Kuperkeikalla käsipalloilijaksi Opas valmentajalle motoriikkaharjoittelun lisäämisestä vuotiailla junioreilla

Transkriptio

1 Kuperkeikalla käsipalloilijaksi Opas valmentajalle motoriikkaharjoittelun lisäämisestä vuotiailla junioreilla

2 Tämä opas on tuotos Turun amk:n fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyöstä Kuperkeikalla käsipalloilijaksi! oppaan kehittäminen käsipallovalmentajalle motoriikan harjoittamisen lisäämisestä vuotiailla käsipallojunioreilla. Käsipallovalmentaja saa oppaasta tärkeää tietoa miten ja kuinka paljon motoriikkaa pitäisi harjoittaa lajiharjoittelun lisäksi. Vinkkejä kotiharjoitteisiin löytyy myös oppaan motoriikkapassista Opas perustuu siihen tutkittuun tietoon joka esitellään opinnäytetyön raportin viitekehyksessä. Oppaan luettavuuden säilyttämiseksi lähdeviitteet jätettiin pois tästä tekstistä. Jos kiinnostusta löytyy ensisijaisten lähteiden lukuun, löytyvät ne raportin tekstissä ja oppaan lähdeluettelossa. Anna Harri Fysioterapiaopiskelija Turun ammattikorkeakoulu 2014

3 Sisällysluettelo Miksi motorisia taitoja pitäisi harjoittaa?... 1 Mitä eri käsitteillä tarkoitetaan?... 2 Miten motorisia taitoja voi harjoittaa?... 7 Motoriikkarata... 8 Vaihtoehtoinen alkulämmittely... 9 Motoriikkaharjoitteita yhdistettynä lajiharjoitteluun.. 10 Motoriikkaharjoitteita Liite Motoriikkapassi Juniorille... 1 Vanhemmille... 1 Hyppynaru... 2 Kieriminen... 3 Juoksutyylit ja hypyt... 4 Pallotekniikka... 5 Tasapainoilu... 6 Ylösalaiset asennot... 7

4 1 Miksi motorisia taitoja pitäisi harjoittaa? Valmentajana pohdit ehkä miksi motoriikka pitäisi harjoittaa kallisarvoisten salivuorojen aikana. Esität mahdollisesti kysymyksen miten käsipalloilija hyötyy kuperkeikasta? On tutkittu että lajiurheilevat lapset nykyään käyttävät liian vähän aikaa motoristen perustaitojen harjoittamiseen, minkä lisäksi lasten motoriset taidot ovat yleisesti alentuneet vuosien varrella. Olisi toivottavaa, että lapset harjoittaisivat motoriikkaa päivittäin, sekä lajiurheilun parissa että vapaa-ajallaan. Koordinaatiotikkaat Saavuttamalla hyvät motoriset taidot jo varhaisessa iässä, lapsella on paremmat edellytykset oppia lajitaitoja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi he kasvavat tasapainoisiksi urheilijoiksi ja myös koulumenestys edistyy. Hyvä koordinaatio ja tasapaino vähentää myös tutkitusti loukkaantumisriskiä käsipalloilijoilla.

5 2 Mitä eri käsitteillä tarkoitetaan? Liikuntakyky Liikuntakyvyillä tarkoitetaan henkilön synnynnäisiä resursseja jotka mahdollistavat mm. motoristen taitojen hankkimista. Kykyjä ei voida harjoittaa, vaan ne muuttuvat motorisen kehityksen aikana. Kyvyt voivat joko helpottaa tai vaikeuttaa jonkin taidon oppimista. Riippuen juniorin kyvyistä, mahdollisuudet oppia taitoja eroavat. Visuomotorisiin kykyihin lasketaan mm. koordinaatio, reagointinopeus ja sorminäppäryys. Fyysisiin kykyihin lasketaan mm. voiman säätely, kestävyys ja maksimiliikkuvuus. Motorinen taito Motorisen oppimisen ja usean toiston kautta saavutetaan motorisia taitoja. Taidoksi määritellään tehtävän suorittamista johdonmukaisesti käyttäen mahdollisimman vähän energiaa ja aikaa. Useimmilla lapsilla on tarvittavat kyvyt pallon heittämiseen, mutta onnistuakseen pallon heitossa useamman kerran osuen maaliin vaaditaan taitoa. Saavutettujen taitojen taso, määrittyy kyvyistä ja ajasta joka käytetään taidon harjoittamiseen. Motoriset taidot voidaan jakaa perustaitoihin (esim. pallon heitto) ja lajitaitoihin (esim. harhautus ja hyppyheitto). Kuva:

6 3 Motorinen oppiminen: Kun keskushermostossa on tapahtunut pysyviä rakenteellisia muutoksia, motorinen oppiminen on tapahtunut ja henkilön motorinen suoritus on muuttunut. Kun juniori johdonmukaisesti ja ajattelematta kykenee ottamaan oikean määrän askelia, ponnistamaan oikealla jalalla ja heittämän osuen maaliin, oppiminen on tapahtunut kyseisen taidon osalta. Kuva: Motorinen suorituskyky Suorituskyvyllä tarkoitetaan yksilön kokonaisvaltaista tapaa suorittaa tehtävä tietyssä ympäristössä. Suorituskyky on kykyjen, oppimisen, taitojen ja tilapäisten tekijöiden (kuten motivaation, väsymyksen ja fyysisen kunnon) summa. Näin ollen yksilö jonka kyvyt suosivat tehtävää ja joka on käyttänyt paljon aikaa motorisen taidon oppimiseen, suoriutuu kyseisestä tehtävästä useimmiten paremmin kuin taidoton henkilö joka ei ole harjoittanut tehtävää. Koska tilapäiset tekijät myös vaikuttavat suoritukseen, saman juniorin suoritus voi vaihdella eri ajankohdilla.

7 4 Motorinen kehitys Kehityksellä tarkoitetaan jatkuvaa muutosta henkilön motorisessa käyttäytymisessä riippuen yksilöstä, ympäristöstä ja tehtävästä. Kuva: Herkkyyskausi Herkkyyskaudella tarkoitetaan sitä ikää jolloin lapsi kehittyy tietyssä asiassa helpoiten. Motoristen taitojen herkkyyskausi sijoittuu ikään Käsipallojunioreiden olisi hyvä panostaa motoriikan harjoittamiseen kyseisellä ikäkaudella. Jos herkkyyskausi laiminlyödään eikä motoriikkaa harjoiteta tarpeeksi nuorena, on kuitenkin mahdollista oppia taitoja myös vanhempana. Mutta koska herkkyyskausi on ohitettu, vaaditaan enemmän aikaa ja toistoja samojen taitojen saavuttamiseen. Tämän takia olisi tärkeää että harjoitteiden fokus ennen murrosikää olisi motoristen taitojen kehittämisessä, ja vasta kun hyvä perusta hallitaan painopiste siirretään lajiharjoittelun pariin.

8 5 Motoriset perustaidot Motoriset perustaidot koostuvat niistä perusominaisuuksista jotka vaaditaan liikkeelle (mm. juoksu, kävely, hyppy, heitto), ja jotka ovat perusta lapsen jatkuvalle kokonaisvaltaiselle kehittymiselle liikunnalliseksi yksilöksi. Käsitteellä ei tarkoiteta lapsen kykyä yhdistää useampaa perustaitoa pidemmäksi sarjaksi, esimerkiksi juoksu ja heitto, tämän olleen yhdistelmämotoriikkaa. Koska perustaidot määrittävät tulevaa lajitaitojen oppimista olisi tärkeää ensin varmistaa perustaitojen hallitsemista niin että ne onnistuvat mahdollisimman energiatehokkaasti, ennen kuin siirrytään vaativampiin taitoihin. Ellei perustaitoja hallita varmasti, johtaa tämä lajitaitojen kehittämisen vaikeuteen. Näin ollen on todella tärkeää keskittyä perustaitojen hankkimiseen nuorella iällä. Kuva:

9 6 Motorinen kontrolli Motorisella kontrollilla tarkoitetaan ihmisen kykyä hallita sensorisia järjestelmiä jotka tarvitaan liikkeen säätelyyn. Lihashermojärjestelmän kautta lihaksia koordinoidaan jotta niiden vuorovaikutus keskenään ja ympäristön kanssa on sujuvaa. Koordinaatiolla tarkoitetaan tahdonalaisten lihasten välistä yhteispeliä esimerkiksi niin että tarvittavat lihakset aktivoituvat oikeassa järjestyksessä tietyn suorituksen aikana. Koordinaatioon käsitteenä kuuluu sekä raajojen sisäistä koordinaatiota että silmä-käsi koordinaatiota. Kuva: Kuva: Tasapaino Tasapainolla tarkoitetaan henkilön kykyä säilyttää asentonsa painopisteen siirtyessä suhteessa tukipintaan. Tämä tapahtuu kehon sensorisen informaation kautta joka välittää tietoa kehon asennosta ja lihasaktivaatiosta.

10 7 Miten motorisia taitoja voi harjoittaa? Yksi mahdollinen tekijä miksi seuraurheilevat lapset harjoittavat liian vähän motoriikkaa on, paitsi fokusointi omaan lajiin, problematiikka matalan aktiivisuuden kanssa. Huomattava osa harjoituksista vietetään odottaen omaa vuoroaan esimerkiksi jonoissa tai ollessaan vaihdossa pelin aikana. Välttääkseen tätä ilmiötä valmentajat voivat aktivoida lapsia jotka eivät vielä ole vuorossa muutamalla motoriikkaharjoitteella. Esimerkiksi lapsia voidaan ohjeistaa 1-3:een motoriikkaharjoitteeseen tullessaan vaihtoon pelin aikana, tai vaihtoehtoisesti jonottamisen aikana harjoitellaan aina vaihtelevaa motorista taitoa. Tämän oppaan lopussa löytyy motoriikkapassi josta valmentajat voivat etsiä ideoita harjoitteisiin (kuperkeikkoja, kärrynpyöriä, tasapainoilua jne.) On suositeltavaa että noin minuuttia jokaisesta treenistä käytettäisiin motoriikkaa parantaviin harjoitteisiin. Tämän lisäksi olisi toivottavaa että nämä harjoitteet sijoitetaan treenien alkuun jolloin hermolihasjärjestelmä toimii parhaiten, ennen väsymistä treenien loppupuolella. Maksimoidakseen junioreiden motivaatiota on tärkeää muistaa että harjoitteiden tulisi olla hauskoja ja haastavia, kuitenkin siten että ne onnistuvat junioreilta. Näistä ohjeista huolimatta, on tärkeää muistaa että jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan. Sen sijaan että sokeasti verrataan lapsen ikää niihin motorisiin taitoihin joista hänen pitäisi suoriutua, on tärkeää analysoida lapsen liikettä ja arvioida missä vaiheessa lapsi on kehityksessään jotta jatkoa voidaan suunnitella. Kuva:

11 8 Motoriikkarata Oiva tapa aloitta treenit on motoriikkaradalla joka rakennetaan penkeistä, köysistä, aidoista, kartioista tai muista välineistä. Juniorit saavat sitten suorittaa radan joko niin että palloa kuljetetaan mukana, tai ilman palloa jolloin fokus on enemmän motoriikkaharjoitteissa kuin lajiharjoittelussa. Ideoita eri pisteisiin ovat: tasapainoilu penkillä, kiipeäminen puolapuissa, heiluminen köysissä, koordinaatiotikkaat, pujottelu kartioiden välillä, kuperkeikkoja, kärrynpyöriä, hyppyjä penkin yli, ryömiminen aitojen ali jne. Näiden lisäksi valmentajat voivat keksiä omia harjoitteita jotka parantavat tasapainoa, koordinaatiota ja motoriikkaa. Esimerkki motoriikkaradasta Vaihtoehtoisesti radan voi suorittaa niin että valmentajat rakentavat radan jonka jälkeen juniorit itse päättävät mitä eri pisteillä tehdään. Näin ollen jokainen juniori saa harjoitteita omalla taitotasollaan, ja ollessaan itse aktiivisia myös innovaatiokyky kehittyy. Yksin toimiessaan valmentajan kannattaa käyttää apunaan valokuvia eri pisteiden tehtävistä. Tällöin valmentaja voi keskittyä oikean tekniikan ohjeistamiseen sen sijaan että muistuttaa lapsia mitä eri pisteillä kuuluu tehdä.

12 9 Vaihtoehtoinen alkulämmittely Hauska tapa lämmitellä on pelata erilaisia versioita jalkapallosta. Tässä harjoitteessa juniorit jaetaan kahteen joukkueeseen pelatakseen jalkapalloa pieniin maaleihin. Toisin kuin tavallisessa jalkapallossa junioreiden kuuluu liikkua matkien eläimiä (karhukävely, rapukävely tai muu junioreiden keksimä eläin). Pelin edetessä valmentaja voi ohjeistaa aina uuteen liikkumistapaan. Rapukävely Karhukävely Toinen tapa sisällyttää motoriikka harjoitteita treeneihin on viestien ja kilpailun kautta. Pelaajat saavat silloin vuorotellen siirtyä sivurajasta toiseen eri liikkumistyyleillä. Vaihtoehtoisesti jos kilpailun haluaa jättää pois kaikki pelaajat voivat suorittaa harjoitteet samaan aikaan. Tässä harjoituksessa on loputtomasti vaihtoehtoja mutta mainitakseen muutama tapa: kottikärrykävely, sammakkohypyt, intiaanihypyt jne. Jos harjoitteet tehdään kilpailuna on erityisen tärkeää valmentajana muistaa ohjeistaa ja painottaa oikeaa suoritustapaa jotta tekniikka ei kärsi. Kottikärrykävely Sammakkohyppy

13 10 Motoriikkaharjoitteita yhdistettynä lajiharjoitteluun On helppoa yhdistää motoriikkaharjoitteita lajiharjoitteluun, nämä harjoitteet kannattaa tehdä vasta kun juniorit hallitsevat käsipallon perusteet. Tavallisen harhautus- tai heittoharjoitteen sijaan junioreita voidaan ohjeistaa tekemään ennen itse lajiharjoitetta esimerkiksi kuperkeikan. Hyökkääjää syöttää siis pallon valmentajalle, suorittaa motorisen tehtävän, saa pallon takaisin ja haastaa puolustajan 1 vastaan 1 tilanteessa. Variaationa kuperkeikan voi vaihtaa kärrynpyörään, tukkikierintään tai vaikka käsilläseisontaan. Riippuen vaikeustasosta valmentajan apu ja varmistus on tärkeää, ja etenkin käsilläseisonnassa on tärkeää että valmentaja on mukana varmistamassa turvallisuuden. Tukkikierintä Toinen versio harjoitteesta on että hyökkääjä näyttää heittoa, ottaa kontaktia puolustajaan ja syöttää pallon valmentajalle. Tämän jälkeen pelaaja tekee kuperkeikan taaksepäin jonka jälkeen haastaa puolustajaa 1 vastaan 1 tilanteessa. Motoriikkaharjoitteita on myös helppo sisällyttää esim. kontrausharjoitteisiin niin että pelaaja tekee ensin annetun motoriikkaharjoitteen jonka jälkeen juoksee nopeaan hyökkäykseen. Kuperkeikka

14 11 Motoriikkaharjoitteita Tämän oppaan liitteenä on motoriikkapassi joka on täynnä harjoitteita joita voit joko antaa kotiharjoitteina junioreillesi, tai vaihtoehtoisesti suoritatte tehtäviä yhdessä treenien aikana. Koska on suositeltavaa että motoriikka harjoitetaan päivittäin olisi hyvää jos juniorit voisivat omalla ajallaan harjoittaa motorisia taitojaan. Valmentajana on tärkeää kannustaa lapsia liikkumaan enemmän, mikä onnistuu passin kotiharjoitteilla. Vaikka harjoitteet passissa on suunniteltu siten että vuotias kykenee suoriutumaan tehtävistä, on tärkeää muistaa että joillakin lapsilla voi olla vaikeuksia joidenkin tehtävien kanssa. Sanotaan että oppiakseen uuden taidon vaaditaan toistoa, mikä tarkoittaa että junioreiden ei oleteta osata kaikkia tehtäviä ensiyrityksellä, vaan paljon harjoittamista vaaditaan. Kun joku harjoite on onnistunut, sen harjoittamista kannattaa kuitenkin jatkaa jotta tehtävä onnistuu yhä tarkemmin ja tehokkaammin. Vaikeuttaakseen harjoitteita niitä voi myös yhdistää sarjoiksi.

15 Motoriikkapassi Kotiharjoitteita käsipallojuniorille Anna Harri, Åbo Yrkeshögskola. 2014

16 1 Juniorille Taitavaksi käsipalloilijaksi tuemiseen vaaditaan monipuolisia taitoja. Suorittamalla tehtävät tässä passissa kehität sellaisia taitoja jotka auttavat sinua matkalla paremmaksi käsipallopelaajaksi. Kun olet onnistunut suorittamaan jonkun harjoitteen saat laittaa rastin ruutuun, ja kun kaikki tehtävät samalla sivulla onnistuvat voit pyytää huoltajan allekirjoitusta sivun alalaitaan. Muistathan, että vaikka olet onnistunut jo kerran jossakin tehtävässä niin kannattaa kuitenkin jatkaa harjoittelua! Jos jokin harjoite mietityttää voit aina kysyä apua valmentajalta tai vanhemmilta! Vanhemmille On tutkittu että lajiurheilevat lapset käyttävät nykyään liian vähän aikaa motoristen perustaitojen harjoittamiseen, minkä lisäksi lasten motoriset taidot ovat yleisesti alentuneet vuosien varrella. Olisi toivottavaa että lapset harjoittaisivat motoriikkaa päivittäin, sekä lajiurheilun parissa että vapaa-ajallaan. Saavuttamalla hyvät motoriset taidot jo varhaisessa iässä, lapsi saa paremmat edellytykset oppia lajitaitoja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi he kasvavat tasapainoisiksi urheilijoiksi ja myös koulumenestys asva. Hyvä koordinaatio ja tasapaino vähentävät myös tutkitusti loukkaantumisriskiä käsipalloilijoilla.

17 2 Hyppynaru tasajalkaa 50 hyppyä oikea jalka 20 hyppyä vasen jalka 20 hyppyä takaperin 50 hyppyä kädet ristikkäin (ennätys: ) (ennätys: ) (ennätys: ) (ennätys: ) (ennätys: ) Kun olet oppinut kaikki versiot voit myös keksiä omia tapoja! Esim. Polvennostot, vuorojaloin, kaksoispyöräytys jne. Kaksoispyörähdys Polvennostot Millaisilla kaikilla tavoilla olet oppinut hyppiä hyppynarulla? Huoltajan allekirjoitus:

18 3 Kieriminen Kuperkeikka Kuperkeikka taaksepäin olan yli Kärrynpyörä Kärrynpyörä väärä jalka edessä Tukki kierintä 5 kierrosta nopeasti 5 kierrosta hitaasti Molemmat suunnat Kun olet oppinut kaikki harjoitteet voit yrittää pitempiä sarjoja, jossa yhdistät liikkeet niin että esimerkiksi ensin teet kärrynpyörän ja jatkat suoraan kuperkeikalla. Kuvaa pisin tekemäsi sarja: Huoltajan allekirjoitus

19 4 Juoksutyylit ja hypyt Polvennostojuoksu 20metriä eteenpäin 20metriä taaksepäin Kuva: Intiaanihyppy 20metriä eteenpäin 20metriä taaksepäin Pakarajuoksu 20metriä eteenpäin 20metriä taaksepäin Sammakkohyppy Kuva: ristiaskel sivuttain 20 metriä Kun olet oppinut kaikki tyylit voit jatkaa niiden harjoittamista ja yhdistää liikkeet sarjoiksi! Huoltajan allekirjoitus

20 5 Pallotekniikka Pomputa palloa 10 kertaa molemmilla käsillä Heitä pallo ilmaan tee piruetti ota pallo kiinni käsillä Heitä pallo ilmaan istu lattialle ota pallo kiinni jaloilla lattiaan Jongleeraa kaksi palloa, yhdellä kädellä (ennätys: ) Pomputa pallo 10 kertaa jaloilla (ennätys: ) Lentopallosyöttö Opettele heittämään erilaisilla palloilla (esim. koripallo, tennispallo, lentopallo) eri tavoin (kahdella ja yhdellä kädellä, pään yli ja alakautta, paikallaan ja vauhdista). Millaisia palloja löydät kotona?: Millaisilla eri tavoilla olet oppinut heittämään ja pomputtamaan palloja?: Huoltajan allekirjoitus:

21 6 Tasapainoilu Seiso yhdellä jalalla (oikea ja vasen) 60 sekuntia 30 sekuntia silmät suljettuna Vaihda asentoa yhden jalan seisonnasta vaakaan Kuinka kauan pysyit asennossa?: Tasapainoilu penkillä Kävele eteenpäin Kävele taaksepäin Sivulle oikealle ja vasemmalle Hypi eteenpäin yhdellä jalalla Kuva: Millaisilla muilla tavoilla osaat tasapainoilla tai liikkua penkillä? Huoltajan allekirjoitus:

22 7 Ylösalaiset asennot Muista pyytää aikuista varmistamaan kun harjoittelet seuraavia asioita ja tee ne mielellään pehmeällä alustalla kuten nurmikolla. Käsillä seisonta (vatsa seinää päin) Päällä seisonta, harjoittele alussa seinää vasten Käsillä seisonta (selkä seinää päin) Käsillä kävely Huoltajan allekirjoitus:

23 8 Lähdeluettelo 48, No 5, Autio, T Liiku ja Leiki Motorisia perusharjoitteita lapsille. Lahtis: VK- Kustannus Č Z ; S ; z ć M ć Đ 4 Influence of fundamental movement skills on basic gymnastics skill acquisition. Science of Gymnastics Journal. Vol. 6, No 2, Foweather, L.; Mc Whannell, N.; Henaghan, J.; Stratton, G. & Batterman, A Effect of a 9-wk. after-school multiskills club on fundamental movement skill proficiency in 8- to 9-yr.-old children: an exploratory trial. Perceptual and Motor Skills. Vol. 106, No 3, Gallahue, D. & Ozmun, J Understanding motor development : Infants, Children, Adolescents, Adults. 6. New York: McGraw-Hill. Hakkarainen, H.; Härkönen, A.; Niemi-Nikkola, K.; Mäenpää, P.; Potinkara, P.; Kujala, A.; Jaakkola, T. & Kantosalo, K Selvitysraportti. Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu. Nuori Suomi ry, Suomen olympiakomitea ry & Suomen Valmentajat ry. Häyrinen, M Käsipallon lajianalyysi. Jyväskylä: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Häyrinen, M Nuorten harjoittelu joukkuepalloilussa. Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylän yliopisto, VALO ry & Suomen Olympiakomitea. Helsinki: Edita Prima Oy Jaakkola, T Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Jyväskylä: PSkustannus. Jaakkola, T. & Kalaja, S Taitoharjoittelu nuoruusvaiheessa. Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylän yliopisto, VALO ry & Suomen Olympiakomitea. Helsinki: Edita Prima Oy Julin, M. & Risto, T Urheilevien lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu. Fysioterapia. Vol. 61, No 5, Kalaja, S Nuorten taitoharjoittelun laatutekijät. Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylän yliopisto, VALO ry & Suomen Olympiakomitea. Helsinki: Edita Prima Oy

24 9 Kalaja, S.; Jaakkola; T.; Liukkonen, J. & Digelidis, N Development of junior high school students' fundamental movement skills and physical activity in a naturalistic physical education setting. Physical Education and Sport Pedagogy. Vol. 17, No 4, Kauranen, K Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Helsingfors: Liikuntatieteellinen Seura ry. Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus & Suomen Käsipalloliitto Huipulle tähtäävän käsipalloilijan urapolku. Viitattu df Logan, S.; Robinson,L.; Wilson, A. & Lucas, W Getting the fundamentals of movement: a meta-analysis of the effectiveness motor skill interventions in children. Child: care, health and development. Vol. 38, No 3, Nationalencyklopedin Motorik. Refererat Pasanen, K.; Kannus, P. & Parkkari, J Liiketaitoharjoittelu vähentää salibandyn nilkka ja polvivammoja. Liikunta & Tiede. Vol. 46, No 5, Sagsjö, A.; Åkered, G.; Ellsén, M. & Zlatevska, A ra Götalandsregionen handikappförvaltningen. Viitattu andlande%20%c3%a5tg%c3%a4rder/att%20l%c3%a4ra%20ut%20motori ska%20f%c3%a4rdigheter.pdf Schmidt, R. & Wrisberg, C Motor Learning and Performance a problem-based learning approach. 2. upplagan. Champaigne, IL: Human Kinetics. Schumway-Cook, A. & Woollacott, H Motor Control : Translating Research into Clinical Practice. 4. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins. Sv 4 tränaren. Viitattu Svenska Handbollförbundet 2014b. Kombinationsmotorik. Viitattu Svenska Handbollförbundet 2014c. Koordinationsträning. Viitattu

25 10 Svenska Handbollförbundet 2014d. Koordinationsträning med boll. Refererat Sääkslahti, A Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Jyväskylän Yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House Talvitie, U.; Karppi, S-L. & Mansikkamäki, T Fysioterapia. 2. Helsinki: Edita Prima Oy. Tidén, - (doktorsavhandling) inför planeringsseminarium. Gymnastik och idrottshögskolan. Stockholm. Refererat Valmennustaito.info Taitokartta. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KiHu, Valo, Kuortaneen valmennuskeskus & Opetus ja kulttuuriministeriö. Refererat van Beurden, E.; Barnett, L.;Zask, A.; Dietrich, U.; Brooks, L. & Beard, J Cab we skill and activate children through primary school physical education? M a collaborative health promotion intervention. Preventive Medicine. Vol. 36, No 4, Vandorpe, B.; Vandendriessche, J.; Lefevre, J; Pion, J.; Vaeyens, R.; Matthys, S.; Philippaerts, R. & Lenoir, M The Körperkoordinations Test für Kinder: reference values and suitability for 6 12-year-old children in Flanders. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. Vol. 21, No 4, Vandorpe, B.; Vandendriessche, J.; Vaeyens, R.; Pion, J.; Matthys, S.; Lefevre, J.; Philippaerts, R. & Lenoir, M Relationship between sports participation and the level of motor coordination in childhood: A longitudinal approach. Journal of Science and Medicine in Sport. Vol. 15, No 3,