Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp), YM:n pääluokka 35

Transkriptio

1 Kuulemistilaisuus 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp), YM:n pääluokka 35 Rakennusteollisuus RT ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Esitämme lausuntonamme seuraavaa: Varainsiirtoveron muutos ja ALV:n korotus tuovat huomattavan kustannuslisän rakentamiseen Budjettiesityksen mukaan varainsiirtoverolakia muutetaan siten, että kiinteistöalan osakekaupan veroprosentti nostetaan 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Samalla ryhdytään verottamaan lainaosuutta. Pidämme erityisesti varainsiirtoverolain muutosta virheenä, johon ei pitäisi ryhtyä. Yhtiölainan verottaminen tuo suuren kustannuslisän sekä asuntokauppaan että vuokra-asuntotuotantoon. Esim. ARA-tuotannossa yhtiölainaa voi olla 95 prosenttia kohteen hankinta-arvosta. Kaikissa niissä tilanteissa, joissa vuokratuotannon asuntoyhtiö tulee rakennuttajalle osakekaupalla, lisää veromuutos kohteen kustannuksia pelkän varainsiirtoverolain muutosten johdosta lähes 2 prosenttia. Muutos kohtelee kiinteistöalaa eriarvoisesti suhteessa muihin aloihin. Lisäksi Suomi joutuu kiinteistösijoitusmaana korostetusti eri asemaan esim. Ruotsin kanssa, missä varainsiirtoveroa ei makseta. Talousarviossa esitetty valtion tukeman tuotannon määrä ei välttämättä toteudu Valtion tukeman tuotannon tilanne on tällä hetkellä niin vaikea, että eräissä RT:n jäsenyrityksissä käydään YT-neuvotteluja siitä syystä, että tarjouspyyntöjä ei tule. Rakenteilla olevien vuokra-asuntojen määrä on hälyttävän pieni. Talousarviossa on varauduttu ensi vuonnakin jopa yli valtion tukeman asunnon rakentamiseen, mutta toteutuma jäänee pienemmäksi. Pidämme ministeri Kiurun esittämiä pääkaupunkiseudun käynnistysavustuksia tarpeellisina, mutta samalla tulisi miettiä muita toimenpiteitä. Asuntoja rakennetaan liian vähän ja myös talouden heikkenemiseen tulee varautua Nykyiset ja suunnitellut määrärahat ja niiden suuntaamismekanismi eivät välttämättä tuo kaivattua lisää esimerkiksi vuokra-asuntotuotantoon. Talouden epävarmuustekijät saattavat edellyttää jo ensi vuonna myös rakennusalan työllisyyden turvaamiseksi keinoja, joilla asuntotuotannon määrää voidaan pitää kohtuullisella tasolla. Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki

2 Rakennusteollisuus RT ry Kuulemistilaisuus 2 (3) Ympäristöministeriöllä tulee olla riittävät resurssit sen tulevien normistojen muutosten valmistelemiseksi Energiatehokkuus- ja ympäristövaatimukset muuttavat Suomessa käytössä olevaa lainsäädäntöä ja rakentamista huomattavasti. Muutokset pitäisi valmistella isoissa kokonaisuuksissa ja valmisteluun tulisi varata riittävästi rahaa, jotta uudistussuunnitelmia voitaisiin ministeriössä huolellisesti tutkia ja hankkia tarvittavat selvitykset. Tilanteen parantamiseksi tulisi RT:n käsityksen mukaan em. seikkojen lisäksi Varautua siihen, että ehdotetut keinot eivät takaa riittävää vuokra-asuntotuotantoa ja pohtia myös muita vaihtoehtoja: taantuman aikana käytössä olleen välimallin jatkojalostaminen tai jonkin muun mallin kehittäminen, jolla vuokra-asuntotuotantoon saataisiin mukaan myös yksityisiä investoreita, yleishyödyllisen asuntotuotannon ehtojen ja yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttaminen houkuttelevammaksi esimerkiksi sidonnaisuuksia järkevästi lyhentämällä, myös muuhun kuin vuokra-asuntotuotantoon satsaaminen. Esimerkiksi asumisoikeusasunnot muodostavat monessa mielessä varteenotettavan vaihtoehdon vuokra-asunnoille ja niille näyttäisi olevan kysyntää sekä asukkaiden että rakennuttajien taholta. rakentamisen ja rakennuttamisen yleisten edellytysten parantaminen ja kustannusten vähentäminen. Kommentoimme tätä kirjelmän lopussa tonttitarjonnan osalta. Varautua mahdolliseen rakennusalan elvytystarpeeseen Vuoden 2008 taantumassa valtio toimi nopeasti ja tehokkaasti. Käyttöön otetun välimallin avulla vältyttiin useiden ihmisten irtisanomisilta ja lomauttamisilta, vaikka niitäkin jouduttiin tekemään. Samalla tehtiin nopealla aikataululla uutta vuokra-asuntoa. Veroja ja veronluontoisia tuloja kertyi noin Välimallin avulla aikaansaatu tuotanto on ollut ainoa viime aikojen merkittävä piristysruiske vuokra-asuntotuotannossa. Mallin etu oli se, että se salli tuotannon myös muille, kuin yleishyödyllisille rakennuttajille ja uusia investoreita löytyikin paljon. Asunnon hinnasta 40 prosenttia on VTT:n selvityksen mukaan erilaisia veroja ja veronluontoisia maksuja. Rakentamisesta saatavat verotulot ovatkin niin merkittävät, että rakentamisesta saatava taloudellinen hyöty ylittää käytännössä aina ne kustannukset, jotka valtiolle sen tukemisesta aiheutuvat. VTT:n vuonna 2008 tekemän Rakentamisen kustannusvaikutukset -selvityksen mukaan - miljoonan euron sijoitus rakentamiseen työllistää 17 henkilöä. - Kerrostalon neliöhinnasta noin 40 prosenttia on veroja ja veronluontoisia maksuja. (Esimerkiksi 5 miljoonan euron rakennus tuottaa noin 2 miljoonan euron vero- ja veronluontoiset jo rakentamisvaiheessa.)

3 Rakennusteollisuus RT ry Kuulemistilaisuus 3 (3) Tonttipula on edelleen pahin pullonkaula asuntotuotannolle Rakentamiskelpoisten, kohtuuhintaisten tonttien saaminen asuntotuotantoon on niin vuokra-asuntotuotannossa kuin vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa merkittävin uuden asuntotuotannon käynnistymistä haittaava tekijä. Rakennusteollisuus RT ry:n vuosittaisessa asuntotuotantokyselyssä tonttipula ja tonttikustannukset ovat koko luvun olleet suurimpia haittatekijöitä vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymiselle ja asuntotuotannon jälleen elpyessä voidaan tämän epäkohdan nähdä kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Asuntotuotannossa määrällisten tavoitteiden ohella asuntojen hintataso on kysymys, johon tulee löytää ratkaisuja ja eräs keino on tontti- ja kaavoituspolitiikka. Kuntien tuleekin kaavoittaa riittävästi jo etukäteen rakentamiskelpoisia tontteja asuntotuotannon käyttöön. Kaavoituspuolella meillä vallitsee rakennusteollisuuden piirissä suuri yksimielisyys siitä, että kaavoittajat ovat menneet kaavamääräyksissään liian yksityiskohtaisiin vaatimuksiin, jotka nostavat tarpeettomasti rakennuskustannuksia. Helsingin alueella on arvioitu, että jopa yli 90 prosenttiin asemakaavoista täytyy lupavaiheessa tehdä jonkinlainen poikkeamapäätös, mikä rasittaa sekä rakennushankkeisiin ryhtyviä että rakennusvalvontaviranomaisia. Kaavoissa on ryhdytty määrittelemään jopa rakennusten runkomateriaaleja, vaikka tässä voidaan arvioida piilevän tarkoituksenmukaisuuskysymysten lisäksi myös EU- ja kilpailuoikeudellisia ja valtuusongelmia sen suhteen, voidaanko tämän tyyppisiä päätöksiä tehdä kunnallisella menettelyllä vai tarvitaanko päätöksiin lakitasoinen tausta. Myös muutaman vuoden takaisissa normitalkoissa nähtiin kaavoituksen kustannusvaikutukset merkittävänä asuntojen hintaan vaikuttavana tekijänä. Tämän vuoksi tuleekin maankäyttö- ja rakennuslakiin saada kaavoitusta