YSTÄVÄKIRJE 1/75 Kitajima Jorma ja Lea Pihkala Kowake 5-2, Ejiri Kitajima-cho Tokushima-ken Japan

Transkriptio

1 YSTÄVÄKIRJE 1/75 Kitajima Jorma ja Lea Pihkala Kowake 5-2, Ejiri Kitajima-cho Tokushima-ken Japan Rakkaat ystävät! "Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan." Tiit. 3:3-7 Kitajiman työ alkanut Ensimmäinen rukouspiiri ja ensimmäinen jumalanpalvelus Kitajimassa on takanapäin. Jumalanpalvelus pidettiin toissapäivänä Ogawa-sanin liikkeen toisessa kerroksessa. Läsnä oli 7 aikuista ja 3 lasta. Japanilaisista 5:stä aikuisesta ainakin 4 oli uskovia - jo vuosia tai vuosikymmeniä Herran tiellä vaeltaneita. Heitä on Ogawa-san, joka on tullut uskoon jo hiukan ennen toisen maailmansodan puhkeamista yli 30 vuotta sitten. Hän on 58-vuotias "pylväskristitty". Hänen vaimonsa (50) lisäksi näihin neljään uskolliseen kuuluu M-san jo eläkkeelle siirtynyt mies, joka ainoana kristittynä buddhalaisessa kodissa on vuodet pitänyt uskollisesti esillä todistusta Herrasta. Neljäs on hiukan alle 50-vuotias Nakaya-san niminen naishenkilö. Mukana oli myös Ogawa-sanin naapurista jo iän koukistama vanhus (nainen), joka on paljon kuullut todistusta Herrasta, vaikka ei vielä lienekään astunut henkilökohtaisesti Jumalan valtakunnan puolelle. Ennen - nyt Jumalanpalveluksen saarnatekstinä oli ylle kirjoitettu Tiituksen kirjeen kohta, johon "pähkinän kuoressa" on sisällytetty pelastuksen salaisuus. Siinä on meidän entinen tilamme ja niin monen nykyinen tila selvästi sanottu: Synnin vallassa ihmisen ymmärrys on sokaistu, hän on ymmärtämätön omaan tilaansa ja pelastukseen nähden, tottelematon Jumalan tahdolle, oman ymmärryksensä ja maailman ruhtinaan eksyttämä. Synnin orjana hän on kykenemätön itseänsä vapauttamaan erilaisten himojen vallasta, hän kadehtii, vihaa ja harjoittaa pahuutta käytännössä. Hän ei vihaa vain ihmisiä vaan pohjimmiltaan Jumalaa ja Hänen tahtoaan, jonka vastaisesti hän on synnissään sidottu elämään. Tästä synnin vallasta ja syyllisyydestä ja pimeydestä sanotaan, että ME kaikki ENNEN olimme tässä tilassa.

2 MUTTA Jumalan rakkauden suuri MUTTA on tehnyt ihmeen: Hän pelasti meidät ainoastaan ja pelkästään sen tähden, että Hän itse on rakkaus - ei minkään meissä olevan ansiollisuuden tai ominaisuuden tai teon tai tarpeen perusteella, yksin Hänen oman olemuksensa sanoinkuvaamattoman rakkauden perusteella. Pelastus tapahtui uudestisyntymisessä, se on Pyhän Hengen saamisessa, joka Henki annettiin meille Jeesuksen kautta. Jeesus kärsimällä ja nousemalla kuolleista ja astumalla ylös taivaaseen valmisti meille Pyhän Hengen lahjan saamisen. Jeesuksen armon kautta, se on Hänen antamansa ansaitsemattoman lahjan kautta, josta tulemme osallisiksi uudestisyntymisessä, meillä on vanhurskaus, täydellinen Jumalalle kelpaavaisuus. Koska me tämän lahjaksi saadun vanhurskauden kautta kelpaamme Jumalalle, on meillä myös oikeus päästä taivaalliseen kirkkauteen. Taivas on meille toivon kohde, mutta ei epämääräisten toiveiden kohde, toisin sanoen yhtä varmasti kuin Jeesuksen täydellinen uhri ja täydellinen pyhyys riittää Jumalalle, yhtä varmasti uudestisyntynyt ihminen voi kurottautua taivaallista kirkkautta kohti. Syntinen ihminen tämän kaiken sai ja saa Pyhän Kolmiyhteyden, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen käsittämättömän hyvyyden, rakkauden ja armollisuuden vuoksi. Tämä on sanoma, evankeliumi, myös tämän päivän japanilaiselle. Ottamalla tämän sanoman uskolla vastaan hänkin löytää pelastuksen lahjan. Vahdinvaihto Ashiyassa Ennen kuin tähän ensimmäiseen jumalanpalvelukseen asti päästiin ehtikin tapahtua yhtä ja toista, jopa niin paljon, että tämä kiertokirje on pian lähes kuukauden päivät aikataulustaan myöhässä. Adventtiajan loppupuoli kului kielikoulussa loppukiriä suorittaen ja valmistellen Ashiyan asuntoa Vänskien perheen tuloa silmällä pitäen. Joulunalusaikaa sävytti myös iloisella tavalla epälukuinen määrä joulutervehdyksiä ja paketteja, joista lämmin kiitos teille. Kielikoulumme päättyi juhlalliseen joulujuhlaan. Opettajia kiitellessämme aavistelimme hyvin, että kielen opiskelu ei ole vielä ohi ja totuus on jo paljastunutkin: Ensimmäisissä järjestelytehtävissä täällä Kitajimassa havaitsimme, että sanoja ei vain tahdo löytää juuri silloin, kun niitä kipeimmin tarvitsisi. (Kielenopiskelumme jatkuu kerran viikossa saamme 2 tuntia pastori Itoon noin 30 vuotiaalta pojalta.) Vänskät saapuivat Suurin joululahja meille tänä jouluna oli epäilemättä Vänskien perheen saapuminen Niigataan, 600 km päähän Ashiyasta pohjoiseen. Niigatasta saattelin heidät Ashiyaan, jonne he saapuivat onnellisina mutta väsyneinä varhain aamulla Siitä alkoikin sitten kilpajuoksu ajan kanssa. Meidän oli määrä muuttaa pois ja sitä ennen Vänskät piti runsaassa viikossa opastaa Koben-Ashiyan virallisiin ja epävirallisiin elämän ympyröihin. Kun lisäksi Suomen uutisia ja kuulumisia riitti, niin päivät saivat lisäpituutta pikkutuntien puolelta. Tasaisen "matalalennon" pysäytti onneksi joulu, jolloin saatoimme viettää yhden päivän hiljaisuudessa. Sitten

3 tapaninpäivä kului meidän tavaroidemme pakkauksen merkeissä. Seuraavana päivänä Sepon kanssa muutimme ne tänne Kitajimaan. Joulu- ja tulojuhlaa Ei joulu kuitenkaan meiltä "sivu suun" mennyt. Joulujuhliakin riitti. Lähimmässä Ashiyan kirkossa oli joulujuhla, josta tosin muodostui paljossa tulojuhla Vänskille ja lähtöjuhla meille. Suomalaisen koulun joulujuhlillakin poikkesimme, vaikka Kioton ympäristön tieviidakossa eksyimme niin pahasti, että ehdimme perille vasta 3 t juhlan alkamisen jälkeen. Joulusaunankin saimme aatonaattona Mustoilla ja joulunaaton hartaus Norjalaisella merimieskirkolla kuului myös ohjelmaan suunnistimme koko joukolla Akooseen, jossa vietimme Vänskien varsinaista tulojuhlaa Uskien kodissa. (Joulun tienoossa Akoossa kastettiin yksi ja Kakogawassa kaksi henkeä.) jatkoimme sitten suoraan tänne Kitajimaan, jossa meitä odotti läjä pakkauslaatikoita ja huonekaluja ripoteltuna taloomme. Ensi päivät tätä vuotta kuluivatkin sitten hankintojen ja kodin järjestelyn merkeissä. Uusi kotimme Talo, jonka onnistuimme vuokraamaan valmistui sopivasti ennen vuodenvaihdetta ja se on osoittautunut odottamattoman kodikkaaksi. Tilat on suunniteltu erittäin järkevästi, niin että käyttötilat kuten keittiö, kylpyhuone - ofuro, WC ja pesutila ovat ihanteelliset (keittiöön mahtuu suurehko ruokapöytä). Kuuden tatamin (japanilainen ruo'osta valmistettu paksu lattiamatto, jolla on tietty kiinteä koko) makuuhuone (10,3 neliötä) sijaitsee keittiöön liitettynä, joten ne muodostavat liukuovilla yhdistettävän noin 20 neliön tilan, jossa lapset voivat leikkiä ja Lea hoitaa taloustöitä. Tässä tilassa voimme pitää myös lasten pyhäkoulua (paremminkin lauantaikoulua). Nukumme koko perhe lattialla, niin kuin Japanissa on yleinen käytäntö. Oma 8 neliön työhuoneeni, joka toimii samalla vierashuoneena, on käytävällä eristetty muusta tilasta, joten se on erittäin rauhallinen työskentelytila. Talomme - meillä on siis käytettävänämme täysin erillinen talo, jonka kokonaispinta-ala on 43 neliötä. Naapuriin ei ole täälläkään pitkä matka; molemmilla puolilla 1,5 m päässä on täsmälleen samanlaiset talot. Kuulumme 13 uuden pientalon rykelmään, joista 5 valmistui juuri vuoden vaihteeksi ja edelliset kahdeksan runsaat vuosi sitten. Naapurit ovat lähes poikkeuksetta hiljattain avioituneita nuoria pareja, joilla joko ei vielä ole lapsia tai vasta odottelevat sellaisia. Yhdessä perheessä on kuitenkin 4- vuotias Mami-chan -tyttö, josta on tullut Hannalle ja kaksosille hyvä leikkitoveri. Näiden pikku talojen lisäksi välittömään ympäristöömme kuuluu talon takana pihaalue, jolla lapset vaivat turvallisesti leikkiä. Talon edessä kulkee erittäin vilkasliikenteinen tie. Välittömästi talorykelmän vieressä on pieni sahalaitos ja pari vanhaa maalaistalotyyppistä taloa. Kivenheiton päässä on lastentarha. Työhuoneen ikkunasta avautuvassa näköalassa on etualalla riisipeltoa ja talorykelmiä pannukakun tasaisella joen suistomaalla. Taustalla häämöttää vuorijono, joka näin talvisaikaan saa lumihuippuja. Auringon kimalteessa ne ovat huikaisevan kauniita.

4 Ilmanala Ilmanalan puolesta Shikoku on jonkin verran lämpimämpi kuin Koben alue, mutta kosteus on täällä suurempi, joten talven merelliset tuulet tekevät ilman kylmemmän tuntuiseksi, kuin Kobessa. Kesä on puolestaan kuumempi. Tervehdyskäyntejä Kohta tänne tultuamme kävimme japanilaisen tavan vaatimilla tervehdyskäynneillä naapurustossamme lahjoinemme (tapa näyttää tosin kaupungistumisen myötä häviävän). Näin saimme ensikontaktin ympäristöömme ja vastaanotto on ollut ymmärrettävän utelias mutta ystävällinen. Varsinaiseen kotikäyntityöhön pääsimme käsiksi vasta lauantaina 11.1., jolloin Ogawa-sanin opastuksella sain tutustua aiemmin jumalanpalveluksissa käyneisiin kastettuihin. Osa heistä näyttää tätä nykyä olevan vähemmän aktiivisia. Kierros oli hyvin opettavainen. Useimmat kristityt elävät todella voimakkaan sosiaalisen paineen ja henkivaltojen hyökkäysten alaisina. Eräs kristitty rouva kertoi kyynelsilmin, miten hänen Tenrikyoo nimiseen uuteen uskontoon kuuluvat naapurinsa ovat yrittäneet painostaa häntä liittymään Tenrikyoohon. Toiset taas perheissään ainoina kristittyinä joutuvat kantamaan ainaista erilaisuuden taakkaa. Kitajiman työn historiaa Niin kuin edellä sanotusta saattaa päätellä täällä Kitajimassa on toki kristittyjä entuudestaankin. Kaiken kaikkiaan heitä lienee jonkin verran yli kymmenen, jotka täältä käsin ovat käyneet enemmän tai vähemmän säännöllisesti kauempana olevissa kirkoissa. Kitajiman evankelioimisen historia on lyhyesti seuraavan kaltainen: Japanin kirkkohistorian ehkä tunnetuin kristitty Kagawa, joka on syntyisin täältä Tokushiman läänistä, piti v ensimmäisen evankelioimiskokouksen Kitajimassa. Sen jälkeen Tokushiman kaupungista käsin eräs pastori alkoi tulla tänne pitämään kerran pari kuukaudessa kotikokouksia. Vuonna 1949 Kitajimaan muodostettiin Kyoodan-kirkon organisoitu "kappeliseurakunta". Kokoustoiminta jatkui neljän viiden eri pastorin johdolla Tokushimasta käsin kunnes Masaki -niminen pastori muutti paikan päälle työhön (tämä Masaki ei ole sama kuin radioevankelista Masaki). Tässä vaiheessa toiminta oli verraten vireää ja oltiin jo päästy niin pitkälle, että oman kirkon rakennussuunnitelmat olivat jo valmiina ja rahoituskin lähes kunnossa, kun kyseinen pastori yllättäen muutti Kanadaan evankelioimistyöhön Kanadan japanilaisten pariin. Samaan ajankohtaan ajoittui myös Kitajimassa sijaitsevan suuren kemian alan teollisuuslaitoksen tytärtehtaan valmistuminen Nagoyassa Honshun, Japanin suurimman pääsaaren puolella. Suuri osa työvoimasta muutti tällöin uuteen tehtaaseen, heidän joukossaan useita Kitajiman alueen aktiivisimpia kristittyjä. Näihin aikoihin esiintyi myös sisäistä kuohuntaa uskovien ryhmässä sillä seurauksella, että osa kristityistä siirtyi muihin kirkkokuntiin. Vaikka uusi pastori saatiin, hän joutui verrattain pian muuttamaan pois, koska pienentynyt seurakunta ei enää kyennyt taloudellisesti ylläpitämään häntä.

5 Vuoden 1969 jälkeen ei Kitajimassa ole ollut pastoria, mutta pastori Itoo on kerran pari kuukaudessa käynyt johtamassa rukous- ja raamattupiiriä Kamojimasta käsin. Uusi alku, rukousvastaus Kertoessaan tätä historiaa Ogawa-san sanoi, että hänen rukouksenaan on ollut, että Kitajimaan jälleen saataisiin säännöllinen evankelioimistyö käyntiin ja että Kitajmaan saataisiin myös oma kirkko. Hän kokee Kansanlähetyksen työn alkamisen rukousvastauksena näihin pyyntöihinsä. Viikko-ohjelma työn alla Viikko-ohjelma ei ole vielä päässyt lopullisesti muotoutumaan, mutta se tulee joka tapauksessa sisältämään sunnuntain jumalanpalvelusten lisäksi torstaisin rukousja Raamattupiirin, englanninkielisiä Raamattu-luokkia keskiviikkoisin, lauantaina pyhäkoulun. jne. Kotikäyntiyö muodostaa ulospäin suuntautuvan työn rungon. Eräitä muita ovia saattaa myös avautua lähi aikoina. Suuremmat kokoontumiset pidämme Ogawa-sanin kodissa (englannin luokat kauppalantalossa) ja joitain pienempiä tilaisuuksia meillä. Läänin kristittyjen yhteys Sunnuntaina 5.1. osallistuimme Kamojimassa jumalanpalvelukseen, jossa saimme aivan yllättävän lämpimät tervetuliaistoivotukset työhön Tokushiman lääniin. Samana iltana saimme tilaisuuden käydä englanninkielisessä piirissä, johon osallistuu joukko Tokushimassa työskenteleviä lähettejä ja joitakin japanilaisia. Lähettien välinen yhteys on täällä hyvä yli lähetysten ja kirkkokuntarajojen. Perheen lisäystä odotellaan Lealle, joka odottelee yhdessä meidän muiden kanssa perheemme neljättä ja ehkä myös viidettä lasta, kulunut muuttovaihe on ollut raskas, mutta hän on muuten erittäin hyvissä voimissa. Perheenlisäyksen pitäisi tapahtua joskus touko-kesäkuun vaihteessa. Iloisin mielin työn alkuun Kaiken kaikkiaan käymme työhön täällä Kitajimassa iloisin mielin, vaikka tiedämmekin, että työmaa ei ole helppo ja vastuksia ei tule puuttumaan. Omin edellytyksinemme emme mitään voi, vain Herra itse voi tehdä oman pelastavan työnsä ihmissydämissä. Rukoilkaa, että saisimme kulkea Hänen tahdossaan ja siten toimia Hänen työkaluinaan. Rukoilkaa meille myös tuoretta veren puhdistusta päivittäin. Siunattua vuoden jatkoa teille kaikille! Jorma, Lea, Hanna, Sinikka ja Helena Pihkala