OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUPPAKATU 13 Kaavatunnus 01:175 LIITE , (1) 1. Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 14 tonttia 11. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa Kauppakadun varressa Yläkaupungin alueella. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutokseen laatiminen on aloitettu alueen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää asemakaavaa muutettavaan niin, että se mahdollistaisi kahdeksankerroksisen (3400 kerrosalaneliömetriä) asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Perusteluiksi hakija esittää hankkeen olevan linjassa kaupungin täydennysrakentamisen strategioiden kanssa hankkeen mahdollistaessa lisää asuntoja ja asukkaita keskustaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan. Täydennysrakentaminen on sovitettava yhteen muun rakennetun ympäristön kanssa. Asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus. Kaavamuutosalue kuuluu keskustan kevennetyn maankäyttösopimusmenettelyn piiriin. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. Suunnittelualue on Kauppakadun ja Yläkaupungin kortteleiden maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (moderni rakennusperintö). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta ja ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykettä. Lisäksi alue on keskustan kohdealuetta (Cy) ja kävelykeskustaa. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=1.25, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä 3278 kem² (tontin pinta-ala 2622 m²). Tontille on osoitettu rakennusala Kauppakadun varteen sekä rakennusala maanalaiselle autonsäilytyspaikalle. Kerrosluvuksi on osoitettu VI, mikä mahdollistaa rakentamista kuuteen tasoon. Kauppakadun varren rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemaksi on osoitettu Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue rajattu mustalla katkoviivalla) Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset: - Kohde on osa Keski-Suomen museon tekemää modernin rakennusperinnön inventointia. - Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt keskustan kaupunkirakenteen strategisen suunnitelman, joka ohjaa asemakaavoitusta. Suunnitelmassa on määritelty keskustan täydennysrakentamisen ja kaupunkirakenteen kehittämisen suuntaviivat. - Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt , että keskustan alueella otetaan määräaikaisesti käyttöön kevennetty maankäyttösopimusmenettely. - Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt , että Jyväskylän keskustassa otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön ullakkorakentamisen edistämisen periaatteet. - Alueelle on laadittu kaavamuutoksen hakijan toimeksiannosta alustavia luonnoksia täydennysrakentamisen vaihtoehdoista (Arkkitehtipalvelu Oy, 2018). Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueella sijaitsee 1962 valmistunut kuusikerroksinen asuin- ja liikekerrostalo. Kerros- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 01:175 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , (2) talo sijoittuu tontin Kauppakadun suuntaiselle rajalle muodostaen osan umpikorttelin rakenteesta. Liiketilat sijoittuvat rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen katutasoon. Rakennuksen katujulkisivu ja pihajulkisivu ovat keskenään eriväriset, mutta molemmissa ikkuna-aukotus ja materiaalit luovat selkeän horisontaalisen nauhamaisen aiheen. Pihapuolen julkisivussa on parvekkeita. Kulkuyhteys tontille on Yliopistonkadulta tontin kautta rasitteella. Sisäpihan puolelle sijoittuu pysäköintialue, autotallirakennus sekä vihreää pihaaluetta. Tontilla kasvaa muutamia suurikokoisia lehti- ja havupuita. Kaava-alueen pinta-ala on 2622 m² ja se sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti keskeiselle paikalle ydinkeskustassa Kauppakadun varteen. Kauppakatu on suunnittelualueen kohdalla toteutettu pihakatuna. Keski-Suomen museon inventoinnin mukaan rakennus ilmentää edustavalla tavalla 1960-luvun alun kerrostaloarkkitehtuurin muutosta kohti elementtiarkkitehtuuria. Rakennus on paikallisesti historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde osana yhtenäistä yläkaupungin kerrostalokokonaisuutta. Koko Kauppakadun varsi on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, jossa arkkitehtuuri on ajallisesti kerroksellista ja sisältää monenlaisia arvokerrostumia. Yläkaupungin korttelit muodostavat myös maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, joka on yhtenäinen ja edustava kokonaisuus luvuilla rakennettuja asuinkerrostaloja. Alue on arkkitehtonisesti ja historiallisesti yhtenäinen ja Jyväskylässä ja Keski- Suomessa ainutlaatuinen kantakaupunkiympäristö. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) äärelle. Suunnittelualue tukeutuu keskusta-alueen palveluihin. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakija - Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - Keski-Suomen museo - muut: - Jyväskylän keskikaupungin asukasyhdistys ry. 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (kesä 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2018) Valmisteluvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2018) Kaavaluonnos on kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 01:175 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , (3) sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Asemakaavaluonnosta on tarkoitus esitellä asukastilaisuudessa nähtävilläolon aikana. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymisvaihe (kevät - syksy 2019) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen kaupunginhallituksen esityksestä. Jos kaavasta on jätetty muistutuksia tai kaavaehdotusta on muutettu, käsitellään kaava myös kaupunkirakennelautakunnassa. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. Viistokuva suunnittelualueesta koillisen suunnasta Viistokuva suunnittelualueesta luoteen suunnasta 8. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 (ovi F, 3. krs) Puh. (014) mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta lounaan suunnasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty: (aikataulu ja osallistuminen) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4

5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuin, liike ja toimistorakennusten kor elialue. Kerrosalasta on vähintään 2/3 käyte ävä asumiseen ja sitä palveleviin loihin. Kauppakadun varteen sijoi uvan rakennuksen ensimmäinen kerros kadun puolella tulee toteu aa liike loina. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käy ää kerrosalaan laske avaksi laksi. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema (N2000). Rakennusala. Maanalainen ja/tai maanpäällinen pihakannella kate u la, jonne saa sijoi aa auton ja polkupyörien säilytys loja sekä yleisiä varasto ja väestönsuoja loja. Alueen kau a kulkevat maanalaiset johdot on sijoite ava maanalaisen lan rakenteisiin. Alueen osa, jolle saa toteu aa pihakannen. Istute ava alueen osa. Ohjeellinen istute ava alueen osa. Jalankulkuyhteys, jonka kau a tulee mahdollistaa myöhemmin mahdollises toteutuva läpikulku kor elin halki. Sijain on ohjeellinen. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 ap/170 asuinkerrosalaneliömetriä (ton lle toteute aessa), 1 ap/400 asuinkerrosalaneliömetriä (yleisistä pysäköin laitoksista lunaste aessa), 1 ap/250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä (ton lle toteute aessa), 1 ap/400 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä (yleisistä pysäköin laitoksista lunaste aessa), 1 ap/200 liike ja toimisto lan kerrosalaneliömetriä koh. Liike ja toimisto lojen autopaikat (kaavavelvoitepaikat) tulee sijoi aa 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisiin pysäköin laitoksiin. Ton lle mahdollises toteute avat liike ja toimisto lojen muut toiminnan tarvitsemat autopaikat tulee toteu aa rakenteellises. Asumisen ja palveluasumisen lojen autopaikkoja saa sijoi aa 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisiin pysäköin laitoksiin. Yleisiin pysäköin laitoksiin autopaikkoja sijoite aessa autopaikkoja tulee olla 1 ap/400 asumisen kerrosalaneliömetriä koh. Ton lle toteute avat asumisen ja palveluasumisen autopaikat tulee toteu aa rakenteellises. Polkupyörien pysäköin paikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa koh, joista vähintään puolet on sijoite ava kate uun laan, 1 polkupyöräpaikka 200 liike ja toimisto lojen kerrosalaneliömetriä koh. Liike ja toimisto lojen vaadituista polkupyöräpaikoista tulee vähintään 50 prosen a järjestää siten, e ä kaupunki toteu aa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisille alueille tai yleiseen pysäköin laitokseen. Mainituille alueille sijoite avien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosen a. Jos kiinteistö lii yy pysyväs yhteiskäy öautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköin normin velvoi amasta autopaikkamäärästä vähentää korkeintaan viisi (5) autopaikkaa tai vaihtoehtoises yhden (1) pysäköin laitoksesta lunaste avan kaavavelvoitepaikan yhtä yhteiskäy öautopaikkaa koh Yhteiskäy öautoille varatuilla pysäköin paikoilla saa vähentää enintään 30 prosen a asemakaavan edelly ämistä autopaikoista, kuitenkin aina vähintään viisi (5) autopaikkaa. Sitoutuminen yhteiskäy öautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupungin määri elemien sopimusehtojen mukaises rakennuslupaa hae aessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksilta edellyte ävä sisältö ja ehdot ovat kaavaselostuksen lii eenä. Yhteiskäy öautopaikoilla tulee olla sähköautojen latauspisteet. Pääasiallinen ajoyhteys AL 1 ton lle on KT 1 ton n ja AK 1 ton n kau a rasi eena (ajo/h/pl). Toissijainen ajoyhteys AL 1 ton lle on mahdollista toteu aa myös ton n kau a tai ton n kau a. RAKENTAMISTAPA Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisia. Niiden tulee sopeutua ympäröivään rakenne uun kul uuriympäristöön väreiltään, materiaaleiltaan ja muodoiltaan. Myös korjaus ja muutostöiden tulee soveltua keskustan laadukkaaseen kaupunkikuvaan.

6 Ton n rakennusten tulee muodoltaan ja väreiltään sopeutua muuhun kor eliin ja muodostaa keskenään yhteensopiva kokonaisuus. Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla paikalla muura u vaalea ili vaalealla saumalla tai vaalea/valkoinen rapa u kiviaines. Tiiltä tulee käy ää vähintään rakennusten päädyissä. Julkisivumateriaalia tulee käy ää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Parvekkeet tulee toteu aa julkisivupinnasta sisään vede yinä tai ns. ranskalaisina parvekkeina. Ka ojen tulee olla muodoltaan loivia harjaka oja. Materiaaliltaan ka ojen tulee olla konesauma ua pel ä ja väriltään harmaita. Ilmanvaihtokonehuone lat tulee toteu aa rakennuksen runkoon. Asemakaavasta on laadi u havainnekuva aineistoa (kaavaselostuksen liite 3), jossa on esite y tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoi elun ja julkisivuarkkitehtuurin periaa eita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteu amista. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Piha alueet ja kansipiha tulee suunnitella ja toteu aa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Piha alueet toimintoineen tulee toteu aa rakennusten yhteisjärjestelynä. Pihan rakenteissa käyte ävien materiaalien ja värien tulee olla laadukkaita ja muun kokonaisuuden kanssa yhteensopivia. Pysäköin kansista johtuvia tasoeroja ja korkeita sokkeleita tulee maisemoida viherrakentamisella, esimerkiksi köynnöksillä. Kulkuväyliä ja muita alueita tulee jakso aa ja rytmi ää kiveyksin. Pihakannen istutuksilta vapaat alueet tulee kivetä. Piha kannen pinta alasta vähintään 20 prosen a tulee olla istute ua alue a. Pihakannelle tulee toteu aa korote uja istutusalueita puu ja pensasistutuksille. Korotetut istutusalueet voidaan toteu aa esimerkiksi kivikoreista, paikallavaletusta betonista tai teräslevystä. Pihakannelle tulee istu aa vähintään viisi rungollista pikkupuuta, taimikoon tulee olla suuri. Pihakannen rakenteiden suunni elussa on ote ava huomioon istutusten ja rii ävän kasvualustan ase amat kantavuusvaa mukset ja rakennepaksuudet. Jos ton lta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), tulee hulevesiä viivy ää ton lla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täy ymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Rakennuslupa asiakirjoihin tulee lii ää kohteen vaa mustason mukainen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laa jan tulee olla amma taitoinen ja kokenut pihasuunni elija, esim. maisema arkkiteh tai suunni eluhortonomi. YLEISMÄÄRÄYKSET ma 1 merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa toteu aa kaavamerkinnän sallimia loja kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämä ä. Mikäli lat muodostavat kerroksen tai rakennusoikeuteen laske avaa laa, voidaan lat toteu aa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksy y sitova ton jako.

7 LIITE 3. KAUPPAKATU 13 Asemakaavaluonnoksen havainnekuvia 11/2018 (Arkkitehtipalvelu Oy) Yliopistonkatu Kauppakatu Aluesuunnitelma

8 Havainnekuva koko korttelista etelän suunnasta (kuvassa näkyy myös KOAS:n rakenteilla olevat kaksi kerrostaloa) Havainnekuva uudesta kerrostalosta ja kansipihasta (As Oy Tupatorni jää kuvan taustalle)

9 Alueleikkaus 1 (Yliopistonkatu jää kuvan vasempaan laitaan, uusi kerrostalo pilkistää KOAS:n uusien kerrostalojen välistä) Alueleikkaus 2 (Yliopistonkatu jää kuvan vasempaan laitaan, uusi kerrostalo jää As Oy Tupatornin ja As Oy Tupalan väliin) Alueleikkaus 3 (Kauppakatu jää kuvan vasempaan laitaan, uusi kerrostalo jää As Oy Tupatornin ja As Oy Tupalan väliin, taustalla näkyy KOAS:n uudet kerrostalot) Alueleikkaus 3 Alueleikkaus 2 Alueleikkaus 1

10 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTIN 11 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan nimi (Kauppakatu 13) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :175 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2622 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,1220 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2622 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,51 0, A yhteensä 0, , ,51 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0, ,5 0,0263 n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

11 Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,51 0, A yhteensä 0, , ,51 0, AL-1 0, , ,51 0, ALK2-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0, ,5 0,0263 ma-1 0, ,0 0,1220 ma/a -0,0957 n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]