koskeviin tavoitteisiin kustannusvaikutusten huomioon ottaminen jo kaavoitusvaiheessa. Rakennusteollisuus RT ry:n näkemyksen mukaan yksityisen omistuksessa olevan maan kaavoittamista on lisättävä silloin, kun se sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta otollisesti maanomistusolosuhteista riippumatta. Kuntia pitää kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön kaavoituksessa. Maanomistajan aloitteisiin tarttuminen johtaa myös kysyntää vastaaviin, toteutuskelpoisiin maankäyttöratkaisuihin. Maankäyttösopimusten käyttöä tuleekin lisätä, sillä sopimuksen kautta ao. alueen asukkaat osallistuvat infrarakentamisen kustannuksiin eikä kunta voi vetäytyä rahoitusvaikeuksiensa taakse. Maankäyttösopimuksissa määrättävien sopimuskorvausten kohtuullisuuteen ja tasapuolisuuteen pitää kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä nykyisellään ne ovat huomattavan suuria, perustelemattomia ja tuovat omalta osaltaan merkittävän kustannuslisän asuntojen hintoihin. Maankäyttösopimusten epäkohdaksi on havaittu myös se, että kunta perii niiden perusteella yleensä korvaukset heti, mutta maankäyttö- ja rakennuslaki sallii infran rakentamisen siirtämisen jopa 10 vuoden päähän. Rakennusteollisuus RT ry Kirsi Palviainen Elinkeinoasioiden johtaja Liite Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannekatsaus, elokuu 2012

4 Bo Salmén Rakentamisen suhdanteet, välitarkistus elokuu 2012 Oheinen katsausteksti sekä Keskeiset suhdannekuvaajat- ja asuntotuotantotaulukko tarkentuvat lokakuussa julkaistavassa RT:n suhdanne-ennusteessa. Talouskehitys Kansainvälisen talouden näkymät ovat kevään ja kesän aikana pysyneet epävarmoina. Yhdysvaltain talouden kasvu on osoittautumassa odotettua vaimeammaksi. Euroopassa velkaantuneiden maiden aiheuttama rahamarkkinoiden epävarmuus varjostaa suhdannenäkymiä ja teollisuuden luottamus rakoilee. Heikkojen kasvunäkymien vuoksi korkotasoa on alennettu. Suomen talouden kasvun arvioidaan hidastuneen selvästi vuoden toisella neljänneksellä, erityisesti vientiteollisuuden näkymät ovat vaimentuneet. Kuluttajien usko Suomen talouteen on yhä heikompi. Yleinen luottamus talouteen ja odotukset Suomen taloudesta heikkeni heinäkuussa edelliskuuhun verrattuna. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen vajosi lähes vuosien lukemiin. Arviot tulevasta talouskasvusta ovatkin heikentyneet kesän aikana. EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys oli alkukesällä kohtalaista, ja tämänhetkistä tilannetta kuvataan vähän keskimääräistä heikommaksi. Teollisuudessa ja rakentamisessa uusia tilauksia saatiin varsin odotetusti, mutta tuotannon ja myynnin kehitys oli kaikilla toimialoilla varsin vaisua. Kielteiset talousuutiset ovat pitäneet epävarmuutta yllä. Tällä hetkellä on vaikea arvioida tulevaa talouskehitystä. Odotettavissa on kuitenkin, että talouskasvu jäänee aiemmin arvioitua heikommaksi etenkin ensi vuonna, mikä osittain aiheutuu kansainvälisen talouskehityksen heikkoudesta. Rakentaminen Rakentamisen näkymät pysyivät alkuvuonna kohtuullisina. Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaistujen tilastojen mukaan rakentaminen kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä vielä 2 prosenttia, kun tarkistettujen tietojen mukaan kasvu oli viime vuonna yli 3 prosenttia. Talonrakennusinvestoinnit supistuivat kuitenkin prosentin, mutta investoinnit maa- ja vesirakennuksiin kasvoivat 4 prosenttia. Talonrakennustöiden aloitukset vähenivät tammi-maaliskuussa 3 prosenttia. Rakennusluvat supistuivat tammitoukokuussa 27 prosenttia osittain viime vuoden korkean vertailutason vuoksi. Uudisrakentaminen väheni tammi-toukokuussa vuodentakaisesta lähes 3 prosenttia. Asuinrakentamisen supistuminen oli 5 prosenttia ja toimitilarakentamisen prosentin. Rakentamisen liikevaihtoindeksi osoitti, että tammi-toukokuussa kasvua oli noin 9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Asuntoja aloitettiin viime vuonna kappaletta. Valtion tuen turvin käynnistettiin arviolta asuntoa. Tänä vuonna aloitetaan viimevuotista huomattavasti vähemmän ARA asuntoja. Kiinnostus normaalien tuettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen on ollut vähäistä tänä vuonna. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon näkymät ovat pysyneet hyvinä alhaisten korkojen ja kohtalaisesti sujuneen alkuvuoden asuntokaupan takia. RT:n toukokuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja lähtisi liikkeelle tänä vuonna jopa enemmän kuin viime vuonna. Ennusteen mukaan tänä vuonna aloitetaan vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja perustajaurakointina kuitenkin hieman vähemmän eli Myymättömien valmiiden asuntojen määrä on pysynyt pienenä. Vuonna 2011 aloitettiin noin erillispientalon rakentaminen, mikä oli 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pientaloteollisuuden myynti on ollut jäljessä viimevuotisesta, joten kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan

5 omakotitaloa. Yhteensä arvioidaan tänä vuonna käynnistyvän asunnon rakennustyöt, mikä on hieman vähemmän kuin kevään ennusteessa. Keväällä arvioitiin asuntotuotannon kääntyvän hienoiseen kasvuun ensi vuonna. Näillä näkymillä asuntotuotanto pikemminkin supistuu tai pysyy ennallaan. Asuntojen hintataso on alkuvuonna jatkanut nousuaan, mutta hidastuneena. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat huhtikesäkuussa koko maassa 0,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan ja muualla maassa hinnat nousivat prosentin. Uusien asuntojen hinnat nousivat 4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna hinnat kohosivat 6 prosenttia. Toimitilarakentamisen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä. Lupakehitys tammitoukokuussa viittaa siihen, että loppuvuonna vain julkisia palvelurakennuksia rakennettaan enemmän kuin viime vuonna. EK:n kesäkuisen investointikyselyn mukaan teollisuuden kuluvan vuoden investointinäkymät ovat epävarmat, ja investointien kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen prosenttiin. Rakennuskustannukset nousivat 2,3 prosenttia vuoden 2012 kesäkuussa edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 2 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 1,8 prosenttia ja muiden panosten hinnat 5,6 prosenttia. Rakentamisen määrä vähenee tänä vuonna 2-4 prosenttia. Talonrakennusöiden aloitusmäärä supistuu noin 35 miljoonaan kuutiometriin. Asuntotuotantoennustetta on hieman pudotettu valtion tukeman tuotannon vaisuuden takia. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen mukaan hyväksymisvaltuutta on hieman korotettu ensi vuodeksi. Toimitilarakentamisen ennustelukuja ei ole korjattu tämän vuoden osalta. Korjausrakentamisen odotetaan edelleen lisääntyvän, mutta maa- ja vesirakentamisessa kasvuluvut jäävät odottamaan ensi vuotta. Vuoden 2013 rakentamisen määrän odotetaan pysyvän ennallaan tai supistuvan edelleen hieman lisääntyneen epävarmuuden vuoksi. Viime kevään ennusteeseen verrattuna sekä asuntotuotannon että toimitila-aloituksia on hieman tarkistettu alaspäin. Valtiovarainministeriön ehdottama varainsiirtoveron korotus ja muutos koskemaan myös velkaosuutta voi vaikuttaa paitsi asuntokauppaan myös toimitilojen rakentamiseen. Rakennusteollisuuden suhdannetilanne EK:n heinäkuussa tekemän tiedustelun mukaan rakennusalan yritykset arvioivat tämänhetkisen suhdannetilanteensa olevan lähellä keskimääräistä. Tuotannon kehitys oli alkukesällä odotuksia heikompaa, mutta tilauskanta on normaalin tuntumassa. Lähikuukausien tuotantokehityksestä odotetaan melko vaisua, ja suhdannenäkymät ovat miinuksella osin kausivaihtelustakin johtuen. Henkilöstöodotukset ovat melko vaisut, ja henkilöstömäärän ennustetaan laskevan jonkin verran. Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli kuluvan vuoden tammikesäkuussa keskimäärin eli vain henkilöä pienempi kuin vastaavaan aikaan vuonna Rakennusyritysten saamien uusien tilausten määrä laski jonkin verran toisella neljänneksellä. Tilauskannan kuvataan pysyneen lähes ennallaan. RT:n tilauskantaseurannan mukaan talonrakennusyritysten tilauskanta hieman supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Tilauskanta oli kuitenkin arvoltaan yli 17 prosenttia yli viimevuotisen tason maaliskuun lopussa. Rakennustuoteteollisuuden yritykset arvioivat tämänhetkistä suhdannetilannettaan vähän tavanomaista heikommaksi. Uusia tilauksia saatiin alkukesällä aiempaa niukemmin ja myös tuotantomäärät laskivat vähän. Henkilöstön supistuminen hidastui. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat myös varsin varovaiset, ja suhdannetilanteen nähdään heikentyvän jonkin verran loppuvuoden aikana. Maa- ja vesirakentamisen alkuvuoden myönteisen kehityksen vuoksi, ennustetta on korjattu ylöspäin kuluvan vuoden osalta. Liitetaulukot

6 Rakentamisen suhdanteet, Elokuu 2012 Keskeiset suhdannekuvaajat Bruttokansantuote, määrän muutos, % -8,5 3,3 2,7 1,0 2,0 Euribor, 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 1,3 1,3 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,5 2,8 3,0 3,0 Rakennuskustannusindeksi, muutos, % -1,1 1,1 3,3 2,5 2,5 Rakentaminen 1, määrän muutos, % -8,7 8,8 4,6-3,0-2,0 Korjausrakentaminen 2,7 4,1 2,5 3,0 3,0 Rakennusinvestoinnit -15,1 7,8 3,4-3,0-2,0 Talonrakennukset -16,3 10,3 5,9-4,0-3,0 Maa- ja vesirakennukset -7,9-3,4-10,9 1,0 0,0 Talonrakennustuotannon käynnistyminen, 31,5 38,4 38,0 35,3 35,0 milj, m 3 Asuinrakennukset 9,2 13,6 12,9 11,5 11,5 Liike- ja toimistorakennukset 5,8 6,4 6,9 6,0 6,0 Julkiset palvelurakennukset 2,9 3,1 2,6 3,0 3,0 Teollisuus- ja varastorakennukset 6,6 7,9 8,9 7,5 7,5 Maatalousrakennukset 3,6 3,7 3,1 3,5 3,5 Muut rakennukset 3,4 3,7 3,6 3,8 3,5 Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl Vapaarahoitteiset Valtion tukemat asunnot Työllinen työvoima, henkilöä Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd, 2,5 2,4 3,2 3,3 3,4 Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 5,8 4,9 4,8 6,0 Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 10,0 9,8 10,7 10,0 1 Kiinteähintainen arvonlisäys Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

7 ASUNTOTUOTANTO TALOTYYPIN JA RAHOITUSMUODON MUKAAN Elokuu 2012 ALOITUKSET ASUNTOJA (kpl) ennuste 2013 ennuste RIVI- JA KERROSTALOT vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot OMAKOTITALOT vapaarahoitteiset asunnot MUUT RAKENNUKSET YHTEENSÄ vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot ARA-asunnot sisälsivät myös välimallin asunnot Lähde: TK, ARA, ennuste RT.