Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä.
|
|
- Annika Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsen oikeudet ja media Koulurauhan Lasten oikeuksien kokonaisuuden alle kuuluu viestintä ja mediataitojen teema, jota toteutetaan marras-joulukuun aikana. Näiltä sivuilta löydät aineistoa teeman käsittelyyn. Aloita lukemalla johdatus teeman käsittelyyn ja lasten oikeudet mediaan. Johdatus teeman käsittelyyn Viestintä- ja mediataitojen teemaa saadaan parhaiten esiin teemapäivän tai -viikon kautta, jonka valmisteluun voidaan kytkeä erilaisia isompia ja pienempiä mediahankkeita. Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä. Teemapäivä Pitäkää mediakasvatuspäivä, jossa sekä opettajat, oppilaat ja myös vanhemmat saavat tietoa, luovat yhdessä pelisääntöjä ja tutustuvat mediakasvatuksen mahdollisuuksiin. Päivän aikana voitte esim. paneutua siihen, miten pystytte paremmin hallitsemaan mediatulvaa ja käyttää eri medioita hyödyksi (esim. kiusaamisen ehkäisemiseen) Teemapäivän rakentamiseen osasia: aamunavaus media-aiheesta mediatyön tekeminen o voidaan tehdä kaikissa eri oppiaineissa (yhdessä laajemmassa työssä/käsittelyssä mukana monta ainetta monta näkökulmaa tarkasteluun ja purkamiseen) o tärkeää on, että oppilaat tekevät ja osallistuvat mahdollisimman laajalla joukolla o oppilaiden rooli on tehdä tekninen toteutus o opettajat ohjaavat ja tuovat medialukutaidon kehittämisen osasia (kriittinen aikuisen rooli mediaan, peruskysymysten kysymistä, erityisesti arvojen huomioimista) aiemmin aloitetun media-projektin (esim. verkkolehti) julkistaminen mediankäyttö kysely oppilaille (ja kodeille) vanhempainilta media-aiheesta vanhempien kiinnostuksen lisäämiseksi vanhempainillan yhteyteen kannattaa sisällyttää oman mediankäyttökyselyn julkistaminen tai lasten mediatuotosten esittely vanhemmille Teemaviikko Järjestäkää mediakasvatusviikko koulussanne. Viikon aikana voitte perehtyä erilaisten medioiden tekemiseen ja seuraamiseen. Samalla saatte tietoa siitä, miten mediaviestit vaikuttavat meihin ja miten viestejä voidaan paremmin tulkita tai informaatiotulvaa hallita. Viikon aikana voitte oppilaiden kanssa yhdessä pohtia koulun ja jokaisen omia käytäntöjä median käyttöön liittyen. Teemaviikon osasia: 1
2 aamunavauksia media aiheista media-projektien tekemistä (lehti, video, verkkolehti ) koulukinoesitys ja siihen liittyvät tehtävät (tai useampia esityksiä) koulun mediankäyttöön liittyvien käytäntöjen selvittäminen ja pelisääntöjen laatiminen oppilaiden omien ja perheiden mediankäytön selvittäminen vanhempainiltoja media-aiheista eri aineiden oppitunteja mediaan liittyen paikallisten/alueellisten mediaihmisten vierailuja koululla, joko juttua tekemässä tai kertomassa omasta ammatistaan tai perehdyttämässä lapsia johonkin medialukutaidon osaan. Lapsen oikeudet mediaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on Oikeus olla lapsi Oikeus vanhempien läsnäoloon Oikeus siihen, ettei vielä tarvitse tietää Näitä soveltaen: Lapsen oikeudet mediaan Lapsen oikeus hyvään mediaan Lapsen oikeus jaettuun mediakokemukseen aikuisen kanssa Lapsen oikeus turvalliseen mediaan Lapsen oikeus olla kohtaamatta mediaa Lapsen oikeus medialukutaitoon oppimiseen Lapsen oikeus hyvään mediaan Aikuiset ohjaavat lapsia erityisesti lapsille suunnattujen sisältöjen pariin, jotka ovat laadukkaita eivätkä sisällä sopimatonta aineistoa. Lisäksi aikuiset suojelevat lapsia iän ja kehitystason mukaan haitalliselta sisällöltä, ja vanhempia valistetaan eri sisältöjen sopivuudesta lapsille. Lapset ovat osallisia ja nauttivat lasten mediakulttuurista. Lapsen oikeus jaettuun mediakokemukseen aikuisen kanssa Aikuiset suodattavat ja suhteuttavat lapsen mediakokemuksia osallistumalla lasten medioiden käyttöön ja antamalla tukea ja lohtua, kun lapsi kohtaa jotain epämiellyttävää. Aikuiset auttavat lasta ymmärtämään medioita muistaen kuitenkin, että lapsen ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Lapsen oikeus turvalliseen mediaan Aikuiset ohjaavat lasta käyttämään mediaa turvallisesti, ja medialaite tai lapsen käyttöliittymä säädetään tarvittaessa estämään lapsen turvaton käyttö. Medioiden sisällöntuottajat informoivat aikuisia siten, että he voivat valita etukäteen lapsille sopivia sisältöjä. Lapsen oikeus olla kohtaamatta tarpeettomasti mediaa Aikuiset suojaavat lapsia sopimattomien sisältöjen sivustaseuraamiselta, turhalta taustamedialta ja markkinoinnilta. Aikuiset myös rajoittavat lasten mediankäytön määrää ja ohjaavat lapsia kokemaan elämyksiä myös muualla kuin median parissa. 2
3 Lapsen oikeus medialukutaitoon Aikuiset opettavat lapsia ymmärtämään ja tulkitsemaan mediaviestejä ja tuottamaan omaa mediaa. Aikuiset eivät rajoita liikaa lasten uteliaisuutta ja tarjoavat lapsille mahdollisuuksia tutustua eri medioihin ja oppia uusia medioiden käyttötapoja. Lasten oikeudet mediassa kasvattajan näkökulmasta Kasvattajilta lapsen oikeudet mediassa edellyttävät paljon. Kasvattajien tulisi hallita lasten saamia mediakokemuksia ja sitä kautta niiden vaikutuksia lapseen. Näin siksi, että kasvattajan kanssa käyty vuorovaikutus määrää, miten mediaviestit vaikuttavat lapseen. Tähän kaikkeen MLL tarjoaa osaltaan tukea. Painetun sanoman osalta useimmat kasvattajat tietävät miten toimia. Television kohdalla tilanne on tuttu, mutta monelle jo vaikeampi. Uudet vuorovaikutteiset mediat ja mediaviestien tulva ympärillämme edellyttävät jo perehtymistä uudenlaisiin taitoihin ja keinoihin. Toimintaideat on jaettu kolmeen osaan: Kasvattajille: ideoita vanhempainiltoihin ja aamunavauksiin Alaluokille ideoita oppitunneille ja projektityöskentelyyn Yläluokille ideoita oppitunneille ja projektityöskentelyyn Kasvattajille Ideat ja materiaalit vanhempainiltoihin Ideat aamunavauksiin Taustaa: medialukutaidon perusteet Vanhempainiltaideat Miten puhua lapsen kanssa vaikeista asioista (joita media jatkuvasti eteemme tuo)? Vanhempainillan keskeinen tavoite on antaa vanhemmille välineitä yleisesti keskustella lastensa kanssa vaikeista aiheista kuten väkivalta, seksi, huumeet ja alkoholinkäyttö. Tämän vanhempainillan sisällöt ja harjoitukset painottuvat väkivallasta puhumiseen. Median kautta viestit väkivallasta tunkeutuvat koteihimme vaikuttaen siihen, miten turvalliseksi ympäristömme koemme, ja millaisia malleja opimme riitojen ratkaisemiseen. Valmis aineistopaketti vanhempainillan vetäjälle julkaistaan myöhemmin tällä sivulla. Käsiteltäviä asioita: Lasten pelkojen tunnistaminen ja turvattomuuden vähentäminen Oman käyttäytymisen vaikutus 3
4 Lasten rohkaiseminen puhumaan Mediankäytön ja mediasisällön säätely Väkivallan näkemisen vaikutusten vähentäminen Perheen yhteiset hetket hyödyksi perhepalaveri Vanhempien verkosto tukena Yhteistyö koulun kanssa Miten hallita perheen mediankäyttöä? Vanhempainilta muodostuu kolmesta jaksosta, jotka voidaan käsitellä kaikki tai päätyä keskittymään vain yhteen jaksoon. Valmis aineistopaketti ja ohjeet ennakkokyselyn tekemiseen oppilaiden kanssa julkaistaan tällä sivulla lokakuun aikana. Runko on seuraava: 1. Mediankäyttö ja sen hallinta lapsiperheissä - tutkimustuloksia. Aihetta lähestytään ajankäytön ja käytön hallinnan näkökulmista. Miten paljon vietämme aikaa eri medioiden parissa? Tunnemmeko lasten erilaiset tavat käyttää medioita? Minkälaisia pelisääntöjä eri medioille perheissä asetetaan? 2. Vanhemmat lapsen mediaympäristön tulkkina Mediasta on tullut vahva arvokasvattaja mitkä ovat vanhempien mahdollisuudet osallistua lasten kasvuun digitaalisessa mediakulttuurissa? Millaista on arkinen mediakasvatus? 3. Pelisäännöt helpottamaan median käytön hallintaa Median käytön hallinnan helpottamiseksi ja ristiriitojen välttämiseksi perheessä on hyvä sopia pelisääntöjä eri medioiden käytölle. Tässä yhteydessä on hyvä esitellä myös koulun pelisääntöjä esim. tietokoneen käytön suhteen. Oppilaskysely medioiden käytöstä Ryhmä oppilaita voi toteuttaa koulussa kyselyn, jossa selvitetään oppilaiden mediankäyttöön liittyvää ajankäyttöä ja mieltymyksiä. Kyselyn pohjalta voidaan keskustella ajankäytöstä ja mediasisältöjen lajityypeistä. Lasten oikeudet mediaan Lasten oikeuksien päivänä on oiva tilaisuus käydä läpi Lapsen oikeudet mediaan konkretisoimalla, mitä eri kohdat käytännössä tarkoittavat. Jatkotehtävänä voidaan käydä läpi, mitä nuo konkretisoinnit vaatisivat lapsilta itseltään ja/tai heidän vanhemmiltaan. Lasten tekemät konkretisoinnit oikeuksistaan voidaan käyttää materiaalina keskustelulle vanhempainillassa. Ideoita aamunavaukseen Aamunavauksia voidaan hyödyntää Koulurauhan teemojen esiintuomisessa. Tässä on viestintä ja mediataitojen kokonaisuuteen ideoita. Useimpiin näistä löytyy lisätietoa muista tämän kokonaisuuden vihjeistä ja materiaaleista. 4
5 väkivalta medioissa vaikuttaa meihin medialukutaito auttaa tulkitsemaan sanoman -viestin purkaminen kysymyksillä (esim. väkivaltainen uutinen tai voimakkaasti vetoava mainos) koulukiusaaminen lapsen oikeudet hyvään mediaan ja mediakulttuuriin Taustaa: Medialukutaidon perusteet Medialukutaito on keskeinen taito tietoyhteiskunnassa. Medialukutaito auttaa meitä hallitsemaan informaatiotulvaa ja suojautumaan median haitallisilta vaikutuksilta. Ohessa yhdysvaltalaisen Centre of Media Literacy:n tuottaman MediaLitKit:n yleispätevä jäsennys mediaviestien tulkitsemiseen. Viisi peruskäsitettä: Kaikki mediaviestit ovat laadittuja (lisäksi tiedotus/mediavälineiden paikallaolo vaikuttaa aina tilanteeseen) Mediaviestit on laadittu käyttäen välineen mukaista kieltä, omine sääntöineen (esim. chat, tv-uutiset, radiomainos ) Eri ihmiset käsittävät samat viestit eri tavoin Mediaan sisältyy aina arvoja ja tapa nähdä asiat Mediaviestit on laadittu tuottamaan voittoa ja/tai valtaa (tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän tietoisesti) Viisi peruskysymystä viestin tulkitsemiseen: Kuka loi tämän viestin? Mitä tekniikoita on käytetty minun huomioni saavuttamiseksi? Kuinka eri ihmiset saattavat ymmärtää tämän viestin erilailla kuin minä? Millaista elämäntapaa, arvoja ja tapaa nähdä asiat esitetään tai jätetään esittämättä tässä viestissä? Miksi tämä viesti lähettiin? Perusteiden käsittelyn jälkeen syvemmälle medialukutaitoon johdattaa hyvin aikuisopiskeluunkin sopiva YLE:n opinportin ohjelmakokonaisuus Media ja me. Kokonaisuus käsittää viisi osaa mediakasvatuksen ja medialukutaidon käsittelyyn erilaisin tehtävin. Aineisto on käytettävissä sekä kirjallisena että multimediana tietokoneelta Osa 1: Tietotulva Osa 2: Uutisten puolueettomuus Osa 3: Media myyttien luojana Osa 4: Mainontaa vai journalismia Osa 5: Mediakasvatus Alakouluille Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja 5
6 Oppilaskysely medioiden käytöstä Tulevaisuuden mediaympäristö (keskustelu- ja piirtämistehtävä) Medialukutaidon perusteet -oppitunti Koulukinoesitys koulullenne Tehtävä: Lasten oikeudet mediaan Mediapäiväkirja Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja Opettaja valitsee oppilaiden ikäryhmään sopivan jonkin verran väkivaltaa sisältävän tv-ohjelman tai videon, joka katsotaan yhdessä. Oppilaille annetaan erilaisia ryhmätehtäviä ohjelman sisältävän väkivallan tarkkailuun, esim: Ø laske sanallisen väkivallan ilmentymät Ø laske fyysisen väkivallan ilmentymät Ø kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia sanallisilla väkivallan teoilla on Ø kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia fyysisillä väkivallan teoilla on Katsomisen jälkeen kukin havaintoryhmä kertoo tuloksensa, ja tulosten pohjalta keskustellaan väkivallan esittämisestä mediassa. Lisäksi voidaan keskustella väkivallan vaikutuksista oppilaiden omien kokemusten pohjalta. Hyödyllistä taustatietoa tähän tehtävään löytyy esim. Valtion elokuvatarkastamon julkaisemasta raportista Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu (pdf), jossa kerrotaan Munkkiniemen peruskoulussa toteutetusta kriittisen katselun työpajasta. Oppilaskysely medioiden käytöstä Ryhmä oppilaita voi toteuttaa koulussa kyselyn, jossa selvitetään oppilaiden mediankäyttöön liittyvää ajankäyttöä ja mieltymyksiä. Kyselyn pohjalta oppilaat voivat tehdä jutun koulun lehteen tai verkkosivuille. Kyselyn pohjalta voidaan keskustella ajankäytöstä ja mediasisältöjen lajityypeistä. Jos kysely tehdään valmiiden kysymyspohjan mukaan, on siihen saatavissa myös vertailulukuja. Kyselypohja julkaistaan tällä sivulla lokakuun aikana. Tulevaisuuden mediaympäristö (keskustelu- ja piirtämistehtävä) Pohtikaa ensin omaa päivittäistä mediaympäristöänne. Mitä erilaisia medioita siihen kenelläkin kuuluu? Kuinka paljon päivässä vietätte aikaa eri medioiden parissa? Pohtikaa sitten oppilaiden vanhempien lapsuutta, miten mediaympäristö oli erilainen 30 vuotta sitten? Keskustelun jälkeen jokainen voi piirtää tulevaisuuden mediakodin sellaisena kuin sen toivoisi olevan. Medialukutaidon perusteet Medialukutaito on keskeinen taito tietoyhteiskunnassa. Medialukutaito auttaa meitä hallitsemaan informaatiotulvaa ja suojautumaan median haitallisilta vaikutuksilta. Ohessa yhdysvaltalaisen Centre of Media Literacy:n tuottaman MediaLitKit:n yleispätevä jäsennys mediaviestien tulkitsemiseen: ( 6
7 Viisi peruskäsitettä: Kaikki mediaviestit ovat laadittuja (lisäksi tiedotus/mediavälineiden paikallaolo vaikuttaa aina tilanteeseen) Mediaviestit on laadittu käyttäen välineen mukaista kieltä, omine sääntöineen (esim. chat, tv-uutiset, radiomainos ) Eri ihmiset käsittävät samat viestit eri tavoin Mediaan sisältyy aina arvoja ja tapa nähdä asiat Mediaviestit on laadittu tuottamaan voittoa ja/tai valtaa (tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän tietoisesti) Viisi peruskysymystä viestin tulkitsemiseen: Kuka loi tämän viestin? Mitä tekniikoita on käytetty minun huomioni saavuttamiseksi? Kuinka eri ihmiset saattavat ymmärtää tämän viestin erilailla kuin minä? Millaista elämäntapaa, arvoja ja tapaa nähdä asiat esitetään tai jätetään esittämättä tässä viestissä? Miksi tämä viesti lähettiin? Koulukinoesitys koulullenne Elokuvat ovat osa nuorten Mediakulttuuria. Elokuvan kautta voidaan lähestyä monia keskeisiä medialukutaidon ja mediakasvatuksen osia. Elokuvien käytöstä opetuksessa on olemassa hyvää opetusmateriaalia valmiina Koulukinon toimesta. Elokuvan katsominen mahdollistaa hyvin Koulurauhan teemojen mm. kiusaamis- ja väkivalta-aiheiden sekä lasten oikeuksien käsittelyn, kun