BEV-uutisia 1/2008,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 1/2008, 15.8.2008"

Transkriptio

1 1 BEV-uutisia 1/2008, Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen!! Uuden rakennerahastokauden käynnistyminen toi uusia toimintatapoja elinkeinojen kehittämiseen. EU -rahoituksen vähentyminen on pakottanut kohdistamaan julkisia kehittämispanoksia entistä harkitummin sellaisiin toimenpiteisiin, joista on odotettavissa merkittäviä tuloksia varsin lyhyellä aikavälillä. Maakunnan luontaiset vahvuusalueet, joilla on nähtävissä hyviä liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia, ovat luonnollisesti ensisijaisen kiinnostuksen kohteena. Vuosille laaditussa maakuntasuunnitelmassa otettiin lähtökohdaksi selkeiden valintojen tekeminen kehittämisen kohteiksi sekä laajan yhteistyön tavoittelu yhteisvaikutuksen synnyttämiseksi. Toimintatavaksi valittiin niin sanottu klusteri malli. Se on elinkeinotoiminnan jäsentämistapana saavuttanut suurta suosiota maailmalla. Eikä liene aiheetta. Huomiota herättävä, vuorovaikutteinen, inspiroiva ja innovatiivinen yhteisö tarjoaa usein paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin yksin toimiminen. Näin erityisesti, jos yhteisö saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen ja porukalla tekemisen taitoja osoittaen. Bioenergiassa menestymisen mahdollisuuksia Bioenergia nousee nopeasti mieleen, kun etsitään keskisuomalaisia menestymisen mahdollisuuksia. Bioenergian käyttöönotto on jo lähtötilanteessa kansainvälinen menestystarina. IPCC:n luokittelun mukaisesti keskisuomalaiset ovat jo saavuttaneet tason (38,5 %), johon maailman huippua edustavan Suomen tulee päästä vuoteen 2020 mennessä, arvattavasti työn ja vaivan tuloksena. Uusiutuvan energian markkinat kasvavat maailmalla valtavalla vauhdilla. Mitä muuta voisi elinkeinojen kehittäjä toivoa? Alan, jolla on kilpailukykyistä osaamista kasvavilla markkinoilla! Käyttäkäämme siis tämän momentum, joka vuosien ja vuosikymmenten valmistautumisen jälkeen on meille nyt avautunut. Keski-Suomen energiahuolto on ollut ja voi edelleen olla kotikenttä, jolla voimme kehittää tuotteita ja osaamista myytäväksi ihmisten energian tarpeeseen ympäri maailmaa. Jotta voimme olla riittävän vahvoja menestyäksemme, tarvitsemme yhteistyötä. Kutsuttakoon sitä vaikka Bioenergiasta elinvoimaa klusteriksi. Siihen panostetaan julkista rahoitusta, mutta se ei yksin riitä. Tahto ja toiminta tulee nousta yrityksistä, tutkijoilta, kouluttajilta, sijoittajilta. Tervetuloa mukaan. Teksti: Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelma lyhyesti Bioenergia on yksi Keski-Suomen maakunnan kolmesta kehittämisen painopistealueesta. Uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) on valittu maakunnan kehittämisen kärkiklusteriksi vuosiksi Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) ja Kehittyvä asuminen (KAS) ovat ns. kehittyviä klustereita. Klusteriohjelmien periaatteina ovat maakunnallisuus, yrityslähtöisyys ja yhteistyö. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi klusteriohjelmat ja seuraa niiden toteutusta. Klustereihin liittyvä kehittämistahto on kirjattu myös Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaan. Verkostossa on mukana iso joukko toimijoita yrityksistä kehittämisorganisaatioihin, tutkimuslaitoksista koulutusorganisaatioihin, rahoittajiin ja viranomaisiin. Klusteriohjelmien päärahoittajat ovat Keski-Suomen liitto ja Euroopan Aluekehitysrahasto. BEV-ohjelmaa koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ohjelman kehittämispäällikkönä toimii Markku Paananen.

2 2 Ohjelma toteuttaa Keski-Suomen maakuntasuunnitelman tavoitetta, jonka mukaan Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Maakunnassa oleva ja kehittyvä alan osaaminen hyödynnetään menestyksellisenä teknologian ja osaamisen vientinä. Keskeinen rooli käytännön ohjelmatyössä on neljällä teemaryhmällä, jotka vievät eteenpäin yhdessä valittuja kehittämisalueita: Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Pellettienergiajärjestelmät Biokaasujärjestelmät Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman visio vuonna 2015: Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista. Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Lisätietoja: Markku Paananen, puh Uutta: BEV-ohjelman ajankohtaiskatsaukset Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelma aloittaa elokuusta 2008 alkaen säännöllisen uutiskirjeen julkaisemisen. Kerran kuussa julkaistava uutiskirje on ladattavissa Keski-Suomen liiton verkkosivuilla Uutiskirjeen voi myös suoraan tilata omaan sähköpostiin. Liity listalle lähettämällä viesti Merja Lahdelle Keski-Suomen liittoon, Uutiskirjeen tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista bioenergia-asioista erityisesti Keski-Suomessa, kertoa tulevista bioenergiatapahtumista, alan kehittämishankkeista ja niiden tuloksista, projektien rahoituspäätöksistä, hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista. Uutiskirjeissä on myös tarkoitus esitellä keskisuomalaisia bioenergiakasvoja. Tässä ensimmäisessä numerossa esittelemme Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajan, Kari Mutkan Vapo Oy:stä. Uutiskirjettä toimittavat BEV-ohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen ja projektitiedottaja Varpu Savolainen. Voit lähettää bioenergiaa (ja muitakin energia-asioita) koskevia uutisia, tapahtumatietoja, juttuvinkkejä tai muita mielenkiintoista julkaisemisen aiheita Markulle ja Varpulle Energia-OSKE:n 2009 toiminnan suunnittelu on käynnistynyt Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelma tukee laajojen kehittämishankekokonaisuuksien valmistelua ja niihin liittyviä selvityksiä. Ohjelmaa koordinoi Jyväskylän seudulla Jyväskylä Innovation Oy, joka on käynnistänyt ohjelman vuoden 2009 toiminnan suunnittelun. Mikäli sinulla tai organisaatiollasi on energia-alaan liittyvä hankeidea, ota yhteyttä energiateknologian kehitysjohtajaan Annimari Lehtomäkeen puh ). Vuoden 2009 toimintasuunnitelmat laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa energia-alan yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä ja luoda niille edellytyksiä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisimpinä tehtävinä on merkittävien ja vaativien kehittämishankkeiden synnyttäminen ja keskisuomalaisten alan toimijoiden ja hankkeiden linkittäminen muihin kansallisiin osaamiskeskuksiin. Olemme osa kansallista Energiateknologian klusteriohjelmaa, jonka kautta tarjoamme hyvät yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin energia-alan toimijoihin.

3 3 Ota yhteyttä OSKEen, jos sinulla on kehittämisidea, joka liittyy bioenergiaan tai uusiutuviin energioihin ja johon tarvitset muita yrityksiä tai toimijoita toteutusta varten. kun haluat kuulla ja päästä mukaan energiateknologian osaamiskeskuksen käynnissä oleviin ja valmisteilla oleviin hankkeisiin jos haluat saada tietoa ja verkottua kauttamme sekä alan yrityksiin että tutkimuslaitoksiin kansallisella tasolla Elokuun bioenergiakasvot: BEV-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtaja Kari Mutka Maakunnan bioenergiatavoitteet kunnianhimoisia mutta saavutettavissa Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Mutka kertoo hymyillen olevansa ikäloppu vapolainen. Mies on ollut Vapon palveluksessa jo 1970-luvulta lähtien ja tuntee hyvin yhtiön eri toimialat. Työtehtävät ovat vaihdelleet alkuvuosien kasvuturveliiketoiminnan käynnistämisestä turvetoimialan, puutoimialan sekä ympäristöliiketoiminnan johtotehtäviin. Olen saanut katsella monia liiketoimintoja läheltä. Toivottavasti kokemuksestani on hyötyä myös tässä maakunnallisessa bioenergia-alan kehittämisessä, Mutka toteaa. BEV-ohjelman strategiaryhmän keulassa Mutkan rooli Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajana tuntuukin hyvin luontevalta. Mies edustaa kansainvälisesti mitaten hyvin merkittävää bioenergiayritystä, joka mielellään nähdään veturin asemassa myös kehittämistyössä. Oman roolini strategiaryhmän vetäjänä näen mielipiteiden kokoajana ja yhteisten näkemysten etsijänä. Kari Mutka haluaa muistuttaa, että BEV-ohjelman taustalla on useita tekijöitä ja kansainvälisiäkin velvoitteita. Ohjelma ei leiju irrallaan missään sfääreissä. Meitä ohjaavat mm. EU:n ilmastopolitiikka ja energiansäästötavoitteet, hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet ja pian eduskunnan käsittelyyn tuleva Suomen energia- ja ilmastostrategia. Strategiaryhmä ruotii projekteja BEV-ohjelman strategiaryhmässä on mukana useita maakunnan bioenergiatoimijoita yrityksistä kehittämis- ja koulutusorganisaatioihin ja rahoittajista viranomaisiin. Ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi Mutka luonnehtii bioenergiaa koskevien kehittämishankkeiden käsittelyn. Tehtävämme on yksinkertaisesti etsiä parhaita keinoja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaryhmässä analysoimme maakunnan eri toimijoiden esittämiä projektiideoita ja suunnitelmia ja teemme rahoittajille esitykset parhaista hankkeista. Ohjelmatyö on Mutkan mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. On tärkeätä, että toimijat ovat tähän sitoutuneet ja että hankkeita on saatu vireille ja muutamia jo käyntiinkin. Uskon, että olemme löytäneet oikeat painopisteet.

4 4 Neljän terawattitunnin savotta BEV-ohjelmaa ja sen tavoitteita Kari Mutka pitää kunnianhimoisina mutta silti realistisina. Neljän terawattitunnin lisäystavoite maakunnan omassa, paikallisessa bioenergiatuotannossa on todella merkittävä koko Keski-Suomen energiasektorille. Onnistuessaan ohjelma tuo tänne uutta liiketoimintaa ja avaa myös vientinäkymiä keskisuomalaiselle osaamiselle. Mutka pysähtyy pohtimaan ohjelman eri kehittämisteemojen tilannetta ja suurimpia haasteita. Voimalaitoskokoluokassa on täällä Keski-Suomessa suuret päätökset oikeastaan jo tehty. Alan haaste on enemmänkin siinä, että kykenemme huolehtimaan polttoainehuollosta, Mutka pohtii ja viittaa Keljonlahden tulevaan voimalaitokseen. Nyt on tärkeätä saada metsäpolttoaineet liikkeelle järkevillä kustannuksilla. Toinen iso asia liittyy uusiin turvetuotantovarauksiin. Turvetta Keski-Suomessa on yllin kyllin, mutta uusia tuotantolupia kaivataan jo kiireesti, Mutka toteaa. Myös kaukolämpökokoluokassa ollaan Mutkan mukaan hyvällä tiellä. Suurimmat haasteet hän näkeekin kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen muuttamisessa. Liian iso osa keskisuomalaisista kodeista lämpiää vielä suoralla sähköllä tai öljyllä. Esimerkiksi pelletin käytölle on tässä maakunnassa isot kasvun mahdollisuudet. Vaikka suurimmat volyymit ja rahat liikkuvatkin voimalaitoksen polttoaineratkaisuissa, näkee Kari Mutka myös biokaasun tuotannolla ja käytöllä oman merkityksensä. Biokaasun hyödyntäminen voi paikallisesti olla erittäin tärkeää. Investointipäätökset ratkaisevat Ohjelman tuloksellisuutta mitataan lopulta sillä, miten neljän terawattitunnin savotta toteutuu. Avainasemassa ovat investoijat. BEV-ohjelma ei voi investointipäätöksiä tehdä, korkeintaan voimme raivata niille tietä, Mutka miettii. Investointipäätöksiä tarvitaan nyt ennen kaikkea kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa. Haastetta riittää siis isolle joukolle meitä aivan tavallisia keskisuomalaisia. Mutka uskoo, että olemme pysyvästi siirtyneet kalliin energian maailmaan. Samalla kun meitä velvoittavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, on maailmanlaajuinen energiankulutus voimakkaassa kasvussa. Mikään ei viittaa siihen, että energian hinta muuttuisi edullisemmaksi. Maailmalla alkaa jo paikoin olla energiasta niukkuutta. On sekä huoltovarmuuden että kansantalouden kannalta tärkeätä, että energiantuotantomme on mahdollisimman pitkälle omissa käsissämme ja raaka-aineet kotimaisia. Tuontipolttoaineiden varaan laskeminen tulee erittäin kalliiksi, Mutka päättää. Teksti ja kuva: Varpu Savolainen Keski-Suomen energiatase on päivitetty Maakunnan tavoite on lisätä vuotuista bioenergian tuotantoa ja käyttöä neljällä terawattitunnilla. Lähtökohtatilanteen selvittämiseksi päätettiin päivittää Keski-Suomen energiahuollon rakennetta kuvaava energiatase mahdollisimman ajantasaiseksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelma ja BEV ohjelma teettivät Keski-Suomen energiatoimistolla päivitystyön. Maakuntatason tulokset valmistuivat kesän aikana. Kuntatason tuloksia valmistellaan vielä maakunnassa tehtävän kuntien energiakatselmointikierroksen yhteydessä. Tiedot jouduttiin kohdistamaan vuoden 2006 tasolle, koska kaikkia tarvittavia lähtötietoja ei saatu vuodelta Taseen laatimistapa on kuitenkin suunnilleen yhtenevä aiempien päivitysten kanssa, joten muutokset ja trendit ovat varsin selvästi nähtävissä. Vihreällä kuvatut nuolet ovat uusiutuvia tai hitaasti uusiutuvia energialähteitä.

5 5 Keski-Suomen energiatase 2006: Öljy Puu 4,5 TWh 4,0 TWh Teollisuus 10,8 TWh Sähkö 48 % Prosessilämpö 52 % Jäteliemet 2,5 TWh Turve 2,0 TWh Vesivoima 0,12 TWh REF 0,01 TWh Muu 0,71 TWh Tuontisähkö 5,5 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Kaukolämpö 42 % Sähkölämmitys 16 % Kiinteistökohtainen 42 % Tieliikenne 2,4 TWh Bensiini 46 % Diesel 56 % Muu kulutus 1,4 TWh Muu sähkön kulutus YHTEENSÄ 19,4 TWh Energiankulutus on jatkanut edelleen kasvuaan: kokonaisuudessaan noin 4 % vuodesta 2004 ja lähes 10 % vuodesta Kasvua on tapahtunut lähes kaikilla sektoreilla. Seuraava kuva osoittaa muutoksen energian käyttömuodoittain. 2004: 2006: Teollisuus 10,3 TWh Rakennusten lämmitys 4,7 TWh Liikenne 2,3 TWh Muu kulutus 1,2 TWh Teollisuus 10,8 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Liikenne 2,4 TWh Muu kulutus 1,4 TWh YHTEENSÄ 18,6 TWh YHTEENSÄ 19,4 TWh

6 6 Energian kulutuksesta pystytään kattamaan jo lähes puolet paikallisilla, pääosin biomassapohjaisilla energialähteillä. Mikäli tilannetta verrataan maakuntasuunnitelman asettamaan haasteeseen Keski-Suomen energiantuotannon omavaraisuudesta, voidaan todeta maakunnassa käytettävistä polttoaineista jo yli 75 % olevan paikallisia, jos liikenne jätetään huomiotta. Matkamme maakunnan tavoitteeseen ei siis tässä valossa ole enää kovin pitkä; tosin vuoteen 2004 verrattuna suunta on ollut väärä. Silloin oltiin jo 80 %:n tasolla. Keski-Suomen energianhankinnan rahallinen arvo vuonna 2006 oli 654 M (polttoaineiden ja sähkön nimellishinnat, ei alv.) Tuontisähkö 222 M (5490 GWh) Käytetyn öljy arvo 332 M (4480 GWh) Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 427 M (sis. öljy) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettyjen kiinteiden puupolttoaineiden arvo yhteensä 34 M Tuontisähkön ja öljyn kustannukset kattavat siis peräti 85 % Keski-Suomen energianhankinnan rahallisesta arvosta. Molempien hinnat ovat nousseet merkittävästi vuoden 2006 jälkeen. Lisätietoja: Lauri Penttinen ja Markku Paananen Projektiuutisia Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke on käynnistynyt huhtikuussa Hankkeen tavoitteena on edistää biokaasulaitoshankkeiden syntymistä Keski-Suomessa, aktivoida biokaasuteknologiasta kiinnostuneita yrityksiä, yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, edistää biokaasualan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa keskisuomalaista biokaasuosaamista sekä aktiivisesti tiedottaa biokaasuasioista erilaisissa infotilaisuuksissa, demonstraatioissa ja opintoretkillä. Hankkeessa etsitään biokaasun tuotannosta kiinnostuneita tahoja, joiden lähtökohdista laaditaan biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuuslaskelmia ja toteutussuunnitelmia pääosin hankkeen rahoituksella. Jos siis edustat Keski- Suomessa sijaitsevaa maatilaa, yritystä tai organisaatiota, joka harkitsee biokaasun tuotannon aloittamista, ota yhteyttä hankkeen koordinaattoriin: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, , Lisätietoja myös: Kuva: Annimari Lehtomäki

7 7 ************************* Keski-Suomen liiton maakuntahallitus on kesäkuun lopussa myöntänyt rahoitusta Vapo Oy:n Pellettilämpöyrittäjä -hankkeelle. Projektissa etsitään franchising-liiketoiminnasta kiinnostuneita lämpöpalveluyrityksiä, yrityksille asiakkaita eli pellettilämpökohteiksi soveltuvia kevyttä polttoöljyä käyttäviä kiinteistöjä sekä laitevalmistajia. Hankkeen tuloksena Keski-Suomeen odotetaan syntyvän kymmenen pellettilämpöyritystä, jotka hoitavat pellettilämpökeskusta vuotuiselta lämmöntuotannoltaan MWh. Yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan 1,2-2 miljoonaa euroa vuodessa. Franchising-mallin uskotaan takaavan laatua ja toimitusvarmuutta asiakkaille ja pienentävän yrittäjän riskiä. Lisätietoja: Pirjo Peräaho, puh ************************* Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen - projekti käynnistyy loppukesästä. Hanketta koordinoi Metsäkeskus Keski-Suomi. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää metsäenergian hankintaa ja korjuuta vastaamaan Keski-Suomen lisääntyviä käyttötarpeita. Samalla otetaan huomioon hyvän metsänhoidon suositukset sekä toiminnan taloudellinen kannattavuus. Hankkeessa tehdään analyysi Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, järjestetään metsäenergian hankintaa koskevaa koulutusta ja neuvontaa metsäalan toimihenkilöille ja urakoitsijoille, tehdään energiapuuvaralaskelmat Keski-Suomessa toimivien energialaitosten toimintaalueella, kootaan verkkoon metsäenergian infopiste ja tehdään tutkimustyötä energiapuun korjuumenetelmien kehittämiseksi erityisesti nuorista metsistä, turv ta ja mäntyvaltaisilta uudistamisaloilta. Lisätietoja: projektipäällikkö Jyrki Raitila, puh ************************ Keski-Suomen kuljetusinfran kehittämiseksi on suunnitteilla yhteishanke, jossa on mukana laaja joukko logistiikkapalveluiden tarvitsijoita ja toimijoita. Tavoitteena on varmistaa puupolttoainehuollon toimivuus maakunnassa ja kehittää tarvittavaa kuljetusinfrastruktuuria. Keskeisiä teemoja ovat mm. Äänekoski- Haapajärvi-rataverkon kehittäminen, maantie- ja metsätieverkoston kunnon parantaminen ja välivarastojen suunnittelu bioenergiahuollon tarpeisiin sekä biopolttoaineterminaalien perustamismahdollisuudet ja puitteet Keski-Suomessa. Hanketta valmistellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johdolla. Lisätietoja: Markku Paananen ja Jyrki Kataja, ************************ Kehittämisrahoitusta jaetaan pääosin hakukierrosten tuloksena. Projektihakujen avautuessa BEVohjelman teemaryhmät kutsuvat alustavia projektiehdotuksia. Kutsut julkaistaan muun muassa klusterin internet sivuilla. Liikkeelle pääsee siis jo noin yhden A4 arkin pituisella idean kuvauksella, joka toimitetaan teemaryhmän arvioitavaksi. Teemaryhmä tarkistaa, onko aiheesta esitetty muita samankaltaisia hanke-ehdotuksia ja onko mahdollisuuksia yhteistyöhön. Teemaryhmä tekee myös suositukset jatkotoimenpiteistä. Hankeehdotusten tekijöille järjestetään syksyllä hankevalmisteluklinikka, jossa rahoittajien edustajat opastavat hyvän hakemuksen laatimisessa.

8 8 Määräaikaan mennessä rahoitusviranomaisille saapuneet rahoitushakemukset saatetaan vielä BEV ohjelman strategiaryhmän arvioitaviksi. Ko. ryhmässä ovat edustettuina rahoitusviranomaiset, muutama keskeinen alan yritys ja kehittämisyhtiöitä. Strategiaryhmä vertaa hakemuksia asetettuihin tavoitteisiin, arvioi niiden laatua ja laittaa hakemukset paremmuusjärjestykseen. Tästä muodostuu klusterin ns. asiantuntijalausunto rahoitusviranomaisen tekemän rahoituspäätöksen tueksi. HUOM. Seuraava hakukierros on odotettavissa loka-marraskuussa. Seuraa klusterin sivuja Keski-Suomen liiton internet sivustolla JAMKin Bioenergiakeskukselle uudet koulutus-, tutkimus- ja kehittämistilat Saarijärvelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen ja luonnonvara-alan uusien tuotekehitys- ja koulutustilojen rakentaminen aloitetaan Saarijärven Tarvaalassa syksyllä Uudet tilat otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Saarijärven kaupunki sekä Saarijärven Seudun Yrityspalvelu ovat allekirjoittaneet rakentamis- ja vuokrasopimuksen esisopimuksen toukokuussa Saarijärvellä. Rakentamisesta vastaa Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy. Rakennuksen suunniteltu kokonaispinta-ala on 1750 m², josta Bioenergiakeskuksen osuus on noin 800 m². Uusien tilojen valmistuttua kaikki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin toiminnot keskitetään Tarvaalaan ja Kolkanlahden toimipisteestä luovutaan. Lisätietoja: Jussi Halttunen, rehtori, puh ja Jyrki Kataja, koulutuspäällikkö, Professori Dan Asplundille Pohjoismainen Bioenergiapalkinto Pohjoismainen ministerineuvosto (NSR) on myöntänyt vuoden 2008 bioenergiapalkintonsa jyväskyläläiselle Dan Asplundille. Lämpimät onnittelut Danille! Kuulumisia TEKESin ClimBus (Creating Business, Mitigating Climate Change)-ohjelman vuosiseminaarista Tekesin koordinoima ClimBus-ohjelma päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ohjelman tavoitteena on ollut löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisätietoja ClimBus-ohjelmasta ja sen tuloksista: Tekes järjesti Hämeenlinnassa ohjelman viimeisen varsinaisen vuosiseminaarin. Esittelemme lyhyesti eräitä seminaarissa kuultuja puheenvuoroja ja kommentteja. Sirkka Vilkamo, Työ- ja elinkeinoministeriö: Kunnilla on keskeinen asema ja vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kuntien käsissä paljolti ovat mm. julkinen taajamaliikenne, alue- ja kaukolämmitys sekä energiatehokkuuden edistäminen. Työhön tarvitaan kuitenkin valtion tukitoimia, esimerkkeinä syöttötariffit, verotuet ym. ohjauskeinot. Pelkkä puun käyttö ei riitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; tarvitaan edistämistoimia myös muilla uusiutuvan energian aloilla, kuten peltoenergia, tuuli- ja vesivoima. Paula Lehtomäki, Ympäristöministeriö: Poliittiset päättäjät ja liike-elämä tarvitsevat yhteisen keskustelupohjan myös ilmastoasioihin. Ilmastonmuutoksen vastainen työ itsessään parantaa maailmantalouksien kestävää kehitystä, sillä liiketoiminta ja teknologia ovat osa ratkaisua. Ympäristöystävälliset tuotteet voivat olla myös hyvää

9 9 liiketoimintaa (esim. jätevesienpuhdistuslaitteet, energiatehokkaat koneet). Kaikkia tahoja tarvitaan (liike-elämä, järjestöt jne.) ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, ja jokainen pienikin askel on tärkeä. Oras Tynkkynen, Eduskunta: Onko termi ilmastonmuutos riittävä kuvaamaan nykytilannetta? Olisi syytä pikemminkin puhua ilmastokatastrofista, ilmastokaaoksesta tai ilmaston tuhoamisesta. Hiilidioksidipäästöjä paljon tuottavat ja hiilestä riippuvat yhteiskunnat ja yhteisöt (nk. high-carbon society) ovat haavoittuvia (vrt. öljyn hinnan raju nousu). BKT ei riitä kuvaamaan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tilaa; sen rinnalle tarvitaan myös muita mittareita. Ihmisten onnellisuus syntyy lopulta hyvin yksinkertaisista asioista: siihen ei juuri tarvita fossiilisia polttoaineita, rajua energiakulutusta tai vilkasta liikennettä! Nimitysuutisia Jyväskylä Innovation Oy:ssä FT Annimari Lehtomäki on nimitetty kehitysjohtajaksi energiateknologian osaamiskeskukseen, joka kuuluu kansalliseen Energiateknologian klusteriohjelmaan. Lehtomäki on aikaisemmin toiminut energia- ja ympäristöteknologian projektipäällikkönä Jyväskylä Innovation Oy:ssä. FM Eeli Mykkänen on nimitetty energia- ja ympäristöteknologian projektipäälliköksi. Hänen tehtävänään on ympäristö- ja energiateknologiaan liittyvien projektien suunnittelu, toteutus ja ohjaus erityisesti biokaasuteknologiaan liittyen. Mykkänen siirtyi tehtävään Jyväskylän yliopistosta. Tapahtumakalenteri: FinnMETKO2008-näyttely Jämsänkosken metsäoppilaitoksella FinnMETKO 2008 on Suomen suurin raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. Edellisellä kerralla tapahtuma kokosi yli kävijää. Näyttelyalueella pääsee katsomaan mm. harvennus- ja päätehakkuita sekä kannonnostoa todellisissa työoloissa. Lisätietoja: Erkki Eilavaara, näyttelyn johtaja ja Miia Seilonen, näyttelyvastaava Ympäristötekniikka 08 Ympäristöalan ammattitapahtuma Helsingin Messukeskuksessa Ympäristötekniikka 08-messuilla on tänä vuonna teemana ilmastonmuutos. Uutena aihealueena on puhtaan energian tuotanto. Seminaariohjelmassa on mm. alustuksia biokaasusta ja kuntien energiahuollon hankkeista. Lisätietoja:

10 10 ENCROP-hanke järjestää syyskuun lopussa opintoretken Saksaan ja Itävaltaan, teemana biokaasun tuotanto ja käyttö Retki on kaksiosainen ( ja ). Voit osallistua molempiin tai vain toiselle retkelle. Katso tarkka retkiohjelma osoitteesta ja ilmoittaudu kiireesti mukaan, jos aihe kiinnostaa. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, Kuva: Kirsi Knuuttila ENCROP-hankkeen peltoenergiaseminaari Jyväskylässä klo 9-17 Seminaari on tarkoitettu energia- ja kaukolämpöyritysten johtajille, päälliköille, polttoaineen hankinnasta vastaaville, asiantuntijoille sekä muille peltoenergian käytöstä kiinnostuneille. Ohjelmassa on runsaasti ruokohelpienergia-asiaa. Teemoina ovat esimerkiksi muuttuva toimintaympäristö, ruokohelpin tuotanto ja korjuu, varastointi ja kuljetus, logistiikka voimala-alueella, ruokohelpi polttoaineena, polttoaineen käsittely, energiantuotanto ja sen asettamat vaatimukset polttoaineelle, palamisprosessi ja sen hallinta sekä tuhkan käsittely. Lisäksi kuullaan mielenkiintoiset vierailijapuheenvuorot Italiasta ja Itävallasta. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, puh ja Keski-Suomen Energiaviikko BEV-ohjelma järjestää yhdessä Energiateknologian osaamiskeskusohjelman ja Keski-Suomen energiatoimiston sekä muiden maakunnan bioenergiatoimijoiden kanssa Keski-Suomen energiaviikon lokakuun alussa. Viikon aikana on useita tapahtumia eri puolilla Keski-Suomea. Energiaviikko on osa Motivan valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Seuraa tiedotustamme syksyllä. Ohjelmassa on mm. pilke- ja polttopuutapahtuma ja muuta metsäenergia-asiaa, peltoenergiaseminaari, energiansäästö- ja energiatodistusinfoja, koko kansan bioenergiatoreja, biokaasuseminaareja, pelletti-infoja ja retkiä sekä tuulienergiaseminaari. Lisätietoja: Markku Paananen ja Varpu Savolainen ja Tytti Laitinen

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010 Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Klusteriohjelman valmistelu Perustuu maakuntaohjelmaan 2007-2010 Marraskuu

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Bioenergiakeskus 1 BDC KOERAK VALMISTELUVAIHE Valmisteluhankkeen päärahoittaja Bioenergiasta voimavara klusteri Muut rahoittajat SSYP, Ariterm, Betset, Soklex Valmistelussa

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3. 1.4.2011 Unto Väkeväinen Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana 2 Sisältö Taustaa: EU:n ja kansalliset

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit 2011-2013

Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit 2011-2013 Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit 2011-2013 Uudessa maailmassa keskisuomalaisilla on erityinen rooli Kyky, kokemus ja infrastruktuuri tuottaa huipputeknologiaa osaksi arkea. Alueen

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Jyväskylä Innovation: Vahvuutena verkostot, tähtäimessä kansainvälisyys

Jyväskylä Innovation: Vahvuutena verkostot, tähtäimessä kansainvälisyys Jyväskylä Innovation: Vahvuutena verkostot, tähtäimessä kansainvälisyys Ideat jalostuvat toiminnaksi Tuemme Jyväskylän ja Keski-Suomen alueen teknologiayritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä Kehitämme

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot