Suomen Kontrabassoklubi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Kontrabassoklubi ry"

Transkriptio

1 Suomen Kontrabassoklubi ry

2 B A S I S T I 2/83 Julkaisija: Suomen Kontrabassoklubi r.y. Päätoimittaja: Puheenjohtaja: Sihteeri: Rahastonhoitaja: Juha Pesonen, Vatakuja 2 С HELSINKI 20 p Jiri Parviainen, Korkeavuorenk. 15 С HELSINKI 13 p Peter Grans, Kulorastaant. 1 H VANTAA 45 p Erkki Tuura, Haapala 1 pp KELLOKOSKI p Postisiirto Sisällys: 3 Pääkirjoitus, Juha Pesonen 4 Puheenjohtajan palsta 5 Sappitatteja ja Ruusuja, Jorma Katrama 6 Harmaa sateinen ja koleinen kevätpäivä, Marjut Vuorento 7 Kokous pidettiin ja hyvin meni, Lasse Lagercrantz 8 Vuosikokouksen satoa 13 Helsingin Kaupunginorkesteri ja sen kontrabassoryhmä vv , Jiri Parviainen 21 "Kontrabasisteille", Suomen Musiikkilehti N:o 13/ Kesäkurssit J.M. Sperger - kontrabasisti ja säveltäjä, Jorma Katrama 34 Myytävänä / Ostetaan

3 UUSIA TOIMINTAMUOTOJA Vaikka vuonna 1976 perustetun Suomen Kontrabassoklubin toiminta on kaiken kaikkiaan ollut kiitettävän vilkasta erilaisine koulutus -ja yhteissoittotilaisuuksineen, kontrabassokonsertteineen ja kevät -ja syyskokouksineen, on klubin jäsenmäärä pysynyt varsin pienenä; läheskään kaikkia suomalaisia kontrabassonsoittajia ei ole vielä saatu vakuuttuneiksi yhteisen toimintamme tärkeydestä. Varsinkin musiikkiopistoissa opiskelevat kontrabassonsoittajat ovat jääneet nykyisten toimintamuotojen ulkopuolelle, ja samaten myös yllättävän monet päätoimiset kontrabassonsoitonopiskelijat ovat suhtautuneet klubimme toimintaan torjuvasti. Nykyinen klubitoiminta nähtävästi palveleekin pääasiassa vain jo ammatissa toimivia kontrabassonsoittajia. Sen takia onkin syytä toivoa, että myös opiskelijoita kiinnostavien uusien toimintamuotojen suunnittelu -ja toteuttamistyö saadaan nopeasti käyntiin. Klubimme hallitus on vaativan tehtävän edessä. MUUTOS Suomen Kontrabassoklubin hallitus on päättänyt siirtää Basisti-lehden toimituksen hallituksesta erillään toimivaksi yksiköksi. Päätös jättää hallitukselle entistä enemmän aikaa muiden toimintamuotojen kehittelyyn, ja toisaalta päätöksellä pyritään lähentämään Basistilehteä lukijakuntaan. Epäily siitä, että lehti on pelkkä hallituksen informaatiokanava, halutaan näin lopullisesti poistaa. Basisti on jäsenlehti, johon kuuluvat myös jäsenkunnan kriittiset kommentit ja arvioinnit.

4 Puheenjohtajan palsta Kiittäminen on asia,jota ei saisi unohtaa... Viime kevätkokouksen yhteydessä klubimme pitkäaikainen rahastonhoitaja Hanne Katrama luovutti vastuunalaisen tehtävänsä Erkki Tuuralle.Me kaikki tiedämme,että menestyksellisen yhdistystoiminnan perusedellytys on kunnollinen taloudenhoito.niinpä vuosina,jolloin Hanne Katrama hoiti klubimme taloutta,ei tili-ja vastuuvelvollisilla ole ollut aihetta huomautuksiin. KIITOS Hanne tekemästäsi arvokkaasta työstä suomalaisen kontrabassonsoiton hyväksi. Tulevana kesänä "Porin jazzit" kerää jälleen sankan joukon jazz-kansaa yhteen.kontrabasso ja jazz ovat monille yksi ja sama asia - kuitenkin jazz-basistit ovat varsin heikosti mukana klubimme toiminnassa. Vastaavassa kansainvälisessä klubissa jazzareiden panos on varsin tanakka.pekkis, Jäpikkä, Muti ja kumpp. Missä olette? Hyvää kesää Jiri Parviainen

5 SAPPITATTEJA ja RUUSUJA Lukiessani Basisti-lehteä olen tullut siihen tulokseen,ettei Basisti taspuolisesti huomioi alamme tapahtumia. Olen odottanut lehteä jossa lukisi kissankokoisin kirjaimin, "KONTRA BASSON HISTORIAA SUOMESSA". Sellaista ei ole vielä käsiini tullut, vaikka historiaa on tehty. Ensimmäisenä naisena maassamme on Saara Hakkila suorittanut kontrabassonsoiton ylimmän opinnäytteen,ja vielä erinomaisella arvosanalla. Se on hieno suoritus. Ehkä on sattuma, että uutinen on jäänyt pois jo kahdesta Basisti-lehdestä. Ellei niin ole, on syytä tuulettaa miehisiä asenteitamme. Olen lukenut omasta lehdestämme lauseen "kuulin sellaisen naisbasistin suorituksen,josta meidän miesten tulee olla rakkaan instrumenttimme (!?!) kannalta pelkästään iloisia." Siitä lauseesta en ainakaan minä voinut iloita. Teille bassoa soittavat naiset/tytöt sanoisin,olkaa ylpeitä siitä,että soitatte bassoa ja tehkää hyvää työtä kuten tähänkin saakka. On varmaa,että kauttanne basso saa entistä ilmaisurikkaamman asteikon. Te pystytte ehkä helpommin tajuamaan bassoinstrumentin herkkyyden kuin me miehet. Te elätte aikaa jolloin on vielä miesvaltaisia aioja,joissa vallitsee miesmäinen jopa ennakkoluuloinenkin ajattelutapa. Voi olla, että vielä meidän basistienkin piirissä aloitetaan keskusteluja siitä,voiko naisbasisti pärjätä kovassa orkesterityössä. Viimeistään keskusteluja käypään silloin kun Teidät koetaan uhkana toimeentulolle. Paras paikan saakoon jatkossakin. Älkää lannistuko, meitä on paljon jotka kannattavat työn tasa-arvoa ja ilotsevat menestyksestänne. On virkistävää, että joukkonne on näin laaja jo tänään ja yhä lisääntyy. Malja Teille, Maija,Kirsi,Sari,Saara,Marjo-Riitta,Tarja,Kristiina... JK

6 Maaliskuu 27. Harmaa sateinen ja koleinen kevätpäivä. Mutta mitä tapahtuu Bottalla kaiken tämän ankeuden ja harmauden keskellä?! Monta urheaa basistia on uhmannut säätä ja raahannut bassonsa Bottalle... No joo. Vihdoin pitkien suostuttelujen jälkeen vähälukuinen basisti joukkomme (liekö ilmoittelussa ollut syytä vai muuten vain yleinen lukutaidottomuus vaivannut?) sai käheä-äänisen flunssaa kärsivän basistin raahautumaan eteen ja nousemaan korokkeelle. Herra puheenjohtaja: "Kokous on todettu lailliseksi ja päätösvaltaiseksi..." Ainahan kokouksissa keskustellaan vilkkaasti ja tehdään jos. jonkinnäköisiä päätöksiä - niin myös Suomen Kontrabassoklubin kevätkokouksessa, vaikkakin meitä oli paikalla pienenpieni joukko (22!) Olisi voinut luulla, että Suomesta ovat kaikki basistit kadonneet! Mutta onneksi väenvähäisyys ei saanut paikalla olevia basisteja hiljaisemmaksi - keskustelu oli vilkasta ja toivonkin, että tulevaisuudessa keskustelu aktivoisi sekä hallitusta että koko bassoklubia. Aktivoinnista puheenollen meitä oli aktivoimassa myös Björn ja Saara - paljon hyvää musiikkia. Aina on hyvä ottaa vaikutteita ja uusia tavoitteita. Osaisinpa joskus minäkin soittaa... Kokouksen virallisen ohjelman jälkeen oli jääkärikabinetissa mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun ja bassonsoitteluun; tässä vaiheessa meitä oli enää kourallinen jäljellä: muita kokouksia sattui pahasti päällekkäin. Mutta ainahan on toivossa elää - jospa ensi kerralla useampi olisi herännyt talvihorroksestaan...

7 Bassoklubin kevätkokoushan pidettiin, kuten tunnettua, Bottalla Helsingissä. Tilaisuuteen kuului varsinainen kokous, kontrabassomatinea, jossa esiintyivät Saara Hakkila ja Björn Malmqvist, sekä vapaamuotoinen illanvietto. Illanvietossa esittivät ohjelmaa Björn Malmqvist ja Peter Grans, jotka soittivat duettoja, sekä viimeksi mainittu esitti vielä myöhemmin illalla soolosoittoa. Perinteisen tapaan esiintyi myös Hallituskvartetti, tällä kertaa kuitenkin trio-kokoonpanossa (Grans, Lagercrantz ja Vuorento) Ohjelmassa oli niin 1500-luvun kuin 1900-luvun musiikkia. Hieman jälkikaikuja muistellessani mieleeni jäi, että tunnelma laski nopeasti matinean jälkeen, ja yleisökato yllätti illanvieton. Liekö sitten niin, että alakerran houkutukset olivat liian kovat, vai olivatko tarjoilijat liian hitaita Marjun ankarasta painostuksesta huolimatta. Ehkä jälkimmäinen vaihtoehto on lähinnä oikeaa. No, kuitenkin kokous pidettiin ja hyvin meni. Paras soittokausi lähestyy kovaa vauhtia ja niinpä toivotankin kaikille soitonsekaista kesää. Terveisin LL

8 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY Vuosikokous aika klo paikka Ostrobotnia-talo, juhlasali läsnä 22 jäsentä, liitteenä luettelo PÖYTÄKIRJA 1(2) 1 Kokouksen avaus Jiri Parviainen avasi kokouksen ja toivotti kaikki osanottajat tervetulleiksi. 2 Henkilöasiat Jussi Javas valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi, Peter Grans sihteeriksi ja Juhani Rantanen ja Mikko Rautanen pöytäkirjantarkastajiksi. 3 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Jiri Parviainen ilmoitti kokousta avatessaan, että kokouskutsu ei ollut tullut määräajassa Basisti-lehden 1/83 myöhästymisen takia. Läsnäolijat katsoivat että kokous oli riittävän ajoissa kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. 4 Toimintakertomus Sihteeri esitteli toimintakertomuksen. Jorma Katrama esitti huomautuksen sanamuodosta "todettiin tarpeelliseksi valita uusi sihteeri..." ja kertoi Christina Långströmin pyytäneen eroa sihteerin tehtävästä, mikä näin myös toimintakertomukseen kirjattakoon. Tilit ja tilintarkastajien lausunto (liite) Hanne Katrama esitteli tuloslaskelman ja taseen ja tilintarkastajien lausunnon. 6 Tili- ja vastuuvapaus Tili- ja vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle. 7 Muut asiat Basisti-lehdestä keskusteltiin. Thomas Bergman esitti jäsenmaksun liittämistä edeltävän vuoden viimeiseen lehteen. Ehdotus sai kannatusta. Kunnia- ja vapaajäsenyydestä keskusteltiin. Päätettiin säilyttää erillään käsitteet kunniajäsenyys ja vapaajäsenyys. Tarkemmat kriteerit jätettiin hallituksen pohdittavaksi. SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY 2(2) Koesoittotilaisuuksista keskusteltiin. J. Javas toisti oman näkemyksensä koesoittoasiasta (liite). J. Katraman mielestä pakollinen tehtävä voisi olla kaikille hakijoille täysin tuntematon. Päällekkäisiä koesoittotilaisuuksia ei saisi tapahtua. J. Hiilivirta oli pakollisen Dittersdorfin kannalla, koska tuntematon tehtävä (uusi sävellys) tulisi aina olemaan nykymusiikkia. J. Härkösen mielestä orkesterimuusikkokoulutuksen pääpaino tulisi suunnata orkesteristemmoihin. Hallitusta pyydettiin ottamaan kantaa kokouksen mielipiteisiin ja laatimaan parannusehdotus Suomen Muusikkojen liitolle (SML:n kokous ). Tutkintovaatimuksista keskusteltiin. Tutkintojärjestelmiä todettiin olevan tällä hetkellä useita. Tutkinnonuudistuksen myötä on Sibelius-Akatemiaan tulossa uudet vaatimukset. Konservatorioissa käytetään sekä uusia että vanhoja tutkintovaatimuksia. Klubin tehtäväksi jää nyt tiedustella tehdyn käytännöllisen valmiuden tutkintoehdotuksen edistymistä opetusministeriöstä. Jarmo Kankaanpää oikaisi viimeisen Basisti-lehden "Frankfurt terveisissä" olleen väärän tiedon siitä että Espoon tuleva orkesteri kiinnitettäisiin ilman koesoittoja. Soitinpankkiaiheesta keskusteltiin. Bassoklubin tulisi toimia aktiivisesti huippuluokan kontrabasson saamiseksi soitinvalikoimaan. 3 Seuraava kokous Seinäjoki ja Kuopio mainittiin syyskokouksen mahdollisina isäntäkaupunkeina. Kysymys jätettiin avoimeksi. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Javas päätti kokouksen virallisen puolen kello Pöytäkirjan tarksitus Peter Grans sihteeri Läsnä olivat: Erkki Tuura Mikko Rautanen Hanne Katrama Marjut Vuorento Juhani Rantanen Jussi Javas Juhani Rantanen Mikko Rautanen Juha Pesonen Jorma Härkönen Raija Noenkivi Juha Noenkivi Arto Viljakainen Tuomo Kinnunen Ahti Lassila Kari Korpinen Jiri Parviainen Teemu Kalmisto Peter Grans Jyrki Hiilivirta Jorma Katrama Jukka Rotola-P Tomas Bergman Aimo Mansnerus

9 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TOIMINTAKERTOMUS 1982 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TOIMINTAKERTOMUS 1982 Suomen Kontrabassoklubi ry:n 7. toimintavuosi toi klubille oman lehden, Basistin, joka ilmestyi neljä kertaa. Lehteä lähetettiin kaikille mahdollisille tiedossa oleville bassonsoittajille, orkestereille ja konservatorioille, yhteensä noin 150 kappaletta. Lehden myötä saatiin klubiin myös lisää jäseniä. Helsinkikeskeisyyden välttämiseksi pidettiin vuosikokous Tampereella ja syyskokous Turussa. Kokousten anti ja osanottajien määrä ilahduttivat kummassakin kaupungissa. Uutta sisältöä näissä kokouksissa oli Hallituskvartetin esiintyminen. Turun syyskokouksen yhteydessä pidettiin myös julkinen kontrabassomatinea. Vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa valittiin klubille uusi sihteeri, Peter Grans, Christina Långströmin pyydettyä eroa tehtävästään. Klubin merkki Saara Hakkilan suunnittelema merkki valittiin klubin viralliseksi merkiksi. Klubin paidat Suomen Trikoon klubin merkillä varustettuja Finnwear-collegepaitoja tilattiin 50 kappaletta. Bassopussit Klubi on välittänyt bassopusseja jäsenilleen. Äänilevyt Kokouksissa on ollut äänilevyjä myytävänä. Nuottikirjasto Klubin kirjasto käsittää puolen kymmentä konserttoorkesterisäestystä. Basisti-lehti on saanut myönteisen vastaanoton. Painatuskuluja kattamaan on hankittu mainostukea. Lehden kehittäminen on jatkossakin klubin tärkeimpiä tavoitteita. Palautetta ja ideoita toivotaan kaikilta lukijoilta. Hallitus puheenjohtaja Jiri Parviainen varapuheenjohtaja Juha Pesonen jäsen Matti Bergström jäsen Risto Mikkola jäsen Erkki Tuura jäsen, sihteeri Peter Grans Sihteeri Kokoukset Hallitus on kokoontunut 9 kertaa. Vuosikokous pidettiin Tampereen konservatoriossa. Syyskokous pidettiin Turussa, Sibelius-museossa, jolloin valittiin hallitukselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Uuden hallituksen kokoonpano puheenjohtaja Jiri Parviainen varapuheenjohtaja Erkki Tuura jäsen Lasse Lagercrantz jäsen Juha Pesonen jäsen Marjut Vuorento jäsen, sihteeri Peter Grans Klubin jäsenet Vuoden 1982 jäsenmäärä oli n. 75.

10 TASE Tilikauden ylijäämä 1785,74 Suomen Kontrabassoklubi ry:n hallitus SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TILINTARKASTUSKERTOMUS Olemme tarkastaneet Suomen Kontrabassokluhi ry:n tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilivuodelta 1982 hyvän tilintarkastustavan mukaisessa laajuudessa. Tilinpäätös on laadittu tilinpäätöspäivänä voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja osoittaa ylijäämää mk 1.785,74 puollamme tuloslaskelman ja taseen vahvistamista vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Helsingissä maaliskuun 24 päivänä Jorma Härkönen Kaarina Melen Vastaavaa Vastattavaa Rahoitusomaisuus: Kassa 272,25 SYP-tili PSP-tili Varsinainen toiminta Tuotot: Levyt ym. tarvikkeet Kulut: 60,75 Oma pääoma 5893, ,72 Ylijäämä 1785, , ,72 T U L O S L A S K E L M A Ohjelma ja koulutus 161,80 Posti- ja toimistokulut 41,00 Bassopussit 371,10 Bassolehti 507,30 Paidat 1805,00 Kokoukset 374,30 Kulunkitili , ,50 50, ,50 Kulujäämä -2218,00 Varainhankinta Jäsenmaksut 3890,00 Korkotulot 113, ,74 Helsingissä

11 Suomen Muusikkojen Liiton hallitus Jiri Parviainen Suomen Kontrabassoklubi,puh.johtaja Koesoittojen yhdemukaistaminen kontrabasson kohdalla Sysäyksen antoi viimeinen koesoittotilaisuus oopperassa, ei niinkään koesoiton lopputulos, vaan ulkonaiset puitteet, jotta edes osittain saataisiin poistettua se tunne, nninkuin oltaisiin teuraalle viemässä. Aina tulee olemaan voittajia ja häviäjiä. Parhaan löytäminen näillä nykyisilläkin keinoilla on lähes sataprosenttisesti onnistunut.kilpailun kiristyessä ja osanottajamäärien lisääntyessä on yhä enemmän lisääntynyt ongelmia koesoittotilaisuuksiin ja onkin tulevaisuudessa syytä näitä ennaltaehkäistä. Iässä asiassa Bassoklubi voisi olla uraauurtava. 1) Koesoittotilaisuuteen osallistuville olisi järjestettävä kunnollinen harjoituspaikka ennen tilaisuuden alkua (vähintään tuntia ennen) 2) Saman päivän aikana olisi vain yhden instrumentin koesoittotilaisuus 3) Lautakunta varaisi itselleen tarpeellisen määrän aikaa (varauduttava varapäivään) 4) Olisi saatava orkesterikirjallisuutta enemmän mukaan jonkun viikon - viikkoa ennen orkesterin koko ohjelma Suomen Kontrabassoklubi käsitteli vuosikokouksessaan orkestereiden koesoittoihin liittyviä asioita ja toteaa seuraavaa:kontrabassonsoiton opetuksen nykyinen taso ja laajuus ovat aikaansaaneet koesoittoihin pyrkijöiden määrän huomattavan lisääntymisen aikaisempiin vuosiin verrattuna.( Suomen Kansallisoopperan viime koesoitossa 13 hakijaa) Hakijoiden runsaslukuisuudesta sekä instrumenttimme suuresta koosta johtuen riittävien harjoitustilojen järjestäminen on muodostunut ongelmaksi. Syynä tähän on usein ollut eri soittimien samanaikainen koesoitto tai koesoitto on järjestetty paikkaan,jossa ei ole otettu huomioon instrumenttimme suurta kokoa harjoitustiloja järjestettäessä. Suomen Kontrabassoklubi kääntyy Suomen Muusikkojen Liiton puoleen toivoen,että se ryhtyisi toimenpiteisiin,joilla taattaisiin kontrabassonsoittajille riittävät harjoitustilat koesoittoon valmistautumiseen. - Dittorsdorfin I ja II osa kadensseineen voisi olla aina mukana (kansainvälinen käytäntö) Tästä olisi joitakin ehdotuksia, jotka jätän Bassoklubin hallituksen taikka sen asettaman työryhmän harkittavaksi. Tältä pohjalta lähetettäisiin myöhemmin kontrabasson äänen-johtajille ja kapellimestareille kirjelmä. Helsingissä maaliskuun 30 päivänä Jussi Javas

12 KONTRABASSOMATINEA SIBELIUS-MUSEOSSA klo Nicholas Maw The Old King's Lament KONTRABASSOKONSERTTI OSTROBOTNIA-TALOLLA klo A. Vivaldi Sonaatti-h J. Haydn Divertimento D. Sostakovits Adagio Björn Malmqvist - kontrabasso Helena Nivari - piano J.M. Sperger Quartett in D allegro con espressione - andante grazioso allegro - andantino - allegro Visa Turunen huilu Tommi Aalto alttoviulu Matti Vuoristo sello Peter Grans kontrabasso G. Bottesini Konsertto-h A. Sallinen Elegia Sebastian Knightille E. Tabakov Motivs Saara Hakkila - kontrabasso Mikko Kervinen - piano Giovanni Bottesini Elegia Maurice Ravel Habanera Carl Nielsen Serenata Invano Jiri Parviainen kontrabasso Seppo Kantonen piano Tapio Liukkonen klarinetti Jarmo Korhonen fagotti Toivo Poikolainen käyrätorvi Jukka Perksalo sello Peter Grans kontrabasso Björn Malmqvist (1955) on opiskellut kontrabassonsoittoa Alf Sundinin johdolla Norrköpingissä, Ruotsissa. Vuosina hän opiskeli Framnäsin musiikkikorkeakoulussa. Vuodesta 1978 hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa Olli Kososen johdolla. Solistidiplominsa hän suoritti 1982 ja tulevana syksynä hän antaa ensikonserttinsa. Björn Malmqvist on ahkerasti toiminut solistina eri yhteydessä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Björn Malmqvist soittaa Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa ja toimii opettajana Oulun konservtitoriossa. Saara Hakkila (1962) on opiskellut kontrabassonsoittoa Jorma Katraman johdolla vuodesta 1977 Espoon musiikkiopistossa sekä vuodesta 1931 Helsingin konservatoriossa jossa hän viime syksynä suoritti solistidiplominsa. Vuodesta 1982 hänet on kiinnitetty Tampereen kaupunginorkesteriin. Jiri Parviainen (s. 1950) on opiskellut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1969 Oiva Nummelinin ja 0lli Kososen johdolla, sekä Helsingin Konservatoriossa vuosina Jorma Katraman johdolla. Suorittanut kontrabasson III-kurssitutkinnon Ensikonsertti keväällä Helsingin kaupunginorkesterin soittaja vuodesta 1973, varaäänenjohtaja vuodesta Man -saaren kansainvälisen kontrabassokilpailun Nottinghampalkinto elokuussa Peter Grans (s. 1954) opiskelee Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1976 Olli Kososen johdolla. Tullut Turun kaupunginorkesteriin 1979.

13 Helsingin Kaupunginorkesteri ja sen kontrabassoryhmä vv Jo ennen Frederik Paciusta(1830) olivat Josef Gehring musiikkiseuroineen sekä Akateeminen Musiikkiseura(Akademiska Musiksällskapet),johon liittyi jäseniksi pääasiallisesti Turun Akatemian entisiä oppilaita,harrastaneet orkesteritoimintaa Helsingissä. Paciuksen voidaan sanoa aloittaneen Helsingin orkesterimusiikin historian toisen aikakauden. Paciuksen Sinfoniayhdistyksellä(Symphoniföreningen perustettu v.1845) oli suhteellisen runsas ohjelmisto,johon kuului Spohrin(Paciuksen opettaja) Mendelssonin,Haydnin,Mozartin,Beethovenin ym.sävellyksiä. Niinpä saattoi eräs kirjoittaja jo 1840 mainita Pastoraalisinfoniaa varsin tutuksi helsinkiläisyleisölle. Paciuksen orkesteri oli koottu lähinnä amatööreistä mm. Akateemisen orkesterin jäsenistä,sekä Suomen Kaartin soittokunnan puhaltajista. Suurimmillaan orkesterin vahvuus on ollut "Paulusta" esitettäessä v soittajaa, kuoron jäsenmäärän noustessa yli sadan. Vuodesta 1851 vuoteen 1882 oli orkesteritoiminta eri syistä johtuen sekä määrällisesti että laadullisesti vaihtelevaa. Vuonna 1882 perustettiin Helsingin Orkesteriyhdistys ylläpitämään konserttiorkesteria, jonka vahvuus oli 36 soittajaa. Orkesterin kapellimestariksi kiinnitettiin Robert Kajanus: aikansa suuri kulttuuripersoona ja taiteilija, jonka vaikutus orkesterin perustamiseen ja edelleenkehittämiseen oli ratkaiseva. Vuonna 1895, jolloin Orkesteriyhdistyksen nimi muutettiin Filharmoniseksi Seuraksi orkesteria laajennettiin käsittämään 45 soittajaa. Vuonna 1914 perustetun Helsingin Sinfoniaorkesterin johtajaksi kiinnitettiin Georg Schneevoigt, koska Kajanus oli epäsuosiossa. Orkesterissa oli 62 soittajaa. Filharmoonisen Seuran orkesteri jatkoi Kajanuksen johdolla toimintaansa käyttäen nimeä Kotimainen Orkesteri.Oli syntynyt orkesterisota,jossa kaksi kapellimestaria orkestereineen kävi katkeraa kamppailua keskenään.

14 Toukokuun 20.päivänä 1919 Helsingin Kaupunginorkesterista tuli vakinainen kunnallinen orkesteri,joka työllisti 68 muusikkoa. Robert Kajanus ja Georg Schneevoigt kiinnitettiin samanlaisin ehdoin kapellimestarin tehtäviin ja molemmilla oli parina seuraavana vuonna omat tilauskonserttisarjansa. Robert Kajanuksen eläkkeelle vuonna 1932 johtajaksi valittiin Georg Schneevoigt,joka toimi tehtävässään talvisodan syttymiseen asti. Martti Similä toimi orkesterin kapellimesterinä vuosina Similän kauden jälkeen kapellimestarin tehtävään astui 1951 Tauno Hannikainen. Hannikaisen antoisa kausi kesti vuoteen Orkesterin viides kapellimestari Jorma Panula aloitti kautensa vuonna Panulan kaudella orkesteria laajennettiin käsittämään nykyiset 95 soittajaa. Vuodesta 1975 kapellimestariksi valittiin Paavo Berglund ja hänen rinnalleen Ulf Söderblom vuosiksi Okko Kamun ja orkesterin hedelmällinen yhteistyö alkoi v Helsingin Kaupunginorkesterin kontrabassoryhmän ovat orkesterin alkuaikoina muodostaneet ulkomaiset muusikot, lähinnä saksalaiset. Orkesterin perustamisvuonna(1882) kontrabassoryhmään kuuluivat Constantin Litson ja Carl Hrabie, sekä tarvittaessa tuubisti Teodor Stückle. Orkesterin jäsenmäärän lisääntyessä myös kontrabassoryhmän kokoa suurennettiin. Vuonna 1926 orkesterissa oli neljä basistia: Lauri Nissinen, Väinö Kamu, August Ikonen sekä äänenjohtajana John Rosenberger joka tuli aikoinaan vallankumouksen puhjettua Leningradista Helsinkiin. Rosenberger toimi myös opettajana:mm Oiva Nummelin oli hänen oppilaansa. Vuonna 1952 kontrabassoryhmässä oli viisi soittajaa :Lauri Nissinen, Väinö Kamu, Ferdinand Mentl, Klaus Virtanen( joka oli alkuaan sellisti ja hän siirtyikin myöhemmin orkesterin selloryhmään)sekä äänenjohtajana Oiva Nummelin,jota voidaan laajan opetustyönsä ansiosta sanoa suomalaisen kontrabassonsoiton isäksi. Jorma Panulan Kaudella 60-luvulla orkesteri kasvoi voimakkaasti ja kontrabassoryhmän vahvuudeksi tuli nykyiset kahdeksan soittajaa.

15 Orkesterin nykyiseen bassoryhmään kuuluvat: Jorma Katrama äänenjohtaja Jiri Parviainen varaäänenjohtaja Juha Ertamo Martti Kankkunen Juhani Rantanen Martti Pyrhönen Jorma Härkönen Jussi Javas Seuraavassa lyhyt esittely: Jorma Katrama(s. 1936), äänenjohtaja. Opiskellut Oiva Nummelinin oppilaana Sibelius-Akatemiassa. Kontrabassodiplomi vuonna Jatko-opintoja Pariisissa Gaston Logerot'n johdolla. Ensikonsertti Helsingissä Helsingin Konservatorion kontrabassonsoitonopettaja vuodesta Helsingin Kaupunginorkesterin basistina vuodesta 1959 ja äänenjohtajana vuodesta Kontrabassoklubin perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja. Harrastaa purjehtimista, pienoismallien rakentamista ja laitesukellusta. Jiri Parviainen(s. 1950), varaäänenjohtaja. Opiskellut Sibelius-Akatemiassa Oiva Nummelinin ja Olli Kososen oppilaana, Helsingin Konservatoriossa Jorma Katraman oppilaana sekä kesäkursseilla Todor Toschevin ja Frantisek Postan johdolla. Kontrabasson III-kurssitutkinto vuonna Ensikonsertti Helsingissä Länsi-Helsingin Musiikkikoulun kontrabassonsoitonopettaja vuodesta Helsingin Kaupunginorkesterin basistina vuodesta 1973 ja varaäänenjohtajana vuodesta Kontrabassoklubin perustajajäsen ja nykyinen puheenjohtaja. Harrastaa kaikkea kontrabassoon liittyvää ja pitää mottonaan: "Luovuus kunniaan."

16 Juha Ertamo(s. 1943) on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Oiva Nummelinin oppilaana. Kontrabasson II-kurssitutkinto vuonna Radion Sinfoniaorkesterin basistina Helsingin Kaupunginorkesterin basistina , varaäänenjohtajana Harrastaa kuvataiteita. Martti Kankkunen(s. 1941) on opiskellut Oiva Nummelinin oppilaana Sibelius-Akatemiassa. Toimi avustajana Helsingin Kaupunginorkesterissa vuonna Joensuun orkesterin basistina vuonna 1966 ja Helsingin Kaupunginorkesterin basisti vuodesta Kankkunen tunnetaan myös ansioistaan kevyen musiikin parissa. Harrastaa valokuvausta. MarttiPyrhönen(s. 1955)on opiskellut Olli Kososen oppilaana Sibelius-Akatemiassa sekä kesäkursseilla Todor Toschevin, Frantisek Postan ja Ludwig Streicherin johdolla. Kontrabassodiplomi vuonna 1981 ja ensikonsertti Helsingissä Helsingin Kaupunginorkesterin basistina vuodesta Harrastustoiminta keskittyy tällä hetkellä kontrabassoon. Juhani Rantanen(s. 1951) on opiskellut Oiva Nummelinin ja Jorma Katraman oppilaana Helsingin Konservatoriossa sekä kesäkursseilla Frantisek Postan johdolla. Kontrabasson II-kurssitutkinto vuonna Helsingin Kaupunginorkesterin basistina vuodesta Rantanen tunnetaan myös erinomaisena kitaristina. Harrastaa valokuvausta. Jorma Härkönen(s. 1953) on opiskellut Oiva Nummelinin ja Jorma Katraman oppilaana Helsingin Konservatoriossa sekä kesäkursseilla Todor Toschevin ja Frantisek Postan johdolla. Härkönen on tehnyt myös opintomatkan Prahaan (Posta). Kontrabasson II-kurssitutkinto vuonna Helsingin Kaupunginorkesterin basistina vuodesta Härkönen on soittanut eri jazz-kokoonpanoissa mm. Linkolan oktetissa.

17 Jussi Javas(s. 1949) on opiskellut Oulussa Erkki Silvanmaan ja Helsingissä Oiva Nummelinin oppilaana sekä kesäkursseilla Frantisek Postan ja Todor Toschevin johdolla. Oulun Kaupunginorkesterin avustajana ja vakinaisena Helsingin Kaupunginorkesterin basistina Javas on toiminut vuodesta Opettanut kontrabassonsoittoa Kemin musiikkiopistossa , Oulun musiikkiopistossa ja Lahden musiikkiopistossa Toimii edelleen kontrabassonsoitonopettajana Hyvinkään musiikkiopistossa (vuodesta 1974) ja Helsingin Konservatoriossa (vuodesta 1975). Opettanut myös Limingan, Riistaveden ja Raudaskylän musiikkileireillä. Opetusministeriön hyväksymä lehtorin pätevyys vuonna Kuvassa vasemmalta Katrama, Parviainen, Härkönen, Kankkunen Javas, Rantanen ja Ertamo. Kuvasta puuttuu Martti Pyrhönen.

18 Silmäiltäassä listaa kontrabasisteista sadan vuoden ajalta voidaan sieltä havaita jo edellämainittujen lisäksi eestiläinen Ludwig Jucht: kansainvälistä luokkaa oleva solisti ja virtuoosi,jonka Sergei Koussewitsky kutsui perustamaansa Bostonin sinfoniaorkesteriin. Tarina kertoo Juchtista,että hänen hedelmällisin harjoitusaikansa oli yön hiljaisina tunteina seurauksella, että hän sai vaihtaa asuntoa useamman kerran kuukaudessa. Lauri Nissinen teki pitkän päivätyön varaäänenjohtajana sekä oli Konservatorion( nyk. Sibelius-Akatemia) ensimmäinen kontrabassonsoiton opettaja ennen Oiva Nummelinia. Ivan Putilin, joka siirtyi myöhemmin Radio-orkesteriin tunnetaan myös kitaravirtuoosina ja opettajana. Pekka Paasio toimi varaäänenjohtajana ja antoi omia konsertteja, joka siihen aikaan oli harvinaista, sekä toimi orkesteri konserttien solistina. Hän siirtyi myöhemmin kapellimestariksi Joensuuhun. Olli Kosonen,aikamme kyvykkäimpiä kontrabassosolisteja on nykyisin Radio-orkesterin äänenjohtaja ja Sibeliusakatemian opettaja. Matti Kuoppamäki nykyisin Oopperaorkesterin soolobasisti Teppo Hauta -aho on Oopperaorkesterin varaäänenjohtaja. Aktiivisen solistitoiminnan rinnalle noussut yhä enemmän säveltäminen.

19 Littson, Constantin Hrabie, Carl Haun, Georg Ikonen, August Teyner Tiedemann, Adolf de Jong, Mauritz Henze, Louis Miettinen, Viktor 1894, 1908, Wilde, Otto Schmuglewski, Dmitri Schulz, V , Pobbig, Richard Rahmig, Paul Wiemann, H Gunzler, Georg Hoppendorff, Gustav Obermann 1906 Ottenhof, R Pochmann, Alfred Markowsky, Franz Clasen, Willi Jenkel, Heinrich Helder, A 19U-1916 Solodtchenco, I Usiskin, Selik Jucht, Ludwig Nissinen, Lauri Rosenberger, John Denzer, Fritz Labinca, Guiseppe Kamu, Väinö Mentl, Ferdinand Yrjölä, Tauno 1932 Nummelin, Oiva

20 Koholzer Virtanen, Klaus Putilin, Johannes Karppinen, Emil Paasio, Pekka Katrama, Jorma Kosonen, Olavi Ertamo, Juha Hauta-aho, Teppo Kuoppamäki, Matti Kankkunen, Martti Miettinen, Timo Jussila, Kari Lindén, Kaj Javas, Jussi Parviainen, Jiri Härkönen, Jorma Rantanen, Juhani Pyrhönen, Martti Jiri Parviainen Lähteet: Nils-Eric Ringbom: Helsingin Orkesteri Helsingin kaupunginorkesteri

21 KONTRABASISTEILLE. Soitatteko oikein kun sahaatte suurta soitintanne käyrällänne vinosti? Vanha saksalainen orkesterimuusikko ja säveltäjä Hans Hermann väittää A. M. Z:ssa, että olette väärässä jos niin teette.»tiedän etukäteen, että saarnaan kuuroille korville, mutta ehkäpä tässäkin toteutuu sananlasku, että monta pisaraa kovertaa kiveen vähitellen reiän. Selitän muitta mutkitta, että tämä tällainen jousen käyttö on väärä, vielä enemmän, se on huono. Pidän itseni pätevänä tarpeeksi uskaltaakseni väittää niin, sillä minä olen itse kahdeksan vuotta soittanut kontrabassoa ja myöskin»ollut opissa». Jo vinosti oikealle antava käden asento on luonnoton, jonka paraiten huomaa E-kielellä soittaessa. Tähän voidaan ehkä huomauttaa, että Dragonetti jo 150 vuotta sitten käytti oikeaa monstrumia jousenaan (sahan muotoista). Mutta nythän tämä muoto on jo kokonaan poistettu käytännöstä: sitäpaitsi hän soitti kolmikielistä kontrabassoa. Yhä enemmän alkaa nyt maailmassa saada etusijan vahvistettu sellon jousi (jossa peukalokin pidetään jousen varren (froschin) alla). Jos sanotte:»eihän sillä mitään voimaa saa», sanon minä:»enemmän sillä saa voimaa». Tietysti tarvitaan viikkokausia, ennenkuin muutokseen tottuu. Mutta siihen tottuu kumminkin. Harjoitellessa uutta jousen pitotapaa, on ensimmäinen ehto, että ranne on notkea, silloin saadaan aikaan keveämpi ja myöskin komeampi veto. Vanhanaikainen möräyttely ja pöksäyttely fortissimo-kohdissa jää silloin kokonaan pois, jos nimittäin jousen käyttelijä on taiteilija. Koettakaapa Beethovenin V. sinfonian Scherzoa tai»figaron» alkusoiton alkua, huomaatte parhaiten koskettelemani jousen käytön edut. Heittäkää pois vanha jousenkäyttötapa, opettakaa oppilaillenne uusi, varmasti tulos on oleva taiteellisesti tyydyttävämpi!» Näin Hermann.

22 TAMPEREEN MUSIIKKIKESÄ Tampereen kesäyliopisto Väinölänk. 2 - František Pošta - Praha TRE 10 p ilm mennessä, 500,- SUOLAHDEN MUSIIKKILEIRI Keski-Suomen opisto - František Pošta SUOLAHTI p ilm mennessä, ,- KÄLVIÄN MUSIIKKILEIRI Keski-Pohjanmaan musiikkiop. Pitkänsillank Entcho Radukanov - Stockholm KOKKOLA 10 p ilm. 2.5 mennessä, 600,- KANSAINVÄLINEN UUDEN MUSIIKIN KESÄAKATEMIA JA Viitasaari FESTIVAALI Barry Guy - London Kulttuuritoimisto Uusi musiikki-happening VIITASAARI improvisaatio-jazz-vanha musiikki p mennessä, 480,- JUUAN MUSIIKKILEIRI Pohjois-Karjalan Musiikkiyhdistys ry - Juha Mononen - Tampereen KO Laiduntie JOENSUU 23 p ilm mennessä, 650,-

23 LAPUAN MUSIIKKIVIIKOT Lapuan musiikkiopisto Leiri I Poutuntie LAPUA - Juha Mononen ilm mennessä, 890,- Leiri II " - 490,- - Marjo-Riitta Helske - Lahden KO LIMINGAN MUSIIKKILEIRI Limingan musiikkiyhdistys ry MARTIN WEGELIUS INSTITUTET Eja Tollet Närpes Runebergsgatan 29 A HELSINGFORS 10 - Peter Grans - Åbo SO tel KLEMETTI OPISTO Klemetti-opisto Orivesi Fredrikinkatu HELSINKI 10 - Olli Kosonen - RSO p Jussi Javas - Helsingin KO p ,- 720,- 900,- RAUDASKYLÄN KAMARIMUSIIKKILEIRI Musiikkileiri YLIVIESKA Jussi Javas - Helsingin KO ilm mennessä, 770,- RIISTAVEDEN MUSIIKKILEIRI Kuopion konservatorio Kauppakatu KUOPIO 10 - Jyrki Hiilivirta - Lahden KO p ilm mennessä, 660,- MUSIIKIN KESASEMINAARI Suomen Musiikinopettajin Savonlinna Liitto ry - Jiri Parviainen - Helsingin KO Fredrikinkatu 61 A HELSINKI 10 p ilm mennessä, 850,- MUSIIKKILEIRI "TERMUSA-83" Termusa ry Tervola " c/o Liisa Penttilä - Olli Lehtinen - Oulun KO TERVOLA p ilm. 1.5 mennessä, 600,-

24 J O H A N N M A T T H I A S S P E R G E R - K O N T R A B A S I S T I JA S Ä V E L T Ä J Ä Maaliskuun 23 päivänä 1983 tuli kuluneeksi 233 vuotta Johann Matthias Spergerin syntymästä. Seuraavassa tarkastellaan tämän bassonhistorian merkkimiehen elämää Adolf Meyerin, Alfred Planyavskyn sekä Klaus Trumpfin tutkimusten valossa. Johann Matthias Sperger on yksi kontrabassohistorian huomattavimmista persoonallisuuksista. Musiikin tutkimuksessa hän on kuitenkin aina jäänyt klassismin suurten nimien varjoon. Vasta viime vuosina Alfred Planyavskyn perustavanlaatuisen työn "Geschicte des Kontrabasses" ja Adolf Meyerin yksityiskohtaisten tutkimusten "Konzertante Musik für Kontrabass in der Wiener Klassik" ansiosta on kiinnostuttu tästä monipuolisesta, luovasta ja soittavasta muusikosta, jonka merkitys kontrabassolle on tavattoman suuri. Lukuisia tuon ajan kontrabassolle sävellettyjä konserttiteoksia kuului hänen ohjelmistoonsa ja tämä viittaa siihen, että Sperger oli aikansa huomattava virtuoosi. Saamme kiittää Spergeriä lähes kaikkien nykyään tunnettujen Wienin koulukunnan kontrabassokonserttojen säilymisestä. Näiden lisäksi ei nykyinen tutkimus tunne muita kuin italialaisen Antonio Capuzzin ( ), Giovanni Battista Cimadorin ( ) ja Domenico Dragonettin ( ) konsertot. Viimeksi mainitun konserton kohdalla kuitenkin uusin tutkimus kallistuu olettamukseen, että Dragonettin nimeä kantava konsertto ei olisikaan hänen säveltämänsä. Valitettavasti on Joseph Haydnin kontrabassokonsertto vielä löytymättä. Sen alkutahdit ovat säilyneet Spergerin teemaluettelossa. Spergerin jäämistössä ovat säilyneet Dittersdorf-, Pichl-, Vanhal-, Zimmermann- ja Hoffmeister-teokset kontrabassolle, puhumattakaan Spergerin omasta tuotannosta. Todennäköisesti

25 Sperger sai Dittersdorf- ja Pihl-konsertot omalta opettajaltaan Friedrich Pischelbergeriltä ( ) ; Zimmermann-, Vanhal- ja ensimmäinen Hoffmeister-konsertto on mahdollisesti omistettu Spergerille, koska hän todistettavasti on kaikkien näiden kolmen säveltäjän kanssa toiminut samoilla paikkakunnilla. Ottaen huomioon Spergerin vilkkaan konsertoinnin sekä laajan sävellystyön, voidaan häntä pitää keskeisenä hahmona kontrabassonsoitossa, joka tuohon aikaan yleisesti kukoisti. Johann Matthias Sperger syntyi maaliskuun 23. päivänä 1750 Feldsbergissä (nykyisen Tsekkoslovakian Valticessa) maanviljelijä-vanhempiensa Stephan ja Barbara Spergerin kolmantena lapsena ja vietti lapsuutensa (noin vuoteen 1767) kaupungissa, jossa oli vilkas musiikkielämä (mm. ruhtinaallinen teatteri oivallisine orkestereineen, laulukoulu sekä myös luostarin orkesteri). Ensimmäisestä teorianopetuksesta kertovat Spergerin "Wegweiser auf die Orgel" 1766 ja "Gradus ad Parnassum oder Anfurung zur Regelmäsigen Komposition" jo ennen vuotta Sittemmin Sperger muutti Wieniin, jossa todennäköisesti Georg Albrechtsbergistä tuli hänen teorianopettajansa vuodesta 1767 lähtien. Melkoisella varmuudella voidaan olettaa, että Friedrich Pischelberger oli Spergerin kontrabassonsoitonopettaja (valitettavasti kuitenkin todisteet puuttuvat). Pichelbergerin tunnemme ennen kaikkea Mozartin bassolaulajalle ja obligatokontrabassolle säveltämän aarian "Per questa bella mano" (KV 612) ensiesityksen solistina sekä Dittersdorfin ja Pichlin kontrabassokonserttojen solistina. Pichelberger soitti yhdessä kahden viimeksi mainitun säveltäjän kanssa Grosswardeinin piispan orkesterissa.

26 Pichelberger, jota Dittersdorf toistuvasti ylisti kontrabasistina ja konserttimuusikkona, muutti vuonna 1769 Wieniin, jossa hänen ja Spergerin tiet kohtasivat. Spergerin lukuisat omakätiset lisäykset Dittersdorfin ja Pichlin, Pichelbergerille omistamiin teoksiin todistavat, että Sperger on intensiivisesti tutkinut näitä teoksia, ja ne ovat vaikuttaneet hänen soittotekniikkaansa ja sävellystyyliinsä (Spergerin ensimmäinen kontrabassokonsertto syntyi 1777). Kontrabasson soolosoiton merkitystä Wienissä vuosien välillä painottaa Adolf Meyer kirjoittamalla mm. seuraavasti: Kun tarkastelee soolokontrabassolle tehtyjen sävellysten runsautta, on oikeutettua olettaa järjestyneen koulukunnan olleen olemassa. Oletusta tukee myös se, ettei koskaan myöhemmin, eikä missään maantieteellisesti näin rajatulla alueella ole voitu havaita vastaavanlaista, intensiivistä solistisen kontrabassonsoiton vaalimista. Kaikkien säilyneiden teoksien perustana on yhdenmukainen soittoteknillinen käsitys, joka edellyttää Wienin koulukunnalle tunnusomaista viisikielistä kontrabassoa (tunnetaan nimellä Wiener fünfseiter). Ja lopulta olettamusta mainitun koulukunnan olemassaolosta tukee se seikka, että silmiinpistävän runsas joukko erinomaisia kontrabasisteja oli hakeutunut paikkakunnalle. (Konzertante Musik für Kontrabass in der Wiener Klassik.) Muutamia lehtikirjoituksissa toistuvasti esiintyviä kiertelevien kontrabassosolistien nimiä Pichelbergerin ja Spergerin lisäksi ovat Lasser, Mannl, Woschitka sekä Kämpfer. Mainittakoon tässä, että tiettävästi ensimmäinen Turun Soitannollisen Seuran perustamisen jälkeen täällä vieraillut taituri oli juuri tämä maineikas unkarilainen Josef Kämpfer, joka toukokuun lopulla 1796 saapui Turkuun Pariisista Tukholman kautta, jossa oli vähän aikaisemmin pitänyt kaksi konserttia. Soitannollinen Seura ilmoitti hänen hyväkseen pidettävästä "täysiäänisestä soitinmusiikista". Hänen nauttimastaan arvonannosta päätellen hänen soitollaan on täytynyt olla tositaiteen leima. Mutta takaisin Spergeriin... Ensimmäisen toimensa, josta on olemassa todisteita, Sperger sai vuonna 1777 Unkarin arkkipiispan ja myöhemmin Unkarin kaardinaalin kreivi von Batthyanyn pressburgilaisessa orkesterissa. Spergerille tämä merkitsi kuutta hedelmällistä konsertoimis- ja säveltämisvuotta (mm. 7 konserttoa, 18 sinfoniaa jne).

27 Pressburgin orkesterissa Sperger tapasi joukon erinomaisia soittajia, joiden suoritukset varmasti innoittivat häntä säveltämään lukuisia soolokonsertteja ja kamarimusiikkiteoksia mitä erilaisimmille kokoonpanoille. Mainittakoon näistä soittajista kapellimestari ja säveltäjä Anton Zimmermann ( ), joka kirjoitti Spergerille kontrabassokonserton. Näiden muusikoiden suoritustasoa kuvannee lainaus senaikaisesta uutisesta: "Tuskin muualla koko Euroopassa on orkesteria, jossa olisi näin paljon voimakkaita suuria miehiä ja virtuooseja kuin tässä; saadaan kuulla erinomaisia sävellyksiä, myös meidän Zimmermannin ja Spergerin säveltämiä..." Erityistä kiitosta Sperger sai eräässä toisessa arvostelussa, jossa sanottiin mm; "Sperger, viulubasson mestari, on jo kauan saanut ruhtinaansa ja täkäläisten musiikintuntijoiden taholta osakseen samanlaista suosiota kuin nyt koko Wien hänelle osoitti. Kaikki huusivat, kun hän konsertoi Wienissä. Hänen suuri luova henkensä ei tyydy ainoastaan instrumentin erinomaiseen taitamiseen, vaan hän on lisäksi hyvä säveltäjä. Olkoon hänen työnsä täynnä uusia ajatuksia". Ruhtinaan Spergerille antamaa tunnustusta ja arvonantoa osoittaa tämän ensimmäisestä vuodesta saama 500 fl. palkkio, kun toisten taiteilijoiden oli tyydyttävä 180, 240 ja 300 fl. palkkioihin. Spergerin näinä vuosina tekemien konserttimatkojen osalta on tähän mennessä löytynyt todisteet mm. kahdesta solistikonsertista. Vuonna 1778 Sperger jätti jäsenyysanomuksen Wienin säveltaiteilijoiden yhdistykselle: "Sillä", kuten hän kirjoitti, "hän tahtoisi yhdistyksen toimesta vuosittain pidettyjen musiikkitilaisuuksien yhteydessä soittaa kontrabassokonsertissa omalla kustannuksellaan tai säveltää samoja tilaisuuksia varten yhdistyksen suostumuksella". Spergerin ensiesiintymisohjelmaan pidetyssä akatemiassa, kuten näitä musiikkitilaisuuksia kutsuttiin, sisältyi hänen säveltämänsä uusi suuri sinfonia ja uusi kontrabassokonsertto "itsensä herra Spergerin soittamana". Toinen säilynyt ohjelma mainitsee, että jälleen oli kuultu kontrabassokonsertto herra Johann Spergerin, yhdistyksen jäsenen esittämänä. Konserttimatkat veivät Spergerin ainakin kerran (1781) Brünniin, jonka eräs brünnilainen lehti todistaa kirjoittamalla "Spergeristä ja hänen viisikielisestä viulustaan".

28 Adolf Meyer on kumonnut usein esitetyn arvelun, että Sperger olisi kuulunut orkesteriin Josef Haydnin aikana ( ) Esterhazyssa osoittamalla Spergerin olleen kiinnitettynä kreivi von Erdödyn orkesteriin vuosina , jonne hän siirtyi heti Batthyanyn orkesterin hajottua Pressburgissa. Spergerin nimi oli edellä mainitun hovin kirjanpidossa aina vuoteen 1783 saakka. Valitettavaa oli kardinaali Batthyanyn orkesterin jo mainittu hajoaminen vuonna 1783, sillä tässä orkesterissa Sperger sai varsin paljon innoitusta luovaan työhön ja solistikonsertointiin. Sperger sai kuitenkin heti kiinnityksen Fidishiin kreivi von Erdödyn luona. Täällä Sperger kuului kreivin palvelijoiden muodostamaan orkesteriin, jonka jäsenenä oli myös Ignaz Pleyel. Vuonna 1786, kun tämäkin orkesteri oli hajonnut, palasi Sperger Wieniin saamatta kuitenkaan kiinnitystä mihinkään orkesteriin. Silmiinpistävää on, että Sperger tänä aikana - varmaankin työpaikan toivossa - omisti ja lähetti sävellyksiään vaikutusvaltaisille henkilöille, kuten Preussin kuninkaalle, Venäjän tsaarille ja eräälle ruhtinattarelle Pressburgiin. Tähän aikaan (joulukuusta 1787 kesäkuuhun 1788) sattuu yksi pitempi matka Brünnin, Prahan ja Dresdenin kautta Berliiniin, jossa hän ensi kertaa soitti musiikkia rakastavalle kuninkaalle ja jolle hän lahjoitti myös muutamia sinfonioita. Spergerin on täytynyt tehdä kuninkaaseen suuri vaikutus, sillä hän soitti kuninkaalle myöhemmin vielä kuusi kertaa. Valitettavasti täältäkään ei löytynyt Spergerin toivomaa työpaikkaa, sillä Berliinin suuressa hoviorkesterissa oli jo neljä kontrabasistia, joiden määrää pidettiin riittävänä. Tästä huolimatta oli Berliinissä esiintymisellä ratkaiseva merkitys Spergerin myöhemmälle elämäntaipaleelle. Vaikutusvaltaiset henkilöt, heidän joukossaan mm. Johann Friedrich Reichardt, jotka olivat kuulleet Spergerin soittoa, kirjoittivat suosituskirjeitä Meclenburg-Schwerinin herttualle, jotta tämä kiinnittäisi Spergerin hoviorkesteriinsa. Reichardt kirjoitti: Teidän Korkeutenne, armollinen herttua ja herra. Teidän ruhtinaallinen korkeutenne, sallikaa minun suositella nöyrimmin wieniläistä herra Spergeriä eräänä hyvin erinomaisena konserttikontrabasistina. Kuningas on kuullut häntä suurella tyydytyksellä

29 seitsemän kertaa ja olen varma, että Teidän Korkeutenne tulee tekemään samoin. Mitä suurimmalla kunnioituksella, Berliinissä 15 maaliskuuta 1788 Teidän Korkeutenne nöyrin palvelija Reichardt Sperger soitti saman vuoden huhtikuussa herttualle, mutta toivottu työpaikka avautui vasta keväällä 1789 sen jälkeen, kun Sperger vielä kerran oli lähettänyt hakemuksen liittäen siihen kolme herttualle omistettua sinfoniaa. Kesästä 1789 lähtien Sperger oli herttua Friedrich Franz von Meclenburg-Schwerinin Ludwigslustin hoviorkesterin jäsen aina kuolemaansa, vuoteen 1812 saakka. Ludwigslustin linna oli rakennettu 1780-luvulla, ja tänne orkesteri muutti Schwerinistä. Vielä nykyään on mahdollista käydä katsomassa linnan osittain alkuperäisinä säilyneitä tiloja, mm. kultaista salia, jossa Sperger antoi useita konsertteja. Valitettavasti ei Spergerin jäämistöstä ole löydetty yhtään instrumenttia tai muita hänelle kuuluneita esineitä lukuun ottamatta kontrabasson jousta, jota Sperger kaikkien todisteiden mukaan on käyttänyt. Jousi on kevyt, taipuisa ja kuperasti kaartuva. Siinä on upeasti ylöspäin kääntyvä kärki ja norsunluinen kiristysruuvi; kaikki tunnusmerkkejä, jotka tekevät siitä aivan erikoisen hienon kontrabassonjousen. Spergerin ensimmäisenä toimivuonna johti tätä 1701 perustettua orkesteria tunnettu Franz Anton Rosetti, jonka toiminta entisestään lisäsi orkesterin hyvää mainetta. Sperger itse oli yksi orkesterin monipuolisimmista ja arvostetuimmista muusikoista. Tämä käy ilmi monista todisteista ja arvosteluista. Hän soitti usein kirkossa uruilla muiden säveltäjien, mutta myös omia sävellyksiään, kuten "Präludien", "Kleine Orgelstücke" jne. Hän sai myös pianonvirittäjän toimen, ja hän antoi eräälle oboistille fagottitunteja(!). (Vuonna 1798 syntyi hänen fagottikonserttonsa.) Varmuudella ei tiedetä, antoiko Sperger koskaan kontrabassotunteja. Mikäli hän ei antanut opetusta, oli se valitettavaa, koska niukalti säilyneistä sormijärjestyksistä päätellen hänellä oli uudenaikainen soittotapa, johon kaiketi oli vaikuttanut hänen opettajansa Pichelberger sekä Wienin kontrabassonsoiton korkea taso.

30 Kun Sperger vuonna 1792 anoi lisää palkkaa, vastasi herttua ensiksi kieltävästi, mutta totesi samalla suuresti arvostavansa kontrabasistiaan. Hän kirjoitti seuraavasti: "Minusta on sitäkin vaikeampaa hylätä hänen anomuksensa, koska hän on yksi parhaista taiteilijoistani." Myös eräs orkesterin jäsen on kirjoittanut Spergeristä: "Suorituskyvystä puheenollen Sperger on jättiläinen." Spergerin arvostus näkyi mm. hänen palkassaan, joka ensiksi oli vuosittain 400 Reichstaleria ja myöhemmin jopa 500 Rtl, kun konserttimestari Stievenard sai vain 300 Rtl. Herttua hyväksyi myös heti anomuksen, jossa Sperger pyysi lupaa saada tilata kontrabasson eräältä wieniläiseltä instrumentinvalmistajalta. Sperger sai bassonsa vuonna 1792, ja se maksoi herttualle 64 Rtl. Ilmeisesti orkesteribasso ei vastannut Spergerin vaatimuksia, koska hän tarvitsi erikoissoittimen soolosoittoa varten. Arvokkaan viitteen instrumenttien tarkkaan erotteluun sekä laadultaan erilaisten kielien käyttöön antaa meille em. orkesterin johtajan Rosettin herttualle osoittama kirjallinen hakemus, jossa hän anoi rahaa kielien hankintaa varten. Hän kirjoitti: "Spergerin täytyy saada kielet kahteen bassoon, toiseen konsertointia varten ja toiseen orkesterisoittoa varten; myös Sedlaczeckille (joka oli Ludwigslustin 2. basisti) tarvitaan kielet kahteen bassoon, toiset orkesterisoittoa, toiset tanssiaissoittoa varten. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla niin hienot ja kalliit kuin Spergerin kielet." Tämä todiste on meille sitäkin arvokkaampi, koska koko musiikinhistoriaa käsittelevässä kirjallisuudessa ei ole selviä vastauksia kysymyksiin kontrabassosoittimista ja niissä käytetyistä kielistä. Historiallinen kehitys oli tuottanut 1700-luvun loppupuolella Wienin alueella orkesterikontrabasson rinnalle erikoisviritteisen instrumentin, joka teki mahdolliseksi kehittää klassisen sävellystyylin puitteissa suuren virtuositeetin. Terssi-kvartti viritteinen kontrabasso (myös terssi-kvartti viuluksi nimitetty) voi tällaisessa täydellisyydessään olla vain tuon ajan tuote, ajan, jolloin säveljuoksutukset, melodiankuljetukset ja kaksoisotteet perustuivat kolmisointuaiheisiin. Esimerkillisesti on Mozart ottanut tämän seikan huomioon aariassaan "Per questa bella mano", jossa hän on mestarillisesti käyttänyt kaikkia instrumentaalisia mahdollisuuksia soinnutuksessa, kaksoisotteissa, cantilenessa ja tekniikassa.

31 Siirryttäessä romantiikkaan hävisi näin viritetty kontrabasso pakostakin ja unohtui pian kokonaan. Nykyään ihmettelevät monet kontrabasistit, kuinka tuon ajan bassonsoittajat selviytyivät Mozartin aarian vaikeuksista, Dittersdorf-konserttojen soinnuista, Sperger-teosten kaksoisotteista jne. Avain tähän on kontrabasson viritys (F)-A-D-Fis-A ns. terssi-kvartti viritys (wieniläinen viisikielinen). Kontrabassoa käytettiin myös nelikielisenä Terssi-kvartti viritys eli ilman ala F:ää. Esimerkiksi "Wieniläinen viisikielinen" Ludwigslustin ajoilta ei ole soi oktaavia alempaa (F) ADFisA olemassa mitään todistetta siitä, että Sperger olisi käyttänyt viisikielistä bassoa. On tunnettua, että tämän aikakauden kaikkien kontrabassokonserttojen alarajana oli kirjoitettu suuren oktaavin A, joka soi oktaavia alempana eli kontra-a. Tästä virityksestä oli kauan epäilyjä; todisteena voi kuitenkin käydä Sperger-kvarteton kaksoisotteet, jotka antavat yksiselitteisen, informaation tästä virityksestä. Virityksestä johtuen ovat myös kontrabassokonserttojen suositut sävellajit A- ja D-duuri. Mutta jotta saataisiin vaihtelua, kirjoitettiin useiden konserttojen orkesteriosuus esm. Estai B-duurissa, jolloin soolokontrabasso viritettiin puoli sävelaskelta korkeammaksi. Niinpä soivat molemmat Dittersdorf-konsertot ja Vanhal-konsertto Es-duurissa. Kontrabasisti lukee ja soittaa osansa siis kirjoitetussa D-duurissa. Mielenkiintoisia viitteitä kontrabasson käsittelystä suhteessa orkesteribassoon antavat molemmat Spergerin cassatiot viululle, kahdelle käyrätorvelle ja kontrabassolle. Ne oli alun perin kirjoitettu orkesteribassolle, mutta myöhemmin Sperger muutti ne soolobassolle, joka oli

32 viritetty A-D-Fis-A, Spergerille tyypillisine sooloineen. Näissä teoksissa oli soolot merkitty viuluklaaviin, mikä osoitti Spergerille, koska hänen piti "astua esiin". Sointi on tällöin kaksi oktaavia matalampi. Edellä mainituissa cassatioissa oli alkuperäinen raja ylhäällä pieni a, jonka niihin sävelletyt soolot ylittivät, alaraja oli suuri A. Tämän rajan alapuolelle menevät äänet soitettiin oktaavia korkeammalta. Muutamat Spergerin sormijärjestykset, Esimerkkejä Spergerin sormituksista jotka ovat säilyneet alkuperäisinä, antavat silmäyksen hänen soittotapaansa, Sperger käyttää alhaalla sormia 1,2,4 jättäen pois heikon 3. sormen. Näin oli myös Wenzel Hausenin ( ) myöhemmin uraauurtavassa metodissa, jota vuodesta 1828 lähtien aina näihin päiviin saakka on pidetty yhtenä fysiologisesti oivallisimpana. Sperger käytti ylhäällä 3. sormea ja ylhäällä oktaaviflageoletista lähtien peukaloa. Meille säilyneissä arvosteluissa sai Sperger kontrabassosolistina rajatonta kiitosta. Kaikki kriitikot eivät voineet yhtälailla olla tyytyväisiä konsertoivaan kontrabasistiin, mutta Spergerin kontrabasson kauniista soinnista ja hänen sujuvasta tekniikastaan ei ollut erimielisyyttä. Huomiota herättää myös se, että niillä paikkakunnilla, missä vaalittiin kontrabasson soolosoittoa (Wienin alue), esiintyi vähemmän negatiivista arvostelua kuin seuduilla, missä harvoin kuultiin soitinsolisteja. Se, että Sperger toistuvasti esiintyi omien teostensa solistina, käy ilmi Ludwigslustin linnan päiväkirjasta, jota konserttimestari Massonneau tunnollisesti piti vuodesta 1803 lähtien. Niinpä kuultiin yksin näiden muistiinpanojen mukaan vuodesta 1803 lähtien yhdeksän kontrabassokonserttoa ja 22 sinfoniaa (kaikki Spergerin säveltämiä) Ludwigslustin linnassa. Hän soitti vielä 62-vuotiaana

33 (kuolinvuotenaan) yhden kontrabassokonserton; tätä täytyy ihailla sitäkin enemmän, koska hän oli "luonteeltaan vilkas, mutta kunnoltaan heikko mies", kuten merkintä hänen kuolintodistuksessaan ilmaisee. Ludwigslustin ajoilta on säilynyt tieto kolmesta konserttimatkasta Lyypekissä pidetyn konsertin ilmoituksessa sanotaan: "Herra Sperger Wienistä, harvinainen ja vertaansa vailla oleva kontrabassovirtuoosi antaa kunnioitetulle yleisölle tiedoksi, että lauantaina kuluvan kuun 14. päivänä oopperatalossa pidetään musiikillinen illanvietto. Etukäteen luvataan näyttää tällä suurella instrumentilla sellaisia taitoja, joita ihmisahkeruus ei vielä näihin päiviin mennessä ole kyennyt näyttämään. Kaikki mitä illanvietossa esitetään on Spergerin omia sävellyksiä. Tarkempia tietoja saa musikaalisen illanvieton ohjelmalehtisestä..." Vuonna 1793 Sperger vei kuninkaalle Berliiniin kaksi sinfoniaa, jotka tämä oli häneltä toivonut. Erään toisen matkan aikana, joka oli suunniteltu Wieniin saakka, hän konsertoi Gewandhausissa Leipzigissä, josta kirjoitettiin seuraavasti: "... hän sai aikaan tällä instrumentilla, jota ei oltu luotu konserttisoittoon, kaiken mitä toivoa saattoi, jopa enemmänkin..." Spergerin sinfonioista lienee syytä huomioida yksi erikoisen mielenkiintoinen, nimittäin hänen vastineensa Haydnin jäähyväissinfonialle, jossa Sperger antaa viulujen aloittaa ja vähitellen muiden instrumenttien tulla mukaan. Vuoden 1800 jälkeen löytyy enää harvoja Spergerin tekemiä sävellyksiä. Hyvällä syyllä voidaan kysyä syitä, miksi tähän asti niin tuottelias säveltäjä (45 sinfoniaa lähes 30 konserttoa eri instrumenteille; kontrabassolle, sellolle, viululle, trumpetille, käyrätorvelle, huilulle ja fagotille, kamarimusiikkia eri kokoonpanoille, aarioita, kirkkomusiikkia viimeisinä vuosinaan ei kirjoittanut enää mitään. Varmasti hän oli näinä vuosina erittäin aktiivinen solisti, ja tämä toiminta kulutti hänen voimiaan. Tiedämme, että Sperger ei ollut ruumiinrakenteeltaan vahva sillä jo vuonna 1792 voidaan lukea hänen jne.) herttualle osoittamastaan hakemuksesta: "... ruumiini, joka ei ole tarpeeksi kasvanut niihin vaatimuksiin, joita valitsemani soitin edellyttää..." Johann Matthias Sperger kuoli vuonna 1812 toukokuun 13. "Orkesteri menetti hänessä erään erinomaisimmista päivänä. jäsenistään", sanottiin muistosanoissa, ja mikään ei voi selvemmin kuvata sitä arvostusta ja kunnioitusta. jota Sperger nautti Ludwigslustin hovissa kuin se, että Mozartin Requiem esitettiin hänen muistokseen.

34 Tartu tilaisuuteen! "Ja kauppa käy"-palstalla julkaistaan kontrabassoon liittyviä myynti -ja ostoilmoituksia. Klubin jäsenille ilmoitukset ovat maksuttomia. Pirastro Eudoxa suonikieliä Soitin Laineelta edullisesti. Orkesterisarjat a 600 mk (norm mk) Soolosarjat a 630 mk Puh $$ Löytyiskö keneltäkään "ruotsinhartsia"? Olisi kova tarve. Ota yhteyttä. Joukko S-A:n basisteja $$ POPS hartsia nyt Helsingistäkin. Soitinkauppa Y. Latva Oy. Lapinlahdenkatu 21.

35 MAARIANKATU TURKU 10 PUH B A S I S T I T! Rubner-maahantuonti: Nyt varastossa kolme hienoa Rubneria. Kielet: esim. Pirastro, Thomastik, Kaplan, Prim, Jargard Hartsi: esim. Pops basso hartsi Täydellinen tarvikevalikoima

36

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5 1/5 Aika 9.6.2013 klo 17:00 Paikka Pyhämaan paloasema, Lyökintie 7 23930 PYHÄMAA 1. Kokouksen avaus Hallituksen puheenjohtaja Olle Kari avasi kokouksen ja toivotti osakkaat tervetulleeksi kokoukseen. 2

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/ YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 11 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 15.6.2016 klo 18 Paikka Kokoushuone Bäckman Läsnä Arhio Kaija, poissa Haaga Taru Haapakoski Paula Hannula Sirpa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

5. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle

5. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle NUMERO 1-1995 Suomen Kontrabassoklubi ry:n kevätkokous pidetään sunnuntaina 12.3.1995 alkaen kello 11.00 Helsingissä Suomen Kansallis Oopperassa, Helsinginkatu 58. Taloon pääsee sisälle henkilökunnan ovesta

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Maanantaina klo 19.00 20.15 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Kari Rytkönen varapuheenjohtaja Raimo Hoffren Pauli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09)

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09) KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PÖYTÄKIRJA Aika: 11.2.2009 16:16 Paikka: Kemian tekniikan rakennuksen luentosali Ke 2 Läsnäolijat: Liite 1 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Suomen Kontrabassoklubi ry

Suomen Kontrabassoklubi ry Suomen Kontrabassoklubi ry BASISTI 2/84 3. vuosikerta Julkaisija: Suomen Kontrabassoklubi ry. Päätoimittaja: Juha Pesonen Vatakuja 2 C 26 00200 HKI 20 p. 90-692 2137 Puheenjohtaja: Jiri Parviainen Korkeavuorenk.

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2016

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2016 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Perjantai 8.4.2016 kello 16.00 17.45 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

Kokous on kaikille avoin. Jäsenet ovat tervetulleita saunaan kello 18 alkaen.

Kokous on kaikille avoin. Jäsenet ovat tervetulleita saunaan kello 18 alkaen. KOKOUSKUTSU Vuosikokous 2016 Aika: 8.3.2016 kello 19.00 Paikka: Sauna Arla, Kaarlenkatu 15, Helsinki ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen: puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle kirkkoherran virastossa

Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle kirkkoherran virastossa Viranomainen TOHMAJÄRVEN EVL SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Kirkkoneuvosto 3/2016 Kokousaika Tiistai 17.5.2016 kello 14.00 Kokouspaikka Kemien seurakuntakeskuksen kahvio, Tohmajärvi Käsiteltävät asiat 29 Kokouksen

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Keskiviikko 14.4.2010 kello 8.00 10.15 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Vuosikokous henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi puuttuu listalta).

Vuosikokous henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi puuttuu listalta). Mäntsälän Kennel ja Metsästysseura Ry Vuosikokous 2013 25.2.2013 Paikka: Ampumarata Paviljonki Aika: 25.2.2013 klo 18.00 Läsnä: 64 henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi

Lisätiedot

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA NRO 2/2010 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA NRO 2/2010 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu 8 KOKOUSAIKA Tiistai kello 17.30-19.10 KOKOUSPAIKKA Outokummun seurakunnan seurakuntasali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kaapo Björklund, puheenjohtaja Anneli Hintikka Pekka Laakkonen

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm /2016. Gammelin Pertti. Muut osallistujat Huhanantti Riitta kv varapuheenjohtaja

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm /2016. Gammelin Pertti. Muut osallistujat Huhanantti Riitta kv varapuheenjohtaja LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 21.03.2016 3/2016 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 21.03.2016 1 Aika Maanantaina 21.03.2016 klo 16 16.25 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Gammelin

Lisätiedot

Kirkkoneuvosto (9) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6

Kirkkoneuvosto (9) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Kirkkoneuvosto 18.5.2016 1 (9) KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 18.5.2016 klo 16.30-17.40 Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Ennen varsinaista kokousta, klo 16 alkaen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2016 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi vuoden 2016 vuosikokoukseen ja avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Iin seudun riistanhoitoyhdistys PÖYTÄKIRJA Pokholmintie 30 95100 KUIVANIEMI Puh 0400-936 333 Email ii@rhy.riista.fi 23.2.2016 Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Aika: 23.2.2016 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä:

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän kertasi vuoden 2014 tapahtumia, joista päällimmäisenä VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri. Taloudellinen tulos on jopa liiankin hyvä,

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, Espoo)

Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, Espoo) 1(5) RUUKKI GROUP OYJ PÖYTÄKIRJA 2/2009 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Torstai 7.5.2009 klo 11.00 12.56 Paikka Life Science Center, käyntiosoite Keilaranta 14 (Keilaranta 16, 02150 Espoo) Läsnä Lisäksi paikalla

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 1 (5) 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 Kokouksen aluksi lahjoitettiin kolmelle eniten pienpetoja pyytäneelle jäsenelle loukku. Loukun saivat Vesa-Matti

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

Nurmijärven Jalkapalloseura ry:n sääntömääräinen kevätkokous. Tiistaina 22.3 klo 18 Klaukkalan yläaste

Nurmijärven Jalkapalloseura ry:n sääntömääräinen kevätkokous. Tiistaina 22.3 klo 18 Klaukkalan yläaste Nurmijärven Jalkapalloseura ry:n sääntömääräinen kevätkokous Tiistaina 22.3 klo 18 Klaukkalan yläaste 1) KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen jäsen Antti Ainasoja avasi kokouksen klo 18.04 2) KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

Kaupungintalo Monkola, Kaupunginhallituksen kokoushuone. Sorvari Vuokko jäsen. Långström Ulla pöytäkirjanpitäjä

Kaupungintalo Monkola, Kaupunginhallituksen kokoushuone. Sorvari Vuokko jäsen. Långström Ulla pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA 4/2016 1 Tarkastuslautakunta 21.04.2016 AIKA 21.04.2016 klo 12:00-18:00 PAIKKA Kaupungintalo Monkola, Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen

Lisätiedot

TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTO 1 KOKOUSKUTSU Puheenjohtajaneuvosto TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTON HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTO 1 KOKOUSKUTSU Puheenjohtajaneuvosto TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTON HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTO 1 TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTON HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika6.4.2016, kello 16.30 Paikka Kulttuuri- ja nuorisopalveluiden toimisto, Puutarhakatu 11, 3. kerros, 33101 Tampere

Lisätiedot

VAMPULAN OSUUSPANKKI PÖYTÄKIRJA 1/2014

VAMPULAN OSUUSPANKKI PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (5) VAMPULAN OSUUSPANKKI PÖYTÄKIRJA 1/2014 VARSINAINEN OSUUSKUNNAN KOKOUS AIKA 12.3.2014 kello 19.00 20.15 PAIKKA LÄSNÄ 1 Kokouksen avaus Vampulan Osuuspankin kokoustilat Kaarina Leppämäki Hannu Leppämäki

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08

Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08 Suomen APL-yhdistyksen syyskokous 19.11.2014 Eläketurvakeskus, Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08 2. Kokouksen toimihenkilöiden

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous Hallitus 8 / 16 LIITTOKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1 (6) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 klo 10.00-15.00. Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori 1. Liittokokouksen avaus Kuurojen Liitto

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS

SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 4/2011 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: tiistaina 24.5.2011 klo 9.00 9.15 Paikka: Nivalan, kaupungintalo valtuustosali Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäseniä sekä Metsä Groupin pääjohtaja ja toimihenkilöitä.

Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäseniä sekä Metsä Groupin pääjohtaja ja toimihenkilöitä. Pöytäkirja 96 1(7) Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston varsinainen kokous Aika Tiistaina 3.5.2016 kello 15.00 Paikka Metsätapiola, Revontulenpuisto 2 C, Espoo Läsnä Poissa Anttila Juha Haikkonen Aila

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 29.9.2009 PÖYTÄKIRJA. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Pekkola. Kokouksen sihteeriksi valittiin Jan Ameri

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 29.9.2009 PÖYTÄKIRJA. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Pekkola. Kokouksen sihteeriksi valittiin Jan Ameri F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 Kaunisharju 17 K, 01230 VANTAA FINLAND www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2009 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 29.9.2009 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 07.04.2015 1 Aika Tiistaina 07.04.2015 klo 16.00 16.58 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Gammelin

Lisätiedot

SEKRETERARFÖRENINGEN ry (5) Aika lauantai klo Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

SEKRETERARFÖRENINGEN ry (5) Aika lauantai klo Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 13.11.2010 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 13.11.2010 klo 12.31 14.25 Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry VUOSIKOKOUS. Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna

HPK Kannattajat ry VUOSIKOKOUS. Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna VUOSIKOKOUS Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna 10.08.2016 1. Kokouksen avaus Kokous alkoi klo 18:00. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Marko Hoikkala valittiin

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Rami Tervo ja sihteeriksi Nils Grönberg.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Rami Tervo ja sihteeriksi Nils Grönberg. SYYSKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika 1.11.2009 klo 13.00-16.20 1(5) Paikka Läsnä Rauman opettajankoulutuslaitos, Seminaarikatu 1, Rauma 117 äänivaltaista kokousedustajaa 48 jäsenyhdistyksestä. Liite numero 1. 1

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta.

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1/2011 Aika: 7.4.2011 klo 16.30 Paikka: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä: Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1 Kokouksen

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Kokouksen alussa oli lippumenot ja laulettiin Partiomarssi.

Kokouksen alussa oli lippumenot ja laulettiin Partiomarssi. SYYSKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika 06.11.2011 klo 13.00-15.15 1(5) Paikka Läsnä Lauttakylän koulu, Koulukatu 3, Huittinen 89 äänivaltaista kokousedustajaa 35 jäsenyhdistyksestä. Liite numero 1. 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN EVL SEURAKUNTA Kirkkovaltuusto 1/2016

TOHMAJÄRVEN EVL SEURAKUNTA Kirkkovaltuusto 1/2016 KOKOUSKUTSU Kirkkovaltuusto 1/2016 Kokousaika Tiistai 7.6.2016 kello 19.00, kahvitarjoilu alkaa klo 18.30 Kokouspaikka Kemien seurakuntakeskuksen kahvio, Tohmajärvi Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 22.3.2016 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 22.3.2016 klo 15 Paikka: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Läsnä: Kokouksessa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI. / r1. Ko nse rn. Saap. ) / 20 Dno. Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016. Joensuun

JOENSUUN KAUPUNKI. / r1. Ko nse rn. Saap. ) / 20 Dno. Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016. Joensuun J Joensuun kaupunki Kaupunginhallitus Kaupungintalo 8000 JOENSUU Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous.3.06 JOENSUUN KAUPUNKI Ko nse rn i hallinto Saap. ) / 0 Dno Aika 0.4.06 klo.00 Paikka Kaupungintalo,

Lisätiedot