TOIMINTAKERTOMUS 2018

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2018 Sosiaalityön tutkimuksen seuran tehtävänä on tarjota jäsenilleen opiskelijoille, käytännön työntekijöille, tutkijoille ja yhteisöille foorumi, jossa voidaan keskustella sosiaalityön tutkimuksen suunnista, tuottaa uusia avauksia ja vahvistaa omaa ammatillista ja tieteellistä identiteettiä. Sosiaalityön tutkimuksen seura vaikuttaa oman tieteenalansa sisäiseen kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun, avaa yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta relevantteja keskusteluja ja pyrkii vaikuttamaan sosiaalityön tutkimuksen tekemisen edellytyksiin. Vuosi 2018 oli seuran 21. toimintavuosi. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenjärjestönä seura on ollut vuodesta Seuran kokonaisjäsenmäärä on noussut toimintakauden aikana edellisvuoden 538 jäsenestä 565 jäseneen vuoden 2018 loppuun mennessä. Myös seuran yhteisöjäsenten määrä on kasvanut edellisvuoden seitsemästä jäsenestä kahteentoista jäseneen. Muutaman vuoden ajan nousussa ollut yhteisöjäsenten määrä on osaltaan vaikuttanut seuran taloudelliseen tilanteeseen, mikä turvaa seuran taloutta jatkossakin. Seuran toiminnantarkastajat ovat vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen perusteella todenneet seuran perustoimintaa koskevien, toteutettujen korjausliikkeiden talouden tasapainottamiseksi olleen oikeellisia. Tällä linjalla on jatkettu myös vuonna Huomiota on kiinnitetty yksilöjäsenrekrytointiin ja edelleen jo mainittuun yhteisöjäsenrekrytointiin. Talouden tasapainottuminen on onnistunut myös jäsenrekisterin ajantasaisuudesta huolehtimalla, jolloin Janus-lehden kulut ovat seuralle ajantasaiset ja todellista jäsenmäärää vastaavat. Seura kokousti vuonna 2018 sekä kasvokkain että sähköisesti. Sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestettiin helmikuussa 2018 yhteistyössä Tampereen yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa teemalla Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Toimintavuoden marraskuussa Sosiaalityön tutkimuksen seura järjesti kansainvälisen Nordic Social Work konferenssin teemalla Power and Social Work yhdessä Helsingin yliopiston Svenska Social- och kommunalhögskolanin kanssa. Konferenssi on osa perinteistä pohjoismaista yhteistyötä pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen (FORSA Nordic) ja pohjoismaisten koulujen (NOUSA) kesken. Jäsenistö Seuraan kuului yhteensä 547 (531 1 ) jäsenmaksuun velvoitettua henkilöjäsentä (lisäys edelliseen vuoteen +3%), joista vuoden 2018 jäsenmaksun oli maksanut vuoden loppuun mennessä 450 (449) jäsentä. Jäsenistä 97 (76) ei maksanut vuoden loppuun mennessä jäsenmaksuaan. Lisäksi seuraan kuului kahdeksan kunniajäsentä, joille jäsenyys on ilmainen. Anneli Pohjola kutsuttiin seuran uudeksi kunniajäseniksi Sosiaalityön tutkimuksen päivillä Seuran muita kunniajäseniä ovat Marjatta Eskola, Helmi Mäki, Jorma Sipilä, Aulikki Kananoja, Simo Koskinen, Synnöve Karvinen- Niinikoski ja Tarja Pösö. Jäsenmaksunsa maksaneissa jäsenissä oli 314 (294) varsinaista jäsentä, Suluissa vuoden 2017 toimintakertomuksen luvut 1

2 2 (118) opiskelija- tai eläkeläisjäsentä sekä 22 (37) kaksoisjäsentä (sekä Sosiaalityön tutkimuksen seuran että Sosiaalipoliittisen yhdistyksen jäsenyys). Toimintavuoden 2018 päättyessä seuralla oli lisäksi 12 (7) yhteisöjäsentä (lisäys edelliseen vuoteen +71%), joista kaikki ovat maksaneet jäsenmaksun. Näin ollen jäsenrekisterissä on yhteensä 565 (538) nimeä (lisäys edelliseen vuoteen +5%), ja seura teki vuonna 2018 ennätyksen kokonaisjäsenmäärässään (aiempi ennätys vuodelta 2012: 557 jäsentä). Vuonna 2018 seuran hallitus esitteli seuran toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi yliopistoissa uusien opiskelijoiden aloitustilaisuuksissa, Talentian järjestämillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Jyväskylässä, Sosiaalityön tutkimuksen päivillä, pohjoismaisessa konferenssissa sekä tiedottamalla seurasta esimerkiksi opiskelijasähköpostilistoilla. Aktiivista ja ajantasaista tiedostusta sosiaalisessa mediassa jatkettiin tänäkin toimintavuonna. Näiden myötä seura sai näkyvyyttä ja myös runsaasti uusia jäseniä. Yhteensä 68 (102) henkilöä jätti seuralle jäsenhakemuksensa vuonna 2018 (muutos edelliseen vuoteen -33%), ja heidät kaikki hyväksyttiin jäseniksi. Vaikka jäsenhakemusten määrä väheni edellisvuodesta, jäsenhakemusten määrään voidaan olla tyytyväisiä, sillä edellisvuoden lukema oli poikkeuksellisen korkea. Uusille jäsenille lähetettiin tervetulokirje, jäsenmaksulomake sekä tietoa seuran kautta tilattavista Nordic Social Work Research ja Socialvetenskaplig tidskrift -lehdistä. Heitä myös tiedotettiin liittymisen yhteydessä seuran netti-, Facebook- ja Twitter-sivuista. Vuoden 2018 aikana seurasta erosi tai todettiin eronneiksi maksamattomien jäsenmaksujen takia aiempaa vähemmän jäseniä, yhteensä 42 (48) jäsentä (muutos edelliseen vuoteen -13%). Jäsenkirjeitä lähetettiin sähköpostitse toimintakauden aikana kaksi: ensimmäinen helmikuun lopussa vuosikokouksen jälkeen ja toinen syyskuussa. Ensimmäisen jäsenkirjeen yhteydessä lähetettiin vuoden 2018 jäsenmaksulasku. Sähköistä jäsenviestintää on pyritty vahvistamaan päivittämällä jäsenten ajankohtaisia sähköpostiosoitteita aktiivisesti. Paperikirjeitä on lähetetty tarvittaessa ajantasaisten yhteystietojen pyytämiseksi niille jäsenille, joihin ei ole saatu sähköpostitse yhteyttä. Yhteystietojen päivittämisen tärkeydestä on tiedotettu niin jäsenkirjeiden yhteydessä kuin sosiaalisessa mediassa. Usein vaihtuvat jäsenten sähköpostiosoitteet hankaloittavat jonkin verran sähköistä viestintää sekä jäsen- ja lehtitilausmaksujen laskuttamista. Aktiivinen tiedotus ja ajantasainen jäsenrekisterin ylläpito on kuitenkin helpottanut sähköisen viestintäkanavan käyttöä. Uusilta jäseniltä pyydettiin tälläkin toimintakaudella liittymisen yhteydessä henkilökohtainen sähköpostiosoite työosoitteen lisäksi. Hallitus ja toimihenkilöt Seuran vuosikokous pidettiin Sosiaalityön tutkimuksen päivien yhteydessä Tampereella Vuosikokous valitsi hallituksen jatkavaksi puheenjohtajaksi Katja Kuusiston (Tampereen yliopisto, TaY). Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Kirsi Günther (TaY), Sirpa Kannasoja (Jyväskylän yliopisto, JYU), Mari Suonio (Itä-Suomen yliopisto, UEF), Maija Jäppinen (Helsingin yliopisto, HY), Anne- Mari Jaakola (Turun yliopisto, TY), Marjo Romakkaniemi (Lapin yliopisto, LY), Kirsi Kuusinen-James (Sosiaalialan osaamiskeskus Verso), Alpo Heikkinen (Talentia). Varajäseniksi valittiin Kaarina Mönkkönen (UEF), Marjaana Seppänen (HY), Enna Toikka (TY), Jari Lindh (LY), Hanna Heinonen (Lastensuojelun keskusliitto), Tuuli Kotisaari (sosiaalityön erikoistumiskoulutus), Sirppa Kinos (Turun ammattikorkeakoulu) sekä Noora Kivioja (sosiaalityön opiskelija, HY). Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi seuran varapuheenjohtajaksi Kirsi Güntherin, sihteeriksi Johanna Rannan ja taloudenhoitajaksi Aira Jukan. Seuran hallitus kokoontui 2(8)

3 3 toimintavuoden aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Kokouskäytännöissä jatkettiin edellisellä toimintakaudella aloitettua käytäntöä korvata osa kasvokkaisista kokouksista verkkokokouksilla; toimintatapa on osoittautunut hallituksen jäsenten mielestä toimivaksi. Vuosikokousta valmisteleva kokous pidettiin Helsingissä , jonka lisäksi tammi- ja helmikuun lopulla pidettiin myös sähköiset moodle-kokoukset. Uuden hallituksen kokoukset järjestettiin helmikuussa järjestäytymiskokouksena Tampereella sekä varsinaisina hallituskokouksina huhti-, kesä-, syys-, lokaja marraskuussa. Kokouksista 1/2018, 4/2018, 9/2018 ja 11/2018 pidettiin kasvokkain Helsingissä Tieteiden talolla (poikkeuksena syyskuun kokous Helsingin yliopiston tiloissa, os. Unioninkatu 35), loput AC- tai moodle-kokouksina. Edellistä toimintakautta hivenen tiiviimpi kokoustahti tänä toimintavuonna kertoi ennen kaikkea seuran aktiivisesta toiminnasta ja tarpeista suhteessa yhteistyöverkostoihin. Hallitustyöskentely kohdentui vuoden 2018 aikana muun muassa seuraaviin asioihin: valtakunnallisten sosiaalityön tutkimuksen päivien suunnitteluun ja toteutukseen, pohjoismaisen konferenssin järjestelyihin, yhteistyökumppanien tapaamisiin, yhteistyöhön kansainvälisten seurojen kanssa sekä seuran perusedellytysten ylläpitämiseen ja edistämiseen. Yhteistyökumppaneista Januksen toimituskunta, pohjoismaisen konferenssin järjestelytyöryhmä Svenska social- och kommunalhögskolanista sekä Terveydenhuollon sosiaalityön akateeminen tutkimusverkosto vieraili hallituksen kokouksissa näille tapaamisille varatuissa asialistan kohdissa. Näkyvyys ja viestintä Yksi seuran keskeisistä tavoitteista on tehdä sosiaalityön tutkimusta näkyväksi. Erityishuomiota on edelleen vuonna 2018 kiinnitetty niin seuran sisäisen kuin ulkoisen viestinnän kehittämiseen noudattamalla seuran hallituksen laatimaa viestintäsuunnitelmaa. Suunnitelmaa päivitettiin uuden hallituksen aloitettua toimintansa. Viestintäsuunnitelmaa päivitetään jatkossa vuosittain vuosikokousta valmistelevan kokouksen yhteydessä ja se annetaan jäsenistölle tiedoksi vuosikokouksessa. Viestintäsuunnitelma on tärkeä dokumentti myös uusille seuran hallituksen toimijoille ja seuran viestintästrategiaan tutustuminen on edellytys jatkuvuuden turvaamiseksi henkilövaihdoksista huolimatta. Koska viestintä on keskeinen osa seuran toimintaa, hallituksessa keskusteltiin mahdollisuuksista kustantaa viestintäkoulutus sihteerin vaihtuessa. Seura on jatkanut toimintavuonna aktiivista sähköistä viestintää erityisesti sosiaalisessa mediassa. Seuran uudet nettisivut avattiin jäsenistölle vuoden 2018 alusta. Ulkoisen uudistamisen lisäksi nettisivujen rakennetta ja sisältöä selkiytettiin. Nettisivuilta löytyvät esimerkiksi seuran toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä yhteystiedot. Nettisivuille tuotiin myös selkeämmin esille seuran toimintaa, kuten julkaisuja ja sen kautta tilattavia lehtiä. Vaikka ajankohtaisista asioista tiedottaminen on yksi tärkeä osa kotisivujen informaatiota, seuran sosiaalisen median kanavia on käytetty vähintään viikoittain juuri ajankohtaisen, sosiaalityön tutkimukselle relevantin tiedon välittämiseen. Kotisivujen päivityksestä on vastannut seuran sihteeri. Myös seuran taannoinen 20- vuotisjuhlavuosi sai huomiota painetussa mediassa; Talentia-lehdessä julkaistuun juttuun haastateltiin Synnöve Karvinen-Niinikoskea, Katja Kuusistoa ja Mirja Satkaa. Vuonna 2006 aloitetun kolumnin julkaisemista jatkettiin seuran kotisivuilla. Kolumneja julkaistiin vuoden 2018 aikana yhteensä kymmenen. Kolumnit linkitettiin seuran Facebook- ja Twitter-sivuille aina kolumnien julkaisun yhteydessä. Tätä kautta kolumnit ovat tavoittaneet jatkuvasti laajemman lukijakunnan ja niiden julkaisemiseen on reagoitu positiivisesti sosiaalisen median kanavilla. 3(8)

4 4 Seuran hallituksessa on keskusteltu aiempina vuosina sosiaalisen median käytöstä ja sen kautta näkyvyyden lisäämisestä. Sihteeri on jatkanut seuran Facebook-sivujen aktiivista päivittämistä edellisen toimintavuoden tapaan. Seuran Facebook-sivu (Sosiaalityön tutkimuksen seura) on saanut muutaman viimeisen toimintavuoden aikana useita satoja uusia tykkääjiä. Tykkääjien määrä kasvoi toimintavuoden aikana 2145 (2055) tykkääjään vuoden 2018 loppuun mennessä (lisäys edelliseen vuoteen +4%). Toimintavuonna 2017 seura otti aktiivisempaan käyttöön myös Twitter-tilin osana tiedotusta. Siellä seuraajien määrä on kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 980 (635) seuraajaan (lisäys edelliseen vuoteen +54%). Runsaasti kasvaneesta seuraajamäärästä voi päätellä, että seuran Twitter-päivityksiin reagoidaan nykyään aktiivisesti ja sen merkitys viestinnän kanavana on merkittävä. Sosiaalisen median kautta seura tavoittaa jäsenten lisäksi myös muita sosiaalityön tutkimuksesta kiinnostuneita henkilöitä sekä alan toimijoita ja on näin voinut tiedottaa toiminnastaan ja sosiaalityön tutkimuksen ajankohtaisista asioista varsin laajalle yleisölle. Seura tiedottaa esimerkiksi sosiaalityön ja sen lähitieteiden ajankohtaisista väitöstilaisuuksista ja julkaisuista sekä mainostaa kunkin ilmestyneen Januksen sisältöä. Parhaimmillaan seuran yksittäiset Facebook- ja Twitter-päivitykset tavoittavat lukijoita yli seuran oman tykkääjä- ja seuraajamäärän. Sosiaalityön tutkimuksen päiviä 2018 ja Nordic Social Work Conference 2018 varten perustettiin myös Facebookissa tapahtumasivu, joka keskittyi kyseistä tapahtumaa koskevaan tiedottamiseen. Tapahtumia koskeva keskeinen viestintä tapahtui seuran omien nettisivujen lisäksi näitä molempia sosiaalisen median sivustoja hyödyntäen. Toimintasuunnitelmassa 2018 kaavailtua keskustelua seuran blogin avaamisesta ei ole juurikaan käyty, koska viestintä ja seuran normaali toiminta on ollut muuten erittäin aktiivista ja toiminnassa on keskitytty sosiaalisen median viestinnän vakiinnuttamiseen. Jatkossa blogi säilynee hallituksen keskusteluissa, koska se mahdollistaisi jäsenistölle uudenlaisen foorumin, jolla voitaisiin käydä keskustelua sosiaalityön tutkimuksesta ja siihen liittyvistä teemoista. Julkaisutoiminta Seura jatkoi vuonna 2018 julkaisutoimintaansa vakiintuneessa muodossaan. Merkittävimpänä muutoksena Sosiaalityön tutkimuksen seura siirtyi toimintakauden aikana avoimeen julkaisemiseen (Open Access, OA) omassa julkaisutoiminnassaan Januksen ja suunnitellun vuosikirjan 2020 osalta. Sosiaalityön tutkimuksen seuran ja muiden pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen (FORSA) kanssa perustettua Nordic Social Work Research -lehteä (NSWR) kustantaa Routledge -konserniin kuuluvan Taylor & Francis. NSWR -lehti ilmestyy tilaajille kolme kertaa vuodessa sekä painettuna että sähköisenä versiona. Lehti edistää pohjoismaista sosiaalityön tutkimusyhteistyötä ja englanninkielisenä tekee myös pohjoismaista tutkimusta kansainvälisesti tunnetuksi. Toimintavuonna lehdelle haettiin sekä uutta päätoimittajaa että co-editoria 2019 vuoden alusta lähtien. Lehden toimittajuus vaihtui toimintakauden 2018 lopussa. Maria Eriksson Ruotsista (Ersta Sköndal Bräcke University College) siirtyi vuoden 2019 alusta lähtien co-editorin tehtävästä lehden päätoimittajaksi, kun Maria Appel Nissen jäi pois päätoimittajan tehtävästä 2018 lopussa. Bagga Bjerge Tanskasta (Aarhusin yliopisto) valittiin uudeksi co-editoriksi ja hän aloitti tässä tehtävässä 2019 alusta. Seura julkaisi yhdessä Talentia ry:n kanssa vuonna 2018 sähköisen Tutkiva sosiaalityö -liitteen, joka on luettavissa muun muassa seuran nettisivuilla. Vuoden 2018 Tutkiva sosiaalityö -julkaisun teemana oli 4(8)

5 5 Sosiaalityön tutkimuksen päivillä käsitelty teema: Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Julkaisuun kutsuttiin kirjoittajia sekä pääpuhujien joukosta että työryhmäesitysten joukosta työryhmien vetäjien ehdotusten pohjalta: työryhmien vetäjät arvioivat ja valikoivat teeman kannalta erityisen kiinnostavia esityksiä, joista olisi tärkeää jakaa tietoa laajemmin. Kodit ovat läsnä nykypäivän sosiaalityössä monin eri tavoin; Tutkiva sosiaalityö-liite toi esiin näkökulmia robotiikkaan osana ikääntyvien hoivaa, tukiperheen antaman kodin tai monipaikkaisten kotien merkitystä lasten kasvuympäristönä, yhteisösosiaalityön keinoja maahanmuuttajien kotoutumisessa, kodin merkitystä ja sen rakentumista asunnottomalle tai mielenterveyskuntoutujalle sekä ymmärrystä maapallosta globaalina kotina osana ympäristön huomioivaa sosiaalityötä. Julkaisun toimittivat Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja seuran sihteeri Johanna Ranta, tutkijatohtori Jenni-Mari Räsänen ja yliopistonlehtori Kirsi Günther. Sosiaalityön tutkimuksen seuran vuosikirja 2018 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (toim. Tarja Juvonen, Jari Lindh, Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi) julkistettiin Sosiaalityön tutkimuksen päivillä Tampereella. Teos luotaa sosiaalityön toimintaympäristön muutosta ja pohtii mitä haasteita se luo sosiaalityön asiantuntijuudelle. Se etsii myös vastauksia siihen, millaista uudenlaista osaamista muutokset edellyttävät. Muutosten keskellä näkyy myös tarve palata sosiaalityön juurille ja kirkastaa sekä vahvistaa sosiaalityön ydintehtäviä. Kirjan kustantajana on Oy Unipress Ab. Seuran hallitus teki toimintakauden aikana päätöksen siirtyä myös vuosikirjan osalta Open Access-julkaisuun, joten kustannussopimus Oy Unipress Ab:n kanssa päätettiin. Kustantajan kanssa on puhuttu e-kirjojen saatavuudesta. Seuran hallitus käynnisti seuraavan vuosikirjan toimitusprosessin keväällä Vuonna 2020 julkaistavan sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjan teemaksi valittiin seuralle toimitettujen kirjaehdotusten joukosta Johanna Moilasen, Johanna Annolan ja Mirja Satkan ehdotus Miksi historialla on väliä? Sosiaalityön avainkäänteet. Suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa historiallista kysymyksenasettelua on käytetty verrattain vähän. Historian tuntemuksen merkitys on sosiaalityön itseymmärryksen kannalta olennaista. Vuosikirjassa tarkastellaan historiallisen näkökulman kautta (suomalaisen) sosiaalityön avainkäänteitä. Kiinnostus suuntautuu siihen, kuinka mennyt on jäsentänyt ja edelleen jäsentää sosiaalityötä ja sen tutkimusta. Kirjan toimitusprosessi eteni toimintavuonna siihen vaiheeseen, että toimittajat hyväksyivät artikkeliehdotukset (15 kappaletta) ja prosessi etenee toimittajien aktiivisessa otteessa. Jäsenlehti Seuran jäsenlehtenä toimii Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. Seuran jäsenistö pitää kotimaista jäsenlehteä tärkeänä osana seuran toimintaa. Sosiaalityön tutkimuksen seuran ja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuonna 2003 solmiman sopimuksen mukaisesti Janus-lehti on molempien yhdistysten omistuksessa ja seurojen yhteinen jäsenlehti. Lehden taloudesta vastaa Sosiaalipoliittinen yhdistys, mutta taloutta ja lehden hallintoa koskevat päätökset tehdään yhteisesti. Vuonna 2018 Januksen toimitus on sijainnut Itä-Suomen yliopistossa. Päätoimittajuuden on jakanut sosiaalityön professori (ma.) Aini Pehkonen ja yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen. Toimitussihteerinä on toiminut Helena Hirvonen. Vuonna 2018 selvitettiin mahdollisuuksia ottaa Lapin yliopisto mukaan Januksen toimituskiertoon. Seuran hallitus puolsi Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tavoin Januksen toimituksen siirtämistä Itä-Suomen yliopistosta Lapin yliopistoon vuodesta 2020 alkaen. Siirtoa alettiin valmistella toimintavuoden lopussa. 5(8)

6 6 Siirtyminen Open Access -julkaisemiseen tarkoitti muutoksia myös jäsenlehti Januksen julkaisemisessa. Janus siirtyi avoimeen julkaisemiseen osana TSV:n Kotilava-hanketta toimintavuoden alusta lähtien. Muutos tapahtui odotettua nopeammin. Painettu Janus-lehti jaettiin edelleen jäsenistölle totuttuun tapaan. Avoimeen julkaisemiseen suuntaaminen näyttäytyi jäsenistölle ennen kaikkea tutkimuksen parempana saatavuutena ja saavutettavuutena. Tutkimuksen edellytyksiin vaikuttaminen Sosiaalityön tutkimuksen edellytyksiin on vaikutettu vuoropuhelulla sosiaalityön käytännön, tutkimuksen laajan kentän ja tiedeyhteisön kanssa. Professori Juha Hämäläistä esitettiin Sosiaalityön tutkimuksen seuran ehdokkaana Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tieteelliseen toimikuntaan. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti Hämäläisen tehtävään kolmivuotiskaudeksi Seura on pyrkinyt pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan Januksen ja Nordic Social Work Research - lehden Julkaisufoorumin julkaisuluokitustasoihin. Julkaisufoorumin Sosiaalitieteet, media- ja viestintätieteet sekä muut yhteiskuntatieteet -paneelissa on sosiaalityön ja rinnakkaistieteiden edustajana seuran asettama ehdokas, sosiaalityön professori Merja Laitinen (LY), jonka toimikausi alkoi Seura kuuluu Tieteellisten seurain valtuuskuntaan (TSV). Hallituksen puheenjohtaja osallistui TSV:n kevätkokoukseen ja syyskokoukseen Näiden lisäksi on osallistuttu seuran toimintaan olennaisesti vaikuttavia korkeakoulu- ja tiedepoliittisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä koskevaan keskusteluun TSV:ssä. STM kutsui Sosiaalityön tutkimuksen seuran hallituksen Huoltaja-säätiön ja Sosiaalijohto ry:n ohessa Sosiaalialan ja -politiikan työkokoukseen vuonna Seuran hallitus valitsi edustajakseen Kirsi Kuusinen-Jamesin. Sosiaalityön tutkimuksen seura pyrki edistämään tutkijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja tutkimustiedon jakamista muun muassa kansallisilla Sosiaalityön tutkimuksen päivillä sekä pohjoismaisessa Nordic Social Work -konferenssissa. Lisäksi vuonna 2018 seura aloitti valmistelut sosiaalityön tutkimuksellisesta iltapäivästä, joka järjestetään seuran vuosikokouksen yhteydessä yhteistyössä Sosnetin tutkimusyhteistyön työvaliokunnan kanssa Helsingissä. Tilaisuudelle annettiin nimeksi Mikä kantaa sosiaalityön tutkimusta nyt ja tulevaisuudessa?. Sosiaalityön tutkimuksen seuran puheenjohtaja on toimikaudella 2018 ollut myös Sosnetin tutkimusyhteistyön työvaliokunnan jäsen. Tilaisuudet ja jaetut palkinnot Sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestettiin Tampereella yhteistyössä Tampereen yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Vuonna 2018 päivien teemana oli Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Päiville osallistui yhteensä 332 tutkijaa, opettajaa, opiskelijaa ja sosiaalialan ammattilaista. Toteutuneita työryhmiä päivillä oli yhteensä 15 ja keskustelu niissä oli vilkasta ja innostavaa. Suuri osallistujamäärä kertoo siitä, että ajankohtaista suomalaista sosiaalityön tutkimustietoa välittävä tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa uuden tutkimustiedon välittäjänä. Sosiaalityön tutkimuksen päiviltä 2018 sähköisesti kerätty palaute oli valtaosin erittäin positiivista. 6(8)

7 7 Seura myönsi päivien yhteydessä vuosittain jaettavan gradupalkinnon Taija Nöjdille (JYU) työstään A systematic literature review on social work considering environmental issues and sustainable development. Maksuvirheen vuoksi gradupalkinnon maksu toteutuu kuitenkin vasta vuonna 2019, mikä tulee huomioida myös kyseisen vuoden budjetissa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen (FORSA Nordic) yhteistyö tiivistyi edellisellä toimintakaudella tapaamisella Kööpenhaminassa Tanskassa. Tapaamisessa keskusteltiin yhteisistä asioista ja tehtiin päätöksiä, joilla tuetaan pohjoismaista yhteistyötä myös jatkossa koskien erityisesti pohjoismaisten seurojen yhteistyöelintä (FORSA Nordic), NSWR-lehteä ja pohjoismaisia FORSA/NOUSA -konferensseja. Pohjoismaisen yhteistyön koordinaatiovastuu siirtyi Tanskasta Suomeen pohjoismaisen konferenssin yhteydessä. Toimintakauden 2018 lopussa järjestettiin Helsingissä Nordic Social Work Conference Konferenssin teemana oli Power and Social Work ja osallistujia oli 262 kahdestakymmenestä eri maasta. Pääpuhujina oli professori Dorte Caswell (Aalborg University, Tanska), professori Virginia Eubanks (University at Albany, State University of New York, USA), professori Helena Blomberg (SOC&KOM, HY) ja professori Walter Lorentz (Charles University, Praha, Unkari). Joka toinen vuosi eri pohjoismaassa pidettävässä pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen (FORSA) ja sosiaalityön koulujen (NOUSA) yhteisessä konferenssissa pidettiin 17 eri työryhmää, joissa oli yhteensä yli 130 esitystä. Helsingin konferenssissa kokoontui ensimmäistä kertaa myös pohjoismaisten seurojen keskinäisellä sopimuksella perustetut neljä intressiryhmää: FORSA Networkin intressiryhmät ovat 1) power and user involvement, 2) critical social work, 3) gender, vulnerability and social work ja 4) practice research. Nämä käynnistetyt verkostot (FORSA Networks) voivat vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä teemojen sisällä ja ne kokoontuvat vähintään pohjoismaisissa konferensseissa joka toinen vuosi. Verkostojen yhteyshenkilöistä voi pyytää tarvittaessa tietoa seurasta. Toimintavuoden 2018 aikana yhteyksiä pohjoismaisiin FORSAn jäsenjärjestöihin on ylläpidetty myös pohjoismaisen sosiaalityön tieteellisen aikakausjulkaisun, NSWR-lehden, toimittamisessa ja markkinoinnissa. Pohjoismaisten seurojen puheenjohtajisto tapasi lehden toimittajia myös Helsingin konferenssissa toimintavuoden aikana. Lehden toimituskuntaan kuuluu seuran hallituksen varajäsen Marjaana Seppänen (HY). Seuran jäsenet ovat voineet tilata sekä NSWR-lehteä että ruotsinkielistä Socialvetenskaplig Tidskriftiä edulliseen hintaan. NSWR-lehden vuosikerta on maksanut jäsenille 24 euroa ja SVT-lehti 17 euroa. NSWR-lehden on seuran kautta tilannut 67 (68) jäsentä (muutos edelliseen vuoteen -1%), joista lehden tilauksen maksoi 60 henkilöä. SVT-lehden vuosikierto on ollut myöhässä, ja vuoden 2018 ensimmäinen numero ilmestyi vasta syksyllä. Tästä on tiedotettu lehden tilaajia. Hankaluudet lehdessä näkyivät tilaajamäärien laskuna. Vuonna 2018 SVT-lehteä tilasi seuran kautta 18 (22) henkilöä (muutos edelliseen vuoteen -18%), joista 17 maksoi tilauksensa. SVT-lehdestä ei toimitettu laskua vuoden 2018 aikana, joten vuonna 2019 lehdestä on odotettavissa kaksi laskua. Tämä tullaan huomioimaan vuoden 2019 budjetissa. 7(8)

8 8 Eurooppalainen sosiaalityön tutkimuksen yhdistys (European Social Work Research Association, ESWRA) perustettiin huhtikuussa Seuran hallituksen jäseniä osallistui keväällä 2018 ESWRA:n järjestämään 8th European Conference for Social Work Research, ECSWR-konferenssiin Edinburghissa, UK. Teemana oli Social Work in Transition: Challenges for Social Work Research in a Changing Local and Global World. Talous Tilikauden alussa seuran pankkitilillä oli varoja 3675,93 euroa (2671,75) ja tilikauden lopussa 11824,73 euroa. Tilikausi oli 7529,54 euroa (1623,44) ylijäämäinen. Seuran tulot olivat kokonaisuudessaan talousarviota suuremmat, mikä johtui odotettua suuremmasta osallistujamäärästä ja siten odotettua korkeammista tuotoista pohjoismaisen konferenssin osalta. Vaikka seura on voittoa tavoittelematon yhdistys, ylijäämä voidaan kuitenkin nähdä hyvänä asiana, sillä se vakavaraistaa seuran toimintaa. Seuran talous on pitkään ollut tiukalla, mihin myös toiminnantarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota. Ylijäämän myötä seuran tilille muodostuu riittävä puskuri, joka on hyvä säilyttää huolellisella talouden seurannalla myös tulevaisuudessa. Sosiaalityön tutkimuksen päivät Tampereella helmikuussa 2018 eivät näy seuran vuosibudjetissa tai toteutumassa, koska tapahtumaan liittyviä tuloja ja menoja vuoden 2017 ja 2018 aikana hoidettiin tavanomaisesta poiketen kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston konferenssitukipalveluista käsin Tampereen yliopistoon perustetun projektin tililtä. Tiedoksi annettakoon, että Tampereen sosiaalityön tutkimuksen päivät jäi 689,05 euroa tappiolliseksi (raportti rahaliikenteestä toimintakertomuksen liitteenä). Yksi syy tappion muodostumiselle oli se, että TSV:n konferenssitukea palautettiin odotettua pienempien ulkomaisten puhujien kulujen vuoksi. Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kattoi kuitenkin nämä kulut tappiontasausperiaatteella, eikä seuralle siten koitunut tästä taloudellista tappiota. Jäsenmaksutulojen osalta huomionarvoista on edelleen kasvaneen ja budjetin ylittäneen yhteisöjäsenmäärän lisäksi varsinaisten jäsenten määrän kasvu. Tämä selittyy uusien jäsenten määrän lisäksi sillä, että osa Sosiaalipoliittisen yhdistyksen yhteisjäsenistä on siirtynyt maksamaan seuralle täyttä jäsenmaksua. Tämän vuoksi myös tulot yhteisjäsenyyksistä ovat jääneet arvioitua pienemmiksi. Arvioitua tuottoisammasta pohjoismaisesta konferenssista johtuen tuloja seuralle saatiin vuoden aikana huomattavasti arvioitua enemmän, mikä teki tilikaudesta ylijäämäisen. On myös hyvä huomioida, että konferenssin yksittäiset osallistumismaksut tilitettiin Confedent International Oy:lle, jonka kanssa Helsingin yliopisto teki yhteistyötä konferenssijärjestelyissä. Confedent maksoi osallistumismaksuja vastaavasti isompina kertasummina. Confedent ei kuitenkaan tilittänyt vielä vuoden 2018 puolella kaikkia konferenssituottoja seuralle, joten osa konferenssin tuotoista todentuu seuralle vasta vuonna Tämän vuoksi myös TSV:n myöntämä konferenssiavustus voidaan palauttaa vasta vuoden 2019 aikana. Tämä tulee huomioida vuoden 2019 budjetissa. Tilinpäätösasiakirjat kuvaavat toimintakauden tapahtumia. Jäsenmaksut pidettiin ennallaan edellisen vuosikokouksen yhteydessä. Vuonna 2018 varsinaisten jäsenten jäsenmaksu on ollut 47 euroa, kaksoisjäsenten 35 euroa ja opiskelija- tai eläkeläisjäsenten jäsenmaksu 20 euroa. Yhteisöjäsenten jäsenmaksu oli 235 euroa. Jäsenmaksutuloja toimintavuoden aikana saatiin edellisvuotta enemmän, yhteensä 20833,00 euroa (19 108,00). Taloudenhoitajana toimi vuonna 2018 Aira Juka. Toiminnantarkastajina olivat Camilla Granholm (HY) ja Raija Koskinen (HY) sekä varatoiminnantarkastajina Riikka Korkiamäki (TaY, Pori) ja Suvi Raitakari (TaY). 8(8)