KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Oikeudellisten asioiden valiokunta KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Tšekin tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2016)0270 C8-0173/ /0133(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tšekin tasavallan edustajainhuone on antanut oheisen perustellun lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 Tšekin tasavallan parlamentti EDUSTAJAINHUONE vaalikausi 308. PÄÄTÖSLAUSELMA Eurooppa-asiain valiokunnalta (55. kokous) 22. syyskuuta 2016 LIITE ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (asiakirjatunnus 8715/16, COM(2016)0270 final), ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (asiakirjatunnus 8742/16, COM(2016)0271 final), ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten [kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä (uudelleenlaadittu) (asiakirjatunnus 8765/16, COM(2016)0272 lopullinen). Tšekin tasavallan Eurooppa-asiain valiokunta kuultuaan varasisäministeri Monika Pálkováa ja kansanedustaja Ondřej Benešíkin suullisen raportin ja keskusteltuaan asiasta hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen. Dana Váhalová tarkastaja Ondřej Benešík puheenjohtaja ja esittelijä PE v /18 NP\ docx

3 Päätöslauselman nro 308 liite Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) COM(2016)0270 final, neuvoston asiakirja 8715/16 Toimielinten välinen asia 2016/0133(COD) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta COM(2016)0271 final, neuvoston asiakirja 8742/16 Toimielinten välinen asia 2016/0131(COD) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten [kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä (uudelleenlaadittu teksti) COM(2016)0272 final, neuvoston asiakirja 8765/16 Toimielinten välinen asia 2016/0132(COD) Oikeusperusta: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla ja 78 artiklan 2 kohta (COM(2016)0270 final) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla sekä 78 artiklan 1 ja 2 kohta (COM(2016)0271 final). Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla, 88 artiklan 2 kohta, 79 artiklan 2 kohta, 87 artiklan 2 kohta sekä 78 artiklan 2 kohta (COM(2016)0272 final). Eurooppa-asioiden valiokunta toimittanut edustajainhuoneelle: Käsittely Eurooppa-asioiden valiokunnassa: (1. vaihe) Menettely: NP\ docx 3/18 PE v01-00

4 Tavallinen lainsäätämisjärjestys Hallituksen alustava lausunto (edustajainhuoneen työjärjestyksen 109 a artiklan 1 kohdan mukaisesti): Päivätty 1. kesäkuuta 2016, toimitettu Eurooppa-asiain valiokunnalle 28. kesäkuuta 2016 ISAP-järjestelmän kautta (COM(2016)0270 final). Päivätty 23. toukokuuta 2016, toimitettu Eurooppa-asiain valiokunnalle 28. kesäkuuta 2016 ISAP-järjestelmän kautta (COM(2016)0271 final). Päivätty 24. toukokuuta 2016, toimitettu Eurooppa-asiain valiokunnalle 28. kesäkuuta 2016 ISAP-järjestelmän kautta (COM(2016)0272 final). Toissijaisuusperiaatteen arviointi: Komission ehdotuksen COM(2016)0270 final todettiin olevan ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa. Kaksi muuta ehdotusta ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Perustelut ja aihe: Esitetyt ehdotukset ovat osa ensimmäistä lainsäädäntöpakettia, jolla komissio käynnistää laajan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen. Muutosten tarkoituksena on reagoida EU:ssa tällä hetkellä olevaan turvapaikka- ja pakolaiskriisiin. Kriisi on osoittanut, että tämänhetkinen järjestelmä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi sekä tähän liittyvät menettelytavat ovat tehottomia ja niiden avulla ei pystytä reagoimaan yllättäviin ja erittäin suuriin turvapaikanhakijoiden määrään EU:ssa. Komissio esitteli uudistuksen käytännön toteutusta 6. huhtikuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen 1. Pian tämän jälkeen (4. toukokuuta 2016) se esitteli ensimmäisen konkreettisen säädösehdotuksia sisältävän paketin, jolla se haluaa asteittain toteuttaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen. Komission mukaan se otti ensimmäisessä paketissa huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden reaktiot tiedonannon sisältöön. Pakettiin sisältyy 1) kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun Dublin-asetuksen tarkistaminen (nk. Dublin IV) ja tähän liittyvä 2) ehdotus asetukseksi, jolla perustetaan Euroopan unionin turvapaikkavirasto ja 3) Eurodac-järjestelmää koskevan asetuksen tarkistaminen. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) Dublin-asetuksen tarkistuksella pyritään luomaan yksinkertaisempi ja tehokkaampi järjestelmä EU:n alueella jätetyn kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. Tämän lisäksi komissio pyrkii ehdotuksella 1 COM(2016)0197 final. PE v /18 NP\ docx

5 jakamaan vastuuta tasaisemmin jäsenvaltioiden välillä luomalla mekanismin, joka otetaan käyttöön poikkeuksellisissa tilanteissa ja jonka avulla voitaisiin jakaa uudelleen turvapaikanhakijoita eniten kuormitetuista jäsenvaltioista jäsenvaltioihin, joihin ei kohdistu vastaavanlaista painetta. Ehdotuksella pyritään myös ehkäisemään turvapaikanhakumenettelyiden ja edelleen liikkumisen väärinkäytöksiä EU:ssa. Ehdotus Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta Komission ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) valtuuksia. Tukivirasto tulisi muuttaa Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi, joka auttaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistusten läpiviemisessä. Tämä toimenpide liittyy välittömästi yllä mainittuun Dublin-asetuksen tarkistamiseen, ja sillä luodaan tarvittava lainsäädännöllinen, toiminnallinen sekä käytännöllinen kehys, jotta virasto voisi antaa jäsenvaltioille niiden tarvitsemaa operatiivista ja teknistä tukea, jotta voidaan laajentaa käytännön yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, edistää kestävää ja oikeudenmukaista kansainvälistä suojelua koskevia hakemusten jakamista, sekä seurata yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja jäsenvaltioissa sijaitsevien turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien vastaanottokykyä ja mahdollistaa asteittain unionin sisäisten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käytäntöjen lähentymisen. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta (uudelleenlaadittu) Eurodac-asetus on keskeinen osa Dublin-asetusta (yhdessä ne muodostavat nk. Dublin-järjestelmän). Sen tarkoituksena on kerätä kaikilta yli 14-vuotiailta kansainvälistä suojelua hakevilta sormenjäljet, jonka jälkeen järjestelmä vertailee automaattisesti kerättyjä sormenjälkiä tietokantaan syötettyihin sormenjälkiin. Näin voidaan selvittää, onko henkilö hakenut aiemmin turvapaikkaa jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Tämän ansiosta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnistaa hakijat vaivattomasti sekä määritellä helposti, minkä jäsenvaltion tulisi niiden sijaan käsitellä hakemus. Järjestelmällä ehkäistään myös se, että turvapaikanhakija kääntyisi toisten jäsenvaltioiden puoleen, mikäli yksi jäsenvaltio on jo hylännyt hänen hakemuksensa, ja hakisi mahdollisesti kansainvälistä suojelua useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa samanaikaisesti EU:n puitteissa. Tällä ehdotuksella asetuksen tarkistamisesta komissio puuttuu meneillään olevan pakolais- ja turvapaikkakriisin yhteydessä havaittuun ongelmaan, jossa jotkut EU:n ulkorajoilla sijaitsevat jäsenvaltiot lopettivat ylikuormituksen takia sormenjälkien ottamisen. Tämän seurauksena EU:n alueelle pääsi laittomasti oleskelevia henkilöitä, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Komissio on jo yrittänyt aikaisemmin ratkaista tämän ongelman julkaisemalla ohjeet sormenjälkien pakollista ottamista koskevien EU:n normien täytäntöönpanosta. Ohjeissa määritellään parhaat käytännöt sormenjälkien ottamiseksi saapuneilta turvapaikanhakijoilta. Ne eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta. Tästä syystä komissio käynnisti huhtikuussa 2016 annetussa tiedoksiannossaan Eurodac-järjestelmän kattavan tarkistamisen järjestelmän vahvistamiseksi ja sen vaikuttavuuden laajentamiseksi, jotta sen avulla voitaisiin torjua laitonta maahanmuuttoa ja kannustaa laittomia maahanmuuttajia palaamaan kotimaahansa. Sisältö ja vaikutukset: NP\ docx 5/18 PE v01-00

6 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) Sisällöltään ehdotus perustuu nk. Dublin III -asetukseen 2, johon se tuo erilaisia muutoksia, joilla se tukee Dublin-asetuksen alkuperäistä päämäärää. Muutokset mahdollistavat turvapaikanhakijoiden pääsyn nopeasti turvapaikkamenettelyyn sekä hakemusten käsittelyn yhdessä, selkeästi määritellyssä jäsenvaltiossa. Tärkeimpiä muutoksia ovat seuraavat: 1. Dublin-asetuksen menettelyjen yhdenmukaistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen a) Kansainvälistä suojelua hakevan oikeudellinen velvoite jättää hakemus ensimmäisessä jäsenvaltiossa, jonne hän on saapunut laittomasti tai jossa hän on oleskellut laillisesti Ehdotuksessa säilytetään periaatteessa alkuperäiset perusteet, jotka määrittelevät, mikä jäsenvaltio käsittelee kansainvälistä suojelua hakevan hakemuksen. Ehdotuksessa otetaan kuitenkin käyttöön kansainvälistä suojelua hakevalle uusi velvollisuus, jonka mukaan hakijan pitää jättää hakemuksensa joko ensimmäiseen jäsenvaltioon, johon hän on saapunut laittomasti, tai jäsenvaltioon, jonka alueella hän oleskelee laillisesti (esim. Schengen-viisumin nojalla). Tähän saakka kyseinen sääntö käsitti vain perusteet, jolla määriteltiin jäsenvaltio, joka on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä (useimmiten jäsenvaltio, johon hakija on ensin saapunut, on toimivaltainen). Säännössä ei kuitenkaan määritelty ehtoja, jotka kansainvälistä suojelua hakevan tulisi täyttää, jos hän haluaa saada suojelua EU:n alueella. Tämän lisäksi asetuksessa todetaan selvästi, ettei hakijalla ole oikeutta valita, missä jäsenvaltiossa hän haluaa jättää hakemuksensa. Ehdotuksessa esitetään lisäksi, että jos hakija ei noudata tätä velvollisuutta, toimivaltainen jäsenvaltio käsittelee hakemuksen nopeutettuna menettelynä, mikä käytännössä tarkoittaa hakijan menettelyllisten takeiden rajoittamista. 3 Toinen kielteinen seuraus on, että aineellista apua voi hakea vain jäsenvaltiossa, jossa hakija on velvollinen oleskelemaan. b) Asetetaan jäsenvaltiolle velvollisuus tarkistaa, täyttääkö hakemus käsiteltäväksi ottamisen edellytykset ennen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelemistä Jäsenvaltioiden uutena velvollisuutena on ennen vastuujäsenvaltion määrittämisprosessin alkamista tarkistettava, puuttuvatko hakemukselta käsiteltäväksi ottamisen edellytykset sillä perusteella, että hakija on tullut maahan ensimmäisestä turvapaikkamaasta tai turvallisesta kolmannesta maasta. Jos näin todetaan olevan, hakija palautetaan automaattisesti tähän maahan ja jäsenvaltion, joka arvioi edellytysten täyttymistä, katsotaan olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä. Samoin jäsenvaltiot tarkistavat, tuleeko hakija turvallisesta alkuperämaasta tai muodostaako hän mahdollisesti turvallisuusuhan EU:lle. Tässä tapauksessa jäsenvaltion, jossa hakemus on jätetty ja joka käsittelee hakemuksen nopeutettuna menettelynä (ks. edellä), katsotaan olevan toimivaltainen. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta. 3 Ks. kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohta. PE v /18 NP\ docx

7 c) Pysyvän toimivallan sääntö Ehdotuksessa esitetään lisäksi, että kun kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn vastuu on määritetty, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa myös tulevaisuudessa hakijaa koskevien muiden olennaisten tietojen ja hakemusten käsittelystä. Toimivallan määrittelyyn käytettäviä perusteita voidaan soveltaa vain kerran, sen tilanteen mukaan, joka oli vallalla hakijan jättäessä ensimmäisen hakemuksensa jossakin jäsenvaltiossa (tämä sääntö pätee myös perheenjäseniin ja alaikäisiin). Takaisinottosääntöä sovelletaan automaattisesti, jos henkilö jättää toisen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa. d) Yhteistyö- ja tiedonantovelvollisuuden perusta kansainvälistä suojelua hakeville Ehdotuksessa asetetaan kansainvälistä suojelua hakeville velvollisuus antaa viivyttelemättä kaikki tiedot, jotka ovat olennaisia vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelemisen kannalta, sekä velvollisuus tehdä yhteistyötä käsittelystä vastaavan jäsenvaltion asianomaisten viranomaisten kanssa. Tähän sisältyy muun muassa velvollisuus olla saatavilla ja näiden viranomaisten käytettävissä, mukaan lukien velvollisuus noudattaa siirtopäätöstä. Mikäli näitä sääntöjä ei noudateta, asianomainen jäsenvaltio ei ole velvollinen ottamaan huomioon aiheettoman myöhään toimitettuja tietoja. Tässä yhteydessä ehdotuksessa lasketaan automaattisesti sen varaan, että hakijan kanssa suoritettavassa henkilökohtaisessa haastattelussa saadaan helposti kaikki tiedot, joita tarvitaan hakemuksesta vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelemiseksi. Jos haastattelua ei kuitenkaan voida toteuttaa (esim. koska hakija on paennut maasta) tai jos asianomaisella jäsenvaltiolla on tarpeeksi tietoja, voidaan haastattelu jättää väliin, mikäli sen toteuttaminen viivästyttäisi menettelyä. Ehdotuksessa myös lisätään niiden tietojen laajuutta, joihin kansainvälistä suojelua hakevalla on asian käsittelyn aikana oikeus. e) Perheenjäsenten käsitteen laajentaminen Uuden ehdotuksen mukaan vastuussa olevaa jäsenvaltiota määritettäessä tulisi katsoa hakijan perheenjäseniksi myös hakijan sisarukset sekä ottaa huomioon perhesiteet, jotka ovat syntyneet alkuperämaasta lähdön jälkeen mutta ennen saapumista kyseisen jäsenvaltion alueelle (esim. pakolaisleirillä). Tämän tarkoituksena on vähentää asianomaisten henkilöiden edelleen liikkumista. f) Menettelyn määräaikojen lyhentäminen ja määräaikojen umpeutumisen seurausten muuttaminen Ehdotuksessa asetetaan lyhyemmät määräajat erinäisille menettelyn yksittäisille vaiheille kokonaiskäsittelyajan lyhentämiseksi. Tähän liittyen ehdotuksessa poistettiin kiireellinen menettely (joka nykyisellään katsotaan tarpeettomaksi). Ehdotuksessa poistetaan myös niin sanotut vastuun lakkaamista koskevat lausekkeet, joiden mukaan Dublinin kriteereiden perusteella jäsenvaltiolle määritetty toimivalta siirtyy automaattisesti toiselle jäsenvaltiolle tietyn ajanjakson jälkeen. Tähän kuuluivat muun muassa tilanteet, joissa kansainvälistä suojelua hakevaa ei palautettu hakemuksen käsittelystä vastaavaan jäsenvaltioon tiettyyn määräaikaan mennessä, jolloin vastuu hakemuksen käsittelemisestä siirtyi jäsenvaltiolle, jossa hakija todellisuudessa oleskeli. NP\ docx 7/18 PE v01-00

8 g) Takaisinottomenettelyn muutokset Takaisinottopyynnöt on korvattu pelkällä takaisinottoilmoituksella, joka ei edellytä vastaamista, vaan pelkkä vastaanottovahvistus riittää (tämä liittyy kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion selkeään määrittelemiseen ja vastuun lakkaamisen poistamiseen ks. edellinen kohta). Tässä yhteydessä muutettiin myös sääntöjä, jotka koskevat takaisin otetun henkilön hakemuksen käsittelyä asianomaisessa jäsenvaltiossa(käytännössä tämän henkilön asemaa heikennetään kansainvälistä suojelua haettaessa). Asetukseen on lisätty sääntö, jonka mukaan vastuujäsenvaltiolla on velvollisuus ottaa takaisin kansainvälistä suojelua saava henkilö, joka on tehnyt hakemuksen tai joka oleskelee luvatta toisessa jäsenvaltiossa. Kaikkien yllä mainittujen muutosten tulisi ehkäistä henkilöiden edelleen liikkumista EU:n alueella. h) Oikeussuojakeinoja koskevien sääntöjen mukauttaminen Vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevaa muutoksenhakumenettelyä nopeutetaan huomattavasti ja yhtenäistetään. Oikeussuojakeinoon turvautuminen johtaa siirron automaattiseen pysäyttämiseen. Tämän lisäksi uusi oikeussuojakeino otetaan käyttöön tilanteissa, joissa siirtopäätöstä ei ole tehty ja hakija väittää, että hänen perheenjäsenensä tai, ilman huoltajaa olevan alaikäisen tapauksessa, hänen sukulaisensa oleskelee laillisesti toisessa jäsenvaltiossa. i) Ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnettävät takeet Ehdotus selventää vastuuta koskevaa sääntöä ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten tapauksissa. Kansainvälistä suojelua hakevan hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, johon hakemus on jätetty ensimmäistä kertaa, paitsi, jos näytetään toteen, että tällainen menettely olisi vastoin lapsen etua. Olettamuksen tarkoituksena on varmistaa tähän ryhmään kuuluvien mahdollisimman nopea pääsy turvapaikkahakemusmenettelyyn. Lapsen edun arvioiminen olisi tämän jälkeen olla toimivampaa. j) Euroopan unionin turvapaikkaviraston perustamista koskevat muutokset Vastaperustetun Euroopan unionin turvapaikkaviraston tulisi ottaa päävastuu varhaisvaroitusja valmiusmenettelymekanismeista. Kaikki tätä mekanismia koskevat säännökset poistettiin Dublin-asetuksesta ja siirrettiin erityisasetukseen, jossa määritellään tämän uuden viraston asema ja tehtävä (ks. jäljempänä). Sen toimintaa varten luodaan nk. Dublin-yksiköiden verkosto, jonka tarkoituksena on parantaa käytännön yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Dublin-asetuksen soveltamiseen liittyen. 2. Oikeudenmukaisempi vastuunjako korjaava jakomekanismi Uudelleenlaaditun Dublin-asetuksen merkittävin ja todennäköisesti kiistanalaisin uusi asia on niin sanotun korjaavan jakomekanismin soveltaminen. Mekanismin avulla pyritään varmistamaan oikeudenmukaisempi vastuunjako jäsenvaltioiden välillä ja hakijoiden nopea pääsy kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien menettelyjen piiriin tilanteissa, joissa jokin jäsenvaltio on asetuksen nojalla vastuussa suhteettoman suuresta määrästä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia. Tämä mekanismi perustuu kynnysluvun ylittävien kansainvälistä suojelua hakevien PE v /18 NP\ docx

9 siirtämiseen vähemmän kuormitettuihin jäsenvaltioihin, sillä edellytyksellä, että soveltamisen ehdot täyttyvät. Näistä jäsenvaltioista voisi tämän seurauksena tulla hakemuksesta vastuussa olevia jäsenvaltioita mekanismin aktivoineen jäsenvaltion sijasta. Tätä varten tulisi perustaa automaattinen järjestelmä, jonka avulla voidaan rekisteröidä kaikki EU:n alueella jätetyt kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset sekä valvoa yksittäisten jäsenvaltioiden osuutta hakemusten käsittelyssä 4. Jokainen jätetty hakemus tulisi rekisteröidä ja sille tulisi antaa yksilöllinen tunniste, joka myös lisätään Eurodac-järjestelmässä rekisteröitäviin tietoihin. (ks. jäljempänä). Sen jälkeen kun tietylle hakemukselle on määritelty sen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, lisätään tämä tieto järjestelmään siten, että kunkin jäsenvaltion käsiteltävien hakemusten lukumäärää sekä tämän suhdetta muiden jäsenvaltioiden vastaaviin lukuihin voidaan seurata. Ehdotuksen mukaan järjestelmään tulee myös kerätä vapaaehtoisten uudelleensijoitusohjelmien puitteissa hyväksyttyjen henkilöiden lukumäärä. Mekanismi tulisi aktivoida, kun jäsenvaltiolle määritetyn viiteluvun avulla laskettu kiintiö täyttyy. Viiteluku määritetään jäsenvaltion väkiluvun (50 prosentin painoarvo) ja yhteenlasketun bruttokansantuotteen (50 prosentin painoarvo) määrän perusteella muihin EU:n jäsenvaltioihin nähden. Näin lasketun osuuden avulla määritellään, kuinka suuri osuus kunkin jäsenvaltion tulisi käsitellä EU:ssa jätettyjen hakemusten kokonaismäärästä. Heti kun tämä määrä ylittää viiteluvun 150 prosentilla, jakomekanismi aktivoidaan. Yllä kuvattuun kynnyslukuun lasketaan kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, joiden käsittelystä on määritettynä ajankohtana vastuussa tietty jäsenvaltio (mukaan lukien päätösvalta hakemuksen käsiteltäväksi ottamisen edellytysten puuttumisesta) sekä siirrettyjen henkilöiden tosiasiallinen määrä kahdentoista kuukauden ajanjaksolla. Mikäli mekanismi aktivoidaan, lasketaan viiteluku uudelleen ja samalla määritellään niiden hakemusten määrä, jotka kyseisten jäsenvaltioiden tulisi tältä asianomaiselta jäsenvaltiolta ottaa vastaan. Tässä tilanteessa tulisi soveltaa sääntöä, jonka mukaan kaikki kynnysluvun ylittävät hakemukset (uudet hakemukset mukaan lukien) kohdennettaisiin jäsenvaltioille, joissa niiden hakemusten määrä, joiden käsittelystä ne ovat vastuussa, on pienempi kuin viiteluvuilla määritelty osuus (hakemukset jaettaisiin tasapuolisesti tähän lukuun suhteutettuna). Mikäli kohdennettujen hakemusten määrä saavuttaa kynnysluvun, keskeytetään siirrot tähän jäsenvaltioon. Tämä prosessi jatkuisi niin kauan, kunnes mekanismin aktivoineen jäsenvaltion viiteluku olisi alle 150 prosenttia. Ehdotuksessa oletetaan, että vastuussa oleva jäsenvaltio voi ennen ulkomaalaisen vastaanottamista suorittaa turvallisuusselvityksen viikossa. Asianomainen jäsenvaltio velvoitetaan myös luovuttamaan kyseisen henkilön sormenjäljet selvitystä varten. Perheen yhtenäisyyden periaatteen tulisi vallita koko menettelyn ajan (perheenjäsenet tulisi siirtää samaan jäsenvaltioon). Ehdotetussa kokonaisuudessa säädetään myös mahdollisuudesta olla väliaikaisesti (12 kuukauden ajan) osallistumatta tässä kuvattuun jakomekanismiin. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on kuitenkin osoitettava solidaarisuutensa maksamalla euron maksu jokaisesta hakijasta, jonka hakemusta se on täten kieltäytynyt käsittelemästä. Nämä varat suoritetaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat ottaneet kyseisen 4 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-lisa) tulisi olla vastuussa järjestelmän kehittämisestä ja teknisestä toiminnasta. NP\ docx 9/18 PE v01-00

10 jäsenvaltion puolesta vastuun hakijasta 5. Euroopan unionin turvapaikkaviraston (ks. jäljempänä) on määrä seurata yllä kuvaillun menettelyn soveltamista sekä raportoida siitä komissiolle säännöllisesti. Sen tehtävänä on vuosittain arvioida soveltamista ja sitä, onko se saavuttanut tavoitteensa. Vaikutus Tšekin tasavallan valtion budjettiin ja oikeusjärjestykseen Koska kyseessä on suoraan sovellettava lainsäädäntö, ei tällä hetkellä pidetä tarpeellisena huomioida ehdotettuja muutoksia Tšekin tasavallan oikeusjärjestyksessä, vaikkei tätä voidakaan täysin poissulkea. Talousarviovaikutukseen liittyen odotetaan, että kustannusvaikutuksia on odotettavissa erityisesti sovellettaessa yllä kuvailtua korjaavaa jakomekanismia ja automaattista järjestelmää, jolla rekisteröidään EU:n alueella jätetyt kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset. Jokainen korjaavan jakomekanismin käyttökerta vaatisi ylimääräisiä resursseja valtion talousarviosta. Tarkkaa summaa ei tällä hetkellä voida laskea. Ehdotus Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta Ehdotus lähtee asetuksen (EU) N:o 439/ mukaisesta (ja tämän ehdotuksen nojalla lopetettavasta) Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) nykyisestä mandaatista, jolla se muutetaan täysiarvoiseksi EU:n virastoksi, jolla on koordinointivallan lisäksi myös tarvittava toimeenpanovalta seuraavien päämäärien täytäntöönpanemiseksi: 1. Tehostaa käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa turvapaikka-asioista Viraston tulisi helpottaa, koordinoida ja vahvistaa jäsenvaltioiden käytännön yhteistyötä ja tiedonvaihtoa niin unionissa kuin kolmansissakin maissa oleviin turvapaikanhakijoihin liittyen. Tavoitteen saavuttamiseksi virastolle on luotava valmiudet näiden tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi. Sen tuotosten tulisi puolestaan auttaa jäsenvaltioita ymmärtämään paremmin unioniin kohdistuvan tämän tyyppisen maahanmuuton eri syitä sekä varhaisvaroituksen ja jäsenvaltioiden varautumiskyvyn merkitystä. EASO on jo suorittanut yllä mainittuja tehtäviä, mutta sen täytyi turvautua jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti toimittamiin tietoihin. Uuden esityksen mukaan jäsenvaltioilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja. Oletuksena on myös, että virasto tulee tekemään läheistä yhteistyötä muiden EU:n virastojen, Euroopan ulkosuhdehallinnon sekä asianomaisten kansainvälisten järjestöjen (UNHCR) kanssa. Viraston tehtävänä on myös kehittää ja antaa koulutusta asianomaisille kansallisille viranomaisille sekä viraston omille asiantuntijoille, joita virasto lähettää yhteisiin operaatioihin kohtuuttoman suuren maahanmuuttopaineen alla oleviin jäsenvaltioihin. 2. Varmistaa unionin lähentymisen edistäminen kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnissa Viraston tulisi olla keskeisessä koordinaatioroolissa varmistaessaan lähentymisen edistämisen 5 Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä solidaarisuusmaksumekanismin käytännön toimintaa koskevat ohjeet. 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19. toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta. PE v /18 NP\ docx

11 sekä kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten välisten erojen ratkaisemisessa. Unioniin luodaan alkuperämaita koskevien kansallisten kertomusten vaihtamista ja päivitystä varten verkosto, jota virasto hyödyntää laatiessa yhteisiä analyysejä alkuperämaatiedoista. Jäsenvaltioilla on tämän lisäksi velvollisuus hyödyntää viraston julkaisemia tietoja ja samalla toimittaa virastolle tiedot päätöksistä, jotka on tehty sellaisten henkilöiden kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista, joiden alkuperämaahan sovelletaan yhteistä analyysia. Jos niiden käytännöissä ei noudateta yhteistä analyysia, niiden on ilmoitettava millä perusteella ne ovat päätöksensä tehneet. Uutena tehtävänä virasto auttaa komissiota arvioimaan säännöllisesti tilannetta kolmansissa maissa, jotka kuuluvat EU:n yhteiseen turvallisten alkuperämaiden luetteloon. Komissio voi myös kuulla virastoa harkitessaan, tulisiko tähän luetteloon lisätä tai siitä poistaa jokin tietty kolmas maa. 3. Edistää turvapaikkoihin liittyviä EU:n oikeudellisia välineitä ja antaa täytäntöönpanosääntöjä, joiden tarkoituksena on niiden soveltamisen yksinkertaistaminen Ehdotuksessa annetaan virastolle toimivaltuudet vahvistaa omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä erityyppisiä teknisiä asiakirjoja, kuten toiminnallisia vaatimuksia, suuntaviivoja sekä parhaita toimintatapoja, unionin turvapaikkalainsäädännön välineiden täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltiot ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä. 4. Seurata ja arvioida yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa Yhtenä viraston uutena tehtävänä on seurata ja arvioida seurata ja arvioida yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, erityisesti turvapaikkamenettelyjä, Dublin-järjestelmää, hakemusten hyväksymisastetta sekä myönnetyn kansainvälisen suojelun luonnetta ja laatua sekä vahvistettujen toiminnallisten vaatimusten ja suuntaviivojen noudattamista. Tämän lisäksi se tarkistaa jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmät turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmät niiden valmiudet hallinnoida kyseisiä järjestelmiä tehokkaasti etenkin sellaisina aikoina, kun niihin kohdistuu suhteeton paine. Näiden toimintojen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminnassa mahdollisesti ilmenevät puutteet korjataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä varmistaa, että jäsenvaltiot voivat käsitellä suhteettoman paineen synnyttämät tilanteet asianmukaisesti. Viraston ja komission työntekijöistä koostuvat asiantuntijaryhmät toteuttavat seurannan vierailemalla jäsenvaltiossa, tutustumalla turvapaikanhakijoita koskeviin tietoihin sekä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista tehtyihin päätöksiin. Työn pohjalta laaditaan kertomus, joka sisältää suositukset havaittujen puutteiden (mikäli niitä on) poistamiseksi. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tarkasteltava näitä suosituksia ja esitettävä kuukauden sisällä enintään kuuden kuukauden pituinen toimintasuunnitelma niiden toteuttamiseksi. Mikäli jokin jäsenvaltio ei reagoi tämän kertomuksen sisältöön ja havaitut puutteet ovat niin vakavia, että ne voisivat vaarantaa koko yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminnan, komissio tulee mukaan prosessiin ja hyväksyy suosituksia ja tarvittaessa toimenpiteitä, jotka virasto toteuttaa kyseisen jäsenvaltion tukemiseksi. Seuranta toteutetaan vuotuisen työohjelman pohjalta tai tarvittaessa viraston omasta tai komission aloitteesta siten, että jokaista jäsenvaltiota arvioidaan ainakin kerran viisivuotiskauden aikana. 5. Lisätä jäsenvaltioille annettavaa operatiivista ja teknistä apua Ehdotus laajentaa merkittävällä tavalla viraston roolia ja tehtäviä jäsenvaltioille annettavan NP\ docx 11/18 PE v01-00

12 operatiivisen ja teknisen avun osalta. Mikäli vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu suhteetonta painetta, virasto voi järjestää ja koordinoida erilaisia operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan osallistua muun muassa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kansalliseen myöntämismenettelyyn (esim. hotspot-alueilla), kolmansien maiden kansalaisten valvontaan, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rekisteröimiseen, uudelleensijoittamisen ja siirtojen toteuttamiseen ja tietojen antamiseen. Tätä apua tarjotaan sekä yksittäisten jäsenvaltioiden pyynnöstä että viraston aloitteesta yllä mainitun arviointimekanismin nojalla tai tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei kykene täyttämään yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyviä velvoitteitaan. Jos asianomainen jäsenvaltio jostakin syystä hylkää tarjotun avun, voidaan komission täytäntöönpanopäätöksellä määrätä toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi, mahdollinen viraston toiminta eri muodoissa mukaan lukien. Operatiivisen ja teknisen avun tarkoituksena on lähettää jäsenvaltioiden asiantuntijoista tai jäsenvaltioiden virastolle lähettämistä asiantuntijoista tai viraston omista asiantuntijoista koostuvia tukiryhmiä. 7 Ryhmät toimivat jäsenvaltioissa viraston ja asianomaisen maan välillä sovitun toimintasuunnitelman mukaisesti. Virasto muodostaa poikkeustapauksissa niin sanotun turvapaikka-asioiden tukiryhmän, joka koostuu vähintään 500:sta jäsenvaltioiden viraston käyttöön antamasta asiantuntijasta, joiden tiedot merkitään erityiselle luetteloon ja joita pyydetään tarvittaessa osallistumaan tukitoimiin 8. Jäsenvaltion on viraston pyynnöstä annettava viipymättä nimeämänsä asiantuntijat sen käyttöön(poikkeuksena tilanne, jossa sen oman turvapaikkajärjestelmän toiminta on suoraan uhattuna) 9. Tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkilöiden mahdollisimman tehokkaan työn takaamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot antavat asiantuntijoille pääsyn eurooppalaisiin ja kansallisiin tietokantoihin. Asetuksessa määritellään myös viraston koordinoinnista vastaavan virkamiehen tehtävä: hänen tehtävänään 10 on tukea ja koordinoida yhteistyötä vastaanottavan jäsenvaltion sekä osallistuvien jäsenvaltioiden ja viraston välillä. Uusi virasto hankkii tai vuokraa omat tekniset varusteensa (jäsenvaltioilta tehtävien hoitamista saamansa varusteiden lisäksi). Toimivaltuuksien laajenemisen, kasvaneen henkilöstö- ja teknologiatarpeen takia myös viraston talousarviomäärärahoja tullaan korottamaan merkittävästi Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön alalla virasto koordinoi tietojenvaihdon lisäksi myös jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä. Kolmansien maiden virkamiehet voivat toimia viraston operatiivisten toimien tarkkailijoina. Virasto myös koordinoi uudelleensijoittamista koskevaa tietojenvaihtoa sekä muita jäsenvaltioiden toteuttamia toimia ja osallistua unionin ja kolmansien maiden välisten kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon. Vaikutus Tšekin tasavallan valtion budjettiin ja oikeusjärjestykseen 7 Asiantuntijoiden määrästä ja tehtävänkuvasta päättää hallintoneuvosto pääjohtajan esityksestä. Komennuksen ajan määrittelevät jäsenvaltiot itse. 8 Jokainen jäsenvaltio osallistuu tietyllä osuudella. 9 Viimeistään 7 työpäivän ja poikkeuksellisissa tilanteissa 3 työpäivän kuluessa ilman mahdollisuutta poikkeukseen. 10 Aikaisemmin nk. unionin yhteyshenkilö. 11 Jopa kuusinkertaisiksi. PE v /18 NP\ docx

13 Koska esitys vahvistaa viraston asemaa suhteessa jäsenvaltioihin merkittävällä tavalla, voidaan olettaa, että tietyt säännökset olisi otettava huomioon myös kansallisessa lainsäädännössä sen selventämiseksi (kts. esim. sen rooli jäsenvaltioissa meneillään olevissa kansainvälistä suojelua koskevissa menettelyissä). Samalla on syytä varautua myös tiettyihin valtion talousarvioon kohdistuviin odotuksiin, jotka voivat aiheutua tosiasiallisesta toiminnasta (esim. kansallisten valmiuksien parantaminen epäsuotuisan arvioinnin jälkeen ja velvoite panna täytäntöön korjaavia toimenpiteitä). Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta (uudelleenlaadittu) Uudistuksen päämääränä on laajentaa asetuksen soveltamisalaa siten, että Eurodaciin voitaisiin kerätä myös sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden sormenjälkiä, jotka eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua (ts. heiltä ei tässä yhteydessä ole otettu sormenjälkiä) ja jotka oleskelevat EU:n alueella laittomasti. Näin jäsenvaltiot voisivat jälleen valvoa kyseisiä henkilöitä ja heidän palauttamistaan alkuperämaihin voitaisiin nopeuttaa. Ehdotuksella myös laajennetaan luetteloa henkilötiedoista, joita voidaan tallettaa tätä tarkoitusta varten. Sormenjälkien lisäksi uuteen järjestelmään tallentuu myös kasvokuva, nimi, syntymäaika, kansalaisuus sekä henkilöllisyystai matkustusasiakirjan tiedot. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tähän saakka täytynyt pyytää näitä siitä jäsenvaltiosta, jossa sormenjäljet on otettu. Nyt ne olisivat saatavilla suoraan näiden henkilöiden tunnistamisen sekä heidän palauttamismenettelyynsä liittyvien toimenpiteiden nopeuttamiseksi. Näitä tietoja tulisi säilyttää järjestelmässä 10 vuoden ajan, jotta jäsenvaltiot voisivat samalla seurata sellaisten henkilöiden edelleen liikkumista, joille on jo jossakin jäsenvaltiossa myönnetty kansainvälistä suojelua. Poikkeuksena ovat sellaisten henkilöiden sormenjäljet, jotka eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua. Heidän sormenjälkiään tullaan säilyttämään enintään viisi vuotta. Nämä tiedot voidaan poistaa aikaisemmin vain mikäli henkilö saa jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden. Muutoksena on myös asetuksen määrittelemä sormenjälkien ja kasvokuvan ottamista koskevan ikärajan aleneminen 14 vuodesta 6 vuoteen. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojelun vahvistaminen. Tietokantaan tallennettuja tietoja voidaan tietyissä tilanteissa niin ikään jakaa kolmansien maiden kanssa asianomaisten henkilöiden takaisinoton helpottamiseksi. Asetuksessa on uutena seikkana myös jäsenvaltioiden mahdollisuus asettaa seuraamuksia, jos sormenjälkien ottamisesta kieltäydytään. Niiden muoto on jäsenvaltioiden harkintavallassa. Vähimmäisvaatimuksena on asianomaisten henkilöiden perusoikeuksien kunnioittaminen. Säilöönottoa tai muita pakkokeinoja olisi käytettävä tässä yhteydessä ainoastaan viimeisenä keinona. Ehdotus mahdollistaa lisäksi Eurodac-järjestelmän yhdistämisen Schengenin tietojärjestelmän (SIS), viisumitietojärjestelmän (VIS) sekä komission tämän vuoden huhtikuussa käynnistämään rajanylitystietojärjestelmän (EES) kaltaisiin muihin EU:n tietokantoihin. Vaikutus Tšekin tasavallan valtion budjettiin ja oikeusjärjestykseen Koska kyseessä on suoraan sovellettava lainsäädäntö, ei tällä hetkellä pidetä tarpeellisena huomioida ehdotettuja muutoksia Tšekin tasavallan oikeusjärjestyksessä. Mikäli Tšekin tasavalta päättää sisällyttää lainsäädäntöönsä yllä mainitut seuraamukset sormenjälkien ottamisesta kieltäytymisestä, sen tulisi päivittää asianomaisia säädöksiä. Oletamme, että keskitetysti rekisteröitävien tietojen luettelon laajentaminen lisää valtion talousarvion menoja, mikä edellyttää maassa käytössä olevien järjestelmien teknistä mukauttamista. Koska NP\ docx 13/18 PE v01-00

14 pakollisia tietoja on kerättävä useammista henkilöluokista, asianomaisten yksiköiden henkilöstön ja teknisen laitteiston tarve kasvaa. Tšekin hallituksen kanta: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) Tšekin hallitus toteaa, että se yleisesti ottaen hyväksyy sellaiset muutokset, jotka helpottavat menettelyjä ja parantavat Dublin-järjestelmän tehokkuutta. Se kuitenkin torjuu tiukasti pakollisen jakomekanismin käyttöönoton poikkeustilanteissa ja pyrkii poistamaan sen kokonaan tästä ehdotuksesta. Tšekin hallituksen pitkäaikaisen kannan mukaan tämä ajatus olisi tuettavissa vain mikäli jakomekanismi perustuisi vapaaehtoisuuteen samalla tavoin kuin esim. tilapäisen suojelun tarjoaminen 12. Hallitus torjuu myös täysin ajatuksen pakollisesta solidaarisuusmaksusta, joka liittyy suoraan jakomekanismiin. Kielteisen kantansa ohella Tšekin hallitus haluaa käynnistää rakentavan vuoropuhelun niistä ehdotuksen osista, jotka voisivat edistää Dublin-sääntöjen parempaa toimivuutta ja jotka se katsoo hyödyllisiksi. Ehdotus Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta Tšekin hallitus tukee EASO:n toimivaltuuksien laajentamista sillä varauksella, että tämän tulisi käsittää vain vapaaehtoista käytännön yhteistyötä sekä turvapaikkajärjestelmien vapaaehtoista yhteensovittamista vaihtamalla jäsenvaltioiden välillä hyviä käytäntöjä sekä laatimalla yhteisen turvapaikkajärjestelmän yhdenmukaistamiseen tähtääviä esityksiä. Se kuitenkin tukee viraston roolin vahvistamista suhteessa sellaisiin jäsenvaltioihin, joihin kohdistuu merkittäviä maahanmuuttopaineita (Frontexin mallin tavoin). Se suhtautuu tietyllä varauksella viraston mahdollisuuksiin ryhtyä oma-aloitteisesti toimiin tietyssä jäsenvaltiossa, sillä se katsoo, että kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä olisi säilytettävä kansallinen toimivalta. Se ei myöskään tue jäsenvaltioille ehdotettua velvollisuutta noudattaa viraston alkuperämaita koskevia yhteisiä analyyseja tai standardoituja menettelyjä. Viraston roolin vahvistamisen vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmien seurannassa ja arvioinnissa tulisi kohdistua ensisijaisesti niihin jäsenvaltioihin, joissa on pitkään ilmennyt näihin liittyviä puutteita. Sitä ei tulisi ymmärtää kaikkiin jäsenvaltioihin kohdistuvana kattavana ja jatkuvana seurantana. Tšekin hallitus huomauttaa velvoitteesta kerätä tietoja ja vaihtaa niitä viraston kanssa, että on välttämätöntä saavuttaa tasapaino toimivaltaisten kansallisten vastuuelinten hallinnollisen kuormituksen sekä tietojen avulla saavutettavan lisäarvon välillä. Järjestelmä ei myöskään saisi olla päällekkäinen muiden EU:n tämän alan tiedonkeruu- ja arviointimekanismien kanssa. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta (uudelleenlaadittu) 12 Ks. vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20. heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY 25 artikla. PE v /18 NP\ docx

15 Tšekin hallitus suhtautuu myönteisesti esitettyyn ehdotukseen ja tukee sitä. Esitetyt muutokset heijastavat vaatimuksia, joita se on itsekin pyrkinyt aiemmin edistämään eikä se siksi aio esittää mitään merkittävämpiä varaumia. Se pyrkii erityisesti edistämään Eurodac-järjestelmän laajentamista käsittämään myös EU:n alueella laittomasti oleskelevia henkilöitä koskevan tietojenvaihdon. Hallitus pitää tervetulleena siinä järjestelmän sisältämien tietojen vaihtoa kolmansien maiden kanssa laittomien maahanmuuttajien palauttamisen nopeuttamiseksi ja on sitä mieltä, että kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö voisi tässä yhteydessä käsittää myös maahanmuuttovirtojen tunnistamista ja seurantaa koskevaa tietojenvaihtoa. Tšekin hallituksen mukaan se voi hyväksyä biometristen tietojen keräämisen ikärajan alentamisen sillä edellytyksellä, että selvitetään, kuinka menettelyä mukautetaan teknisesti, jotta mahdollistetaan vertailtavuus. Se kuitenkin tulee painokkaasti vaatimaan tämän ehdotuksen johdonmukaisuutta edellä mainitun Dublinasetuksen tarkistamisen kanssa. Kummastakin ehdotuksesta löytyy nimittäin erilaisia epäjohdonmukaisuuksia ja soveltamiseen liittyviä puutteita. Ehdotuksen käsittelyn aikataulu unionin toimielimissä: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) Ehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä edennyt valiokuntavaiheeseen. Asiasta vastaavaksi valiokunnaksi on määritelty kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Lausuntoa pyydetään myös budjettivaliokunnalta (BUDG), ulkoasiainvaliokunnalta (AFET) sekä oikeudellisten asioiden valiokunnalta (JURI). Ensimmäinen täysistuntokeskustelu ehdotuksesta käytiin toukokuun alussa välittömästi komission esittelyn jälkeen. Siinä ilmaistiin yleinen tuki Dublinin järjestelmän perusteelliselle tarkistamiselle, jakomekanismin käyttöönotto poikkeustilanteita varten mukaan lukien. Niin ikään neuvostossa ehdotuksen käsittely on vasta alkanut. Tietyt jäsenvaltiot ovat jo avoimesti ilmoittaneet tukevansa tätä aloitetta (Belgia, Bulgaria, Kypros, Saksa ja Itävalta). Kielteisen kannan ovat Tšekin tasavallan lisäksi ilmaisseet Unkari, Puola, Slovakia, Liettua, Latvia, Viro, Tanska sekä Iso-Britannia, jotka vastustavat korjaavan jakomekanismin käyttöönottoa. Tämän aloitteen käsittelyn yksityiskohtaisempi aikataulu ei toistaiseksi ole tiedossa. Odotettavissa ovat kuitenkin hankalat ja aikaa vievät neuvottelut. Ehdotus Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta Ehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä edennyt valiokuntavaiheeseen. Asiasta vastaavaksi valiokunnaksi on määritelty kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Lausuntoa pyydetään myös budjettivaliokunnalta (BUDG), ulkoasiainvaliokunnalta (AFET) sekä kehitysvaliokunnalta (DEVE). Neuvosto on vasta aloittanut ehdotuksen käsittelyn eikä neuvottelujen yksityiskohtaisempi aikataulu ole tällä hetkellä tiedossa. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta (uudelleenlaadittu) Ehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä edennyt valiokuntavaiheeseen. NP\ docx 15/18 PE v01-00

16 Asiasta vastaavaksi valiokunnaksi on määritelty kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Lausuntoa pyydetään myös budjettivaliokunnalta (BUDG), ulkoasiainvaliokunnalta (AFET) sekä oikeudellisten asioiden valiokunnalta (JURI). Neuvosto on vasta aloittanut ehdotuksen käsittelyn eikä neuvottelujen yksityiskohtaisempi aikataulu ole tällä hetkellä tiedossa. Päätelmät: Eurooppa-asioiden valiokunta, joka 1. tukee täysin Tšekin tasavallan hallituksen asiakirjasta COM(2016)0270 lopullinen, annettu 1. kesäkuuta 2016, antamaa kantaa: 2. suhtautuu pitkäaikaisen kantansa mukaisesti myönteisesti siinä esitettyihin aloitteisin, joiden tarkoituksena on Dublin-järjestelmän kokonaisvaltainen tehostaminen, jotta se olisi toimintakykyinen myös tilanteissa, joissa kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvaa huomattavasti; kannattaa myös aloitteita, joilla pyritään ehkäisemään jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmän tarkoitushakuista hyväksikäyttöä sekä edelleen liikkumista; 3. torjuu painokkaasti komission ehdotuksen nk. korjaavan jakomekanismin käyttöönotosta, johon liittyisi solidaarisuusmaksu, pitäen näitä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen vastaisina; 4. antaa perussopimuksiin liitetyn, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukaisesti perustellun lausunnon, jota se perustelee seuraavasti: a) Viime vuoden syyskuussa komissio pyrki ensimmäisen kerran perustamaan kriisitilanteen siirtomekanismin Dublin-asetusta muuttamalla (COM(2015)0450 final). Komissio ei ole tälläkään kertaa pystynyt perustelemaan riittävän hyvin tämän EU:n tason mekanismin käyttöönoton välttämättömyyttä, vaan on vain todennut, että oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä voidaan saavuttaa vain EU:n tasolla sovittujen toimenpiteiden kautta. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 5 artiklan mukaisesti kaikkiin esityksiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi olisi liitettävä selvitys, jonka sisältämien yksityiskohtaisten tietojen perusteella toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista voidaan arvioida. Komissio ei onnistunut vakuuttamaan valiokuntaa ehdotettujen toimenpiteiden tarpeellisuudesta antamillaan perusteluilla, koska mekanismi on luonteeltaan pysyvä ja pakollinen, siitä huolimatta etteivät kaksi unionin aikaisemmin hyväksymät turvapaikanhakijoiden väliaikaiset jakomekanismit toimi. b) Kolmansien maiden kansalaisten äkillisestä joukoittaisesta maahantulosta aiheutuvat kriisitilanteet yksittäisissä jäsenvaltioissa voidaan lisäksi ratkaista SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan nojalla. Se sallii yksittäistapauksissa väliaikaiset toimet kyseisissä maissa. Niiden hyväksyminen edellyttää kussakin tapauksessa suostumusta neuvostolta, joka päättää asiasta määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan. Komission valitsema oikeusperusta ei kuitenkaan millään tavalla sovellu kriisitilanteiden ratkaisemiseen. Päinvastoin, sillä pyritään hallitsemaan normaaleja muuttovirtoja ja mahdollistetaan tiettyjen sellaisten hätätilanteessa toteutettavien toimien hyväksyminen, jotka ovat poikkeuksena tältä pohjalta hyväksyttyihin sääntöihin kriisitilanteessa. Kriisienaikaisen jakomekanismin PE v /18 NP\ docx