ne huomioidaan filmiä valittaessa ja tehtäviä suunniteltaessa. Filmiä valittaessa on myös muistettava ikäsuositukset sekä herkimmät oppilaat. Alla muutamia koulurauhan teemoihin liittyviä alaluokille sopivia filmejä, joihin liittyy myös opetusmateriaalia esim.: Leijonankesyttäjä Näkymätön Elina Sokkotanssi Pokémon Tehtävä: Lasten oikeudet mediaan Lasten oikeuksien päivänä on oiva tilaisuus käydä läpi Lapsen oikeudet mediaan oppilaiden kanssa tai sitten jossakin muussa yhteydessä. Tehtävä: Miten lapset konkretisoisivat oheisen julistuksen eri kohdat? Esim. Lapsen oikeus olla ymmärtämättä kaikkea voisi tarkoittaa että lapsella on oikeus saada selitys aikuiselta, mitä nähty tarkoittaa ja mihin se liittyy 7
8 että lapselta ei tule odottaa, että hän ymmärtäisi näkemänsä asian merkityksen omalta kannaltaan oikein että lapselta ei tule odottaa, että hän ymmärtäisi aina, mikä mediassa on /tai voisi olla totta ja mikä vain kuvitelmaa. Jatkotehtävänä voidaan käydä läpi, mitä nuo konkretisoinnit vaatisivat lapsilta itseltään ja/tai heidän vanhemmiltaan. Lasten tekemät konkretisoinnit oikeuksistaan voidaan käyttää materiaalina keskustelulle vanhempainillassa. Yläkouluille Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja Oppilaskysely medioiden käytöstä Kriittisen katselun tehtävä - median henkilöhahmot Medialukutaidon perusteet -oppitunti Mediapäiväkirja Ideoita oppilaiden omiin mediaprojekteihin: Oma video Koulukinoesitys koulullenne Luokalle tai koululle oma lehti Mediaväkivalta - kriittisen katselun työpaja Opettaja valitsee oppilaiden ikäryhmään sopivan jonkin verran väkivaltaa sisältävän tv-ohjelman tai videon, joka katsotaan yhdessä. Oppilaille annetaan erilaisia ryhmätehtäviä ohjelman sisältävän väkivallan tarkkailuun, esim: laske sanallisen väkivallan ilmentymät laske fyysisen väkivallan ilmentymät kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia sanallisilla väkivallan teoilla on kirjaa ylös, minkälaisia seurauksia fyysisillä väkivallan teoilla on Katsomisen jälkeen kukin havaintoryhmä kertoo tuloksensa, ja tulosten pohjalta keskustellaan väkivallan esittämisestä mediassa. Lisäksi voidaan keskustella väkivallan vaikutuksista oppilaiden omien kokemusten pohjalta. Hyödyllistä taustatietoa tähän tehtävään löytyy esim. Valtion elokuvatarkastamon julkaisemasta raportista Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu, jossa kerrotaan Munkkiniemen peruskoulussa toteutetusta kriittisen katselun työpajasta. Oppilaskysely medioiden käytöstä Ryhmä oppilaita voi toteuttaa koulussa kyselyn, jossa selvitetään oppilaiden mediankäyttöön liittyvää ajankäyttöä ja mieltymyksiä. Kyselyn pohjalta oppilaat voivat tehdä jutun koulun lehteen tai verkkosivuille. Kyselyn pohjalta voidaan keskustella ajankäytöstä ja mediasisältöjen lajityypeistä. Jos kysely tehdään valmiiden kysymyspohjan mukaan, on siihen saatavissa myös vertailulukuja. Kyselypohja julkaistaan tällä sivulla lokakuun aikana. 8
9 Kriittisen katselun tehtävä- median henkilöhahmot Ryhmäläiset tarkastelevat jotain tv-ohjelmaa arvojen ja elämäntavan näkökulmasta. Kukin oppilas tai pienryhmä valitsee sarjan, henkilöhahmon tai julkisuuden henkilön purettavaksi. Tavoitteena on analysoida, mistä tekijöistä hahmo koostuu, mitkä tekijät rakentavat hänen identiteettiään ja mitä ne kertovat hahmosta. Erilaisiin elämäntapoihin liittyvät tilanteet ja henkilöhahmot kirjataan mediapäiväkirjaan. Analysoinnin pohjalle valitaan 1-3 alla olevista vastakkaisista tekijöistä: tuhlaajat elämäntapanaan kuluttaminen ( ympäristön säästäjä) vapaamatkustajat tavoitteenaan oma etu ( yhteisön etu) porskuttajat asenteena kaikki mulle heti ( pitkäjänteisyys, tulevaisuuden huomioiminen) kiusaajat ratkaisevat ongelmansa fyysistä tai henkistä väkivaltaa käyttäen ( sovittelevasti) tosimachot / barbiet suhtautuvat sukupuolirooleihin stereotyyppisesti ( ennakkoluulottomasti ja avoimesti) hyväksikäyttäjät suhtautuvat vastakkaiseen sukupuoleen esineellistävästi ( kunnioittava) Medialukutaidon perusteet Medialukutaito on keskeinen taito tietoyhteiskunnassa. Medialukutaito auttaa meitä hallitsemaan informaatiotulvaa ja suojautumaan median haitallisilta vaikutuksilta. Ohessa yhdysvaltalaisen Centre of Media Literacy:n tuottaman MediaLitKit:n yleispätevä jäsennys mediaviestien tulkitsemiseen Viisi peruskäsitettä: Kaikki mediaviestit ovat laadittuja (lisäksi tiedotus/mediavälineiden paikallaolo vaikuttaa aina tilanteeseen) Mediaviestit on laadittu käyttäen välineen mukaista kieltä, omine sääntöineen (esim. chat, tv-uutiset, radiomainos ) Eri ihmiset käsittävät samat viestit eri tavoin Mediaan sisältyy aina arvoja ja tapa nähdä asiat Mediaviestit on laadittu tuottamaan voittoa ja/tai valtaa (tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän tietoisesti) Viisi peruskysymystä viestin tulkitsemiseen: Kuka loi tämän viestin? Mitä tekniikoita on käytetty minun huomioni saavuttamiseksi? Kuinka eri ihmiset saattavat ymmärtää tämän viestin erilailla kuin minä? Millaista elämäntapaa, arvoja ja tapaa nähdä asiat esitetään tai jätetään esittämättä tässä viestissä? Miksi tämä viesti lähettiin? Perusteiden käsittelyn jälkeen syvemmälle medialukutaitoon johdattaa hyvin YLE:n opinportin ohjelmakokonaisuus Media ja me: 9
10 Se käsittää viisi osaa aineistoa vaikkapa viidelle tunnille - mediakasvatuksen ja medialukutaidon käsittelyyn erilaisin tehtävin. Aineisto on käytettävissä sekä kirjallisena että multimediana tietokoneelta. Osa 1: Tietotulva Osa 2: Uutisten puolueettomuus Osa 3: Media myyttien luojana Osa 4: Mainontaa vai journalismia Osa 5: Mediakasvatus Mediapäiväkirja Hyvä tehtävä mainontaan liittyen Bongaa tupakka mediasta löytyy Työkalupakin nettisivuilta Tehtävää voi syventää ja monipuolistaa ottamalla käsittelyn tueksi opetusmateriaalia kanadalaisilta Media Awareness Network -sivustolta: aiheesta Tobacco advertaising. Löytyneistä materiaaleista suositeltavia ovat mm.: Freedom to smoke Mirror Image Thinking like Tobacco company Ideoita oppilaiden omiin mediaprojekteihin: Oma video Videon tekemisen teknisten taitojen opettelun rinnalla oppilaiden on tarkoitus oppia rakentamaan mediaviestejä ja tulkitsemaan niitä paremmin. Tavoite on opetella, miten mediassa voidaan käsitellä tärkeitä asioita esim. väkivaltaan puuttumista. Elokuvan (videon) tekemisestä löytyy oppilaiden käyttöön hyviä teknisiä ohjeita. Näissä ohjeissa keskitytään tekniseen ja taiteelliseen suoritukseen, joiden rinnalla opettajan rooli on tuoda mediakriittistä ja mediakasvatuksellista näkökulmaa sisältöön. Koulukinoesitys koulullenne Elokuvat ovat osa nuorten mediakulttuuria. Elokuvan kautta voidaan lähestyä monia keskeisiä medialukutaidon ja mediakasvatuksen osia. Elokuvien käytöstä opetuksessa on olemassa hyvää opetusmateriaalia valmiina Koulukinon toimiessa. Elokuvan katsominen mahdollistaa hyvin Koulurauhan teemojen mm. kiusaamis- ja väkivalta-aiheiden sekä lasten oikeuksien käsittelyn, kun ne huomioidaan filmiä valittaessa ja tehtäviä suunniteltaessa. Filmiä valittaessa on myös muistettava ikäsuositukset sekä herkimmät oppilaat. Koulurauhan teemoihin liittyviä filmejä ovat esim.: Leijonankesyttäjä (alaluokille) Näkymätön Elina (myös alaluokille) 10
11 Parempi kuin Beckham (yläluokille) Pitkä kuuma kesä (yläluokille) Sokkotanssi (myös alaluokille) Virgin Suicides (yläluokille) Pokémon (alaluokille) Projektin kokonaisuuteen kuuluu mm.: 1. ennakkovalmistelut 2. itse esityksen järjestäminen 3. katsomiseen liittyvien tehtävien valmistelu, eri oppiaineiden näkökulmien huomioiminen 4. katsotun purku 5. purun raportointi esim. lehtijuttuina: leffa-arvostelu, sisältökritiikkiä (esim. väkivalta elokuvassa, miehen rooli, alkoholin käyttö, tupakointi, rasismi tms..) Tehkää luokalle tai koululle oma lehti. Lehden tekemisen kautta opitaan monenlaisia asioita. Lehteä voi käyttää myös vaikuttamisen välineenä. Lehden sisällön voi koostaa vaikka kaikkiin eri oppiaineisiin kuuluvista osasista. Lehti toimii hyvin välineenä esim. katsotun Koulukinoesityksen raportoinnissa. Lehden tekemiseen on monia tapoja. Sen voi toteuttaa joko perinteisesti paperilla tai modernimmin verkkolehtenä. Yksi mahdollisuus on tehdä seinälehti. Lehden tekemisestä osana koulutyötä löytyy hyvä ohje Opetushallituksen sivuilta. Tosin useimmissa näistä ohjeista, kuten muissakaan tekemiseen painottuvissa ohjeissa, ei medialukutaidon kehittämistä juurikaan huomioida, joten se jää opettajan tehtäväksi (ks. medialukutaidon perusteet). Verkkolehden tekemisestä on olemassa hyvä ruotsinkielinen työkalu Tidningsfabriken opetushallituksen sivuilla. Suomenkielinen version julkaistaan syksyn aikana. 11
Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014
Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotLapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010
18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotKartta ja kompassi. 9. lk
lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
LisätiedotLapset ja medialukutaito
Lapset ja medialukutaito Turku 14.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen
LisätiedotValtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa
Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKeskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto
Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotLapset ja medialukutaito
Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen
LisätiedotOpetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.
Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotJutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotVarhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään
Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset
LisätiedotAuranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24
Page 1 of 8 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 57 vastaajaa 24 (42 %) 33 (58 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotSopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa
Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotDigitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry
Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Lisätiedot5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)
1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Lisätiedot1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.
1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät
LisätiedotIhmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1
Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotRISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi
RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotMaailman Suurin Vanhempainilta
Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotMAINOKSENMURTAJAT. Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk)
MAINOKSENMURTAJAT Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk) Projektin idea - Päädyimme tähän ideaan, koska se yhdisti ryhmää: mainokset ovat osa äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä, mainonnan etiikka liittyy
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF
LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotOPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa
OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa
LisätiedotMeidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki
SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotMedialukutaitoa esi- ja alkuopetuksessa
Medialukutaitoa esi- ja alkuopetuksessa Oulu 3.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotMediakasvatuksella monilukutaitoiseksi
Mediakasvatuksella monilukutaitoiseksi MEMO2 - Mediapolulta monilukutaitoa täydennyskoulutushanke Rauna Rahja / Mediakasvatusseura Outi Laine / Maija Puska / Aikakausmedia Päivän agendalla Mediakasvatusta
LisätiedotLänsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma
Länsimäen koulu, Vantaa Salla Kurki ja Sari Lusma Monikulttuurinen koulumme muuttuu 1.-9- koulusta 5.-9- kouluksi ja lähelläolevasta koulusta tulee 1.-4- koulu meille tulee uusia oppilaita (6. -7.lk).
LisätiedotOPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)
OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotVARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)
VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014 suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) 1 (19) SISÄLTÖ SIVU KUINKA KAUAN OLET TOIMINUT NYKYISESSÄ
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia
1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas
LisätiedotTyöelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä
Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille ohjeita järjestäjille Työelämän monet polut ja erilaiset
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
Lisätiedotideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ
13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle
LisätiedotTerveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)
Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa
LisätiedotFAKTABAARIEDU. Faktantarkistustaitoja opetuskäyttöön
FAKTABAARIEDU Faktantarkistustaitoja opetuskäyttöön Faktabaari on ainoa Suomessa toimiva faktantarkistaja. Toimimme osana kansalaisyhteiskunnan pyrkimystä puolustaa itseään. Tavoitteenamme on jatkuva faktantarkistustoiminta
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta
Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotKankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA
Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN
LisätiedotMEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T
MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja
LisätiedotVuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media
Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotKAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa
KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan
LisätiedotKoulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015
Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotTervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa
Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotTurun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund
Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun
LisätiedotMITÄ MEDIAKASVATUS ON?
MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,
Lisätiedot