KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA Suomen Parkinson-liitto ry

Transkriptio

1 KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA Suomen Parkinson-liitto ry

2 Kansikuva: Pohjois-Kymen Parkinson kerhon, Ulla-naistenpiiri suunnittelmassa kerhon joulujuhlaa. (Parkinson-postia 1/2014)

3 1 Johdanto 3 2 Järjestösuunnittelijat kerhojen tukena 4 3 Suomen Parkinson-liiton toiminta-ajatus 6 4 Kerhon perustaminen 6 5 Kerhon taloudenhoito 8 Kerhon rahaliikenne 9 Yhdistyksen alaisen kerhon pankkitilin avaaminen 9 6 Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus 13 Esimerkki toimintakertomuksen rakenteesta 13 7 Vinkkejä kerhon toimintaan Tiedotus 16 9 Liikunta 17 1 Johdanto Suomen Parkinson-liitto ry toimii eri liikehäiriöitä sairastavien yhdistysten katto-organisaationa. Saman katon alla on 19 jäsenyhdistystä, paikallisia Parkinson-yhdistyksiä 17 ja Suomen Dystonia- ja Suomen Huntingtonyhdistykset. Parkinson ja Dystonia yhdistysten alaisuudessa toimii yli 120 kerhoa eri puolilla Suomea. Liiton ja jäsenyhdistysten tehtävänä on mahdollistaa vapaaehtoistyö ja vertaistuen antaminen ja saaminen sairastavien ja heidän omaistensa kesken. Tämä toteutuu yleisimmin paikallisissa kerhoissa, joissa kynnys osallistumiselle on matala ja matka yhteisen kahvikupin ääreen mahdollisimman lyhyt. Kerhotoiminnan tärkein asia on tavata muita sairastavia ja omaisia, toteutuksen tapoja on monia. Mitä sinulle kuuluu? on tärkein kysymys. Yhdistysten alaisuudessa toimivat kerhot ovat hyvin erilaisia. Toiset toimivat lähes kuin pienet yhdistykset ja toiset lähinnä nyyttikestiperiaatteella. Kaikkien kerhojen toiminta on yhtä tärkeää. 3

4 Tämä Kerhotoiminnan käsikirja ei ole kaiken kattava hakuopas, vaan siihen on koottu kerhojen vetäjille tärkeää tietoa, yhteyksiä, ideoita ja vinkkejä kerhotoimintaan. Tähän voit myös lisätä omia ideoitasi sekä ohjelmanumeroita, joita voi käyttää omassa kerhossa. Kerhonvetäjän ei tarvitse toimia yksin vaan tukea ja neuvoja saa Parkinsonliitosta ja järjestösuunnittelijoilta. Liiton extranettiin on koottu runsaasti valmista materiaalia kerhotoimintaan avuksi. Extranetin tunnukset saat järjestösuunnittelijoilta. Parkinson-liitto järjestää kerhonvetäjille alueellisesti ja valtakunnallisesti koulutusta, joissa saa tietoa liiton tapahtumista ja ajankohtaisista asioista sekä vertaistukea muilta kerhonvetäjiltä. OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ JÄRJESTÖSUUN- NITTELIJAAN! 2 Järjestösuunnittelijat kerhojen tukena Suomen Parkinson-liitolla on viisi järjestösuunnittelijaa, jotka ovat liitto pienoiskoossa eri puolilla Suomea. Järjestösuunnittelijat tukevat ja kouluttavat paikallisyhdistyksiä, kerhoja ja vapaaehtoisia heidän toiminnassaan. Järjestösuunnittelija käyvät yhdistysten ja kerhojen tilaisuuksissa mm. luennoimassa eri aiheista. He kehittävät yhdistysten ja kerhojen toimintaa yhteistyössä yhdistyksen hallituksen ja kerhonvetäjien kanssa. Kaikki liiton työntekijät ovat työssään vaitiolo- ja salassapitovelvollisia. Järjestösuunnittelijat myös välittävät tietoa ja tukevat liikehäiriösairauksiin sairastuneita ja heidän omaisiaan sekä tekevät edunvalvontaa eripuolilla Suomea. Järjestösuunnittelijalta voi kysyä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja sairauteen liittyviä kysymyksiä. Järjestösuunnittelijaan voi ottaa siis yhteyttä kaikenlaisissa asioissa, niin kerhotoimintaan kuin omaan jaksamiseenkin liittyvissä asioissa. Yhteistyötä kannattaa tehdä ja vinkkejä jakaa erityisesti liittyen: 1. tiedotus, ohjaus ja neuvonta 2. koulutus 3. rohkaisua ja kannustusta tarvitsevien jäsenten huomioiminen 4. uusien ideoiden ja toimintamallien kehittäminen Tiedotus ja koulutus ovat osa-alueita, joissa tarvitaan usein ulkopuolista osaamista. Sekä kerhoilla että järjestösuunnittelijoilla on kontakteja eri tahoihin. Yhteistyöllä säästetään aikaa ja vaivaa. Uusia ideoita ja toimintamalleja mietittäessä järjestösuunnittelija voi tuoda ajatuksia esim. muiden järjestöjen käytännöistä, jotka saattavat olla sovellettavissa juuri omaan kerhoon. 4

5 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot Lapin ja Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat Järjestösuunnittelija Jukka Tauriainen Toimisto: Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, Oulu p Yhdistykset: Kainuu ja Pohjois-Suomi Erityisvastuualueet: Huntington, liikunta Pohjois-Karjalan, Pohjois- ja Etelä- Savon sekä Keski-Suomen maakunnat Järjestösuunnittelija Annukka Tuovinen Toimisto: Teletie 4 6, Kuopio p Yhdistykset: Joensuu, Keski-Suomi, Kuopio ja Mikkeli Erityisvastuualue: kokemuskoulutus Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnat Järjestösuunnittelija Lyyli Heikkinen Toimisto: Aleksanterinkatu 21 A, Tampere p Yhdistykset: Etelä-Pohjanmaa, Hämeenlinna, Tampere ja Vaasa Erityisvastuualue: omaishoitajat, sosiaaliturva ja potilasasiamies Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen ja Uudenmaan maakunnat Järjestösuunnittelija Ilari Huhtasalo Toimisto: Paciuksenkaari 8 B 18, Helsinki p Yhdistykset: Lappeenranta, Päijät-Häme ja Uusimaa Erityisvastuualue: työikäisten toiminta Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat sekä ruotsinkieliset alueet Järjestösuunnittelija Milla Roos Toimisto: Erityisosaamiskeskus Suvituuli. Suvilinnantie 2, Turku p Yhdistykset: Botnia, Dystonia, Huntington, Pori, Rauma, Turku ja ruotsinkieliset kerhot Erityisvastuualueet: Dystonia, tukihenkilötoiminta, teemalomat sähköpostit ovat muotoa: etunimi. sukunimi@parkinson.fi 5

6 3 Suomen Parkinson-liiton toiminta-ajatus Suomen Parkinson-liitto ry on valtakunnallinen kansanterveys- ja vammaisjärjestö. Toiminnallaan liitto tukee Parkinsonin ja Huntingtonin tauteihin, dystoniaan ja harvinaisiin liikehäiriösairauksiin sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Liitto tuottaa järjestötoiminnan palveluita, kuten koulutusta vapaaehtoisille ja ammattilaisille sekä sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta. Toiminnallaan se edistää edustamiensa sairausryhmien hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä, edunvalvontaa ja lisää yleistä tietoutta sairastuneiden tarpeista. Suomen Parkinson-liiton arvot Myös jäsenyhdistykset ja kerhot noudattavat samoja arvoja toiminnassaan. Kunnioitus Jokainen ihminen on meille arvokas. Tieto ihmisestä, hänen elämänkaarestaan ja eri ikäluokkien tarpeista ja arvoista lisää kykyämme kunnioittaa asiakasta ja hänen omaa tahtoaan. Tasavertaisuus Kohtelemme asiakkaitamme, sairauden, vamman, erilaisuuden, sukupuoleen, rotuun, ikään, yhteiskunnalliseen asemaan, kieleen, vakaumukseen tai varallisuuteen katsomatta tasavertaisesti. Inhimillisyys ja yksilöllisyys Jokaisen ihmisen elämä on ainutlaatuinen. Asiakkaamme saavuttavat oman elämänlaatunsa eri tavoin. Me tuemme heitä löytämään omat voimavaransa, oman arvokkaan elämän. Luotettavuus Kaikessa toiminnassamme sitoudumme luotettavuuteen. Sitoutuminen takaa asiakkaillemme ja yhteistyötahoillemme palvelulupauksiemme toteutumista. Noudatamme vaitiolovelvollisuutta asiakastyössämme ja huolehdimme asiakastietojen salassapidosta. Osallisuus Jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. 4 Kerhon perustaminen Yhdistyksen alaisuuteen voidaan perustaa paikallisia vertaistukiryhmiä eli kerhoja/ryhmiä, jos paikkakunnalla löytyy riittävästi aktiivisia toimijoita. Aloite kerhon perustamisesta tehdään ottamalla yhteyttä joko omaan yhdistykseen tai liiton järjestösuunnittelijaan. Kerhon perustamiseen riittää muutama aktiivinen henkilö. Kerholaiset/ryhmäläiset ovat paikallisyhdistyksensä jäseniä, ja he maksavat jäsenmaksun yhdistykselle. Parkinsonliitto hoitaa jäsenmaksujen perinnän yhdistysten puolesta. 6

7 Oulun Parkinson kerhon jäseniä näytelmän lukuharjoituksissa.(kuva:parkinson-postia 2/2014) Uuden kerhon järjestäytyminen Kerho/ryhmä on yhdistyksen alaisena toimiva rekisteröimätön alaosasto, siksi sille ei ole välttämätöntä aluksi valita johtokuntaa. Kerho voi järjestää toimintansa haluamallaan tavalla jäsentensä valmiuksien mukaisesti. Jos kerho hankkii tai saa varallisuutta, on sille valittava kerhon johtokunta: * puheenjohtaja, * varapuheenjohtaja, * sihteeri * rahastonhoitaja. Kerhon järjestäytymiskokouksesta tehdään muistio, josta selviää kerhon nimi, yhdyshenkilö, kerhon kokoontumisajankohta ja -paikka, tilin avaus ja tilikausi ja tilinpäätös sekä kerhon nimiluettelo ja perustamisasiakirja. Muistio toimitetaan yhdistykselle, jonka alaisuuteen kerho on perustettu. Samalla pyydetään yhdistyksen hallitukselta päätös kerhon pankkitilin avaamisesta ja tilinkäyttöoikeudesta kahdelle kerhon nimeämälle edustajalle. Kerholle voidaan valita myös * yhteyshenkilö kerhoemäntä tai -isäntä * liikuntavastaava Kerhon on toimittava yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jos kerho laatii toiminnalleen omat toimintaohjeet, on niiden tietysti perustuttava yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyslakiin. 7

8 Kerhon perustehtävä on olla lähellä yksittäisiä yhdistyksen jäseniä sekä antaa vertaistukea jäsenille. Tiedottaminen kerhon olemassaolosta tapahtuu kerholaisten sopivaksi katsomalla tavalla omalla paikkakunnalla ja oman yhdistyksen jäsentiedotteiden, kotisivun sekä Parkinson-postin ja liiton kotisivun kautta. Tarvittaessa kerho voi myöhemmin muuttaa toimintansa rekisteröidyksi yhdistykseksi. Se tapahtuu yhteistyössä oman paikallisyhdistyksen kanssa. Rekisteröidyt yhdistykset anovat Suomen Parkinson-liiton jäsenyyttä liittohallitukselta. 5 Kerhon taloudenhoito Kerhojen taloudenhoidosta vastaa viimekädessä yhdistys, joten kerhojen taloushallinta voidaan hoitaa kevyemminkin. Kerhon tulee kuitenkin valita henkilö, joka vastaa ja hoitaa kerhon talousasiat. Kerhon talousasioihin kuuluvat: kerhon pj. tai muu tehtävään sovittu henkilö) * anomusten laadinta -- toiminta-avustushakemus omaan yhdistykseen -- toiminta-avustus omaan kuntaan -- mahdolliset kohdeavustukset toimintaan omalta yhdistykseltä * toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimittaminen helmikuun loppuun mennessä yhdistykselle. Liitteeksi tilinpäätökseen kopio pankin tiliotteesta per RAY myöntää Parkinson-liitolle paikallistoiminnan toiminta-avustusta, joka jaetaan yhdistyksille hakemusten perusteella. Yhdistykset päättävät itse jakoperusteistaan kerhoille. * toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä RAYn toiminta-avustushakemuksen toimittaminen mennessä yhdistykselle * seuraavan vuoden toimintaa voidaan kerhossa suunnitella jo kevätkaudella * kirjanpito * juoksevat asiat, -- esim. laskut (jotka on ennen maksamista hyväksynyt joko 8

9 Yhdistyksen hallitus on vastuussa myös kerhojen talousasioista (Yhd.L 58 ). Yhdistyksen nimenkirjoittajilla on oikeus saada tietoja kerhojen pankkitileistä. Kerhojen pankkitilien, käteiskassojen ja toiminnan kokonaissummien pitää näkyä yhdistyksen kirjanpidossa, joten kerhojen pankkitilit on liitettävä yhdistyksen taseeseen kerran vuodessa. Yksinkertaisen tilinpäätöksen, talousarvion sekä toimintasuunnitelman ja -kertomuksen laatiminen on kerhojen velvollisuus. Jos kerhon rahaliikenne on vähäistä, esim. vain kahvikassa, riittää kun ilmoittaa vuodenvaihteen saldon yhdistykselle. Kerhon rahaliikenne Kerhon rahaliikenteen pitää pääsääntöisesti kulkea pankkitilien kautta. Summaltaan suuret käteiskassat ovat epävarmoja ja vaikeasti hallittavissa. Jos kerholla on käteiskassa, se kannattaa täsmäyttää kuukausittain. Vastaanotetusta rahasta pitää kirjoittaa kuitti ja maksetuista kuluista pitää pyytää kuitti. Kerhon pankkitilejä ja käteiskassaa hoitavat niiden käyttöön oikeutetut henkilöt, joille kerhon johtokunta on myöntänyt käyttöoikeuden. Kerhon johtokunta on vastuussa kerhon tilinpidosta ja rahaliikenteestä, joten jokaisessa kokouksessa on hyvä todeta kerhon taloustilanne jollakin tavalla. Luottamus ja yhteistyö ovat taloudenhoidon a ja o. Yhdistyksen alaisen kerhon pankkitilin avaaminen Pankkitilin avaus voidaan tehdä useammalla tavalla: * yhdistyksen luottamushenkilö avaa pankkitilin * kerhon keskuudestaan valitsema henkilö avaa pankkitilin * yhdistyksen luottamushenkilö ja kerhon valtuuttama henkilö avaavat yhdessä Pankkiin mentäessä pitää olla mukana pöytäkirjaote hallituksen kokouksesta, jossa päätettiin tilin avauksesta ja nimettiin tilinkäyttöoikeuden haltijat. Otteessa on oltava näkyvissä minkä yhdistyksen alaisesta kerhosta on kysymys, esim. Turun Parkinson-yhdistys ry/salon Seudun Parkinson-kerho ja kenelle tilin käyttöoikeus on myönnetty. Käyttöoikeus kerhon pankkitiliin voi olla esim. puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla tai muulla tehtävään valitulla henkilöllä. Tilin käyttöoikeus on hyvä olla kahdella henkilöllä. Seuraavilla sivuilla on valmiit lomakkeet talousarviota ja tilinpäätöstä varten. Valmiit pohjat löydät sähköisesti Parkinson-liiton extranetistä. 9

10 Parkinson-yhdistys ry Parkinson-kerho TALOUSARVIO Varsinainen toiminta Tuotot Kerhotapaamisten tuotot Retkien tuotot Muut varsinaisen toiminnan tuotot Kulut Kerhotapaamisten kulut Retkien kulut Toimistokulut Tiedotuskulut Muut varsinaisen toiminnan kulut Varainhankinta Tuotot Arpajaistuotot Tapahtumien tuotot Muut varainhankinnan tuotot Kulut Arpajaiskulut Tapahtumien kulut Muut varainhankinnan kulut Avustukset Yhdistyksen avustus Muut avustukset Tilikauden yli/alijäämä Allekirjoitukset Paikka Aika Puheenjohtaja Rahastonhoitaja 10

11 Parkinson-yhdistys ry Parkinson-kerho TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot Kerhotapaamisten tuotot Retkien tuotot Muut varsinaisen toiminnan tuotot Kulut Kerhotapaamisten kulut Retkien kulut Toimistokulut Tiedotuskulut Muut varsinaisen toiminnan kulut Varainhankinta Tuotot Arpajaistuotot Tapahtumien tuotot Muut varainhankinnan tuotot Kulut Arpajaiskulut Tapahtumien kulut Muut varainhankinnan kulut Avustukset Yhdistyksen avustus Muut avustukset Tilikauden yli/alijäämä 11

12 TASE Vastaavaa Pankkitili Vastattavaa Edellisten tilikausien ylijäämä Kuluneen tilikauden yli/alijäämä TILINPÄÄTÖS Pankkitili vuoden alussa Tilikauden yli/alijäämä Pankkitili vuoden lopussa Allekirjoitukset Paikka Aika Puheenjohtaja Rahastonhoitaja 12

13 6 Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma on kerhon suunnitelma seuraavan toimintavuoden ohjelmasta ja liittyy tekstimuotoisena selostuksena talousarvioon. Kerhon suunnitelmat toimitetaan yhdistykselle mennessä. Yleensä hyvä toimintasuunnitelma on lyhyt ja sisältää kerhon seuraavalle vuodelle asetetut keskeiset tavoitteet ja suunnitellun ohjelman. Yksi A4 on riittävä mitta. Toimintakertomus Toimintakertomukseen kirjataan lyhyt kuvaus toiminnan keskeisistä tavoitteista, kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä uusista järjestelyistä, toiminnan olennaisista muutoksista ja muista olennaisista tapahtumista. Toimintakertomus toimitetaan yhdistykselle 1.2. mennessä. Esimerkki toimintakertomuksen rakenteesta 1. Yleistä * toiminnan yleistavoite 2. Toiminta * aikaansaannokset * tekemiset * osallistujien lukumäärä 3. Kerhon päätöksenteko * kokoukset * osallistujien lukumäärä 4. Edustukset ja yhteistyö 5. Sisäinen hallinto * johtokunnan jäsenet ja varajäsenet * johtokunnan kokoukset 6. Loppulause * yleisarvio kuluneesta toimikaudesta * tulevaisuuden näkymät 7 Vinkkejä kerhon toimintaan Kerhon perustehtävänä on luoda aika ja paikka vertaistuen jakamiselle. Vapaa yhdessäolo ja kahvihetki on suomalainen tapa seurustella. Asiantuntijoiden vierailua ei siis jokaisena kerhon kokoontumiskertana kannata järjestää. Vapaata porinaa ja turinaa tarvitaan, sen lomassa vertaistukea, toinen toisistaan välittämistä sekä hyödyllistä tietoa ja selviytymiskeinoja. Useimmilla kerhoilla on kuukausikokoontumisen lisäksi liikuntaryhmiä tai muita harrastusryhmiä. Kerhon toimintatavat muotoutuvat jäsenten toiveiden, aktivisuuden ja voimavarojen mukaan. Rekisteröimättömänä toimijana kerhon kannattaa pitää paperien pyörittäminen ja muu byrokratia mahdollisimman vähäisenä (mikäli joku kerhon jäsen ei erityisesti halua 13

14 keskittyä kirjallisiin tuotoksiin). Yhdistyksen hallitus vastaa myös kerhojen puolesta yhdistyslain vaatimuksiin. Kerho voi kutsua naapurikerhon kylään tai osallistua yhdessä joihinkin tapahtumiin esim. teatteri- tai kylpylämatkaan, sellainen kannattaa suunnitella yhteisin voimin. Yhdessä tekemällä saadaan uusia vinkkejä omaan toimintaan ja tutustutaan toisiin ryhmiin. Omaisille järjestää vertaisryhmiä monella paikkakunnalla myös Omaiset ja Läheiset ry:n. Vinkkilista on koottu kerhonohjaajien koulutuspäivillä Kuortaneella Kerhotoiminnan perustehtävä * Vertaistuki * Tiedon jakaminen * Yhteisen toiminnan mahdollistaminen * Jäsenten yhteydenpito * Hyvinvoinnin lisääminen * Tunteiden turvallinen kohtaaminen * Oman tarinan kertominen * Tukeminen * Ikävän karkotus * Saaminen ja antaminen * Ennakkoluulojen poistaminen Kerhotoiminnan suunnittelu * Toimintaedellytysten mukaisesti * Porukalla, työryhmässä * Luovasti * Kerholaisia kuunnellen, mielipidekysely, jäsenten näköiseksi * Kanssakäymiselle jäätävä aikaa * Uusien jäsen perehdytys * Aloita ajoissa * Myös tiedotus kannattaa suunnitella * Yhdessä muiden kerhojen kanssa * Budjetin raameissa Toiminnan toteutus * Vastuu jaetaan * Yhdessä tehden * Selvät pelisäännöt * Vetäjän pystyttävä delegoimaan ja jakamaan tehtäviä jäsenten osaamisen huomioiden. * Tiedotetaan tehokkaasti * Työryhmät * Kirjataan ylös sovitut asiat ja tehtävänjaot * Jos mahdollista, tehdään asioita pareittain 14

15 Hyvä kerhotapaaminen * Osallistava * Lämminhenkinen * Salliva * Tasa-arvoinen * Ihmiset lähtevät tyytyväisinä * Pitää olla hyvää pullaa ja kahvia * Saa olla oma itsensä * Luottamuksellisuus, vaitiolovelvollisuus * Toisia kuunnellaan tasapuolisesti * Kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi tasavertaisina * Sopivasti asiaa ja vapaata keskustelua * Uuden jäsenen lämmin vastaanotto Uusien kerholaisten saaminen ja vastaanotto * Kerholaiset kutsuvat tuttujaan * Neurologin tai farmaseutin suosittelemana * Julkiset tapahtumat, esimerkiksi esittelyt * Myönteisellä tiedolla * Tiedotteiden ja lehtien jakaminen monipuolisesti: esim. sairaalat, neurologian poliklinikat, fysioterapeutit * Puskaradion käyttö * tiedotusvälineet * Yleiset paikat, esim. kirjastot * Nettisivut * Oma esite * Otetaan vastaan iloisella mielellä, ei velvollisuuksia kättelyssä * Spontaania vertaistukea mehenki * Tukihenkilöiden kouluttaminen sekä sairastuneille että omaisille Toiminnan kirjaaminen * Pöytäkirja/päiväkirja/vieraskirja * Käydään läpi aiemmin sovittu ja arvioidaan * Ei päätöspöytäkirjaa kerhoille, vapaamuotoinen riittää * Valokuva-albumi * Nettisivuille tulevat ja menneet tapahtumat Kerhokäyntien vinkkilista * Kuulumiskierrokset * Yhteinen viikoittainen liikuntatuokio * Kiertävä leipuri, vapaaehtoinen kahvimaksu * Kertakäyttöastiat tai kiertävä tiskivuoro 15

16 * Työn jakaminen, tehtäväluettelo * Asian tasalla oleminen * Peli-illat * Askartelu * Kerholaisten näköinen toiminta, esim. käpygolfia * Jaetaan erikoistietämys * Sovitaan tehtäväkierrosta etukäteen * Kerhoiltojen taltioiminen 8 Tiedotus Kerhon toiminnasta voi ja on hyvä tiedottaa yhdistyksen jäsenkirjeessä ja kotisivuilla sekä huolehtia että yhteyshenkilöiden tiedot ovat ajan tasalla yhdistyksessä ja liitossa, jotta uudet toiminnasta kiinnostuneet voivat helposti ottaa yhteyttä. Liitosta lähtee noin neljä kertaa vuodessa yhdistysten ja kerhojen vetäjille tarkoitettu Kenttäposti -jäsenkirje, josta löytyy ajankohtaista liiton toiminnasta. Myös liiton sähköinen uutiskirje kannattaa tilata. Tärkeää on muistaa liiton kotisivut siellä on mm. yhdistyksille ja kerhoille tarkoitettu extranet, josta löytyy tarvittavia lomakkeita yms. Kerhon esite Jos kerho tekee oman esitteen, siitä olisi hyvä löytyä tärkeimmät kerhoa koskevat tiedot. Mm. ketä varten kerho toimii, mistä sairaudesta on kysymys, mitä kerho jäsenille tarjoaa, miten se toimii, missä ja milloin se kokoontuu, kuka voi antaa lisätietoja, ryhmän lyhyt esittely (esim. liiton esite) ja jäseneksi liittymiskaavake (siihen yhdistykseen, jonka alaisuudessa kerho toimii). Kerhon asioista omalla alueella voi tiedottaa esim. paikallislehtien järjestöja ilmaispalstoilla. Voitte myös pyytää toimittajaa tekemään juttuja kerhon tapahtumista. Kerhot voivat tiedottaa toiminnastaan maksutta myös liiton kotisivuilla ja fb-sivulla. Parkinson-postia-lehti on myöskin yksi viestinnän väline. Sieltä löytyvät liiton, yhdistysten ja kerhojen yhteystiedot. Vuoden viimeisimmässä numerossa on tietoja liiton järjestämistä kuntoutuskursseista ja tuetuista lomista. Kerhonvetäjälle/vetäjille tai yhteyshenkilöille lähetetään aina nippu uusinta Parkinson-postia-lehteä. Muutenkin kerhonvetäjän ja yhteyshenkilön tärkeänä roolina on toimia yhteyshenkilönä ja tiedon viejänä liiton, yhdistyksen ja jäsenten välillä. Liity jäseneksi! Sinäkin voit auttaa ja tulla autetuksi Elämässä mukana liikehäiriösairaiden tukena 16

17 9 Liikunta Liikuntatoiminnan tarkoitus Säännöllinen liikunnan harrastaminen on tärkeä osa Parkinsonin tautia, Huntingtonin tautia sekä dystoniaa sairastavien ja heidän omaistensa itsehoitoa ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Suomen Parkinson-liitto ry:n liikuntatoiminnan tarkoituksena on tukea sairastavien liikuntaharrastusta antamalla neuvoa ja ohjausta sekä kannustamalla säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Tärkeä tehtävä on myös tukea ja aktivoida jäsenyhdistysten ja kerhojen liikuntatoimintaa. Yhdistyksillä ja kerhoilla liikuntatoiminta on perinteisesti ollut aktiivista. Liiton liikuntavastaava auttaa mielellään liikuntaan liittyvissä asioissa. Yhdistyksillä ja joillakin kerhoilla voi olla nimetyt liikuntavastaavat. Liikuntavastaavana yhdistyksessä voi toimia kuka tahansa yhdistyksen jäsen. Yhdistyksien toimintatavat ovat erilaisia, joten liikuntavastaavan tehtävänkuvasta kannattaa yhdistyksessä ja kerhossa aina sopia erikseen. Tehtäviin voi kuulua ajankohtaisista liikunta-asioista tai liikuntatapahtumista tiedottaminen jäsenille ja kerhoille esimerkiksi yhdistyksen jäsenkirjeessä. Joissakin yhdistyksissä liikuntavastaava on myös mukana järjestämässä liikuntatoimintaa jäsenille. Liikuntavastaava voi myös huolehtia yhteistyöstä ja olla yhteyshenkilönä esimerkiksi liikunnanohjaajien tai kunnan liikuntatoimen kanssa. Liitto lähettää yhdistysten liikuntavastaaville pari kertaa vuodessa liikuntatiedotteen, joka sisältää ajankohtaisia liikuntavinkkejä ja tietoa liikuntatoiminnan järjestämisestä yhdistyksille ja kerhoille. Kerhonvetäjille ja liikuntavastaaville on tarjolla yhteistä koulutusta. 17

18

19

20 Erityisosaamiskeskus Suvituuli Keskustoimisto PL 905, Turku Käyntiosoite: Suvilinnantie 2, Turku vaihde (02) kuntoutus (02) Aluetoimisto Helsinki, puh Kuopio, puh Oulu, puh Tampere, puh Turku, puh Painotalo Painola 2015