Öljyalan Palvelukeskus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljyalan Palvelukeskus Oy"

Transkriptio

1 Selvitys 52K Q D Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Esipuhe Tämä Laskelma lämmityksen päästöistä on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksi antama ja rahoittama. Työssä päivitettiin Pöyry Energy Oy:n tekemä raportti Laskelma öljy-, maalämpö-, pelletti-, sähkö- ja kaukolämmityksen päästöistä 1. Tässä työssä on aiemmassa selvityksessä tarkasteltujen lämmitysmuotojen lisäksi otettu huomioon myös maakaasu- ja puulämmitys. Lisäksi laskennan lähtötietoja on päivitetty siltä osin, kuin ne selkeästi ovat muuttuneet vuoden 2008 tilanteesta. Tämän selvityksen laskelmilla on tavoitteena arvioida Suomen yleisimpien lämmitysmuotojen aiheuttamat kokonaispäästöt ja ominaispäästöt kiinteistötasolla. Laskelmien lähtökohtana ovat uusimmat energian kulutustiedot sekä arviot energian kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2020 asti. Tarkasteltavat päästökomponentit ovat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset. Perustarkasteluvuosi on Tulevaisuuden tarkasteluvuosiksi valittiin vuodet 2015 ja Raportissa esitettyjen taulukoiden lukuarvot pohjautuvat Pöyryn tietokantoihin ja laskelmiin, ellei lähdettä ole erikseen mainittu. Selvitystyö on tehty Pöyry Management Consulting Oy:ssä. Työn vastuullisena johtajana toimi DI Pentti Leino ja projektipäällikkönä TkL Elina Raivio. Työn toteutukseen osallistuivat lisäksi DI Janne Rauhamäki ja DI Perttu Lahtinen. Työn tilaajan puolelta yhteyshenkilönä oli erityisasiantuntija Eero Otronen. Selvityksen sisältyvistä laskelmista, tuloksista ja johtopäätöksistä vastaavat selvityksen tekijät. Espoossa elokuussa K Q A

4 2 Yhteystiedot Tekniikantie 4 A Espoo Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Management Consulting Oy

5 1 Yhteenveto Tässä työssä on tarkasteltu erillisiä pientaloja, joiden päälämmitysmuotona on öljy-, maakaasu-, sähkö-, maalämpöpumppu-, puu-, puupelletti- tai kaukolämmitys. Lämmitysmuodoista selkeästi yleisin on sähkölämmitys, joka oli vuonna 2009 päälämmitysmuotona 43 %:ssa taloista. Puulämmityksen osuus on lähes neljännes, josta puupellettien osuus on noin 6 % ja muut puujakeet 94 %. Öljylämmityksen osuus on lähes 22 %. Vuonna 2009 noin 5 % erillisistä pientaloista oli kaukolämmityksen piirissä ja maalämmön osuus oli reilut 4 %. Kuluvan vuosikymmenen aikana uudisrakentajista yhä harvempi valitsee sähkölämmityksen, kun taas erityisesti maalämmön uskotaan kasvattavan suosiotaan. Kaukolämmön osuus kasvaa hieman, samoin puupellettien käytön arvioidaan lisääntyvän jonkin verran. Öljyalan Palvelukeskuksen arvioi, että öljylämmitteisten pientalojen lukumäärä vuonna 2009 oli ja odottaa lukumäärän vähenevän pientaloon vuoteen 2020 mennessä. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamia päästöjä on eri yhteyksissä arvioitu useilla menetelmillä. Päästöihin vaikuttavat oleellisesti kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien vuosihyötysuhteet, sähkö- ja kaukolämmityksen osalta näiden tuotantorakenne sekä maalämpöpumppulämmityksessä tarvittavan sähkön tuotantorakenne. Eri lähtöarvoilla ja tarkastelutavoilla päädytään hyvin erilaisiin päästömääriin. Polttoaineiden palaessa syntyvien hiili- ja rikkidioksidien määriin vaikuttavat ennen kaikkea polttoaineiden ominaisuudet. Syntyvien typenoksidien ja hiukkasten määrään vaikuttavat muutkin tekijät kuin polttoaineen ominaisuudet, kuten polttotekniikka ja palamisolosuhteet. Lisäksi kaukolämmön ja sähkön tuotannossa syntyviä päästöjä vähennetään erilaisilla savukaasujen puhdistustekniikoilla. Ominaispäästöt vaihtelevat vuosittain, niihin vaikuttaa etenkin sähkön tuotantorakenne ja siinä esimerkiksi vesivoiman ja kivihiililauhdesähkön tuotantojen osuudet. Lisäksi pidemmällä tarkasteluvälillä tuotantoteknologiat kehittyvät vähäpäästöisemmiksi. Tässä työssä on verrattu kiinteistökohtaista öljylämmitystä puu-, puupelletti-, sähkö-, maalämpöpumppu-, maakaasu- sekä kaukolämmitteiseen vastaavaan kiinteistöön. Sähkölämmityksen samoin kuin maalämpöpumpun tarvitseman sähkön päästöt on laskettu sekä keskimääräisenä sähkön tuotantona että marginaalitarkasteluna. Sähkön marginaalitarkastelussa tarvittava sähkö tuotetaan lämmitystarpeen aikaisella sähkönkulutuksen vaatimalla lisätuotantokoneistolla, joka yleensä on pääosin perinteisillä kivihiililauhdevoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Päästöjen tarkastelu pohjautui hyötyenergiaan siten, että kiinteistökohtaisessa lämmityksessä todelliset päästöt laskettiin ottamalla huomioon kattilan vuosihyötysuhde ja sähkön sekä kaukolämmön tuotannossa näiden tuotannon todelliset kattilapäästöt ja lisäksi siirtohäviöihin kuluvan energiamäärän päästöt. Seuraavissa kuvissa on esitetty tarkasteltujen lämmitysmuotojen keskimääräiset ominaispäästökertoimet hyötylämpöyksikköä kohti vuosina 2009 ja 2020.

6 Ominaispäästökerroin hyötylämpöä kohden Öljylämmitys Öljy + uusiutuvat Maakaasulämmitys Marginaalisähkö Keskimääräinen sähkö Maalämpö - marg.sähkö Maalämpö - keskim. sähkö Kaukolämpö - keskim. Pellettilämmitys Puulämmitys kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Hiilidioksidi Typen oksidit Rikkidioksi Hiukkaset Ominaispäästökerroin hyötylämpöä kohden Öljylämmitys Öljy + uusiutuvat Maakaasulämmitys Marginaalisähkö Keskimääräinen sähkö Maalämpö - marg.sähkö Maalämpö - keskim. sähkö Kaukolämpö - keskim. Pellettilämmitys Puulämmitys kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Hiilidioksidi Typen oksidit Rikkidioksi Hiukkaset Kuva 0-1 Tyypillisimpien lämmitysmuotojen ominaispäästökertoimet vuosina 2009 ja 2020 Nykyisin selkeästi suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheuttaa ns. marginaalisähkön käyttö. Kaukolämmityksen päästöt ovat suunnilleen samalla tasolla öljylämmityksen kanssa. Laskennallisen ns. keskimääräisen sähkön, maakaasun sekä maalämpöpumppujen hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran pienemmät kuin kevyen polttoöljyn. Pelletti- ja puulämmityksen sekä kaukolämmön ja sähkön tuotannon bioenergian osuuden hiilidioksidipäästöjä ei ole esitetty taulukoissa, koska niiden katsotaan yleisesti olevan hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraaleita, sillä puut sitovat kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia kuin niistä polttaessa vapautuu.

7 Muiden päästökomponenttien (typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset) osalta öljylämmityksen päästöt ovat alhaiset verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Vain puuperäiset rikkipäästöjensä osalta sekä maakaasulämmitys tuottavat öljylämmitystä vähemmän päästöjä. Sähkö-, maalämpö-, kaukolämpö, pelletti- ja puulämmityksen päästöt ovat pääosin öljylämmitystä korkeammat. Maalämmityksen typenoksidi- ja rikkipäästöt ovat öljylämmitystä alhaisemmat, mikäli tarkastellaan keskimääräistä sähköä (marginaalisähköä tarkasteltaessa korkeammat). Tulevaisuudessa lämmitysmuotojen päästötasojen arvioidaan laskevan. Öljyyn oletetaan sekoitettavan bioöljyä ja sitä tuettavan aurinkokeräimillä ( Öljy + uusiutuvat ), jolloin päästöt laskevat. Kuitenkin myös muiden lämmitysmuotojen päästöt laskevat uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden käytön lisääntymisen ja tehokkaampien savukaasujen puhdistuslaitteistojen myötä. Yhteisvaikutuksena öljyn asema muihin lämmitysmuotoihin nähden ei muutu merkittävästi: hiilidioksidipäästöissä marginaalisähkön päästöt ovat selvästi öljylämmitystä suuremmat, kaukolämmön samaa suuruusluokkaa öljyn kanssa ja muiden lämmitysmuotojen öljyä alhaisemmat. Mikäli öljylämmityskohteissa ei käytetä uusiutuvia lähteitä, jäävät sen hiilidioksidipäästöt kaukolämpöä korkeammiksi. Muiden päästökomponenttien osalta öljyn asema pysyy myös pääosin ennallaan: öljyn päästöt ovat marginaalisähköä, kaukolämpöä ja puuperäisiä alhaisemmat ja maakaasua hieman korkeammat. Sähkön tuotannon päästöt tulevat laskemaan merkittävästi, jolloin maalämmön typenoksidipäästöt alittavat öljylämmityksen päästöt. Erityisesti erottuvat korkeana säilyvät puulämmityksen hiukkaspäästöt, jotka ovat jopa monikymmenkertaiset öljylämmitykseen verrattuna. Öljylämmitetyn pientalokannan hiilidioksidipäästöt kokonaisuutena tulevat pienenemään tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat rakennusten energiatehokkuuden parantuminen kiristyvien rakennusmääräysten vuoksi, öljylämmityksen muuttuminen energiataloudellisesti entistä tehokkaammaksi ja bioöljyn käyttö sekä aurinkolämmön liittäminen öljylämmitykseen. Myös öljylämmitteisten talojen lukumäärä pienenee. Kaukolämmön todellisiin päästömääriin vaikuttaa kaukolämmitettävän alueen todellinen polttoaineiden käyttö. Kaukolämmön päästömäärän poikkeaminen keskimääräisistä arvoista riippuu paikkakunnan kaukolämmön tuotantoon käytetystä polttoainejakaumasta. Kivihiilen ja maakaasun yhdistelmään pohjautuvan kaukolämmityksen päästöt ovat öljylämmitystä korkeammat. Pelkästään maakaasulla tuotettu kaukolämpö ei tuota rikki- eikä hiukkaspäästöjä ja on hiilidioksidipäästöjen osalta öljyä alhaisempi. Öljylämmityksen täydentäminen uusiutuvilla energialähteillä (bioöljy ja aurinko) laskee kuitenkin öljylämmityksen hiilidioksidipäästöt maakaasun tasolle. Turvevaltaisen kaukolämmön (seassa merkittävä osuus puuta) hiilidioksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa öljyn kanssa, mutta muut päästökomponentit ovat selvästi suurempia. Puuvaltaisen kaukolämmityksen (seassa myös turvetta) hiilidioksidipäästöt ovat selvästi öljyä alhaisemmat, mutta muut päästökomponentit ovat vastaavasti selvästi suuremmat. 3

8 Sisältö 1 Esipuhe Yhteenveto 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET Polttoaineiden ominaisuudet 3 3 TARKASTELTAVA RAKENNUSKANTA Kiinteistöjen lukumäärä ja lämmitysmuodot Ominaisenergiankulutus Tyyppikuluttaja 6 4 PÄÄSTÖLASKENTA Öljylämmityksen päästöt Maakaasulämmityksen päästöt Sähkölämmityksen päästöt Tuotantorakenteeltaan keskimääräisen sähkön päästöt Marginaalisähkön tarkastelu Maalämpöpumppulämmityksen päästöt Kaukolämmityksen päästöt Tuotantorakenteeltaan keskimääräiset kaukolämmön päästöt Kaukolämmön ominaispäästöt case-kohteissa Puupellettilämmityksen päästöt Puulämmityksen päästöt 12 5 TULOKSET Ominaispäästökertoimet Tyyppitalon lämmityksen päästöt Lämmityksen kokonaispäästöt 17 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 19 Liite 1 Laskennan tulokset

9 2 1 JOHDANTO Tämä Laskelma lämmityksen päästöistä on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksi antama ja rahoittama. Työssä päivitettiin Pöyry Energy Oy:n tekemä raportti Laskelma öljy-, maalämpö-, pelletti-, sähkö- ja kaukolämmityksen päästöistä 1. Tässä työssä on aiemmassa selvityksessä tarkasteltujen lämmitysmuotojen lisäksi otettu huomioon myös maakaasu- ja puulämmitys. Lisäksi laskennan lähtötietoja on päivitetty siltä osin, kuin ne selkeästi ovat muuttuneet vuoden 2008 tilanteesta. Selvityksen laskelmilla on tavoitteena arvioida Suomen yleisimpien lämmitysmuotojen aiheuttamat kokonaispäästöt ja ominaispäästöt kiinteistötasolla. Työssä on tarkasteltu kahta eri vaihtoehtoa öljylämmitykselle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa öljy on ainoa energianlähde ja koostuu ainoastaan fossiilisesta komponentista. Toisena on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa lämmitysöljy sisältää bioöljyä ja lisäksi lämpöä tuotetaan pieni määrä myös aurinkokeräimillä. Lämmitykseen käytettävän sähkön osalta tarkasteltiin sekä tuotantorakenteeltaan tuntitasolla keskimääräistä sähköä että ns. marginaalitarkastelua, jossa sähkölämmitykseen käytetään sähkömarkkinoilla kalleimman käynnissä olevan tuotantokoneiston tuottamaa sähköä. Kaukolämmön osalta päästöjä tarkasteltiin sekä kaukolämmön keskimääräiseen tuotantorakenteeseen perustuen että neljän eri esimerkkilaitoksen polttoainejakauman perusteella. Puuta voidaan käyttää lämmitykseen joko pääasiallisena lämmönlähteenä tai lisäpolttoaineena kattilassa tai erillisessä tulisijassa. Koska puuta voidaan käyttää minkä tahansa lämmitysjärjestelmän rinnalla, tässä tarkastelussa huomioitiin puun käyttö ainoastaan päälämmitysmuotona. Puupellettilämmitys on tarkasteltu erikseen, lisäksi on arvioitu muun puupohjaisen lämmityksen keskimääräisiä päästöjä. 2 LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET Työn kannalta kiinnostavin päästökomponentti on hiilidioksidi, mutta työssä on myös tarkasteltu rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkaspäästöjä. Työn perustarkasteluvuodet ovat 2009, 2015 ja Vuosi 2009 kuvaa toteutunutta kulutusta. Vuosien 2015 ja 2020 sähkön ja kaukolämmön tuotannon rakenne pohjautuu viimeisimpiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) skenaarioihin, joissa tähdätään EU:n vuodelle 2020 asettamien velvoitteiden täyttämiseen. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto tarkasteluvuosina on mallinnettu Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla noudattaen TEM:n skenaarioiden raameja. Hiilidioksidipäästöjen vähentämis- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden myötä mm. puupolttoaineiden käytön, tuulivoiman ja ydinvoiman määrä tulee kasvamaan, mikä johtaa päästöjen vähenemiseen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. 1 60K Q A

10 Työssä on myös huomioitu valmisteilla olevan teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) vaikutukset sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöihin. Direktiivin tullessa voimaan vuonna 2016, tulevat keskisuurten ja suurten energiantuotantolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt laskemaan merkittävästi päästöarvojen kiristymisen myötä Polttoaineiden ominaisuudet Energian tuotannossa käytettävien yleisimpien polttoaineiden tyypilliset ominaisuudet ja polton hiilidioksidin ja rikkidioksidin ominaispäästöt tyypillisillä polttoaineiden ominaisuuksilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2-1 Energian tuotannon polttoaineiden tyypilliset ominaisuudet ja polton laskennalliset ominaispäätöt (Lähde: Tilastokeskus, Pöyry) Yksikkö POK Maakaasu Kivihiili Jyrsinturve Pelletti Puu OMINAISUUDET: Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo GJ/t 42,0 28,6 22,4 18,7 19,1 Polttoaineen kosteuspitoisuus p-% 0,02 0 9,6 50 7,5 50 Polttoaineen tehollinen lämpöarvo GJ/t 42,0 48,5 25,6 10,0 17,1 8,3 Polttoaineen tehollinen lämpöarvo MJ/l 35, Polttoaineen tehollinen lämpöarvo MJ/m 3-36, Polttoaineen vetypitoisuus %-ka 13,7 0 3,3 5,7 6,1 6,1 Polttoaineen kuiva-aineen rikkipitoisuus %-ka 0,09 0 1,0 0,2 0,02 0,02 Polttoaineen kuiva-aineen hiilipitoisuus %-ka Polttoaineen metaanipitoisuus CH4 mooli-% Kuiva-aineen tuhkapitoisuus p-% 0, ,5 0,35 2 Tilavuuspaino kg/m , Kasvihuonekaasujen inventariossa virallisesti käytetty CO 2 päästökerroin 1 g CO 2 /MJ pa 73,7 54,8 93,7 104,8 108,5 108,5 LASKENNALLINEN HIILIDIOKSIDIMÄÄRÄ g CO 2 /MJ pa " - kg CO 2 /MWh pa " - g CO 2 /kg pa LASKENNALLINEN RIKKIDIOKSIDIMÄÄRÄ mg SO 2 /MJ pa " - g SO 2 /MWh pa " - mg SO 2 /kg pa LASKENNALLINEN KUIVA TUHKAMÄÄRÄ g/mj pa 0 0 3,9 2,8 0,2 1,2 - " - kg/mwh pa " - g/kg pa ) Sisältää hapettumiskertoimen Polttoaineista palaessa syntyvien hiili- ja rikkidioksidien määriin vaikuttavat pelkästään polttoaineiden ominaisuudet. Syntyvien typenoksidien ja hiukkasten määrään vaikuttavat muutkin tekijät kuin polttoaineen ominaisuudet, kuten polttotekniikka ja palamisolosuhteet. Lisäksi kaukolämmön ja sähkön tuotannossa syntyviä päästöjä vähennetään erilaisilla savukaasujen puhdistustekniikoilla. Suomessa käytetyillä öljyillä ja maakaasulla ominaisuudet vaihtelevat vähiten, kivihiilellä tehollinen lämpöarvo, tuhka- ja rikkipitoisuus vaihtelevat hieman enemmän. Puupelletti on tyypillisesti melko tasalaatuista, mutta muilla kotimaisilla polttoaineilla esimerkiksi toimituserien väliset kosteuspitoisuudet voivat vaihdella jopa yli 10 %-yksikköä, mikä vaikuttaa mm.

11 ominaispäästökertoimiin. Puuperäisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä ei tilastoissa huomioida, koska katsotaan, että puuperäisistä polttoaineista syntyvät polton hiilidioksidipäästöt palaavat luonnon kiertokulkuun uusien puiden kasvaessa. 4 3 TARKASTELTAVA RAKENNUSKANTA 3.1 Kiinteistöjen lukumäärä ja lämmitysmuodot Tässä työssä tarkastelun kohteena ovat erilliset pientalot, joiden päälämmitysjärjestelmä on öljy-, sähkö-, puu-, puupelletti- tai maakaasulämmitys, kaukolämpö tai maalämpö. Eri lämmitysmuotoja käyttävien kiinteistöjen lukumäärää vuonna 2009 on arvioitu Tilastokeskuksen tilaston 1 pohjalta. Rakennusten lämmitysmuotojen tilastoinnin ongelmana on, että olemassa olevan rakennuskannan lämmitystavan muutoksia ei tilastoida. Näin ollen tilasto yliarvioi esimerkiksi öljylämmitteisten pientalojen määrän, sillä vuosittain muutamia tuhansia öljylämmittäjiä vaihtaa lämmitystapaa 2. Toisaalta esimerkiksi maalämmöllä lämpenevien talojen määrä on tilastoissa liian alhainen, sillä vuosittain muutama tuhat pientaloa vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön. Tämän vuoksi tässä työssä on huomioitu korjausrakentamisen vaikutusta erityisesti öljylämmitteisten ja maalämpöä käyttävien erillisten pientalojen osalta. Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2009 öljylämmitteisiä pientaloja oli noin kappaletta. Tässä työssä on arvioitu, että lämmitystavan muutokset huomioiden oikea taso on noin erillistä pientaloa. Lukumäärän oletetaan Öljyalan Palvelukeskus Oy:ltä saadun arvion mukaisesti vähenevän tasaisesti tarkastelujaksolla siten, että vuonna 2020 öljylämmitteisiä pientaloja on Muiden lämmitysmuotojen osalta lukumäärän kehittyminen vuoteen 2020 asti perustuu konsultin arvioon. Kehitystä on arvioitu nykyisten trendien ja ohjauskeinojen sekä tiedossa olevien ohjauskeinojen muutosten valossa, työssä ei ole tarkasteltu esimerkiksi kaavoitustilannetta eri kunnissa. Tarkasteltavien erillisten pientalojen lukumäärä vuonna 2009 on Tilastokeskuksen mukaan noin 1,1 miljoonaa. Pientalokannan arvioidaan kasvavan tarkastelujaksolla noin 10 %, jolloin niiden lukumäärä vuonna 2020 on noin 1,2 miljoonaa. Uusia erillisiä pientaloja on arvioitu rakennettavan noin vuosittain. Olemassa olevan rakennuskannan poistuminen on arvioitu vähäiseksi, keskimäärin vajaat 700 pientaloa vuodessa. Oheisissa taulukoissa on esitetty tässä työssä käytetty arvio rakennuskannan kehityksestä sekä olemassa olevan rakennuskannan että uudisrakennusten osalta. 1 Tilastokeskus: Rakennukset käyttötarkoituksen, lämmitystavan ja aineen mukaan, Rakennustutkimus RTS Oy, vuosittaiset tutkimukset Omakotirakentaja ja Asuntokorjaaja

12 Taulukko 3-1 Erillisten pientalojen lukumäärän kehitys päälämmitystavan mukaan jaoteltuna 5 ARVIO ERILLISTEN PIENTALOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITTYMISESTÄ LÄMMITYSTYYPEITTÄIN Kauko- tai aluelämpö Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Öljy Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Sähkö Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Puupelletti Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Muu puulämmitys Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Maalämpö Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Maakaasu Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi 0 0 Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Muu Lukumäärä yhteensä Yhteensä Ominaisenergiankulutus Lämmön ominaiskulutukseksi tarkasteltavissa talotyypeissä on arvioitu keskimäärin 133 kwh/m 2 vuonna Tässä työssä on oletettu, että koko rakennuskannan ominaiskulutus laskee vuoteen 2020 mennessä arvoon 97 kwh/m 2. Uusien rakennusten ominaiskulutuksen arvioidaan laskevan arvoon 40 kwh/m 2 vuoteen 2020 mennessä. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkastellun pientalokannan lämmön ominaiskulutus lämmitystavan mukaan sekä koko kannan keskimääräinen kerroin. Kunkin lämmitystyypin ominaislämpökertoimen laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia tilastoja lämmön kulutuksesta ja asuinpinta-aloista. Taulukko 3-2 Erillisten pientalojen arvioitu lämmön ominaiskulutus Ominaislämpökertoimet lämmitystyypeittäin kwh/m Kauko- tai aluelämpö Öljy Sähkö Puupelletti Muu puulämmitys Maalämpö Maakaasu Keskimääräinen ominaislämpökerroin

13 3.3 Tyyppikuluttaja Tämän työn kiinteistökohtaisissa tarkasteluissa tyyppikuluttajaksi on valittu 150 m 2 :n erillinen pientalo. Lämmön vuosikulutus kappaleessa 3.2 kuvatulla ominaiskulutuksella oli tyyppitalolle vuonna kwh. Vuonna 2015 erillisen pientalon keskimääräinen vuosikulutus on kwh ja vuonna kwh. Uuden rakennuksen lämmön vuosikulutus vuonna 2020 on kwh. 6 4 PÄÄSTÖLASKENTA Tässä kappaleessa on kuvattu tarkasteltujen lämmitysmuotojen päästöjen laskentaan liittyviä laskentaperusteita. Laskennan tulokset on esitetty kappaleessa 5 ja liitteessä Öljylämmityksen päästöt Lämmitysöljy on ollut erittäin yleinen lämmitysmuoto pienkiinteistöissä. Öljyn kulutus kuitenkin vähenee öljylämmitettävien pientalojen lukumäärän pienenemisestä johtuen ja uusien öljylämmitettävien pientalojen oletetaan muuttuvan energiataloudellisesti entistä tehokkaammiksi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 kevytöljylämmitettyjä pientaloja oli kappaletta. Tilastointitavasta johtuen kaikki korjausrakentaminen ei näy tilastossa, tämän vuoksi öljylämmitteisten pientalojen määrää on tässä työssä arvioitu ottamalla huomioon, että vuosittain muutama tuhat öljylämmittäjää vaihtaa lämmitysmuotoa 1. Näin ollen on arvioitu, että vuonna 2009 öljylämmitteisten erillisten pientalojen määrä oli Vuoteen 2020 öljylämmitteisten pientalojen määrän arvioidaan laskevan kappaleeseen. Öljylämmityskattiloiden hyötysuhde voi olla parhaimmillaan tasolla 95 %. Mikäli savukaasujen lämpö hyödynnetään täydellisesti kondensoimalla savukaasun sisältämä vesihöyry, päästään jopa yli 100 %:n laskennalliseen hyötysuhteeseen (laskettuna alemman lämpöarvon mukaan), näiden ns. kondenssikattiloiden osuus koko kattilakannasta on kuitenkin pieni. Käytännössä kokonaishyötysuhdetta laskee mm. kattiloiden nokeentuminen ja se, että koko laitekantaa tarkasteltaessa joukossa on myös alhaisemman hyötysuhteen laitteita. Tässä tarkastelussa öljylämmityskattiloiden vuosihyötysuhteena on käytetty 88 % läpi tarkastelujakson. Kevyen polttoöljyn hiili- ja rikkidioksidiominaispäästöt on esitetty taulukossa aiemmin tässä raportissa. Syntyvän rikkidioksidin päästömäärä perustuu siihen, että Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Rikkipitoisuutena vuoden 2009 tarkastelussa on 0,06 p-%. Typen oksidien ja hiukkasten ominaispäästömäärät perustuvat työn tilaajalta saatuihin arvoihin. Typen oksidien päästömäärät vaihtelevat runsaasti polttoöljystä ja palotekniikasta johtuen. Suomalainen kattila- ja polttotekniikka antaa mahdollisuuden arvoon 230 g/mwh pa. Typen arvot perustuvat Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistyksen kirjaan "Öljylämmitystekniikka" sekä Oilonin koeajoarvoihin. Öljylämmityksen päästöjä voidaan pienentää sekä itse öljytuotetta kehittämällä että täydentämällä öljylämmitystä muilla energiamuodoilla. Lämmitysöljyn rikkipitoisuus 1 Rakennustutkimus RTS Oy, vuosittaiset tutkimukset Omakotirakentaja ja Asuntokorjaaja

14 on erittäin alhainen ja lähitulevaisuudessa tultaneen siirtymään lähes kokonaan rikittömän lämmitysöljyn käyttöön, näin on tässä työssä oletettu tapahtuvan 1. Öljyn polton hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa sekoittamalla joukkoon biomassasta valmistettua bioöljyä, jonka ei katsota tuottavan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä. Tässä työssä on Öljyalan Palvelukeskuksen oletusten mukaisesti käytetty bioöljyn osuutena 10 % vuonna 2015 ja 18 % vuonna Öljylämmitystä voidaan täydentää esim. aurinkolämmöllä ja ilma-vesi - lämpöpumpuilla. Näiden osuuden Öljyalan Palvelukeskus on arvioinut kehittyvän seuraavasti: aurinkolämmön osuus 1 % vuoteen 2015 ja 1,5 % vuoteen 2020 mennessä sekä ilma-vesi lämpöpumppujen osuus 0,5 % vuoteen 2015 ja 1 % vuoteen 2020 mennessä. Työssä on tarkasteltu öljylämmitystä sekä (1) öljyn ollessa ainoana energialähteenä ja koostuvan vain fossiilisesta öljystä että (2) siten, että lämmitysöljy sisältää uusiutuvia komponentteja edellä kuvatun verran. Myöhemmin esitettävissä kuvissa tämä jälkimmäinen vaihtoehto on nimetty öljy + uusiutuvat. Öljylämmitystä täydentävänä energialähteenä käytetään myös puuta, jota voidaan käyttää sekä lämmityskattiloissa että erillisissä tulisijoissa, kuten takoissa ja uuneissa. Puun käytön osuus öljylämmitteisten talojen lämmitysenergiasta on arvioiden mukaan merkittävä, suuruusluokkaa 10 %. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu tämän työn laskennassa, koska vastaavia tulisijoja hyödynnetään merkittävästi myös muiden lämmitysmuotojen, erityisesti sähkölämmityksen, täydentävinä energialähteinä, mutta niiden määrästä ja osuuksista ei ole olemassa tarkkaa tietoa ja käyttöosuudet vaihtelevat merkittävästi Maakaasulämmityksen päästöt Maakaasukattiloita käytetään vain harvoissa kohteissa pientalojen lämmitykseen. Asiantuntija-arvioiden mukaan maakaasua käytetään nykyisellään noin 4000 erillisen pientalon lämmittämiseen. Arvion mukaan kanta kasvaa vuosittain noin 200 talolla. Maakaasukattiloiden hyötysuhde voi olla merkittävästi öljykattiloita parempi, mikäli kattila on moderni, maakaasukäyttöön erityisesti suunniteltu kattila. Mikäli savukaasujen lämpö hyödynnetään täydellisesti kondensoimalla savukaasun sisältämä vesihöyry, päästään jopa yli 100 %:n laskennalliseen hyötysuhteeseen (laskettuna alemman lämpöarvon mukaan). Mikäli sen sijaan esim. vanha öljykattila muutetaan kaasukäyttöiseksi, ei sen hyötysuhde parane, ellei lämpöpintoihin tehdä muutoksia, jolla savukaasujen loppulämpötilaa saadaan alhaisemmaksi. Kaasukattiloiden hyötysuhde kuitenkin säilyy öljykattiloita paremmin optimiarvossaan, koska kaasun poltto ei tuota nokea, joka lämpöpintojen nokeentumisen myötä heikentää käytännön tasolla öljykattiloiden hyötysuhdetta. Tässä työssä kaasukattiloiden vuosihyötysuhteena on käytetty arvoa 92 %. Maakaasun poltto tuottaa öljyä vähemmän hiilidioksidia. Lisäksi maakaasu ei sisällä lainkaan rikkiä eikä poltossa synny hiukkaspäästöjä. Typenoksidipäästöt ovat riippuvaisia polttotekniikasta ja ovat asiantuntija-arvion mukaan samaa suuruusluokkaa tai hieman alhaisemmat kuin lämmitysöljyllä. 1 Ehdotus energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. VM vero-osasto

15 4.3 Sähkölämmityksen päästöt Vuonna 2009 sähkölämmitettyjä pientaloja oli Tilastokeskuksen mukaan reilut kappaletta. Tässä työssä sähkölämmitettävien pientalojen määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Uudisrakentamisessa sähkölämmityksen osuus on huomattava, nykyisellään noin kolmannes omakotitalorakentajista valitsee suoran sähkölämmityksen. Toisaalta myös sähkölämmitteisen talokannan poistuma on merkittävää, sillä viime vuosina suorasta sähkölämmityksestä on luopunut muutama tuhat taloutta vuosittain. Sähkön siirron häviöinä on käytetty tässä tarkastelussa 3,6 % vuonna 2009 ja 3,2 % vuonna Lämmityssähkön tarvelaskennan jälkeen tarkasteltiin tilannetta, että (1) sähkölämmitykseen käytetään tuotantorakenteeltaan tuntitasolla keskimääräistä sähköä ja (2) toiseksi ns. marginaalitarkastelua, jossa sähkölämmitykseen käytetään sähkömarkkinoilla kalleimman käynnissä olevan tuotantokoneiston tuottamaa sähköä. Tarkastelussa sähkön tuotannon päästömäärät laskettiin käyttäen Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokantaa, joka kattaa kokonaan Suomen sähköntuotantokoneiston, sekä Pöyryn Elmo-sähkömarkkinamallia, jolla mallinnetaan pohjoismaista sähkön tuotantoa Tuotantorakenteeltaan keskimääräisen sähkön päästöt Tuotantorakenteeltaan tuntitasolla keskimääräisen sähkön tuotannon ominaispäästöt perustuvat Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokantaan, joka sisältää laitoskohtaiset polttoaineiden kulutus-, tuotanto- ja päästötiedot päästökomponenteittain. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineiden jako sähkölle ja lämmölle on tehty käyttämällä lämmölle 87 %:n hyötysuhdetta ja loput käytetyistä polttoaineista on kohdennettu sähkölle. Lauhdesähkön eli erillisen sähköntuotannon päästöt kohdennetaan luonnollisesti suoraan sähkön tuotannolle. Sähkön ominaispäästökertoimia määritettäessä on huomioitu myös päästöttömien energialähteiden, kuten ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuotanto. Vuoden 2020 ominaispäästöt on laskettu samalla menetelmällä kuin edellä kuvattu vuoden 2009 päästöt, mutta sähköntuotannon rakenne perustuu Pöyryn Kattila- ja voimalaitoskannan avulla tehtyyn energianhankinnan mallinnukseen, joka pohjautuu viimeisimpiin TEM:n skenaarioihin ja Suomen päästövähennys- ja uusiutuvan energian tavoitteisiin. Sähkön tuotannon keskimääräiset hiilidioksidipäästöt tulevat laskemaan merkittävästi, koska uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian osuutta tullaan lisäämään. Merkittävimmin lisääntyvät hiilidioksidipäästöttömät sähköntuotannon lähteet ovat ydinvoima, puupolttoaineet ja tuulivoima. Muiden päästökomponenttien (NOx, SO2 ja hiukkaset) päästömääriä tulee laskemaan oletettavasti vuonna 2016 voimaan astuva teollisuuspäästöjen direktiivi (IED), joka kiristää merkittävästi keskisuurten ja suurten voimalaitosten päästörajoja Marginaalisähkön tarkastelu Sähkön marginaalitarkastelussa sähkölämmitykseen käytetään sähköntuotannon kulloisellakin hetkellä vaatimalla lisätuotantokoneistolla tuotettua sähköä.

16 Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tämä kallein käynnissä oleva tuotantomuoto eli marginaalisähköntuotantomuoto on pitkään ollut pääosin konventionaalisilla kivihiililauhdevoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Pöyryn kehittämää pohjoismaisia sähkömarkkinoita kuvaavaa Elmo-mallia käyttäen on laskettu mistä tuotantomuodoista edellä kuvattu sähkön marginaalituotanto eri tarkasteluvuosien aikana koostuu. Normaaleina vesivuosina lauhdetuotanto (hiili- ja turve) on ollut pääasiallinen marginaalituotantomuoto. Lisäksi myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on osin marginaalisena tuotantomuotona. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Pohjoismaihin arvioidaan syntyvän merkittävästi muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan edullista kapasiteettia: erityisesti ydin- ja tuulivoimaa. Tämä vaikuttaa myös marginaalituotantomuotoon siten, että konventionaalisen hiili- ja turvelauhteen määrä tulee pienenemään ja kaasulauhteen ja yhteistuotannon määrä tulee kasvamaan. Tämä pienentää marginaalisähkön ominaispäästökertoimia. Samoin kuin keskimääräisen sähkön kohdalla, IE-direktiivi tulee pienentämään myös marginaalisähkön ominaispäästökertoimia Maalämpöpumppulämmityksen päästöt Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 erillisissä pientaloissa oli käytössä noin maalämpöpumppua, jotka toimivat talon päälämmönlähteenä. Nykyisin uusista taloista noin kolmannes valitsee maalämmön. Viime vuosina maalämpöjärjestelmiä on lisäksi asennettu paljon myös jo olemassa oleviin rakennuksiin, joten maalämpöä käyttävien todellinen lukumäärä on tilastoitua huomattavasti korkeampi. Tässä työssä on arvioitu, että maalämpöpumppujen määrä vuonna 2009 oli noin Maalämpölämmitteisten pientalojen kasvu vuoteen 2020 mennessä on arvioitu siten, että korjausrakentamisen kautta määrä kasvaa noin 4000 pientalolla vuosittain. Uudisrakentajista tarkastelujakson alkuvuosina noin 30 %:a ja jakson loppuvuosina noin 40 %:a arvioidaan valitsevan päälämmitystavaksi maalämpöpumpun. Näin arvioiden maalämmöllä lämpeneviä pientaloja olisi noin vuonna Maalämpöpumppu mitoitetaan yhä useammin osateholle, jolloin huipputehosta huolehditaan sähköllä tai öljy- tai puukattilalla. Kun lämpöpumpun lämpöteho on 50 %:a talon huipputehosta, sillä tuotetaan %:a tarvittavasta vuosienergiasta. Lämpöpumppu on yleensä varustettu sähkövastuksilla, jotka kytkeytyvät automaattisesti käyttöön vuoden kylmimpinä pakkaspäivinä. Mitoitettaessa lämpöpumppu puolelle talon huipputehosta on m 2 :n talon lämpöpumpun teho 3,5-5 kw. Usein maalämpöpumppu sisältää myös lämpimän käyttöveden varaajan. Tällöin lämpöpumppu hoitaa sekä talon lämmityksen että lämpimän käyttöveden valmistuksen. Maalämpöpumppujen lämpökerroin on tyypillisesti noin 3-3,5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä maalämmitys antaa noin kolmesta kolmeen ja puoleen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Järjestelmän vuosihyötysuhde on laskelmissa edellä mainittua pienempi luku, tässä työssä on käytetty lämpökertoimelle arvoa 2,7. Maalämpöpumpun päästöt on laskettu sekä keskimääräisen sähkön että ns. marginaalisähkön päästöillä. Lämpöpumpun ominaispäästöt lasketaan jakamalla sähköntuotannon ominaispäästöt lämpökertoimella, joka siis tämän työn tarkasteluissa on 2,7.

17 4.5 Kaukolämmityksen päästöt Tuotantorakenteeltaan keskimääräiset kaukolämmön päästöt Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 noin erillistä pientaloa oli kaukolämmityksen piirissä. Kaukolämmitettävien talojen määrän uskotaan vielä kasvavan, tosin kasvua hidastaa talojen pienenevä ominaislämmönkulutus, joka vähentää kaukolämpöinvestoinnin kannattavuutta. Tässä työssä on arvioitu, että vuonna 2020 reilut taloa olisi kaukolämmön piirissä. Noin tuhannen pientalon arvioidaan vaihtavan kaukolämpöön vuosittain. Uudisrakentamisessa kaukolämmön osuuden arvioidaan putoavan 12 %:sta 8 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaukolämmityksen siirtohäviöt ovat olleet 10 viimeisimmältä vuodelta laskettuna keskimäärin 8,8 % kaukolämmön nettotuotannosta ja vuonna 2008 häviöiden määrä oli 8,5 %. Erillisten pientalojen kaukolämmön siirtoetäisyydet ovat jonkin verran keskimääräistä korkeammat ja siten häviötkin keskimääräistä korkeammat. Erillisten pientalojen kaukolämmön siirron hyötysuhteena on käytetty 91 % vuonna 2008 ja 91,5 % vuonna Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt ovat riippuvaiset kaukolämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista ja laitosten polttotekniikoista ja savukaasujen puhdistuslaitteista. Kaukolämmön tuotannon päästöt on tässä työssä määritetty Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla kuten edellä kuvatut keskimääräisen sähköntuotannon päästöt: tarkasteluvuodet 2009, 2015 ja 2020 on mallinnettu laitoskohtaisesti tietokannan avulla huomioiden tuotantorakenteen ja polttoainevalintojen oletettu kehittyminen. Samoin on huomioitu IE-direktiivin vaikutukset. Yhteisvaikutuksena kaukolämmön ominaispäästöt tulevat laskemaan merkittävästi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöt on jaettu kaukolämmölle ja sähkölle kuten edellä on kuvattu keskimääräisen sähköntuotannon kohdalla: lämmön tuotannon polttoainekulutus on määritetty käyttämällä lämmölle laskennallista 87 %:n hyötysuhdetta ja loput polttoaineesta on kohdistettu sähkölle. Myös muunlaisia jakotapoja on olemassa: mm. hyödynjakomenetelmä ja energiamenetelmä: kaikissa jakotavoissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa eikä mikään jakotapa ole absoluuttisesti oikea tai väärä Kaukolämmön ominaispäästöt case-kohteissa Työssä tarkasteltiin myös kaukolämmön ominaispäästökertoimia case-kohteissa, joissa kaukolämmöntuotanto perustuu pääosin tiettyihin polttoaineisiin. Tarkastellut casetapaukset olivat: Kaukolämpö tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla. Tällainen rakenne on tyypillinen pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkoissa. Maakaasu kaukolämmön lähteenä. Maakaasuverkon varrella on jonkin verran kohteita, joissa kaukolämmön tuotanto pohjautuu pääosin maakaasuun.

18 Turvevaltainen kaukolämmön tuotanto, mukana myös puuta. Tyypillinen tuotantorakenne Sisä-Suomen suurehkoissa kaupungeissa. Tarkasteluissa turpeen osuus on vuonna % ja puun osuus siis 30 %. Puun osuus kasvaa ollen 40 % vuonna 2015 ja 50 % vuonna Puuvaltainen kaukolämmön tuotanto, mukana myös turvetta. Tyypillinen tuotantorakenne Sisä-Suomen pienemmissä kaupungeissa ja taajamissa. Tarkasteluissa puun osuus on vuonna % ja turpeen osuus siis 30 %. Puun osuus kasvaa ollen 75 % vuonna 2015 ja 85 % vuonna Myös näiden case-tarkasteluiden NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöjen ominaispäästökertoimet tulevat laskemaan vuoteen 2020-mennessä IE-direktiivin kiristyvien päästörajojen myötä. Seuraavassa taulukossa on esitetty lasketut ominaispäästökertoimet eri polttoaineilla tuotetulle kaukolämmölle. Kaukolämmön siirron hyötysuhteena on käytetty samoja arvoja kuin edellä keskimääräisiä kaukolämmön ominaispäästöjä laskettaessa eli 91-91,5 %. Puun polton hiilidioksidipäästöjä ei ole laskettu mukaan päästöihin. Taulukko 4-1 Ominaispäästökertoimet eri tuotantomuodoilla tuotetulle kaukolämmölle KL Case-tapaukset CO2 NOx SO2 Hiukkaset CO2 NOx SO2 Hiukkaset CO2 NOx SO2 Hiukkaset kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Kivihiili + maakaasu Maakaasu Turvevaltainen Puuvaltainen Puupellettilämmityksen päästöt Pellettilämmitteisiä erillisiä pientaloja arvioidaan olleen vuonna Lukumäärän kasvu vuoteen 2020 mennessä on arvioitu siten, että korjausrakentamisen kautta kanta lisääntyisi vuosittain noin 6 %:a ja uudistuotannossa pellettilämmityksen osuus kasvaisi 3 %:sta 5 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Näin arvioiden pelletillä lämpeneviä pientaloja olisi reilut vuonna Suomessa kiinteiden polttoaineiden pienkattiloille ei ole vielä asetettu päästö- tai tyyppihyväksyntävaatimuksia. Puupelletin polton CO 2 - ja SO 2 -ominaispäästömäärät on esitetty aiemmin tässä raportissa. Puupolttoaineiden hiilidioksidipäästöjä ei laskennallisesti huomioida, koska poltossa vapautuvan hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan uudestaan puun kasvun myötä. Puu sisältää vain pieniä määriä rikkiä. Typen oksidien päästömäärät vaihtelevat runsaasti pelletin palotekniikasta johtuen. Typen oksidien ja hiukkasten ominaispäästömäärät perustuvat työn tilaajalta saatuun aineistoon. Itävaltalaisen polttokokeen mukaan puupellettiä käyttävän pellettikattilan typen oksidipäästöt olivat 100,8 mg/mj tuotettu lämpö hyötysuhteella 78,1 %. Polttoainetta kohti typen oksidipäästöt olivat siten 76 mg/mj pa eli 273 g/mwh pa. Päästöjä voidaan pienentää, jos halutaan käyttää kehittynyttä tekniikkaa. Tekniikka maksaa ja säätöjen pysyvyys heikkenee, joten lähitulevaisuudessa ei odoteta uuden tekniikan käyttöönottoa, varsinkin kun vaatimuksia ei ole ja isommissa kattiloissa arvot täyttyvät nykytekniikalla. Hiukkaspäästöjen arvona on käytetty 50 g/mwh pa.

19 Pellettikattiloiden keskimääräisenä vuosihyötysuhteena on tässä tarkastelussa käytetty arvoa 80 % Puulämmityksen päästöt Puulämmitys on yleinen Suomessa, kuitenkin se on hyvin usein rinnakkaisena tai tukevana lämmitysmuotona jonkun muun lämmitystavan ohessa. Esimerkiksi sähkön ja öljyn hintojen nousun myötä varaavat takat ja niiden käyttö ovat lisänneet suosiotaan Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 puulla lämpeni yli erillistä pientaloa. Luku pitää sisällään myös puupellettiä käyttävät taloudet, jotka tässä työssä on tarkasteltu erikseen. Puupellettilämmitys pois lukien puulämmittäjiä oli vuonna 2009 noin Puulämmityksen valitsi vielä vuonna % uudisrakentajista ja puulämmitykseen siirrytään myös korjausrakentamisen yhteydessä. Tässä työssä on arvioitu, että puulämmittäjien määrä kasvaa tarkastelujaksolla maltillisesti ollen vuonna 2020 reilut Puuta käytetään sekä hakkeena että klapeina erilaisissa kattiloissa ja uuneissa. Yksittäisten lämmitysjärjestelmien välillä on suuria eroja hyötysuhteessa, käytettävän polttoaineen laadussa ja päästöjen määrässä. Tässä työssä on pyritty arvioimaan puulämmityksen keskimääräisiä päästöjä. Puulämmityksen ominaispäästöt ovat hiili- ja rikkidioksidipäästöjen osalta samat kuin pellettikattiloissa. Myös typenoksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Hiukkaspäästöt ovat sen sijaan selvästi suuremmat johtuen hakkeen ja klapin korkeammasta kosteudesta ja epähomogeenisuudesta sekä epätäydellisemmistä palamisolosuhteista. Ominaispäästöt tuotettua hyötyenergiaa kohden ovat puulämmityksessä pellettikattiloita korkeammat myös alhaisemman kokonaishyötysuhteen takia. Työssä on käytetty puulämmityksen keskimääräisenä vuosihyötysuhteena arvoa 60 %.

20 13 5 TULOKSET 5.1 Ominaispäästökertoimet Kuvissa on esitetty lasketut ominaispäästökertoimet hyötylämpöyksikköä kohti vuosina 2009, 2015 ja Laskennan tulokset taulukkomuodossa ovat liitteessä 1. Alla esitetyissä kuvissa biomassan polton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt on jätetty huomioimatta. Liitteessä 1 on esitetty vastaavat kuvaajat, joissa biomassan polton hiilidioksidipäästöt on laskettu mukaan. Ominaispäästökerroin hyötylämpöä kohden Öljylämmitys Öljy + uusiutuvat Maakaasulämmitys Marginaalisähkö Keskimääräinen sähkö Maalämpö - marg.sähkö Maalämpö - keskim. sähkö Kaukolämpö - keskim. Pellettilämmitys Puulämmitys kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Hiilidioksidi Typen oksidit Rikkidioksi Hiukkaset Kuva 5-1 Eri lämmitysmuotojen ominaispäästöt vuonna 2009

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet

RAPORTTI 16X Q MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 9.12.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ecodesign-direktiivin

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot