BEV-uutisia 1/2008,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 1/2008, 15.8.2008"

Transkriptio

1 1 BEV-uutisia 1/2008, Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen!! Uuden rakennerahastokauden käynnistyminen toi uusia toimintatapoja elinkeinojen kehittämiseen. EU -rahoituksen vähentyminen on pakottanut kohdistamaan julkisia kehittämispanoksia entistä harkitummin sellaisiin toimenpiteisiin, joista on odotettavissa merkittäviä tuloksia varsin lyhyellä aikavälillä. Maakunnan luontaiset vahvuusalueet, joilla on nähtävissä hyviä liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia, ovat luonnollisesti ensisijaisen kiinnostuksen kohteena. Vuosille laaditussa maakuntasuunnitelmassa otettiin lähtökohdaksi selkeiden valintojen tekeminen kehittämisen kohteiksi sekä laajan yhteistyön tavoittelu yhteisvaikutuksen synnyttämiseksi. Toimintatavaksi valittiin niin sanottu klusteri malli. Se on elinkeinotoiminnan jäsentämistapana saavuttanut suurta suosiota maailmalla. Eikä liene aiheetta. Huomiota herättävä, vuorovaikutteinen, inspiroiva ja innovatiivinen yhteisö tarjoaa usein paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin yksin toimiminen. Näin erityisesti, jos yhteisö saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen ja porukalla tekemisen taitoja osoittaen. Bioenergiassa menestymisen mahdollisuuksia Bioenergia nousee nopeasti mieleen, kun etsitään keskisuomalaisia menestymisen mahdollisuuksia. Bioenergian käyttöönotto on jo lähtötilanteessa kansainvälinen menestystarina. IPCC:n luokittelun mukaisesti keskisuomalaiset ovat jo saavuttaneet tason (38,5 %), johon maailman huippua edustavan Suomen tulee päästä vuoteen 2020 mennessä, arvattavasti työn ja vaivan tuloksena. Uusiutuvan energian markkinat kasvavat maailmalla valtavalla vauhdilla. Mitä muuta voisi elinkeinojen kehittäjä toivoa? Alan, jolla on kilpailukykyistä osaamista kasvavilla markkinoilla! Käyttäkäämme siis tämän momentum, joka vuosien ja vuosikymmenten valmistautumisen jälkeen on meille nyt avautunut. Keski-Suomen energiahuolto on ollut ja voi edelleen olla kotikenttä, jolla voimme kehittää tuotteita ja osaamista myytäväksi ihmisten energian tarpeeseen ympäri maailmaa. Jotta voimme olla riittävän vahvoja menestyäksemme, tarvitsemme yhteistyötä. Kutsuttakoon sitä vaikka Bioenergiasta elinvoimaa klusteriksi. Siihen panostetaan julkista rahoitusta, mutta se ei yksin riitä. Tahto ja toiminta tulee nousta yrityksistä, tutkijoilta, kouluttajilta, sijoittajilta. Tervetuloa mukaan. Teksti: Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelma lyhyesti Bioenergia on yksi Keski-Suomen maakunnan kolmesta kehittämisen painopistealueesta. Uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) on valittu maakunnan kehittämisen kärkiklusteriksi vuosiksi Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) ja Kehittyvä asuminen (KAS) ovat ns. kehittyviä klustereita. Klusteriohjelmien periaatteina ovat maakunnallisuus, yrityslähtöisyys ja yhteistyö. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi klusteriohjelmat ja seuraa niiden toteutusta. Klustereihin liittyvä kehittämistahto on kirjattu myös Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaan. Verkostossa on mukana iso joukko toimijoita yrityksistä kehittämisorganisaatioihin, tutkimuslaitoksista koulutusorganisaatioihin, rahoittajiin ja viranomaisiin. Klusteriohjelmien päärahoittajat ovat Keski-Suomen liitto ja Euroopan Aluekehitysrahasto. BEV-ohjelmaa koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ohjelman kehittämispäällikkönä toimii Markku Paananen.

