Valtuutettu Hanna Susitaipaleen ynnä muiden valtuustoaloite valtakunnalliseen Kaikukortti-kokeiluun liittymisestä

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto Kaupunginhallitus Valtuutettu Hanna Susitaipaleen ynnä muiden valtuustoaloite valtakunnalliseen Kaikukortti-kokeiluun liittymisestä 3176/ /2018 KV Valtuutettu Hanna Susitaival jätti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen valtakunnalliseen Kaikukortti-kokeiluun liittymisestä. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Teemu Huikuri, Hannele Autti, Mira Laakkonen, Maria Roivas, Sari Koskinen, Oskari Korhonen, Martti Juntunen, Krista Mikkonen, Marko Haakana, Petteri Tahvanainen, Antti Saarelainen, Alia Dannenberg, Ville Elonheimo, Sanna Heinonen, Ari Tielinen, Hannu Holopainen, Satu-Sisko Eloranta, Joakim Kärkäs, Heli Hjälm, Paavo Kähkönen ja Helena Hulmi. HYVOSVJ 62 Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähettää asian hy vin vointi lau ta kun nan sivistys-ja vapaa-aikajaoston valmisteltavaksi. Vihreiden valtuustoryhmä jätti valtuuston puheenjohtajalle Kaikille kult tuu ria Kaikukortilla -valtuustoaloitteen. Aloitteessa ehdotetaan, että Joensuun ryhtyy toimenpiteisiin liittyäkseen Kai kukort ti ko kei luun. Kaikukortti on kortti, joka on kehitetty tukipalveluksi kulttuurin saa vu tet ta vuuden ja tasavertaisen osallistumismahdollisuuden varmistamiseksi kaikille, va ral lisuu des ta riippumatta. Sen tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa ti lantees sa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurie lä mään ja harrastaa taiteen tekemistä. Kaikukortti on suunnattu hen ki löille, joilla on sosiaali- ja terveysalan asiakkuus sellaisella toimijalla, joka on mu ka na Kaikukortti-toiminnassa. Kaikukortin saavan henkilön taloudellinen tilanne on niin huono, että hän ei ilman korttia pystyisi käyttämään Kaikukortin tar joa mia palveluja. Kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja Kai kukort ti-ver kos to jen kulttuurikohteisiin. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset fes ti vaa lit, teatteriesitykset tai konsertit. Kaikukortilla voi päästä maksutta myös kan sa laisopis ton kursseille tai jopa eri urheilutapahtumiin. Korttia voi käyttää pää sään töises ti kaikkien Kaikukorttialueiden kulttuuritarjontaan. Suomen Kan sal lis gal le ria tarjoaa Kaikukortti-asiakkaille myös vapaan sisäänpääsyn Kan sal lis gal le rian museoihin eli Kiasmaan, Ateneumiin ja Sinebrychoffin tai de mu se oon. Kaikukortin oikeudet omistaa Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Yh dis tyk-

2 sen on perustanut 16 suomalaista kulttuurialan kattojärjestöä. Yhdistys toimii taus ta yh dis tyk se nä valtakunnalliselle Kulttuuria kaikille -palvelulle, joka edistää osal lis tu mi sel le avoimia ja monenlaisia yleisöjä ja tekijöitä huomioivia kult tuu ripalve lu ja sekä tarjoaa tietoa ja työkaluja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseen alan työntekijöille. Kaikukortin voi ottaa käyttöön kunta, kaupunki, seutukunta tai maakunta. Kaikukortti on tällä hetkellä käy tös sä Espoossa ja Kainuussa. Lisäksi Lappeenranta kokeilee Kaikukorttia ajalla 6/ /2018, Savonlinna ajalla 2-12/2018, Karkkila ajalla 5-12/2018 ja Ou lu ajalla Kaikukorttikokeilu on tulossa myös Kemiin. Kor tin käyttöönottoa suunnittelevat myös Tornio, Kempele, Kauniainen ja Loh ja. Kortin käyttäjäpaikkakunnilla Kaikukortin myöntäviä tahoja tällä hetkellä ovat seu raa vat tahot: aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö/ohjaamo, kuntouttava työtoi min ta, kriisikeskus, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelut, mielenterveys- ja päih de pal ve lut, neuvolat, perhetyö, seurakunta, talous- ja velkaneuvonta, TYP, vam mais pal ve lut, vanhussosiaalityö sekä erilaiset yhdistykset. Kortti annetaan asiakkaan käyttöön myöntävän tahon työntekijän ja asiakkaan kah den vä li ses sä tai ryhmä-muotoisessa kohtaamisessa, ja myöntö perustuu asiakas suh tees sa havaittuun tarpeeseen. Asiakkaalta ei edellytetä todistuksia tu loista, eikä erillistä tulorajaa kortin saamiselle ole. Kaikukortin haltija voi hankkia maksuttomia pääsylippuja myös alle 16-vuotiaille lap sil leen tai lapsenlapsilleen silloin, kun he menevät yhdessä samaan ta pah tumaan. Henkilökohtainen kortti on voimassa 12 kuukautta myöntöhetkestä ja on il mai nen. Kaikukorttia jakavat toimijat saavat käyttöönsä myös or gani saatio kohtai sia yhteisön Kaikukortteja. Niitä voi käyttää pienryhmäkäynnin jär jes tä mi seen tai työntekijän ja asiakkaan kahdenkeskiseen osallistumiseen esim. osana asiakkaan palvelutarvearviota tai sosiaalista kuntoutusta. Yhteisön Kaikukortin käyttä mi sen edellytys on, että jokaisella pienryhmän jäsenellä on oma Kai ku-kort ti. Kokeilupaikkakunnilla Kaikukortti on saanut erittäin positiivisen vas taan oton. Kulttuuritoimijat ovat lähteneet hyvin toimintaan mukaan ja kortti on tuo nut kulttuuripalveluille uusia käyttäjiä. Pelko, että kortinhaltijat veisivät paik ko ja maksavilta asiakkailta, on osoittanut turhaksi, sillä kortin saaminen ei au to maatti ses ti johda palveluiden käyttöön. Kuitenkin jo tieto, että voi lähteä, on tär keä ja merkittävä kortinhaltijoille ja tuo osallisuuden kokemuksen. Käyt tä jä pa lau te on ollut erinomaista. Kortinhaltijat ovat kokeneet, että heillä on ta sa ver tai nen mahdollisuus osallistua kulttuuritoimintaan. Kortin käyttö on edis tä nyt osal lisuut ta sekä hyvinvointia ja kuntoutumista. Kaikukorttia jakavien toi mi joi den palaute on myös ollut positiivista. Kortti on uusi työväline tukea asiakasta se kä kehittää asiakassuhdetta. Valtuustoaloitteessa mainittu Lappeenranta kokeilee Kaikukorttia ajalla 6/ /2018: Tällä hetkellä Kaikukortin käyttäjiä siellä on Kokeilu on onnis tu nut erinomaisesti ja tarkoituksena on jatkaa toimintaa. Poikkeuksena muihin paikkakuntiin, Lappeenrannassa Kaikukortilla on mahdollisuus käydä myös jää kiek ko- ja jääpallo-otteluissa. Korttia on jaettu eniten ai kuis sosi aa li työn/typ:n kautta sekä kolmannen sektorin toimijan kautta (Heikin talo).

3 Kaikukortti on mahdollistanut osallistumisen kulttuuritoimintaan, mihin ei muuten olisi ollut mahdollisuutta. Kortinhaltijat ovat kokeneet olevansa ta sa ver tai sia muiden kans sa. Työntekijöiden mukaan kortin antamisessa ei ilmennyt min käänlai sia ongelmia. Positiiviseksi koettiin eri tyi ses ti se, että pystyy antamaan jo tain asiakkaalle ilman vastiketta tai asiakkaan tekemiä selvityksiä. Kai ku kor tin käy tön tueksi on organisoitu vapaaehtoisten Piristäjäpalvelu. Piristäjien käyttö on tosin ollut vä häi sem pää kuin odotettiin. Kaikukortin käyttöönoton työmäärä Lappeenrannassa vastasi arvioitua työ määrää 3-6 kk. Käyttöönoton jälkeen vastaava työntekijä on saanut muutaman pu helun kuukaudessa. Työn te ki jä korosti erityisesti hyvän ja jatkuvan tiedotuksen mer ki tys tä kulttuuritarjonnasta sekä lisäksi mukaan tu le vien toimijoiden hyvän pe reh dyt tä mi sen tärkeyttä. Kulttuuritoimijat lähtivät käyttökokeiluun pää sääntöi ses ti innostuneesti. Tärkeää oli saada heille tieto ja luottamus siitä, että kortti menee todella sitä tarvit se vil le, joilla muuten ei olisi edellytyksiä. Päätöksen Kaikukortin jat ko käy tös tä tekee Eksote. Kaikukortin tämänhetkisestä käyttöasteesta saadaan ajankohtaista tietoa marras kuus sa Tilastollista seurantatietoa on olemassa Espoosta ja Kainuusta. Paik ka kun ta koh tai sen haastattelujen perusteella käyttö-aste ei kuitenkaan nouse kokeilukunnissa suureksi. Yhdeksi syyksi arvioidaan kortin saaneiden haas teelli sen elämäntilanne. Kulttuurikaveritoiminnan kautta pyritään madaltamaan lähtö kyn nys tä usealla alueella. Joensuussa kulttuurikaveritoimintaan ver rat ta vaa toimintaa järjestetään Kulttuurikimppa-hankkeen kautta. Jos Joensuun kaupunki päättää ryhtyä toimenpiteisiin liittyäkseen Kai ku kort ti kokei luun, ensimmäinen askel on luoda yhteistyömalli Kaikukortin käytölle Siun So ten ja kaupungin kulttuuripalveluja tuottavien julkisten ja yksityisten tahojen vä lil le sekä löytää kortin myöntäjätahot Siun Soten toimijoista. Jos päätös ko keilus ta tehdään, Kaikukorttikokeilussa on oltava mukana kaikki kaupungin omat kult tuu ri pal ve lu ja tuottavat yksiköt. Lisäksi on tärkeää saada mukaan myös muut keskeiset kulttuuritoimijatahot ja järjestöt, joiden halukkuus mu kaan tu loon on varmistettava. Joensuun kaupungin kulttuuripalveluille ja muille alueen kulttuuritoimijoille Kaiku kort ti voi olla merkittävä tapa tavoittaa uutta yleisöä ja madaltaa erilaisiin tapah tu miin osallistumisen kynnystä. Koska mukana olevat kulttuuritoimijat eivät täl lä hetkellä saa korvausta tarjoamistaan lipuista, voi se ainakin aluksi rajoittaa mu kaan tulevien pienempien kulttuuritoimijoiden osallistumista Kai ku kort ti kokei luun. Jokainen mukana oleva toimija voi itse rajata oman tarjontansa saa tavuut ta. Jos Kaikukortti otetaan käyttöön Joensuussa, sen suurimmat kustannukset liit tyvät kokeilun valmisteluun menevään työaikaan sekä viestintämateriaalin tuot tami seen. Samalla on tärkeätä kuulla etukäteen myös kortin tulevien käyttäjien toi vei ta. Puhelinkeskusteluissa Kaikukorttia käyttävien paikkakuntien edustajien kans sa on tullut ilmi, että käytettävä työaika riippuu kuitenkin siitä, kuinka pal jon kaupunki haluaa panostaa korttiin ja sen mukanaan tuomiin mah dol li suuk siin.

4 Valmisteluvaiheeseen on suositeltu 1 2 henkilön osit-taista työaikaa noin 3 6 kuukauden ajaksi. Työaikaa tarvitaan myös kortin käyttöönottoon liittyviin neuvot-te lui hin sekä perehdyttämiseen. Myös kokeilun aikana kannattaa varata osittais ta työaikaa ainakin yhdeltä henkilöltä. Vaadittava työaika vähenee käyt töönoton jälkeen. Palkkakustannusten lisäksi kustannuksia syntyy Kaikukortin viestintämateriaalin koos ta mi ses ta ja painami-sesta. Alueen koosta riippuen kustannukset ovat n euroa. Kaikukortille tulee tehdä myös oma verkkosivu esimerkiksi osa na kaupungin/kunnan/alueen verkkosivustoa. Verkkosivulla avataan Kai kukor tin perusasioita ja listataan paikallisessa Kaikukortti-verkostossa mukana olevat sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijat. Kustannuksia laskevat valmiit käyt töön ot to-, perehdyttämis- ja vies tin tä ma te ri aa lit. Joensuun kaupungin kulttuuripalveluille ja taidelaitoksille syntyvät kustannukset koos tu vat käytetystä työ-ajasta ja saamatta jääneistä pääsylipputuloista. Tu lo jen menetykset ovat kuitenkin hyvin vähäiset, koska Kaikukorttia käyttävät hen ki löt eivät ilman korttia pystyisi käyttämään kult tuu ri pal ve lu jam me juuri lain kaan. Kuten vihreiden valtuustoryhmän aloitteessa sanotaan, kulttuuri kuuluu kaikille va ral li suu des ta riippumatta. Kulttuurin saavutettavuus ja tasavertainen osal listu mis mah dol li suus ovat yksi tärkeä osa kaupungin vetovoimaa. Jos Joensuun kaupunki päättää ryhtyä toimenpiteisiin liittyäkseen Kai ku kort ti kokei luun, tarvitaan kartoitukseen ja asian valmisteluun noin 6 kuukauden aika. Tä nä aikana kulttuuripalvelut kartoittaa Kaikukortin pilotoinnin edellytykset, kau pun gin kult tuu ri pal ve lui den toimintojen hyödynnettävyyden palveluiden tuot ta mi ses sa, hal lin nol li set kysymykset sekä eri toimijoiden kiinnostuksen Kaiku kort tia kohtaan. Kartoituksessa voidaan hyödyntää Joensuun KAKE 2.0 -hankkeen jär jes tö ver kostoa sekä yleisen kulttuuritoimen Kulttuurikimppa-hankkeen toimintaa. Kult tuuri pal ve luil la ei valmista työvoimaresurssia kartoitukseen. Valmistelija: Sari Kaasinen, kulttuurijohtaja ja Mari Nupponen, projektipäällikkö, Joen suun KAKE 2.0-hanke Liikuntajohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunnan sivistys- ja vapaa-aikajaosto ehdottaa kau pun gin hal lituk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksena Hanna Susitaipaleen ym.valtuustoaloitteeseen kos kien valtakunnalliseen Kaikukortti-kokeiluun liittymisestä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Pykälä 62 käsiteltiin pykälän 60 jälkeen. Kulttuurijohtaja Sari Kaasinen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

5 KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Hanna Susitaipaleen ynnä mui den valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.