, on kulttuurisidonnaista haluta olla lähellä luontoa. - Vanhat asiat, ennen vanhaan luonto oli osana ihmisten elämää, nyt ei enää ole. Luonnon ja elämisen yhdistäminen, ympäristö hoitaa ihmistä. - Hyödynnetään luontoa ja ympäristöä ihmisten elämässä ja hyvinvoinnissa. - Vihreä hoiva lisää ihmisten elämänlaatua luonnon avulla, lohtu ja hoiva. - Luonnon hyötykäyttö, esim. vanhuksille fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävänä hoitona. - Ympäristön vaikutus ihmiseen on todella merkittävä - Yritetäänkö tässä tehdä jotain liian hienoa, monille sana GC on ollut kauhistus meidän yrityksessä. - Se on luonteva ja luonnollinen tapa. Nykyään mietitään asioita liikaa, esimerkiksi hoitotyössä mennään liikaa niihin terapioihin. Jos ympäristö on jo sellainen, että se luo sen terapian, niin ei siihen tarvitse kenenkään lähteä vääntämään sitä. Se on luonnollista ja yrityksen palvelussa ja tuotteissa sisällä olevaa.
8 8 Useat vastaajat olivat jo lapsuudessaan asuneet maaseudulla. Myös aikuisena kytkös luontoon ja eläimiin on ollut vahva. Luonto on minulle elämäntapa, olen aina asunut maalla ja on ollut eläimiä. (hoitokotiyrittäjä). Olen miettinyt tätä (green care) pitkään totesi usea vastaaja. Mikä green care:ssä kiinnostaa Suurimmalla osalla vastaajista oli jo pitempään ollut kiinnostusta green care tyyppisen toiminnan käynnistämisestä tai laajentamisesta. He kuvasivat kiinnostustaan seuraavasti: - Luonto tuo lisäarvoa ja mielekkyyttä arkeen (mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten tehostettu palveluasumisyksikkö) - Eläinten merkitys ja vaikutus ihmisiin on merkittävä. - Luonnon kautta muistihäiriöisille tunnekokemuksia, visuaalinen kokeminen tärkeää - Yrityksessä on asiakkaita, jotka eivät kommunikoi puheella, eläimet antavat väylän vuorovaikutukseen ja vastuulliseen huolenpitoon. - Kiinnostaa se, minkälaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, että voisimme käyttää hoitokodin ympäristöä enemmän asukkaiden aktivoinnissa ja toimintakyvyn ylläpidossa (mt -kuntoutujien asumisyksikkö) - Olen laajentamassa oman yrityksen toimintaa GC:n suuntaan, se kiinnostaa. Mitä hyötyä green care:sta on Monet olivat jo työssään nähneet sen, miten luonto ja eläimet vaikuttavat heidän asiakkaidensa tai asukkaidensa hyvinvointiin. Green care toiminnan vaikutuksia kuvattiin seuraavasti: - Olen nähnyt niin läheltä, miten eläin tuo lohtua ja iloa sijoitettuna oleville lapsille. (perhekotiyrittäjä). Pidemmällä aikajänteellä tallille työskentely näkyy lapsen käytöksessä, tulee henkistä kasvua, rentoutta, käytösongelmat vähenevät ja vastuu pienemmistä lapsista kasvaa. - Tallilla on tiukat säännöt, isommat lapset auttavat tallilla käyviä pienempiä lapsia, he jäsentävät samalla omaa sisäistä maailmaansa. Ratsastaessa ei voi keskittyä mihinkään muuhun, on kuunneltava opettajaa ja muita tallilaisia, keskittymiskyky paranee. Hevosen ja ratsastajan välinen vuorovaikutus on keskeistä, hevosen ja ihmisen välillä on yli 100 eri impulssia. - Hevoset ovat olleet perhekodin nuorille tärkeitä, niitä vaikutuksia pitäisi kertoa eteenpäin. - Koiran kautta nuoret näyttävät tunteitaan - Tallilla kävi vammainen nuori tyttö, joka ei puhunut lainkaan tallille tullessaan, hevosen kanssa oleminen ja ratsastaminen vaikuttivat niin, että tyttö alkoi kommunikoida puhumalla. - Luonto karsii turhan kiireen ja hössötyksen ihmisestä ja antaa lisää aikaa. - Meillä on asiakkaita, jotka eivät puhu, eläimet antavat keinon vuorovaikutukseen sekä vastuullisuuteen ja huolenpitoon.
9 Green care toiminnan nykytilanne ja suunnitelmat yrityksissä Yritysten nykyinen green care toiminta on koottu seuraavaan taulukkoon. Nyt Luontoavusteiset - Metsä- ja laavuretket lähiluontoon - Erilaiset retket mm. maatiloille muutaman kerran vuodessa -> elämykset, virkistys ja ihmisten aktivointi - Paikallisten kalastajien kanssa yhteiset kalastusretket - Kuunnellaan linnunlaulua pihalla - Ruokaillaan ulkona majassa - Ihmisenä kasvun ja työhyvinvoinnin kursseja järjestetään luonnossa, luonnon elementtejä hyödyntäen - Yritykseen tulee elintarvikkeet läheiseltä maatilalta, samalle tilalle tehdään myös vierailuja vanhusten kanssa - Nuorten kanssa liikutaan luonnossa ja vesillä - Sosiaalityötä luonnollisesti konsepti perheille ja lastensuojelun asiakkaille. Eli hyödynnetään luonnon ja luontoympäristön toiminnallisia elementtejä osana lastensuojelun sosiaalityötä. - Sosiaalista kuntoutusta mm. kanoottiretken muodossa. - Paikallisen oppilaitoksen nuoret tekevät meille retkiä maaseudulla sijaitsevaan vanhusten hoitokotiin. Eläinavusteiset - Vammaisratsastusta ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa erityisryhmille ja syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille, lapsista aikuisiin. Hevosia käytetään erityisryhmien kanssa auttamaan yhteyden löytämisessä omiin tunteisiin ja oman käyttäytymisen vaikutusten havaitsemiseen. - Kaverikoirat ystävänpäivänä kylässä palvelutalossa - Yrittäjän koirat ovat päivähoidossa hoitokodissa - Hevostilalla/ perhekodissa vierailee asiakkaita päihdelaitoksista. Tilalla lisäksi 4H liiton kesälapsitoimintaa, ratsastus- ja eläintenhoitoleirit sekä mökkiläisten lapset käyvät. Vanhainkodista on käynyt vanhuksia ja vammaisryhmiä, he katselevat eläimiä ja juovat kahvit. 11 vuotta sitten alkaneessa perhekotitoiminnassa ratsastus ja luonto tärkeä hoidollinen elementti. - Perhekoti ostaa koiraterapeutin ja hevostallin palveluja (ratsastus ja leirit) lapsille ja nuorille - Yritys kehittää työtoimintaa asiakkailleen läheiselle maatilalle, eläinten hoitamista yms. tilan töitä. - Perhekotimme lapsista osa on ollut läheisellä maatilalla työharjoittelussa. He ovat saaneet sitä kautta kosketuksen luontoon ja
10 10 maatilan töihin. - Olemme käyttäneet kissoja, koiria ja hevosia asiakkaiden kanssa työskentelyyn. - Asiakkaat osallistuvat eläintenhoitoon (kehitysvammaisten hoitokoti maalla) Muut - Päivätoiminnassa ekomateriaalien hyödyntäminen askartelussa yms. - Perhekodissa kotiopetusryhmä niille lapsille, jotka eivät voi mennä isoon ryhmään koulussa. - Vanhusten hoitokodin yhteydessä olevalla maatilalla on käynyt Helsingistä tukea tarvitsevia nuoria GC osaaminen - Yrityksessä käytetty luontoa ja eläimiä hyvinvoinnin tukemisessa, siitä on jo kertynyt hiljaista tietoa (mm. perhekodit ja vanhusten palvelukodit) Jotkut yritykset näkivät green care toiminnassa mahdollisuuden uudistaa hyvinvointipalveluja. Esim. sosiaalityössä tarvitaan uudenlaisia menetelmiä kohdata asiakas ja perhe sekä tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi lastensuojelussa nähdään perheiden kanssa tekeminen mahdollisuutena päästä paremmin sisälle perhedynamiikkaan ja sitä kautta avata esimerkiksi vuorovaikutukseen liittyviä solmuja. Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat green care toiminnan kehittämiseksi on koottu seuraavaan taulukkoon. Tulevaisuudessa Luontoavusteiset - Kasvimaa palvelukodin sisäpihalle, paikka jo valmiina (useampi maininta) - Lisää jalkautumista luontoon - Kummimaatila/ kumppanuusmaatila/ kesämökki, jonne voisimme mennä asukkaiden kanssa kokemaan/ elämykset / retket - Kehitysvammaisille, vanhuksille ja muille asiakasryhmille palvelukotiin tuotuna kokonaisvaltaisesti aistittavia luontokokemuksia (tuoksut, äänet, tuntoaistimukset) -> liikuteltava aistihuone / aistimatkalaukku - Paikalliset lintubongarit kertomaan linnuista ja esittelemään lintujen ääniä - Kukkien istutusta - Työyhteisöille luontoympäristöä hyödyntävää tyhy-toimintaa - Yrityksellä hyvä sijainti, mietimme, miten osaisimme paremmin hyödyntää ympäröivää luontoa, nyt perhekodin nuoret harrastava
11 11 paljon kodin ulkopuolella. Esim. Otavan opiston kanssa voisi tehdä yhteistyötä, opiskelijat ja perhekodin nuoret tekemään yhteisesti piha- ja ulkotöitä. - Luontopolku toimintapisteineen. Polkua voisi hyödyntää omat asukkaat sekä voisin myydä palvelua muille esim. päivätoiminnan mahdollisuutena. Eläinavusteiset - Nuorille/ työkykyisille palvelutalomme asukkaille työtoimintaa maatilalla tai tallilla, vammaispalvelulain perusteella päivätoiminta lakisääteistä - Yrityksessä on ratsastusta harrastava palveluohjjaja, hän voisi mennä asukkaiden (mielenterveyskuntoutujat) kanssa talleille hoitamaan hevosia ja tekemään tallin töitä. - Hevostalleillamme erikoistumista esim. vammaisratsastukseen - Voisimme ottaa jatkossa hevostilallemme enemmän vanhus- ja/ tai vammaisryhmiä ja tuotteistaa asiaa, nyt ei otettu maksua - Suunnittelemme musiikkiratsastuksen aloittamista - Kartoitamme asiakkaiden (miel.terv. ja päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset) halukkuutta ja taitoja hoitaa eläimiä. Edistämme työtoiminnan käyttöönottoa yrityksessämme. - Yrittäjä valmistumassa ratsastusterapeutiksi, yritystoiminnan kehittäminen terapiapalvelujen myyntiin. Muut - Olisimme valmiita ostamaan lomitus-, viikonloppu- ja kesälomapaikkoja perhekodin nuorille esim. maatilalta. Tilalla ei tarvitse olla kova ammattilainen lastensuojelussa, vaan luotettava, nuoria ymmärtävä aikuinen. - Maatila voisi olla nuorille myös työkokeilupaikka (rahoitus työhallinnon kautta) - Olemme kiinnostuneita tekemään yhteistyötä muiden maaseutuympäristössä toimivien yrittäjien kanssa, esim. työharjoittelupaikkoja ja virkistäytymistä nuorillemme sekä työyhteisöllemme. - Hoitokotimme hankkii uuden rivitalon, jonka lähellä sijaitsevalle maatilalle voisi tulla esim. nuoria työtoimintaan. - Kotiopetusryhmän kehittämistä niin, että GC on mukava kasvatuksessa ja opetuksessa. GC osaaminen - Yrityksestämme voi osallistua johonkin GC koulutukseen henkilökuntaa (useampi maininta) - Olemme kiinnostuneita hankkimaan gc palveluja asiakkaillemme myös muilta palveluntuottajilta, emme tarvitse välttämättä itse tuottaa gc -palveluja.
12 Yritystoiminnan swot Yrittäjiltä tiedusteltiin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia green care toiminnan kehittämiseen liittyen. Vastaukset on koottu oheiseen taulukkoon. VAHVUUDET Järvi, metsä ja luonto lähellä yritystä/ yritys luonnon keskellä (lähes kaikilla) Hevoset ja pieneläimet omassa yrityksessä (perhekoti) Ympäristö tukee ja mahdollistaa GC toiminnan, tuo viihtyisyyttä ja hyvää oloa Palvelukodin rakennusvaiheessa suunniteltiin hyötytarha/puutarhapalsta sisäpihalle MAHDOLLISUUDET Yrityksen sijainti luonnossa/ luonnon lähellä, ympäristö (lähes kaikilla vastaajilla) Yrityksessä jo nyt henkilöstöä, jotka käyttävät luonto- ja/tai eläinavusteisia menetelmiä tai ovat kiinnostuneita niiden kehittämisestä Yritystoiminta alkuvaiheessa, toimintakulttuuria haetaan, siinä GC:n kehittäminen yksi mahdollisuus Joissakin kilpailutuksissa (mt palvelut) nähtävissä, että kunnat hakevat uusia innovaatioita, miten asiakkaiden hoidossa eroon lääkekeskeisyydestä -> GC:n mahdollisuus GC konsepti sopii erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, On jo olemassa maksukykyisiä asiakkaita, jotka hakevat uusia elämyksiä Hyvät verkostot rakentamalla GC:ssä on mahdollisuuksia, yrityksissä (perhekodit) valmiutta ostaa asiakkailleen muiden yrittäjien tuottamia palveluja maatiloilta ja luontoyrittäjiltä. Kotitalousvähennys mahdollistaa monille asiakkaille yksityisten palvelujen käytön. HEIKKOUDET UHAT Yrityksen sijainti ja fyysiset tilat huonot GC:tä ajatellen, kerrostalon 6. krs, ei omaa pihaa tai puutarhaa. Yritys on nuori, yritystoiminta alkuvaiheessa, perustamiseen liittyvät asiat pinnalla, henkilöstö ei ehdi perehtyä gc teemaan Että ei ole aikaa tuotteistamistyölle GC ei ole suuren yleisön tietoisuudessa Maakunnassa ei ole verkostoitumisen kulttuuria, miten GC toimijat verkottumaan? GC ei voi maksaa paljon, eikä sitoa työvoimaa Asiakkaiden kunto (vanhukset ja mt kuntoutujat) huonokuntoisia/ sairaita, vaikeuttaa hoitokodin ulkopuolelle suuntautuvaa GC toimintaa Hankala löytää rahoitusta investointeihin Kuntien ostopalvelujen kilpailutuksessa hinta ratkaisevin kriteeri Allergiat (asukkaat + työntekijät) rajoittavat eläinavusteisten menetelmien käyttöä (esim. eläin hoitokotiin) Henkilökunnan motivointi; miten eroon ajattelusta tämä on ylimääräistä perustyön lisäksi, teen vain perustyön. Miten saada henkilökunta haltioitumaan Tuleeko GC:stä palvelukodin koko henkilöstön tärkeä arvo? Itse olen yrityksen vastaava työntekijä, miten saan omistajan kiinnostumaan? Mistä aikaa GC:n toteuttamiseen? Yksikön arkirutiinit eivät mahdollista GC toimintaa, jo sauna-ajan siirtäminen illaksi mahdollistaisi vanhusten paremman yöunen, mutta ei aikataulullisesti mahdollista, käykö GC:lle samoin, hyöty ymmärretään, mutta ei voida resurssien puutteessa toteuttaa Jos GC:ä ei saada kiinnitettyä oppilaitosten opetussuunnitelmiin (esim. lähihoitaja), niin asia ei etene Säädökset tiukkoja, esim. jokaisesta retkestä on tehtävä turvallisuussuunnitelma ja omaisilta
13 13 kysyttävä luvat Homma jää liian pieneksi piperrykseksi oman hoitokodin sisällä -> asiakaskunnan laajentaminen itse maksaviin kunnan ostopalvelusopimuksen lisäksi Pystytäänkö järjestämään riittävästi työvoimaa GC:n tuottamiseen Perhekodin nuorten asenteiden voittaminen, kaupungissa eläneelle on shokki tulla tänne korpeen. Ennaltaehkäisevää työtä ei arvosteta eikä siihen olla valmiita satsaamaan, se uhka myös GC:lle Onko nyky-yhteiskunnassa tilaa GC:n arvoille ja arvomaailmalle, miten GC:stä merkittävä arvo esim. vanhusten hoitotyössä Tuen, avun ja koulutuksen tarve Yrittäjät nostivat vastauksissaan voimakkaasti esille, että green care toiminnan kehittämiseksi tarvitaan apua, tukea ja koulutusta. Aihealue on uusi, joten tietoa tarvitaan myös green care toiminnan perusteista ja vaikutuksista. Seuraavat asiat nousivat keskeisinä esille avun, tuen, neuvonnan ja koulutuksen näkökulmista. - Verkostojen rakentaminen välttämätöntä (seutu, maakunta, valtakunta) o Maatilat, hoivayrittäjät ja muut asiantuntijat saman pöydän äärelle o Verkostojen rakentamiseen tarvitaan tukea ja ohjausta o Oltava keskustelufoorumeja, joissa eri asiantuntijoiden ja muiden yrittäjien kanssa voisi pohtia, mitä GC on omassa yrityksessä - Tuotteistaminen o Vinkit ja tietoa GC palvelujen tuotteistamiseen o Yrityksen ulkopuolista apua, esim. puutarhuri opastamaan puutarhan hyödyntämisessä - Koulutus o Perustietoa siitä, mitä GC on sekä tietoa sen vaikuttavuudesta ja merkityksestä o Mitä erilaisia GC menetelmiä on ja miten niitä toteutetaan (mm. eläinavusteiset menetelmät mainittiin useamman kerran) o Eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mm. lähihoitajat, GC opintojaksoja vahvistamaan tulevien työntekijöiden menetelmällistä osaamista. o Lyhyitä koulutuksia ei monia tapaamiskertoja esim. ½ päivää kerrallaan (mm. lakiasiat, gc:n vaikutukset ja menetelmät - Muut o Apua GC tietoisuuden lisäämiseen omassa yrityksessä (ja sitä kautta koko maakunnassa) Asukkaille, henkilöstölle ja omaisille tietoa ja tietoiskuja GC:stä ja sen
14 14 merkityksestä = tarvitaan GC konsulentti kiertämään yrityksissä pitämässä toiminnallisia tietoiskuja GC:stä, sote- ja puutarha-alan opiskelijat mukana. o Asennekasvatusta, että GC ei ole mitään huuhaata Etelä-Savon suuntaviivat ja painotukset Kaikki vastaajat nostivat esille Etelä-Savon luontaiset mahdollisuudet gc- toiminnan käynnistämiseksi ja laajentamiseksi. Seuraavat asiat nousivat esille maakunnan mahdollisuuksina ja kompastuskivinä. Maakunnan mahdollisuudet - Kaunis, huikea, puhdas luonto ja ympäristö helposti saavutettavissa - Luonto ja luontoarvot ovat nousussa myös kaupunkilaisten keskuudessa, tähän kiinnostukseen vastaaminen maakunnan upealla luonnolla ja vesistöillä - Luonterin alueessa olisi mahdollisuuksia - Matkailuun on panostettu, tuleeko sieltä maksavia asiakkaita myös GC palveluille? - Luontomatkailun edellytykset hyvät ja matkailun kehittäminen on edennyt. GC ja (luonto)matkailu voisivat hyvin tukea ja täydentää toisiaan, olemassa olevaa osaamista ja infraa voisi hyödyntää. - Selkeät mahdollisuudet on olemassa, jos löytyy riittävästi motivaatiota yrittäjiltä. - Maakunnassa on paljon sellaisia paikkoja (maatiloja, matkailuyrityksiä, hevostiloja), joissa on tekemistä ja kokemista tarjolla -> niiden hyödyntäminen - Potentiaalia on, se pitäisi nostaa pintaan, verkostoitua ja luoda kumppanuuksia sekä siltä pohjalta uusia palvelukonsepteja. - GC:stä voisi rakentaa koko maakunnan brändiä, joku tunnettu henkilö antamaan GC:lle kasvot - Maaseudun terapeuttisuus ja terapeuttiset vaikutukset selkeämmin esille - Yritysten on sijaittava sopivilla paikoilla luonnon keskellä. Tärkeää on luoda lähiseudun yrittäjien kanssa verkostoja, jotka voivat hyödyntää green care ajattelua. - Kyllä onnistuu, kun saadaan solmittua suhteita maatilojen ja muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan kompastuskivet - Yhteistyön kulttuuri edelleen ontuvaa, verkostoituminen vaikeaa - Asenneongelmat GC:ä kohtaan - Luonto ja maaseutu meillä niin lähellä, että sitä ei välttämättä ymmärretä, otetaan itsestään selvänä - Palveluntuottajat pitää saada motivoitumaan asiaan pitemmällä tähtäimellä, ettei tästä tule hetken innostus. - Pitkät välimatkat, ohjaajien ja rahan puute. - Julkisen sektorin taloustilanne.
15 15 Kysyttäessä yrittäjien näkemyksiä tulevaisuuden potentiaalisista asiakasryhmistä, nostettiin esille seuraavat asiakasryhmät: - Ikääntyvät ja muistisairaat, dementoituneet vanhukset. Erityisesti ennaltaehkäisevää muistityötä tarvitaan - Mielenterveyskuntoutujat - Kehitysvammaiset - Nuoret ja syrjäytyneet sekä lastensuojelun asiakkaat - Työllistämispalvelut, työtoiminta, työharjoittelut, työhön tutustumiset nuorille, ammatinvaihtajille ja vajaakuntoisille - Työhyvinvoinnin palvelut, jolloin yritys maksaa työntekijän virkistäytymisen ja elpymisen Seuraavassa taulukossa on koottuna asiakokonaisuudet ja toimenpiteet, joita yrittäjät nostivat esille kysymykseen Mihin pitäisi panostaa maakunnan tasolla Green Care toiminnan kehittämiseksi? ASIAKOKONAISUUS ESITETYT TOIMENPITEET Verkostoituminen ja kumppanuus - Tietoa palveluntuottajista (maatilat, puutarhat, tallit, eläinpihat), jonne yritys voi mennä erityisryhmien kanssa vierailemaan, eläimiä katsomaan ja/ tai osallistumaan tilan töihin, kummimaatila / talli / kesämökki - GC palvelujen keskusvaraamo (nettiin tai ihmispalveluna), vähintään maakuntatasoinen, sitä kautta tietoa kohteista, varaus ja järjestelyt. - Tuotteiden rakentaminen yhteistyössä maatilan ja hoivakotien kanssa -> tietoisuus, mitä edellyttää osapuolilta (esteettömyys, ympäristö, osaaminen) - Kummimaatilatoiminnan keskittäminen niin, että useampi hoitokoti käyttää samaa -> volyymi/ kannattavuus - Maatilalla hoivakodin oma vuokrapalsta, jossa kasvien kasvattamista - Oman toiminnan ympärille rakennettava systemaattiset verkostot ja haettava sopivat yhteistyökumppanit - Ennakkoluulotonta verkostoitumista, rakennetaan useamman toimijan/ yrittäjän verkosto, jotka tuottavat palveluja, mukana mm. kulttuurituottajat, taideterapia yms. - Lähiruoka otettava mukaan green care -palvelukonseptiin GC laatukriteerit - Oltava selkeät, auki kirjoitetut GC kriteerit, jotka pitää täyttyä ennen yrityksen hyväksymistä GC palveluntuottajaksi (ketkä tekevät ja määrittelevät?) - GC logo kriteeristön täyttämisen merkiksi (esim. päivähoidossa
16 16 vihreä lippu, voiko ideaa hyödyntää GC kriteeristön luomisessa) - Saatava näkyväksi GC:n hyöty ja ansaintalogiikka yritykselle Tuotteistaminen - Tehtävä GC tuotteita - Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen GC:n kautta - Hoivayritysten tuoteskaalan laajentaminen, esim. jonkin hoivakodin tuotteeksi kuntoutusjaksot GC palvelukonseptilla, käyttäjinä ikäihmiset ja työikäiset - Tarvitaan kokonaisvaltaisia GC tuotepaketteja, jossa mukana luontokokemusten ja eläinten lisäksi paikallinen ruoka - Tuotteet oltava turvallisia, asikkaasta kannettava vastuu, säännöt selkeät ja turvavälineet kunnossa Kysyntä, asiakkaat ja markkinointi Näkyvyys, tunnettuus, brändi, - Markkinoinnin taito ja tehostaminen - Nettisivut ja siellä näkyvissä GC yritystoiminnassa - Panostettava asiakkaiden tietoisuuden lisäämiseen GC palveluista, asiakkaiden puuttumisesta alan keittäminen ei jää kiinni. - Tietoa, näkyvyyttä, infoa GC:stä - GC konsulentti yrityksiin pitämään GC toimintatuokioita ja kertomaan aiheesta (asukkaat, henkilöstö, omaiset) - GC osaksi Saimaa brändiä - Päättäjille tietoa GC:n merkityksestä Kuntien ostopalvelut - Palvelusetelejä lisättävä ennaltaehkäisevään toimintaan - Kilpailutuksissa enemmän painoarvoa vireystilan ylläpito ja virkistäytyminen kriteereille. - Kilpailutuksessa yrityksen green care toiminta tuotava esille ja perusteltava, mitä lisäarvoa tuo palveluun. Green care on oltava yrityksen toiminnan punainen lanka, eikä irrallinen lisätuote. - Kunnan toimintakulttuuri on vahva, uusien tuotteiden ja ideoiden läpisaaminen on haasteellista. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on edelleen puheiden tasolla. Tutkimus - Kerätään tutkimustietoa GC:stä ja sen vaikutuksista, kun toiminnan kehittämistä tehdään Arvot ja asenteet - GC maakunnan yhteiseksi arvoksi, joka läpäisee monia toimintoja - GC oltava vastuullista toimintaa, asiakkaista on pidettävä huoli - Vanhuudesta voisi tehdä arvokasta ja GC:llä tärkeä aktivoiva rooli Ammatillisuus ja osaaminen - GC yrittäjät oltava alan ammattilaisia, riittävä valvonta - Oppilaitosten opetussuunnitelmiin GC -> tulevat sos.- ja hoitoalan ammattilaiset ymmärtävät GC:n merkityksen
17 Yrittäjien näkemykset itse maksavista asiakkaista Itse maksavien asiakkaiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa nähtiin rajallisena. Vanhustenhuollon asiakaskunta nähtiin suurimpana potentiaalina maksaa itse esim. green care palveluista. Myös matkailussa, erityisesti hyvinvointimatkailussa nähtiin itse maksavien potentiaali. Asiakasryhminä mainittiin esim. hyvätuloiset turistit, lapsiperheet ja ne, jotka ovat jo nähneet kaikki matkakohteet. Ulkomaalaiset asiakkaat, erityisesti venäläiset, nähdään potentiaalina green care palvelujen kehittämisessä Terveiset valtakunnantasolle Green care -toiminnan kehittämisessä nähdään monia valtakunnallisestikin merkittäviä uudistustarpeita. Haastatteluissa yrittäjät viestittivät mm. siitä, että mielenterveyskuntoutujille on saatava vastaava laki, kuin vammaispalvelulaki on. Vammaispalvelulakiin on kirjattu vammaisen oikeus päivätoimintaan ja työtoimintaan. Koska mielenterveyspuolella ei ole vastaavaa lakia, on mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan järjestäminen hyvin kirjavaa ja vaihtelee kuntakohtaisesti. Toisena asiana mainittiin, että verotusta on kehitettävä niin, että se ei ole esteenä terapiaeläinten hankinnalle. Yhdellä haastateltavalla hevostilalla oli kokemusta, että verottaja ei hyväksynyt hevosen hankintaa kuluksi. Verottajan mielestä hevosella ei voi olla sitä hoidollista ja kuntouttavaa merkitystä, jota yrittäjän hakemuksessa oli kuvattu Ajatuksia jatkohankkeesta ja sen sisällöstä Green care esiselvitysvaiheen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa yrittäjien kiinnostusta ja sitoutumista jatkohankkeeseen, jonka aikana kehitetään tuotepilotteja ja yritysten välistä verkostoitumista. Osin yrittäjien toiveita kehittämishankkeen sisällöistä on jo edellä, sen lisäksi seuraavat asiat mainittiin GC:n jatkohankkeen suunnittelun tueksi. - Toivotaan konkreettista ja näkyvää kehittämishanketta, kehittämistyön jalkauduttava omaan yritykseen, konkreettista apua oman toiminnan kehittämiseen ja tiedonjakoa asiakkaille, omaisille, henkilökunnalle. Ettei olisi vaan kokouksia ja suunnittelua, henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen ja innostaminen tärkeää, siihen resurssia. - Hankkeeseen mukaanlähtijöille konkreettiset esimerkit meiltä ja maailmalta, miten GC: ä on toteutettu, opintomatkat paikanpäälle katsomaan ja oppimaan. - Toivotaan konkreettisia toimintoja käynnistymään pian, esim. palvelutalon asukkaille GC toimintaa ja sitä kautta näkyvyyttä, tunnettuutta ja sitoutumista asiaan.
18 18 - Tutkimustietoa mm. vaikutuksista - Koulutusta ja valmennusta GC ajattelusta ja sen käyttämisestä - Ennakkoluulotonta verkostoitumista, esim. käsityö ja taide mukaan, samoin ruoka, erityisesti luomu (oppilaitokset, maatilat, käsityö- ja taide, luomutuottajat) Jatkohankkeen osalta haastatteluissa kerrottiin aikataulu ja mitä yrittäjältä edellyttää, mm. omarahoitusosuuden osalta. Kerrottiin myös yrityskohtaisista investointi- ja kehittämisavustuksista sekä olemassa olevista kehittämishankkeista (mm. Pro Agria), joista yritykset voisivat hyötyä. Noin puolet vastaajista oli kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin, noin 1/3 oli valmis sitoutumaan jatkohankkeeseen ja sen edellyttämään kehittämisprosessiin. 4.YHTEENVETOA Seuraavassa on tiivistetty kartoituksen keskeisiä tuloksia ja havaintoja 1. Etelä-Savossa hoiva-alan yrittäjillä on orientaatiota, mahdollisuuksia, osaamista ja kokemusta luonto- ja eläinavusteisesta työstä. Varsinaisesta green care yrittäjyydestä ja -toiminnasta ei maakunnassa voida kuitenkaan puhua, vaan tarvitaan pitkäjänteinen kehittämisprosessi asian edistämiseen. Green care yrittäjyyttä on kehitettävä sekä sisällöllisesti että liiketoiminnallisesti niin, että green care:n tuoma lisäarvo tulee näkyväksi. 2. Suurimmalla osalla hoivayrittäjistä suunnitelmat GC toimintamallin käyttämiseen ja lisäämiseen liittyvät nykyisen asiakaskunnan palvelujen kehittämiseen. Green care toiminnalla haetaan lisäarvoa nykyiseen yritystoimintaan sekä laadukkaampia palveluja yrityksen asiakkaille ja asukkaille mm. toimintakykyä ylläpitävän toiminnan muodossa. 3. Muutamalla yrittäjällä oli suunnitelmissa laajentaa nykyistä asiakaskuntaa ja niissä suunnitelmissa GC:llä on tärkeä merkitys. Miten kytkeä kasvuhakuisuus ja GC yhteen, voiko green care olla kilpailuvaltti, kun kehitetään uusia tuotteita ja lisätään tarjontaa uusille asiakasryhmille. 4. Green Care kiinnostaa ja sen mahdollisuudet tunnistetaan, samoin uhkat ja esteet. Vastaajat ovat liikkeellä korkealla moraalilla, ammatillisuutta, tuotteistamista, palvelukonseptien sekä tiedon ja koulutuksen merkitystä korostetaan. 5. Verkostoitumisen merkitystä korostetaan ja siihen ollaan sitoutumassa: Yrityksissä on jo jonkin verran verkostoitumista ja yhteistyön malleja. Yritysten nykyiset verkostot ovat lähinnä lähimaatiloja ja esim. luontoyhdistyksen tai paikallisen kalastusseuran kanssa järjestettävä kalareissu. Eläinavusteisia palveluja on käytetty tai
19 19 ostettu lähitilalta ja talleilta. Jotkut yritykset ovat muodostaneet keskinäisiä lomitusrinkejä, jotka tuuraavat toisiaan yrittäjän lomien ja koulutusten aikana. Verkostoitumisessa korostetaan ennakkoluulotonta monialaista verkostoitumista, jossa hoivayrittäjä, maatilat, matkailupalvelut, lähiruoka- ja luomutuottajat sekä kulttuuriosaajat ja kädentaitajat verkostoituvat monipuolisten tuotteiden kehittämiseksi. 6. Kartoitusaineisto nostaa esille sekä kysyntää että tarjontaa green care toimintamallilla tuotetuille palveluille. Vanhustenhuollossa, perhekodeissa ja lastensuojelussa näyttäisi olevan eniten tarvetta löytää maa- ja hevostiloja, jonne voi tehdä mm. maatilavierailuja. Erityisesti perhekodeissa on kysyntää sellaisille maa- ja hevostiloille, jonne nuoret voivat mennä työtoimintaan ja työhön tutustumiseen. Maa- ja hevostilat voivat tarjota myös virkistäytymispalveluja yritysten henkilökunnalle. 7. Hoivayritysten ja matkailun rajapinnat eivät varsinaisesti nousseet esille tässä aineistossa. Yrittäjät näkevät erityisesti hyvinvointimatkailussa potentiaalia, erityisesti itse maksavien asiakkaiden osalta. Muutamilla hoivakodeilla oli suunnitelmia laajentaa toimintaansa ulkopuolisille itse maksaville vanhuksille, vanhuksille hyvinvointimatkailun/ -kuntoutuksen näkökulmasta. Tätä potentiaalia pitäisi vahvistaa. 8. Lainsäädännön näkökulmasta esim. vammaispalvelulaki velvoittaa työ- ja päivätoiminnan järjestämisen kehitysvammaisille, se potentiaalina GC:ä ajatellen. 9. Teknologian hyödyntäminen ja mobiilipalvelut on liitettävä mukaan green care toiminnan kehittämiseen. Palveluja ja luontoelämyksiä on vietävä myös niiden asiakkaiden koteihin ja hoitolaitoksiin, jotka eivät pääse liikkumaan itsenäisesti. liitteet kyselylomake teemahaastattelulomake tiivistelmä hoiva-alan yrityskartoituksesta
20 20 Hyvä vastaanottaja, Pyydämme pienen hetken aikaasi oheisen kyselyn täyttämiseksi. Kyselyssä kartoitetaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista Etelä-Savossa. Mitä sitten on Green Care? Vanhusten päiväretkiä maalle, puutarhaterapiaa, kuntouttavaa työtoimintaa, osallistumista maatilan töihin sitä kaikkea voi olla Green Care ja vielä paljon muuta. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green care -toiminta sijoittuu usein maaseudulle tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Green Care on yleiskäsite monille menetelmille, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Kädessäsi oleva kysely on osa Green Care -esiselvityshanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti. Tarkoituksena on kehittää alueen yrittäjien, palveluntuottajien, maatilojen ja alan asiantuntijoiden kesken Green Care toimintamallia ja palvelukonseptia. Pyydämme palauttamaan vastauksesi mennessä sähköpostilla Kerromme lisätietoja mielellämme, ota rohkeasti yhteyttä! Suuri kiitos mielipiteistäsi ja ajatuksistasi! Talvisin terveisin, Seija Nissinen Ritva Mynttinen koordinaattori koulutussuunnittelija Mikkelin ammattikorkeakoulu Helsingin yliopisto/ Ruralia instituutti sähköposti sähköposti puh puh (hoiva-alan yritykset ja palveluntuottajat) (maa- ja puutarhatilat, luontoyrittäjät)
21 21 Green Care kysely yrityksille ja palveluntuottajille Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten ja muiden palveluntuottajien tarjoamia luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja, joilla parannetaan ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia (Green Care). Lisäksi kartoitamme hyvinvointialan yritysten ja palveluntuottajien näkemyksiä Green Care - toiminnasta sekä kiinnostusta lähteä mukaan kehittämään Green Care palvelukonseptilla tuotettuja palveluja. Pyydämme Sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja palauttamaan vastauksesi sähköpostilla seija.nissinen@mamk.fi mennessä. 1. Kuvaile lyhyesti yrityksesi nykyistä toimintaa, asiakasryhmiä, sijaintia, työntekijä- ja muita resursseja (esim. luonto, metsä, eläimet) sekä yrityksesi toimintaympäristöä. 2. Mitä sanapari Green Care tuo mieleesi? 3. Onko yritystoiminnassasi Green Care -tyyppisiä luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena? o Ei o Kyllä. Jos vastasit kyllä, kuvaile millaista toimintaa sekä mahdollisia suunnitelmiasi ko. toiminnan kehittämiseen tai laajentamiseen. 4. Jos yritystoiminnassasi ei ole luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja, mutta sinulla on kiinnostusta tai suunnitelmia kehittää niitä osana yritystoimintaasi, kuvaa suunnitelmiasi tässä.
22 22 5. Onko asiakaskuntasi sellaista, että olet kiinnostunut hankkimaan heille Green Care idealla tuotettuja palveluja muilta yrittäjiltä tai palveluntuottajilta (Esim. päiväretkiä maatilalle, puutarhatöitä, hevostoimintaa tms.) 6. Millaisiksi arvioit Green Care -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa, kuvaile mahdollisuuksia ja esteitä. 7. Onko tiedossasi eteläsavolaisia yrityksiä, maa- tai puutarhatiloja tai muita tahoja, jotka hyödyntävät toiminnassaan luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä tai jotka olisivat kiinnostuneita sellaisesta toiminnasta? o Ei o Kyllä, mitä/keitä? 8. Kiinnostuitko Green Care -toiminnasta ja sen kehittämisestä? Jos kiinnostuit ja haluat, että sinuun otetaan yhteyttä, jätä yhteystietosi tähän. 9. Vapaa sana Green Care toiminnasta ja sen kehittämisestä Kiitos vastauksestasi!
23 23 Green Care -teemahaastattelu, hoivayritykset JOHDANTOTEEMAT 1. Mikä on luonto- ja maaseutuympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille. 2. Mitä Green Care mielestäsi tarkoittaa. Mikä voisi olla suomenkielinen vastine. Ne, joilla jo on GC toimintaa, mitä sanaa käyttävät? 3. Millä tavoin/ miksi Green Care -toiminta kiinnostaa A. GREEN CARE OMASSA YRITYSTOIMINNASSA 1. Yrityksen tarjoamat palvelut ja asiakkaat nykyisin sekä miten Green Care -toimintamalli on siinä mukana (jos vasta suunnittelee, niin suunnitelmat GC:stä) 2. Mitä ovat yrityksen tarjoamat palvelut ja niitä käyttävät asiakkaat tulevaisuudessa ja miten GC niissä näkyy 3. Arvio siitä, kuka maksaa tulevaisuudessa yrityksen tuottamista palveluista (asiakas, kunta, palvelusetelinkäyttäjät, Kela, vakuutusyhtiö, joku muu). 4. Millaisena näet GC toiminnan omassa yritystoiminnassasi (tausta ja osaaminen, resurssit, palvelut, asiakkaat, yhteistyö yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa, yhteiskunta) a. vahvuudet b. heikkoudet c. mahdollisuudet d. uhat 5. Kouluttautumisen tarve 6. Avun, tuen ja neuvonnan tarve GC toiminnan kehittämiseen B. GREEN CARE -TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1. Millaisena näet GC -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa seuraavista näkökulmista a. Alueen resurssien näkökulmasta (luonto, yritykset, maatilat, osaaminen) b. Asiakkaiden näkökulmasta (ml. itsemaksavat) c. Koulutuksen ja neuvonnan näkökulmasta d. Toimintamallien ja yhteistyön näkökulmasta e. Yhteiskunnan reunaehtojen näkökulmasta f. Joku muu huomioitava näkökulma, mikä? 2. Mitä Green Care toiminnassa pitäisi mielestäsi kehittää maakunnan tasolla? 3. Missä kontekstissa, toimintaympäristössä? 4. Yrityksen tarpeet, toiveet ja odotukset haettavalle GC -palvelukonseptin kehittämishankkeelle 5. Mitä yritys voi tarjota kehittämistyöhön ja siinä mukana oleville tahoille? 6. Mitä tahoja, toimijoita, yrityksiä kehittämistyössä tulisi olla mukana? 7. Toiveet viranomaisille ja lainsäädäntöön 8. Mikä arveluttaa tai epäilyttää, mikä saa empimään mukaan lähtemistä. 9. Mitä pitäisi tutkia tai mistä pitäisi saada näyttöä, 10. Valtakunnan taso, miten maakunta hyötyy valtakunnasta ja päinvastoin, miten Venäjä yhteistyö
24 24 C. VERKOSTOITUMINEN JA KIINNOSTUS JATKOON Kerrotaan esiselvitysvaiheen etenemisestä, innovaatiopajoista sekä rahoituksen hakemisesta GCkehittämishankkeelle. 1. Oletko kiinnostunut: a. Verkostoitumaan muiden aiheesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa Etelä-Savossa b. Osallistumaan kehittämistyöhön esim. työpajoissa c. Osallistumaan alan yritystoimintaa edistävään kehittämishankkeeseen (kerrotaan haettavasta hankkeesta) d. Lähtemään haettavaan kehittämishankkeeseen pilotti yritykseksi (oman yritystoiminnan kehittäminen sekä maakunnan GC mallin kehittäminen) 2. Verkostoitumisen tarve muiden toimijoiden kanssa nyt ja tulevaisuudessa (yhteistyö muiden hoivayrittäjien kanssa, yhteistyö ja toiminta maatilojen kanssa, kolmannen sektorin kanssa, sijaistamispalvelu, yhteishankinnat, joku muu) 3. Verkostoitumisen tarve muiden yrittäjien kanssa, mitä ostopalveluja jo käyttää ja mitä tarvetta tulevaisuudessa. (siivous-, pyykki-, ruoka-, kuljetus-, terveyden- ja kauneudenhoito, kirjanpito, atk, joku muu palvelu) 4. Voiko yrityksen yhteystietoineen laittaa GC Etelä-Savo rekisteriin? Yrityksen nimi, toimiala ja yhteystiedot, taustatiedot D. YRITYKSEN TAUSTATIEDOT - Yrityksen kotipaikkakunta - Yrityksen perustamisvuosi - Tarjottavat palvelut - Keskeisimmät asiakkaat - Kuinka monta henkilöä yrityksessäsi on töissä kokopäiväisesti? - Kuinka monta henkilöä yrityksessäsi on töissä osa-aikaisesti? - Yrityksen yritysmuoto - Liikevaihto - Hoivapalvelun lisäksi oleva muu yritys- tai ansiotoiminta - Yrittäjän koulutus
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotGreen Care mahdollisuudet Suomessa
Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotGreen Care -tutustumistreffit KEURUU
Green Care -tutustumistreffit 13.6.2017 KEURUU Mitä Green Care eli vihreä hoiva tai voima ovat? Ihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistämistä luonnon, eläinten, puutarhatai maatilaympäristön avulla
LisätiedotTTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1
TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia
LisätiedotKyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi
Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut
LisätiedotUutta tietoa Green care hankkeista
Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotGreen Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka
Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,
LisätiedotSENNI-projekti esittäytyy
SENNI-projekti esittäytyy Aloitusseminaari 26.01.2012 Projektipäällikkö Liisa Nurminen Itä-Suomen yliopisto Green Care Green Care on käsite, jolle ei vielä toistaiseksi ole yksiselitteistä suomenkielistä
LisätiedotHoivapalvelut Onnenpisara
Hoivapalvelut Onnenpisara Kuntouttavia luontolähtöisiä hoivapalveluja Perustettu v.2010 Henkilöstö 3hlö (yrittäjä + 2 työntekijää) koulutustaustaa; lähihoitajia,kehitysvammaisten ohjaaja, neuropsykiatrinen
LisätiedotJaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu
Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-
LisätiedotKulttuuri osana sote-uudistusta Taru Tähti Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanke Etelä-Savon maakuntaliitto
Kulttuuri osana sote-uudistusta 3.5.2018 Taru Tähti Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanke Etelä-Savon maakuntaliitto Perustietoja kyselystä Tarkoituksena saada lisää tietoa hyvinvoinnin ja kulttuurin
LisätiedotGreen care - kasvattajina
Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotTyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola
Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia Luonto-ja eläinavusteinen toiminta 22.11.17 Sanna Peltola Virkistys- ja hyvinvointipalvelut -palveluvaatimuksia Miten palvelussani toteutuu Green Care toiminnan
LisätiedotJaana Ruoho, 16.10.2014
Jaana Ruoho, 16.10.2014 Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke 1.9.2013-30.10.2014 Green Care -toiminnan kartoittaminen Satakunnassa Tiedottaminen Toteuttaja on SAMK, matkailun tiimi Rahoittaja on Satakunnan
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotUutta tietoa Green caresta
Uutta tietoa Green caresta Green care verkostotyöpaja, Sitra 30.3.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC toiminta
LisätiedotGREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA
GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda
LisätiedotGreen care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen
Green care Hyvinvointia luonnosta Jami Green care / Heli Hämäläinen 5.5.2017 Mitä on green care? Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten
LisätiedotGREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu
GREEN CARE INFOPÄIVÄ 4.4.2019 Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu Mihin Green Carea tarvitaan? Kiire, stressi, ajanhallinta, jatkuvat muutokset, tehokkuus, elämäntyyli Kaupungistuminen,
LisätiedotPERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI
PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto
LisätiedotKyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi
Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut
LisätiedotKyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012
Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin
LisätiedotTyöhön kuntouttava Green Care Etelä-Suomessa
Työhön kuntouttava Green Care Etelä-Suomessa Kokeilu luontoavusteisten menetelmien hyödyntämisestä työmarkkinoille kuntoutumisessa 18.11.2013 Leini Sinervo 1 Perustiedot hankkeesta Kesto 1.1.2013-31.12.2014
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotVenäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet
Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet
LisätiedotHevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa
Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotGreen Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi
Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä
LisätiedotSuuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT
Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotGreen Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin
Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke
LisätiedotLuonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat 2011-2016
Luonto Hoivaa Etelä-Savossa Suuntaviivat 2011-2016 23.5.2011 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tausta... 4 3. Yhteenveto esiselvityksen tuloksista... 5 4. Eteläsavolaisen luontohoivan ja -hyvinvoinnin visio
LisätiedotHOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ
HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotGRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö
GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) 1.8.2013 31.12.2014 Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö Toiminta-alue Pietarsaari-Vaasan alue -Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari,
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLUONTOLÄHTÖINEN HYVINVOINTITOIMINTA (green wellbeing)
Hoivafarmi Matkailuyritys luontaishoitoyritys LUONTOLÄHTÖINEN HYVINVOINTITOIMINTA (green wellbeing) maatila hevostalli Yksityinen hoivayritys kunnat järjestöt LUONTOVOIMA (green health) Terveyden, hyvinvoinnin
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotKYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI
Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi
LisätiedotTuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä
ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena
LisätiedotHyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä
Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotGreen care. Kuva: Hannele Siltala
Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotYritysyhteistyön toimintamallit
Yritysyhteistyön toimintamallit Liiketoimintamallit Green Care palvelutoiminnassa HAMK Auditorio Visamäki Hämeenlinna 13.2.2017 klo 13 15.15 Ulla Kuusonen, ProAgria Etelä-Suomi ry Hoivayksikkö ja maatila/muu
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotSelvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.
Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotAlkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä
Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Alkukartoitus Alkukartoituksen avulla kartoitettiin hankkeiden työskentely-
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta
Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotPalvelutori Päijät-Hämeessä
Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v ) OSSI-hanke
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v. 2016-2018) OSSI-hanke Etelä-Savon ammattiopiston, Esedun tavoite hankkeessa Tavoitteena on ammatillista perhehoitoa
LisätiedotYrittäjyyskasvatuskonferenssi
Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotPalvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.
Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014
ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI
MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän
LisätiedotLuo hyvää! Itä-Uudenmaan luonto- ja eläinavusteiset hyvinvointiyrittäjät yritysryhmä
Luo hyvää! Itä-Uudenmaan luonto- ja eläinavusteiset hyvinvointiyrittäjät yritysryhmä 1.6.2016 31.5.2018 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi ry Luo hyvää! www.luohyvaa.fi, info@luohyvaa.fi Luo hyvää -yritysryhmä
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
Lisätiedot