2 2 Ohjelma toteuttaa Keski-Suomen maakuntasuunnitelman tavoitetta, jonka mukaan Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Maakunnassa oleva ja kehittyvä alan osaaminen hyödynnetään menestyksellisenä teknologian ja osaamisen vientinä. Keskeinen rooli käytännön ohjelmatyössä on neljällä teemaryhmällä, jotka vievät eteenpäin yhdessä valittuja kehittämisalueita: Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Pellettienergiajärjestelmät Biokaasujärjestelmät Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman visio vuonna 2015: Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista. Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Lisätietoja: Markku Paananen, puh Uutta: BEV-ohjelman ajankohtaiskatsaukset Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelma aloittaa elokuusta 2008 alkaen säännöllisen uutiskirjeen julkaisemisen. Kerran kuussa julkaistava uutiskirje on ladattavissa Keski-Suomen liiton verkkosivuilla Uutiskirjeen voi myös suoraan tilata omaan sähköpostiin. Liity listalle lähettämällä viesti Merja Lahdelle Keski-Suomen liittoon, Uutiskirjeen tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista bioenergia-asioista erityisesti Keski-Suomessa, kertoa tulevista bioenergiatapahtumista, alan kehittämishankkeista ja niiden tuloksista, projektien rahoituspäätöksistä, hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista. Uutiskirjeissä on myös tarkoitus esitellä keskisuomalaisia bioenergiakasvoja. Tässä ensimmäisessä numerossa esittelemme Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajan, Kari Mutkan Vapo Oy:stä. Uutiskirjettä toimittavat BEV-ohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen ja projektitiedottaja Varpu Savolainen. Voit lähettää bioenergiaa (ja muitakin energia-asioita) koskevia uutisia, tapahtumatietoja, juttuvinkkejä tai muita mielenkiintoista julkaisemisen aiheita Markulle ja Varpulle Energia-OSKE:n 2009 toiminnan suunnittelu on käynnistynyt Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelma tukee laajojen kehittämishankekokonaisuuksien valmistelua ja niihin liittyviä selvityksiä. Ohjelmaa koordinoi Jyväskylän seudulla Jyväskylä Innovation Oy, joka on käynnistänyt ohjelman vuoden 2009 toiminnan suunnittelun. Mikäli sinulla tai organisaatiollasi on energia-alaan liittyvä hankeidea, ota yhteyttä energiateknologian kehitysjohtajaan Annimari Lehtomäkeen puh ). Vuoden 2009 toimintasuunnitelmat laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa energia-alan yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä ja luoda niille edellytyksiä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisimpinä tehtävinä on merkittävien ja vaativien kehittämishankkeiden synnyttäminen ja keskisuomalaisten alan toimijoiden ja hankkeiden linkittäminen muihin kansallisiin osaamiskeskuksiin. Olemme osa kansallista Energiateknologian klusteriohjelmaa, jonka kautta tarjoamme hyvät yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin energia-alan toimijoihin.

3 3 Ota yhteyttä OSKEen, jos sinulla on kehittämisidea, joka liittyy bioenergiaan tai uusiutuviin energioihin ja johon tarvitset muita yrityksiä tai toimijoita toteutusta varten. kun haluat kuulla ja päästä mukaan energiateknologian osaamiskeskuksen käynnissä oleviin ja valmisteilla oleviin hankkeisiin jos haluat saada tietoa ja verkottua kauttamme sekä alan yrityksiin että tutkimuslaitoksiin kansallisella tasolla Elokuun bioenergiakasvot: BEV-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtaja Kari Mutka Maakunnan bioenergiatavoitteet kunnianhimoisia mutta saavutettavissa Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Mutka kertoo hymyillen olevansa ikäloppu vapolainen. Mies on ollut Vapon palveluksessa jo 1970-luvulta lähtien ja tuntee hyvin yhtiön eri toimialat. Työtehtävät ovat vaihdelleet alkuvuosien kasvuturveliiketoiminnan käynnistämisestä turvetoimialan, puutoimialan sekä ympäristöliiketoiminnan johtotehtäviin. Olen saanut katsella monia liiketoimintoja läheltä. Toivottavasti kokemuksestani on hyötyä myös tässä maakunnallisessa bioenergia-alan kehittämisessä, Mutka toteaa. BEV-ohjelman strategiaryhmän keulassa Mutkan rooli Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajana tuntuukin hyvin luontevalta. Mies edustaa kansainvälisesti mitaten hyvin merkittävää bioenergiayritystä, joka mielellään nähdään veturin asemassa myös kehittämistyössä. Oman roolini strategiaryhmän vetäjänä näen mielipiteiden kokoajana ja yhteisten näkemysten etsijänä. Kari Mutka haluaa muistuttaa, että BEV-ohjelman taustalla on useita tekijöitä ja kansainvälisiäkin velvoitteita. Ohjelma ei leiju irrallaan missään sfääreissä. Meitä ohjaavat mm. EU:n ilmastopolitiikka ja energiansäästötavoitteet, hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet ja pian eduskunnan käsittelyyn tuleva Suomen energia- ja ilmastostrategia. Strategiaryhmä ruotii projekteja BEV-ohjelman strategiaryhmässä on mukana useita maakunnan bioenergiatoimijoita yrityksistä kehittämis- ja koulutusorganisaatioihin ja rahoittajista viranomaisiin. Ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi Mutka luonnehtii bioenergiaa koskevien kehittämishankkeiden käsittelyn. Tehtävämme on yksinkertaisesti etsiä parhaita keinoja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaryhmässä analysoimme maakunnan eri toimijoiden esittämiä projektiideoita ja suunnitelmia ja teemme rahoittajille esitykset parhaista hankkeista. Ohjelmatyö on Mutkan mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. On tärkeätä, että toimijat ovat tähän sitoutuneet ja että hankkeita on saatu vireille ja muutamia jo käyntiinkin. Uskon, että olemme löytäneet oikeat painopisteet.

4 4 Neljän terawattitunnin savotta BEV-ohjelmaa ja sen tavoitteita Kari Mutka pitää kunnianhimoisina mutta silti realistisina. Neljän terawattitunnin lisäystavoite maakunnan omassa, paikallisessa bioenergiatuotannossa on todella merkittävä koko Keski-Suomen energiasektorille. Onnistuessaan ohjelma tuo tänne uutta liiketoimintaa ja avaa myös vientinäkymiä keskisuomalaiselle osaamiselle. Mutka pysähtyy pohtimaan ohjelman eri kehittämisteemojen tilannetta ja suurimpia haasteita. Voimalaitoskokoluokassa on täällä Keski-Suomessa suuret päätökset oikeastaan jo tehty. Alan haaste on enemmänkin siinä, että kykenemme huolehtimaan polttoainehuollosta, Mutka pohtii ja viittaa Keljonlahden tulevaan voimalaitokseen. Nyt on tärkeätä saada metsäpolttoaineet liikkeelle järkevillä kustannuksilla. Toinen iso asia liittyy uusiin turvetuotantovarauksiin. Turvetta Keski-Suomessa on yllin kyllin, mutta uusia tuotantolupia kaivataan jo kiireesti, Mutka toteaa. Myös kaukolämpökokoluokassa ollaan Mutkan mukaan hyvällä tiellä. Suurimmat haasteet hän näkeekin kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen muuttamisessa. Liian iso osa keskisuomalaisista kodeista lämpiää vielä suoralla sähköllä tai öljyllä. Esimerkiksi pelletin käytölle on tässä maakunnassa isot kasvun mahdollisuudet. Vaikka suurimmat volyymit ja rahat liikkuvatkin voimalaitoksen polttoaineratkaisuissa, näkee Kari Mutka myös biokaasun tuotannolla ja käytöllä oman merkityksensä. Biokaasun hyödyntäminen voi paikallisesti olla erittäin tärkeää. Investointipäätökset ratkaisevat Ohjelman tuloksellisuutta mitataan lopulta sillä, miten neljän terawattitunnin savotta toteutuu. Avainasemassa ovat investoijat. BEV-ohjelma ei voi investointipäätöksiä tehdä, korkeintaan voimme raivata niille tietä, Mutka miettii. Investointipäätöksiä tarvitaan nyt ennen kaikkea kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa. Haastetta riittää siis isolle joukolle meitä aivan tavallisia keskisuomalaisia. Mutka uskoo, että olemme pysyvästi siirtyneet kalliin energian maailmaan. Samalla kun meitä velvoittavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, on maailmanlaajuinen energiankulutus voimakkaassa kasvussa. Mikään ei viittaa siihen, että energian hinta muuttuisi edullisemmaksi. Maailmalla alkaa jo paikoin olla energiasta niukkuutta. On sekä huoltovarmuuden että kansantalouden kannalta tärkeätä, että energiantuotantomme on mahdollisimman pitkälle omissa käsissämme ja raaka-aineet kotimaisia. Tuontipolttoaineiden varaan laskeminen tulee erittäin kalliiksi, Mutka päättää. Teksti ja kuva: Varpu Savolainen Keski-Suomen energiatase on päivitetty Maakunnan tavoite on lisätä vuotuista bioenergian tuotantoa ja käyttöä neljällä terawattitunnilla. Lähtökohtatilanteen selvittämiseksi päätettiin päivittää Keski-Suomen energiahuollon rakennetta kuvaava energiatase mahdollisimman ajantasaiseksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelma ja BEV ohjelma teettivät Keski-Suomen energiatoimistolla päivitystyön. Maakuntatason tulokset valmistuivat kesän aikana. Kuntatason tuloksia valmistellaan vielä maakunnassa tehtävän kuntien energiakatselmointikierroksen yhteydessä. Tiedot jouduttiin kohdistamaan vuoden 2006 tasolle, koska kaikkia tarvittavia lähtötietoja ei saatu vuodelta Taseen laatimistapa on kuitenkin suunnilleen yhtenevä aiempien päivitysten kanssa, joten muutokset ja trendit ovat varsin selvästi nähtävissä. Vihreällä kuvatut nuolet ovat uusiutuvia tai hitaasti uusiutuvia energialähteitä.

5 5 Keski-Suomen energiatase 2006: Öljy Puu 4,5 TWh 4,0 TWh Teollisuus 10,8 TWh Sähkö 48 % Prosessilämpö 52 % Jäteliemet 2,5 TWh Turve 2,0 TWh Vesivoima 0,12 TWh REF 0,01 TWh Muu 0,71 TWh Tuontisähkö 5,5 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Kaukolämpö 42 % Sähkölämmitys 16 % Kiinteistökohtainen 42 % Tieliikenne 2,4 TWh Bensiini 46 % Diesel 56 % Muu kulutus 1,4 TWh Muu sähkön kulutus YHTEENSÄ 19,4 TWh Energiankulutus on jatkanut edelleen kasvuaan: kokonaisuudessaan noin 4 % vuodesta 2004 ja lähes 10 % vuodesta Kasvua on tapahtunut lähes kaikilla sektoreilla. Seuraava kuva osoittaa muutoksen energian käyttömuodoittain. 2004: 2006: Teollisuus 10,3 TWh Rakennusten lämmitys 4,7 TWh Liikenne 2,3 TWh Muu kulutus 1,2 TWh Teollisuus 10,8 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Liikenne 2,4 TWh Muu kulutus 1,4 TWh YHTEENSÄ 18,6 TWh YHTEENSÄ 19,4 TWh

6 6 Energian kulutuksesta pystytään kattamaan jo lähes puolet paikallisilla, pääosin biomassapohjaisilla energialähteillä. Mikäli tilannetta verrataan maakuntasuunnitelman asettamaan haasteeseen Keski-Suomen energiantuotannon omavaraisuudesta, voidaan todeta maakunnassa käytettävistä polttoaineista jo yli 75 % olevan paikallisia, jos liikenne jätetään huomiotta. Matkamme maakunnan tavoitteeseen ei siis tässä valossa ole enää kovin pitkä; tosin vuoteen 2004 verrattuna suunta on ollut väärä. Silloin oltiin jo 80 %:n tasolla. Keski-Suomen energianhankinnan rahallinen arvo vuonna 2006 oli 654 M (polttoaineiden ja sähkön nimellishinnat, ei alv.) Tuontisähkö 222 M (5490 GWh) Käytetyn öljy arvo 332 M (4480 GWh) Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 427 M (sis. öljy) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettyjen kiinteiden puupolttoaineiden arvo yhteensä 34 M Tuontisähkön ja öljyn kustannukset kattavat siis peräti 85 % Keski-Suomen energianhankinnan rahallisesta arvosta. Molempien hinnat ovat nousseet merkittävästi vuoden 2006 jälkeen. Lisätietoja: Lauri Penttinen ja Markku Paananen Projektiuutisia Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke on käynnistynyt huhtikuussa Hankkeen tavoitteena on edistää biokaasulaitoshankkeiden syntymistä Keski-Suomessa, aktivoida biokaasuteknologiasta kiinnostuneita yrityksiä, yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, edistää biokaasualan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa keskisuomalaista biokaasuosaamista sekä aktiivisesti tiedottaa biokaasuasioista erilaisissa infotilaisuuksissa, demonstraatioissa ja opintoretkillä. Hankkeessa etsitään biokaasun tuotannosta kiinnostuneita tahoja, joiden lähtökohdista laaditaan biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuuslaskelmia ja toteutussuunnitelmia pääosin hankkeen rahoituksella. Jos siis edustat Keski- Suomessa sijaitsevaa maatilaa, yritystä tai organisaatiota, joka harkitsee biokaasun tuotannon aloittamista, ota yhteyttä hankkeen koordinaattoriin: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, , Lisätietoja myös: Kuva: Annimari Lehtomäki

7 7 ************************* Keski-Suomen liiton maakuntahallitus on kesäkuun lopussa myöntänyt rahoitusta Vapo Oy:n Pellettilämpöyrittäjä -hankkeelle. Projektissa etsitään franchising-liiketoiminnasta kiinnostuneita lämpöpalveluyrityksiä, yrityksille asiakkaita eli pellettilämpökohteiksi soveltuvia kevyttä polttoöljyä käyttäviä kiinteistöjä sekä laitevalmistajia. Hankkeen tuloksena Keski-Suomeen odotetaan syntyvän kymmenen pellettilämpöyritystä, jotka hoitavat pellettilämpökeskusta vuotuiselta lämmöntuotannoltaan MWh. Yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan 1,2-2 miljoonaa euroa vuodessa. Franchising-mallin uskotaan takaavan laatua ja toimitusvarmuutta asiakkaille ja pienentävän yrittäjän riskiä. Lisätietoja: Pirjo Peräaho, puh ************************* Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen - projekti käynnistyy loppukesästä. Hanketta koordinoi Metsäkeskus Keski-Suomi. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää metsäenergian hankintaa ja korjuuta vastaamaan Keski-Suomen lisääntyviä käyttötarpeita. Samalla otetaan huomioon hyvän metsänhoidon suositukset sekä toiminnan taloudellinen kannattavuus. Hankkeessa tehdään analyysi Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, järjestetään metsäenergian hankintaa koskevaa koulutusta ja neuvontaa metsäalan toimihenkilöille ja urakoitsijoille, tehdään energiapuuvaralaskelmat Keski-Suomessa toimivien energialaitosten toimintaalueella, kootaan verkkoon metsäenergian infopiste ja tehdään tutkimustyötä energiapuun korjuumenetelmien kehittämiseksi erityisesti nuorista metsistä, turv ta ja mäntyvaltaisilta uudistamisaloilta. Lisätietoja: projektipäällikkö Jyrki Raitila, puh ************************ Keski-Suomen kuljetusinfran kehittämiseksi on suunnitteilla yhteishanke, jossa on mukana laaja joukko logistiikkapalveluiden tarvitsijoita ja toimijoita. Tavoitteena on varmistaa puupolttoainehuollon toimivuus maakunnassa ja kehittää tarvittavaa kuljetusinfrastruktuuria. Keskeisiä teemoja ovat mm. Äänekoski- Haapajärvi-rataverkon kehittäminen, maantie- ja metsätieverkoston kunnon parantaminen ja välivarastojen suunnittelu bioenergiahuollon tarpeisiin sekä biopolttoaineterminaalien perustamismahdollisuudet ja puitteet Keski-Suomessa. Hanketta valmistellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johdolla. Lisätietoja: Markku Paananen ja Jyrki Kataja, ************************ Kehittämisrahoitusta jaetaan pääosin hakukierrosten tuloksena. Projektihakujen avautuessa BEVohjelman teemaryhmät kutsuvat alustavia projektiehdotuksia. Kutsut julkaistaan muun muassa klusterin internet sivuilla. Liikkeelle pääsee siis jo noin yhden A4 arkin pituisella idean kuvauksella, joka toimitetaan teemaryhmän arvioitavaksi. Teemaryhmä tarkistaa, onko aiheesta esitetty muita samankaltaisia hanke-ehdotuksia ja onko mahdollisuuksia yhteistyöhön. Teemaryhmä tekee myös suositukset jatkotoimenpiteistä. Hankeehdotusten tekijöille järjestetään syksyllä hankevalmisteluklinikka, jossa rahoittajien edustajat opastavat hyvän hakemuksen laatimisessa.

8 8 Määräaikaan mennessä rahoitusviranomaisille saapuneet rahoitushakemukset saatetaan vielä BEV ohjelman strategiaryhmän arvioitaviksi. Ko. ryhmässä ovat edustettuina rahoitusviranomaiset, muutama keskeinen alan yritys ja kehittämisyhtiöitä. Strategiaryhmä vertaa hakemuksia asetettuihin tavoitteisiin, arvioi niiden laatua ja laittaa hakemukset paremmuusjärjestykseen. Tästä muodostuu klusterin ns. asiantuntijalausunto rahoitusviranomaisen tekemän rahoituspäätöksen tueksi. HUOM. Seuraava hakukierros on odotettavissa loka-marraskuussa. Seuraa klusterin sivuja Keski-Suomen liiton internet sivustolla JAMKin Bioenergiakeskukselle uudet koulutus-, tutkimus- ja kehittämistilat Saarijärvelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen ja luonnonvara-alan uusien tuotekehitys- ja koulutustilojen rakentaminen aloitetaan Saarijärven Tarvaalassa syksyllä Uudet tilat otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Saarijärven kaupunki sekä Saarijärven Seudun Yrityspalvelu ovat allekirjoittaneet rakentamis- ja vuokrasopimuksen esisopimuksen toukokuussa Saarijärvellä. Rakentamisesta vastaa Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy. Rakennuksen suunniteltu kokonaispinta-ala on 1750 m², josta Bioenergiakeskuksen osuus on noin 800 m². Uusien tilojen valmistuttua kaikki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin toiminnot keskitetään Tarvaalaan ja Kolkanlahden toimipisteestä luovutaan. Lisätietoja: Jussi Halttunen, rehtori, puh ja Jyrki Kataja, koulutuspäällikkö, Professori Dan Asplundille Pohjoismainen Bioenergiapalkinto Pohjoismainen ministerineuvosto (NSR) on myöntänyt vuoden 2008 bioenergiapalkintonsa jyväskyläläiselle Dan Asplundille. Lämpimät onnittelut Danille! Kuulumisia TEKESin ClimBus (Creating Business, Mitigating Climate Change)-ohjelman vuosiseminaarista Tekesin koordinoima ClimBus-ohjelma päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ohjelman tavoitteena on ollut löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisätietoja ClimBus-ohjelmasta ja sen tuloksista: Tekes järjesti Hämeenlinnassa ohjelman viimeisen varsinaisen vuosiseminaarin. Esittelemme lyhyesti eräitä seminaarissa kuultuja puheenvuoroja ja kommentteja. Sirkka Vilkamo, Työ- ja elinkeinoministeriö: Kunnilla on keskeinen asema ja vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kuntien käsissä paljolti ovat mm. julkinen taajamaliikenne, alue- ja kaukolämmitys sekä energiatehokkuuden edistäminen. Työhön tarvitaan kuitenkin valtion tukitoimia, esimerkkeinä syöttötariffit, verotuet ym. ohjauskeinot. Pelkkä puun käyttö ei riitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; tarvitaan edistämistoimia myös muilla uusiutuvan energian aloilla, kuten peltoenergia, tuuli- ja vesivoima. Paula Lehtomäki, Ympäristöministeriö: Poliittiset päättäjät ja liike-elämä tarvitsevat yhteisen keskustelupohjan myös ilmastoasioihin. Ilmastonmuutoksen vastainen työ itsessään parantaa maailmantalouksien kestävää kehitystä, sillä liiketoiminta ja teknologia ovat osa ratkaisua. Ympäristöystävälliset tuotteet voivat olla myös hyvää

9 9 liiketoimintaa (esim. jätevesienpuhdistuslaitteet, energiatehokkaat koneet). Kaikkia tahoja tarvitaan (liike-elämä, järjestöt jne.) ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, ja jokainen pienikin askel on tärkeä. Oras Tynkkynen, Eduskunta: Onko termi ilmastonmuutos riittävä kuvaamaan nykytilannetta? Olisi syytä pikemminkin puhua ilmastokatastrofista, ilmastokaaoksesta tai ilmaston tuhoamisesta. Hiilidioksidipäästöjä paljon tuottavat ja hiilestä riippuvat yhteiskunnat ja yhteisöt (nk. high-carbon society) ovat haavoittuvia (vrt. öljyn hinnan raju nousu). BKT ei riitä kuvaamaan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tilaa; sen rinnalle tarvitaan myös muita mittareita. Ihmisten onnellisuus syntyy lopulta hyvin yksinkertaisista asioista: siihen ei juuri tarvita fossiilisia polttoaineita, rajua energiakulutusta tai vilkasta liikennettä! Nimitysuutisia Jyväskylä Innovation Oy:ssä FT Annimari Lehtomäki on nimitetty kehitysjohtajaksi energiateknologian osaamiskeskukseen, joka kuuluu kansalliseen Energiateknologian klusteriohjelmaan. Lehtomäki on aikaisemmin toiminut energia- ja ympäristöteknologian projektipäällikkönä Jyväskylä Innovation Oy:ssä. FM Eeli Mykkänen on nimitetty energia- ja ympäristöteknologian projektipäälliköksi. Hänen tehtävänään on ympäristö- ja energiateknologiaan liittyvien projektien suunnittelu, toteutus ja ohjaus erityisesti biokaasuteknologiaan liittyen. Mykkänen siirtyi tehtävään Jyväskylän yliopistosta. Tapahtumakalenteri: FinnMETKO2008-näyttely Jämsänkosken metsäoppilaitoksella FinnMETKO 2008 on Suomen suurin raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. Edellisellä kerralla tapahtuma kokosi yli kävijää. Näyttelyalueella pääsee katsomaan mm. harvennus- ja päätehakkuita sekä kannonnostoa todellisissa työoloissa. Lisätietoja: Erkki Eilavaara, näyttelyn johtaja ja Miia Seilonen, näyttelyvastaava Ympäristötekniikka 08 Ympäristöalan ammattitapahtuma Helsingin Messukeskuksessa Ympäristötekniikka 08-messuilla on tänä vuonna teemana ilmastonmuutos. Uutena aihealueena on puhtaan energian tuotanto. Seminaariohjelmassa on mm. alustuksia biokaasusta ja kuntien energiahuollon hankkeista. Lisätietoja:

10 10 ENCROP-hanke järjestää syyskuun lopussa opintoretken Saksaan ja Itävaltaan, teemana biokaasun tuotanto ja käyttö Retki on kaksiosainen ( ja ). Voit osallistua molempiin tai vain toiselle retkelle. Katso tarkka retkiohjelma osoitteesta ja ilmoittaudu kiireesti mukaan, jos aihe kiinnostaa. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, Kuva: Kirsi Knuuttila ENCROP-hankkeen peltoenergiaseminaari Jyväskylässä klo 9-17 Seminaari on tarkoitettu energia- ja kaukolämpöyritysten johtajille, päälliköille, polttoaineen hankinnasta vastaaville, asiantuntijoille sekä muille peltoenergian käytöstä kiinnostuneille. Ohjelmassa on runsaasti ruokohelpienergia-asiaa. Teemoina ovat esimerkiksi muuttuva toimintaympäristö, ruokohelpin tuotanto ja korjuu, varastointi ja kuljetus, logistiikka voimala-alueella, ruokohelpi polttoaineena, polttoaineen käsittely, energiantuotanto ja sen asettamat vaatimukset polttoaineelle, palamisprosessi ja sen hallinta sekä tuhkan käsittely. Lisäksi kuullaan mielenkiintoiset vierailijapuheenvuorot Italiasta ja Itävallasta. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, puh ja Keski-Suomen Energiaviikko BEV-ohjelma järjestää yhdessä Energiateknologian osaamiskeskusohjelman ja Keski-Suomen energiatoimiston sekä muiden maakunnan bioenergiatoimijoiden kanssa Keski-Suomen energiaviikon lokakuun alussa. Viikon aikana on useita tapahtumia eri puolilla Keski-Suomea. Energiaviikko on osa Motivan valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Seuraa tiedotustamme syksyllä. Ohjelmassa on mm. pilke- ja polttopuutapahtuma ja muuta metsäenergia-asiaa, peltoenergiaseminaari, energiansäästö- ja energiatodistusinfoja, koko kansan bioenergiatoreja, biokaasuseminaareja, pelletti-infoja ja retkiä sekä tuulienergiaseminaari. Lisätietoja: Markku Paananen ja Varpu Savolainen ja Tytti Laitinen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa

Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa Markku Paananen JAMK / Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Kuva: Valtra

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta POHJOIS-KARJALA Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum 5.9.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Paikallisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot