Painehaavariskimittarit tukena painehaavariskin arvioinnissa
|
|
- Asta Aaltonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Painehaavariskimittarit tukena painehaavariskin arvioinnissa Marja-Leena Peltonen sh, th, haavahoidon asiantuntijasairaanhoitaja Seinäjoen keskussairaala Kirurgian- ja ortopedian poliklinikka
2 Potilaan painehaavariskin arviointi Tehdään heti potilaan saavuttua hoitoon tai viimeistään kahdeksan tunnin kuluttua hoitoon saapumisesta ( Hotus 2015, Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä) Arviointi tehdään aina kliinisesti arvioiden Apuna/tukena validoitu riskimittari Kliinisessä arvioinnissa huomioidaan Fyysinen aktiivisuus, liikuntakyky Ihon kunto ja tunto, kattava ihon kunnon tarkistus, kudoksen kiinteys- ja lämpöerot, vitaalireaktio Ihon kosteus, kitka Ruumiinlämpö Verenkierto ja hapettuminen Ravitsemustila Kehon muodot, mahdolliset virheasennot, kontraktuurat, spastisuus Paikalliset verenkiertoa heikentävät tekijät Terveydentila, perussairaudet, tupakointi Ikä Psyykkiset tekijät
3 Pelkkään riskimittariin ei voi luottaa arviointia tehtäessä Huom! Riskimittarit eri potilasryhmille => valitaan arviointimittari, joka soveltuu kyseisen potilaan tilanteeseen: akuutisti sairastuneet, pitkäaikaissairaat, leikkauspotilaat, tehohoidossa olevat potilaat, lapsipotilaat, vastasyntyneet Painehaavariski arvioidaan uudelleen aina, mikäli potilaan tilassa tapahtuu jokin muutos Tietojen kirjaaminen Painehaavanehkäisysuunnitelma Todettu riski => toimenpiteet! Mittarin käytöllä ja arvioinnilla ei ole merkitystä, ellei se johda toimenpiteisiin painehaavariskitekijöiden vähentämiseksi Hoitohenkilökunnan koulutus kliinisen arvioinnin tekemiseen ja painehaavariskin tunnistamiseen
4 Painehaavariskiluokitusmittareita Bradenin riskiluokitusmittari ( engl.braden Scale for Bredicting Pressure Sore Risk ) Vuodelta 1988 Eniten tutkittu Tunnetuin Huom! Braden QD lasten painehaavariskin arviointiin Erityisesti akuutisti sairastuneet Kuusi osatekijää: tuntoaisti Kosteus Aktiivisuus Liikkuvuus Ravitsemus Kitka ja kudosten venyminen
5 TUNTOAISTI Reagointi paineesta johtuvaan epämukavuuden tunteeseen 1. TÄYSIN RAJOITTUNUT Ei reagoi lainkaan kipuun (esim. ei sävähdä tai tartu kiinni) tajunnan heikentymisen tai rauhoittavan lääkityksen vuoksi. TAI Kiputunto rajoittunutta suurimmassa osassa kehoa. BRADEN ASTEIKKO 2.HYVIN RAJOITTUNUT Reagoi vain kipuun. Pystyy ilmaiseen kivun ja epämukavuuden tunteen vain valittamalla tai rauhattomana käytöksenä TAI Tuntopuutos rajoittaa kivun tai epämukavuuden aistimista yli puolessa kehon osista 3. HIEMAN RAJOITTUNUT Reagoi puheeseen, muttei aina pysty ilmaisemaan omaa epämukavuuttaan tai tunne tarvetta vaihtaa asentoa. TAI Tuntopuutos rajoittaa kivun ja epämukavuuden tunnetta yhdessä tai kahdessa raajassa. 4. NORMAALI Reagoi puheeseen. Tunto normaali. Kykenee tuntemaan ja ilmaisemaan sekä kipua että epämukavuutta. Vaihtaa itsenäisesti asentoa KOSTEUS Ihon kosteus 1. JATKUVASTI KOSTEA Iho pysyy koko ajan kosteana (hiki, virtsa, tms. erite). Aina potilasta liikutettaessa havaitaan kosteutta. 2. ERITTÄIN KOSTEA Iho on usein, muttei aina, kostea. Petivaatteet ja pyjama täytyy vaihtaa vähintään kerran jokaisen työvuoron aikana (8h). 3. SATUNNAISESTI KOSTEA Iho on ajoittain kostea. Petivaatteet ja pyjama täytyy vaihtaa kerran vuorokaudessa 4. HARVOIN KOSTEA Iho on tavallisesti kuiva. Petivaatteet ja pyjama vaihdetaan tavanomaisin väliajoin AKTIIVISUUS Fyysisen toiminta kyvyn vertailuaste 1. VUODEPOTILAS Hoidetaan vuoteessa 2. ISTUMAKYKYINEN Kävelykyky huonoa tai puuttuu kokonaan. Ei pysty kannattamaan painoaan tai tarvitsee apua siirtymisessä tuoliin tai pyörätuoliin 3. KÄVELEE SILLOIN TÄLLÖIN Kävelee silloin tällöin päivän aikana ilman apua tai autettuna, mutta hyvin lyhyitä matkoja. Viettää enimmän ajastaan sängyssä tai tuolissa. 4. KÄVELEE SÄÄNNÖLLISESTI Kykenee merkittäviin ja toistuviin asennonmuutoksiin ilman ulkopuolista apua
6 LIIKKUVUUS Kyky muuttaa ja hallita kehon asentoa 1. EI PYSTY LAINKAAN ILMAN APUA LIIKKUMAAN TAI LIIKUTTAMAAN RAAJOJAAN. 2. ISTUMAKYKYINEN Kykenee satunnaisesti liikuttamaan vähän kehoaan tai raajojaan, muttei kykene toistuviin merkityksellisiin asennonmuutoksiin ilman apua. 3. LIIKKUMINEN VÄHÄN RAJOITTUNUTTA. Kykenee itsenäisesti toistuviin, vaikkakin vähäisiin, kehon tai raajojen asennonmuutoksiin. 4. LIIKKUMINEN NORMAALIA Kykenee merkittäviin ja toistuviin asennonmuutoksiin ilman ulkopuolista apua. RAVITSEMUS Perusruokamäärän saanti 1. HYVIN HUONO Ei syö koskaan koko ateriaa. Harvoin syö 1/3 tarjotusta ruoasta. Syö kaksi annosta (liha- tai maitotuotteet) tai vähemmän proteiinia päivässä. Ei ota nestemäisiä lisäravintovalmiste ita. TAI Ei syö mitään muuta kuin kirkkaita nesteitä suun kautta, tai on täydellinen parenteraalinen ravitsemus yli 5 vrk 2. TODENNÄKÖISESTI RIITTÄMÄTÖN Syö harvoin koko ateria ja syö yleensä vain 1/2 tarjotusta ruoasta. Syö vain kolme annosta (liha- tai maitotuotteet) proteiinia päivässä. Ottaa silloin tällöin lisäravintovalmisteita. TAI Ei saa normaalia määrää ravintoa nestemäisestä tai ravinnonsiirtoletkuruo asta. 3. RIITTÄVÄ Syö yli puolet aterioista. Syö neljä annosta proteiinipitoista ruokaa päivässä (lihatai maitotuotteet). TAI Saa ravintonsa ravintosiirtoletkun kautta tai suonensisäisesti, jolloin mahdollisesti ravitsemustarpeen saanti on riittävä. 4. ERINOMAINEN Syö suurimman osan jokaisesta ateriasta. Syö aina tarjotut ateriat. Syö yleensä 4 annosta liha- tai maitotuotteita. Ei tarvitse lisäravintovalmisteita
7 KUDOKSEN VENYMINEN JA LEIKKAUSVOIMAT 1. MERKITTÄVÄ ONGELMA Tarvitsee paljon apua liikuttamisessa. Nostaminen on mahdotonta ilman liu uttamista lakanoita vasten. Valahtaa usein kasaan tuolissa tai sängyssä istuessa eikä pysty itse korjaamaan asentoaan. Kudoksiin kohdistuu jatkuvaa venytystä ja hankausta spastisuuden, kontraktuurien tai levottomuuden vuoksi. 2. MAHDOLLINEN ONGELMA Liikkuu sujuvasti tai tarvitsee vain vähän apua liikkumiseen. Liikkuessa iho luultavasti hankautuu lakanoita, tuolia, laitoja tai muita apuvälineitä vasten. Pystyy pitämään suhteellisen hyvin asennon tuolissa tai sängyssä. Mahdollisesti silloin tällöin valuu kuitenkin jossakin määrin kasaan. 3. EI HAVAITTAVAA ONGELMAA Liikkuu sängyssä tai tuolissa itsenäisesti ja omaa riittävästi lihasvoimia itsensä nostamiseen, ei hankausta siirryttäessä toiseen asentoon. Ylläpitää hyvin asennon vuoteessa ja tuolissa. PISTEMÄÄRÄT: Riski on olemassa: Riski on kohtalainen: Riski on suuri: Riski on erittäin suuri: < 9
8 Jackson ja Cubbin painehaavariskimittari - Kehitetty tunnistamaan tehohoidossa olevien potilaiden painehaavariskiä - Ensimmäinen arvio mahdollisimman pian potilaan saavuttua hoitoon tehoosastolle - Arvioidaan kerran vuorokaudessa - 12 alaluokkaa ( kts. Taulukko) - Taustasairaudet- luokassa kaikkia sairauksia ei ole lueteltu - Riskiarvio perustuu hoitajan arvioon - Vaikeutena painon ja kudosten kunto-luokan yhtenäinen arviointi
9 The revised Jackson 1999./Cubbin pressure area risk calculat or. Suomennos: Maarit Aht iala Pisteet ikä Paino, kudosten kunto Taustasairaudet, jotka vaikuttavat tämän hetkiseen kuntoon Ihon kunto Vireys Liikuntakyky 4 <40 Normaali-painoinen Ei mitään Ehjä iho Hereillä ja pirteä Ylipainoinen Lieviä Punoittavia ihoalueita (ihon rikkoontumisen uhka) Kiihtynyt/ levoton/ sekava Kävelee autettuna Hyvin rajoittunut liikuntakyky, kuitenkin istuma-kykyinen Kakektinen Vakavia Hankautunut/ hiertynyt iho ( pinnallisia vaurioita) Apaattinen/ rauhoitettu lääkkeillä, kuitenkin vastaa kysymyksiin Liikumaton, mutta kestää asentovaihdot 1 >70 Mikä tahansa ylläolevista ja kudosturvotusta Erittäin vakavia Nekroottinen/erittä vä/syvä haava Tajuton/ reagoimaton/h alvaantunut ja rauhoitettu lääkkeillä Ei kestä asennonvaihtoa/ hoidetaan vatsallaan
10 Pisteet Hemodynamiikka Hengitys Hapen tarve Ravitsemus Pidätyskyvyttömyys Hygienia 4 Vakaa(stabiili)ilman inotrooppista lääkitystä Itsestään tapahtuva, spontaani Tarvitsee < 40 % happea, hapetus vakaa liikutettaessa Perusruokavali o ja nesteet p.o. Ei ongelmia /virtsaamattomu us(anuria /katetrisoitu) omatoiminen 3 Vakaa inotrooppisella lääkityksellä Noninvasiivinen hengityslaitehoito CPAP/BiBAP Tarvitsee 40-60% happea liikkuessa /liikutettaessa Kevyt ruokavalio, nesteet p.o. Enteraalinen ravitsemus Virtsainkontinenssi, runsas hikoilu Tarvitsee apua 2 Epävakaa (epästabiili) ilman inotrooppista lääkitystä Invasiivinen hengityslaitehoito Tarvitsee 40-60% happea. Vakaat verikaasuarvot, saturaatio laskee liikuteltaessa Parenteraalinen ravitsemus (i.v.) Ulosteincontinenssi /satunnainen ripuli Tarvitsee paljon apua 1 Epävakaa inotroopin kanssa Invasiivinen hengityslaitehoito, ( ei hengitä itse) Tarvitsee happea > 60 %. Kyvytön ylläpitämään arteriaverikaasuarvoja, saturaatio laskee levossa Vain kirkkaita i.v.nesteitä Virtsa-ja ulosteincontinenssi /pitkittynyt ripuli Täysin avustettava
11 Arviointimittariin liittyvä ohje taustasairauksista, jotka vaikuttavat tämän hetkiseen kuntoon* 4 pistettä ei mitään taustasairauksia Helvi HietanenMaarit Ahtiala ja Helvi Hietanen 3 pistettä ihosairauksia paineherkillä alueilla pistettä ihosairauksia paineherkillä alueilla 2 pistettä DM II, COPD, steroidi-lääkitys, reuma, sydämen vajaatoiminta, autoimmuunisairaus 21 pistettä DM II, I, perifeerinen COPD,steroidi-lääkitys,reuma, verisuonisairaus, löydetty sydämen lattialta vajaatoiminta, makaamasta (ennen sairaalaan autoimmuunisairaus tuloa), aitiopaineoireyhtymä 1 piste DM I, perifeerinen verisuonisairaus,löydetty lattialta makaamasta(ennen sairaalaan tuloa), aitiopaineoireyhtymä Laske riskipisteet ensin yhteen ja vähennä tarvittaessa 1 piste jokaisesta kohdasta a-c, jos potilas a) on ollut leikkauksessa tai tietokonekuvauksessa (CT, MRI) viimeisen 48 tunnin aikana b) on saanut verivalmisteita c) on hypoterminen Pistemäärät Enimmäispistemäärä on 48/48 Alaluokasta annetaan 1-4 riskipistettä Riski on korkea: 29 tai alhaisempi pistemäärä. Mitä pienemmät riskipisteetovat, sitä suurempi riski hänellä on saada painehaava
12 Nortonin riskiluokitusmittari (engl. The Norton Scale)
13 Shape Risk Scale (SRS) Kehittänyt sisätautiopin dosentti Esa Soppi Uusin suomalainen riskimittari Arviointiperusteina: Vartalomalli Painoindeksi( BMI) Fyysinen aktiivisuus ja liikkuvuus Tajunnantaso Tuntoaisti Ruumiinlämpö Käytettäväksi Bradenin rinnalla Toistaiseksi vain tutkimuskäytössä Ei vielä validi mittari
14 Shape Risk Scale (SRS) ( Soppi E.)
15 Muita työkaluja painehaavariskin arvioon HUS- painehaavaryhmän kehittämä työkalu ns. HUS-malli Testattu 4000 potilaalla Riskiarvio perustuu potilaan liikuntakykyyn, ihonkuntoon ja tuntoon Soveltuu vuodeosaston ja päivystyksen potilaille Nopea, helppokäyttöinen Ohjaa ehkäiseviin toimenpiteisiin
16 Duodecim Oppiportti; Estä painehaava-verkkokurssi ; Heikkilä A., Juutilainen V. jne... Voimakkaasti rajoittunut liikuntakyky SUURI RISKI Rajoittunut liikuntakyky tai hauras iho tai tuntopuutos KESKISUURI RISKI Ei liikuntarajoitteita ja hyväkuntoinen iho PIENI RISKI
17 Miten ennaltaehkäisyä voitaisiin sinun työyksikössäsi toteuttaa? Arvioidaan painehaavariski aina potilaan tullessa hoitoon => tarvittavat kevennysapuvälineet Ihon kunnon tarkistus päivittäin Kirjataan Valmiit fraasit esimerkiksi kudoseheyskohtaan: Painehaavariski: liikuntakyy ihon kunto ihon tunto ravitsemus Nimetään vastuuhenkilöt Mikäli potilaalle ilmaantuu painehaava/painevaurio => ryhmämeeting => mikä meni pieleen? => korjaustoimet => kirjataan, arvioidaan korjaustoimenpiteiden vaikutusta Kouluttautuminen Duodecim Oppiportti oppiportti.fi => Estä painehaava - verkkokurssi
18
19
20 Lähteet Haavahoidon periaatteet 2012; Juutilainen, Hietanen 19.4.Painehaavojen ehkäisy, Hietanen H Jackson ja Cubb painehaavariskin arviointimittari, Hietanen H., Ahtiala M. Braden Scale for Bredicting Pressure Sore Risk ; Braden, Bengström Shape Risk Scale (SRS) ; Soppi E. Duodecim Oppiportti; Estä painehaava-verkkokurssi ; Heikkilä A.,Juutilainen V., Kavola H.,Kivelä A., Kuokkanen O., Lagus H. Leppäniemi E., Mäntymäki J. Orell-Kotikangas, Pukki T., Saine L. Suomen Haavanhoitoyhdistys, SHHY, Painehaavahelpperi
PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala
PAINE (p) p= F A p= massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala 2 3 4 5 6 7 Mukaeltu BRADEN - painehaavariskiluokitus 1 2 3 4 paineen kesto & voimakkuus FYYSINEN AKTIIVI- SUUS KYKY MUUTTAA KEHON ASENTOA
LisätiedotHUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy
HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy 13.1.2016 ja 3.2.2016 Vuokko Pihlainen Hus-materiaali Anniina Heikkilä, kehittämispäällikkö, HUS HUS-malli Testanneet kahta toimintamallia Laaja
LisätiedotPAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015
PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 Hoitotyön keinot ehkäistä painehaavoja, käytännön näkökulma Erja Laitinen Sairaanhoitaja os.34, Esshp Tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua painehaavan
LisätiedotQUATTRO PLUS 3T. Aktiivinen patjajärjestelmä minimipaineominasuudella painehaavojen hoitoon ja ehkäisyyn erittäin korkeariskisille käyttäjille
QUATTRO PLUS 3T Aktiivinen patjajärjestelmä minimipaineominasuudella painehaavojen hoitoon ja ehkäisyyn erittäin korkeariskisille käyttäjille Käyttöohje NUOLIPAINIKKEILLA VOI VALITA SEURAAVAT TOIMINNOT:
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotASENTOHOITO PAINEHAAVOJEN EHKÄISYSSÄ VUODEOSASTOLLA PAULA PALONIEMI, SH, TTM. OS. A21
ASENTOHOITO PAINEHAAVOJEN EHKÄISYSSÄ VUODEOSASTOLLA PAULA PALONIEMI, SH, TTM. OS. A21 ASENTOHOIDON MERKITYS - PALJON POTILAITA, JOTKA RISKIRYHMÄSSÄ PAINEHAAVARISKIN SUHTEEN - ASENTOHOITO ON AVAINASEMASSA
LisätiedotPainehaavojen kirurginen hoito
Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotRavitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus
Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Perustieto Määritelmä Yleisyys Syyt Havainnointi Hoito Syventävä tieto Seuraukset Ravintoaineet Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Virheravitsemus: ravinnonsaanti
LisätiedotHaavapotilaan ravitsemus
Haavapotilaan ravitsemus Haavamessut 1.11.2017 Ravitsemusterapeutit Kati Venäläinen, Timo Valkonen ja Riikka Manninen Hyvän ravitsemuksen merkitys * Parantaa potilaan elämänlaatua: jaksaminen, mieliala,
LisätiedotPainehaavojen riskiluokitusmittareiden kartoitus
Tania Virtanen Painehaavojen riskiluokitusmittareiden kartoitus Kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Kliinisen asiantuntijuuden koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.11.2013 Tiivistelmä Tekijä(t)
LisätiedotYLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA
YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA - Vai voitaisiinko sitä ennakoida? Petra Kupari, apulaisosastonhoitaja/ensihoitaja YAMK, Malmi PPKL Helsinki 26.10.2016 PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ MITEN TUNNISTAA VAARAN
LisätiedotAnni Kaunisto KIRJALLISUUSKATSAUS PAINEHAAVARISKIN ENNALTAEHKÄISYYN, ARVIOINTIIN JA RISKILUOKITUSMITTAREIDEN KÄYTTÖÖN
Anni Kaunisto KIRJALLISUUSKATSAUS PAINEHAAVARISKIN ENNALTAEHKÄISYYN, ARVIOINTIIN JA RISKILUOKITUSMITTAREIDEN KÄYTTÖÖN Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2014 KIRJALLISUUSKATSAUS
LisätiedotHOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ SYSTEMAATTISESTA PAINEHAAVARISKIN ARVIOINNISTA
HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ SYSTEMAATTISESTA PAINEHAAVARISKIN ARVIOINNISTA Tiia Stenroos Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotPainehaavojen kirurginen hoito
Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 1.11.2017 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai
LisätiedotPolven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info
Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotAsentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto
Asentohoito Painehaavojen ennaltaehkäisy Fysioterapeutti Jarna Erjala 21.11.2016 Asennon vaihto Kyseessä on sisäinen puolustusmekanismi myös terveillä! Kun painaa, sattuu, puutuu, pistelee, väsyy, puristaa
LisätiedotSinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.
1 (6) OSAAVA VIERIHOITAJA Vierihoitajalla tarkoitetaan tässä sitä, että potilaalla on jatkuva, ympärivuorokautinen hoito/valvonta, jonka toteuttaa kyseistä potilasta hoitamaan kutsuttu hoitaja. Hoitajalla
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotHoitosuositus. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin. 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa havaitsematta. Kuva: Shutterstock Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä Hoitosuositukset ovat
LisätiedotVarhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula
Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula VARHAINEN MOBILISAATIO vs. LIIKKUMATTOMUUS Varhainen mobilisaatio tarkoittaa varhaista
LisätiedotSiirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012
Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos
LisätiedotJohdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.
Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN
IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN Tee ikääntyneelle MNA-testi. Jos seulonnan kokonaispistemäärä on 11 tai vähemmän, tee myös arviointiosa. Kotihoidossa ja asumispalveluissa testi tehdään RAI-arvioinnin
LisätiedotNutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011
NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui
LisätiedotPainehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen kansallisen suosituksen laadinta
NÄYTTÖ ELÄÄ - Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen, HOTUS ja KYS Painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen kansallisen suosituksen laadinta, ESH, TtT, yliopisto-opettaja FinCC asiantuntijaryhmän
LisätiedotLiukulakanat hoitotyön apuvälineinä
Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotTERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotIäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )
Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotTERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen
LisätiedotTUNNISTANKO PAINEHAAVAN?
1 (42) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TUNNISTANKO PAINEHAAVAN? Itsearviointilomake hoitajille T E K I J Ä / T : Ella Eirola Rosita Kettunen Emmi Roivas 2
LisätiedotYLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA
YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA 22.09.2017 YLEISIMMÄT TOIMENPITEET OLKAPÄÄ: INPINGEMENT OIREYHTYMÄN AVARRUS, ROTATOR CUFF SUTURATIO, HABITUELLI LUKSAATION KORJAUS, TEKONIVELLEIKKAUS(PERUS/KÄÄNTEINEN)
LisätiedotPainehaavaopas Hyvinkään terveyskeskussairaalan osasto 11 a:n henkilökunnalle
Painehaavaopas Hyvinkään terveyskeskussairaalan osasto 11 a:n henkilökunnalle Henttonen, Anniina Lehtonen, Daniela 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Painehaavaopas Hyvinkään terveyskeskussairaalan
LisätiedotAsentohoitotyynyt nyt -15 % Tarjous on voimassa KAMPANJAKOODI: HOPEKU0218 NUKKUMINEN ASENTOHOITOTYYNYT
NUKKUMINEN Suorakaidetyyny Voidaan käyttää istuvassa, puoli-istuvassa tai makaavassa asennossa Tyyny tukee potilaan asentoa ja vähentää kehon eri osiin kohdistuvaa painetta päästä varpaisiin NEG0881 XS
LisätiedotRavitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS
Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä
LisätiedotPäiväkirurgiset koulutuspäivät
Päiväkirurgiset koulutuspäivät Gynekologisen potilaan hoitoprosessi 21.9.2016 Salla Westman Gynekologiset potilaat leikkausjonoon 1. Lääkärin vastaanotolta naistentautien poliklinikalta 2. Erikoislääkärin
LisätiedotMiten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari
Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari 23.10.2017 Juha Laine, terveystalouspäällikkö Pfizer Oy Tutut asiat, joita ei tällä kertaa käsitellä Teho ja vaikuttavuus Kausaalisuhteen
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotHIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14
HIPEC-potilaan hoito Avanteenhoidon koulutuspäivät 1. 2.11.2018 Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 1 HIPEC Hyperthermic IntraPEritoneal Chemotherapy Hoitomuoto, jossa
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotSomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:
SomeBody -mittari Pvm: Nimi: Arvioi asteikolla 0-10 taitoasi ja osaamistasi seuraavissa väittämissä. Asteikon toinen ääripää (0) merkitsee, ettet tunnista väittämässä ilmaistua taitoa tai osaamista itsessäsi
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotPAINEHAAVOJEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PAINEHAAVOJEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY Kyselytutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan operatiivisissa yksiköissä TE- KIJÄ/T:
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotKaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa
Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT Kaatumisten ennaltaehkäisy ksshp:ssä Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT 1 Laki asiaa Terveydenhoitolain
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin
LisätiedotSairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..
Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotHoitohenkilökunnan osaaminen painehaavojen ehkäisemisessä
Jannica Sotkasiira, Mirva Tyrjälä Hoitohenkilökunnan osaaminen painehaavojen ehkäisemisessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja Hoitotyö Opinnäytetyö 20.4.2017 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
Lisätiedottekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun
Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena
LisätiedotPalliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa
Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa
LisätiedotLiikunta sydäninfarktin jälkeen
Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mielenterveyspalveluiden käyttäjä
Nimi: Henkilötunnus: OLKAA HYVÄ JA VASTATKAA KAIKKIIN KYSYMYKSIIN MERKITSEMÄLLÄ SELKEÄSTI SE VAIHTOEHTO JOKA VASTAA ELÄMÄNTILANNETTANNE PARHAITEN! VÄHINTÄÄN 12 KYSYMYKSEEN ON VASTATTAVA, JOTTA JÄRJESTELMÄ
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0
FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotRankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto
Rankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla 31.3.2017 Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto Päivystyspotilaan vastaanottaminen Tulohaastattelu: 1. Pyritään luomaan mahdollisimman rauhallinen ilmapiiri. 2. Kysytään
LisätiedotPainehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen
Painehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen 1 SHHY ry suosittelee käytettävän painehaava Pressure ulcer Pressure injury Pressure sore Decubitus Decubiti Decubitus ulcer Trophic ulcer Bed sore Ischaemic
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.5.2018 Taltionumero 2551 Diaarinumero 1202/2/17 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotJuhani K. Kysymyksiä ja vastauksia Kysymykset esitettiin Juhanille etukäteen. Juhani vastasi niihin sähköpostilla.
Juhani K Kysymyksiä ja vastauksia Kysymykset esitettiin Juhanille etukäteen. Juhani vastasi niihin sähköpostilla. MediMattressin myyntikokouksen osallistujat vierailevat Juhanin luona pe 20.3.2009. 1.
Lisätiedotprojekti ( ) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle Tarja Puustinen projektipäällikkö muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.
Tarja Puustinen projektipäällikkö projekti (2014 2017) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.fi RAVITSEMUSSUOSITUKSET IKÄÄNTYNEILLE Valtion ravitsemusneuvottelukunta
LisätiedotHarjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet
Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
Lisätiedotrh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä
rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotHoitokodin hoitajien kokemukset painehaavojen ennaltaehkäisemisestä
Hoitokodin hoitajien kokemukset painehaavojen ennaltaehkäisemisestä Laatikainen, Miia Siltaloppi, Ulla 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Hoitokodin hoitajien kokemukset painehaavojen ennaltaehkäisemisestä
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotKuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna
Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotJenni Mäntylä HOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ JA OMASTA AMMATTITAIDOSTAAN ENNALTAEHKÄISYN OSA- ALUEILLA
Jenni Mäntylä HOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ JA OMASTA AMMATTITAIDOSTAAN ENNALTAEHKÄISYN OSA- ALUEILLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotPakkanen Jutta, Tossavainen Laura SAIRAANHOITAJIEN KÄYTTÄMÄT HOITOTYÖN TOIMINNOT PAINE- HAAVAN VARHAISESSA TUNNISTAMISESSA JA ENNALTAEHKÄISEMISSÄ
Pakkanen Jutta, Tossavainen Laura SAIRAANHOITAJIEN KÄYTTÄMÄT HOITOTYÖN TOIMINNOT PAINE- HAAVAN VARHAISESSA TUNNISTAMISESSA JA ENNALTAEHKÄISEMISSÄ Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotSairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info
Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen
LisätiedotALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA
ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki
LisätiedotAsukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä
Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä 2013-2017 Riitta Saarela, FT; Helena Soini, dos; Seija Muurinen, dos; Niina Savikko, dos; Taija Puranen, FT;
Lisätiedot