BEV-uutisia 1/2008,
|
|
- Sakari Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 BEV-uutisia 1/2008, Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen!! Uuden rakennerahastokauden käynnistyminen toi uusia toimintatapoja elinkeinojen kehittämiseen. EU -rahoituksen vähentyminen on pakottanut kohdistamaan julkisia kehittämispanoksia entistä harkitummin sellaisiin toimenpiteisiin, joista on odotettavissa merkittäviä tuloksia varsin lyhyellä aikavälillä. Maakunnan luontaiset vahvuusalueet, joilla on nähtävissä hyviä liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia, ovat luonnollisesti ensisijaisen kiinnostuksen kohteena. Vuosille laaditussa maakuntasuunnitelmassa otettiin lähtökohdaksi selkeiden valintojen tekeminen kehittämisen kohteiksi sekä laajan yhteistyön tavoittelu yhteisvaikutuksen synnyttämiseksi. Toimintatavaksi valittiin niin sanottu klusteri malli. Se on elinkeinotoiminnan jäsentämistapana saavuttanut suurta suosiota maailmalla. Eikä liene aiheetta. Huomiota herättävä, vuorovaikutteinen, inspiroiva ja innovatiivinen yhteisö tarjoaa usein paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin yksin toimiminen. Näin erityisesti, jos yhteisö saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen ja porukalla tekemisen taitoja osoittaen. Bioenergiassa menestymisen mahdollisuuksia Bioenergia nousee nopeasti mieleen, kun etsitään keskisuomalaisia menestymisen mahdollisuuksia. Bioenergian käyttöönotto on jo lähtötilanteessa kansainvälinen menestystarina. IPCC:n luokittelun mukaisesti keskisuomalaiset ovat jo saavuttaneet tason (38,5 %), johon maailman huippua edustavan Suomen tulee päästä vuoteen 2020 mennessä, arvattavasti työn ja vaivan tuloksena. Uusiutuvan energian markkinat kasvavat maailmalla valtavalla vauhdilla. Mitä muuta voisi elinkeinojen kehittäjä toivoa? Alan, jolla on kilpailukykyistä osaamista kasvavilla markkinoilla! Käyttäkäämme siis tämän momentum, joka vuosien ja vuosikymmenten valmistautumisen jälkeen on meille nyt avautunut. Keski-Suomen energiahuolto on ollut ja voi edelleen olla kotikenttä, jolla voimme kehittää tuotteita ja osaamista myytäväksi ihmisten energian tarpeeseen ympäri maailmaa. Jotta voimme olla riittävän vahvoja menestyäksemme, tarvitsemme yhteistyötä. Kutsuttakoon sitä vaikka Bioenergiasta elinvoimaa klusteriksi. Siihen panostetaan julkista rahoitusta, mutta se ei yksin riitä. Tahto ja toiminta tulee nousta yrityksistä, tutkijoilta, kouluttajilta, sijoittajilta. Tervetuloa mukaan. Teksti: Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelma lyhyesti Bioenergia on yksi Keski-Suomen maakunnan kolmesta kehittämisen painopistealueesta. Uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) on valittu maakunnan kehittämisen kärkiklusteriksi vuosiksi Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) ja Kehittyvä asuminen (KAS) ovat ns. kehittyviä klustereita. Klusteriohjelmien periaatteina ovat maakunnallisuus, yrityslähtöisyys ja yhteistyö. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi klusteriohjelmat ja seuraa niiden toteutusta. Klustereihin liittyvä kehittämistahto on kirjattu myös Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaan. Verkostossa on mukana iso joukko toimijoita yrityksistä kehittämisorganisaatioihin, tutkimuslaitoksista koulutusorganisaatioihin, rahoittajiin ja viranomaisiin. Klusteriohjelmien päärahoittajat ovat Keski-Suomen liitto ja Euroopan Aluekehitysrahasto. BEV-ohjelmaa koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ohjelman kehittämispäällikkönä toimii Markku Paananen.
2 2 Ohjelma toteuttaa Keski-Suomen maakuntasuunnitelman tavoitetta, jonka mukaan Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Maakunnassa oleva ja kehittyvä alan osaaminen hyödynnetään menestyksellisenä teknologian ja osaamisen vientinä. Keskeinen rooli käytännön ohjelmatyössä on neljällä teemaryhmällä, jotka vievät eteenpäin yhdessä valittuja kehittämisalueita: Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Pellettienergiajärjestelmät Biokaasujärjestelmät Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman visio vuonna 2015: Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista. Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Lisätietoja: Markku Paananen, puh Uutta: BEV-ohjelman ajankohtaiskatsaukset Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelma aloittaa elokuusta 2008 alkaen säännöllisen uutiskirjeen julkaisemisen. Kerran kuussa julkaistava uutiskirje on ladattavissa Keski-Suomen liiton verkkosivuilla Uutiskirjeen voi myös suoraan tilata omaan sähköpostiin. Liity listalle lähettämällä viesti Merja Lahdelle Keski-Suomen liittoon, Uutiskirjeen tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista bioenergia-asioista erityisesti Keski-Suomessa, kertoa tulevista bioenergiatapahtumista, alan kehittämishankkeista ja niiden tuloksista, projektien rahoituspäätöksistä, hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista. Uutiskirjeissä on myös tarkoitus esitellä keskisuomalaisia bioenergiakasvoja. Tässä ensimmäisessä numerossa esittelemme Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajan, Kari Mutkan Vapo Oy:stä. Uutiskirjettä toimittavat BEV-ohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen ja projektitiedottaja Varpu Savolainen. Voit lähettää bioenergiaa (ja muitakin energia-asioita) koskevia uutisia, tapahtumatietoja, juttuvinkkejä tai muita mielenkiintoista julkaisemisen aiheita Markulle ja Varpulle Energia-OSKE:n 2009 toiminnan suunnittelu on käynnistynyt Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelma tukee laajojen kehittämishankekokonaisuuksien valmistelua ja niihin liittyviä selvityksiä. Ohjelmaa koordinoi Jyväskylän seudulla Jyväskylä Innovation Oy, joka on käynnistänyt ohjelman vuoden 2009 toiminnan suunnittelun. Mikäli sinulla tai organisaatiollasi on energia-alaan liittyvä hankeidea, ota yhteyttä energiateknologian kehitysjohtajaan Annimari Lehtomäkeen puh ). Vuoden 2009 toimintasuunnitelmat laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa energia-alan yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä ja luoda niille edellytyksiä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisimpinä tehtävinä on merkittävien ja vaativien kehittämishankkeiden synnyttäminen ja keskisuomalaisten alan toimijoiden ja hankkeiden linkittäminen muihin kansallisiin osaamiskeskuksiin. Olemme osa kansallista Energiateknologian klusteriohjelmaa, jonka kautta tarjoamme hyvät yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin energia-alan toimijoihin.
3 3 Ota yhteyttä OSKEen, jos sinulla on kehittämisidea, joka liittyy bioenergiaan tai uusiutuviin energioihin ja johon tarvitset muita yrityksiä tai toimijoita toteutusta varten. kun haluat kuulla ja päästä mukaan energiateknologian osaamiskeskuksen käynnissä oleviin ja valmisteilla oleviin hankkeisiin jos haluat saada tietoa ja verkottua kauttamme sekä alan yrityksiin että tutkimuslaitoksiin kansallisella tasolla Elokuun bioenergiakasvot: BEV-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtaja Kari Mutka Maakunnan bioenergiatavoitteet kunnianhimoisia mutta saavutettavissa Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Mutka kertoo hymyillen olevansa ikäloppu vapolainen. Mies on ollut Vapon palveluksessa jo 1970-luvulta lähtien ja tuntee hyvin yhtiön eri toimialat. Työtehtävät ovat vaihdelleet alkuvuosien kasvuturveliiketoiminnan käynnistämisestä turvetoimialan, puutoimialan sekä ympäristöliiketoiminnan johtotehtäviin. Olen saanut katsella monia liiketoimintoja läheltä. Toivottavasti kokemuksestani on hyötyä myös tässä maakunnallisessa bioenergia-alan kehittämisessä, Mutka toteaa. BEV-ohjelman strategiaryhmän keulassa Mutkan rooli Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajana tuntuukin hyvin luontevalta. Mies edustaa kansainvälisesti mitaten hyvin merkittävää bioenergiayritystä, joka mielellään nähdään veturin asemassa myös kehittämistyössä. Oman roolini strategiaryhmän vetäjänä näen mielipiteiden kokoajana ja yhteisten näkemysten etsijänä. Kari Mutka haluaa muistuttaa, että BEV-ohjelman taustalla on useita tekijöitä ja kansainvälisiäkin velvoitteita. Ohjelma ei leiju irrallaan missään sfääreissä. Meitä ohjaavat mm. EU:n ilmastopolitiikka ja energiansäästötavoitteet, hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet ja pian eduskunnan käsittelyyn tuleva Suomen energia- ja ilmastostrategia. Strategiaryhmä ruotii projekteja BEV-ohjelman strategiaryhmässä on mukana useita maakunnan bioenergiatoimijoita yrityksistä kehittämis- ja koulutusorganisaatioihin ja rahoittajista viranomaisiin. Ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi Mutka luonnehtii bioenergiaa koskevien kehittämishankkeiden käsittelyn. Tehtävämme on yksinkertaisesti etsiä parhaita keinoja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaryhmässä analysoimme maakunnan eri toimijoiden esittämiä projektiideoita ja suunnitelmia ja teemme rahoittajille esitykset parhaista hankkeista. Ohjelmatyö on Mutkan mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. On tärkeätä, että toimijat ovat tähän sitoutuneet ja että hankkeita on saatu vireille ja muutamia jo käyntiinkin. Uskon, että olemme löytäneet oikeat painopisteet.
4 4 Neljän terawattitunnin savotta BEV-ohjelmaa ja sen tavoitteita Kari Mutka pitää kunnianhimoisina mutta silti realistisina. Neljän terawattitunnin lisäystavoite maakunnan omassa, paikallisessa bioenergiatuotannossa on todella merkittävä koko Keski-Suomen energiasektorille. Onnistuessaan ohjelma tuo tänne uutta liiketoimintaa ja avaa myös vientinäkymiä keskisuomalaiselle osaamiselle. Mutka pysähtyy pohtimaan ohjelman eri kehittämisteemojen tilannetta ja suurimpia haasteita. Voimalaitoskokoluokassa on täällä Keski-Suomessa suuret päätökset oikeastaan jo tehty. Alan haaste on enemmänkin siinä, että kykenemme huolehtimaan polttoainehuollosta, Mutka pohtii ja viittaa Keljonlahden tulevaan voimalaitokseen. Nyt on tärkeätä saada metsäpolttoaineet liikkeelle järkevillä kustannuksilla. Toinen iso asia liittyy uusiin turvetuotantovarauksiin. Turvetta Keski-Suomessa on yllin kyllin, mutta uusia tuotantolupia kaivataan jo kiireesti, Mutka toteaa. Myös kaukolämpökokoluokassa ollaan Mutkan mukaan hyvällä tiellä. Suurimmat haasteet hän näkeekin kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen muuttamisessa. Liian iso osa keskisuomalaisista kodeista lämpiää vielä suoralla sähköllä tai öljyllä. Esimerkiksi pelletin käytölle on tässä maakunnassa isot kasvun mahdollisuudet. Vaikka suurimmat volyymit ja rahat liikkuvatkin voimalaitoksen polttoaineratkaisuissa, näkee Kari Mutka myös biokaasun tuotannolla ja käytöllä oman merkityksensä. Biokaasun hyödyntäminen voi paikallisesti olla erittäin tärkeää. Investointipäätökset ratkaisevat Ohjelman tuloksellisuutta mitataan lopulta sillä, miten neljän terawattitunnin savotta toteutuu. Avainasemassa ovat investoijat. BEV-ohjelma ei voi investointipäätöksiä tehdä, korkeintaan voimme raivata niille tietä, Mutka miettii. Investointipäätöksiä tarvitaan nyt ennen kaikkea kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa. Haastetta riittää siis isolle joukolle meitä aivan tavallisia keskisuomalaisia. Mutka uskoo, että olemme pysyvästi siirtyneet kalliin energian maailmaan. Samalla kun meitä velvoittavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, on maailmanlaajuinen energiankulutus voimakkaassa kasvussa. Mikään ei viittaa siihen, että energian hinta muuttuisi edullisemmaksi. Maailmalla alkaa jo paikoin olla energiasta niukkuutta. On sekä huoltovarmuuden että kansantalouden kannalta tärkeätä, että energiantuotantomme on mahdollisimman pitkälle omissa käsissämme ja raaka-aineet kotimaisia. Tuontipolttoaineiden varaan laskeminen tulee erittäin kalliiksi, Mutka päättää. Teksti ja kuva: Varpu Savolainen Keski-Suomen energiatase on päivitetty Maakunnan tavoite on lisätä vuotuista bioenergian tuotantoa ja käyttöä neljällä terawattitunnilla. Lähtökohtatilanteen selvittämiseksi päätettiin päivittää Keski-Suomen energiahuollon rakennetta kuvaava energiatase mahdollisimman ajantasaiseksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelma ja BEV ohjelma teettivät Keski-Suomen energiatoimistolla päivitystyön. Maakuntatason tulokset valmistuivat kesän aikana. Kuntatason tuloksia valmistellaan vielä maakunnassa tehtävän kuntien energiakatselmointikierroksen yhteydessä. Tiedot jouduttiin kohdistamaan vuoden 2006 tasolle, koska kaikkia tarvittavia lähtötietoja ei saatu vuodelta Taseen laatimistapa on kuitenkin suunnilleen yhtenevä aiempien päivitysten kanssa, joten muutokset ja trendit ovat varsin selvästi nähtävissä. Vihreällä kuvatut nuolet ovat uusiutuvia tai hitaasti uusiutuvia energialähteitä.
5 5 Keski-Suomen energiatase 2006: Öljy Puu 4,5 TWh 4,0 TWh Teollisuus 10,8 TWh Sähkö 48 % Prosessilämpö 52 % Jäteliemet 2,5 TWh Turve 2,0 TWh Vesivoima 0,12 TWh REF 0,01 TWh Muu 0,71 TWh Tuontisähkö 5,5 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Kaukolämpö 42 % Sähkölämmitys 16 % Kiinteistökohtainen 42 % Tieliikenne 2,4 TWh Bensiini 46 % Diesel 56 % Muu kulutus 1,4 TWh Muu sähkön kulutus YHTEENSÄ 19,4 TWh Energiankulutus on jatkanut edelleen kasvuaan: kokonaisuudessaan noin 4 % vuodesta 2004 ja lähes 10 % vuodesta Kasvua on tapahtunut lähes kaikilla sektoreilla. Seuraava kuva osoittaa muutoksen energian käyttömuodoittain. 2004: 2006: Teollisuus 10,3 TWh Rakennusten lämmitys 4,7 TWh Liikenne 2,3 TWh Muu kulutus 1,2 TWh Teollisuus 10,8 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Liikenne 2,4 TWh Muu kulutus 1,4 TWh YHTEENSÄ 18,6 TWh YHTEENSÄ 19,4 TWh
6 6 Energian kulutuksesta pystytään kattamaan jo lähes puolet paikallisilla, pääosin biomassapohjaisilla energialähteillä. Mikäli tilannetta verrataan maakuntasuunnitelman asettamaan haasteeseen Keski-Suomen energiantuotannon omavaraisuudesta, voidaan todeta maakunnassa käytettävistä polttoaineista jo yli 75 % olevan paikallisia, jos liikenne jätetään huomiotta. Matkamme maakunnan tavoitteeseen ei siis tässä valossa ole enää kovin pitkä; tosin vuoteen 2004 verrattuna suunta on ollut väärä. Silloin oltiin jo 80 %:n tasolla. Keski-Suomen energianhankinnan rahallinen arvo vuonna 2006 oli 654 M (polttoaineiden ja sähkön nimellishinnat, ei alv.) Tuontisähkö 222 M (5490 GWh) Käytetyn öljy arvo 332 M (4480 GWh) Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 427 M (sis. öljy) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettyjen kiinteiden puupolttoaineiden arvo yhteensä 34 M Tuontisähkön ja öljyn kustannukset kattavat siis peräti 85 % Keski-Suomen energianhankinnan rahallisesta arvosta. Molempien hinnat ovat nousseet merkittävästi vuoden 2006 jälkeen. Lisätietoja: Lauri Penttinen etunimi.sukunimi@benet.fi ja Markku Paananen etunimi.sukunimi@jamk.fi Projektiuutisia Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke on käynnistynyt huhtikuussa Hankkeen tavoitteena on edistää biokaasulaitoshankkeiden syntymistä Keski-Suomessa, aktivoida biokaasuteknologiasta kiinnostuneita yrityksiä, yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, edistää biokaasualan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa keskisuomalaista biokaasuosaamista sekä aktiivisesti tiedottaa biokaasuasioista erilaisissa infotilaisuuksissa, demonstraatioissa ja opintoretkillä. Hankkeessa etsitään biokaasun tuotannosta kiinnostuneita tahoja, joiden lähtökohdista laaditaan biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuuslaskelmia ja toteutussuunnitelmia pääosin hankkeen rahoituksella. Jos siis edustat Keski- Suomessa sijaitsevaa maatilaa, yritystä tai organisaatiota, joka harkitsee biokaasun tuotannon aloittamista, ota yhteyttä hankkeen koordinaattoriin: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, , eeli.mykkanen@jklinnovation.fi. Lisätietoja myös: Kuva: Annimari Lehtomäki
7 7 ************************* Keski-Suomen liiton maakuntahallitus on kesäkuun lopussa myöntänyt rahoitusta Vapo Oy:n Pellettilämpöyrittäjä -hankkeelle. Projektissa etsitään franchising-liiketoiminnasta kiinnostuneita lämpöpalveluyrityksiä, yrityksille asiakkaita eli pellettilämpökohteiksi soveltuvia kevyttä polttoöljyä käyttäviä kiinteistöjä sekä laitevalmistajia. Hankkeen tuloksena Keski-Suomeen odotetaan syntyvän kymmenen pellettilämpöyritystä, jotka hoitavat pellettilämpökeskusta vuotuiselta lämmöntuotannoltaan MWh. Yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan 1,2-2 miljoonaa euroa vuodessa. Franchising-mallin uskotaan takaavan laatua ja toimitusvarmuutta asiakkaille ja pienentävän yrittäjän riskiä. Lisätietoja: Pirjo Peräaho, puh ************************* Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen - projekti käynnistyy loppukesästä. Hanketta koordinoi Metsäkeskus Keski-Suomi. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää metsäenergian hankintaa ja korjuuta vastaamaan Keski-Suomen lisääntyviä käyttötarpeita. Samalla otetaan huomioon hyvän metsänhoidon suositukset sekä toiminnan taloudellinen kannattavuus. Hankkeessa tehdään analyysi Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, järjestetään metsäenergian hankintaa koskevaa koulutusta ja neuvontaa metsäalan toimihenkilöille ja urakoitsijoille, tehdään energiapuuvaralaskelmat Keski-Suomessa toimivien energialaitosten toimintaalueella, kootaan verkkoon metsäenergian infopiste ja tehdään tutkimustyötä energiapuun korjuumenetelmien kehittämiseksi erityisesti nuorista metsistä, turv ta ja mäntyvaltaisilta uudistamisaloilta. Lisätietoja: projektipäällikkö Jyrki Raitila, etunimi.sukunimi@vtt.fi, puh ************************ Keski-Suomen kuljetusinfran kehittämiseksi on suunnitteilla yhteishanke, jossa on mukana laaja joukko logistiikkapalveluiden tarvitsijoita ja toimijoita. Tavoitteena on varmistaa puupolttoainehuollon toimivuus maakunnassa ja kehittää tarvittavaa kuljetusinfrastruktuuria. Keskeisiä teemoja ovat mm. Äänekoski- Haapajärvi-rataverkon kehittäminen, maantie- ja metsätieverkoston kunnon parantaminen ja välivarastojen suunnittelu bioenergiahuollon tarpeisiin sekä biopolttoaineterminaalien perustamismahdollisuudet ja puitteet Keski-Suomessa. Hanketta valmistellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johdolla. Lisätietoja: Markku Paananen ja Jyrki Kataja, etunimi.sukunimi@jamk.fi ************************ Kehittämisrahoitusta jaetaan pääosin hakukierrosten tuloksena. Projektihakujen avautuessa BEVohjelman teemaryhmät kutsuvat alustavia projektiehdotuksia. Kutsut julkaistaan muun muassa klusterin internet sivuilla. Liikkeelle pääsee siis jo noin yhden A4 arkin pituisella idean kuvauksella, joka toimitetaan teemaryhmän arvioitavaksi. Teemaryhmä tarkistaa, onko aiheesta esitetty muita samankaltaisia hanke-ehdotuksia ja onko mahdollisuuksia yhteistyöhön. Teemaryhmä tekee myös suositukset jatkotoimenpiteistä. Hankeehdotusten tekijöille järjestetään syksyllä hankevalmisteluklinikka, jossa rahoittajien edustajat opastavat hyvän hakemuksen laatimisessa.
8 8 Määräaikaan mennessä rahoitusviranomaisille saapuneet rahoitushakemukset saatetaan vielä BEV ohjelman strategiaryhmän arvioitaviksi. Ko. ryhmässä ovat edustettuina rahoitusviranomaiset, muutama keskeinen alan yritys ja kehittämisyhtiöitä. Strategiaryhmä vertaa hakemuksia asetettuihin tavoitteisiin, arvioi niiden laatua ja laittaa hakemukset paremmuusjärjestykseen. Tästä muodostuu klusterin ns. asiantuntijalausunto rahoitusviranomaisen tekemän rahoituspäätöksen tueksi. HUOM. Seuraava hakukierros on odotettavissa loka-marraskuussa. Seuraa klusterin sivuja Keski-Suomen liiton internet sivustolla JAMKin Bioenergiakeskukselle uudet koulutus-, tutkimus- ja kehittämistilat Saarijärvelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen ja luonnonvara-alan uusien tuotekehitys- ja koulutustilojen rakentaminen aloitetaan Saarijärven Tarvaalassa syksyllä Uudet tilat otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Saarijärven kaupunki sekä Saarijärven Seudun Yrityspalvelu ovat allekirjoittaneet rakentamis- ja vuokrasopimuksen esisopimuksen toukokuussa Saarijärvellä. Rakentamisesta vastaa Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy. Rakennuksen suunniteltu kokonaispinta-ala on 1750 m², josta Bioenergiakeskuksen osuus on noin 800 m². Uusien tilojen valmistuttua kaikki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin toiminnot keskitetään Tarvaalaan ja Kolkanlahden toimipisteestä luovutaan. Lisätietoja: Jussi Halttunen, rehtori, puh ja Jyrki Kataja, koulutuspäällikkö, Professori Dan Asplundille Pohjoismainen Bioenergiapalkinto Pohjoismainen ministerineuvosto (NSR) on myöntänyt vuoden 2008 bioenergiapalkintonsa jyväskyläläiselle Dan Asplundille. Lämpimät onnittelut Danille! Kuulumisia TEKESin ClimBus (Creating Business, Mitigating Climate Change)-ohjelman vuosiseminaarista Tekesin koordinoima ClimBus-ohjelma päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ohjelman tavoitteena on ollut löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisätietoja ClimBus-ohjelmasta ja sen tuloksista: Tekes järjesti Hämeenlinnassa ohjelman viimeisen varsinaisen vuosiseminaarin. Esittelemme lyhyesti eräitä seminaarissa kuultuja puheenvuoroja ja kommentteja. Sirkka Vilkamo, Työ- ja elinkeinoministeriö: Kunnilla on keskeinen asema ja vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kuntien käsissä paljolti ovat mm. julkinen taajamaliikenne, alue- ja kaukolämmitys sekä energiatehokkuuden edistäminen. Työhön tarvitaan kuitenkin valtion tukitoimia, esimerkkeinä syöttötariffit, verotuet ym. ohjauskeinot. Pelkkä puun käyttö ei riitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; tarvitaan edistämistoimia myös muilla uusiutuvan energian aloilla, kuten peltoenergia, tuuli- ja vesivoima. Paula Lehtomäki, Ympäristöministeriö: Poliittiset päättäjät ja liike-elämä tarvitsevat yhteisen keskustelupohjan myös ilmastoasioihin. Ilmastonmuutoksen vastainen työ itsessään parantaa maailmantalouksien kestävää kehitystä, sillä liiketoiminta ja teknologia ovat osa ratkaisua. Ympäristöystävälliset tuotteet voivat olla myös hyvää
9 9 liiketoimintaa (esim. jätevesienpuhdistuslaitteet, energiatehokkaat koneet). Kaikkia tahoja tarvitaan (liike-elämä, järjestöt jne.) ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, ja jokainen pienikin askel on tärkeä. Oras Tynkkynen, Eduskunta: Onko termi ilmastonmuutos riittävä kuvaamaan nykytilannetta? Olisi syytä pikemminkin puhua ilmastokatastrofista, ilmastokaaoksesta tai ilmaston tuhoamisesta. Hiilidioksidipäästöjä paljon tuottavat ja hiilestä riippuvat yhteiskunnat ja yhteisöt (nk. high-carbon society) ovat haavoittuvia (vrt. öljyn hinnan raju nousu). BKT ei riitä kuvaamaan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tilaa; sen rinnalle tarvitaan myös muita mittareita. Ihmisten onnellisuus syntyy lopulta hyvin yksinkertaisista asioista: siihen ei juuri tarvita fossiilisia polttoaineita, rajua energiakulutusta tai vilkasta liikennettä! Nimitysuutisia Jyväskylä Innovation Oy:ssä FT Annimari Lehtomäki on nimitetty kehitysjohtajaksi energiateknologian osaamiskeskukseen, joka kuuluu kansalliseen Energiateknologian klusteriohjelmaan. Lehtomäki on aikaisemmin toiminut energia- ja ympäristöteknologian projektipäällikkönä Jyväskylä Innovation Oy:ssä. FM Eeli Mykkänen on nimitetty energia- ja ympäristöteknologian projektipäälliköksi. Hänen tehtävänään on ympäristö- ja energiateknologiaan liittyvien projektien suunnittelu, toteutus ja ohjaus erityisesti biokaasuteknologiaan liittyen. Mykkänen siirtyi tehtävään Jyväskylän yliopistosta. Tapahtumakalenteri: FinnMETKO2008-näyttely Jämsänkosken metsäoppilaitoksella FinnMETKO 2008 on Suomen suurin raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. Edellisellä kerralla tapahtuma kokosi yli kävijää. Näyttelyalueella pääsee katsomaan mm. harvennus- ja päätehakkuita sekä kannonnostoa todellisissa työoloissa. Lisätietoja: Erkki Eilavaara, näyttelyn johtaja ja Miia Seilonen, näyttelyvastaava Ympäristötekniikka 08 Ympäristöalan ammattitapahtuma Helsingin Messukeskuksessa Ympäristötekniikka 08-messuilla on tänä vuonna teemana ilmastonmuutos. Uutena aihealueena on puhtaan energian tuotanto. Seminaariohjelmassa on mm. alustuksia biokaasusta ja kuntien energiahuollon hankkeista. Lisätietoja:
10 10 ENCROP-hanke järjestää syyskuun lopussa opintoretken Saksaan ja Itävaltaan, teemana biokaasun tuotanto ja käyttö Retki on kaksiosainen ( ja ). Voit osallistua molempiin tai vain toiselle retkelle. Katso tarkka retkiohjelma osoitteesta ja ilmoittaudu kiireesti mukaan, jos aihe kiinnostaa. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, Kuva: Kirsi Knuuttila ENCROP-hankkeen peltoenergiaseminaari Jyväskylässä klo 9-17 Seminaari on tarkoitettu energia- ja kaukolämpöyritysten johtajille, päälliköille, polttoaineen hankinnasta vastaaville, asiantuntijoille sekä muille peltoenergian käytöstä kiinnostuneille. Ohjelmassa on runsaasti ruokohelpienergia-asiaa. Teemoina ovat esimerkiksi muuttuva toimintaympäristö, ruokohelpin tuotanto ja korjuu, varastointi ja kuljetus, logistiikka voimala-alueella, ruokohelpi polttoaineena, polttoaineen käsittely, energiantuotanto ja sen asettamat vaatimukset polttoaineelle, palamisprosessi ja sen hallinta sekä tuhkan käsittely. Lisäksi kuullaan mielenkiintoiset vierailijapuheenvuorot Italiasta ja Itävallasta. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, puh ja Keski-Suomen Energiaviikko BEV-ohjelma järjestää yhdessä Energiateknologian osaamiskeskusohjelman ja Keski-Suomen energiatoimiston sekä muiden maakunnan bioenergiatoimijoiden kanssa Keski-Suomen energiaviikon lokakuun alussa. Viikon aikana on useita tapahtumia eri puolilla Keski-Suomea. Energiaviikko on osa Motivan valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Seuraa tiedotustamme syksyllä. Ohjelmassa on mm. pilke- ja polttopuutapahtuma ja muuta metsäenergia-asiaa, peltoenergiaseminaari, energiansäästö- ja energiatodistusinfoja, koko kansan bioenergiatoreja, biokaasuseminaareja, pelletti-infoja ja retkiä sekä tuulienergiaseminaari. Lisätietoja: Markku Paananen ja Varpu Savolainen ja Tytti Laitinen
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotBionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi
Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittäminen
Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
LisätiedotBioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa Markku Paananen JAMK / Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Kuva: Valtra
LisätiedotBioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015
Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010 Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Klusteriohjelman valmistelu Perustuu maakuntaohjelmaan 2007-2010 Marraskuu
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotPohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020
PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotKey facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma
Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi
Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotPäijät-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotUusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke
Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLapin bioenergiaohjelma 2009 2013
Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotFinnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen
Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana 2 Sisältö Taustaa: EU:n ja kansalliset
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotOsaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä
Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Bioenergiakeskus 1 BDC KOERAK VALMISTELUVAIHE Valmisteluhankkeen päärahoittaja Bioenergiasta voimavara klusteri Muut rahoittajat SSYP, Ariterm, Betset, Soklex Valmistelussa
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotBB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille
BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
Lisätiedot