- kysymyksiä ja vastauksia

Transkriptio

1 Helmikuu KANNUSTAVA PERUSTULO - kysymyksiä ja vastauksia Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. (Suomen perustuslaki 19 ) Tässä esitetyssä mallissa on luonnehdittu Keskustan Keskusta haluaa, että perusturva on vahva, kannustava tahtotilaa, suuntaviivoja sille, mihin järjestelmää tulisi ja yksinkertainen - mahdollisimman monessa elämän- kehittää. tilanteessa. Tärkeintä on työtehtävien vastaanottamisen kannus- Turvan pitää mahdollistaa nousemisen perusturvasta tavuus, mikä edellyttää nykyjärjestelmän merkittävää takaisin työelämään. Meidän on päästävä pois monin yksinkertaistamista. paikoin alaspäin painavasta nykymallista. Työelämä on muuttunut kausittaiseksi, pätkittäiseksi Mallimme kannustavasta perustulosta yksinkertais- ja yhä monimuotoisemmaksi. Sosiaaliturvaamme on taa ja yhtenäistää samansuuruisia sosiaalietuuksia ja uudistettava vastamaan ihmisten vaihtuvia elämänti- varmistaa, että kaikissa tilanteissa työn tekeminen on lanteita. tekijälleen myös taloudellisesti kannattavaa. Olemme siirtyneet jo monin osin pois sellaisesta työ- Uskomme, että nimenomaan ihmisen oma kokemus elämän mallista, jossa ollaan selkeästi joko töissä tai työssä onnistumisesta antaa paitsi taloudellisesti lisää työttömänä. mahdollisuuksia myös polun ponnistaa eteenpäin Nykyaikana työtön voi valmistautua täyttä vauhtia työttömyydestä. kohti tulevaa yritystoimintaa, opiskelija hoitaa alati Kannustava perustulo poistaa byrokratialoukkuja ja kasvavia työtehtäviä tai koti-isä pyörittää menestyvää voimaannuttaa ihmisiä osalliseksi yhteiskuntaan. yritystä. Tulevaisuuden työelämässä lyhyetkin työtehtävät ja -tulot on voitava ottaa vastaan ilman kohtuutonta byrokratiaa ja pelkoa ansiotason laskusta.

2 2 1. YHDISTETÄÄN TUET Yhdistetään saman suuruiset perusturvaetuudet yhteen uudeksi kannustavaksi perustuloksi. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, toimeentulotuen perusosa, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha yhteen. Perustulon saaminen edellyttää sen hakemista kertaalleen. Pienituloisuus oikeuttaa tukeen, joka vähenee tulojen kasvaessa. Opintoja vailla oleville nuorille ja maahanmuuttajille erityistoimia. Pidemmällä aikavälillä opiskelijat siirtyisivät järjestelmän piiriin. Tuensaajan on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. 2. KÄÄNTEINEN TULOVERO Tulorekisteri luo vuoden 2020 alusta lähtien perustan työtulojen, etuuksien ja verotuksen yhteensovittamiselle ja automatisoinnille. Tulorekisteri purkaa byrokratia- ja kannustinloukkuja, jolloin takaisinperintää ei synny. Perusturva, asumistuki ja verotus sovitetaan yhteen siten, että työn tekeminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä. Esim. vähintään 40 prosenttia verotuksen, perusturvan ja asumistuen vähentymisen yhteisvaikutus huomioiden. Perusturvaa hakeneen tulotason jäädessä matalaksi, maksetaan hänelle automattaisesti kuukausittain oikea määrä taloudellista tukea. 3. YKSI LUUKKU Työtulojen kasvaessa perustulo pienenee ja lopulta lakkaa. Palvelut yhdeltä luukulta omavirkailijalta, joka ohjaa läpi palveluiden. Ei pompottelua. Asiakas mukana palveluidensa sunnittelussa & päätöksenteossa. Parlamentaarinen valmistelu. Lähdetään liikkeelle käänteisen tuloveron kokeilulla. Hyödynnetään Toimi-hankkeen tuloksia. Keinoälyllä voidaan tunnistaa työvoima-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluita eniten tarvitsevat & panostaa heihin.

3 3 Mikä on kannustava perustulo? Malli koostuu kolmesta osasta: Nykyiset samansuuruiset perusetuudet yhdistetään yhdeksi samansuuruiseksi tueksi, perustuloksi. Yhdistettävät etuudet olisivat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa. Tukea maksetaan pienituloisille. Mahdollisuutta myös pienimmän kuntoutustuen sekä työkyvyttömyyseläkkeen liittämiseen järjestelmään on syytä selvittää. Työtulot, tuet sekä verotus yhteensovitetaan siten, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä. Työ- tai muiden tulojen kasvaessa myös pienituloisuuden perusteella maksettava perustulo pienenee ja liukuu vähitellen kokonaan pois. Etuuden saajan tarvitsemat palvelut uudistetaan asiakaslähtöisiksi. Asiakkaalle annetaan nykyistä enemmän päätäntävaltaa omiin työvoima-, kuntoutus- ja koulutuspalveluihin ammattitaitoisen omavirkailijan opastuksella. Pienituloisten eläkeikäisten turva on takuueläke. Se on perustuloa suurempi, eikä leikkaannu työtulojen myötä pois. Keskusta tavoittelee, että pidemmällä tähtäimellä myös opiskelijat voisivat siirtyä kannustavan perustulon piiriin. Pitääkö tukea hakea? Kyllä, tukea haettaisiin ensi alkuun. Koska kriteereiltään tuki on äärimmäisen yksinkertainen, on asiointi mahdollista tarvittaessa niin Kelan, työvoima- tai sosiaalipalveluiden kautta. Kuinka suuri perustulo olisi? Perustulo vastaisi nykyisten vähimmäispäivärahojen ja työmarkkinatuen suuruutta. Mikäli perustulo voidaan toteuttaa verottomana, olisi tulon määrä ilman ansaittuja lisätuloja n euroa kuukaudessa. Miten kannustava perustulo toimii? Perustuloa on alkuun haettava ja se myönnetään pienituloisuuden perusteella. Perustuloa saavaa kannustetaan ottamaan työtehtäviä vastaan takaamalla, että hänelle jää tekemästään työstä aina vähintään 40% käteen - verotus ja eri etuuksien leikkaantuminen huomioiden. Mikäli perustuloa hakeneen tulotaso jää liian matalaksi, maksetaan hänelle automaattisesti kuukausittain oikea määrä taloudellista tukea. Perustulo pienenee työtulojen kasvaessa. Kuka on oikeutettu tukeen? Perustuloon oikeuttaa pienituloisuus. Käytännössä järjestelmä koskee työmarkkinoille tulevia, pitkäaikaistyöttömiä ja pienimmillä vanhempain tai sairauspäivärahalla olevia. Miten työtulojen, etuuksien ja verotuksen yhteensovittaminen käytännössä tehdään? Avain on kansallinen tulorekisteri. Rekisterin kautta voidaan reaaliaikaisesti tietää minkä verran hakijalla on ollut muita tuloja tai etuuksia. Tämän kautta tiedetään automaattisesti, kuinka suureen perustuloon hän on kunakin kuukautena oikeutettu. Samalla varmistetaan, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen aina vähintään 40 prosenttia verotuksen, perusturvan ja asumistuen vähentymisen yhteisvaikutus huomioiden. Reaaliaikainen tulojen seuranta mahdollistaa oikea-aikaisen tuen maksatuksen. Näin päästään eroon erittäin hankalasta tukien takaisinperinnästä. Tutkintoa vailla oleville nuorille sekä maahanmuuttajille säilytetään heitä koskevaa omaa lainsäädäntöä.

4 4 Onko tuki vastikkeellinen? Perustuloon voidaan liittää tarvittaessa vastikkeellisuutta edellyttäviä toimia työkyvyn osalta. Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta. Jo nykyisellään perusturvajärjestelmässämme on vastikkeeton osa. Nykyjärjestelmän ongelma kuitenkin on, että viimesijaisessa toimeentulotuessa ansaitut työtulot vähentävät toimeentulotukea lähes yksi yhteen 50 jälkeen. Onko tuki syyperusteinen? palveluiden. Asiakasta ei tule pompotella luukulta tai virkailijalta toiselle. Nimetty omavirkailija yhdellä asiakkaalle parhaiten soveltuvalla luukulla (KELA, työvoima- tai sosiaalipalvelu) hoitaisi yhteyksiä myös muihin asiakasta koskeviin palveluihin. Omavirkailijan malli vaatii Kelan, kunnan ja tulevan maakunnan vastuulla olevien palveluiden yhteensovittamista. Tämän kaltainen yhteispalvelumalli on jo käytössä Pohjois-Pohjanmaalla ja tulokset ovat lupaavia. Sosiaalipalveluiden osalta tulorekisteri mahdollistaa passiivisten, ammattihenkilön tukea tarvitsevien työttömien tunnistamisen keinoälyä käyttäen ja heihin panostamisen. Perustulon saamisen ehtona on pienituloisuus. Näin siis myös vanhemmuus, sairaus ja työkyvyttömyys oikeuttavat perustuloon. Olenko oikeutettu perustuloon, jos minulla on pääomatuloja? Perustuloa pienentäväksi katsotaan ansiotulot ja tietyn rajan ylittävät pääomatulot. Edellyttäkö kannustava perustulo työvoima- tai kuntoutuspalveluihin osallistumista? Perustuloon voidaan liittää tarvittaessa vastikkeellisuutta edellyttäviä toimia työkyvyn osalta. Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta. Työvoimapalveluiden tehokkuutta parantaisi asiakkaan nykyistä suurempi valta päättää omista palveluistaan. Tämä tapahtuisi ammattitaitoisen omavirkailijan opastuksella. Aiheuttaako tämä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan? Perustulon yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Voiko muut kuin Suomen kansalaiset saada perusturvaa? Perustuloa maksettaisiin asuinpaikan mukaan vain Suomeen. Maahanmuuttajille olisi edelleen olemassa omaa lainsäädäntöä mm. kieli- ja kotoutuspalveluiden osallistumisen varmistamiseksi. Verotetaanko saatua tukea? Lähtökohta on, että kansallisen tulorekisterin kautta olisi mahdollista luoda malli, jossa perustulo maksetaan verottomana. Malli on mahdollista toteuttaa myös verollisena, jolloin tuen määrässä tulee huomioida maksettavat verot. Tärkeää olisi siirtyä nimettyjen omavirkailijoiden käyttöön. Omavirkailija selvittäisi asiakkaan palvelutarpeen ja oikeudet ja ohjaisi asiakasta läpi eri

5 5 Missä kohtaa pelkästään uuden mallin varassa olevan tuki leikkaantuu kokonaan pois? Tämä on laskettavissa tuen määrästä ja leikkaantumisprosentista riippuen. On kuitenkin vaikea määritellä tuloksena kaikille toimivaa lukua, koska asumistuki ulottuu tätä korkeammille tulotasoille. Miten malli toteutettaisiin? Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin monimutkainen. Sen uudistaminen kannattaa tehdä pitkän ajan kuluessa, sopivissa paloissa. Keskusta kannattaa parlamentaarista valmistelua, joka mahdollistaisi jatkumon yli vaalikausien. Mitkä ovat nykyisen järjestelmän suurimmat ongelmat? Nykymallissa on useita eri tukia, yksin Kelalla kymmenittäin, joita kutakin haetaan eri perustein. Hakijan kannalta järjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Itse ansaitut työtulot vaikuttavat eri tavoin eri tukiin. Tämä tekee järjestelmästä erittäin vaikeasti ennakoitavan. Pelkona on erilaiset byrokratia- ja kannustinloukut, joiden vuoksi ei haluta ottaa vastaan työtä ongelmien pelossa. Ääritapauksissa lyhytaikaisen työn vastaanottaminen voi jopa laskea tulotasoa. Etenkin takautuva tukien takaisinperintä on erittäin suuri ongelma. Koska kyse on pienituloisista ihmisistä, on ansaitut työtulot ja liian suurina maksetut etuudet takaisinperintähetkellä jo käytetty. Työllistymistä edistävien palveluiden suurimmaksi ongelmaksi koetaan usein se, etteivät ne vastaa asiakkaan tarpeita. Yksittäiseen työllistämis- tai koulutustoimenpiteeseen määrääminen koetaan usein sanelevana ja motivaatiota laskevana. Mitkä ryhmät ovat erityisesti byrokratiatai kannustinloukossa? Osittaisen työllistymisen kannustimet ovat hyvät ansiosidonnaista päivärahaa saaville. He eivät tyypillisesti saa muita tulosidonnaisia etuuksia. Kannustimet jäävät heikoiksi etenkin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille. He saavat tyypillisesti tarveharkintaisia sosiaalietuuksia. Näitä ovat erityisesti yksinasuvat peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajat, jotka ovat useissa tapauksissa oikeutettuja sekä asumistukeen että toimeentulotukeen. Erityisesti toimeentulotuen tarveharkinta heikentää edelleen osa-aikaisen tai tilapäisen työn taloudellista houkuttelevuutta lyhyellä aikavälillä. Työttömyyden aikainen osa-aikatyöskentely on vähäistä työmarkkinatuen saajien joukossa. Mitä malli maksaa? Kannustavan perustulon kustannuksia ja työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida. Siksi on syytä edetä kokeilujen kautta. Kokeilujen kautta edeten saadaan riittävästi tietoa, jotta malli voidaan toteuttaa julkisen talouden kannalta kestävästi. Samantasoisten etuuksien yhtenäistämisellä ei sinänsä ole kustannusvaikutuksia. Nykyiseen toimeentulotukeen liittyvät muutokset merkitsevät samalla asumistuen tarpeen pienentymistä. Tätä suurempi vaikutus julkiseen talouteen tulee nykyistä kannustavammasta eri etuuksien, verotuksen sekä työtulojen yhteensovittamisesta. Lopulliset kansantaloudelliset vaikutukset selviävät vasta sen mukaan, miten uudistettu perusturva vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen: työtehtävien vastaanottamiseen, kuntoutumiseen ja työelämään mukaan pääsyyn. Kannustavalla perustulolla on mahdollista poistaa byrokratialoukkuja ja voimaannuttaa ihmisiä osalliseksi yhteiskuntaan. Tämän merkitystä on vaikea mitata rahassa. Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.