Öljyalan Palvelukeskus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljyalan Palvelukeskus Oy"

Transkriptio

1 Selvitys 52K Q D Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Esipuhe Tämä Laskelma lämmityksen päästöistä on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksi antama ja rahoittama. Työssä päivitettiin Pöyry Energy Oy:n tekemä raportti Laskelma öljy-, maalämpö-, pelletti-, sähkö- ja kaukolämmityksen päästöistä 1. Tässä työssä on aiemmassa selvityksessä tarkasteltujen lämmitysmuotojen lisäksi otettu huomioon myös maakaasu- ja puulämmitys. Lisäksi laskennan lähtötietoja on päivitetty siltä osin, kuin ne selkeästi ovat muuttuneet vuoden 2008 tilanteesta. Tämän selvityksen laskelmilla on tavoitteena arvioida Suomen yleisimpien lämmitysmuotojen aiheuttamat kokonaispäästöt ja ominaispäästöt kiinteistötasolla. Laskelmien lähtökohtana ovat uusimmat energian kulutustiedot sekä arviot energian kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2020 asti. Tarkasteltavat päästökomponentit ovat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset. Perustarkasteluvuosi on Tulevaisuuden tarkasteluvuosiksi valittiin vuodet 2015 ja Raportissa esitettyjen taulukoiden lukuarvot pohjautuvat Pöyryn tietokantoihin ja laskelmiin, ellei lähdettä ole erikseen mainittu. Selvitystyö on tehty Pöyry Management Consulting Oy:ssä. Työn vastuullisena johtajana toimi DI Pentti Leino ja projektipäällikkönä TkL Elina Raivio. Työn toteutukseen osallistuivat lisäksi DI Janne Rauhamäki ja DI Perttu Lahtinen. Työn tilaajan puolelta yhteyshenkilönä oli erityisasiantuntija Eero Otronen. Selvityksen sisältyvistä laskelmista, tuloksista ja johtopäätöksistä vastaavat selvityksen tekijät. Espoossa elokuussa K Q A

4 2 Yhteystiedot Tekniikantie 4 A Espoo Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Management Consulting Oy

5 1 Yhteenveto Tässä työssä on tarkasteltu erillisiä pientaloja, joiden päälämmitysmuotona on öljy-, maakaasu-, sähkö-, maalämpöpumppu-, puu-, puupelletti- tai kaukolämmitys. Lämmitysmuodoista selkeästi yleisin on sähkölämmitys, joka oli vuonna 2009 päälämmitysmuotona 43 %:ssa taloista. Puulämmityksen osuus on lähes neljännes, josta puupellettien osuus on noin 6 % ja muut puujakeet 94 %. Öljylämmityksen osuus on lähes 22 %. Vuonna 2009 noin 5 % erillisistä pientaloista oli kaukolämmityksen piirissä ja maalämmön osuus oli reilut 4 %. Kuluvan vuosikymmenen aikana uudisrakentajista yhä harvempi valitsee sähkölämmityksen, kun taas erityisesti maalämmön uskotaan kasvattavan suosiotaan. Kaukolämmön osuus kasvaa hieman, samoin puupellettien käytön arvioidaan lisääntyvän jonkin verran. Öljyalan Palvelukeskuksen arvioi, että öljylämmitteisten pientalojen lukumäärä vuonna 2009 oli ja odottaa lukumäärän vähenevän pientaloon vuoteen 2020 mennessä. Eri lämmitysmuotojen aiheuttamia päästöjä on eri yhteyksissä arvioitu useilla menetelmillä. Päästöihin vaikuttavat oleellisesti kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien vuosihyötysuhteet, sähkö- ja kaukolämmityksen osalta näiden tuotantorakenne sekä maalämpöpumppulämmityksessä tarvittavan sähkön tuotantorakenne. Eri lähtöarvoilla ja tarkastelutavoilla päädytään hyvin erilaisiin päästömääriin. Polttoaineiden palaessa syntyvien hiili- ja rikkidioksidien määriin vaikuttavat ennen kaikkea polttoaineiden ominaisuudet. Syntyvien typenoksidien ja hiukkasten määrään vaikuttavat muutkin tekijät kuin polttoaineen ominaisuudet, kuten polttotekniikka ja palamisolosuhteet. Lisäksi kaukolämmön ja sähkön tuotannossa syntyviä päästöjä vähennetään erilaisilla savukaasujen puhdistustekniikoilla. Ominaispäästöt vaihtelevat vuosittain, niihin vaikuttaa etenkin sähkön tuotantorakenne ja siinä esimerkiksi vesivoiman ja kivihiililauhdesähkön tuotantojen osuudet. Lisäksi pidemmällä tarkasteluvälillä tuotantoteknologiat kehittyvät vähäpäästöisemmiksi. Tässä työssä on verrattu kiinteistökohtaista öljylämmitystä puu-, puupelletti-, sähkö-, maalämpöpumppu-, maakaasu- sekä kaukolämmitteiseen vastaavaan kiinteistöön. Sähkölämmityksen samoin kuin maalämpöpumpun tarvitseman sähkön päästöt on laskettu sekä keskimääräisenä sähkön tuotantona että marginaalitarkasteluna. Sähkön marginaalitarkastelussa tarvittava sähkö tuotetaan lämmitystarpeen aikaisella sähkönkulutuksen vaatimalla lisätuotantokoneistolla, joka yleensä on pääosin perinteisillä kivihiililauhdevoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Päästöjen tarkastelu pohjautui hyötyenergiaan siten, että kiinteistökohtaisessa lämmityksessä todelliset päästöt laskettiin ottamalla huomioon kattilan vuosihyötysuhde ja sähkön sekä kaukolämmön tuotannossa näiden tuotannon todelliset kattilapäästöt ja lisäksi siirtohäviöihin kuluvan energiamäärän päästöt. Seuraavissa kuvissa on esitetty tarkasteltujen lämmitysmuotojen keskimääräiset ominaispäästökertoimet hyötylämpöyksikköä kohti vuosina 2009 ja 2020.

6 Ominaispäästökerroin hyötylämpöä kohden Öljylämmitys Öljy + uusiutuvat Maakaasulämmitys Marginaalisähkö Keskimääräinen sähkö Maalämpö - marg.sähkö Maalämpö - keskim. sähkö Kaukolämpö - keskim. Pellettilämmitys Puulämmitys kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Hiilidioksidi Typen oksidit Rikkidioksi Hiukkaset Ominaispäästökerroin hyötylämpöä kohden Öljylämmitys Öljy + uusiutuvat Maakaasulämmitys Marginaalisähkö Keskimääräinen sähkö Maalämpö - marg.sähkö Maalämpö - keskim. sähkö Kaukolämpö - keskim. Pellettilämmitys Puulämmitys kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Hiilidioksidi Typen oksidit Rikkidioksi Hiukkaset Kuva 0-1 Tyypillisimpien lämmitysmuotojen ominaispäästökertoimet vuosina 2009 ja 2020 Nykyisin selkeästi suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheuttaa ns. marginaalisähkön käyttö. Kaukolämmityksen päästöt ovat suunnilleen samalla tasolla öljylämmityksen kanssa. Laskennallisen ns. keskimääräisen sähkön, maakaasun sekä maalämpöpumppujen hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran pienemmät kuin kevyen polttoöljyn. Pelletti- ja puulämmityksen sekä kaukolämmön ja sähkön tuotannon bioenergian osuuden hiilidioksidipäästöjä ei ole esitetty taulukoissa, koska niiden katsotaan yleisesti olevan hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraaleita, sillä puut sitovat kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia kuin niistä polttaessa vapautuu.

7 Muiden päästökomponenttien (typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset) osalta öljylämmityksen päästöt ovat alhaiset verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Vain puuperäiset rikkipäästöjensä osalta sekä maakaasulämmitys tuottavat öljylämmitystä vähemmän päästöjä. Sähkö-, maalämpö-, kaukolämpö, pelletti- ja puulämmityksen päästöt ovat pääosin öljylämmitystä korkeammat. Maalämmityksen typenoksidi- ja rikkipäästöt ovat öljylämmitystä alhaisemmat, mikäli tarkastellaan keskimääräistä sähköä (marginaalisähköä tarkasteltaessa korkeammat). Tulevaisuudessa lämmitysmuotojen päästötasojen arvioidaan laskevan. Öljyyn oletetaan sekoitettavan bioöljyä ja sitä tuettavan aurinkokeräimillä ( Öljy + uusiutuvat ), jolloin päästöt laskevat. Kuitenkin myös muiden lämmitysmuotojen päästöt laskevat uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden käytön lisääntymisen ja tehokkaampien savukaasujen puhdistuslaitteistojen myötä. Yhteisvaikutuksena öljyn asema muihin lämmitysmuotoihin nähden ei muutu merkittävästi: hiilidioksidipäästöissä marginaalisähkön päästöt ovat selvästi öljylämmitystä suuremmat, kaukolämmön samaa suuruusluokkaa öljyn kanssa ja muiden lämmitysmuotojen öljyä alhaisemmat. Mikäli öljylämmityskohteissa ei käytetä uusiutuvia lähteitä, jäävät sen hiilidioksidipäästöt kaukolämpöä korkeammiksi. Muiden päästökomponenttien osalta öljyn asema pysyy myös pääosin ennallaan: öljyn päästöt ovat marginaalisähköä, kaukolämpöä ja puuperäisiä alhaisemmat ja maakaasua hieman korkeammat. Sähkön tuotannon päästöt tulevat laskemaan merkittävästi, jolloin maalämmön typenoksidipäästöt alittavat öljylämmityksen päästöt. Erityisesti erottuvat korkeana säilyvät puulämmityksen hiukkaspäästöt, jotka ovat jopa monikymmenkertaiset öljylämmitykseen verrattuna. Öljylämmitetyn pientalokannan hiilidioksidipäästöt kokonaisuutena tulevat pienenemään tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat rakennusten energiatehokkuuden parantuminen kiristyvien rakennusmääräysten vuoksi, öljylämmityksen muuttuminen energiataloudellisesti entistä tehokkaammaksi ja bioöljyn käyttö sekä aurinkolämmön liittäminen öljylämmitykseen. Myös öljylämmitteisten talojen lukumäärä pienenee. Kaukolämmön todellisiin päästömääriin vaikuttaa kaukolämmitettävän alueen todellinen polttoaineiden käyttö. Kaukolämmön päästömäärän poikkeaminen keskimääräisistä arvoista riippuu paikkakunnan kaukolämmön tuotantoon käytetystä polttoainejakaumasta. Kivihiilen ja maakaasun yhdistelmään pohjautuvan kaukolämmityksen päästöt ovat öljylämmitystä korkeammat. Pelkästään maakaasulla tuotettu kaukolämpö ei tuota rikki- eikä hiukkaspäästöjä ja on hiilidioksidipäästöjen osalta öljyä alhaisempi. Öljylämmityksen täydentäminen uusiutuvilla energialähteillä (bioöljy ja aurinko) laskee kuitenkin öljylämmityksen hiilidioksidipäästöt maakaasun tasolle. Turvevaltaisen kaukolämmön (seassa merkittävä osuus puuta) hiilidioksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa öljyn kanssa, mutta muut päästökomponentit ovat selvästi suurempia. Puuvaltaisen kaukolämmityksen (seassa myös turvetta) hiilidioksidipäästöt ovat selvästi öljyä alhaisemmat, mutta muut päästökomponentit ovat vastaavasti selvästi suuremmat. 3

8 Sisältö 1 Esipuhe Yhteenveto 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET Polttoaineiden ominaisuudet 3 3 TARKASTELTAVA RAKENNUSKANTA Kiinteistöjen lukumäärä ja lämmitysmuodot Ominaisenergiankulutus Tyyppikuluttaja 6 4 PÄÄSTÖLASKENTA Öljylämmityksen päästöt Maakaasulämmityksen päästöt Sähkölämmityksen päästöt Tuotantorakenteeltaan keskimääräisen sähkön päästöt Marginaalisähkön tarkastelu Maalämpöpumppulämmityksen päästöt Kaukolämmityksen päästöt Tuotantorakenteeltaan keskimääräiset kaukolämmön päästöt Kaukolämmön ominaispäästöt case-kohteissa Puupellettilämmityksen päästöt Puulämmityksen päästöt 12 5 TULOKSET Ominaispäästökertoimet Tyyppitalon lämmityksen päästöt Lämmityksen kokonaispäästöt 17 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 19 Liite 1 Laskennan tulokset

9 2 1 JOHDANTO Tämä Laskelma lämmityksen päästöistä on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksi antama ja rahoittama. Työssä päivitettiin Pöyry Energy Oy:n tekemä raportti Laskelma öljy-, maalämpö-, pelletti-, sähkö- ja kaukolämmityksen päästöistä 1. Tässä työssä on aiemmassa selvityksessä tarkasteltujen lämmitysmuotojen lisäksi otettu huomioon myös maakaasu- ja puulämmitys. Lisäksi laskennan lähtötietoja on päivitetty siltä osin, kuin ne selkeästi ovat muuttuneet vuoden 2008 tilanteesta. Selvityksen laskelmilla on tavoitteena arvioida Suomen yleisimpien lämmitysmuotojen aiheuttamat kokonaispäästöt ja ominaispäästöt kiinteistötasolla. Työssä on tarkasteltu kahta eri vaihtoehtoa öljylämmitykselle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa öljy on ainoa energianlähde ja koostuu ainoastaan fossiilisesta komponentista. Toisena on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa lämmitysöljy sisältää bioöljyä ja lisäksi lämpöä tuotetaan pieni määrä myös aurinkokeräimillä. Lämmitykseen käytettävän sähkön osalta tarkasteltiin sekä tuotantorakenteeltaan tuntitasolla keskimääräistä sähköä että ns. marginaalitarkastelua, jossa sähkölämmitykseen käytetään sähkömarkkinoilla kalleimman käynnissä olevan tuotantokoneiston tuottamaa sähköä. Kaukolämmön osalta päästöjä tarkasteltiin sekä kaukolämmön keskimääräiseen tuotantorakenteeseen perustuen että neljän eri esimerkkilaitoksen polttoainejakauman perusteella. Puuta voidaan käyttää lämmitykseen joko pääasiallisena lämmönlähteenä tai lisäpolttoaineena kattilassa tai erillisessä tulisijassa. Koska puuta voidaan käyttää minkä tahansa lämmitysjärjestelmän rinnalla, tässä tarkastelussa huomioitiin puun käyttö ainoastaan päälämmitysmuotona. Puupellettilämmitys on tarkasteltu erikseen, lisäksi on arvioitu muun puupohjaisen lämmityksen keskimääräisiä päästöjä. 2 LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET Työn kannalta kiinnostavin päästökomponentti on hiilidioksidi, mutta työssä on myös tarkasteltu rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkaspäästöjä. Työn perustarkasteluvuodet ovat 2009, 2015 ja Vuosi 2009 kuvaa toteutunutta kulutusta. Vuosien 2015 ja 2020 sähkön ja kaukolämmön tuotannon rakenne pohjautuu viimeisimpiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) skenaarioihin, joissa tähdätään EU:n vuodelle 2020 asettamien velvoitteiden täyttämiseen. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto tarkasteluvuosina on mallinnettu Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla noudattaen TEM:n skenaarioiden raameja. Hiilidioksidipäästöjen vähentämis- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden myötä mm. puupolttoaineiden käytön, tuulivoiman ja ydinvoiman määrä tulee kasvamaan, mikä johtaa päästöjen vähenemiseen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. 1 60K Q A

10 Työssä on myös huomioitu valmisteilla olevan teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) vaikutukset sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöihin. Direktiivin tullessa voimaan vuonna 2016, tulevat keskisuurten ja suurten energiantuotantolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt laskemaan merkittävästi päästöarvojen kiristymisen myötä Polttoaineiden ominaisuudet Energian tuotannossa käytettävien yleisimpien polttoaineiden tyypilliset ominaisuudet ja polton hiilidioksidin ja rikkidioksidin ominaispäästöt tyypillisillä polttoaineiden ominaisuuksilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2-1 Energian tuotannon polttoaineiden tyypilliset ominaisuudet ja polton laskennalliset ominaispäätöt (Lähde: Tilastokeskus, Pöyry) Yksikkö POK Maakaasu Kivihiili Jyrsinturve Pelletti Puu OMINAISUUDET: Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo GJ/t 42,0 28,6 22,4 18,7 19,1 Polttoaineen kosteuspitoisuus p-% 0,02 0 9,6 50 7,5 50 Polttoaineen tehollinen lämpöarvo GJ/t 42,0 48,5 25,6 10,0 17,1 8,3 Polttoaineen tehollinen lämpöarvo MJ/l 35, Polttoaineen tehollinen lämpöarvo MJ/m 3-36, Polttoaineen vetypitoisuus %-ka 13,7 0 3,3 5,7 6,1 6,1 Polttoaineen kuiva-aineen rikkipitoisuus %-ka 0,09 0 1,0 0,2 0,02 0,02 Polttoaineen kuiva-aineen hiilipitoisuus %-ka Polttoaineen metaanipitoisuus CH4 mooli-% Kuiva-aineen tuhkapitoisuus p-% 0, ,5 0,35 2 Tilavuuspaino kg/m , Kasvihuonekaasujen inventariossa virallisesti käytetty CO 2 päästökerroin 1 g CO 2 /MJ pa 73,7 54,8 93,7 104,8 108,5 108,5 LASKENNALLINEN HIILIDIOKSIDIMÄÄRÄ g CO 2 /MJ pa " - kg CO 2 /MWh pa " - g CO 2 /kg pa LASKENNALLINEN RIKKIDIOKSIDIMÄÄRÄ mg SO 2 /MJ pa " - g SO 2 /MWh pa " - mg SO 2 /kg pa LASKENNALLINEN KUIVA TUHKAMÄÄRÄ g/mj pa 0 0 3,9 2,8 0,2 1,2 - " - kg/mwh pa " - g/kg pa ) Sisältää hapettumiskertoimen Polttoaineista palaessa syntyvien hiili- ja rikkidioksidien määriin vaikuttavat pelkästään polttoaineiden ominaisuudet. Syntyvien typenoksidien ja hiukkasten määrään vaikuttavat muutkin tekijät kuin polttoaineen ominaisuudet, kuten polttotekniikka ja palamisolosuhteet. Lisäksi kaukolämmön ja sähkön tuotannossa syntyviä päästöjä vähennetään erilaisilla savukaasujen puhdistustekniikoilla. Suomessa käytetyillä öljyillä ja maakaasulla ominaisuudet vaihtelevat vähiten, kivihiilellä tehollinen lämpöarvo, tuhka- ja rikkipitoisuus vaihtelevat hieman enemmän. Puupelletti on tyypillisesti melko tasalaatuista, mutta muilla kotimaisilla polttoaineilla esimerkiksi toimituserien väliset kosteuspitoisuudet voivat vaihdella jopa yli 10 %-yksikköä, mikä vaikuttaa mm.

11 ominaispäästökertoimiin. Puuperäisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä ei tilastoissa huomioida, koska katsotaan, että puuperäisistä polttoaineista syntyvät polton hiilidioksidipäästöt palaavat luonnon kiertokulkuun uusien puiden kasvaessa. 4 3 TARKASTELTAVA RAKENNUSKANTA 3.1 Kiinteistöjen lukumäärä ja lämmitysmuodot Tässä työssä tarkastelun kohteena ovat erilliset pientalot, joiden päälämmitysjärjestelmä on öljy-, sähkö-, puu-, puupelletti- tai maakaasulämmitys, kaukolämpö tai maalämpö. Eri lämmitysmuotoja käyttävien kiinteistöjen lukumäärää vuonna 2009 on arvioitu Tilastokeskuksen tilaston 1 pohjalta. Rakennusten lämmitysmuotojen tilastoinnin ongelmana on, että olemassa olevan rakennuskannan lämmitystavan muutoksia ei tilastoida. Näin ollen tilasto yliarvioi esimerkiksi öljylämmitteisten pientalojen määrän, sillä vuosittain muutamia tuhansia öljylämmittäjiä vaihtaa lämmitystapaa 2. Toisaalta esimerkiksi maalämmöllä lämpenevien talojen määrä on tilastoissa liian alhainen, sillä vuosittain muutama tuhat pientaloa vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön. Tämän vuoksi tässä työssä on huomioitu korjausrakentamisen vaikutusta erityisesti öljylämmitteisten ja maalämpöä käyttävien erillisten pientalojen osalta. Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2009 öljylämmitteisiä pientaloja oli noin kappaletta. Tässä työssä on arvioitu, että lämmitystavan muutokset huomioiden oikea taso on noin erillistä pientaloa. Lukumäärän oletetaan Öljyalan Palvelukeskus Oy:ltä saadun arvion mukaisesti vähenevän tasaisesti tarkastelujaksolla siten, että vuonna 2020 öljylämmitteisiä pientaloja on Muiden lämmitysmuotojen osalta lukumäärän kehittyminen vuoteen 2020 asti perustuu konsultin arvioon. Kehitystä on arvioitu nykyisten trendien ja ohjauskeinojen sekä tiedossa olevien ohjauskeinojen muutosten valossa, työssä ei ole tarkasteltu esimerkiksi kaavoitustilannetta eri kunnissa. Tarkasteltavien erillisten pientalojen lukumäärä vuonna 2009 on Tilastokeskuksen mukaan noin 1,1 miljoonaa. Pientalokannan arvioidaan kasvavan tarkastelujaksolla noin 10 %, jolloin niiden lukumäärä vuonna 2020 on noin 1,2 miljoonaa. Uusia erillisiä pientaloja on arvioitu rakennettavan noin vuosittain. Olemassa olevan rakennuskannan poistuminen on arvioitu vähäiseksi, keskimäärin vajaat 700 pientaloa vuodessa. Oheisissa taulukoissa on esitetty tässä työssä käytetty arvio rakennuskannan kehityksestä sekä olemassa olevan rakennuskannan että uudisrakennusten osalta. 1 Tilastokeskus: Rakennukset käyttötarkoituksen, lämmitystavan ja aineen mukaan, Rakennustutkimus RTS Oy, vuosittaiset tutkimukset Omakotirakentaja ja Asuntokorjaaja

12 Taulukko 3-1 Erillisten pientalojen lukumäärän kehitys päälämmitystavan mukaan jaoteltuna 5 ARVIO ERILLISTEN PIENTALOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITTYMISESTÄ LÄMMITYSTYYPEITTÄIN Kauko- tai aluelämpö Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Öljy Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Sähkö Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Puupelletti Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Muu puulämmitys Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Maalämpö Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Maakaasu Lämmitystavan muutokset, olemassa olevat talot /vuosi 0 0 Uudet erilliset pientalot/vuosi Lukumäärä yhteensä Muu Lukumäärä yhteensä Yhteensä Ominaisenergiankulutus Lämmön ominaiskulutukseksi tarkasteltavissa talotyypeissä on arvioitu keskimäärin 133 kwh/m 2 vuonna Tässä työssä on oletettu, että koko rakennuskannan ominaiskulutus laskee vuoteen 2020 mennessä arvoon 97 kwh/m 2. Uusien rakennusten ominaiskulutuksen arvioidaan laskevan arvoon 40 kwh/m 2 vuoteen 2020 mennessä. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkastellun pientalokannan lämmön ominaiskulutus lämmitystavan mukaan sekä koko kannan keskimääräinen kerroin. Kunkin lämmitystyypin ominaislämpökertoimen laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia tilastoja lämmön kulutuksesta ja asuinpinta-aloista. Taulukko 3-2 Erillisten pientalojen arvioitu lämmön ominaiskulutus Ominaislämpökertoimet lämmitystyypeittäin kwh/m Kauko- tai aluelämpö Öljy Sähkö Puupelletti Muu puulämmitys Maalämpö Maakaasu Keskimääräinen ominaislämpökerroin

13 3.3 Tyyppikuluttaja Tämän työn kiinteistökohtaisissa tarkasteluissa tyyppikuluttajaksi on valittu 150 m 2 :n erillinen pientalo. Lämmön vuosikulutus kappaleessa 3.2 kuvatulla ominaiskulutuksella oli tyyppitalolle vuonna kwh. Vuonna 2015 erillisen pientalon keskimääräinen vuosikulutus on kwh ja vuonna kwh. Uuden rakennuksen lämmön vuosikulutus vuonna 2020 on kwh. 6 4 PÄÄSTÖLASKENTA Tässä kappaleessa on kuvattu tarkasteltujen lämmitysmuotojen päästöjen laskentaan liittyviä laskentaperusteita. Laskennan tulokset on esitetty kappaleessa 5 ja liitteessä Öljylämmityksen päästöt Lämmitysöljy on ollut erittäin yleinen lämmitysmuoto pienkiinteistöissä. Öljyn kulutus kuitenkin vähenee öljylämmitettävien pientalojen lukumäärän pienenemisestä johtuen ja uusien öljylämmitettävien pientalojen oletetaan muuttuvan energiataloudellisesti entistä tehokkaammiksi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 kevytöljylämmitettyjä pientaloja oli kappaletta. Tilastointitavasta johtuen kaikki korjausrakentaminen ei näy tilastossa, tämän vuoksi öljylämmitteisten pientalojen määrää on tässä työssä arvioitu ottamalla huomioon, että vuosittain muutama tuhat öljylämmittäjää vaihtaa lämmitysmuotoa 1. Näin ollen on arvioitu, että vuonna 2009 öljylämmitteisten erillisten pientalojen määrä oli Vuoteen 2020 öljylämmitteisten pientalojen määrän arvioidaan laskevan kappaleeseen. Öljylämmityskattiloiden hyötysuhde voi olla parhaimmillaan tasolla 95 %. Mikäli savukaasujen lämpö hyödynnetään täydellisesti kondensoimalla savukaasun sisältämä vesihöyry, päästään jopa yli 100 %:n laskennalliseen hyötysuhteeseen (laskettuna alemman lämpöarvon mukaan), näiden ns. kondenssikattiloiden osuus koko kattilakannasta on kuitenkin pieni. Käytännössä kokonaishyötysuhdetta laskee mm. kattiloiden nokeentuminen ja se, että koko laitekantaa tarkasteltaessa joukossa on myös alhaisemman hyötysuhteen laitteita. Tässä tarkastelussa öljylämmityskattiloiden vuosihyötysuhteena on käytetty 88 % läpi tarkastelujakson. Kevyen polttoöljyn hiili- ja rikkidioksidiominaispäästöt on esitetty taulukossa aiemmin tässä raportissa. Syntyvän rikkidioksidin päästömäärä perustuu siihen, että Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Rikkipitoisuutena vuoden 2009 tarkastelussa on 0,06 p-%. Typen oksidien ja hiukkasten ominaispäästömäärät perustuvat työn tilaajalta saatuihin arvoihin. Typen oksidien päästömäärät vaihtelevat runsaasti polttoöljystä ja palotekniikasta johtuen. Suomalainen kattila- ja polttotekniikka antaa mahdollisuuden arvoon 230 g/mwh pa. Typen arvot perustuvat Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistyksen kirjaan "Öljylämmitystekniikka" sekä Oilonin koeajoarvoihin. Öljylämmityksen päästöjä voidaan pienentää sekä itse öljytuotetta kehittämällä että täydentämällä öljylämmitystä muilla energiamuodoilla. Lämmitysöljyn rikkipitoisuus 1 Rakennustutkimus RTS Oy, vuosittaiset tutkimukset Omakotirakentaja ja Asuntokorjaaja

14 on erittäin alhainen ja lähitulevaisuudessa tultaneen siirtymään lähes kokonaan rikittömän lämmitysöljyn käyttöön, näin on tässä työssä oletettu tapahtuvan 1. Öljyn polton hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa sekoittamalla joukkoon biomassasta valmistettua bioöljyä, jonka ei katsota tuottavan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä. Tässä työssä on Öljyalan Palvelukeskuksen oletusten mukaisesti käytetty bioöljyn osuutena 10 % vuonna 2015 ja 18 % vuonna Öljylämmitystä voidaan täydentää esim. aurinkolämmöllä ja ilma-vesi - lämpöpumpuilla. Näiden osuuden Öljyalan Palvelukeskus on arvioinut kehittyvän seuraavasti: aurinkolämmön osuus 1 % vuoteen 2015 ja 1,5 % vuoteen 2020 mennessä sekä ilma-vesi lämpöpumppujen osuus 0,5 % vuoteen 2015 ja 1 % vuoteen 2020 mennessä. Työssä on tarkasteltu öljylämmitystä sekä (1) öljyn ollessa ainoana energialähteenä ja koostuvan vain fossiilisesta öljystä että (2) siten, että lämmitysöljy sisältää uusiutuvia komponentteja edellä kuvatun verran. Myöhemmin esitettävissä kuvissa tämä jälkimmäinen vaihtoehto on nimetty öljy + uusiutuvat. Öljylämmitystä täydentävänä energialähteenä käytetään myös puuta, jota voidaan käyttää sekä lämmityskattiloissa että erillisissä tulisijoissa, kuten takoissa ja uuneissa. Puun käytön osuus öljylämmitteisten talojen lämmitysenergiasta on arvioiden mukaan merkittävä, suuruusluokkaa 10 %. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu tämän työn laskennassa, koska vastaavia tulisijoja hyödynnetään merkittävästi myös muiden lämmitysmuotojen, erityisesti sähkölämmityksen, täydentävinä energialähteinä, mutta niiden määrästä ja osuuksista ei ole olemassa tarkkaa tietoa ja käyttöosuudet vaihtelevat merkittävästi Maakaasulämmityksen päästöt Maakaasukattiloita käytetään vain harvoissa kohteissa pientalojen lämmitykseen. Asiantuntija-arvioiden mukaan maakaasua käytetään nykyisellään noin 4000 erillisen pientalon lämmittämiseen. Arvion mukaan kanta kasvaa vuosittain noin 200 talolla. Maakaasukattiloiden hyötysuhde voi olla merkittävästi öljykattiloita parempi, mikäli kattila on moderni, maakaasukäyttöön erityisesti suunniteltu kattila. Mikäli savukaasujen lämpö hyödynnetään täydellisesti kondensoimalla savukaasun sisältämä vesihöyry, päästään jopa yli 100 %:n laskennalliseen hyötysuhteeseen (laskettuna alemman lämpöarvon mukaan). Mikäli sen sijaan esim. vanha öljykattila muutetaan kaasukäyttöiseksi, ei sen hyötysuhde parane, ellei lämpöpintoihin tehdä muutoksia, jolla savukaasujen loppulämpötilaa saadaan alhaisemmaksi. Kaasukattiloiden hyötysuhde kuitenkin säilyy öljykattiloita paremmin optimiarvossaan, koska kaasun poltto ei tuota nokea, joka lämpöpintojen nokeentumisen myötä heikentää käytännön tasolla öljykattiloiden hyötysuhdetta. Tässä työssä kaasukattiloiden vuosihyötysuhteena on käytetty arvoa 92 %. Maakaasun poltto tuottaa öljyä vähemmän hiilidioksidia. Lisäksi maakaasu ei sisällä lainkaan rikkiä eikä poltossa synny hiukkaspäästöjä. Typenoksidipäästöt ovat riippuvaisia polttotekniikasta ja ovat asiantuntija-arvion mukaan samaa suuruusluokkaa tai hieman alhaisemmat kuin lämmitysöljyllä. 1 Ehdotus energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. VM vero-osasto

15 4.3 Sähkölämmityksen päästöt Vuonna 2009 sähkölämmitettyjä pientaloja oli Tilastokeskuksen mukaan reilut kappaletta. Tässä työssä sähkölämmitettävien pientalojen määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Uudisrakentamisessa sähkölämmityksen osuus on huomattava, nykyisellään noin kolmannes omakotitalorakentajista valitsee suoran sähkölämmityksen. Toisaalta myös sähkölämmitteisen talokannan poistuma on merkittävää, sillä viime vuosina suorasta sähkölämmityksestä on luopunut muutama tuhat taloutta vuosittain. Sähkön siirron häviöinä on käytetty tässä tarkastelussa 3,6 % vuonna 2009 ja 3,2 % vuonna Lämmityssähkön tarvelaskennan jälkeen tarkasteltiin tilannetta, että (1) sähkölämmitykseen käytetään tuotantorakenteeltaan tuntitasolla keskimääräistä sähköä ja (2) toiseksi ns. marginaalitarkastelua, jossa sähkölämmitykseen käytetään sähkömarkkinoilla kalleimman käynnissä olevan tuotantokoneiston tuottamaa sähköä. Tarkastelussa sähkön tuotannon päästömäärät laskettiin käyttäen Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokantaa, joka kattaa kokonaan Suomen sähköntuotantokoneiston, sekä Pöyryn Elmo-sähkömarkkinamallia, jolla mallinnetaan pohjoismaista sähkön tuotantoa Tuotantorakenteeltaan keskimääräisen sähkön päästöt Tuotantorakenteeltaan tuntitasolla keskimääräisen sähkön tuotannon ominaispäästöt perustuvat Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokantaan, joka sisältää laitoskohtaiset polttoaineiden kulutus-, tuotanto- ja päästötiedot päästökomponenteittain. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineiden jako sähkölle ja lämmölle on tehty käyttämällä lämmölle 87 %:n hyötysuhdetta ja loput käytetyistä polttoaineista on kohdennettu sähkölle. Lauhdesähkön eli erillisen sähköntuotannon päästöt kohdennetaan luonnollisesti suoraan sähkön tuotannolle. Sähkön ominaispäästökertoimia määritettäessä on huomioitu myös päästöttömien energialähteiden, kuten ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuotanto. Vuoden 2020 ominaispäästöt on laskettu samalla menetelmällä kuin edellä kuvattu vuoden 2009 päästöt, mutta sähköntuotannon rakenne perustuu Pöyryn Kattila- ja voimalaitoskannan avulla tehtyyn energianhankinnan mallinnukseen, joka pohjautuu viimeisimpiin TEM:n skenaarioihin ja Suomen päästövähennys- ja uusiutuvan energian tavoitteisiin. Sähkön tuotannon keskimääräiset hiilidioksidipäästöt tulevat laskemaan merkittävästi, koska uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian osuutta tullaan lisäämään. Merkittävimmin lisääntyvät hiilidioksidipäästöttömät sähköntuotannon lähteet ovat ydinvoima, puupolttoaineet ja tuulivoima. Muiden päästökomponenttien (NOx, SO2 ja hiukkaset) päästömääriä tulee laskemaan oletettavasti vuonna 2016 voimaan astuva teollisuuspäästöjen direktiivi (IED), joka kiristää merkittävästi keskisuurten ja suurten voimalaitosten päästörajoja Marginaalisähkön tarkastelu Sähkön marginaalitarkastelussa sähkölämmitykseen käytetään sähköntuotannon kulloisellakin hetkellä vaatimalla lisätuotantokoneistolla tuotettua sähköä.

16 Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tämä kallein käynnissä oleva tuotantomuoto eli marginaalisähköntuotantomuoto on pitkään ollut pääosin konventionaalisilla kivihiililauhdevoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Pöyryn kehittämää pohjoismaisia sähkömarkkinoita kuvaavaa Elmo-mallia käyttäen on laskettu mistä tuotantomuodoista edellä kuvattu sähkön marginaalituotanto eri tarkasteluvuosien aikana koostuu. Normaaleina vesivuosina lauhdetuotanto (hiili- ja turve) on ollut pääasiallinen marginaalituotantomuoto. Lisäksi myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on osin marginaalisena tuotantomuotona. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Pohjoismaihin arvioidaan syntyvän merkittävästi muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan edullista kapasiteettia: erityisesti ydin- ja tuulivoimaa. Tämä vaikuttaa myös marginaalituotantomuotoon siten, että konventionaalisen hiili- ja turvelauhteen määrä tulee pienenemään ja kaasulauhteen ja yhteistuotannon määrä tulee kasvamaan. Tämä pienentää marginaalisähkön ominaispäästökertoimia. Samoin kuin keskimääräisen sähkön kohdalla, IE-direktiivi tulee pienentämään myös marginaalisähkön ominaispäästökertoimia Maalämpöpumppulämmityksen päästöt Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 erillisissä pientaloissa oli käytössä noin maalämpöpumppua, jotka toimivat talon päälämmönlähteenä. Nykyisin uusista taloista noin kolmannes valitsee maalämmön. Viime vuosina maalämpöjärjestelmiä on lisäksi asennettu paljon myös jo olemassa oleviin rakennuksiin, joten maalämpöä käyttävien todellinen lukumäärä on tilastoitua huomattavasti korkeampi. Tässä työssä on arvioitu, että maalämpöpumppujen määrä vuonna 2009 oli noin Maalämpölämmitteisten pientalojen kasvu vuoteen 2020 mennessä on arvioitu siten, että korjausrakentamisen kautta määrä kasvaa noin 4000 pientalolla vuosittain. Uudisrakentajista tarkastelujakson alkuvuosina noin 30 %:a ja jakson loppuvuosina noin 40 %:a arvioidaan valitsevan päälämmitystavaksi maalämpöpumpun. Näin arvioiden maalämmöllä lämpeneviä pientaloja olisi noin vuonna Maalämpöpumppu mitoitetaan yhä useammin osateholle, jolloin huipputehosta huolehditaan sähköllä tai öljy- tai puukattilalla. Kun lämpöpumpun lämpöteho on 50 %:a talon huipputehosta, sillä tuotetaan %:a tarvittavasta vuosienergiasta. Lämpöpumppu on yleensä varustettu sähkövastuksilla, jotka kytkeytyvät automaattisesti käyttöön vuoden kylmimpinä pakkaspäivinä. Mitoitettaessa lämpöpumppu puolelle talon huipputehosta on m 2 :n talon lämpöpumpun teho 3,5-5 kw. Usein maalämpöpumppu sisältää myös lämpimän käyttöveden varaajan. Tällöin lämpöpumppu hoitaa sekä talon lämmityksen että lämpimän käyttöveden valmistuksen. Maalämpöpumppujen lämpökerroin on tyypillisesti noin 3-3,5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä maalämmitys antaa noin kolmesta kolmeen ja puoleen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Järjestelmän vuosihyötysuhde on laskelmissa edellä mainittua pienempi luku, tässä työssä on käytetty lämpökertoimelle arvoa 2,7. Maalämpöpumpun päästöt on laskettu sekä keskimääräisen sähkön että ns. marginaalisähkön päästöillä. Lämpöpumpun ominaispäästöt lasketaan jakamalla sähköntuotannon ominaispäästöt lämpökertoimella, joka siis tämän työn tarkasteluissa on 2,7.

17 4.5 Kaukolämmityksen päästöt Tuotantorakenteeltaan keskimääräiset kaukolämmön päästöt Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 noin erillistä pientaloa oli kaukolämmityksen piirissä. Kaukolämmitettävien talojen määrän uskotaan vielä kasvavan, tosin kasvua hidastaa talojen pienenevä ominaislämmönkulutus, joka vähentää kaukolämpöinvestoinnin kannattavuutta. Tässä työssä on arvioitu, että vuonna 2020 reilut taloa olisi kaukolämmön piirissä. Noin tuhannen pientalon arvioidaan vaihtavan kaukolämpöön vuosittain. Uudisrakentamisessa kaukolämmön osuuden arvioidaan putoavan 12 %:sta 8 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaukolämmityksen siirtohäviöt ovat olleet 10 viimeisimmältä vuodelta laskettuna keskimäärin 8,8 % kaukolämmön nettotuotannosta ja vuonna 2008 häviöiden määrä oli 8,5 %. Erillisten pientalojen kaukolämmön siirtoetäisyydet ovat jonkin verran keskimääräistä korkeammat ja siten häviötkin keskimääräistä korkeammat. Erillisten pientalojen kaukolämmön siirron hyötysuhteena on käytetty 91 % vuonna 2008 ja 91,5 % vuonna Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt ovat riippuvaiset kaukolämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista ja laitosten polttotekniikoista ja savukaasujen puhdistuslaitteista. Kaukolämmön tuotannon päästöt on tässä työssä määritetty Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla kuten edellä kuvatut keskimääräisen sähköntuotannon päästöt: tarkasteluvuodet 2009, 2015 ja 2020 on mallinnettu laitoskohtaisesti tietokannan avulla huomioiden tuotantorakenteen ja polttoainevalintojen oletettu kehittyminen. Samoin on huomioitu IE-direktiivin vaikutukset. Yhteisvaikutuksena kaukolämmön ominaispäästöt tulevat laskemaan merkittävästi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöt on jaettu kaukolämmölle ja sähkölle kuten edellä on kuvattu keskimääräisen sähköntuotannon kohdalla: lämmön tuotannon polttoainekulutus on määritetty käyttämällä lämmölle laskennallista 87 %:n hyötysuhdetta ja loput polttoaineesta on kohdistettu sähkölle. Myös muunlaisia jakotapoja on olemassa: mm. hyödynjakomenetelmä ja energiamenetelmä: kaikissa jakotavoissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa eikä mikään jakotapa ole absoluuttisesti oikea tai väärä Kaukolämmön ominaispäästöt case-kohteissa Työssä tarkasteltiin myös kaukolämmön ominaispäästökertoimia case-kohteissa, joissa kaukolämmöntuotanto perustuu pääosin tiettyihin polttoaineisiin. Tarkastellut casetapaukset olivat: Kaukolämpö tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla. Tällainen rakenne on tyypillinen pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkoissa. Maakaasu kaukolämmön lähteenä. Maakaasuverkon varrella on jonkin verran kohteita, joissa kaukolämmön tuotanto pohjautuu pääosin maakaasuun.

18 Turvevaltainen kaukolämmön tuotanto, mukana myös puuta. Tyypillinen tuotantorakenne Sisä-Suomen suurehkoissa kaupungeissa. Tarkasteluissa turpeen osuus on vuonna % ja puun osuus siis 30 %. Puun osuus kasvaa ollen 40 % vuonna 2015 ja 50 % vuonna Puuvaltainen kaukolämmön tuotanto, mukana myös turvetta. Tyypillinen tuotantorakenne Sisä-Suomen pienemmissä kaupungeissa ja taajamissa. Tarkasteluissa puun osuus on vuonna % ja turpeen osuus siis 30 %. Puun osuus kasvaa ollen 75 % vuonna 2015 ja 85 % vuonna Myös näiden case-tarkasteluiden NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöjen ominaispäästökertoimet tulevat laskemaan vuoteen 2020-mennessä IE-direktiivin kiristyvien päästörajojen myötä. Seuraavassa taulukossa on esitetty lasketut ominaispäästökertoimet eri polttoaineilla tuotetulle kaukolämmölle. Kaukolämmön siirron hyötysuhteena on käytetty samoja arvoja kuin edellä keskimääräisiä kaukolämmön ominaispäästöjä laskettaessa eli 91-91,5 %. Puun polton hiilidioksidipäästöjä ei ole laskettu mukaan päästöihin. Taulukko 4-1 Ominaispäästökertoimet eri tuotantomuodoilla tuotetulle kaukolämmölle KL Case-tapaukset CO2 NOx SO2 Hiukkaset CO2 NOx SO2 Hiukkaset CO2 NOx SO2 Hiukkaset kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Kivihiili + maakaasu Maakaasu Turvevaltainen Puuvaltainen Puupellettilämmityksen päästöt Pellettilämmitteisiä erillisiä pientaloja arvioidaan olleen vuonna Lukumäärän kasvu vuoteen 2020 mennessä on arvioitu siten, että korjausrakentamisen kautta kanta lisääntyisi vuosittain noin 6 %:a ja uudistuotannossa pellettilämmityksen osuus kasvaisi 3 %:sta 5 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Näin arvioiden pelletillä lämpeneviä pientaloja olisi reilut vuonna Suomessa kiinteiden polttoaineiden pienkattiloille ei ole vielä asetettu päästö- tai tyyppihyväksyntävaatimuksia. Puupelletin polton CO 2 - ja SO 2 -ominaispäästömäärät on esitetty aiemmin tässä raportissa. Puupolttoaineiden hiilidioksidipäästöjä ei laskennallisesti huomioida, koska poltossa vapautuvan hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan uudestaan puun kasvun myötä. Puu sisältää vain pieniä määriä rikkiä. Typen oksidien päästömäärät vaihtelevat runsaasti pelletin palotekniikasta johtuen. Typen oksidien ja hiukkasten ominaispäästömäärät perustuvat työn tilaajalta saatuun aineistoon. Itävaltalaisen polttokokeen mukaan puupellettiä käyttävän pellettikattilan typen oksidipäästöt olivat 100,8 mg/mj tuotettu lämpö hyötysuhteella 78,1 %. Polttoainetta kohti typen oksidipäästöt olivat siten 76 mg/mj pa eli 273 g/mwh pa. Päästöjä voidaan pienentää, jos halutaan käyttää kehittynyttä tekniikkaa. Tekniikka maksaa ja säätöjen pysyvyys heikkenee, joten lähitulevaisuudessa ei odoteta uuden tekniikan käyttöönottoa, varsinkin kun vaatimuksia ei ole ja isommissa kattiloissa arvot täyttyvät nykytekniikalla. Hiukkaspäästöjen arvona on käytetty 50 g/mwh pa.

19 Pellettikattiloiden keskimääräisenä vuosihyötysuhteena on tässä tarkastelussa käytetty arvoa 80 % Puulämmityksen päästöt Puulämmitys on yleinen Suomessa, kuitenkin se on hyvin usein rinnakkaisena tai tukevana lämmitysmuotona jonkun muun lämmitystavan ohessa. Esimerkiksi sähkön ja öljyn hintojen nousun myötä varaavat takat ja niiden käyttö ovat lisänneet suosiotaan Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 puulla lämpeni yli erillistä pientaloa. Luku pitää sisällään myös puupellettiä käyttävät taloudet, jotka tässä työssä on tarkasteltu erikseen. Puupellettilämmitys pois lukien puulämmittäjiä oli vuonna 2009 noin Puulämmityksen valitsi vielä vuonna % uudisrakentajista ja puulämmitykseen siirrytään myös korjausrakentamisen yhteydessä. Tässä työssä on arvioitu, että puulämmittäjien määrä kasvaa tarkastelujaksolla maltillisesti ollen vuonna 2020 reilut Puuta käytetään sekä hakkeena että klapeina erilaisissa kattiloissa ja uuneissa. Yksittäisten lämmitysjärjestelmien välillä on suuria eroja hyötysuhteessa, käytettävän polttoaineen laadussa ja päästöjen määrässä. Tässä työssä on pyritty arvioimaan puulämmityksen keskimääräisiä päästöjä. Puulämmityksen ominaispäästöt ovat hiili- ja rikkidioksidipäästöjen osalta samat kuin pellettikattiloissa. Myös typenoksidipäästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Hiukkaspäästöt ovat sen sijaan selvästi suuremmat johtuen hakkeen ja klapin korkeammasta kosteudesta ja epähomogeenisuudesta sekä epätäydellisemmistä palamisolosuhteista. Ominaispäästöt tuotettua hyötyenergiaa kohden ovat puulämmityksessä pellettikattiloita korkeammat myös alhaisemman kokonaishyötysuhteen takia. Työssä on käytetty puulämmityksen keskimääräisenä vuosihyötysuhteena arvoa 60 %.

20 13 5 TULOKSET 5.1 Ominaispäästökertoimet Kuvissa on esitetty lasketut ominaispäästökertoimet hyötylämpöyksikköä kohti vuosina 2009, 2015 ja Laskennan tulokset taulukkomuodossa ovat liitteessä 1. Alla esitetyissä kuvissa biomassan polton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt on jätetty huomioimatta. Liitteessä 1 on esitetty vastaavat kuvaajat, joissa biomassan polton hiilidioksidipäästöt on laskettu mukaan. Ominaispäästökerroin hyötylämpöä kohden Öljylämmitys Öljy + uusiutuvat Maakaasulämmitys Marginaalisähkö Keskimääräinen sähkö Maalämpö - marg.sähkö Maalämpö - keskim. sähkö Kaukolämpö - keskim. Pellettilämmitys Puulämmitys kg/mwh g/mwh g/mwh g/mwh Hiilidioksidi Typen oksidit Rikkidioksi Hiukkaset Kuva 5-1 Eri lämmitysmuotojen ominaispäästöt vuonna 2009

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet

Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energiatekniikan laitos Matias Keto Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Taulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista.

Taulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista. Rakennusten energiankäytön aiheuttamat päästöt ja primäärienergiankäyttö Jarek Kurnitski, Dosentti, Tkt Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi Matias Keto Tutkimusapulainen, TKK LVI-tekniikka

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Maalämpö lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöissä ja pk-yrityksissä Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Taimenentie 4 48800 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Siitosentie 58 49420 HAMINA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot