GREEN CARE PALVELUTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-SAVOSSA ESISELVITYS HOIVA-ALAN YRITYSTEN KARTOITUS. Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GREEN CARE PALVELUTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-SAVOSSA ESISELVITYS HOIVA-ALAN YRITYSTEN KARTOITUS. Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 1 GREEN CARE PALVELUTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-SAVOSSA ESISELVITYS HOIVA-ALAN YRITYSTEN KARTOITUS Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

2 2 Sisältö 1. KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE AINEISTO JA TYÖN TOTEUTUS Tiedonkeruun prosessi Perustietoa yrityksistä TULOKSET Luontoympäristön merkitys ja Green Care Green care toiminnan nykytilanne ja suunnitelmat yrityksissä Yritystoiminnan swot Tuen, avun ja koulutuksen tarve Etelä-Savon suuntaviivat ja painotukset Yrittäjien näkemykset itse maksavista asiakkaista Terveiset valtakunnantasolle Ajatuksia jatkohankkeesta ja sen sisällöstä YHTEENVETOA liitteet... 19

3 3 1. KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Tämä raportti on osa Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon alueella esiselvitystä. Esiselvitys toteutettiin ajalla ja sitä hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia instituutti Mikkeli. Selvitystyön aikana kartoitettiin maa-, hevosja puutarhatilojen, hoiva- ja hyvinvointipalveluyritysten sekä luontoyrittäjien kiinnostusta green care -toimintaan. Lisäksi kartoitettiin Etelä-Savon kuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien näkemyksiä ja kiinnostusta hankkia green care -toimintamallilla tuotettuja palveluja. Green care pohjaisten palvelujen kysyntäpotentiaalia selvitettiin myös kesällä 2010 järjestettyjen Farmari messujen yleisölle. Tässä raportissa keskitytään pääasiassa hoiva- ja hyvinvointialan yritysten käsityksiin green care toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Green care -perusteiseen hoiva-, hyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen tuottamiseen on virinnyt kasvavaa kiinnostusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Green Care -konsepti nähdään sosiaalisena innovaationa, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maatiloille sekä hyvinvointialan ja maaseutuyrityksille. (Yli-Viikari ym. 2009, ) Green care on luonteeltaan väljä sateenvarjokäsite. Sillä tarkoitetaan toimintamallia, jossa luontoa, eläimiä, metsää, maa- ja hevostilojen töitä hyödynnetään hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2010.) Etelä-Savossa Etelä-Savossa on nähty erityisen hyvät mahdollisuudet green care - toimintamallin kehittämiseen. Luontoa, maaseutuympäristöä ja eläimiä ei ole hyödynnetty siinä määrin, kuin niitä voisi hyödyntää tavoitteellisessa ja pitkäjänteisessä kuntoutus- ja hoitotyössä. Green care toiminnan kehittäminen liittyy myös käynnissä olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutokseen. Erityisesti kunnissa etsitään uusia tapoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, maakunnassa erityisesti vanhustenhuollon palvelujen kehittämistarve on suuri niin rakenteellisesti kuin sisällöllisesti. Kysynnän ja rahoituksen haasteissa yhtenä mahdollisuutena nähdään palvelusetelin käytön laajentaminen, joka lisää kuluttajien valinnan vapautta ja sitä kautta voisi tarjota kysyntäpotentiaalia uudella tavalla tuotetuille palveluille. Valtakunnallisella tasolla esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla kunnilla on

4 4 painetta lisätä ostopalvelujen hankintaa mm. lastensuojelupalveluissa, mikä avaa maakunnan yrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysalan yritysten rooli on muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden kehittyessä. Alalle on leimaa-antavaa se, että isot yritykset valtaavat markkinoita valtakunnallisesti. (Kettunen, 2010). Etelä-Savon sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen määrä oli vuonna kpl, mikä vastaa 4 % koko valtakunnan sosiaalipalveluyritysten määrästä. Sosiaalipalvelut -raportin (Kettunen 2010) mukaan hoiva-alalla eniten työllistävät ikääntyneiden palveluasumis- sekä lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito -ryhmään lukeutuvat yritykset. Etelä- Savossa noudatellaan samaa linjaa, tosin leimaa antavaa on ammatillisen perhehoidon alaan kuuluvien yritysten keskimääräistä runsaampi määrä valtakunnallisesti verrattuna. 2. AINEISTO JA TYÖN TOTEUTUS 2.1. Tiedonkeruun prosessi Tämä aineisto perustuu Etelä-Savon hoiva- ja hyvinvointialan yrityksille tehtyyn kartoitukseen. Kartoitus toteutettiin otantana paperikyselynä ja haastatteluina. Hoivayrittäjien kyselyjen ja haastattelujen osalta hyödynnettiin AVI viraston rekisterejä, josta saatiin tilaamalla tiedot sekä luvanvaraisista että ilmoituksenvaraisista sosiaalialan yrityksistä ja palveluntuottajista. Tiedot ovat julkisia ja siten helposti saatavilla. Kyselylomake lähetettiin kirjepostilla 98 yritykseen tai palveluntuottajalle. Osa on yhdistyksiä. Lomakkeita palautui 18. Kyselylomakkeen palauttaneisiin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sovittiin jatkohaastattelusta. Kyselyyn vastanneista yhtä lukuun ottamatta kaikki suostuivat haastatteluihin. Yksi haastattelusta kieltäytynyt oli kiinnostunut aiheesta, mutta ei voinut yrityksen tilanteen vuoksi sitoutua haastatteluun. Yksi kyselyn vastaus tuli nimettömänä ja ilman yhteystietoja, joten häneen ei voitu olla yhteydessä. Haastateltavia on lisäksi tullut Green Care -esiselvityksen aikana pidetyistä työpajoista sekä puskaradion välityksellä. Yhteensä kyselyjä ja haastatteluja on 28 yrittäjältä tai palveluntuottajalta. Suurin osa haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluina, joista tehtiin muistiinpanot. 5 haastattelua tehtiin kasvotusten, jolloin haastattelut nauhoitettiin. Sanasta sanaan litterointia ei tehty, vaan haastatteluista koottiin yhteenvedot haastattelujen jälkeen.

5 5 Eniten kyselyihin ja haastatteluihin vastattiin vanhustehuollon yksiköistä, lastensuojelun perhekodeista sekä myös mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten hoitokodeista. Otoksessa on mukana myös yksi matkailu- ja yksi maatila, joilla molemmilla on yhtymäkohtia myös hyvinvointiyrittäjyyteen. Lisäksi otoksessa on kolme hevostilaa, joilla on myös hyvinvointialan yrittäjyyttä. Yritykset jakautuvat seuraavasti: - Vanhusten hoitokodit ja palveluasuminen, 7 yritystä - Mielenterveyskuntoutujien hoitokodit ja palveluasuminen, 3 yritystä - Kehitysvammaisten hoitokodit, 2 yritystä - Lastensuojelu/ ammatillinen perhekoti, 6 yritystä - Sosiaalityö ja perheiden palvelut, 3 yritystä - Hevostila, 3 yritystä (Kaikilla yrittäjillä lisäksi sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus, mm., sairaanhoitaja ja fysioterapeutti) - Maatila/ pitopalvelu, 1 yritys - Matkailutila, 1 yritys - Eri-ikäisten kuntoutuspalvelut, 1 yritys - Työhyvinvointia tukevat palvelut, 1 yritys On huomattava, että kartoitusaineiston otos on valokoitunut. Kyselyihin ja haastatteluihin ovat vastanneet pääasiassa ne yrittäjät, joilla jo on tai on suunnitelmissa green care tyyppistä palvelutuotantoa tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta. Kartoituksen yhtenä tehtävänä oli tiedonsaannin lisäksi sitouttaa yrityksiä green care palvelutoiminnan jatkokehittämiseen Etelä-Savossa. Yritykset sijoittuvat Etelä-Savon kuntiin seuraavasti: Mikkeli 14, Savonlinna 4, Pieksämäki 3, Joroinen 1, Rantasalmi 2, Punkaharju 1, Ristiina 1, Heinävesi 1, Mäntyharju Perustietoa yrityksistä Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneista yrityksistä suurin osa sijaitsee maaseudulla tai kaupungin liepeillä, jossa luonto ja luonnon elementit ovat jokapäiväisesti läsnä. Vain muutama sijaitsee keskikaupungilla, esim. kerrostalossa. Varsinkin lastensuojelun perhekodeissa sekä muutamissa mielenterveyskuntoutujien yksiköissä on myös hevosia ja/ tai kotieläimiä. Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneet yritykset suhteellisen nuoria, suurin osa on perustettu 1-5 vuoden sisällä. Liikevaihdon ja henkilöstön määrän mukaan yritykset jakautuvat useita kymmeniä työllistäviin sekä toisessa ääripäässä yrittäjän/ yrittäjäpariskunnan työllistäviin yrityksiin.

6 6 Yritysten asiakaskunta on pitkäaikaista, palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen yleisimmät palvelumuodot yrityksessä. Yrittäjän maksava asiakas on useimmiten kunta. Kilpailuttamisen osalta osa yrittäjistä viesti uupumista jatkuviin kilpailutusprosesseihin. Joissain kunnissa yrittäjillä oli toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, eikä kilpailutuksia tehty niin usein. Suurin osa yrityksistä määrittelee asiakaskuntansa olevan viiden vuoden säteellä sama kuin nykyisinkin. Asiakkaiden vaatimustason nousu suhteessa tarjottaviin palveluihin tunnistetaan, tulevaisuudessa palvelujen on oltava entistä monipuolisemmin ihmisen hyvinvointia tukevia. Muutostrendejä asiakaskunnassa ja kysynnässä mainittiin seuraavia: Muistisairaiden vanhusten määrä lisääntyy entisestään, jatkossa entistä nuoremmilla voi ilmetä muistisairauksia. Ikäihmisten vaatimukset palveluille ja niiden laadulle nousevat, ollaan entistä valmiimpia ostamaan myös omalla rahalla hankittuja palveluja tai jotain ekstraa kunnan tai yrittäjän tarjoamien palvelujen lisäksi. Neuropsykiatristen vaikeuksien diagnosoimisen lisääntyminen näkyy asiakaskunnassa, tarvitaan palveluja, jotka ovat suunnattu mm. nuorille neuropsykiatrisista vaikeuksista kärsiville asiakkaille. Myös esteettömille palveluille on entistä enemmän kysyntää. Yhteistyötä eri yritysten tai toimijoiden kanssa on tehty mm. siten, että hoitokodit ovat tehneet retkiä muutaman kerran vuodessa yrityksen lähistöllä sijaitsevalle maatilalle. Samoilta maatiloilta hankitaan myös elintarvikkeita yritykseen. Perhekodeilla on verkostoitumista hevostilojen kanssa, joissa useamman perhekodin nuoria käy ratsastamassa ja hoitamassa hevosia. Kolme yrittäjää on verkostoitunut niin, että yksi yrityksistä tarjoaa luontoympäristön elementtejä kahdelle muulle yrittäjälle osaksi lastensuojelun sosiaalityötä. Muuten yritystoiminnassa on verkostoiduttu mm. hankkimalla yhteistä koulutusta tai yrittäjät ovat lomittaneet toistensa loma-aikoja vaihdon periaatteella niin, että oman yrityksen asukkaat menevät verkoston muihin yrityksiin yrittäjän loman ajaksi. Suurin osa yrittäjistä on hakemassa green care toiminnasta lisäarvoa nykyiselle palvelukonseptilleen, muutamat yrittäjät kuvasivat uusien asiakasryhmien ja palvelutuotteiden rakentamisen gc -konseptin ympärille olevan tulevaisuuden suunnitelmissa. Kaiken kaikkiaan yritysten tulevaisuuden suunnitelmat ovat varsin maltillisia, suurin osa etenee nykyisellä palvelutuotteilla ja asiakkailla. Muutama yrittäjä suunnittelee yritystoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin ja asiakkaisiin ja näkee siinä gc:n mahdollisuutena. Eniten kasvuhakuisuutta on isoissa yrityksissä, joissa tuodaan esille myös se, että on etsittävä lisää maksavia asiakkaita kunnan ostopalvelujen lisäksi.

7 7 3. TULOKSET 3.1. Luontoympäristön merkitys ja Green Care Mielikuvat green care käsitteestä olivat monivivahteiset. Yleisesti nostettiin esille, että sanapari green care on kankea ja vaikeasti hahmotettava. Lisäksi se tuo aiheen ulkopuolisia mielikuvia mm. lannoitteisiin ja pesuaineisiin liittyen. Yrittäjät kuvasivat green care- sanaparin tuomia mielikuvia näin: Mielikuvat green care:stä, mitä green care on - Luontoarvojen ja resurssien huomioiminen ja hyödyntäminen hoivatyössä, Hollanti edelläkävijänä - Suomalaisuus, perinteiset arvot, luontoarvot - Vihreitä elämänarvoja, luonnossa eloa ja oloa. Kaikilla pitäisi olla oikeus siihen ikään tai vammaan katsomatta. - Vihreää, luonnonmukaista, pehmeää tapaa olla vuorovaikutuksessa metsäkellintää - Luonnonmukaista ja hyvinvointia sekä rauhallisuutta - Hiljentymistä, rauhoittumista, pysähtymistä tähän hetkeen - Ihmisen ja luonnon kunnioittamista - Luonnon anti ihmisille - Luonnon hyötykäyttö fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävänä hoitona - Luonnon ja elämisen yhdistäminen, ympäristö hoitaa ihmistä. - Luonnollista välittämistä sekä ihmisistä että ympäristöstä - Kestävä kehitys ja sen elementit - Terapeuttisuus ja luonnollisuus - Luonnonläheisyys ja luonnon elementit ovat meille arkipäivää, on kulttuurisidonnaista haluta olla lähellä luontoa. - Vanhat asiat, ennen vanhaan luonto oli osana ihmisten elämää, nyt ei enää ole. Luonnon ja elämisen yhdistäminen, ympäristö hoitaa ihmistä. - Hyödynnetään luontoa ja ympäristöä ihmisten elämässä ja hyvinvoinnissa. - Vihreä hoiva lisää ihmisten elämänlaatua luonnon avulla, lohtu ja hoiva. - Luonnon hyötykäyttö, esim. vanhuksille fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävänä hoitona. - Ympäristön vaikutus ihmiseen on todella merkittävä - Yritetäänkö tässä tehdä jotain liian hienoa, monille sana GC on ollut kauhistus meidän yrityksessä. - Se on luonteva ja luonnollinen tapa. Nykyään mietitään asioita liikaa, esimerkiksi hoitotyössä mennään liikaa niihin terapioihin. Jos ympäristö on jo sellainen, että se luo sen terapian, niin ei siihen tarvitse kenenkään lähteä vääntämään sitä. Se on luonnollista ja yrityksen palvelussa ja tuotteissa sisällä olevaa.

8 8 Useat vastaajat olivat jo lapsuudessaan asuneet maaseudulla. Myös aikuisena kytkös luontoon ja eläimiin on ollut vahva. Luonto on minulle elämäntapa, olen aina asunut maalla ja on ollut eläimiä. (hoitokotiyrittäjä). Olen miettinyt tätä (green care) pitkään totesi usea vastaaja. Mikä green care:ssä kiinnostaa Suurimmalla osalla vastaajista oli jo pitempään ollut kiinnostusta green care tyyppisen toiminnan käynnistämisestä tai laajentamisesta. He kuvasivat kiinnostustaan seuraavasti: - Luonto tuo lisäarvoa ja mielekkyyttä arkeen (mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten tehostettu palveluasumisyksikkö) - Eläinten merkitys ja vaikutus ihmisiin on merkittävä. - Luonnon kautta muistihäiriöisille tunnekokemuksia, visuaalinen kokeminen tärkeää - Yrityksessä on asiakkaita, jotka eivät kommunikoi puheella, eläimet antavat väylän vuorovaikutukseen ja vastuulliseen huolenpitoon. - Kiinnostaa se, minkälaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, että voisimme käyttää hoitokodin ympäristöä enemmän asukkaiden aktivoinnissa ja toimintakyvyn ylläpidossa (mt -kuntoutujien asumisyksikkö) - Olen laajentamassa oman yrityksen toimintaa GC:n suuntaan, se kiinnostaa. Mitä hyötyä green care:sta on Monet olivat jo työssään nähneet sen, miten luonto ja eläimet vaikuttavat heidän asiakkaidensa tai asukkaidensa hyvinvointiin. Green care toiminnan vaikutuksia kuvattiin seuraavasti: - Olen nähnyt niin läheltä, miten eläin tuo lohtua ja iloa sijoitettuna oleville lapsille. (perhekotiyrittäjä). Pidemmällä aikajänteellä tallille työskentely näkyy lapsen käytöksessä, tulee henkistä kasvua, rentoutta, käytösongelmat vähenevät ja vastuu pienemmistä lapsista kasvaa. - Tallilla on tiukat säännöt, isommat lapset auttavat tallilla käyviä pienempiä lapsia, he jäsentävät samalla omaa sisäistä maailmaansa. Ratsastaessa ei voi keskittyä mihinkään muuhun, on kuunneltava opettajaa ja muita tallilaisia, keskittymiskyky paranee. Hevosen ja ratsastajan välinen vuorovaikutus on keskeistä, hevosen ja ihmisen välillä on yli 100 eri impulssia. - Hevoset ovat olleet perhekodin nuorille tärkeitä, niitä vaikutuksia pitäisi kertoa eteenpäin. - Koiran kautta nuoret näyttävät tunteitaan - Tallilla kävi vammainen nuori tyttö, joka ei puhunut lainkaan tallille tullessaan, hevosen kanssa oleminen ja ratsastaminen vaikuttivat niin, että tyttö alkoi kommunikoida puhumalla. - Luonto karsii turhan kiireen ja hössötyksen ihmisestä ja antaa lisää aikaa. - Meillä on asiakkaita, jotka eivät puhu, eläimet antavat keinon vuorovaikutukseen sekä vastuullisuuteen ja huolenpitoon.

9 Green care toiminnan nykytilanne ja suunnitelmat yrityksissä Yritysten nykyinen green care toiminta on koottu seuraavaan taulukkoon. Nyt Luontoavusteiset - Metsä- ja laavuretket lähiluontoon - Erilaiset retket mm. maatiloille muutaman kerran vuodessa -> elämykset, virkistys ja ihmisten aktivointi - Paikallisten kalastajien kanssa yhteiset kalastusretket - Kuunnellaan linnunlaulua pihalla - Ruokaillaan ulkona majassa - Ihmisenä kasvun ja työhyvinvoinnin kursseja järjestetään luonnossa, luonnon elementtejä hyödyntäen - Yritykseen tulee elintarvikkeet läheiseltä maatilalta, samalle tilalle tehdään myös vierailuja vanhusten kanssa - Nuorten kanssa liikutaan luonnossa ja vesillä - Sosiaalityötä luonnollisesti konsepti perheille ja lastensuojelun asiakkaille. Eli hyödynnetään luonnon ja luontoympäristön toiminnallisia elementtejä osana lastensuojelun sosiaalityötä. - Sosiaalista kuntoutusta mm. kanoottiretken muodossa. - Paikallisen oppilaitoksen nuoret tekevät meille retkiä maaseudulla sijaitsevaan vanhusten hoitokotiin. Eläinavusteiset - Vammaisratsastusta ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa erityisryhmille ja syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille, lapsista aikuisiin. Hevosia käytetään erityisryhmien kanssa auttamaan yhteyden löytämisessä omiin tunteisiin ja oman käyttäytymisen vaikutusten havaitsemiseen. - Kaverikoirat ystävänpäivänä kylässä palvelutalossa - Yrittäjän koirat ovat päivähoidossa hoitokodissa - Hevostilalla/ perhekodissa vierailee asiakkaita päihdelaitoksista. Tilalla lisäksi 4H liiton kesälapsitoimintaa, ratsastus- ja eläintenhoitoleirit sekä mökkiläisten lapset käyvät. Vanhainkodista on käynyt vanhuksia ja vammaisryhmiä, he katselevat eläimiä ja juovat kahvit. 11 vuotta sitten alkaneessa perhekotitoiminnassa ratsastus ja luonto tärkeä hoidollinen elementti. - Perhekoti ostaa koiraterapeutin ja hevostallin palveluja (ratsastus ja leirit) lapsille ja nuorille - Yritys kehittää työtoimintaa asiakkailleen läheiselle maatilalle, eläinten hoitamista yms. tilan töitä. - Perhekotimme lapsista osa on ollut läheisellä maatilalla työharjoittelussa. He ovat saaneet sitä kautta kosketuksen luontoon ja

10 10 maatilan töihin. - Olemme käyttäneet kissoja, koiria ja hevosia asiakkaiden kanssa työskentelyyn. - Asiakkaat osallistuvat eläintenhoitoon (kehitysvammaisten hoitokoti maalla) Muut - Päivätoiminnassa ekomateriaalien hyödyntäminen askartelussa yms. - Perhekodissa kotiopetusryhmä niille lapsille, jotka eivät voi mennä isoon ryhmään koulussa. - Vanhusten hoitokodin yhteydessä olevalla maatilalla on käynyt Helsingistä tukea tarvitsevia nuoria GC osaaminen - Yrityksessä käytetty luontoa ja eläimiä hyvinvoinnin tukemisessa, siitä on jo kertynyt hiljaista tietoa (mm. perhekodit ja vanhusten palvelukodit) Jotkut yritykset näkivät green care toiminnassa mahdollisuuden uudistaa hyvinvointipalveluja. Esim. sosiaalityössä tarvitaan uudenlaisia menetelmiä kohdata asiakas ja perhe sekä tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi lastensuojelussa nähdään perheiden kanssa tekeminen mahdollisuutena päästä paremmin sisälle perhedynamiikkaan ja sitä kautta avata esimerkiksi vuorovaikutukseen liittyviä solmuja. Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat green care toiminnan kehittämiseksi on koottu seuraavaan taulukkoon. Tulevaisuudessa Luontoavusteiset - Kasvimaa palvelukodin sisäpihalle, paikka jo valmiina (useampi maininta) - Lisää jalkautumista luontoon - Kummimaatila/ kumppanuusmaatila/ kesämökki, jonne voisimme mennä asukkaiden kanssa kokemaan/ elämykset / retket - Kehitysvammaisille, vanhuksille ja muille asiakasryhmille palvelukotiin tuotuna kokonaisvaltaisesti aistittavia luontokokemuksia (tuoksut, äänet, tuntoaistimukset) -> liikuteltava aistihuone / aistimatkalaukku - Paikalliset lintubongarit kertomaan linnuista ja esittelemään lintujen ääniä - Kukkien istutusta - Työyhteisöille luontoympäristöä hyödyntävää tyhy-toimintaa - Yrityksellä hyvä sijainti, mietimme, miten osaisimme paremmin hyödyntää ympäröivää luontoa, nyt perhekodin nuoret harrastava

11 11 paljon kodin ulkopuolella. Esim. Otavan opiston kanssa voisi tehdä yhteistyötä, opiskelijat ja perhekodin nuoret tekemään yhteisesti piha- ja ulkotöitä. - Luontopolku toimintapisteineen. Polkua voisi hyödyntää omat asukkaat sekä voisin myydä palvelua muille esim. päivätoiminnan mahdollisuutena. Eläinavusteiset - Nuorille/ työkykyisille palvelutalomme asukkaille työtoimintaa maatilalla tai tallilla, vammaispalvelulain perusteella päivätoiminta lakisääteistä - Yrityksessä on ratsastusta harrastava palveluohjjaja, hän voisi mennä asukkaiden (mielenterveyskuntoutujat) kanssa talleille hoitamaan hevosia ja tekemään tallin töitä. - Hevostalleillamme erikoistumista esim. vammaisratsastukseen - Voisimme ottaa jatkossa hevostilallemme enemmän vanhus- ja/ tai vammaisryhmiä ja tuotteistaa asiaa, nyt ei otettu maksua - Suunnittelemme musiikkiratsastuksen aloittamista - Kartoitamme asiakkaiden (miel.terv. ja päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset) halukkuutta ja taitoja hoitaa eläimiä. Edistämme työtoiminnan käyttöönottoa yrityksessämme. - Yrittäjä valmistumassa ratsastusterapeutiksi, yritystoiminnan kehittäminen terapiapalvelujen myyntiin. Muut - Olisimme valmiita ostamaan lomitus-, viikonloppu- ja kesälomapaikkoja perhekodin nuorille esim. maatilalta. Tilalla ei tarvitse olla kova ammattilainen lastensuojelussa, vaan luotettava, nuoria ymmärtävä aikuinen. - Maatila voisi olla nuorille myös työkokeilupaikka (rahoitus työhallinnon kautta) - Olemme kiinnostuneita tekemään yhteistyötä muiden maaseutuympäristössä toimivien yrittäjien kanssa, esim. työharjoittelupaikkoja ja virkistäytymistä nuorillemme sekä työyhteisöllemme. - Hoitokotimme hankkii uuden rivitalon, jonka lähellä sijaitsevalle maatilalle voisi tulla esim. nuoria työtoimintaan. - Kotiopetusryhmän kehittämistä niin, että GC on mukava kasvatuksessa ja opetuksessa. GC osaaminen - Yrityksestämme voi osallistua johonkin GC koulutukseen henkilökuntaa (useampi maininta) - Olemme kiinnostuneita hankkimaan gc palveluja asiakkaillemme myös muilta palveluntuottajilta, emme tarvitse välttämättä itse tuottaa gc -palveluja.

12 Yritystoiminnan swot Yrittäjiltä tiedusteltiin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia green care toiminnan kehittämiseen liittyen. Vastaukset on koottu oheiseen taulukkoon. VAHVUUDET Järvi, metsä ja luonto lähellä yritystä/ yritys luonnon keskellä (lähes kaikilla) Hevoset ja pieneläimet omassa yrityksessä (perhekoti) Ympäristö tukee ja mahdollistaa GC toiminnan, tuo viihtyisyyttä ja hyvää oloa Palvelukodin rakennusvaiheessa suunniteltiin hyötytarha/puutarhapalsta sisäpihalle MAHDOLLISUUDET Yrityksen sijainti luonnossa/ luonnon lähellä, ympäristö (lähes kaikilla vastaajilla) Yrityksessä jo nyt henkilöstöä, jotka käyttävät luonto- ja/tai eläinavusteisia menetelmiä tai ovat kiinnostuneita niiden kehittämisestä Yritystoiminta alkuvaiheessa, toimintakulttuuria haetaan, siinä GC:n kehittäminen yksi mahdollisuus Joissakin kilpailutuksissa (mt palvelut) nähtävissä, että kunnat hakevat uusia innovaatioita, miten asiakkaiden hoidossa eroon lääkekeskeisyydestä -> GC:n mahdollisuus GC konsepti sopii erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, On jo olemassa maksukykyisiä asiakkaita, jotka hakevat uusia elämyksiä Hyvät verkostot rakentamalla GC:ssä on mahdollisuuksia, yrityksissä (perhekodit) valmiutta ostaa asiakkailleen muiden yrittäjien tuottamia palveluja maatiloilta ja luontoyrittäjiltä. Kotitalousvähennys mahdollistaa monille asiakkaille yksityisten palvelujen käytön. HEIKKOUDET UHAT Yrityksen sijainti ja fyysiset tilat huonot GC:tä ajatellen, kerrostalon 6. krs, ei omaa pihaa tai puutarhaa. Yritys on nuori, yritystoiminta alkuvaiheessa, perustamiseen liittyvät asiat pinnalla, henkilöstö ei ehdi perehtyä gc teemaan Että ei ole aikaa tuotteistamistyölle GC ei ole suuren yleisön tietoisuudessa Maakunnassa ei ole verkostoitumisen kulttuuria, miten GC toimijat verkottumaan? GC ei voi maksaa paljon, eikä sitoa työvoimaa Asiakkaiden kunto (vanhukset ja mt kuntoutujat) huonokuntoisia/ sairaita, vaikeuttaa hoitokodin ulkopuolelle suuntautuvaa GC toimintaa Hankala löytää rahoitusta investointeihin Kuntien ostopalvelujen kilpailutuksessa hinta ratkaisevin kriteeri Allergiat (asukkaat + työntekijät) rajoittavat eläinavusteisten menetelmien käyttöä (esim. eläin hoitokotiin) Henkilökunnan motivointi; miten eroon ajattelusta tämä on ylimääräistä perustyön lisäksi, teen vain perustyön. Miten saada henkilökunta haltioitumaan Tuleeko GC:stä palvelukodin koko henkilöstön tärkeä arvo? Itse olen yrityksen vastaava työntekijä, miten saan omistajan kiinnostumaan? Mistä aikaa GC:n toteuttamiseen? Yksikön arkirutiinit eivät mahdollista GC toimintaa, jo sauna-ajan siirtäminen illaksi mahdollistaisi vanhusten paremman yöunen, mutta ei aikataulullisesti mahdollista, käykö GC:lle samoin, hyöty ymmärretään, mutta ei voida resurssien puutteessa toteuttaa Jos GC:ä ei saada kiinnitettyä oppilaitosten opetussuunnitelmiin (esim. lähihoitaja), niin asia ei etene Säädökset tiukkoja, esim. jokaisesta retkestä on tehtävä turvallisuussuunnitelma ja omaisilta

13 13 kysyttävä luvat Homma jää liian pieneksi piperrykseksi oman hoitokodin sisällä -> asiakaskunnan laajentaminen itse maksaviin kunnan ostopalvelusopimuksen lisäksi Pystytäänkö järjestämään riittävästi työvoimaa GC:n tuottamiseen Perhekodin nuorten asenteiden voittaminen, kaupungissa eläneelle on shokki tulla tänne korpeen. Ennaltaehkäisevää työtä ei arvosteta eikä siihen olla valmiita satsaamaan, se uhka myös GC:lle Onko nyky-yhteiskunnassa tilaa GC:n arvoille ja arvomaailmalle, miten GC:stä merkittävä arvo esim. vanhusten hoitotyössä Tuen, avun ja koulutuksen tarve Yrittäjät nostivat vastauksissaan voimakkaasti esille, että green care toiminnan kehittämiseksi tarvitaan apua, tukea ja koulutusta. Aihealue on uusi, joten tietoa tarvitaan myös green care toiminnan perusteista ja vaikutuksista. Seuraavat asiat nousivat keskeisinä esille avun, tuen, neuvonnan ja koulutuksen näkökulmista. - Verkostojen rakentaminen välttämätöntä (seutu, maakunta, valtakunta) o Maatilat, hoivayrittäjät ja muut asiantuntijat saman pöydän äärelle o Verkostojen rakentamiseen tarvitaan tukea ja ohjausta o Oltava keskustelufoorumeja, joissa eri asiantuntijoiden ja muiden yrittäjien kanssa voisi pohtia, mitä GC on omassa yrityksessä - Tuotteistaminen o Vinkit ja tietoa GC palvelujen tuotteistamiseen o Yrityksen ulkopuolista apua, esim. puutarhuri opastamaan puutarhan hyödyntämisessä - Koulutus o Perustietoa siitä, mitä GC on sekä tietoa sen vaikuttavuudesta ja merkityksestä o Mitä erilaisia GC menetelmiä on ja miten niitä toteutetaan (mm. eläinavusteiset menetelmät mainittiin useamman kerran) o Eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mm. lähihoitajat, GC opintojaksoja vahvistamaan tulevien työntekijöiden menetelmällistä osaamista. o Lyhyitä koulutuksia ei monia tapaamiskertoja esim. ½ päivää kerrallaan (mm. lakiasiat, gc:n vaikutukset ja menetelmät - Muut o Apua GC tietoisuuden lisäämiseen omassa yrityksessä (ja sitä kautta koko maakunnassa) Asukkaille, henkilöstölle ja omaisille tietoa ja tietoiskuja GC:stä ja sen

14 14 merkityksestä = tarvitaan GC konsulentti kiertämään yrityksissä pitämässä toiminnallisia tietoiskuja GC:stä, sote- ja puutarha-alan opiskelijat mukana. o Asennekasvatusta, että GC ei ole mitään huuhaata Etelä-Savon suuntaviivat ja painotukset Kaikki vastaajat nostivat esille Etelä-Savon luontaiset mahdollisuudet gc- toiminnan käynnistämiseksi ja laajentamiseksi. Seuraavat asiat nousivat esille maakunnan mahdollisuuksina ja kompastuskivinä. Maakunnan mahdollisuudet - Kaunis, huikea, puhdas luonto ja ympäristö helposti saavutettavissa - Luonto ja luontoarvot ovat nousussa myös kaupunkilaisten keskuudessa, tähän kiinnostukseen vastaaminen maakunnan upealla luonnolla ja vesistöillä - Luonterin alueessa olisi mahdollisuuksia - Matkailuun on panostettu, tuleeko sieltä maksavia asiakkaita myös GC palveluille? - Luontomatkailun edellytykset hyvät ja matkailun kehittäminen on edennyt. GC ja (luonto)matkailu voisivat hyvin tukea ja täydentää toisiaan, olemassa olevaa osaamista ja infraa voisi hyödyntää. - Selkeät mahdollisuudet on olemassa, jos löytyy riittävästi motivaatiota yrittäjiltä. - Maakunnassa on paljon sellaisia paikkoja (maatiloja, matkailuyrityksiä, hevostiloja), joissa on tekemistä ja kokemista tarjolla -> niiden hyödyntäminen - Potentiaalia on, se pitäisi nostaa pintaan, verkostoitua ja luoda kumppanuuksia sekä siltä pohjalta uusia palvelukonsepteja. - GC:stä voisi rakentaa koko maakunnan brändiä, joku tunnettu henkilö antamaan GC:lle kasvot - Maaseudun terapeuttisuus ja terapeuttiset vaikutukset selkeämmin esille - Yritysten on sijaittava sopivilla paikoilla luonnon keskellä. Tärkeää on luoda lähiseudun yrittäjien kanssa verkostoja, jotka voivat hyödyntää green care ajattelua. - Kyllä onnistuu, kun saadaan solmittua suhteita maatilojen ja muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan kompastuskivet - Yhteistyön kulttuuri edelleen ontuvaa, verkostoituminen vaikeaa - Asenneongelmat GC:ä kohtaan - Luonto ja maaseutu meillä niin lähellä, että sitä ei välttämättä ymmärretä, otetaan itsestään selvänä - Palveluntuottajat pitää saada motivoitumaan asiaan pitemmällä tähtäimellä, ettei tästä tule hetken innostus. - Pitkät välimatkat, ohjaajien ja rahan puute. - Julkisen sektorin taloustilanne.

15 15 Kysyttäessä yrittäjien näkemyksiä tulevaisuuden potentiaalisista asiakasryhmistä, nostettiin esille seuraavat asiakasryhmät: - Ikääntyvät ja muistisairaat, dementoituneet vanhukset. Erityisesti ennaltaehkäisevää muistityötä tarvitaan - Mielenterveyskuntoutujat - Kehitysvammaiset - Nuoret ja syrjäytyneet sekä lastensuojelun asiakkaat - Työllistämispalvelut, työtoiminta, työharjoittelut, työhön tutustumiset nuorille, ammatinvaihtajille ja vajaakuntoisille - Työhyvinvoinnin palvelut, jolloin yritys maksaa työntekijän virkistäytymisen ja elpymisen Seuraavassa taulukossa on koottuna asiakokonaisuudet ja toimenpiteet, joita yrittäjät nostivat esille kysymykseen Mihin pitäisi panostaa maakunnan tasolla Green Care toiminnan kehittämiseksi? ASIAKOKONAISUUS ESITETYT TOIMENPITEET Verkostoituminen ja kumppanuus - Tietoa palveluntuottajista (maatilat, puutarhat, tallit, eläinpihat), jonne yritys voi mennä erityisryhmien kanssa vierailemaan, eläimiä katsomaan ja/ tai osallistumaan tilan töihin, kummimaatila / talli / kesämökki - GC palvelujen keskusvaraamo (nettiin tai ihmispalveluna), vähintään maakuntatasoinen, sitä kautta tietoa kohteista, varaus ja järjestelyt. - Tuotteiden rakentaminen yhteistyössä maatilan ja hoivakotien kanssa -> tietoisuus, mitä edellyttää osapuolilta (esteettömyys, ympäristö, osaaminen) - Kummimaatilatoiminnan keskittäminen niin, että useampi hoitokoti käyttää samaa -> volyymi/ kannattavuus - Maatilalla hoivakodin oma vuokrapalsta, jossa kasvien kasvattamista - Oman toiminnan ympärille rakennettava systemaattiset verkostot ja haettava sopivat yhteistyökumppanit - Ennakkoluulotonta verkostoitumista, rakennetaan useamman toimijan/ yrittäjän verkosto, jotka tuottavat palveluja, mukana mm. kulttuurituottajat, taideterapia yms. - Lähiruoka otettava mukaan green care -palvelukonseptiin GC laatukriteerit - Oltava selkeät, auki kirjoitetut GC kriteerit, jotka pitää täyttyä ennen yrityksen hyväksymistä GC palveluntuottajaksi (ketkä tekevät ja määrittelevät?) - GC logo kriteeristön täyttämisen merkiksi (esim. päivähoidossa

16 16 vihreä lippu, voiko ideaa hyödyntää GC kriteeristön luomisessa) - Saatava näkyväksi GC:n hyöty ja ansaintalogiikka yritykselle Tuotteistaminen - Tehtävä GC tuotteita - Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen GC:n kautta - Hoivayritysten tuoteskaalan laajentaminen, esim. jonkin hoivakodin tuotteeksi kuntoutusjaksot GC palvelukonseptilla, käyttäjinä ikäihmiset ja työikäiset - Tarvitaan kokonaisvaltaisia GC tuotepaketteja, jossa mukana luontokokemusten ja eläinten lisäksi paikallinen ruoka - Tuotteet oltava turvallisia, asikkaasta kannettava vastuu, säännöt selkeät ja turvavälineet kunnossa Kysyntä, asiakkaat ja markkinointi Näkyvyys, tunnettuus, brändi, - Markkinoinnin taito ja tehostaminen - Nettisivut ja siellä näkyvissä GC yritystoiminnassa - Panostettava asiakkaiden tietoisuuden lisäämiseen GC palveluista, asiakkaiden puuttumisesta alan keittäminen ei jää kiinni. - Tietoa, näkyvyyttä, infoa GC:stä - GC konsulentti yrityksiin pitämään GC toimintatuokioita ja kertomaan aiheesta (asukkaat, henkilöstö, omaiset) - GC osaksi Saimaa brändiä - Päättäjille tietoa GC:n merkityksestä Kuntien ostopalvelut - Palvelusetelejä lisättävä ennaltaehkäisevään toimintaan - Kilpailutuksissa enemmän painoarvoa vireystilan ylläpito ja virkistäytyminen kriteereille. - Kilpailutuksessa yrityksen green care toiminta tuotava esille ja perusteltava, mitä lisäarvoa tuo palveluun. Green care on oltava yrityksen toiminnan punainen lanka, eikä irrallinen lisätuote. - Kunnan toimintakulttuuri on vahva, uusien tuotteiden ja ideoiden läpisaaminen on haasteellista. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on edelleen puheiden tasolla. Tutkimus - Kerätään tutkimustietoa GC:stä ja sen vaikutuksista, kun toiminnan kehittämistä tehdään Arvot ja asenteet - GC maakunnan yhteiseksi arvoksi, joka läpäisee monia toimintoja - GC oltava vastuullista toimintaa, asiakkaista on pidettävä huoli - Vanhuudesta voisi tehdä arvokasta ja GC:llä tärkeä aktivoiva rooli Ammatillisuus ja osaaminen - GC yrittäjät oltava alan ammattilaisia, riittävä valvonta - Oppilaitosten opetussuunnitelmiin GC -> tulevat sos.- ja hoitoalan ammattilaiset ymmärtävät GC:n merkityksen

17 Yrittäjien näkemykset itse maksavista asiakkaista Itse maksavien asiakkaiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa nähtiin rajallisena. Vanhustenhuollon asiakaskunta nähtiin suurimpana potentiaalina maksaa itse esim. green care palveluista. Myös matkailussa, erityisesti hyvinvointimatkailussa nähtiin itse maksavien potentiaali. Asiakasryhminä mainittiin esim. hyvätuloiset turistit, lapsiperheet ja ne, jotka ovat jo nähneet kaikki matkakohteet. Ulkomaalaiset asiakkaat, erityisesti venäläiset, nähdään potentiaalina green care palvelujen kehittämisessä Terveiset valtakunnantasolle Green care -toiminnan kehittämisessä nähdään monia valtakunnallisestikin merkittäviä uudistustarpeita. Haastatteluissa yrittäjät viestittivät mm. siitä, että mielenterveyskuntoutujille on saatava vastaava laki, kuin vammaispalvelulaki on. Vammaispalvelulakiin on kirjattu vammaisen oikeus päivätoimintaan ja työtoimintaan. Koska mielenterveyspuolella ei ole vastaavaa lakia, on mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan järjestäminen hyvin kirjavaa ja vaihtelee kuntakohtaisesti. Toisena asiana mainittiin, että verotusta on kehitettävä niin, että se ei ole esteenä terapiaeläinten hankinnalle. Yhdellä haastateltavalla hevostilalla oli kokemusta, että verottaja ei hyväksynyt hevosen hankintaa kuluksi. Verottajan mielestä hevosella ei voi olla sitä hoidollista ja kuntouttavaa merkitystä, jota yrittäjän hakemuksessa oli kuvattu Ajatuksia jatkohankkeesta ja sen sisällöstä Green care esiselvitysvaiheen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa yrittäjien kiinnostusta ja sitoutumista jatkohankkeeseen, jonka aikana kehitetään tuotepilotteja ja yritysten välistä verkostoitumista. Osin yrittäjien toiveita kehittämishankkeen sisällöistä on jo edellä, sen lisäksi seuraavat asiat mainittiin GC:n jatkohankkeen suunnittelun tueksi. - Toivotaan konkreettista ja näkyvää kehittämishanketta, kehittämistyön jalkauduttava omaan yritykseen, konkreettista apua oman toiminnan kehittämiseen ja tiedonjakoa asiakkaille, omaisille, henkilökunnalle. Ettei olisi vaan kokouksia ja suunnittelua, henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen ja innostaminen tärkeää, siihen resurssia. - Hankkeeseen mukaanlähtijöille konkreettiset esimerkit meiltä ja maailmalta, miten GC: ä on toteutettu, opintomatkat paikanpäälle katsomaan ja oppimaan. - Toivotaan konkreettisia toimintoja käynnistymään pian, esim. palvelutalon asukkaille GC toimintaa ja sitä kautta näkyvyyttä, tunnettuutta ja sitoutumista asiaan.

18 18 - Tutkimustietoa mm. vaikutuksista - Koulutusta ja valmennusta GC ajattelusta ja sen käyttämisestä - Ennakkoluulotonta verkostoitumista, esim. käsityö ja taide mukaan, samoin ruoka, erityisesti luomu (oppilaitokset, maatilat, käsityö- ja taide, luomutuottajat) Jatkohankkeen osalta haastatteluissa kerrottiin aikataulu ja mitä yrittäjältä edellyttää, mm. omarahoitusosuuden osalta. Kerrottiin myös yrityskohtaisista investointi- ja kehittämisavustuksista sekä olemassa olevista kehittämishankkeista (mm. Pro Agria), joista yritykset voisivat hyötyä. Noin puolet vastaajista oli kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin, noin 1/3 oli valmis sitoutumaan jatkohankkeeseen ja sen edellyttämään kehittämisprosessiin. 4.YHTEENVETOA Seuraavassa on tiivistetty kartoituksen keskeisiä tuloksia ja havaintoja 1. Etelä-Savossa hoiva-alan yrittäjillä on orientaatiota, mahdollisuuksia, osaamista ja kokemusta luonto- ja eläinavusteisesta työstä. Varsinaisesta green care yrittäjyydestä ja -toiminnasta ei maakunnassa voida kuitenkaan puhua, vaan tarvitaan pitkäjänteinen kehittämisprosessi asian edistämiseen. Green care yrittäjyyttä on kehitettävä sekä sisällöllisesti että liiketoiminnallisesti niin, että green care:n tuoma lisäarvo tulee näkyväksi. 2. Suurimmalla osalla hoivayrittäjistä suunnitelmat GC toimintamallin käyttämiseen ja lisäämiseen liittyvät nykyisen asiakaskunnan palvelujen kehittämiseen. Green care toiminnalla haetaan lisäarvoa nykyiseen yritystoimintaan sekä laadukkaampia palveluja yrityksen asiakkaille ja asukkaille mm. toimintakykyä ylläpitävän toiminnan muodossa. 3. Muutamalla yrittäjällä oli suunnitelmissa laajentaa nykyistä asiakaskuntaa ja niissä suunnitelmissa GC:llä on tärkeä merkitys. Miten kytkeä kasvuhakuisuus ja GC yhteen, voiko green care olla kilpailuvaltti, kun kehitetään uusia tuotteita ja lisätään tarjontaa uusille asiakasryhmille. 4. Green Care kiinnostaa ja sen mahdollisuudet tunnistetaan, samoin uhkat ja esteet. Vastaajat ovat liikkeellä korkealla moraalilla, ammatillisuutta, tuotteistamista, palvelukonseptien sekä tiedon ja koulutuksen merkitystä korostetaan. 5. Verkostoitumisen merkitystä korostetaan ja siihen ollaan sitoutumassa: Yrityksissä on jo jonkin verran verkostoitumista ja yhteistyön malleja. Yritysten nykyiset verkostot ovat lähinnä lähimaatiloja ja esim. luontoyhdistyksen tai paikallisen kalastusseuran kanssa järjestettävä kalareissu. Eläinavusteisia palveluja on käytetty tai

19 19 ostettu lähitilalta ja talleilta. Jotkut yritykset ovat muodostaneet keskinäisiä lomitusrinkejä, jotka tuuraavat toisiaan yrittäjän lomien ja koulutusten aikana. Verkostoitumisessa korostetaan ennakkoluulotonta monialaista verkostoitumista, jossa hoivayrittäjä, maatilat, matkailupalvelut, lähiruoka- ja luomutuottajat sekä kulttuuriosaajat ja kädentaitajat verkostoituvat monipuolisten tuotteiden kehittämiseksi. 6. Kartoitusaineisto nostaa esille sekä kysyntää että tarjontaa green care toimintamallilla tuotetuille palveluille. Vanhustenhuollossa, perhekodeissa ja lastensuojelussa näyttäisi olevan eniten tarvetta löytää maa- ja hevostiloja, jonne voi tehdä mm. maatilavierailuja. Erityisesti perhekodeissa on kysyntää sellaisille maa- ja hevostiloille, jonne nuoret voivat mennä työtoimintaan ja työhön tutustumiseen. Maa- ja hevostilat voivat tarjota myös virkistäytymispalveluja yritysten henkilökunnalle. 7. Hoivayritysten ja matkailun rajapinnat eivät varsinaisesti nousseet esille tässä aineistossa. Yrittäjät näkevät erityisesti hyvinvointimatkailussa potentiaalia, erityisesti itse maksavien asiakkaiden osalta. Muutamilla hoivakodeilla oli suunnitelmia laajentaa toimintaansa ulkopuolisille itse maksaville vanhuksille, vanhuksille hyvinvointimatkailun/ -kuntoutuksen näkökulmasta. Tätä potentiaalia pitäisi vahvistaa. 8. Lainsäädännön näkökulmasta esim. vammaispalvelulaki velvoittaa työ- ja päivätoiminnan järjestämisen kehitysvammaisille, se potentiaalina GC:ä ajatellen. 9. Teknologian hyödyntäminen ja mobiilipalvelut on liitettävä mukaan green care toiminnan kehittämiseen. Palveluja ja luontoelämyksiä on vietävä myös niiden asiakkaiden koteihin ja hoitolaitoksiin, jotka eivät pääse liikkumaan itsenäisesti. liitteet kyselylomake teemahaastattelulomake tiivistelmä hoiva-alan yrityskartoituksesta

20 20 Hyvä vastaanottaja, Pyydämme pienen hetken aikaasi oheisen kyselyn täyttämiseksi. Kyselyssä kartoitetaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista Etelä-Savossa. Mitä sitten on Green Care? Vanhusten päiväretkiä maalle, puutarhaterapiaa, kuntouttavaa työtoimintaa, osallistumista maatilan töihin sitä kaikkea voi olla Green Care ja vielä paljon muuta. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green care -toiminta sijoittuu usein maaseudulle tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Green Care on yleiskäsite monille menetelmille, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Kädessäsi oleva kysely on osa Green Care -esiselvityshanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti. Tarkoituksena on kehittää alueen yrittäjien, palveluntuottajien, maatilojen ja alan asiantuntijoiden kesken Green Care toimintamallia ja palvelukonseptia. Pyydämme palauttamaan vastauksesi mennessä sähköpostilla Kerromme lisätietoja mielellämme, ota rohkeasti yhteyttä! Suuri kiitos mielipiteistäsi ja ajatuksistasi! Talvisin terveisin, Seija Nissinen Ritva Mynttinen koordinaattori koulutussuunnittelija Mikkelin ammattikorkeakoulu Helsingin yliopisto/ Ruralia instituutti sähköposti sähköposti puh puh (hoiva-alan yritykset ja palveluntuottajat) (maa- ja puutarhatilat, luontoyrittäjät)

21 21 Green Care kysely yrityksille ja palveluntuottajille Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten ja muiden palveluntuottajien tarjoamia luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja, joilla parannetaan ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia (Green Care). Lisäksi kartoitamme hyvinvointialan yritysten ja palveluntuottajien näkemyksiä Green Care - toiminnasta sekä kiinnostusta lähteä mukaan kehittämään Green Care palvelukonseptilla tuotettuja palveluja. Pyydämme Sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja palauttamaan vastauksesi sähköpostilla mennessä. 1. Kuvaile lyhyesti yrityksesi nykyistä toimintaa, asiakasryhmiä, sijaintia, työntekijä- ja muita resursseja (esim. luonto, metsä, eläimet) sekä yrityksesi toimintaympäristöä. 2. Mitä sanapari Green Care tuo mieleesi? 3. Onko yritystoiminnassasi Green Care -tyyppisiä luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena? o Ei o Kyllä. Jos vastasit kyllä, kuvaile millaista toimintaa sekä mahdollisia suunnitelmiasi ko. toiminnan kehittämiseen tai laajentamiseen. 4. Jos yritystoiminnassasi ei ole luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja, mutta sinulla on kiinnostusta tai suunnitelmia kehittää niitä osana yritystoimintaasi, kuvaa suunnitelmiasi tässä.

22 22 5. Onko asiakaskuntasi sellaista, että olet kiinnostunut hankkimaan heille Green Care idealla tuotettuja palveluja muilta yrittäjiltä tai palveluntuottajilta (Esim. päiväretkiä maatilalle, puutarhatöitä, hevostoimintaa tms.) 6. Millaisiksi arvioit Green Care -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa, kuvaile mahdollisuuksia ja esteitä. 7. Onko tiedossasi eteläsavolaisia yrityksiä, maa- tai puutarhatiloja tai muita tahoja, jotka hyödyntävät toiminnassaan luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä tai jotka olisivat kiinnostuneita sellaisesta toiminnasta? o Ei o Kyllä, mitä/keitä? 8. Kiinnostuitko Green Care -toiminnasta ja sen kehittämisestä? Jos kiinnostuit ja haluat, että sinuun otetaan yhteyttä, jätä yhteystietosi tähän. 9. Vapaa sana Green Care toiminnasta ja sen kehittämisestä Kiitos vastauksestasi!

23 23 Green Care -teemahaastattelu, hoivayritykset JOHDANTOTEEMAT 1. Mikä on luonto- ja maaseutuympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille. 2. Mitä Green Care mielestäsi tarkoittaa. Mikä voisi olla suomenkielinen vastine. Ne, joilla jo on GC toimintaa, mitä sanaa käyttävät? 3. Millä tavoin/ miksi Green Care -toiminta kiinnostaa A. GREEN CARE OMASSA YRITYSTOIMINNASSA 1. Yrityksen tarjoamat palvelut ja asiakkaat nykyisin sekä miten Green Care -toimintamalli on siinä mukana (jos vasta suunnittelee, niin suunnitelmat GC:stä) 2. Mitä ovat yrityksen tarjoamat palvelut ja niitä käyttävät asiakkaat tulevaisuudessa ja miten GC niissä näkyy 3. Arvio siitä, kuka maksaa tulevaisuudessa yrityksen tuottamista palveluista (asiakas, kunta, palvelusetelinkäyttäjät, Kela, vakuutusyhtiö, joku muu). 4. Millaisena näet GC toiminnan omassa yritystoiminnassasi (tausta ja osaaminen, resurssit, palvelut, asiakkaat, yhteistyö yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa, yhteiskunta) a. vahvuudet b. heikkoudet c. mahdollisuudet d. uhat 5. Kouluttautumisen tarve 6. Avun, tuen ja neuvonnan tarve GC toiminnan kehittämiseen B. GREEN CARE -TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1. Millaisena näet GC -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa seuraavista näkökulmista a. Alueen resurssien näkökulmasta (luonto, yritykset, maatilat, osaaminen) b. Asiakkaiden näkökulmasta (ml. itsemaksavat) c. Koulutuksen ja neuvonnan näkökulmasta d. Toimintamallien ja yhteistyön näkökulmasta e. Yhteiskunnan reunaehtojen näkökulmasta f. Joku muu huomioitava näkökulma, mikä? 2. Mitä Green Care toiminnassa pitäisi mielestäsi kehittää maakunnan tasolla? 3. Missä kontekstissa, toimintaympäristössä? 4. Yrityksen tarpeet, toiveet ja odotukset haettavalle GC -palvelukonseptin kehittämishankkeelle 5. Mitä yritys voi tarjota kehittämistyöhön ja siinä mukana oleville tahoille? 6. Mitä tahoja, toimijoita, yrityksiä kehittämistyössä tulisi olla mukana? 7. Toiveet viranomaisille ja lainsäädäntöön 8. Mikä arveluttaa tai epäilyttää, mikä saa empimään mukaan lähtemistä. 9. Mitä pitäisi tutkia tai mistä pitäisi saada näyttöä, 10. Valtakunnan taso, miten maakunta hyötyy valtakunnasta ja päinvastoin, miten Venäjä yhteistyö

24 24 C. VERKOSTOITUMINEN JA KIINNOSTUS JATKOON Kerrotaan esiselvitysvaiheen etenemisestä, innovaatiopajoista sekä rahoituksen hakemisesta GCkehittämishankkeelle. 1. Oletko kiinnostunut: a. Verkostoitumaan muiden aiheesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa Etelä-Savossa b. Osallistumaan kehittämistyöhön esim. työpajoissa c. Osallistumaan alan yritystoimintaa edistävään kehittämishankkeeseen (kerrotaan haettavasta hankkeesta) d. Lähtemään haettavaan kehittämishankkeeseen pilotti yritykseksi (oman yritystoiminnan kehittäminen sekä maakunnan GC mallin kehittäminen) 2. Verkostoitumisen tarve muiden toimijoiden kanssa nyt ja tulevaisuudessa (yhteistyö muiden hoivayrittäjien kanssa, yhteistyö ja toiminta maatilojen kanssa, kolmannen sektorin kanssa, sijaistamispalvelu, yhteishankinnat, joku muu) 3. Verkostoitumisen tarve muiden yrittäjien kanssa, mitä ostopalveluja jo käyttää ja mitä tarvetta tulevaisuudessa. (siivous-, pyykki-, ruoka-, kuljetus-, terveyden- ja kauneudenhoito, kirjanpito, atk, joku muu palvelu) 4. Voiko yrityksen yhteystietoineen laittaa GC Etelä-Savo rekisteriin? Yrityksen nimi, toimiala ja yhteystiedot, taustatiedot D. YRITYKSEN TAUSTATIEDOT - Yrityksen kotipaikkakunta - Yrityksen perustamisvuosi - Tarjottavat palvelut - Keskeisimmät asiakkaat - Kuinka monta henkilöä yrityksessäsi on töissä kokopäiväisesti? - Kuinka monta henkilöä yrityksessäsi on töissä osa-aikaisesti? - Yrityksen yritysmuoto - Liikevaihto - Hoivapalvelun lisäksi oleva muu yritys- tai ansiotoiminta - Yrittäjän koulutus

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) 1.8.2013 31.12.2014 Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö Toiminta-alue Pietarsaari-Vaasan alue -Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 1/2012 (665) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen ja Irene Roos, TTS Kiinnostus Green Careen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, VIVA Sammatti 30.5.2012 Irene Roos, TTS 1 Green Care Vihreä Hoiva Green Care on palvelumuoto

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot